Oppimisvalmennustoiminnan näkökulmia rikostaustaisten asumiseen, koulutukseen ja työllistymiseen

Transkriptio

1 Oppimisvalmennustoiminnan näkökulmia rikostaustaisten asumiseen, koulutukseen ja työllistymiseen Hanna Mäki-Tuuri, oppimisvalmennuskoordinaattori Kriminaalihuollon tukisäätiö VAT-yhteistyöpäivät , Lappeenranta

2 Taustaa: tutkimuksia Kansainväliset tutkimukset (meta-analyysi, Davis ym. 2014) ovat osoittaneet, että vankilakoulutuksella voi olla uusintarikollisuutta vähentävä vaikutus: Koulutukseen osallistuneilla vangeilla on tutkimuksen mukaan 43% pienempi uusintarikollisuusriski verrattuna vankeihin, jotka eivät osallistuneet vankilakoulutukseen. Ilmeisesti (en ole saanut päivitettyä tietoa tästä) myös Suomessa on suunnitteilla tutkimushanke, jossa käsitellään vankilakoulutuksen ja uusintarikollisuuden suhdetta. Suomessa mm. Mikko Aaltonen on tutkinut matalan koulutustason ja rikollisuuden yhteyttä: Näyttäisi siltä, että pelkän peruskoulun varassa olevilla ja rikosseuraamuksiin päätymisellä on yhteys. (Tämä voimistuu, jos kouluttamattomuus on ylisukupolvista.) Vastaava yhteys löytyy myös pelkän peruskoulun varassa olevien ja rikosten uhrien väliltä.

3 Taustaa: ajankohtaista vankilakoulutuksessa Ammatillisen koulutuksen reformi: Voimaan vuoden 2018 alusta. Uudistetaan kaikki : mm. rahoitus, tutkintorakenne, koulutuksen toteuttamismuodot ja järjestämisluvat. Vankilaopetus huomioidaan lakiesityksessä, mutta toisaalta esimerkiksi rahoitusperustaan saattaa liittyä vankilaopetuksen kannalta ongelmallisia asioita (rahoitusperustan yhdeksi osaksi vaikuttavuus = päätyykö työelämään tai jatko-opintoihin koulutuksen jälkeen). Digitalisaatio voi tarjota tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia vankilaopetukseen (pelastaisiko esim. liian pienet ryhmäkoot?). Toisaalta haasteena vankien heikot digitaidot. Rangaistusajan suunnitelmaan liittyvä haaste: Miten saada nykymuotoisiin Ransuihin mukaan enemmän koulutukseen liittyviä tavoitteita?

4 ADHD: MYYTTI VAI TODELLINEN ONGELMA? Mediassa puhutaan paljon ADHD:sta myös paljon virheellistä tietoa. ADHD on neuropsykiatrinen häiriö, johon liittyy poikkeavuutta aivojen toiminnoissa (verrattuna ns. neurotyypillisiin aivoihin). ADHD on pysyvä ominaisuus, mutta sen ilmenemismuoto voi vaihdella (esim. ADHD -> ADD) tai lieventyä (esim. oireet hallinnassa ilman lääkehoitoa) elämänkulussa. Impulsiivisuus on yksi ADHD:n keskeinen piirre ( hetken mielijohteesta tai toimii ensin, ajattelee sitten ). Toiminnanohjauksen haasteet ovat myös ADHD:lle yleisiä. Toiminnanohjauksella tarkoitetaan oman toiminnan suunnittelua, toteutusta ja arviointia siis tavoitteellista toimintaa sekä sen toteuttamista tietyn ajan ja suunnitelman puitteissa (esim. muutto, opinnäytetyö). ADHD:sta kärsivällä voi olla suuria vaikeuksia säädellä omaa tarkkaavuuttaan ja toimintaansa. Joskus myös aistien ali- ja yliherkkyydet tekevät heidän normaalista arjestaan häiritsevää tai jopa sietämättömän stressaavaa.

5 POHDITTAVAA: Miten ADHD-oireisen arki eroaa ns. neurotyypillisen ihmisen arjesta? Usein sanotaan, että arkemme ja yhteiskuntamme on rakennettu neurotyypillisiä (ei-poikkeavalla tavalla toimivat aivot) ihmisiä silmällä pitäen. Miltä asuminen ja arki näyttäisivät ADHD:sta kärsivien aivojen läpi tarkasteltuina (impulsiivisuus, toiminnanohjauksen haasteet, vaikeus säädellä omaa tarkkaavuuttaan)? 1. Millaisia lisähaasteita ADHD voi tuoda rikostaustaisten asumiseen? Esim. muutto, siivous, yhteisöllinen asuminen/soluasuminen, säännöt ja aikataulut, sanktiot, koevapaus 2. Miten työntekijänä voisi edesauttaa ADHD-oireisen ihmisen arjen sujuvuutta asumispalveluissa?

