Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet 4.2.2015. V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä"

Transkriptio

1 Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä

2 2 Sisällys Vieraanvaraisuusala 3 Matkailutoimiala 4 Matkatoimistoala 5 Matkailupalvelujen jakelutie 6 Kokous- ja tapahtumateollisuus 11 Kongressitoimistot 12 Elämys 13 Elämystalous ja elämysteollisuus 14 Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet 15 Kuljetus- ja liikennepalvelut 18 Maaliikenteen toimialat 20 Majoitusala 24 Hotelliala 25 Ruokateollisuus 26 Ravitsemisala 26 Ravintola-ala 27 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 28 Baarit, juomaseurusteluravintolat ja kahvilat 29 Ravintola asiakas-, työ- ja toimintaympäristönä 31 Ammattikeittiö eli suurkeittiö 32 Ravintoloitsija 32 Kuvat: Jukka Fordell

3 3 Vieraanvaraisuusala Matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialojen yritykset ja toimipaikat voidaan luokitella eri tavoin. Alan asiantuntijat käyttävät käsitteitä päällekkäin, sekaisin ja eri yhteyksissä. Osa päällekkäisyyksistä ja sekaannuksista johtuu suomen kielen moninaisuudesta. Esimerkiksi englannin sana industry voidaan kääntää sekä toimialaksi että teollisuudeksi, ja esimerkiksi termi Tourism Industry kääntyy niin matkailuteollisuudeksi kuin matkailutoimialaksikin. Teollisuus-käsite luo vaikutelman tuotantomaisesta, prosessimaisesta ja laajamittaisemmasta palvelutuotannosta. Toimiala-käsite taas luo vaikutelman elinkeinokokonaisuudesta, johon kuuluu sekä pieniä että suuria alan organisaatioita. Englannissa käytetään myös käsitettä Hospitality Industry, joka voidaan kääntää vieraanvaraisuusteollisuudeksi. Sana vieraanvaraisuus on kuitenkin suomenkielessä vähemmän käytetty. Yleensä sillä tarkoitetaan hotelli- ja ravintola-alaa, jolloin termi ei käsitä matkailualaa. Hospitality-käsite juontaa latinan sanasta hostis, joka alun alkaen tarkoittaa valtaa. Isäntä (engl. host) taas tarkoittaa vieraiden isäntää (engl. lord of strangers). Vieraanvaraisuus (lat. hostire) tarkoittaa sekä tasa-arvoisuutta että kompensaatiota eli isäntä on tasa-arvoisessa asemassa suhteessa vieraisiin, mutta hänellä on oikeus saada kompensaatiota tarjoamistaan palveluista. Vieraanvaraisuus oli tarun mukaan Zeuksen suojeluksessa. Vieraanvaraisuus viittaa siihen, että isäntä tai emäntä ottaa vastaan vieraita ja on heitä kohtaan ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu myös tarvittaessa tervehtiminen, kestitseminen ja yösijan antaminen.

4 4 Matkailutoimiala Matkailuala (engl. Travel Industry tai Tourism Industry) koostuu eri toimialojen palveluista. Matkailuteollisuus rakentuu pääasiallisesti matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien, liikenne- ja logistiikkayritysten, majoitus- ja ravitsemisyritysten, ohjelman ja sisällön tuottajien, hyvinvointi-, terveys-, liikunta- ja kauneusorganisaatioiden palveluista sekä tapahtumista ja käyntikohteista. KUVIO 1. Matkailualan toimintaympäristö ja sen lähialoja

5 5 Matkatoimistoala Matkatoimistoala sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (pääluokka 79) mukaan matkanvälittäjät, matkanjärjestäjät, matkaoppaat ja osan ohjelmapalveluista. Toimialaluokka Matkatoimistojen toiminta Matkanjärjestäjien toiminta Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut Liiketoiminnan kuvaus *Erilaisten matkojen, kuljetus- ja majoituspalvelujen tukku- tai vähittäismyynti kuluttajille ja yritysasiakkaille. *Valmismatkojen, risteilyjen ja majoituksen myynti *Lento-, juna- ym. liput sekä muut oheispalvelut, kuten ajoneuvovuokraus *Valmismatkojen ja tilausmatkojen järjestäminen, kokoaminen ja markkinointi *Matkat myydään suoraan vähittäismyyntinä kuluttajille tai tukkumyyntinä matkatoimistoille. Matkat sisältävät yleensä kuljetuksen ja majoituksen. *Pakettiin voi sisältyä myös aterioita sekä käyntejä museoissa, historiallisissa tai kulttuurinähtävyyksissä, teatteri-, musiikki- tai urheilutapahtumissa. *Sisältyy matkanjohtajatoimintaa Matkojen varauspalvelut: *Kuljetus-, hotelli-, ravintola-, autonvuokraus-, huvi- ja urheilutilaisuus- ym. varaukset *Lomaosakkeiden vaihtopalvelu *Lomamökkien ja loma-asuntojen välityspalvelut *Matkailuun liittyvä asuntojen on-line -vaihtopalvelu *Matkailun edistäminen: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen esim. kuntien matkailutoimistot *Erilaiset ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms. *matkaopaspalvelut *erä- ja vaellusoppaat *lipputoimistojen palvelut

