Asemakaavan muutos 21. kaupunginosa, Henttaa Osa korttelia 21166, katu- ja virkistysalueet. Asemakaavan muutoksen selostus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Asemakaavan muutos 21. kaupunginosa, Henttaa Osa korttelia 21166, katu- ja virkistysalueet. Asemakaavan muutoksen selostus"

Transkriptio

1 1 (18) Asianumero 1513/ /2016 Aluenumero Lillhemt Asemakaavan muutos 21. kaupunginosa, Henttaa Osa korttelia 21166, katu- ja virkistysalueet Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 16. päivänä elokuuta 2017 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Henttaalla Lillhemtissä, Tuurinmäen alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä

2 2 (18) Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Katri Ervasti

3 3 (18) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ Alueen nykytila Asemakaavan sisältö ja mitoitus Suunnittelun vaiheet LÄHTÖKOHDAT Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Rakennusjärjestys Tonttijako Muut suunnitelmat ja päätökset Pohjakartta Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Rakennettu ympäristö Luonnonolosuhteet Suojelukohteet ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Osallisten tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Yleisperustelu ja -kuvaus Mitoitus Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Liikenne Palvelut Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Ympäristön häiriötekijät Nimistö ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Rakentamisaikataulu Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteutuksen seuranta SUUNNITTELUN VAIHEET Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Sivu

4 4 (18) LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutoskartta määräyksineen ja selostus liitteineen. Asemakaavatyön aikana tehdyt selvitykset: - Lillhemt, puistosuunnitelman luonnos, Ramboll Finland Oy, Muut asemakaavatyöhön liittyvät selvitykset: - Lillhemt, rakennustapaohje, Espoon kaupunki, Kaupunkisuunnittelukeskus, Lillhemtin asemakaava, luontoselvitys, Luontotieto Keiron Oy,

5 5 (18) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus 1.3 Suunnittelun vaiheet Kaavamuutosalue koostuu kiinteistöstä , joka muodostaa hyväksytyn tonttijaon mukaisen erillispientalojen tontin 21166/6 sekä lohkomattoman osan Tuurinmäki-lähivirkistysalueesta. Suunnittelualueeseen kuuluu myös osa rekisteröidyistä Tuurinmäki-nimisestä lähivirkistysalueesta ja Tuurinmäki-kadusta. Kaavamuutosalueeseen sisältyvä kiinteistö sijaitsee Tuurinpohja- ja Tuurinmäki-katujen välissä. Tuurinmäki-lähivirkistysalue rajoittuu rakennettuihin tontteihin sekä Tuurinniitynkuja- ja Tuurinmäki -nimisiin katuihin. Kiinteistö on rakentamaton. Tuurinmäki-puisto on luonnontilainen lähivirkistysalue ja Tuurinmäki-katu on rakennettu katualue. Asemakaavan muutoksessa liitetään osa hakijan omistamasta kaavan mukaisesta lähivirkistysalueesta asuinpientalojen tonttiin 21166/6. Lähivirkistysalueen pienenemisen myötä Tuurinmäki-puiston ohjeellinen ulkoilureitin sijainti muuttuu. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on n m 2. Kiinteistön maanomistaja on hakenut asemakaavan muutosta virallisesti , mutta neuvottelut kaavamuutoksesta on aloitettu jo loppuvuodesta Alun perin Kaupunkisuunnittelukeskus esitti kaupunkisuunnittelulautakunnalle kaavamuutoshakemuksen hylkäämistä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti , että kaavamuutoshakemus hyväksytään ja päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi (KSL , Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös)). Asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä Kaavamuutos kuulutettiin vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Kiinteistön maankäyttöä on suunniteltu osittain yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan kanssa. Yleisten alueiden osalta maankäytön suunnittelua on tehty yhteistyössä Espoon kaupungin Kaupunkitekniikan keskuksen ja suunnittelukonsultin (Ramboll Finland Oy) kanssa. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista suunnittelualuetta koskevat Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6). Niissä korostetaan muun muassa riittävää ja monipuolista asunto- ja työpaikkarakentamista, joukkoliikenteen hyödyntämistä, yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, alakeskusten vahvistamista ja viherverkoston jatkuvuuden turvaamista Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaava täydentää Uudenmaan maakuntakaavaa. Käsiteltäviä aiheita ovat mm. jätehuollon pitkän aikavälin aluetarpeet, kiviai-