6 Kommentteja edelliseen: 1. Millaisia lisähaasteita ADHD voi tuoda rikostaustaisten asumiseen? Esim. muutto, siivous, yhteisöllinen asuminen/soluasuminen, säännöt ja aikataulut, sanktiot, koevapaus Muutto, siivous ja koevapaus: Voivat aiheuttaa kohtuutonta stressiä toiminnanohjauksen haasteiden takia. Asiat saattavat jäädä puolitiehen, aikataulut venyä ja vaikuttaa muiden silmiin epärealistisilta. Siivouksen tai muuton yhteydessä saattaa jumiutua epäolennaisten asioiden äärelle, eikä kokonaisuus tunnu olevan hallinnassa. Voi tuntua siltä, että on monta rautaa tulessa, eikä saa vietyä mitään loppuun asti. Impulsiivisuus saattaa aiheuttaa hankaluuksia sääntöjen seuraamisessa sekä itsensä hillitsemisessä koevapauden aikana. Impulsiivisuus voi näkyä myös tunteiden säätelyssä (tunteet voivat mennä nollasta sataan hetkessä) ja hankaloittaa yhteisasumista tai vuorovaikutustilanteita työntekijöiden kanssa. Lisää myös väkivallan riskiä. Aistiherkkyys ja tarkkaavuuden haasteet voivat aiheuttaa sen, että muille epäolennainen asia (esim. tikittävä kello seinällä) voi häiritä ADHDoireista kohtuuttomasti.

7 2. Miten työntekijänä voisi edesauttaa ADHD-oireisen ihmisen arjen sujuvuutta asumispalveluissa? Parhaiten ADHD-oireisen arkea sujuvoittaa se, että miettii ja kokeilee yhdessä sopivia selviytymiskeinoja. ADHD-oireiselle kokemukset voivat olla tosia, vaikka ne ei-adhd-oireisen korviin kuulostaisivat omituisilta. Hyvä muistaa myös se, että ADHD-oireiset voivat olla keskenään hyvin erilaisia, vaikka diagnoosi olisi sama. Sanktiot ja säännöt eivät yleensä toimi kovin hyvin ADHD-oireisilla. Sen sijaan monet heistä pitävät pienen kisailun tuomasta jännityksestä ja palkinnoista (samasta syystä esim. peliriippuvuus yleinen). Löytyisikö arjenhallinnan tueksi esim. mobiililaitesovelluksia? Säännöt, muutokset, uudet asiat: Näissä kaikissa helpottaa se, että asia käydään ennalta yhdessä läpi ja ehkä useamman kerran. Sääntöjen osalta hyvä käydä läpi myös sanktiot. Rauhallinen ja häiriötön tila sekä asumisessa että asiakastapaamisissa. Näin voi edesauttaa sitä, että tarkkaavuus pysyy paremmin yllä. Yksi asia kerrallaan.

8 LAAJA-ALAISET OPPIMISVAIKEUDET Suoriutuminen heikkoa useilla eri osa-alueilla (vrt. kehitykselliset oppimisvaikeudet, jossa puutteita vain esim. lukemisen tai hahmottamisen alueella). Lähellä vanhahtavaa heikkolahjaisuuden käsitettä. Näkyy haasteina myös muussa kuin kouluoppimisessa: Ongelmanratkaisukyvyssä puutteita myös arjessa (esim. ruuanlaitto, kulkeminen julkisilla kulkuneuvoilla, kaupassa käyminen). Haasteet ilmenevät kokonaisvaltaisina ja erityisesti uusia tilanteita kohdatessa. Suomessa ei ole selvitetty sitä, miten yleisiä laaja-alaiset oppimisvaikeudet ovat vankiloissa. Huonosti tunnettu ja tunnistettu oppimisvaikeus. Kokonaisvaltaisella tuella voitaisiin helpottaa laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivien arkea. Ongelmat usein kasautuneita pitkän ajan kuluessa ja asioiden itsenäinen hoitaminen haasteellista. Arkea voidaan helpottaa harjoittelemalla sitä yhdessä toimimisen kautta (esim. ruuanlaitto tai yhdyskuntaseuraamustoimistoon liikkuminen).

9 POHDITTAVAA: Laaja-alaiset oppimisvaikeudet 1. Oletko kuullut aiemmin laaja-alaisista oppimisvaikeuksista? Tuleeko asiakastyötä tekeville mieleen sellaisia asiakastapauksia, joissa ilmennyt koko elämän jatkuneita kokonaisvaltaisia haasteita oppimisessa ja elämänhallinnassa? 2. Miten hyvin Suomen palvelujärjestelmä vastaa kokonaisvaltaista tukea tarvitsevien tarpeisiin? Laaja-alaisista oppimisvaikeuksista kärsivillä voi olla useita päällekkäisiä ongelmia (esim. puutteelliset luku-, kirjoitus- ja digitaidot, asunnottomuus, päihde- ja mielenterveysongelmat, somaattiset ongelmat), joiden tukitoimet eri tahojen ylläpitämiä. Kuka koordinoi ja ottaa langat käsiin, jos asiakas itse ei siihen kykene, vaan hukkuu palvelujärjestelmään?

10 Lopuksi Vaikka rikostaustaisten koulutukseen on syytä panostaa, täytyy muistaa, ettei se ole kaikille vaihtoehto: Työ- ja toimintakyvyn arvio -> rikoskierteessä olevat tarpeenmukaisten palveluiden ja toiminnan piiriin? ADHD-asioiden selvittely voisi olla useammalla vangilla osana valvotun koevapauden sisältöä? Laaja-alaiset oppimisvaikeudet: miten tunnistaa ja tukea jatkossa?