Opiskelijan oppimispolku Mediakasvatuksen maisteriohjelmasta työelämään kehittämishankkeen loppuraportti

Transkriptio

1 1 Opiskelijan oppimispolku Mediakasvatuksen maisteriohjelmasta työelämään kehittämishankkeen loppuraportti Mari Maasilta, Mediapedagogiikkakeskus, Lapin yliopisto Hankkeen tavoite Hankkeen tavoitteena oli kehittää Lapin yliopiston kansainvälisen mediakasvatuksen maisteriohjelman (MA in Media Education) opetusta siten, että opiskelijat kykenisivät paremmin suuntautumaan työelämään ja erityisesti suomalaisille työmarkkinoille valmistumisensa jälkeen. Tarkoituksena oli luoda opetusohjelmaan työllistymistä tukeva oppimispolku, joka kulkee siltaopinnoista harjoittelun kautta valmistumiseen ja sen jälkeen työelämään. Koska kysymys on korkea-asteen koulutuksesta, kiinnitettiin erityistä huomiota kriittiseen, tutkivaan ja kehittävään työotteeseen. Kun opiskelijat siirtyvät yliopistosta työelämään ja yrityksiin, heidän tulisi viedä niihin paitsi taitonsa ja tietonsa myös uusia ajatuksia ja kehittämisideoita. Mediakasvatus on monitieteinen oppiaine, johon opiskelijat tulevat erilaisista taustoista (esim. viestintätieteet, kasvatustieteet, IT-opinnot). Tämä antaa heille runsaasti suuntautumismahdollisuuksia työelämässä, mutta opiskelijoiden on usein vaikea tunnistaa omaa osaamistaan, opintojensa työelämävastaavuutta ja mahdollisia työnantajia. Varsinaista mediakasvattajan työnimikettä ei ole olemassa, joten vastavalmistuneen mediakasvattajan on itse tunnistettava koulutustaan vastaavat työpaikat ja yritykset. Kansainväliset opiskelijat haluaisivat usein jäädä opintojensa jälkeen Suomeen mutta kokevat työllistymisen vieraassa maassa haasteelliseksi. Vuosien mediakasvatuksen maisteriohjelman opetusohjelmassa on kaksi opintokokonaisuutta, Media Educator in Working Life (MEDU2209) ja kolmen kuukauden harjoittelujakso ja harjoittelun reflektointi (Practical Training MEDU3700 ja Reflective essay MEDU3800), joiden kautta työelämävastaavuutta pyritään rakentamaan. Kasvatustieteen opiskelijoiden opinnäytetöitä tehdään harvoin tilaustyönä yliopiston ulkopuolisille yrityksille tai toimeksiantajille, mutta työelämätarpeet voitaisiin huomioida myös opinnäytetöissä esimerkiksi siten, että työ lähtisi liikkeelle todellisesta työelämän ongelmasta tai työharjoittelupaikan intresseihin liittyen. Tavoitteena voisi olla, että pikkuhiljaa siirryttäisiin kohti verkostoituneen kulttuurin mallia, jossa työelämäsuhteiden hoitaminen koulutuksessa olisi upotettuna kaikkiin koulutuksen rakenteisiin tinkimättä kuitenkaan korkeakouluopintojen tieteellisyyden vaatimuksista (Nykänen & Tynjälä 2012, 22). Hankkeelle asetettiin seuraavat tavoitteet: 1. Kansainvälisen mediakasvatuksen maisteriohjelman kehittäminen siten, että opiskelijat kykenisivät paremmin suuntautumaan työelämään ja erityisesti suomalaisille työmarkkinoille valmistumisensa jälkeen 2. Luoda opetusohjelmaan oppimispolku, joka kulkee siltaopinnoista harjoittelun kautta laudaturseminaariin ja sen jälkeen työelämään 3. Kehittävän ja tutkivan työotteen sisällyttäminen työllistymistä tukeviin opintoihin

2 2 4. Uusien mahdollisten harjoittelu- ja työpaikkojen kartoitus ja verkostoituminen paikalliseen työelämään. Hankkeen käytännön toteutus Media Educator in Working Life kurssin uudistaminen Hankkeen toteutuksessa keskityttiin Media Educator in Working Life -kurssin kehittämiseen siten, että se toimisi paremmin johdatuksena sitä seuraavaan harjoitteluun ja lisäisi kansainvälisten opiskelijoiden suomalaisen työelämän tuntemusta erityisesti mediakasvatuksen sektorilla. Hankkeen toteuttaminen aloitettiin keräämällä opiskelijapalautetta keväällä 2016 ensimäistä kertaa järjestetyn kurssin osallistujilta. Kurssille osallistui 12 opiskelijaa, joista palautetta saatiin seitsemältä. Palautteen käytettävyyttä heikensi se, että puolet kurssin opiskelijoista ei ollut mediakasvatuksen pääaineopiskelijoita vaan Erasmus-vaihto-opiskelijoita, jotka eivät olleet ammatillisesti suuntautuneet mediakasvatukseen. Media Educator in Working Life on siltaopinnoissa tarjottava 5 opintopisteen kurssi, joka ohjeistetaan suorittamaan ensimmäisen opintovuoden kolmannella periodilla. Ajoitus on suunniteltu siten että kurssi toimii hyvänä pohjana tuolloin ajankohtaiselle harjoittelupaikan haulle tuoden esille erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Sen tavoitteena on tutustuttaa opiskelija mediakasvatukseen liittyviin työtehtäviin ja ammattirooleihin sekä Suomessa että kansainvälisesti ja auttaa opiskelijaa suunnittelemaan ja suuntaamaan opintojaan työelämän tarpeita vastaaviksi. Kurssin aikana opiskelijat vierailevat sekä opettajan kanssa että itsenäisesti ryhminä työpaikoilla, joilla mediakasvatukseen liittyviä tietoja ja taitoja tarvitaan. Lisäksi aiemmin harjoittelussa olleet tai jo työelämässä olevat entiset mediakasvatuksen opiskelijat vierailevat kurssilla kertomassa harjoittelu- ja työpaikoistaan. Kurssi toteutettiin tänä vuonna yhdessä opettajaharjoittelijan kanssa, joka oli valmistunut edellisenä kesänä mediakasvatuksen maisteriohjelmasta. Löytääksemme uusia harjoittelupaikkoja ja luodaksemme lisää suhteita paikalliseen työelämään hylkäsimme osan edellisen vuoden vierailukohteista ja otimme tilalle uusia ja entistä useampia kohteita. Edellisen vuoden kurssiin verrattuna kurssiin tehtiin seuraavat muutokset: 1. Kurssin esittelyssä tuotiin entistä selkeämmin esiin, että opintojakson tavoitteena on tutustua ja solmia suhteita mahdollisiin harjoittelupaikkoihin ja antaa ideoita opinnäytetöihin. Tässä hyödynnettiin positiivisina esimerkkeinä aiempia opiskelijoita, jotka ovat näin tehneet. Lisäksi korostettiin henkilökohtaista ammatillista kasvua työllistettävyyden parantamiseksi, sekä yrittäjätaitojen kehittämistä yhtenä mahdollisena työllistymisvaihtoehtona. Opiskelijoille tehtiin myös listaus aiempien opiskelijoiden harjoittelupaikoista, jonka avulla he voivat miettiä omia harjoittelupaikkojaan. 2. Opintovierailuista kehitettiin entistä vuorovaikutteisempia. Opiskelijoille korostettiin ennen vierailua kurssin tavoitteita ja vierailun isänniltä toivottiin esittelyluentojen lisäksi kurssilaisia aktivoivia tehtäviä. Vierailimme esimerkiksi Tiedekeskus Pilkkeessä, jossa tiedekeskuksen työntekijät antoivat opiskelijoiden tehtäväksi ideoida tulossa olevaa tiedotuskiertuettaan. Kirjastovierailulla opiskelijat osallistuivat Instagram-työpajaan, joka on yksi kirjastohenkilökunnan repertuaarissa olevista mediakasvatustyöpajoista.

3 3 3. Kurssi arvioidaan kahden oppimistehtävän perusteella, joista ensimmäinen toteutetaan ryhmätyönä ja jälkimmäinen yksilötyönä. Ensimmäisenä tehtävänään opiskelijat tekevät ryhmänä esityksen vierailustaan työpaikalle. Tänä vuonna esitykset ohjeistettiin toteuttamaan käyttäen erilaisia mediasovelluksia (esim. sway.com, joomag.com, video tai digitaalinen tarina), jotta opiskelijat voisivat samalla harjoitella mediataitojaan. Edellisenä vuonna lopputyönä teetetty luentopäiväkirja korvattiin tänä vuonna oppimispäiväkirjalla, jonka tavoitteena on saada opiskelijat pohtimaan omia tietojaan, taitojaan ja kompetenssejaan suhteessa työelämän vaatimuksiin ja pohtimaan, kuinka he voisivat kehittää omaa osaamistaan vastaamaan sekä työelämän vaatimuksia että omia työelämään liittyviä haaveitaan. Osana Tyyli-hanketta laadittiin yksityiskohtaiset ohjeet oppimispäiväkirjan kirjoittamisesta ja sen arvioinnin kriteereistä. (Liite 1.) Opintokokonaisuuksien kytkeminen toisiinsa Mediakasvatuksen harjoittelu koostuu kolmen kuukauden työssäoppimisjaksosta (MEDU3700, 8 op) ja sitä reflektoivasta esseestä (MEDU3800, 2 op). Opiskelija etsii harjoittelupaikkansa itsenäisesti, jonka jälkeen harjoittelua ohjaava opettaja, työpaikan harjoittelunohjaaja ja opiskelija laativat yhdessä harjoittelusopimuksen ja oppimistavoitteet. Harjoittelunsa aikana opiskelija kirjoittaa yliopiston oppimisympäristö Optimaan harjoittelublogia, jota toiset samaan aikaan harjoittelussa olevat voivat harjoittelua ohjaavan opettajan lisäksi kommentoida. Harjoittelun päätteeksi kirjoitetaan essee, jonka tarkoitus on kytkeä käytännön työkokemus mediakasvatuksen tieteelliseen kirjallisuuteen ja käsitteisiin. Media Educator in Working Life -kurssia kytkettiin harjoitteluun paitsi entisten harjoittelijoiden esityksillä myös liittämällä opiskelijat Optiman harjoittelutyötilaan jo ennen oman harjoittelun aloittamista. Työtilassa opiskelijat pääsevät lukemaan ja kommentoimaan jo harjoittelussa olevien opiskelijoiden blogeja, minkä tarkoitus on lisätä vertaisoppimisen mahdollisuuksia ja antaa ideoita harjoittelupaikkojen kartoittamiseen ja kokemusten jakamiseen ja syventämiseen. Lisäksi pyysin joiltain aiemmilta opiskelijoita luvan julkaista Optimassa heidän harjoitteluunsa liittyviä reflektioita. Hankkeen onnistumisen arviointi ja johtopäätökset Työllistymistä tukevan mediakasvatuksen oppimispolun kehittämisessä on vielä monia mahdollisuuksia. Muilta Tyyli-koulutuksessa olleilta saamassani palautteessa nostettiin esiin mm. alumnien hyödyntäminen, verkostoitumismahdollisuudet ja mentorointi. Alumneja kurssilla hyödynnetään jo nykyisin siten, että aiemmin harjoittelussa olleet tai jo työelämänsä aloittaneet kertovat omista työpaikoistaan uusille opiskelijoille. Tällä esityksellä he voivat korvata omaan harjoitteluunsa sisältyvän reflektoivan esseen. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää siihen, että esitykset kytkettäisiin myös mediakasvatuksen teoreettisiin pohdintoihin, mikä ei ainakaan ensimmäisen vuoden kokemuksen mukaan aina toteutunut. Opiskelijoiden tutustumiskäyntejä mediakasvatukseen liittyville työpaikoille voitaisiin myös kehittää mentoroinnin suuntaan. Etenkin kansainvälisille opiskelijoille tämä antaisi mahdollisuuksia nähdä suomalaisen työelämän sisälle. He voisivat pestautua esimerkiksi yhden päivän ajaksi työpaikalle seuraamaan mentoroitavansa työtehtäviä.

4 4 Osa mediakasvatuksen maisteriohjelman opiskelijoista katoaa ulkomaille heti valmistumisensa jälkeen eikä toistaiseksi ole selvitetty, mihin he ovat sijoittuneet ja miten ovat pystyneet hyödyntämään Lapin yliopistossa suorittamaansa tutkintoa. Maisteriohjelmamme on myös sen verran tuore, että valmistuneita ei vielä kovin suuria määriä ole, mutta muutaman vuoden kuluttua tällainen seurantatutkimus olisi syytä tehdä. Seurantatutkimus voitaisiin toteuttaa esimerkiksi opinnäytetyönä. Samalla voitaisiin tutkia mediakasvatuksen opintojen antia opiskelijoille ja mitä he jäivät kaipaamaan. Olen parhaillaan keräämässä tutkimusaineistoa mediakasvatuksen opiskelijoiden tulevaisuuden työuraa koskevista haaveista ja odotuksista, tätä aineistoa on tarkoitus käyttää Media Educator in Working Life kurssin kehittämisessä ja aineiston pohjalta ollaan kirjoittamassa tieteellistä artikkelia. Ensimmäinen uudistettu kurssi on juuri saatu loppuun eikä reflektoivaa oppimispäiväkirjaa ole vielä palautettu. Tämän vuoksi emme vielä tiedä, kuinka kriittisen, kehittävän ja tutkivan työotteen sisällyttäminen työllistymistä tukeviin opintoihin on onnistunut. Orastusta siihen suuntaan olen huomannut muun muassa kriittisissä keskusteluissa nykyisen opiskelijaryhmäni kanssa. Lähteet: Nykänen, S. & Tynjälä, P Työelämätaitojen kehittämisen mallit korkeakoulutuksessa. Aikuiskasvatus 1,

5 5 Liite 1. Guidelines and assessment criteria for the Media Educator in Working Life learning diary The main focus of the learning diary should be in Media Education and Working life. Reflect in your diary how did the course help you to develop your ideas about your future career/ your dream work in Media Education? Be realistic and reflect your dreams and plans in relation to the needs of future working life (use reference literature). Reflect the study visits, visitors presentations, and the presentations of other students from the point of view of your professional interests: Describe the new ideas and knowledge you received. How did they help you to clarify your own ideas and plans? Reflect your earlier studies, work experiences and leisure time activities: what kind of knowledge, skills and competences they have given that could help you to create a career in the field of Media Education? Describe these skills and experiences and explain how you could use them. Which are your strengths and weaknesses? Reflect your academic studies: what kind of knowledge, skills and experience they have given that could help you to create your career? How can you connect academic studies to the needs of working life? What do you need to do in practice to realize your plan? Do you need to study more or other degrees to realize your plan? Where could you find your internship? Make a concrete plan: what, when and how? Maybe you are interested in creating a business related to Media Education? Describe your business idea and explain how you are going to realize it (but be unspecific enough so that your ideas won t be stolen ). You may also not be interested in pursuing your career in the field of Media Education. In this case, think about your studies from another angle: How could you use the knowledge, skills and competences you have gained in Media Education studies in another working field? Write your learning diary in the form of an essay. The length of the essay should be 8 to 10 pages. Give a title to your essay and organize it with sub-titles. Be clear and argumentative. Use literature to support your claims and arguments. In this assignments, you can also use non-academic references (reports, newspapers articles, statistics etc.). The learning diaries have to be submitted in the Optima return box by the 28th February midnight. Please state in your paper if you give a permission to Dr. Mari Maasilta (Centre for Media Pedagogy) and Dr. Irmeli Kari-Björkbacka (Faculty of Social Sciences) to use your learning diary as a material in their research in which they investigate the relevance of university studies for the needs of working life. The identity of the respondents will not be revealed in connection to the results. The research is conducted as a part of the development project

6 6 TYYLI in ( Assessment criteria: - provides a clear, argumentative and personal discussion about media educational career possibilities in working life - relevant title and sub-titles. - provides information, which is supported by relevant literature - clear organization and structure - length 8-10 pages. - follows the rules in General Guidelines of Academic Writing - is submitted in time into Optima Return box (by 28th February).