6 6 (18) neshuolto, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueet, liikenteen varikot ja terminaalit sekä laajat yhtenäiset metsätalousalueet. Kaava sai korkeimman hallintooikeuden päätöksellä lainvoiman vuonna Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä Vireillä oleva: Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavassa määritellään suuret yhteiset kehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elinkeinot ja innovaatiot, logistiikka, tuulivoima, viherrakenne ja kulttuuriympäristöt. Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu YM ) suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (vaalea täyttöväri). Merkinnällä osoitetaan yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Alueen länsipuolella on pohjavesialue (pv). Merkinnällä osoitetaan pohja-vesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Pohjavesialuetta koskevat toimenpiteet on suunniteltava siten, etteivät ne vähennä pysyvästi pohjaveden määrää tai heikennä sen laatua. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (vahvistettu YM ) alueen itäpuoli on osoitettu tiivistettäväksi alueeksi (ruskea ruudutus). Merkintä on kehittämisperiaatemerkintä ja sillä osoitetaan tiivistettävät taajama- ja keskustatoimintojen alueet, jotka tukeutuvat kestävään liikennejärjestelmään. Kuva 1: Ote Uudenmaan maakuntakaavasta (lähde: Uudenmaanliiton karttapalvelu 6/2017 Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto, Maanmittauslaitos lupa nro 744/MYY/06) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaava ei ole oikeusvaikutteinen Henttaan osayleiskaavan alueella eikä korvaa sitä. Kaava sai lainvoiman vuonna Henttaan osayleiskaava Kaava-alue käsittää Henttaan kaupunginosan. Kaava sai lainvoiman vuonna 1989.

7 7 (18) Henttaan osayleiskaavassa kiinteistö on merkitty erillispientalojen alueeksi, jolle saa rakentaa tehokkuudella 0,15 I ½-kerrokseen. Yli m² rakennuspaikalle saa rakentaa kaksi asuntoa, muussa tapauksessa yhden asunnon. Kiinteistön pohjoispuoli on merkitty lähivirkistysalueeksi ja sille on ositettu ohjeellinen Tuurinmäenpolku-niminen ulkoiluraitti. Kuva 2: Ote Henttaan osayleiskaavasta Espoon kaupunki.

8 8 (18) Asemakaava Alueella on voimassa Lillhemtin asemakaava (alue , lainvoimainen ). Kortteli on siinä osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AO). Korttelin enimmäiskerrosluku on II (2/3) ja tehokkuusluku e=0.20. Tontin keskellä kulkee istutettava alueen osa, jolla olevaa kasvillisuutta tulee säilyttää (plt-3-alue). Rakennusalaa on koko tontti pois lukien plt-3-alue. Tuurinmäki-puistoalue on Lillhemtin asemakaavassa lähivirkistysaluetta (VL). Lähivirkistysalueen poikki on osoitettu ohjeellinen ulkoilureitti, Tuurinmäenpolku. Kuva 3: Ote ajantasa-asemakaavasta (6/2017) Espoo kaupunki Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan Tonttijako Kortteliin on laadittu erillinen sitova tonttijako (hyv ), mutta kiinteistöä ei ole rekisteröity tontiksi Muut suunnitelmat ja päätökset Voimassa olevan Lillhemtin asemakaavan (alue ) yhteydessä on laadittu rakennustapaohje, jossa annetaan kaavamääräyksiä täsmentäviä ohjeita Lillhemtin alueen täydennys- ja korjausrakentamisesta. Ohje antaa myös suuntaviivoja alueen viher- ja katuympäristön suunnitteluun ja rakentamiseen. Rakennustapaohje on valmistunut Rakennustapaohjeen mukaan rakennukset voivat sijoittua tonteille varsin vapaasti, säilyttäen alueen vehreys ja puutarhamaisuus. Rakennustapaohje ei määrittele uudisrakentamiselle tarkkoja ohjeita, mutta rakennusten tulee sopia mittasuhteiltaan, materiaaleiltaan ja sijoittelultaan hyvin ympäristöönsä. Tuurinmäen puistosuunnitelma on ollut nähtävillä ja se on hyväksytty Puistosuunnitelman hyväksymistä koskevasta katupäällikön päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen, mutta hallinto-oikeus hylkäsi valituksen. Päätöksestä ei valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunkitekniikan keskus on myös laatinut polun rakennussuunnitelmat, jotka voidaan hyväksyä puistosuunnitelman saatua lainvoiman. Asemakaavan muutokseen liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös , Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös). Kaupunkisuunnittelulautakunta

