OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ

Transkriptio

1 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ T Rekola/MN ' '1 (6) 040/Kaukokart./TPR/80 HUOMIOITA KAUKOKARTOITUS- JA GEOFYSIIKAN TIEDOTUSTILAISUUDESTA OULUSSA a Yleistä Kaukokertoi tus. Geologinen tutkimuslaitos oli yhdessä Oulun yliopiston (OY) geologian ja geofysiikan laitost~n kanssa järjestänyt tiedotustilaisuuden aiheena kaukokartoitus ja geofysiikka sekä eritoten näiden mittaustulosten kompleksinen tulkinta. Tilaisuus järjestettiin OY:n geofysiikan laitoksella. Osanottajia oli parisenkymmentä alan yrityksistä ja laitoksista. Outokumpu Oy:stä olivat paikalla J Aarnisalo ja T Rekola. Tilaisuuden aluksi prof. Lappalainen OY:n tietojenkäsittelylaitokselta kertoi tietojenkäsittelyn nykynäkyrnistä. Tämän jälkeen FK Hilkka Arkimaa kertoili kaukokartoituksen nykynäkymistä Soklin esiintymän tiimoilta, J Nikander Kangusjärven rikkikiisuesiintymäst~ ja S E Hjelt sekä P Kaikkonen sähkömagneettis~sta syvärakennetutkimuksista. SOKLI, H Arkimaa Soklin kaukokartoitu~materiaali, jota esiteltiin tilaisuudessa, on vuodelta 1979, jolloin satelli~tti Landsat-2 liipotteli Suomen yllä. Tuloksista on piirretty monivärikartat eri kanavilta sekä kanavien suhteista. Liitteissä 1 ja 2 on esitetty monivärikart~t Soklin alueelta kanaviita 4, 5, 6, 7 (liite 1) ja 5, 6, 7, 6/5 (liite 2) mittakaavassa n. 1: Kartat on valmistettu seuraavasti: Mittaustuloksia sisältävä tietokonenauha on k8sitelty VTT:n maankäytön laboratoriossa. Siellä se on ATK-kä ~ittelyn jälkeen tulostettu TV-kuvaputkelle, joka sitten on valokuvattu värifilmille. Filmi on kehitetty Jtt. Kolmiokirjan 7 Kirjapainossa/Oulu 4!a.s 01.1 tu t11j os O!l s itten painettu lii tteinä näkyviksi hienoiksi ke-.rtoiksi. Sokiin alueella on tehty kaukokartoitusta myös vuosina 1978, 1979 lentokonekeilainta käyttäen. J Talvitie on näistä tutkimuksista raportoinut. Kun tarkastelemme Landsat-2 aineistoa ja vertaamme sitä lentokonekeilain tulokseen voimme tehdä seuraavat johtopäätökset Land r::~j t-2 :n tuloksis[:f.'. Soklin karbonatiittimassiivi näkyy ruskealla ) satelliitti antoi laaja-alaiset yksiköt yhtä tarkasti kuin lentokonekailain

2 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ 2 pienin geologinen yksikkö, joka vielä pystytään erottamaan satelliittiktwista on halkaisijaltaan suuruusluokkaa d~ 70 m määrätyt kivilajit tarkentuivat kun käytettiin suhdekarttoja; esim. liitteen 1 vasemmassa ylälaidassa punaisella näkyvä graniitti tarkentui liitteen 2 kuvassa. KANGASJÄRVI, J Nikander GTL on paikantanut Pihtiputaan Kangasjärven alueelta karttalehdeltä kompaktin rikkikiisuesiintymän, johon liittyy hiukan Zn, Pb ja Cu. Alueella on paljastumia vähän, josta johtuen maanpintageofysiikkaa on käytetty runsaasti alueen geologista kuvaa luotaessa. Alueella tehtiin slingram-mittaus, magnet~metraus, gravimetraus ja geologinen kartoitus 1,5 km :n laajuudelta. Tältä valittiin sitten 8 nk. tukialuetta, joilta poimittiin kutakin ko. aluetta va~t a avat geologinen tieto sekä geofysikaaliset parametrit. Geofysikaalisina parametreinä käytettiin alkuperäisiä mittausarvoja s.e. reaali- ja imaginääriarvoista otettiin logaritmit, magneettinen mittaus otettiin sellaisenaan ~ P kh paj.novc j~ a t u J0ksi s ta laskettiin jäännösanomalia-arvot. Lisäksi laskettiin ja käytettiin reaali- ja imaginääriarvoista laskettuja vaihekulma- ja amplitudiarvoja. Liitteissä 3 ja 4 ovat näistä suureista piirretyt värikartat yhdessä alueen geologisen kartan kanssa mittakaavaan 1 : Työn tarkoituksena oli piirtää geofysikaal isi sta mittaustuloksista automaattisesti luokiteltu geologinen kartta ja verrata sitä tunnettuun geologiseen karttaan. Liitteissä 3 ja 4 voidaan havaita että eri kivilajiyksiköt on saatu näkyviin nk. monimuuttuja- analyysillä malmikriittisen vyöhykkeen seuraus helpottuu pientä tukialuetta koskeva geologinen tieto voidaan laajentaa melko suurella todennäköisyydellä a Tietäen kuitenkin kuinka monesta tekijästä geofysikaalinen mittaussuure on kiinni (kaade, irtomaakerrokset, kulku, topografia jne.) olisi syytä harkita jonkinlai sta tulkittujen geofysikaalisten parametrien ~äyttöä tai muuten ollaan helposti 'vetelässä suossa'.

3 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ 3 Tämä Kangasjärven alue on myös suhteellisen 'helppo' alue, missä petrofysikaaliset suureet (magnetoituminen, tiheys, johtavuus) noudattelevat kivilajeja ja näin on saatu hyvä lopputulos..ai. r.~b. :::m as i a ei näin yksibkertainen ole. Kangasjärven aiheesta julkaistaan aikanaan raportti OY:n toimesta. Sähkömagneettisista syvärakenne tutkimuksista/ S E Hjelt, P Kaikkonen Tavoitteet - Osaprojektit Suomen Akatemian rahoittamana toimii tällä hetkellä kolmen vuoden projekti, jonka aiheena on 'sähkömagneettinen syvärakennetutkimus'. Projektin vetäjänä on FT P Kaikkonen ja vastuullisena henkilönä apul.prof. S E Hjelt. syvärakennetutkimuksen aloittaminen laitteiston suunnittelu ja kokoaminen syvärakennemittausten toteutuminen Laatokka-Perämerivyöhykkeellä muodostaa Suomen osuus kansainvälisessä ELAS-projektissa. 1 ) 2) 3) 4) MT-koemittaus yhdessä Unkarin Tiedeakatemian kanssa MT-syväluotauskaluston suunnittelu, kokoaminen ja kokeilu IMS-kolmikomponenttimagnetometri aineiston käsittely ja magnetometrien jatkokäyttö Magneettinen syvämittaus (esim. yhdessä Neuvostoliiton Tiedeakatemian tutkijoiden kanssa) Kesällä 1980 toteutui osaprojekti 1. Tällöin tehtiin MT-mittaus Laatokka-Perämerivyöhykkeen yli; 5 pistettä yht. 220 km linjalla. Mittaustulosten tulkinta suoritetaan Unkarissa. Samalla alueella tehtiin t äydentäviä AMT-mittauksia, yhteensä 64 pistettä. MT-tuloksia (magnetotelluurisia) on tulkittu tähän mennessä kahdelta pisteeltä.

4 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ 4 Näistä voidaan todeta: MT-mittaus soveltuu Suomen olosuhteisiin. saadut mittaustulokset pystytään tulkitsemaan ja ne näyttäisivät yhtyvän alueen muuhun geofysikaaliseen sekä geologiseen tietoon. Talvivaaran mustaliuskevyöhyke tuli mm. näkyviin. MT-mittaustulosten lopullinen tulkinta valmistuu v alkupuolella. Mielenkiintoisena yksityiskohtana mainittakoon, että yhden MT-mittauksen suoritus kesti 2-3 päivää. Tulevan vuoden 1981 syvärakennetutkimuksista S E Hjelt mainitsi seuraavaa: Kesän 1980 tulosten raportointi Magnetovariaatiomittaus (MV) - MUnsterin yliopiston Gough-Reitzel magnetom. referenssit (Oulu, Sodankylä) Tällä mittauksella saadaan tietoa lähinnä pystysuorista kontakteista. Syvämittaus, SNL TA - toteutus kesä-heinäkuu Sotkamossa Tukimittaukset - AMT, VLF-R - Telluriikka Hz mittauskokeilu Mallintaminen - 2 D -mallit Koko ruljanssin läpivientiin tarvitaan 69 miesty~kuukauden hommat. AMT-mittaustarpeesta vuodelle 1981 S E Hjelt mainitsi seuraavaa: 1 Sot~ 1 amo 2. Talvivaara; geol. rakenne, synkliini

5 OUTOKUMPU OY MALMINETSINTÄ Kannonkoski-Sotkamo profiili - rinnakkaislinjat (ainakin Pielavesi Vihanti-Pyhäsalmi jakson yli) Kainuun liuskejakso - Puolanka - muut AMT-kentän seuranta - ajallinen käyttäytyminen Korrelaatiotekniikka - kahden aseman mittaus Lisäksi S E Hjelt mainitsi, että Ruotsissa on todettu sähkörautateiden häiritsevän AMT-mittauksia useiden kymmenien kilometrien etäisyydeltä. Niinpä hän heitti ajatuksena ilmaan, että Suomessa pitäisi nopeasti mitata kaikkien ei-sähköistettyjen rautateiden vierukset. LC~r.ul1isena päämääränä sähkömagneettisille syvärakennetutkimuksille olisi ~ Baltian ki l ven syyäsähköinen rakennemalli. S E Hjelt lupautui lopuksi puhumaan syvärakennetutltimuksista lähitulevaisuudessa Geologisen seuran kokouksessa. Yhteenveto JAKELU Oulun yliopistossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa selostettiin kaukokartoituksen ja geofysiikan nykynäkymiä. Tilaisuus oli kaikin puolin hyvä ja antoi uutta tietoa sekä ajatuksia myös malminetsinnästä. Rovaniemi ~, a.,.. //J i j~ ~,< :.-f< Timo Rekola OKME/Olari OKME/Roi

6 LIITTEET 1. Landsat-2 aineiston ohjattu luokitus Soklin alueelta, kanavat 4, 5, 6, 7 1 : Landsat-2 aineiston ohjattu luokitus Soklin alueelta, kanavat 5, 6, 7, 6/5 1: Kangasjärvi, monimuuttuja-analyysi 1: Kangasjärvi, monimuuttuja-analyysi 1:10 000, geologinen kartta

7 Kuva 8. Landsat-2 aineiston ohjattu luokitus Sokl in alueelta kayttaen kanavia 4, 5, 6 ja 7 PROJ/OY (n.l :SO. OOO).

8 Kuva 9. Landsat-2 aineiston ohjattu luokitus Soklin a lueelta kayttaen kanavia 5,6 ja 7 seka kanavasuhdetta 6/5 (n.l:so.ooo). PROJ/OY

9 Kuva 5. Monimuuttuja-analyysi Kuva 6. Monimuuttuja - analyysi (Re,Im,Magn,Gra v). PROJ/OY (Re,Vaihe,Magn,Grav). 1:40000 PROJ/OY 1:~0000

10 Kuva 7. Monimuuttuja-analyysi (Ampl,Vaihe,Magn,Grav). PROJ/OY 1:400DO ARK MALMIKRIITTISET KIVET 1 -- \ltjl(, tttflt.lfluneik Geo l ogine n kartta.