6 6 Matkailupalvelujen jakelutie Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan jakelutiellä (engl. Distribution chain) tarkoitetaan yhdistelmää erilaisia välittäjiä, jotka tekevät yhteistyötä palvelujen myynnissä. Se tarkoittaa palvelun, tuotteen ja informaation tietä valmistajalta ja alkuperäiseltä tuottajalta kuluttajalle ja kaupankäynnin eri portaita. Esimerkiksi ruokateollisuudessa elintarvikkeen jakelutie kulkee siemenestä pellon kaupan ja/tai ammattikeittiön kautta pöytään. Matkailupalvelut taas ovat yhdistelmä aineettomia kokemuksia ja aineellisia välineitä, tiloja, laitteita sekä muita konkreettisia elementtejä, joiden luomassa toimintaympäristössä palvelut toteutetaan, tuotetaan ja toteutuvat. Matkailupalveluiden jakelutien tehtävänä on antaa potentiaaliselle asiakkaalle riittävästi tietoa ostopäätöksen tekemiseksi, antaa mahdollisuus varata palvelu ja vahvistaa varaus sekä tehdä kauppa. Jakelutie voidaan nähdä myös rakenteena, järjestelmänä tai eri matkailualan organisaatioiden välisenä yhteytenä, jotka mahdollistavat tuottajille omien tuotteidensa ja palvelujensa kuvaamisen ja matkajärjestelyjen vahvistamisen asiakkaalle. Jakelutie muodostuu useammasta jakelukanavasta, jotka toimivat rinnakkain ja kilpailevat toisten kanavien kanssa. Puhutaankin jakeluverkosta! Eri välittäjäportaan toimijat auttavat myyjää ja ostajaa löytämään toisensa, joko niin, että syntyy uusia markkinoita tai niin, että olemassa olevat markkinat kasvavat. Matkatoimistot, matkanjärjestäjät, charterlentojen välittäjät, varausjärjestelmät ja muut palvelujen jakeluun erikoistuneet toimijat vaikuttavat osaltaan palvelujen kysyntään. Jakelutie pystyy ohjaamaan kysyntää. Se voi vahvistaa merkitystään matkailupalvelujen ostajana tuottajilta ja pystyy näin vaikuttamaan palvelujen hintaan, tuottajien tuoteportfolioon ja niiden markkinointiin. Matkailussa kuluttajat voivat ostaa yksittäisiä palveluita suoraan tuottajilta kun taas tuotepakettien jakeluun ja myyntiin osallistuu monia erilaisia välittäjäportaan toimijoita. Yksittäisiä jakelukanavia (engl. Distribution Channel) on lukemattomia riippuen elinkeinorakenteesta ja ulkoisesta ympäristöstä. Jakelukanavia tulee markkinoille jatkuvasti lisää, jolloin kuluttajien valinnan mahdollisuus kasvaa. Yksinkertaisin jakelukanava on se, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä tuottajaan puhelimitse tai nettisivujen välityksellä.

7 7 Sähköinen jakelutie World Wide Webin käyttöön ottaminen 1993 loi pohjan sähköiselle jakelutielle. Tämä sai matkailupalvelujen tuottajat kehittämään nettisivujaan, muuttamaan niitä vähitellen pelkästä informaatiokanavasta suoraksi varauskanavaksi ja edelleen kauppapaikoiksi. Sähköisen jakelutien tärkeimpänä toimijaryhmänä ovat erilaiset hakukoneet (engl. Search Engine), joilla haetaan Internetin tarjonnasta hakusanoja käyttäen sopivia sivustoja. Kuluttajat ja muut asiakkaat voivat esimerkiksi Googlea käyttämällä löytää haluamansa palvelun tarjoajien nettisivuille. Metahakukoneet hakevat haluttuja tietoja käyttämällä apunaan muita hakukoneita, portaaleja ja on-line -matkatoimistojen tietoja. Erilaiset lentohintojen vertailusivustot ovat esimerkki tällaisesta metahakutoiminnasta. Internetin laajaa tarjontaa ei ilman järjestelmän hakuominaisuutta pystyisi hyödyntämään täydellisesti. Jakelutien toimijoita Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot olivat aikaisemmin merkittävä osa jakelutietä. Esimerkiksi valtakunnallinen FinPro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Suuralueorganisaatiot ovat matkailun suuralueiden (Lappi, Suomen länsi, Järvi-Suomi jne) markkinointiin panostavia toimijoita ja alueorganisaatiot yksittäisen paikkakunnan tai pienemmän alueen, kuten matkailukeskusten (Levin Matkailu Oy, Turku Touring ja Häme.fi) markkinointia, myyntiä ja matkailuneuvontaa hoitavia jakelutien portaita. Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation (DMO) Matkailullisesti merkittävien alueiden ja matkailukeskusten toiminnan johtamiseen ja markkinointiin on syntynyt Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation -tyyppisiä yrityksiä, joista käytetään lyhennettä DMO. Nämä ovat osaltaan korvanneet

8 8 perinteissä jakelutiemallissa olevat alue- ja suuralueorganisaatiot, jotka kuitenkin jatkavat erityisesti tiedotus ja markkinointitehtäviään. Erilaiset matkatoimistot Matkatoimisto on yleisnimike, jota käytetään matkapalvelujen ja -pakettien tuottajista, myyjistä ja välittäjistä. EU:n pakettimatkadirektiivin mukaisesti Suomen Valmismatkalaki (1079/1994 ja muutokset 938/2008) ja Laki valmismatkaliikkeistä (939/2008) määrittelevät kaksi erityyppistä valmismatkaliikkeen toimintamuotoa: Matkanjärjestäjällä tarkoitetaan lainsäädännössä sitä, joka suunnittelee ja toteuttaa valmismatkoja sekä tarjoaa niitä joko itse tai muun elinkeinonharjoittajan välityksellä taikka joka omaan lukuunsa tarjoaa toisen järjestämiä valmismatkoja. Matkanjärjestäjiä ovat esimerkiksi Aurinkomatkat, Finnmatkat, OK-matkat, Apollo ja Nazar. Suurten matkanjärjestäjien myynti tapahtuu suurelta osin on-line kanavien kautta suoraan kuluttajille, mutta myös tiski-, puhelin- ja sähköpostimyyntiä tehdään. Matkanvälittäjällä tarkoitetaan laissa sitä, joka matkanjärjestäjän lukuun välittää valmismatkoja koskevia sopimuksia. Puhtaasti valmismatkoja välittäviä toimistoja ei nykyään juurikaan enää ole, koska komissiopohjainen myynti on lopetettu matkanjärjestäjämatkatoimistojen ja liikenneyhtiöiden jo 2000-luvun alkupuolella. Matkanvälittäjä välittää ja myy valmismatkojen lisäksi ja ja/tai yksittäisiä matkapalveluja, kuten majoitus- ja kuljetuspalveluja sekä oheispalveluita, kuten viisumeita, aktiviteetteja, tapahtumalippuja jne. Kaikki matkatoimistot voidaan luokitella välittäjiksi, sillä suuria kansainvälisiä matkanjärjestäjiä (esimerkiksi TUI, Thomas Cook) lukuun ottamatta kenelläkään ei ole omia matkailupalveluja, vaan ne välittävät toisen osapuolen palvelua. Välittävien matkatoimistojen ansaintalogiikka perustuu valtaosin asiakkaiden maksamiin palvelupalkkioihin ja tuotteesta riippuen myös tuottajan maksamaan myyntipalkkioon. Myyntikanavina ovat tiskimyynti, puhelin ja sähköposti sekä online-myynti. Valmismatka tuotteena on lain mukaan matkailupalvelujen yhdistelmä (paketti), joka myydään kuluttajalle etukäteen yhdistettyyn hintaan ja johon kuuluu kuljetus ja majoitus (esimerkiksi seuramatkapaketti, bussikiertomatka) tai kuljetus tai majoitus ja joku muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelu. Kokous-, viihde- ja ateriapalvelut eivät ole lähtökohtaisesti kokonaisuuden olennaisia palveluita elleivät ne muodosta matkan keskeistä sisältöä tai merkittävää osaa matkan hinnasta.