9 9 (18) päätti Kaupunkisuunnittelukeskuksen kielteisenä päätöksenä esittämästä asiasta seuraavasti: Kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että kaavamuutoshakemus hyväksytään kuitenkin siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen kerrosluku vaatimus (2-kerroksisuus) säilytetään ja että Tuurinmäen kadun kääntöpaikan jatkeeksi määritellään kapea polku Tuurinmäen suurelle puistoalueelle. Näin tontista kaupungille lohkaistava puisto-osa jää oheisen karttaliitteen mukaiseksi. Tämän päätöksen mukainen muutos tulee saattaa pikaisesti päätettäväksi Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon Kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta Alueen yleiskuvaus Maanomistus Suunnittelualue sijaitsee Olarin kaupunginosan pohjoispuolella aivan keskuspuiston laidalla. Alueen itäpuolella sijaitsee Suurpellon asuinalue. Suunnittelualueen omistaa Espoon kaupunki lukuun ottamatta kiinteistöä , joka on yksityisessä omistuksessa. Kuva 4: Ote maanomistuskartasta (5/2017) Espoon kaupunki. Espoon kaupungin omistamat alueet on esitetty vaaleanpunaisina Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualue koostuu rakentamattomasta korttelialueesta, luonnontilassa olevasta lähivirkistysalueesta ja rakennetusta katualueesta.

10 10 (18) Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella ei ole tällä hetkellä asukkaita, työpaikkoja tai elinkeinotoimintaa. Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue on osa Henttaan pientaloaluetta. Alueeseen rajautuvat korttelialueet ovat pääosin rakennettuja ja asuinkäytössä. Tuurinmäki-lähivirkistysalueen itäpuolella olevat peltoalueet erottavat alueen Suurpellon asuinalueesta, jossa sijaitsevat lähimmät palvelut. Kaupunkikuva Suunnittelualueen ympäristö on väljästi rakennettua ja se koostuu eri-ikäisistä ja -tyylisistä omakoti- ja paritaloista. Vanhimmat rakennukset ovat valmistuneet 1930-luvulla ja uusimmat 2010-luvulla. Kerrosluku vaihtelee yhdestä kaksikerroksiseen. Katutilat ovat kapeita ja vehreät tontit on rajattu niistä joko rakennetuilla aidoilla tai pensasaidoilla. Ajoneuvoliikenne Suunnittelualueen sisältämä asuinkortteli rajautuu koillisessa Tuurinmäki-katuun, lounaassa Tuurinpohja-katuun ja luoteessa Tuurinniityntiehen. Kadut ovat päättyviä tonttikatuja, joihin on nykyisessä asemakaavassa osoitettu tilavaraukset kääntöpaikoille. Tuurinpohjan ja Tuurinniityntien välissä on osuus katualuetta, jolla on sallittu ainoastaan jalankulku, pyöräily ja huoltoajo. Nykytilanteessa pientaloalueen tonttikadut liittyvät muuhun katuverkkoon Vanhan Lillhemtintien kautta, mutta asemakaavassa on osoitettu uusi linjaus Lillhemtintielle, joka tulee toteuduttuaan toimimaan yhteytenä Suurpellon alueelle ja edelleen ympäröivään liikenneverkkoon. Kevyt liikenne Alueella ei ole erillistä kevyen liikenteen verkostoa, vaan jalankulku ja pyöräily kulkevat ajoradalla. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Alueen liikenne muodostuu pientaloalueen tuottamasta liikenteestä. Pysäköinti tapahtuu tonteilla. Julkinen liikenne Suunnittelualuetta lähin linja-autopysäkki sijaitsee noin 300 metrin päässä Väli- Henttaantien ja Tuurintien liittymässä Kylätuvanaukion kääntöpaikalla. Länsimetron liityntälinjaston alkaessa kyseinen pysäkki toimii linjan 133 (Friisilä - Matinkylä - Henttaa) päätepysäkkinä. Suurpellon alueella noin 700 metrin etäisyydellä suunnittelualueesta liikennöi linja 118 (Tapiola - Suurpelto - Espoon keskus - Kauklahti). Palvelut Luonnonolosuhteet Lillhemtin alueella ei ole omia palveluita. Lähimmät julkiset palvelut, kuten koulu ja päiväkoti sijaitsevat Suurpellossa. Lähimmät kaupalliset palvelut löytyvät tällä hetkellä Olarin alueelta, sillä Suurpellon kaupalliset palvelut eivät ole vielä rakentuneet. Yhdyskuntatekninen huolto Kaavamuutosalueeseen sisältyvä korttelialue tukeutuu olevaan kunnallistekniseen huoltoon. Tuurinmäki-katu on kokonaisuudessaan rakennettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Luontotieto Keiron Oy on tehnyt luontoselvityksen Lillhemtin asemakaavoitusta varten vuoden 2009 aikana. Luontoselvityksessä tutkittiin kaava-alueen elinympäristöt ja kasvillisuus, linnusto, lepakot sekä liito-oravan esiintyminen. Maisemakuva ja kasvillisuus Tuurinmäki-lähivirkistysalueen laki kohoaa näkyvästi ympäröivää aluetta korkeammalle. Tuurinmäen laki on suurelta osin avokalliota, jonka painanteissa kasvaa joitakin mäntyjä (kuva 6, kuvio 21). Kalliokasvillisuus on heinävaltaista, lähinnä metsälauhaa.

11 11 (18) Tuurinmäen länsireunalla sijoittuva kuvio 20 (kuva 6) on alaosastaan melko rehevää lehtomaista kangasta, mistä kertoo myös satakielen ja mustapääkertun viihtyminen alueella. Ylempänä on tuoretta kuusivaltaista kangasta. Kuviolla on ilmeisesti sijainnut aiemmin rakennus, sillä kallion reunalla kasvaa runsaasti puutarhakasveja mm. syreeneitä, ruusuja sekä vuorenkilpiä. Kuviolla on myös vanha pienikokoinen uima-allas sekä vanhoja pengerryksiä. Eläimistö Linnuista suunnittelualueella tavattiin luontoselvityksen tekovaiheessa mustapääkerttu, satakieli ja kultarinta. Topografia ja maaperä Suunnittelualueen topografia on vaihteleva. Korkeuseroa on kiinteistöllä n. 10 metriä siten, että Tuurinpohja-kadun puolella korko on +15 ja Tuurinmäki-kadun puolella +25. Myös Tuurinmäenpuiston alueella on vastaavansuuruiset korkeuserot. Alueen maaperäolosuhteet vaihtelevat siten, että valtaosa Tuurinmäki-lähivirkistysalueesta ja osa kiinteistöstä on avokalliota, jonka päällä on paikoin ohut maakerros. Kallioalueiden ympärillä maapohja on enimmäkseen kantavaa moreenia. Kiinteistön lounaisosa on savea. Kuva 5: Ote maaperäkartasta sekä merkintöjen selitykset (6/2017) Espoon kaupunki Suojelukohteet Suunnittelualueella ei havaittu uhanalaisia kasvilajeja, Luonnonsuojelulain 29 tarkoittamia luontotyyppejä eikä uhanalaisia luontotyyppejä. Uhanalaiset ja EU:n luontodirektiivin liitteen IV lajit Suunnittelualueella tehtiin havaintoja viiksisiippa-lepakosta, joka on EU:n luontodirektiivin IV liitteen laji. Lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja (LsL 49 ) eli päiväpiiloja ei havaittu, eikä myöskään selkeitä saalistusalueita. Alueen lepakot voidaan huomioida säästämällä Tuurinmäellä riittävä puustoisuus (kuviot 21, kuva 6) sekä puustoyhteys edellä mainituilta kuvioilta luoteeseen Keskuspuiston suuntaan. Liito-oravan esiintymisestä ei Lillhemtin selvitysalueella luontoselvityksen yhteydessä tehty havaintoja.

12 12 (18) Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt (MeL 10 ) Metsälain 10 :ssä määriteltyjä erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat mm. rehevät lehtolaikut, joiden tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. On kuitenkin huomioitava, ettei metsälaki ole voimassa asemakaavoitetulla alueella, mikäli kaavassa näitä alueita ei ole merkitty maa- ja metsätalousalueiksi. Lisäksi metsälakia sovelletaan vain metsän hoitoon liittyvissä kysymyksissä eikä se sido muita maankäyttömuotoja. Erityisen tärkeiksi elinympäristöiksi luontoselvityksessä katsottiin metsälakikuvioksi katsottu kallio kuviolla 21 (kuva 6). Muut luontoarvot Luontoselvityksessä Tuurinmäki-lähivirkistysalueen kuvio 21 (kuva 6) luokiteltiin paikallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Selvityksen mukaan paikallisesti arvokkaalla kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin. Luontoselvityksen mukaan kohteiden sijainnin voi merkitä kaavaan informatiivisena merkintänä, jotta se tulee paremmin huomioitua maankäytössä. Suunnittelualueen kuvio 20 kuvassa 6 luokiteltiin luontoselvityksessä joitakin luontoarvoja sisältäväksi. Kuva 6: Ote Lillhemtin luontoselvityksen liitekartasta Elinympäristöjen rajaus, luokittelu ja numerointi. Luontotieto Keiron Oy 2009.

13 13 (18) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet Suunnitteluun vaikuttavia lähtökohtia ovat alueen rakennetun ja rakentamattoman ympäristön nykytila, kaupungin kasvu sekä yhteys Suurpellon asuinalueeseen ja Keskuspuistoon. 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet 3.3 Osallisten tavoitteet Lillhemtin alueelle laaditun ensimmäisen asemakaavan tavoitteena on ollut alueen kehittäminen ja täydentäminen kokonaisuutena säilyttäen alueen vehreys. Alueella on eri-ikäisiä rakennuksia, joiden ulkoiset tyylipiirteet vaihtelevat merkittävästi. Yhtenäisen alueesta tekee rakennusten suhde maastoon ja niiden melko yhtenäinen mittakaava. Alueelle tehdyssä rakennustapaohjeessa pidetään tärkeänä, että uudisrakentamisen mittakaava sovitetaan olemassa olevaan ympäristöön. Asukasmielipiteet Lillhemtin asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetyistä suunnitelmista oli mahdollisuus jättää MRA 30 :n mukaisesti mielipiteitä välisenä aikana. Asukkaat ovat mielipiteissään esittäneet mm., että Puistoalue tulisi kaavassa määritellä säilytettäväksi luonnonmukaisena, suojeltuna lähivirkistysalueena. Tuurinmäenpuistoon merkitty ulkoilureitti tulisi tarkentaa tarkoittamaan n. 1 m levyistä luontopolkua. Lähivirkistysalueen luonnetta ja erityispiirteitä ei tulisi heikentää yksittäisen kiinteistönomistajan intressien vuoksi. Korttelialueen laajennusta lähivirkistysalueelle ei tulisi sallia. Asemakaava on ollut voimassa vasta neljä vuotta, joten kaavamuutosta ei tulisi tehdä. Asemakaavan muutosta ei tulisi tehdä, sillä tontin 21055/1 rakentaminen suunniteltu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti sillä oletuksella ettei se muutu. Kaavamuutoksen hakijan tavoitteet Kaavamuutoksen hakijan, eli kiinteistön omistajan tavoitteena on kaavamuutoksen avulla parantaa korttelialueen rakennettavuutta sekä saada lisää rakennusoikeutta tontin pinta-alan kasvaessa. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus Lillhemt-niminen asemakaava-alue sijaitsee Tuurinmäessä, Henttaan kaupunginosassa. Asemakaavan muutoksessa liitetään osa kaavamuutoksen hakijan omistamasta kaavan mukaisesta lähivirkistysalueesta erillispientalojen tonttiin 21166/6, jolloin tontin rakennettavuus paranee. Asemakaavan muutoksen myötä lähivirkistysalue pienenee ja myös Tuurinmäenpolku-nimisen ohjeellisen ulkoilureitin sijaintia joudutaan osittain muuttamaan. 4.2 Mitoitus Kaava-alueen kokonaispinta-ala on n m 2. Korttelialueen pinta-ala on kaavamuutoksen myötä 1822 m 2. Lähivirkistysalueen pinta-ala pienenee 191 m 2 ollen kaavamuutoksen jälkeen 6561 m 2. Kaavamuutosalueeseen sisältyvän korttelialueen tehokkuusluku e=0.2 säilyy samana, mutta tontin pinta-alan kasvaessa rakennusoikeus kasvaa kaavamuutoksen myötä. Rakennusoikeus oikeus on kaavamuutoksen jälkeen 364 k-m 2.

14 14 (18) 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö Maankäyttö Korttelialueet AO-korttelialueen ja VL-1-alueen uusi rajaus pohjautuu kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja Markku Markkulan laatimaan liitekarttaan, joka oli KSL päätöksen liitteenä (KSL , Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös)). Korttelialueen käyttötarkoitus, kerrosluku sekä tehokkuusluku säilyvät samana kuin Lillhemtin ensimmäisessä asemakaavassa. Korttelialueen kaavamääräys on AO Erillispientalojen korttelialue, tehokkuusluku on e=0.2. Kerrosluku on II (2/3), mikä tarkoittaa, että 2/3 rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä tai alimmassa kerroksessa enintään käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Virkistysalueet Tuurinmäki-lähivirkistysalueen kaavamääräys muuttuu kaavamuutosalueen osalta ollen VL-1 Lähivirkistysalue, jonka metsäinen luonne maisemakuvassa tulee säilyttää. Alueella kasvavaa kookasta puustoa ja avokallioalueita tulee vaalia. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan, että VL-1-alueelle lisätään kaavamääräys VL-1-alueella ei puustoa saa kaataa tai harventaa ellei se turvallisuussyistä ole tarpeen. Jalankulkuyhteys tulee toteuttaa kapeana polkuna siten että ympäristö säilyy mahdollisimman luonnonmukaisena Liikenne Palvelut Katualue Yhdyskuntatekninen huolto Maaperän rakennettavuus ja puhtaus Osa Tuurinmäki-kadusta kuuluu kaavamuutosalueeseen, mutta katualueen rajat säilyvät muuttumattomina. Asemakaavan muutos ei muuta liikennejärjestelyitä alueella. Asemakaavan muutos ei muuta alueen palvelurakennetta. Suunnittelualue rajautuu rakennettuun Tuurinmäki-katuun ja se myös tukeutuu oleviin kunnallisteknisiin verkostoihin. Kaavamuutosalueeseen sisältyvän korttelialueen koillisosa, eli alue jolle rakentaminen on suunniteltu, on rakennettavuusluokkaa 3B vaikeasti rakennettava, jyrkkäpiirteinen kalliomaasto. Tontin keskellä kulkeva kallioalue on rakennettavuusluokkaa 5B erittäin vaikeasti rakennettava jyrkkä rinne. Tontin lounaisosan rakennettavuus vaihtelee ollen luokkaa 2 normaalisti rakennettava, 3 vaikeasti rakennettava ja 4 vaikeasti rakennettava syvä pehmeikkö eli paaluperustusta edellyttävä alue. Maaperän pilaantumisesta ei ole havaintoja.

15 15 (18) Kuva 7: Suunnittelualueen rakennettavuusluokitus (6/2017) Espoon kaupunki 4.4 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole erityisiä ympäristölle häiriötä aiheuttavia tekijöitä. 4.5 Nimistö Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta nimistöön. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan muutoksen myötä kiinteistön rakentaminen helpottuu ja rakennettu tontti näin ollen eheyttää alueen yhdyskuntarakennetta. Asemakaavan muutoksella ei ole muita merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen. Kaavamuutoksen myötä lähivirkistysalueen pinta-ala pienenee noin 190 m 2 ja alue muuttuu erillispientalojen korttelialueeksi, jolloin eteläinen saapuminen puistoon kapenee. Lähivirkistysalueen pinta-ala on kuitenkin kokonaisuudessaan kaavamuutoksen jälkeen noin 1,6 hehtaaria, joten alueen pinta-alan pienentäminen ei vaikuta merkittävästi alueen luonteeseen. Kaavassa määrätään, että lähivirkistysalueen metsäinen luonne tulee säilyttää ja avokallioalueita sekä arvokasta puustoa tulee vaalia. Virkistyskäyttöä palvelevan puistoraitin rakentaminen edellyttää kuitenkin joidenkin puiden kaatamista sekä maastonmuokkausta, erityisesti lähivirkistysalueen eteläreunassa, jossa raitin rakentaminen edellyttää pienehköä maastoleikkausta ja luiskausta. Kaavamuutoksella ei kuitenkaan ole merkittäviä vaikutuksia luontoon tai alueen maisemakuvaan lähivirkistysalueen kokonaislaajuus huomioiden.

16 16 (18) 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Tuurinmäen lähivirkistysalue pienenee asemakaavan muutoksen myötä 191 m 2 ja samalla myös Tuurinmäenpolun sijainti hieman muuttuu Tuurinmäki-kadun puoleisesta päästä. Tuurinmäenpolusta on Kaupunkitekniikan keskuksessa laaditun puistosuunnitelman mukaan tarkoitus rakentaa esteetön. Esteettömyyttä tukee mm. ulkoilureitin tasaisuus, pinnoite, valaistus sekä leveys, mikä mahdollistaa koneellisen kunnossapidon. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet 6.3 Toteutuksen seuranta Suunnittelualueen toteuttamisen voi aloittaa asemakaavan saatua lainvoiman. Lillhemtin alueen ensimmäisen asemakaavan yhteydessä on laadittu rakennustapaohje, jossa annetaan kaavaa tarkentavia ohjeita rakennusten ja viherympäristön suunnitteluun. Rakennustapaohje tulee huomioida rakennuslupaa myönnettäessä. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset Kaavamuutosta on hakenut kiinteistön omistaja Vireilletulo Asemakaavan muutoksen vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman kuulutuksen yhteydessä Sopimukset Asemakaava ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on ollut nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kaavamuutoksen hakijan, Kaupunkitekniikan keskuksen ja Kaupunkitekniikan keskuksen suunnittelukonsultin Ramboll Oy:n kanssa Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Katri Ervasti aluearkkitehti Sirpa Sivosen avustuksella. Maisemasuunnittelusta on vastannut maisema-arkkitehti Katariina Peltola ja liikennesuunnittelusta suunnitteluinsinööri Salla Karvinen. Suunnitteluavustajana on toiminut Iris Kytö. Asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Asemakaavan muutoksessa ei ole ollut esillä vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja.

17 17 (18) 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto Kaavamuutoshakemus KSL:n päätös Vastauksen antaminen asemakaavan muutoshakemukseen koskien korttelin tontin 6 laajentamista Tuurinmäen lähivirkistysalueelle, 21. kaupunginosa Henttaa, (kielteinen päätös) Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman Vireilletulosta tiedotettu kuulutuksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä KSL, kaavaehdotus nähtäville MRA

18 ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Katri Ervasti Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja