Sisällys KOTOUTUMISTA EDISTÄVIÄ HANKKEITA KESKI-SUOMESSA Alueelliset hankkeet... 2 Kotona Jyväskylässä (ESR/Kotona Suomessa)...

Transkriptio

1 Sisällys KOTOUTUMISTA EDISTÄVIÄ HANKKEITA KESKI-SUOMESSA Alueelliset hankkeet... 2 Kotona Jyväskylässä (ESR/Kotona Suomessa)... 2 Kotopaikka... 2 Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE)... 3 Kädentaidoilla kotoutumaan... 3 Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella (ESR, KESELY)... 4 Meidän tupa / Our place... 4 OTTO - Osallistuva arki kotoutumisen tukena (ESR)... 5 SIMHE - Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (OKM)... 5 Yhdessä ei olla yksin Keski-Suomen hyvinvointiyhteistyöhanke (STEA)... 6 Yhdessä enemmän - maahanmuuttajat osana yhteisöä (ESR) Valtakunnalliset hankkeet... 8 Asumistaidot kiintiöpakolaisten kotoutumisessa (AMIF)... 8 Järjestöistä voimaa kotoutumiseen (AMIF)... 8 Järjestötarjotin (TEM)... 9 Koko kylä kotouttaa (TEM)... 9 Kotikunta (AMIF) Kotona Suomessa (ESR) Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa (mobitarmo; AMIF) Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset maahanmuuttajien kotoutumisen tukena (TEM) OSKU Täsmäohjaus pakolaisten kuntiin siirtymisen tueksi (AMIF) Paloma - Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke (AMIF) TURVA-hanke (AMIF) Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnallinen kehittämishanke (TERTTU; AMIF) Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) Urareitti Korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen viitekehys (ESR) Valtakunnalliset kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät ja mobiilisovellus alkukartoitukseen (AMIF)... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.

2 KOTOUTUMISTA EDISTÄVIÄ HANKKEITA KESKI-SUOMESSA Päivitetty Alueelliset hankkeet Kotona Jyväskylässä (ESR/Kotona Suomessa) Kotopaikka Jyväskylän kaupungilla ei ole olemassa olevaa mallia kotoutumislain mukaisen alkukartoitusten tekemiseen maahanmuuttajille esim. ulkomaalaisten opiskelijoiden, yliopistoon työhön tulevien tai kotivanhempien kotoutumisen käynnistämiseksi. Jyväskylän kaupungin palveluista puuttuu myös maahanmuuttajien systemaattinen neuvonta- ja ohjauspalvelu koulutukseen, työpaikan etsimiseen tai yrityksen perustamiseen liittyen. Suomenkielen taito on edellytyksenä työelämässä pärjäämiseen. Virallisten ja lakisääteisten suomenkielen kurssien ohessa Monikulttuurikeskus Gloria on järjestänyt erityisryhmille suomenkielen kursseja vapaaehtoisvoimin. Yhä kasvavan osallistujamäärän vuoksi tarvitaan myös suomenkielen opettajaa ohjaamaan vapaaehtoisia ja kehittämään opiskelua. Lisäksi sujuvan ja onnistuneen kotoutumisen takaamiseksi on paikallisten toimijoiden yhteistyö ja verkostoituminen tärkeää. Hankkeen tavoitteena on kunnan vastuulla olevan kotoutumislain mukaisen alkukartoituksen toteuttaminen, neuvontapalvelujen kehittäminen, maahanmuuttajien ammatilliseen ja muuhun jatkokoulutukseen osallistumisen edistäminen kotoutumiskoulutuksen jälkeen ja siten työllisyyden parantaminen (Poluttamo-toiminta), maahanmuuttajien alkuvaiheen suomen kielen oppimisen vahvistaminen, maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen henkilökohtaisen palveluohjauksen kautta ja uuden monialaisen kansainvälistymiseen ja maahanmuuttoon liittyvän asiantuntijaverkoston luominen. Maahanmuuttajayrittäjien verkostoiminen ja yrittäjä-valmiuksien parantaminen on myös tärkeä osa hankkeen toteuttamista. LISÄTIETOJA Projektipäällikkö Jaana Tapalinen Puh: Sähköposti: Kotopaikka-hanke (04/ /2018) jalkautuu Keski-Suomen kuntiin touko-elokuun 2017 aikana. Mukana hankkeessa ovat Jämsä, Keuruu, Kyyjärvi, Laukaa, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski sekä Perusturvaliikelaitos Saarikka. Hanketoimenpiteitä on aloitettu ja toiminta alkaa varsinaisesti elokuussa Hankkeessa tuetaan joustavasti ja tarvelähtöisesti maahanmuuttajien kotoutumispalvelukartan ja työllistymisen polkujen rakentamista kohdekunnissa.

3 Hankkeen toiminta ja palvelut ovat avoimia myös kohdekuntien verkostoille ja sidosryhmille sekä alueen yrityksille maahanmuuttajia unohtamatta! Projektipäällikkö Ritva Ylitervo puh Sähköposti: Keski-Suomen lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (KSLAPE) LAPE-muutosohjelman tavoitteena on, että lapsi- ja perhepalvelut vastaavat paremmin lasten ja perheiden tarpeisiin, ja painopistettä halutaan siirtää ennaltaehkäiseviin palveluihin. Muutosohjelmalla vahvistetaan myös erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden palvelukokonaisuuksia. Yhtenä Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman osa-alueena on maahanmuuttaja- ja turvapaikanhakijataustaisten lasten ja perheiden palveluiden kehittäminen. Tavoitteena on, että palvelurakenteita suunniteltaessa maahanmuuttajataustaiset perheet otetaan tasavertaisesti huomioon ja palveluita kehitettäessä kiinnitetään huomioita heihin liittyviin erityiskysymyksiin. Lisäksi LAPE-hankkeessa kiinnitetään huomiota mm. yksin tulleiden, alaikäisten turvapaikanhakijoiden asioihin. Kehittämiskoordinaattori Maria Lehtinen puh Sähköposti: Kädentaidoilla kotoutumaan Hankkeen avulla tunnistetaan maahanmuuttajien omia kädentaitoja sekä etsitään osaajia rikastuttamaan keskisuomalaista käsityökenttää. Hankkeessa järjestetään työpajoja, joissa kokeillaan erilaisten taitojen oppimista. Lisäksi maahanmuuttajat tutustuvat suomalaisiin käsityön taitoihin ja taideperinteeseen. Hankkeen toteutusalue on Keski-Suomen maaseutualueet ja kesto Hanketta hallinnoi Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, osatoteuttajana on Taito Keski-Suomi ry. Hankkeen rahoitus: Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma , kehittämishanke, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kautta sekä JAMK. Lehtori Tuija Ketola puh Projektiasiantuntija Taina Era

4 puh Sähköpostit: Taitokeskus Saarijärvi: Anne Tuhkanen puh Sähköposti: Maahanmuuttajien mentorointi toisella asteella (ESR, KESELY) Hanke kehittää maahanmuuttajien integroitumista koulutuksen avulla. Tämä toteutetaan kouluttamalla toisen asteen opiskelijoista mentoreita maahanmuuttajille. Samalla edistetään kantaväestön monikulttuurisuustiedon ja - taitojen karttumista ja kahdensuuntaista integraatiota. Hankkeessa luodaan maahanmuuttajien mentorointimalli, joka edistää maahanmuuttajien koulutuksellisia valmiuksia ja siten koulutuksellista tasa-arvoa sekä ehkäisee koulutuksen keskeyttämisiä. Lisäksi luodaan mentoreiksi haluaville valmennusmalli, joka parantaa tietoa ja taitoja toimia monikulttuurisessa työympäristössä. Mallit jäävät osaksi koulutuskuntayhtymän toimintaa ja niitä levitetään yhdessä kansallisten kumppaneiden kanssa. Mallien lisäksi tuloksena syntyy työssäoppimispaikkoja opiskelijoille oppilaitosten sisältä. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä koordinoi hanketta siten, että sen omat ja osatoteuttajista Jyväskylän palvelualan opiston sekä Karstulan Evankelisen Opiston maahanmuuttajaopiskelijat osallistuvat mentorointiin, jonka Jyväskylän koulutuskuntayhtymän opiskelijat toteuttavat. Kohderyhminä ovat toisella asteella sekä maahanmuuttajaopiskelijat että pilotointivaiheessa erityisesti sosiaali- ja terveysalan sekä nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajaopiskelijat. Hankkeen toteutusaika on Projektipäällikkö Aino Malin puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@jao.fi Projektityöntekijä Ulla Koukkari-Anttonen puh Sähköposti: etunimi-sukunimi@jao.fi Meidän tupa / Our place Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeessa Saarikan alueen (Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Saarijärvi) sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaiset ja asiakkaat luovat yhdessä sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin, joka määrittelee sosiaalisen kuntoutuksen palvelut, toimijat ja toimintamuodot Saarikan alueella.

5 Meidän Tupa -hankkeen toimintalinja on sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. Hankkeen erityistavoite on työelämän ulkopuolella, heikossa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Kohderyhmä on heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt: työttömät, työmarkkinoiden ulkopuolella olevat, mielenterveyskuntoutujat, maahanmuuttajat, päihderiippuvaiset sekä nuoret. Projektipäällikkö Hanna Kaikula puh Sähköposti: OTTO - Osallistuva arki kotoutumisen tukena (ESR) Hankkeen päätavoitteena on luoda esikotoutumista vahvistava toimintamalli vastaanottokeskuksissa asuville turvapaikanhakijoille turvapaikanhakuprosessin alkuvaiheeseen. Esikotoutumisen malli toimii siltana vastaanottokeskusten ja turvapaikanhakijoita vastaanottavien kuntien välillä. Malli sisältää neljä osallisuutta ja integroitumista vahvistavaa osa-aluetta: 1) Mielekäs ja osallisuuden kokemuksia vahvistava arjen kokonaisuus 2) Psykososiaalisen tuen vahvistaminen 3) Työelämävalmiuksien kehittäminen 4) Osaamisen tunnistamiseen tähtäävien prosessien kehittäminen. Hankkeen päätoteuttajana toimii Jyväskylän ammattikorkeakoulun hyvinvointiyksikkö. Yhteistyökumppaneina ovat Salmirannan ja Keuruun vastaanottokeskukset sekä Suolahdella toimiva Redi Oy. Hankkeen kesto on Projektipäällikkö Leila Nisula puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@jamk.fi SIMHE - Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (OKM) UniPID (Finnish University Partnership for International Development) toteuttaa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa Supporting Immigrants in Higher Education in Finland (SIMHE) -hanketta maahanmuuttajien korkeakoulutuksen tukemiseksi. Hanke toimii yhteistyössä Metropolia-ammattikorkeakoulun vastaavan pilottihankkeen kanssa. Hankkeen alkuvaiheessa palveluja suunnataan erityisesti turvapaikanhakijoille. SIMHE-hanke vahvistaa suomalaisten korkeakoulujen roolia turvapaikanhakijoiden, pakolaisten ja muiden maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Pyrkimyksenä

6 on sujuvoittaa Suomessa eri statuksilla olevien maahanmuuttajien aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista (AHOT) sekä korkeakoulutukseen ohjautumista kansallisella ja alueellisella tasolla. Hanke palvelee maahanmuuttaja-aikuisia ohjaamalla heitä heille itselleen sopivimmille ja tarkoituksenmukaisille korkeakoulutus- ja urapoluille kotoutumisen edistämiseksi. Käytännössä hanke edistää korkeakoulutettujen ja korkeakoulukelpoisten maahanmuuttajien tutustumista suomalaisten korkeakoulujen koulutustarjontaan ja erilaisiin opintoihin hakeutumisen mahdollisuuksiin. Hankkeen työntekijät tarjoavat myös yksilöllistä korkeakoulutukseen liittyvää ohjausta sekä käytännön tukea AHOT -hakemusten tekemisessä. Ohjaus- ja neuvontapalvelua tarjotaan sekä verkossa että Jyväskylän SIMHE-pisteellä alkaen. SIMHE-hanke palvelee myös korkeakouluja kokoamalla ja välittämällä tietoa hyvistä AHOT-käytännöistä sekä osaamisen täydentämisen mahdollisuuksista. Hankkeen puitteissa yliopistoille tarjotaan pienimuotoista rahoitusta jo olemassa olevien, maahanmuuttajille suunnattujen englanninkielisten opintojaksojen muuttamiseksi virtuaalisiksi. Hanke myös parantaa oppilaitoksiin tulevien AHOT-hakemusten kohdentumista. Varsinaiset AHOT-päätökset tehdään jatkossakin oppilaitoksissa. Luvanvaraisten ammattialojen tutkintojen ja ammattipätevyyksien tunnustamisesta sekä ammatinharjoittamisoikeuksista vastaavat toimintavaltaiset viranomaiset. Marita Häkkinen Puh Sähköposti: marita.h.hakkinen(at)jyu.fi Katinka Käyhkö Puh Sähköposti: katinka.i.kayhko(at)jyu.fi Yhdessä ei olla yksin Keski-Suomen hyvinvointiyhteistyöhanke (STEA) Huhtikuun 2017 alussa käynnistyneen hyvinvointiyhteistyöhankkeen tavoitteena on yksinäisyyden ja turvattomuuden kokemusten vähentäminen Keski-Suomessa. Tavoite pyritään saavuttamaan parantamalla asukkaiden osallistumisen mahdollisuuksia. Hanke toimii 13 keskisuomalaisen kunnan alueella (Joutsa, Jyväskylä, Jämsä, Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Laukaa, Pihtipudas, Toivakka, Viitasaari, Äänekoski) yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Hankesuunnitteluun osallistuu teemoittaisia työryhmiä, mm. maahanmuuttajatasiantuntijaryhmä. Hankkeessa halutaan tavoittaa itsensä yksinäisiksi ja turvattomiksi kokevia asukkaita sekä niihin väestöryhmiin kuuluvia, joilla on siihen muita suurempi riski. Hankkeen aikana kartoitetaan ja pyritään ratkaisemaan osallistumisen esteitä, vahvistetaan olemassa olevia mahdollisuuksia osallistua sekä lisätään kuntien, järjestöjen ja

7 muiden yhteisöllisten toimijoiden välistä yhteistyötä yksinäisyyden ja turvattomuuden vähentämiseksi. Hanke on kolmevuotinen, Meeri Jaatinen, projektikehittäjä Puh Sirpa Pekkarinen, projektikehittäjä Puh Sähköpostit: Yhdessä enemmän - maahanmuuttajat osana yhteisöä (ESR) Yhdessä enemmän on KYT ry:n hallinnoima ja Euroopan sosiaalirahaston, Jyväskylän ja Viitasaaren kaupunkien sekä STEAn rahoittama -hanke ajalla Hankkeen neljä keskeisintä toimenpidettä ovat: 1) neuvontapalveluiden tarjoaminen maahanmuuttajille asuinalueille jalkautuen (kuten asukasyhdistykset, kirjastot, kerhot, jne.) samalla digitaalisia palveluja kehittäen. Lisäksi tarjotaan kantasuomalaisille ajankohtaista tietoa muun muassa maahanmuuttajista ja maahanmuutosta esimerkiksi neuvovan puhelinlinjan välityksellä. 2) lähiökokeilujen kautta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen (esim. asukasyhdistysten ja järjestöjen aktivoiminen yhteiseen toimintaan, kuten yhteiset tapahtumat, pihajuhlat, kerhotoiminta, asukastapahtumat, ystävätoiminta, jne.) 3) ryhmä- ja yksilömentorointia mm. kuntatyöntekijöille (esim. keskustelua kasvatuksesta, perhekahvilatoiminta, vertaisryhmätoiminta) 4) kansainvälisten yhteistyötahojen etsiminen ja käytänteiden hakeminen Suomen ulkopuolelta, mikä mahdollistaa uusien ja innovatiivistenkin toimintamallien hyödyntämisen Keski-Suomessa. projektipäällikkö Tiina Miettinen puh Sähköposti: etunimi.sukunimi@kyt.fi

8 2. Valtakunnalliset hankkeet Asumistaidot kiintiöpakolaisten kotoutumisessa (AMIF) Kokemusten mukaan kiintiöpakolaiset tarvitsevat alkuvaiheessa tietoa ja opastusta suomalaisista asumisen käytännöistä, joista osa on heille täysin vieraita. Sininauhasäätiön sekä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) yhteisessä hankkeessa ( ) järjestetään asumistaitokursseja kiintiöpakolaisille ja koulutusta pakolaisia vastaanottaville kunnille. Näin kotoutuminen sujuu uuteen kotimaahan ja naapurustoon sujuvasti. ARA järjestää valtakunnallisia koulutustilaisuuksia kuntien maahanmuutto- ja asumisen toimijoille kuten maahanmuuttokoordinaattoreille, pakolaisohjaajille, isännöitsijöille ja asuntosihteereille. Koulutuksissa esitellään hyviä käytäntöjä asumisen ja kotoutumisen tukeen. Lisäksi ARA koostaa verkkosivuille materiaalipaketin maahanmuuttajien asumisen erityiskysymyksistä. Hankekoordinaattori Pirja Peltomäki puh Sähköposti: Järjestöistä voimaa kotoutumiseen (AMIF) Hankkeessa luodaan tietojärjestelmä, jonka avulla sekä asiakastilanteissa maahanmuuttajia ohjaavat työntekijät että maahanmuuttajat itse löytävät tehokkaammin järjestöjen palveluita. Hankkeen avulla parannetaan järjestöjen ja viranomaisten välistä yhteistyötä erilaista tietoa ja materiaaleja jakamalla. Tavoitteena on myös järjestöjen keskinäisen yhteistyön tiivistyminen. Seminaarien ja koulutusten avulla järjestöjä ja viranomaisia motivoidaan yhteiseen kehittämistyöhön ja verkostoitumiseen. Koulutusten avulla parannetaan tiedon ja hyvien työskentelytapojen välittymistä eri toimijoiden välillä. Hankkeen toiminta-alueina on Uusimaa ja vähintään kolme muuta ELY-aluetta. Hankkeen toteuttaja on Uudenmaan ELY-keskus, yhteistyökumppaneina African Care ry, Moniheli ry, Suomen Punainen Risti, Väestöliitto, Työ- ja elinkeinoministeriö sekä Kotouttamisen osaamiskeskus. Hankkeen kesto on Projektipäällikkö Milla Mäkilä Puh Sähköposti:

9 Järjestötarjotin (TEM) Suomen Punaisen Ristin Johanna Matikainen koordinoi, 11 työntekijää ympäri Suomen (monikulttuurisuustoiminnan kehittäjät). SPR:llä 77 vastaanottokeskusta ja järjestöllä on 2500 uutta työntekijää. Syksyn 2015 aikana saatiin 8500 uutta vapaaehtoista. 100 SPR:n kouluttajaa mobilisoitiin antamaan pikaperehdytys. Myös koulutusmateriaali uusittiin. Vastaanottokeskusten kokemusten perusteella koottiin vapaaehtoistyön materiaalia (esim. huoneentaulu, josta käyvät ilmi työntekijän vs. vapaaehtoisen tehtävät). Vapaaehtoisten ohjaus on asiantuntijatehtävä. SPR on mukana avoimessa sote-järjestöjen verkostossa, jossa on valtakunnallisia toimijoita kuten Martat, Partio, SPEK, Pelastakaa Lapset, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, jne. Järjestöverkosto kokoontui ja silloin sovittiin, että kukin järjestö ottaa vastuun järjestötarjottimen vyöryttämisestä omalle alueelleen. SPR:n Starttivoimaa hanke käyttää sitä starttipajoissaan. Kotona Suomessa aluekoordinaattorit voisivat käyttää järjestötarjotinta kotouttamisohjelmatyöskentelyssä (kolmannen sektorin ja kunnan yhteiset työpajat, tms.) ja syntyvä tarjotin voitaisiin liittää kotouttamisohjelman liitteeksi. Järjestötarjotin voisi myös toimia ns. kuntamarkkinoinnin välineenä uusille tulijoille. Lisäksi sen kautta voitaisiin kerätä seurantatietoa mm. siitä, kuinka moni järjestö toimii kunnassa, mihin heidän toimintansa painottuu, kuinka toimintoihin osallistuvat maahanmuuttajat, tukeeko niiden toiminta maahanmuuttajajärjestöjen perustamista, mitä hyviä etnisiä suhteita edistäviä toimenpiteitä järjestöillä on, onko kunnassa tyhjiä tiloja, joita voitaisiin ottaa käyttöön, onko toiminta yhdenvertaista ja kaikille avointa, jne. Järjestötarjottimen ideana on tehdä näkyväksi järjestöjen kotoutumista tukevat toimintamuodot maahanmuuton eri vaiheissa. Tavoitteena on syksyn 2016 aikana koota järjestötarjotinta eri puolella Suomea. SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjät ovat yhteydessä SPR:n osastojen työntekijöihin erityisesti uusissa kunnissa. Monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Anu-Rohima Mylläri Suomen Punainen Risti Hämeen piiri Puh: Sähköposti: anu.myllari(at)redcross.fi Koko kylä kotouttaa (TEM) Kylillä on mainiot mahdollisuudet tehdä yhteiskunnallisesti hyödyttävää ja vaikuttavaa kotouttamistyötä. Samalla tuetaan kylien elinvoimaisuutta ja toteutetaan asukashankintaa. Koko kylä kotouttaa -hanke siirtää kotouttamisesta saatuja hyviä kokemuksia laajalle kyläyhdistysten (3 124 kpl) ja Leader-ryhmien (54 kpl) verkostolle. Tiedotus muodostaa merkittävän osan kotouttamishankkeen sisällöstä. Hanke kerää ja käyttää

10 Kotikunta (AMIF) esimerkkeinä kylätoiminnassa sekä Leader-rahoituksen avulla syntyneitä onnistuneita kotouttamis- ja työllistämiskokemuksia. Näin rohkaistaan kenttää viljelemään vastaavia toimenpiteitä ympäri Suomea. Hankkeessa koostetaan kevyt, helppolukuinen kotouttamisopas, joka antaa vinkkejä itse kunkin mahdollisuuksista auttaa kotoutettavien ihmisten sopeutumisessa uuteen asuinympäristöönsä. Näkökulma on järjestökenttämme mahdollisuuksissa toimia ja vaikuttaa kotouttamisen edistämiseksi. Tiedotukseen käytetään olemassa olevia kanavia: omia ja yhteistyökumppaneiden nettisivuja, uutiskirjeitä, verkkolehtiä, painettua ja sähköistä mediaa. Kotouttamiskoordinaattori jakaa kotouttamisesimerkkejä valtakunnallisissa tilaisuuksissa. Kotouttamishankkeen kautta Suomen Kylätoiminta ottaa huomattavasti nykyistä suuremman roolin oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kotouttamisessa sekä ylipäätään asukkaiden ja maahanmuuttajien välisten kontaktien, integraation ja vuoropuhelun edistämisessä. Kotouttamiskoordinaattori Marjut Haapanen Puh Sähköposti: Kotikunta tarjoaa kunnille tukea kiintiöpakolaisten kotoutumista edistävien asumispalvelujen verkoston rakentamiseen, tukea kiintiöpakolaisten ja kunnan asukkaiden välisiin kohtaamisiin, naapuruussovittelua kiintiöpakolaisten asuinympäristössä ilmaantuvien mahdollisten konfliktien ennaltaehkäisemiseksi ja ratkomiseksi sekä valmennusta kuntien työntekijöille kiintiöpakolaisten kotoutumista tukevan VertaisKoto-kurssin suunnitteluun ja toteuttamiseen ja tukea kurssia tukevan vertaisryhmätoiminnan käynnistämiseen. Hanke tukee ensisijaisesti haavoittuvassa asemassa olevia kiintiöpakolaisia, mutta hankkeessa kehitetyistä käytännöistä ja kokemuksista hyötyy myös koko vastaanottava kunta asukkaineen. Hankkeessa yhdistyvät Pakolaisavun osaaminen asumisen verkostojen ja asukastyön kehittämisessä sekä alkuvaiheen kotoutumista tukevan vertaisryhmätoiminnan parissa. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä kuntien kanssa, joilla ei ole aiempaa kokemusta kiintiöpakolaisten vastaanotossa. Vuosittain otetaan mukaan kolme uutta kuntaa. Hankejohtaja Milla Mäkinen Puh Sähköposti:

11 Kotona Suomessa (ESR) Hankkeen tavoitteena on kehittää laadukkaita palveluita kotoutumisen alkuvaiheeseen ja sen jälkeen, jotta voidaan edistää jokaisen maahan muuttaneen osallisuutta yhteiskunnassa sekä pääsyä koulutukseen ja työelämään. Tällä hetkellä kotoutumislain mukaisia alkuvaiheen palveluita ei ole saatavilla lain esittämässä laajuudessa, eikä yhteiskuntaa koskeva perustieto tavoita kaikkia maahanmuuttajia. Siirtymät koulutukseen ja työelämään vaativat kehittämistä. Haasteena on myös se, että kotoutumista tukevat peruspalvelut ja toimintamallit ovat osin vaikeasti hahmotettavia, eivätkä ne ole nivoutuneet tarpeeksi tiiviisti julkisen sektorin palvelukenttään. Eri ELY-alueille sijoittuvien aluekoordinaattoreiden avulla tunnistetaan paikallisia ja alueellisia tieto- ja koulutustarpeita sekä levitetään kriteerit täyttäviä hyviä käytäntöjä. Ammattilaisten osaamista lisätään osahankkeessa tiedotuksen, koulutusten sekä palveluprosessien selkeyttämisen kautta, ja hyviä käytänteitä juurrutetaan osaksi paikallisia sekä alueellisia kotouttamisen palveluprosesseja. Hankeosio juurruttaa Kotouttamisen osaamiskeskuksen (TEM) toimintaa alueille. LISÄTIETOJA Aluekoordinaattori Hanna Wallenius Puh Sähköposti: Kulttuurisensitiiviset toimintakyvyn arviointimenetelmät mobiilissa (mobitarmo; AMIF) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kehittää vuosina yhteistyössä Arffman Consulting Oy:n kanssa toteutettavassa hankkeessa toimintakyvyn arviointimenetelmiä, joita voidaan hyödyntää maahanmuuttaja-asiakkaan palvelutarpeiden tunnistamisessa. Maailman terveysjärjestö WHO:n laatimasta ICFluokituksesta valitaan sopivat käsitteet toimintakyvyn arvioimiseksi. Käsitteet muunnetaan asiakkaille sopiviksi kysymyksiksi tai fraaseiksi. Tuloksena on kulttuurisensitiivisiä menetelmiä maahanmuuttaja-asiakkaan toimintakyvyn kuvaamiseksi kolmella kielellä (arabia, somali, kurdi) sekä mobiilisovellus asiakkaan ja ammattilaisen käyttöön. Malli jalkautetaan vuonna Projektipäällikkö Shadia Rask sähköposti:

12 Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset maahanmuuttajien kotoutumisen tukena (TEM) Käytännön tietoa, taitoa ja työtä maahanmuuttajille - Maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistykset maahanmuuttajien kotoutumisen tukena maaseutukunnissa - hanke jatkaa vuonna 2016 toteutettua vastaavan kaltaista hanketta. Hankkeen tavoitteena on tukea maa- ja kotitalousnaisten paikallisyhdistysten vapaaehtoistoimintaa, jolla edistetään maahanmuuttajien kotoutumista. Hanke toteutetaan seitsemän piirikeskuksen alueella eri paikkakunnilla vuoden 2017 aikana. Tavoitteena on sitouttaa kymmeniä yhdistyksiä ja niissä toimivia vapaaehtoista tavoittamaan satoja maahanmuuttajia toimimaan yhdessä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseksi. Lisäksi tavoitteena on pyrkiä muuttamaan kantaväestön asenteita myönteisemmäksi maahanmuuttajia kohtaan esimerkiksi viestinnällä, tuomalla esiin hyviä kokemuksia yhteistyöstä sekä lisäämällä yhteisöllisyyttä paikkakuntalaisten ja maahanmuuttajien välillä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on saada maahanmuuttajia jäämään maakuntiin, erityisesti maaseudulle, sekä auttaa heitä työllistymään ja löytämään oma paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa. Keski-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset (ProAgria Keski-Suomi ry) Eeva-Liisa Kivimäki Puh: Sähköposti: eeva-liisa.kivimaki(at)maajakotitalousnaiset.fi OSKU Täsmäohjaus pakolaisten kuntiin siirtymisen tueksi (AMIF) ELY-keskuksissa on aloittanut uusi valtakunnallinen OSKU Täsmäohjaus pakolaisten kuntiin siirtymisen tueksi hanke ( ), jonka keskeisenä tavoitteena on oleskeluluvan saaneiden henkilöiden entistä nopeampi siirtyminen vastaanottokeskuksista kuntiin. Valtakunnallisen hankkeen kohderyhmänä ovat kuntien, valtionhallinnon ja vastaanottokeskusten yhteyshenkilöt sekä myönteisen kansainvälisen suojelun päätöksen saaneet turvapaikanhakijat. Kunnille suunnataan materiaalia, josta on tukea arjen työhön ja joka houkuttelee kuntia uusien pakolaisten vastaanottoon. Kuntien asuntoneuvontaa kehitetään ja pyritään parantamaan yhteistyötä eri toimijoiden kesken ja rakentamaan uusia yhteistyömalleja. Samalla selvitetään kuntien asuntomarkkinoiden tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. Kaikilla Suomen kunnilla on mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Hanketta koordinoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. ELY alueilla (Uusimaa, Pirkanmaa, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kaakkois-Suomi/Häme, Keski-Suomi) toimii yhteensä kuusi hankesuunnittelijaa eripituisissa työsuhteissa. Pirkanmaan suunnittelija on Marjo Anttila, puh: , sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi. Hankepäällikkö Timo Konttinen

13 puh: Sähköposti: Paloma - Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke (AMIF) PALOMA-hankkeessa (Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen kehittämishanke) rakennetaan valtakunnallinen toimintamalli pakolaisten ja vastaavista lähtökohdista tulleiden mielenterveystyöhön. PALOMA-hanketta toteuttavat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Kuopion yliopistollinen sairaala, Suomen mielenterveysseura, HYKS Psykiatria ja Hämeenlinnan kaupunki. Yhteistyökumppaneina ovat Tampereen yliopistollinen sairaala, Turun yliopistollinen keskussairaala, Oulun yliopistollinen sairaala, Helsinki, Espoo, Turku ja Tampere, Kidutettujen kuntoutuskeskus ja Moniheli, Tampereen yliopisto. Hanketta rahoittaa Turvapaikka- maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto. Hankkeen kokonaiskesto on Ensimmäinen vuosi on tiedonkeruuvuosi. Heinä-elokuusta 2016 alkaen hankkeessa on haastateltu alan ammattilaisia sekä kohderyhmän edustajia. Toimintamallia rakennetaan , ja hankkeen kolmas vuosi keskittyy toimintamallin jalkauttamiseen. Projektipäällikkö Johanna Mäki-Opas Puh: Sähköposti: johanna.maki-opas(at)thl.fi TURVA-hanke (AMIF) Oulun vastaanottokeskus sekä poliisihallitus ja poliisiammattikorkeakoulu pyrkivät yhteisellä TURVA hankkeella edistämään turvapaikanhakijoiden perus- ja ihmisoikeuskäsityksiä ja ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta, sekä ehkäisemään turvapaikanhakijoiden rikollisuutta. Hankkeessa yhteiskuntaan sopeutumista pyritään auttamaan kolmen eri lähestymistavan avulla: Turvapaikanhakijoihin liittyvästä rikollisuudesta kerätään tutkimustietoa Turvapaikanhakijoille valmistetaan videomateriaalia Vastaanottokeskusten henkilökunnalle annetaan koulutusta väkivaltaa ehkäisevistä työmenetelmistä Hankkeen kesto on , kohdealueena koko Suomi sekä tutkimuksen että tiedotusmateriaalin osalta. Myös väkivaltatyö ja koulutus kohdistuvat koko Suomen vastaanottojärjestelmään, mutta vasta pilottivaiheen jälkeen. Pilottikeskuksina toimivat Oulun poliisilaitoksen alueen vastaanottokeskukset ja Suomen säilöönottoyksiköt sekä muut Maahanmuuttoviraston esittämät vastaanottokeskukset.

14 Projektipäällikkö Seija Hämäläinen puh Sähköposti: Turvapaikanhakijoiden alkuterveystarkastuksen valtakunnallinen kehittämishanke (TERTTU; AMIF) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Maahanmuuttoviraston yhteisessä TERTTU hankkeessa ( ) luodaan yhtenäinen toimintamalli turvapaikanhakijoiden terveyden, hyvinvoinnin ja palvelutarpeiden kartoittamiseksi. Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden terveydentila ja palvelutarpeet vaihtelevat. Toimintamallin pohjaksi kerätään tietoa turvapaikanhakijoiden terveydestä, hyvinvoinnista ja palvelutarpeista toteuttamalla terveys- ja hyvinvointitutkimus vastaanottokeskuksissa kirjoilla oleville turvapaikanhakijoille. Lisäksi kartoitetaan, millaista tietoa turvapaikanhakijoiden terveydestä ja palveluiden käytöstä on saatavilla vastaanottokeskuksissa käytössä olevasta potilastietojärjestelmästä. Hankkeessa luotava toimintamalli tekee mahdolliseksi valtakunnalliseen seurantatietoon perustuvan turvapaikanhakijoille suunnattujen palveluiden kehittämisen. Yhtenäiset käytännöt edistävät yhdenvertaista terveyden ja palvelutarpeiden kartoitusta. Projektipäällikkö Natalia Skogberg puh Sähköposti: Työvoiman liikkuvuus Euroopassa (ESR) Tärkeimpinä päämäärinä on turvata osaavan työvoiman saatavuutta ja edistää työvoiman liikkuvuutta Suomesta Eurooppaan ja Euroopasta Suomeen. TE-toimiston tarjoamia julkisia eurooppalaisen työnvälityksen palveluita (EURES) vahvistetaan lisäämällä valikoimaan työnantajille ja yrityksille suunnattuja kansainvälistä rekrytointia tukevia palveluita. Uudet palvelut kattavat lähtömaakoulutuksen, työpaikkasuomen ja -ruotsin, kansainvälisen työyhteisön valmennuksen työpaikalla ja ammattitaidon testauksen. Yritysten ja työnantajien on mahdollista saada jatkossa entistä paremmin kohdennettuja ja asiakaslähtöisesti tuotettuja palveluja. Palvelujen saatavuutta sekä henkilö- että yritysasiakkaille helpotetaan muun muassa mahdollistamalla rekrytointiin liittyvät online-tapahtumat, -messut ja haastattelut. Kansainvälisen liikkuvuuden palvelut tuodaan myös entistä enemmän sosiaaliseen mediaan.

15 TE-palvelujen henkilöstön osaamista tukea asiakkaita kansainvälisessä liikkuvuudessa vahvistetaan koulutusten, valmennusten, työpajojen ja verkostoitumisen avulla. Työvoiman liikkuvuus Euroopassa -hanketta toteuttaa Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa ja tiiviissä yhteistyössä TE-toimistoissa toimivan kansallisen EURES-verkoston kanssa. Hankkeen koordinaatio Projektipäällikkö Päivi Moilanen, puh Projektiasiantuntijat Itäinen alue: projektiasiantuntija Kalle Lahoniitty, puh Kehittämisteema: sosiaali- ja terveysalan rekrytoinnit Keskinen alue: projektiasiantuntija Maija Niskavirta, puh Kehittämisteema: nuorten työnhakijoiden palvelut (+ FarmiEURES) Lounainen alue: projektiasiantuntija Anne Helin, puh Kehittämisteema: rekrytointiosaamisen kehittäminen (+ ICT/insinöörien rekrytointi) Pohjoinen alue: projektiasiantuntija Tuija Pahnila, puh Kehittämisteema: Pohjoiskalotin alueen yhteistyö TE-asiakaspalvelukeskus: projektiasiantuntija Tiina Ikonen, puh Kehittämisteema: monikanavapalvelut Uusimaa: projektiasiantuntija Jarna Lahti, puh Kehittämisteema: yhteistyö henkilöstöpalveluyritysten kanssa Urareitti Korkeasti koulutetun maahan muuttaneen osaamisen tunnustamisen ja tunnistamisen viitekehys (ESR) Korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden siirtymiä urareiteille, työhön ja koulutukseen vaikeuttaa osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen, urapolkuun sekä tutkintojen rinnastamiseen liittyvät haasteet. Tällä hetkellä ei ole systemaattista kuvausta tai yhteisiä toimintaperiaatteita koskien korkeasti koulutettujen maahan muuttaneiden urareiteille siirtymistä. Urareitti hankkeessa sujuvoitetaan urareittejä, nopeutetaan työllistymistä, hyödynnetään osaamista, minimoidaan päällekkäistä kouluttautumista, ohjataan lisä- /jatkokoulutukseen, edistetään osallistumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hanketta hallinnoi Hämeen ammattikorkeakoulu ja sen osatoteuttajia ovat Centriaammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän kristillinen opisto, Lapin ammattikorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu, Metropolia Ammattikorkeakoulu, Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, Tampereen ammattikorkeakoulu sekä Turun ammattikorkeakoulu.

16 Hankkeen kohderyhmänä ovat opettajat, opinto-ohjaajat, koulutuksen suunnittelijat koulutusorganisaatioissa (ammatillinen korkea-asteen koulutus ml. avoin ammattikorkeakoulu, täydennyskoulutus sekä valmistava koulutus; ammatillinen opettajankoulutus), ammatillisen kielikoulutuksen myötä korkeasti koulutetut maahan muuttaneet, jotka ovat jo suorittaneet sairaanhoitajan tutkinnon joko kotimaassaan tai Suomessa. Hankkeeseen osallistumisen aikana he voivat toimia työelämässä joko sairaanhoitajana tai muissa tehtävissä, olla työttömänä tai opiskella. Hanke koostuu neljästä työpaketista: - Terveysalan osaamisvaaka - Osaamispolut ammatilliseen opettajankoulutukseen, liiketalouden, tekniikan sekä terveysalalle - Terveysalan ammatillinen kielikoulutusmalli - Verkostomainen yhteistyömalli Projektipäällikkö Helena Vesaluoma Sähköposti: etunimi.sukunimi@tamk.fi