9 9 Destination Management Company (DMC) Destination Management Companylla tarkoitetaan matkatoimistoa, joka välittää yrityksen kotimaan (ja/tai lähimaan) matkailupalveluja toiselle ulkomaalaiselle matkatoimistolle tai yritykselle. Ei yleensä suoraan kuluttajalle. Outgoing-matkatoimistot Outgoing-matkatoimistolla tarkoitetaan maasta ulkomaille kohdistuvaa matkapalvelujen myyntiä. IATA -oikeudelliset toimistot IATA -oikeudellisilla toimistoilla tarkoitetaan lentolipun myynti- ja lipunkirjoitusoikeudellisia toimistoja. Liikematkatoimisto (esimerkiksi CWT KalevaTravel, SMT, HRG, BCD jne.) Välittää, myy ja räätälöi organisaatioasiakkaille työsidonnaisen matkailun palveluita joko yksittäisinä- ja/tai ryhmämatkapalveluina tai matkakokonaisuuksia. Valtaosa liikematkatoimistoista myy yrityksille myös matkahallinnon palveluja: matkavarausten hoitamisen lisäksi ne osallistuvat sopimusneuvotteluihin, yrityksen matkustussäännön laatimiseen ja seurantaan, matkakustannusten hallintaan, tilastointiin ja kehittämiseen sekä henkilökunnan kouluttamiseen. Myynti tapahtuu tiskimyynnin, puhelin- ja sähköpostin, online -kanavien avulla. Yleismatkatoimisto Liike-, ryhmä-, tapahtuma-, vapaa-ajanmatkapalvelujen myyjä (mm. CWT KalevaTravel, Matka- Vekka, Matkapojat), joka välittää, myy, räätälöi, tuottaa yksittäis- ja ryhmämatkapalveluita yrityksille ja yksityisille henkilöille. Räätälöi ja myy yrityksille myös matkahallinnollisia palveluja sekä kokouksia ja muita tapahtumia. Myynti tapahtuu tiskimyynti, puhelin- ja sähköpostin sekä online -kanavien avulla.

10 10 Ryhmämatkatoimistot Ryhmämatkatoimistot räätälöivät joko tilauksesta yritykselle ja yksityiselle henkilölle ryhmämatkan tai tekee keräilyryhmämatkoja kuluttajille (esim. lehtien lukijamatkat). Online-matkatoimistot (mm. SuperSaver) Online-matkatoimistot ovat verkossa toimivia matkatoimistoja. Ne myyvät pääsääntöisesti itsevarausjärjestelmillä verkosta lento-, majoitus-, kuljetuspalveluja yksittäisille kuluttajille eli samoja palveluita kuin perinteisestäkin matkatoimistosta. Etuina ovat palvelun toiminta 24/7 ja saavutettavuus mistä tahansa. Niiden varausteknologia on usein kansainvälisten jakelujärjestelmien (mm. Amadeus) tuottamaa. non-iata -oikeudelliset matkatoimistot non-iata -oikeudelliset matkatoimistoja ovat muun muassa urheilumatkatoimistot ja muut teemamatkoja tekevät matkatoimistot (mm. PeterPan -maailma, SporttiMatkat...jne.) räätälöivät kuluttajalle suoraan tai toiselle matkatoimistolle välitettäväksi matkapalvelukokonaisuuksia bussitai laivamatkoine, mutta yleensä ilman itse järjestettyjä lentokuljetuksia. Joissakin tapauksissa matkatoimisto voi ostaa lentokuljetukset toiselta matkatoimistolta. Incoming-matkatoimistot Incoming-matkatoimisto on kotimaassa operoiva matkatoimisto, jolla ei yleensä ole IATA - oikeuksia (poikkeuksia löytyy). Myy ulkomaiselle kuluttajalle tai ulkomaiselle matkatoimistolle yrityksen kotimaan matkapalveluja tai -kokonaisuuksia. GSA = General Sales Agent GSA edustaa kotimaan matkatoimistoille yhtä tai useampaa ulkomaista DMC:ta, hotelliketjua, laiva-, lento- tai junayhtiötä tai muuta matkailupalvelun tuottajaa.

11 11 Muut matkailupalvelun tuottajat Muita matkailupalvelun tuottajia ovat kuljetusyhtiöt, majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, jotka ovat matkailun kannalta sen jakelutien päässä olevia toimijoita. Ne ovat niin incoming- kuin outgoing-yhteistyökumppaneita, jotka myyvät palveluitaan myös suoraan kuluttajille. Kokous- ja tapahtumateollisuus Kokous- ja tapahtumateollisuudella tarkoitetaan messu-, kokous-, kongressi-, kannustematka-, tapahtuma- ja näyttelyaloja (engl. Meetings Industry). Kokous- ja kongressimatkailu on osa työsidonnaista matkailua, joskin kansainvälisissä kongresseissa varsinaisten osallistujien seuralaiset ovat yleensä vapaa-ajan matkalla. Kongressivieraat käyttävät matkailun peruspalveluita (muun muassa kuljetus-, majoitus- ja ravintolapalvelut) sekä ohjelmapalveluita. Kongressivieraat ovat myös potentiaalisia vapaa-ajan matkailijoita tapahtumaa ennen tai jälkeen (esi- tai jälkimatka engl. Pre Tour, Post Tour), jonka tavoitteena on luoda myönteinen kokemus kongressimaasta ja motivoida vierasta tulemaan uudelleen esimerkiksi. perhelomalle. Kongressien aihepiirijaottelu voidaan jakaa IAPCO:n (International Association of Professional Congress Organizers) ryhmittelyn mukaisesti: Maatalous, ympäristö, luonnontieteet Kulttuuri, taide, musiikki Taloustieteet Opetus, kielitieteet, informatiikka Historia- ja sosiaalitieteet, turvallisuus Aatteet, uskonto, filosofia Lääketiede Urheilu, vapaa-aika Teknologia, tietotekniikka, arkkitehtuuri

12 12 Kongressitoimistot Kongressien rakentaminen ja organisointi on pitkäjänteistä ammattilaistyötä. Kongressitoimistot ovat yrityksiä, jotka hoitavat kongressin järjestäjän toimeksiannosta käytännön järjestelyjen suunnittelun ja toteutuksen. Kansainvälinen käsite kongressitoimistolle on PCO eli Professional Congress Organizer. Kongressitoimiston tehtäviin kuuluvat muun muassa osallistujien rekisteröinnin, majoitusjärjestelyt, sosiaalisen ohjelman, post- ja pretourit, kongressin painotuotteet sekä maksuliikenteen. Kongressitoimisto hoitaa myös yhteydenpidon luennoitsijoihin, osallistujiin sekä kongressipaikkoihin. Palvelu voi olla kokonaisvaltainen avaimet-käteen toteutus tai osa kongressikokonaisuuden tehtävistä. Kongressitoimistopalveluita tarjoavat yksityiset yritykset, julkiset organisaatiot esimerkiksi yliopistojen kongressitoimistot. Liikunta- ja kulttuuri-tapahtumat Kongressipalveluihin sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumiin liittyvät toimialat voidaan jakaa toimialoittain seuraavasti: Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus Messujen ja kongressien järjestäminen Urheiluseurojen toiminta Muu urheilutoiminta Messujen, kokouksien, konferenssien yms. tilaisuuksien järjestäminen sekä siihen liittyvä myynninedistäminen ja/tai hallinnointi siitä riippumatta, järjestetäänkö näiden tilaisuuksien hallinnointi- ja tukipalvelut omalla henkilöstöllä tai omissa tiloissa vai ei. Urheilutapahtumien järjestäminen Urheilutapahtumien tuottajien ja promoottorien toiminta riippumatta siitä, onko heillä omat tilat tapahtumien järjestämiseen Urheilutapahtumien edistämiseen liittyvä toiminta Esittäviä taiteita palveleva Tähän kuuluu palkkio- tai sopimusperusteella tapahtuva teatteriesitysten, konserttien, ooppera- ja tanssiesitysten tuottaminen sekä muu näyttämötoimintaa palveleva toiminta, kun se ei tapahdu

13 13 toiminta esityksen tuottajan toimesta: Musiikki-, tanssi- ja teatterifestivaalien järjestäminen Kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottajien ja tapahtumajärjestäjien toiminta Tapahtumien suhde matkailuun voi olla: Matkailua generoivat tapahtumat: tapahtuma itsessään on matkailullinen vetovoimatekijä (esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlat) Matkailua palvelevat tapahtumat: tapahtuma toimii oheispalveluna paikkakunnalla muuten vieraileville matkailijoille Matkailusta riippumattomat tapahtumat: paikalliset, paikallisyhteisön omat tapahtumat, joihin matkailijan on vaikea päästä mukaan Elämys Elämys on yksilöllinen psykofyysinen mielentila ja huipputunne, jonka voi kokea sekä subjektiivisesti että yhteisöllisesti. Elämys-käsite on käännetty englannin kielen experiencesanasta, joka voidaan suomentaa sekä kokemukseksi että elämykseksi. Maailmalla käsite Customer Experience tarkoittaa pikemminkin kuluttajakokemusta, kun taas Suomessa elämys-käsitettä käytetään ylisanana matkailu-, ravintola- ja ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Tosiasiallisesti kyse on kokemuksellisuudesta, joka voi sisältää elämyksellisiä tunteita. Kokemus- ja elämyspalveluiden suunnittelussa ja hallinnoimisessa (engl. Experience Management) pyritään ainutlaatuisten, ikimuistettavien tunteiden rakentamiseen.

14 14 Elämystalous ja elämysteollisuus Suomeen on kehittynyt matkailu-, teknologia- ja viihdeteollisuuden yritysten, taidealojen, sisällöntuottajien, luovan alan yritysten sekä median välistä asiakaskokemusten palvelu- ja elämystuotantoa, jossa majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat mukana yhtenä toimijana. Tätä asiakaskokemus-, kohtaamis- ja elämyspalveluja tuottavaa, eri toimialoista koostuvaa alaa kutsutaan elämystaloudeksi (engl. Experience Economy) tai elämysteollisuudeksi (engl. Experience Industry). Elämysteollisuus muodostuu sekä fyysisistä että digitaalis-virtuaalisista palvelumaailmoista. KUVIO 2. Elämysteollisuussektori

15 15 Tyypillisimmin elämysteollisuuden toimijat näkyvät suurissa vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuurikeskuksissa sekä massakulttuuri- ja liikuntatapahtumissa (esimerkiksi Levin laskettelu- ja vapaa-ajan keskus, Rukan hiihtokeskus, Pori Jazz, jääkiekkoturnaukset ja Järvenpään Puistoblues). Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: Toimialaluokka Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut Vapaa-ajan urheiluvälineiden vuokraus ja leasing Muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing Liiketoiminnan kuvaus Erilaiset matkailun ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms. Tähän kuuluu vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja käyttöleasing: Huviveneet, kanootit, purjeveneet, vesiskootterit Purjelentokoneet, riippuliitimet Polkupyörät Hiihto- ja lasketteluvälineet Muut urheiluvälineet Rantatuolien ja aurinkovarjojen vuokraus Tähän kuuluu muualla luokittelemattomien, pääasiassa tuotantotoiminnassa pääomatavaroina käytettävien koneiden ja laitteiden vuokraus ja käyttöleasing: Maakuljetuskaluston (muiden kuin autojen) vuokraus ja käyttöleasing ilman kuljettajaa: o Moottoripyörät, matkailuvaunut, asuntovaunut jne. o Moottorikelkat, mönkijät Eläinten vuokraus Juhlatelttojen ja tapahtumakalusteiden vuokraus

