Akateeminen yrittäjyys KTM JOHANNA MATTILA Erikoissuunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Korkeakoulujen arviointineuvosto

Transkriptio

1 Akateeminen yrittäjyys KTM JOHANNA MATTILA Erikoissuunnittelija Opetus- ja kulttuuriministeriö/ Korkeakoulujen arviointineuvosto

2 Luennon sisältö ja rakenne Miten lähestyä ä ja yrittäjyyttä? Yksilönäkökulma Identiteetti Käsitteellinen taso Akateemisen yrittäjyyden määrittelyä Korkeakoulupohjainen yrittäjyys Yhteiskunnallinen taso Korkeakoulupoliittisia linjauksia yrittäjyyden edistämiseksi Tavoitteita ja suosituksia Yrittäjyyden esteistä Yksilönäkökulma Perusolettamus: Yrittäjyytt jyyttä voidaan selittää henkilöst stä lähtevillä määreillä: ominaisuudet ja kyvyt valmiudet toiminta Keskeinen kiistakysymys: Voidaanko ksi oppia vai onko se sisäsyntyist syntyistä?

3 Tyypillisimmät ominaisuudet Riskinotto Epävarmuuden sietokyky Proaktiivisuus Luovuus Internal locus of control Kilpailuhenkisyys Kasvuorientoituneisuus Opportunistisuus Sosiaalinen marginaalisuus Tutkimuksellisia kysymyksiä Tutkitaanko ä vai yrittäjyyttä? Yrittäjyys monikasvoisena ilmiönä, useita ulottuvuuksia (esim. yhteiskunta, prosessi, organisaatio, yksilö, liiketoiminta ) Yrittäjän tutkiminen kiinnittää huomion yksilöön (esim. ominaisuudet, kyvyt, identiteetti, toiminta, käyttäytyminen, motivaatio, asenteet, ksi tuleminen ) Tutkijan valinta kohde? mikä on tutkimuksen

4 Henkilökohtaisen yrittäjyyden kehittyminen Ympärist ristön vaikutus Arvo- maailma Toiminnan Valmistelu puitteet Suunnittelu Etsintä Aikomukset Työ- Motivaatiot elämä Identiteetti Ominaisuudet Arvot Toiminta Tiedot ja taidot Asenteet ja uskomukset Kontekstuaalisuus Akateeminen Akateemisuus taustatekijänä tai huomion kohteena Yliopistokonteksti Opetuksen ja oppimisen näkökulmat: Yrittäjyyskasvatus ja pedagogiset pohdinnat yrittäjyydestä ja sen tukemisesta Yliopisto-organisaation merkitys ja rooli Yhteiskunnallisesti mielenkiintoinen

5 Identiteetti Tuli tärkeäksi vasta individualismin nousun myötä (1800- luku alku) Juuret eksistentialismissa (Sartre, Kierkegaard) Ihminen on tekojensa summa Tietoinen tunne itsestä, ja itsen erityisyydestä suhteessa muihin Protestanttisen etiikan värittämä Työidentiteetti Yrittäjyysidentiteetti Perustuu mielikuviin itsestä, omista heikkouksista ja vahvuuksista sekä yrittäjyydestä ja siihen liittyvistä vaatimuksista voisitko kuvitella itsesi nä? millainen olisit?

6 Maatalous Sosiaalialan Yrittäjäidentiteettejä Koneurakoitsija Ravintoloitsija Verkosto- Edustaja- Ammatinharjoittaja Kauppias Johtaja Sisäinen inen Liikemies Sijoittaja Tiimi Asiantuntija- Tiedemies- Osuuskunta- Käsityöläis- Keksijä- Määrittelyitä Opetusministeriön määritelmät (2009) Korkeakoulupohjaisella yrittäjyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä yrityksiä, joiden omistajana ja operatiivisessa johdossa toimii joko ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta valmistunut henkilö tai henkilöitä Akateemisten yrittäjyydellä tarkoitetaan kaikkia niitä yrityksiä, joiden omistajana ja operatiivisessa johdossa toimii yliopistotutkinnon suorittanut henkilö tai henkilöitä riippumatta siitä, missä tai millaista toimintaa yritys harjoittaa. Akateemisella yrittäjyydellä tarkoitetaan yliopistoissa tuotettuun tutkimustietoon perustuvaa liiketoimintaa ja/tai kampusalueilla toimivia yrityksiä.

7 Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikomukset (Huovinen 2008) vajaa 69 % opiskelijoista pitää yrittäjyyttä ainakin jossain määrin kiinnostavana uravaihtoehtona (n=4 243). Opiskelijoista 46 % ilmoitti suoraan, että yrittäjyys kiinnostaa ja 22 % oli sitä mieltä, että yrittäjyys kiinnostaa, mikäli he saavat valmennusta ja koulutusta yrittäjyyteen. Huovinen, Jari. (2008) Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyysaikomukset taustatekijöiden ja uraorientaatioon vaikuttavien tilannetekijöiden merkitys intentioiden muodostumisessa. polut Lähde: OPM, 2009:10,

8 Korkeasti koulutettujen yrittäjyys Suomessa Marginaalinen ilmiö, jos mitataan ulkoista yrittäjyyttä Vain muutama prosentti korkeakoulutetuista toimii nä Aktiiviset alat: hammaslääketieteellinen/lääketieteellinen Hiljaisemmat alat: tekniikka ja kauppatieteet Tulkitaan kaupallistamisen ongelmaksi Teknologinen osaaminen ja kilpailukyky huipussaan Miksi ei yrittäjyyttä? Kehitysvaiheet Suomessa Ensimmäinen aalto 1990 Hyvien käytänteiden luominen yrittäjyyskasvatukseen ja alkavaan yritystoimintaan Koulutuksen päätyttyä korkeakoulujen mahdollisuudet edistää yrityksen kehittymistä ja kasvua vähäisiä Toinen aalto (2000-luvun lopulla) Hyville käytännöille rakentuva yrittäjyyden ja yritystoiminnan edistämisen systematisointi Kasvuyrittäjyyden Lähtökohtana yritystoiminnan kansainvälistyminen ja Korkeakouluosaamisen kaupallistaminen Lähde: OPM, 2009:10,

9 Korkeakoulupoliittisia tavoitteita Yrittäjyyden kunnianhimon nostaminen Korkeakoulutettujen yksilöiden edellytysten luominen Korkeakouluissa syntyvän yritystoiminnan Olemassa olevien yritysten kasvun ja kansainvälistymisen kehittäminen korkeakoulujen toimenpitein Lähde: OPM, 2009:10, Korkeakoulupoliittisia suosituksia 1/4 Korkeakoulu yrittäjyysmotivaation synnyttäjänä ja tukijana 1. Yrittäjyys on korkeakoulujen strategioissa. 2. Yrittäjyys on korkeakoulujen ohjauksessa. 3. Yrittäjyys on korkeakoulujen opetus- ja tutkimussisällöissä. 4. Elinkeinoelämäyhteistyö on elimellinen osa korkeakoulutoimintaa koulutuksen, tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen alueilla. 5. Korkeakoulujen opinto-tavoitteet ja ohjausjärjestelmät tunnistavat ja tukevat systemaattisesti potentiaalia. 1. Jokaiseen opiskelijaan osuu yrittäjyyden signaali. 2. Jokaisessa korkeakoulussa tunnistetaan yrittäjyydestä kiinnostuneet ja ns. kyvykkyydet. 3. Tunnistettua yrittäjyysmotivaatiota vahvistetaan systemaattisesti. Lähde: OPM, 2009:10,

10 Korkeakoulupoliittisia suosituksia 2/4 6. Korkeakoulujen tehtävänä on tarjota yrittäjyysasiantuntemusta ja -osaamista työuran eri vaiheissa (life-long-learning -periaatteella). 7. Rahoitusmuotojen ja tukipalveluiden suuntaaminen ja kehittäminen korkeakoulupohjaiseen yrittäjyyteen. 8. Ministeriöiden välinen rahoitusyhteistyö on edellytys em. tavoitetilojen toteutumiselle. Lähde: OPM, 2009:10, Korkeakoulupoliittisia suosituksia 3/4 Korkeakouluinnovaatiot yrittäjyyden lähtökohtana 1. Korkeakouluosaaminen on tehokkaasti hyödynnetty yritystoiminnan lähtökohtana ja kehittämisessä. 2. Korkeakoulut toimivat läheisessä yhteistyössä yritysten kanssa. 3. Korkeakoulut hallitsevat koko innovaatioprosessin immateriaalioikeuksineen sekä teknologian ja osaamisen siirtoineen. 4. Yritys-Suomi on linkittänyt korkeakoulujen yhteistyönä kootut innovaatiopalvelut yhteen kontaktipisteeseen. Lähde: OPM, 2009:10,

11 Korkeakoulupoliittisia suosituksia 4/4 Korkeakoulut yritystoiminnan eri vaiheissa erityisesti kasvuyrittäjyys 1. Yrittäjyys käsitteenä, tutkimuksen kohteena ja koulutuksen sisältönä on muuttunut. Painopistettä on siirretty yrityksen rakentamisen problematiikasta taloudellisen arvon tuottamiseen. 2. Parhaimmat kyvyt on saatu perustamaan ja kasvattamaan yritystä. 3. Yrittäjyyskasvatus ja -koulutus tuottaa entistä enemmän kasvuyrittäjiä. 4. Rahoitus-, tuki- ja neuvontapalvelut mahdollistavat korkeakoulun osallistumisen kasvuyrittäjyyden edistämiseen ja kasvun menestymisen tukemiseen. 5. Kasvuyrittäjyystutkimuksen ja t&k-toiminnan kehittäminen tapahtuu yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tiiviissä yhteistyössä. Lähde: OPM, 2009:10, Yrittäjyyden esteet ikäluokittain tot ero Elämäntilanne Taloud.riskit Taidot Sos.riskit Sitoutuminen Resurssit Sos.tuen puute

12 Yrittäjyyden monet esteet kaikkee kaupallisia noita, ei niihin jakseta oikein tutustua, kun ne kuulostaa kaikki niin semmoselta hölyn pölyltä Yrittäjyyden esteistä Substanssiosaamisen puute? = ei tiedetä miten yritys toimii, yrittäjyyden lainalaisuudet Taitojen puute? = ei osata kaupallistaa, johtaa Uskon puute? = ei uskota, että voidaan onnistua Rakenteissa vikaa (ts. koulutuslaitoksessa)? = koulutuksella ohjataan opiskelijoita toimimaan valtavirrassa, ei sitä vastaan passivoituminen Ilmapiirissä vikaa? = huono epävarmuuden ja erilaisuuden sieto

13 Tekniikan alan jatko-opiskelijoiden näkemyksiä (Mattila & Ikävalko 2007) Tutkija/akateeminen asiantuntija Osaaminen Monimutkaista, kontekstuaalista Kollektiivista Teoreettista Pitkän koulutuksen tulos Tuottaa tietoa, jotain abstraktia Tekemisen muodot Huomio prosessissa Asioiden monimutkaistaminen Suunnittelu Yhdessä tekeminen Tiedon tuottaminen motivoi Varmistaa Tietämisen muodot On olemassa eksakti vastaus Tarkat määritelmät ja merkitykset Faktat, pyritään valmiiseen tietoon Tiedon puhtaus Yrittäjä Osaaminen Yksinkertaista Yksilön kyvyt Käytännönläheistä, jokapäiväistä Periytyvää, synnynnäistä, luonteenomaista joillekin Tuotta valmista tuotetta, jotain konkreettista myytävää Tekemisen muodot Huomio tuloksessa Yksinkertaistamista, suoraviivaista Valmistamista Yksin tekemistä Rahan tuottaminen motivoi Ottaa riskejä Tietämisen muodot Koskaan ei voi olla täysin varma Tilannekohtaisuus, vaihtelevat määritelmät ja merkitykset Riittävä tieto, ei koskaan valmista Kaupallisuus Miksi ei? ne innovaatiot jotka teknologia-alalla tulee, niin niitä ei voi toteuttaa yksityisnä, että siihen tarvii niinku esimerkiks paljon rahotusta tai paljon niinku, tehtaan tai jotain tämmöstä mitä nyt yleensä tekee korkeesti koulutettu ihminen niinku insinöörit, niin vaikee kuvitella, et sitä vois tehä yksin, jotain suunnittelua. Mut et kun mun se alani ei oo mitään, et joku valmis tuote tulis siitä niinku suoraan pelkästään mun osaamisen kautta mä [asiantuntija] en tee mitään valmista siis et eiks suurin osa yrittäjistä tee jotain yksinkertasempaa? Jotain perusta kauppaa tai myy jotain tuotetta tai tee jotain vaatteita? YKSILÖNÄKÖKULMA KOROSTUU JA MUODOSTUU ESTEEKSI?

14 Mitä yrittäjyys on? No, yrittää myydä jotain, mistä saa itselleen palkan. semmonen henkisyys siitä tavallaan, että ei keinoista niin välii, kunhan me saavutetaan toi. ( ) Kuitenkin siis, no pyrkii lopputulokseen Et ehkä yrittäjyydes vaaditaan tietyl tavalla semmosta niinku mutkien suoristamista tai sellasta. Ja asiantuntijuus taas se tekemisen niinkun.. mentaliteetti ynnä muu on ihan toisentyyppistä kun siinä yrittäjyydessä. Siinä työssä tarvitaan myös niitä prosessiin keskittymisen ominaisuuksia Vapaus mulle ainakin siinä niinku oikeesti siinä toisessa välähtää dollarin kuva ja toisessa se onkivapa Akateeminen vapaus riippumattomuutta rahasta ei taloudellista epävarmuutta, joka voisi kahlita Yrittäjän vapaus saa määritellä miten tekee, vai tekeekö ollenkaan

15 Miten tutkia? Mihin asiaan (akateemisessa) ssä halutaan kiinnittää huomiota? Päästäänkö siihen parhaiten käsiksi määrällisin vai laadullisin menetelmin? Tutkitaanko yhtä vai montaa? Millä ajanjaksolla? Prosessissa vai pisteessä? Ulkoa vai sisältä? Mitä akateemisuudella tarkoitetaan? Ilmiö ja sen konteksti voidaanko niitä erottaa toisistaan? Esimerkkejä tutkimuksista Yrittäjän motivaatio (Shane, Locke & Collins 2003: Entrepreneurial Motivations) Yrittäjien kertomuksia (Pitt 1998; A Tale of two Gladiators; Hytti 2003: Stories of Entrepeneurs) Yrittäjän ja mahdollisuuksien välisestä yhteydestä (Sarason, Dean & Dillard 2006: Entrepreneurship as the nexus of individual and opportunity) Kriittinen näkökulma n tutkimiseen (Gartner 1989: Who is an Entrepreneur is a Wrong Question) Yrittäjäksi yliopistosta (Hegarty & Jones 2008: Graduate entrepreneurship: more than child s play)