16 Museotoiminta Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta Urheilulaitokset Muu urheilutoiminta Museotoiminta o Taidemuseot o Historialliset museot ml. sotamuseot o Luonnonhistorialliset museot o Tiede- ja teknologiamuseot o Muut erikoismuseot, kuten kotimuseot o Ulkoilmamuseot Historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu ja toiminta: linnanrauniot ja linnoitukset, muinaiset hautapaikat, kalliomaalaukset, hiidenkirnut, laivojen hylyt yms. Kasvitieteellisten puutarhojen toiminta Eläintarhatoiminta Eläinpuistojen ja kotieläintarhojen toiminta akvaarioiden ja delfinaarioiden toiminta Luonnonpuistojen ja luonnonsuojelualueiden toiminta Ulko- ja sisäurheilupaikkojen toiminta (tilat voivat olla avoimia tai katettuja ja niissä voi olla paikkoja katsojille): o Uimahallit ja -stadionit o Jää- ja urheiluhallit o Yleisurheilukentät ja -stadionit o Tenniskentät ja -hallit o Talviurheiluareenat ja -stadionit, hiihtoputket o Golfkentät o Keilahallit ja biljardisalit o Jalkapallo- ja pesäpallostadionit o Ravi-, auto-, koira- ja muut kilparadat o Nyrkkeilyareenat o Ampumaradat o Muut urheilu- ja kilpailupaikat Kilpahevostalli- ja ratsastustallitoiminta Kilpa-auto-, -moottoripyörä- ja -venetallitoiminta Vapaa-ajan kalastus ja metsästys Urheilu- ja virkistystarkoituksessa tapahtuvaa metsästystä ja kalastusta tukeva toiminta

17 Huvi- ja teemapuistot Huvi-, teema- ja seikkailupuistot Vesipuistot Planetaariot Näkötornit Museorautatiet Hiihto- ja laskettelukeskukset Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta Hiihto- ja laskettelurinteiden ylläpito ja toiminta: Laskettelu- ja lautailuopetus, välinevuokraus, välinehuolto Rinteiden ja latujen lumetus Hiihtokeskusten majoitus-, ravitsemis- ja kylpyläpalvelut kuuluvat toimialaluokkiin Tanssisalit ja -lavat Pelihallit, viihdepeliautomaatit: Flipperit, jalkapallopelit, autopelit yms. Vapaa-ajan liikkumismuotoja palveleva toiminta, esim. venekerhot, pursiseurat ja niiden venesatamat vvpaa-ajan välineiden ja huvivälineiden vuokraus kiinteänä osana muuta virkistyspalvelujen tarjontaa Uimarantatoiminta ml. pukeutumiskoppien, säilytyslokeroiden, tuolien jne. vuokraus Virkistyspuistotoiminta Luokkaan kuuluu myös huvi- ja virkistystapahtumien tuottajien ja tapahtumayrittäjien toiminta, paitsi taide- ja urheilutapahtumien järjestäminen (90020, 93120) Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ohjelmapalveluista käsitteitä seikkailu- tai matkailu tai aktiviteetit (engl. Adventure Tourism, Activity Tourism). Suomessa yleisnimenä on ollut pitkään seikkailu-, safari- ja elämyspalvelut. Laajasti ajateltuna ohjelmapalveluina voidaan pitää kaikkia sisältöä, jotka täydentävät peruspalveluja (kuljetus-, majoitus- ja ravitsemispalvelut) ja joista syntyy asiakaskokemuksia. Esimerkiksi laivaristeily tai junamatka erikoisjunalla ovat sekä kuljetus- että ohjelmapalvelua. Samoin majoittuminen normaalihotellista poikkeavassa majoitusliikkeessä, esimerkiksi Herrankukkaron linnunpöntössä Rymättylässä, tai ruokailu ravintolan sijasta leiritulilla tai kodassa.

18 18 Ohjelmapalvelut voivat olla ohjattuja tai omatoimisia, siten esimerkiksi välinevuokraus on osa ohjelmapalveluja. Perinteisen käsityksen mukaan ohjelmapalveluihin liittyi aina asiakkaan aktiivinen toiminta. Ohjelmapalveluissa asiakkaan rooli voi olla myös hyvin passiivinen: matkailija voi osallistua yleisötapahtumaan tai konserttiin, nauttia luonnosta omin päin, hiljentyä tai meditoida jne. Palveluja tuottavat varsinaisten ohjelmapalveluyritysten lisäksi esimerkiksi majoitusliikkeet, kylpylät, viihde- ja kulttuurialan toimijat, urheiluseurat, matkanjärjestäjät, alueorganisaatiot sekä erilaiset välinevuokraamot. Matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat museot, luonnonpuistot, kasvitieteelliset puutarhat sekä erilaiset huvi- ja teemapuistot. Kasvava sektori ohjelmapalvelutarjonnassa ovat erilaiset sisätiloissa toimivat aktiviteetti- ja perhereippailuun sopivat hallit ja seikkailupuistot. Huimala -reippailuhalli, Angry Birds -teemapuistot ja Flow-parkit sopivat sekä aikuisille että lapsille. Valtaosa liikunta- ja urheilupalveluihin tarvittavista tiloista, reiteistä ja muusta infrastruktuurista on rakennettu paikallisten asukkaiden käyttöön, mutta paikasta riippuen niiden matkailukäyttö voi olla hyvinkin merkittävää. Matkailijat voivat omaehtoisesti käyttää liikuntapalveluita, uimahalleja, kuntosaleja, ostaa pelivuoroja tai vastaavia. Urheiluopistot tuottavat matkailijoille valmiita liikunnallisia lomapaketteja ja talviurheilua harrastetaan matkailukeskuksissa. Kuljetus- ja liikennepalvelut Koko matkailuelinkeinon kehittymisen yhtenä tärkeänä osatekijänä on ollut liikennemuotojen, - yhteyksien ja -palvelujen kehittyminen. Liikennepalvelut ja -välineet yhdistävät matkailun kohdealueet matkailijoiden lähtöalueisiin, mahdollistavat eri puolilla olevista kohteista ja niiden palveluista nauttimisen ja kuluttamisen. Lisäksi matkailija käyttää kohteessa usein paikallisia liikennepalveluita ja/tai osallistuu liikennevälineillä toteutettaviin aktiviteetteihin esimerkiksi kiertoajelulle. Liikennevälineet voivat itsessään olla matkailutuotteita, esimerkiksi erikoisjunat, risteilyt tai avaruuslento.

19 19 Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän peruselementtejä ovat väylät, terminaalit ja liikennevälineet, joiden toimivuus ja olemassaolo ovat liikennepalveluiden perusedellytys Väylät ovat eri liikennemuotojen käyttämiä rakenteita: teitä, rautateitä, vesiliikenne- ja lentoliikenneväyliä. Valtaosaltaan väylät ovat julkishyödykkeitä eli niiden omistus ja ylläpito on julkisen vallan vastuulla. Maantieliikenteen väylien käyttö on Suomessa ainakin toistaiseksi maksutonta. Joissakin maissa esimerkiksi Norjassa ja Saksassa on käytössä maksullisia tieosuuksia. Vesiliikenteessä peritään väylämaksuja ja lentoliikenteessä mm. lennonvarmistus- ja ylilentomaksuja. Suomessa liikennejärjestelmän väylien ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen liikennevirasto. Alueellisesti ja paikallisesti vastuu on ELY-keskuksilla. Terminaalit ovat logistiikka- ja palvelukeskuksia: matkustajien ja tavaran lastaus-, purku- ja lajittelupaikkoja. Liikennepalvelujen tuotannon kannalta ne ovat erilaisten kuljetusreittien lähtö-, solmu- ja päätepisteitä. Ne toimivat myös monipuolisten oheispalvelujen tuotanto- ja hankkimispaikkoina. Terminaalit muodostavat liikenneväylien kanssa verkoston liikennepalvelujen toteuttamiseksi. Liikenneyhtiöt toimivat sekä palvelun tuottajana että välittäjänä. Liikennepalveluilla tarkoitetaan ihmisten ja tavaroiden kuljettamista. Osa liikennepalveluista on luvanvaraista toimintaa. Yrityksiltä vaaditaan liikennelupa tavaraliikenteen ammattimaiseen harjoittamiseen. Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan ammattimaista linja-autoliikennettä. Taksiliikennelain mukaan ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä henkilöautolla vaatii taksiluvan. Luvat taksiliikenneyrittäjille myöntävät alueelliset ELY-keskukset. Lisäksi taksiliikenteessä kuljettajalta vaaditaan erillinen taksinkuljettajan koulutus ja sen perusteella myönnettävä taksinkuljettajan ajolupa. Joukkoliikenne on yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, usein ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua liikennettä, johon kuuluvat linja-auto-, raide- ja rautatieliikenne. Joukkoliikenne on luvanvaraista toimintaa. Tilausliikenne on markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan

20 20 määräämällä tavalla. Tilausliikennettä voidaan toteuttaa kaikilla liikennevälineillä. Reittiliikenteellä tarkoitetaan säännöllistä liikennöintiä, joka on yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet ja pysäkit sekä aikataulu ovat viranomaisen vahvistamia. Maaliikenteen toimialat Maaliikenteen toimialat jakautuvat maantie ja rautatie paikallisliikenteeseen sekä taksiliikenteeseen. Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus Rautateiden kaukoliikenne Paikallisliikenne Taksiliikenne Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne Linja-autojen tilausliikenne Muu maaliikenteen henkilöliikenne Matkustajien kuljettaminen kaukoliikenteessä (ml. matkustajien matkatavarat, ajoneuvot, lemmikkieläimet yms.) Makuu- ja ravintolavaunutoiminta kiinteänä osana rautatieyhtiöiden toimintaa Tähän luokkaan kuuluu kaikki maitse tapahtuva henkilöliikenne lukuun ottamatta rautateiden kaukoliikennettä. Lähi- ja paikallisliikenne linja-autoilla, raitiovaunuilla, johdinautoilla, metrolla, ilmaradalla yms. aikataulun mukaisesti kaupunki- ja esikaupunkialueilla ja taajamissa Kaupungista lentokentälle tai asemalle tapahtuvat kuljetukset (transfer) Köysiratojen yms. toiminta, jos ne ovat osa kaupunkiliikennettä Taksi- ja invataksiliikenne Taksien tilauskeskukset Henkilö- ja tila-autojen vuokraus kuljettajineen Koululaiskuljetukset taksilla Linja-autojen aikataulunmukainen kaukoliikenne Sukkulaliikenne (esim. shuttle-bussipalvelut) Retki- ja kiertoajelut sekä muut linja-autojen tilausmatkat Henkilöliikenne ihmis- tai eläinvetoisilla ajoneuvoilla, kuten vossikka- ja riksakuljetukset Köysi- ja kaapeliratojen toiminta, hiihto- ja kaapelihissit Koulu- ja työmatkakuljetukset linja-autolla erikseen organisoituina Rautatieasemien matkustajapalvelut, kuten

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti

Ravitsemistoiminnan toimialaraportti Ravitsemistoiminnan toimialaraportti 22.1.2016 ASIAKAS Liikunta ja urheilu Palvelujen tuotanto Ohjelmapalvelut, aktiviteetit, tapahtumat, käyntikohteet/nähtävyydet Majoituspalvelut Ravitsemuspalvelut Liikennepalvelut

Lisätiedot

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä

Matkailu nyt ja tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä Matkailu nyt ja tulevaisuudessa Pohjois-Pohjanmaan Matkailuparlamentti 9.9.2016 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä ASIAKAS Liikunta ja urheilu PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat,

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä

Matkailun ohjelmapalvelut Susanna Jänkälä Matkailun ohjelmapalvelut 31.10.2016 Susanna Jänkälä ASIAKAS Elintarvike- tuotanto Liikunta ja urheilu Hyvinvointija terveyspalvelut PALVELUJEN TUOTANTO Ohjelmapalvelut, aktiviteetit tapahtumat, käyntikohteet/

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Ostokset verkkokaupoista 1-6/2010 (yhteensä 4767 miljoonaa euroa)

Ostokset verkkokaupoista 1-6/2010 (yhteensä 4767 miljoonaa euroa) Ostokset verkkokaupoista 1-6/2010 (yhteensä 4767 miljoonaa euroa) 1 1 Mitä varauskanavia tarjoat? Vaihtoehdot Asiakas toimistossa Asiakas puhelimessa Asiakas lähettää sähköpostin Asiakas lähettää tekstiviestin

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto

Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous Päivi Holopainen, Lapin liitto Matkailu- ja kulttuuriala Klusterikokous 23.9.2014 Päivi Holopainen, Lapin liitto VATT:n laskelmien pohjalla Kansantalouden tilinpito 2008-2012 2008 vuoden panos-tuotos -rakenne aikaisemmat historia-analyysit

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous

Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5 Valvontakohteita Tarkastettava Tarkastukset Näytteet Tarkastetut Tarkastukset Näytteet [kpl]

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari lausunnoille Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari - vaikutukset Markkinoiden ja eri kulkumuotojen yksityiskohtaisesta sääntelystä siirrytään palvelujen laadun

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

4.4.5 Matkailu- ja matkatoimistopalvelut

4.4.5 Matkailu- ja matkatoimistopalvelut 4 MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON, AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI Ammattitaidon osoittamistavat osoittaa ammattitaitonsa tuotteistamalla valitsemalleen kohderyhmälle myyntikelpoisen

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella)

jatkuu KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) KUVA (korkeus voi vaihdella) Kestääkö kulutuksen veto? Kasvu KUVA (korkeus voi vaihdella) jatkuu 15.12.216 Timo Lappi KUVA (korkeus voi vaihdella) Työtä ja hyvinvointia koko

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET

JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Kuva: Juha-Pekka Vartiainen JOENSUUN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMINEN KÄYTTÄJÄKYSELYN TULOKSET Lisätietoja: Hanna Herkkola, hanna.herkkola@ramboll.fi, 5 51 55 VASTAAJIEN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuolenne?. Ikäryhmänne

Lisätiedot

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä

Liikennekaari. Markkinat-alatyöryhmä Liikennekaari Markkinat-alatyöryhmä 10.5.2016 1 Seuraa verkossa: https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevu hq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Tilaisuuden tavoitteet Avata lausuttavana olevan

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden

Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden. jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat. Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Suomalaisten matkailu Virossatulevaisuuden kohderyhmät jo paikan päällä? Suomalaiset +50v. matkailijat Seminaari 17.3.2010 Sokos- Hotel Viru, Aimo Bonden Väestö ikäryhmittäin koko maa 1900-2060 (vuodet

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

The Baltic Guide -julkaisut

The Baltic Guide -julkaisut The Baltic Guide julkaisut The Baltic Guide matkailulehti on ilmestynyt jo 23 vuotta. Tavoita ostovoimaiset Viron matkailijat suomen, englannin, venäjän ja vironkielisten julkaisujemme kautta. Lehtien

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland

ZA5558. Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland ZA5558 Flash Eurobarometer 320 (European Contract Law in Business-to-Business Transactions) Country Questionnaire Finland Fl320 FLASH EUROBAROMETER Business attitudes towards cross border business to business

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

LSK BUSINESS PARK OY: MASTER PLAN

LSK BUSINESS PARK OY: MASTER PLAN LSK BUSINESS PARK OY: MASTER PLAN 26.3.2015 Lentokoulutuskeskus, tapahtumat, matkailu ja majoitus, ilmailuteollisuus, muu teollisuus, bioenergia ja muut kehittyvät energiamuodot Visio 2020 Ortoilmakuva

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Metsähallituksen uusi toimintamalli

Metsähallituksen uusi toimintamalli Metsähallituksen uusi toimintamalli 17.2.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Liikelaitos METSÄHALLITUS -KONSERNI nykyisellään PÄÄJOHTAJA Metsähallituksen yhteiset konserniyksiköt

Lisätiedot

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA

MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Lapin liikennefoorumi 11.06.2013 MATKAKETJUT JA SELVITYS LAPIN LENTOASEMIEN SAAVUTETTAVUUSALUEISTA Elisa Aalto Pitkämatkainen joukkoliikenne Suomessa junaliikenteessä matkustajavirrat ovat vahvimmat Helsinki-Hämeenlinna-

Lisätiedot

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Baltian merifestivaali 2011 2-5. kesäkuuta 2011, Pietari, Lenexpo-messukeskus 1 Kutsumme teidät osallistumaan Baltian merifestivaalille ja

Lisätiedot

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k

PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k Lentoyhtiöiden tukeminen markkinointiresurssit matkan ideointi myynti matkan suunnittelu PALAPELIÄ RAKENTAMAAN: Matka- ja palveluketjut matkailussa k reittikehitys lentokapasiteetti täyttöaste Hanne Junnilainen

Lisätiedot

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla

Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Bruttokansantuoteosuudet 2010 9,9 Kauppa 32,7 9,3 Muu teollisuus Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muut yksit. palvelut

Lisätiedot

Baarimestarin erikoisammattitutkinto

Baarimestarin erikoisammattitutkinto Baarimestarin erikoisammattitutkinto Lapin matkailuopisto Rovaniemi Kaikki esityksessä käytetyt logot, valokuvat ja muu materiaali on julkaistu niiden oikeuksien omistajien luvalla 2011 Miksi ja kenelle?

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa - Pietarin alueen kuluttajakysely Kesä-syyskuu 2011 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Venäläisten matkailu Suomessa Yleistä

Lisätiedot

Suomalaisten matkailu Viroon

Suomalaisten matkailu Viroon Haastattelututkimuksen tuloksia 1 2 Viron ja Suomen välinen laivaliikenne 4 laivayhtiötä TallinkSilja, VikingLine, Eckerö ja LindaLine Syyskuun 2015 ja elokuun 2016 välisenä aikana Helsingistä Tallinnan

Lisätiedot

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen

3.1 Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n roolin ja aseman määrittäminen JOENSUUN KAUPUNGIN MATKAILUPALVELUSOPIMUS 1. Osapuolet Palvelun tuottaja Karelia Expert matkailupalvelu Oy (0932125-7) Koskikatu 5, 80100 Edustaja Toimitusjohtaja Markku Litja Palvelun tilaaja Edustaja

Lisätiedot

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu

Matkailu. Ge 2 Yhteinen maailma Syksy Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailu Ge 2 Yhteinen maailma Syksy 2016 Ascea, Italia. Kuva: Mikko Kiuttu Matkailumaantiede Onko matkailu tieteenala vai tutkimuskohde? Monitieteellisyys ja ulottuvuus hidastavat teoreettisen tiedon

Lisätiedot

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh

JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh JOENSUUN KAUPUNGIN VIERAANVARAISUUS-, EDUSTUSKÄYTÄNTÖ- JA MENETTELYTAPAOHJEET Kh. 21.12.2012 646 2 Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Vieraanvaraisuuden tarkoitus... 3 3. Vierailun tai vieraanvaraisuuden luonne...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 23 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 2. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 toisella neljänneksellä 75,1 prosenttia, mikä oli puoli prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK

Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisen haasteet Kulttuurimatkailufoorumi Toivakka, 17.5.2011 Liisa Hentinen, MEK Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kv markkinoille: MEK 2008 Kulttuurimatkailun visio Suomalainen

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa. Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Pirjo Korpela Evira

Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa. Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät Kotka Pirjo Korpela Evira Liikkuvat elintarvikehuoneistot ja kotivalmistus Oivassa Ympäristöterveyden valtakunnalliset koulutuspäivät 18.5.2016 Kotka Pirjo Korpela Evira Liikkuvat elintarvikehuoneistot Elintarvikelaki 6 kohta 18a

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry Yhteistyössä: Kuljetusala.com Kuljetusala pitää Suomen pyörät pyörimässä Kuljetusala liikuttaa kaikkea Suomessa ja ulkomailla

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi 1 (6) 22.9.2015 Liikenne- ja viestintäministeriö kirjaamo@lvm.fi eija.maunu@lvm.fi kirsi.miettinen@lvm.fi Asia: Lausuntopyyntö ehdotuksiin traktoria kuljettavan ajokortti- ja ammattipätevyysvaatimuksiksi

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta

Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Suomen ja Venäjän historian elävöittäminen matkailutuotteiksi Saimaan pinnalta ja pinnan alta Isto Vanhamäki ja Mika Lehtolainen Joensuun yliopisto Savonlinnan koulutus- ja kehittämiskeskus Imatra 23.5.2007

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003

Liikenneongelmat ja telematiikka. Matti Roine 16.10.2003 Liikenneongelmat ja telematiikka Matti Roine 16.10.2003 1 Suomen tietoyhteiskuntamallin ongelmia Tietoyhteiskunnan ja teollisen ajan hallinnon rakenteiden välinen ristiriita, raskaat ja byrokraattiset

Lisätiedot

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa

Persoonatyökalu. Asiakaslähtöinen lähestymistapa yökalu Asiakaslähtöinen lähestymistapa Palveluyrityksen liiketoiminnassa on tarkoituksena tyydyttää asiakkaan toiveita ja vastata asiakkaiden odotuksiin, näin muodostuu palvelun asiakaskeskeisyys entistä

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi

Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012. www.kehy.fi Vetovoimaa ja kestävää laatua matkailuun! SEKES Kesäpäivät Imatra 22.8.2012 Tilannekuva Matkailu on meille strateginen valinta. o Haluamme olla jälleen vetovoimainen matkailualue. Työtä tehdään yhdessä

Lisätiedot

Valmismatkalain uudistaminen uuden matkapakettidirektiivin johdosta. Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö

Valmismatkalain uudistaminen uuden matkapakettidirektiivin johdosta. Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö Valmismatkalain uudistaminen uuden matkapakettidirektiivin johdosta Lainsäädäntöneuvos Katri Kummoinen oikeusministeriö Matkamessut 20.1.2017 1 Taustaa Korvaa direktiivin 1990/314/ETY Tarve ajantasaistaa

Lisätiedot

PETRA -hanke. Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari

PETRA -hanke. Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari PETRA -hanke Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia hanke Loppuseminaari 29.11.2016 Merja Ylönen Hanke Ruokapalveluyritysten prosesseja petraamalla tuottavuutta ja hyvinvointia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa - Kuluttajakysely Maaliskuu 2010 Kuluttajille kohdennettu kysely on toteutettu yhdessä Innolink Research Oy:n kanssa Jaana Kurjenoja Taustaa Päivämatkat ja yöpymisen Virossa

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Mitä kulttuurimatkailu on?

Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailun kehittämisstrategia kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Mitä kulttuurimatkailu on? Kulttuurimatkailussa tuotetaan alueellisia ja paikallisia kulttuurin voimavaroja arvostaen matkailutuotteita

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita

Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita Ruoka-Kouvola teeman kehittämisohjelman perusteita 13.1.2016 Manu Rantanen & Riitta Kaipainen 13.1.2016 1 Sisältö 1. Tausta: Ruoka-Kouvola kumppanuustoiminta vuonna 2015 2. Keskeisiä kehittämistavoitteita

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste

Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Matkamessut 2017 ennakkotutkimus ja lomamatkaennuste Johdanto tutkimukselle Matka 2017 ennakkotutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaiselta yleisöltä ajankohtaisia, matkailuun liittyviä mielipiteitä

Lisätiedot

50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere

50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere 50-vuotisjuhla 22. 23.5.2012 Hakametsän jäähalli, Tampere Ohjelmaryhmien vetäjät tutustumassa esiintymisareenaan! Tapahtumatiedote 2/2012 20.3.2012 Sisältö: 1. Tapahtumarannekkeiden ja ruokailujen tilaamisella

Lisätiedot

Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT

Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja 7.12.2016 Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT Joukkoliikenne Ruotsissa Maakäräjät (20 kpl) ovat vastuussa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä

Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä Matkailu- ja ravintolaalan talousnäkymiä 11.12.2012 Jouni Vihmo TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Matkailu ja Ravintolapalvelut MaRa ry Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Palvelualojen taskutilasto

Palvelualojen taskutilasto Palvelualojen taskutilasto 2009 Sisältö PAMin jäsenet... 3 Palkansaajien määriä... 4 Yritysten lukumääriä palvelutoimialoilla... 9 Ansiot...10 Työsuhdemuodot...11 Lisätietoja...14 PAMIN taskutilasto 2009

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot