Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet 4.2.2015. V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä"

Transkriptio

1 Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä

2 2 Sisällys Vieraanvaraisuusala 3 Matkailutoimiala 4 Matkatoimistoala 5 Matkailupalvelujen jakelutie 6 Kokous- ja tapahtumateollisuus 11 Kongressitoimistot 12 Elämys 13 Elämystalous ja elämysteollisuus 14 Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet 15 Kuljetus- ja liikennepalvelut 18 Maaliikenteen toimialat 20 Majoitusala 24 Hotelliala 25 Ruokateollisuus 26 Ravitsemisala 26 Ravintola-ala 27 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 28 Baarit, juomaseurusteluravintolat ja kahvilat 29 Ravintola asiakas-, työ- ja toimintaympäristönä 31 Ammattikeittiö eli suurkeittiö 32 Ravintoloitsija 32 Kuvat: Jukka Fordell

3 3 Vieraanvaraisuusala Matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialojen yritykset ja toimipaikat voidaan luokitella eri tavoin. Alan asiantuntijat käyttävät käsitteitä päällekkäin, sekaisin ja eri yhteyksissä. Osa päällekkäisyyksistä ja sekaannuksista johtuu suomen kielen moninaisuudesta. Esimerkiksi englannin sana industry voidaan kääntää sekä toimialaksi että teollisuudeksi, ja esimerkiksi termi Tourism Industry kääntyy niin matkailuteollisuudeksi kuin matkailutoimialaksikin. Teollisuus-käsite luo vaikutelman tuotantomaisesta, prosessimaisesta ja laajamittaisemmasta palvelutuotannosta. Toimiala-käsite taas luo vaikutelman elinkeinokokonaisuudesta, johon kuuluu sekä pieniä että suuria alan organisaatioita. Englannissa käytetään myös käsitettä Hospitality Industry, joka voidaan kääntää vieraanvaraisuusteollisuudeksi. Sana vieraanvaraisuus on kuitenkin suomenkielessä vähemmän käytetty. Yleensä sillä tarkoitetaan hotelli- ja ravintola-alaa, jolloin termi ei käsitä matkailualaa. Hospitality-käsite juontaa latinan sanasta hostis, joka alun alkaen tarkoittaa valtaa. Isäntä (engl. host) taas tarkoittaa vieraiden isäntää (engl. lord of strangers). Vieraanvaraisuus (lat. hostire) tarkoittaa sekä tasa-arvoisuutta että kompensaatiota eli isäntä on tasa-arvoisessa asemassa suhteessa vieraisiin, mutta hänellä on oikeus saada kompensaatiota tarjoamistaan palveluista. Vieraanvaraisuus oli tarun mukaan Zeuksen suojeluksessa. Vieraanvaraisuus viittaa siihen, että isäntä tai emäntä ottaa vastaan vieraita ja on heitä kohtaan ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu myös tarvittaessa tervehtiminen, kestitseminen ja yösijan antaminen.

4 4 Matkailutoimiala Matkailuala (engl. Travel Industry tai Tourism Industry) koostuu eri toimialojen palveluista. Matkailuteollisuus rakentuu pääasiallisesti matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien, liikenne- ja logistiikkayritysten, majoitus- ja ravitsemisyritysten, ohjelman ja sisällön tuottajien, hyvinvointi-, terveys-, liikunta- ja kauneusorganisaatioiden palveluista sekä tapahtumista ja käyntikohteista. KUVIO 1. Matkailualan toimintaympäristö ja sen lähialoja

5 5 Matkatoimistoala Matkatoimistoala sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (pääluokka 79) mukaan matkanvälittäjät, matkanjärjestäjät, matkaoppaat ja osan ohjelmapalveluista. Toimialaluokka Matkatoimistojen toiminta Matkanjärjestäjien toiminta Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut Liiketoiminnan kuvaus *Erilaisten matkojen, kuljetus- ja majoituspalvelujen tukku- tai vähittäismyynti kuluttajille ja yritysasiakkaille. *Valmismatkojen, risteilyjen ja majoituksen myynti *Lento-, juna- ym. liput sekä muut oheispalvelut, kuten ajoneuvovuokraus *Valmismatkojen ja tilausmatkojen järjestäminen, kokoaminen ja markkinointi *Matkat myydään suoraan vähittäismyyntinä kuluttajille tai tukkumyyntinä matkatoimistoille. Matkat sisältävät yleensä kuljetuksen ja majoituksen. *Pakettiin voi sisältyä myös aterioita sekä käyntejä museoissa, historiallisissa tai kulttuurinähtävyyksissä, teatteri-, musiikki- tai urheilutapahtumissa. *Sisältyy matkanjohtajatoimintaa Matkojen varauspalvelut: *Kuljetus-, hotelli-, ravintola-, autonvuokraus-, huvi- ja urheilutilaisuus- ym. varaukset *Lomaosakkeiden vaihtopalvelu *Lomamökkien ja loma-asuntojen välityspalvelut *Matkailuun liittyvä asuntojen on-line -vaihtopalvelu *Matkailun edistäminen: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen esim. kuntien matkailutoimistot *Erilaiset ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms. *matkaopaspalvelut *erä- ja vaellusoppaat *lipputoimistojen palvelut

6 6 Matkailupalvelujen jakelutie Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan jakelutiellä (engl. Distribution chain) tarkoitetaan yhdistelmää erilaisia välittäjiä, jotka tekevät yhteistyötä palvelujen myynnissä. Se tarkoittaa palvelun, tuotteen ja informaation tietä valmistajalta ja alkuperäiseltä tuottajalta kuluttajalle ja kaupankäynnin eri portaita. Esimerkiksi ruokateollisuudessa elintarvikkeen jakelutie kulkee siemenestä pellon kaupan ja/tai ammattikeittiön kautta pöytään. Matkailupalvelut taas ovat yhdistelmä aineettomia kokemuksia ja aineellisia välineitä, tiloja, laitteita sekä muita konkreettisia elementtejä, joiden luomassa toimintaympäristössä palvelut toteutetaan, tuotetaan ja toteutuvat. Matkailupalveluiden jakelutien tehtävänä on antaa potentiaaliselle asiakkaalle riittävästi tietoa ostopäätöksen tekemiseksi, antaa mahdollisuus varata palvelu ja vahvistaa varaus sekä tehdä kauppa. Jakelutie voidaan nähdä myös rakenteena, järjestelmänä tai eri matkailualan organisaatioiden välisenä yhteytenä, jotka mahdollistavat tuottajille omien tuotteidensa ja palvelujensa kuvaamisen ja matkajärjestelyjen vahvistamisen asiakkaalle. Jakelutie muodostuu useammasta jakelukanavasta, jotka toimivat rinnakkain ja kilpailevat toisten kanavien kanssa. Puhutaankin jakeluverkosta! Eri välittäjäportaan toimijat auttavat myyjää ja ostajaa löytämään toisensa, joko niin, että syntyy uusia markkinoita tai niin, että olemassa olevat markkinat kasvavat. Matkatoimistot, matkanjärjestäjät, charterlentojen välittäjät, varausjärjestelmät ja muut palvelujen jakeluun erikoistuneet toimijat vaikuttavat osaltaan palvelujen kysyntään. Jakelutie pystyy ohjaamaan kysyntää. Se voi vahvistaa merkitystään matkailupalvelujen ostajana tuottajilta ja pystyy näin vaikuttamaan palvelujen hintaan, tuottajien tuoteportfolioon ja niiden markkinointiin. Matkailussa kuluttajat voivat ostaa yksittäisiä palveluita suoraan tuottajilta kun taas tuotepakettien jakeluun ja myyntiin osallistuu monia erilaisia välittäjäportaan toimijoita. Yksittäisiä jakelukanavia (engl. Distribution Channel) on lukemattomia riippuen elinkeinorakenteesta ja ulkoisesta ympäristöstä. Jakelukanavia tulee markkinoille jatkuvasti lisää, jolloin kuluttajien valinnan mahdollisuus kasvaa. Yksinkertaisin jakelukanava on se, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä tuottajaan puhelimitse tai nettisivujen välityksellä.

7 7 Sähköinen jakelutie World Wide Webin käyttöön ottaminen 1993 loi pohjan sähköiselle jakelutielle. Tämä sai matkailupalvelujen tuottajat kehittämään nettisivujaan, muuttamaan niitä vähitellen pelkästä informaatiokanavasta suoraksi varauskanavaksi ja edelleen kauppapaikoiksi. Sähköisen jakelutien tärkeimpänä toimijaryhmänä ovat erilaiset hakukoneet (engl. Search Engine), joilla haetaan Internetin tarjonnasta hakusanoja käyttäen sopivia sivustoja. Kuluttajat ja muut asiakkaat voivat esimerkiksi Googlea käyttämällä löytää haluamansa palvelun tarjoajien nettisivuille. Metahakukoneet hakevat haluttuja tietoja käyttämällä apunaan muita hakukoneita, portaaleja ja on-line -matkatoimistojen tietoja. Erilaiset lentohintojen vertailusivustot ovat esimerkki tällaisesta metahakutoiminnasta. Internetin laajaa tarjontaa ei ilman järjestelmän hakuominaisuutta pystyisi hyödyntämään täydellisesti. Jakelutien toimijoita Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot olivat aikaisemmin merkittävä osa jakelutietä. Esimerkiksi valtakunnallinen FinPro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Suuralueorganisaatiot ovat matkailun suuralueiden (Lappi, Suomen länsi, Järvi-Suomi jne) markkinointiin panostavia toimijoita ja alueorganisaatiot yksittäisen paikkakunnan tai pienemmän alueen, kuten matkailukeskusten (Levin Matkailu Oy, Turku Touring ja Häme.fi) markkinointia, myyntiä ja matkailuneuvontaa hoitavia jakelutien portaita. Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation (DMO) Matkailullisesti merkittävien alueiden ja matkailukeskusten toiminnan johtamiseen ja markkinointiin on syntynyt Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation -tyyppisiä yrityksiä, joista käytetään lyhennettä DMO. Nämä ovat osaltaan korvanneet

8 8 perinteissä jakelutiemallissa olevat alue- ja suuralueorganisaatiot, jotka kuitenkin jatkavat erityisesti tiedotus ja markkinointitehtäviään. Erilaiset matkatoimistot Matkatoimisto on yleisnimike, jota käytetään matkapalvelujen ja -pakettien tuottajista, myyjistä ja välittäjistä. EU:n pakettimatkadirektiivin mukaisesti Suomen Valmismatkalaki (1079/1994 ja muutokset 938/2008) ja Laki valmismatkaliikkeistä (939/2008) määrittelevät kaksi erityyppistä valmismatkaliikkeen toimintamuotoa: Matkanjärjestäjällä tarkoitetaan lainsäädännössä sitä, joka suunnittelee ja toteuttaa valmismatkoja sekä tarjoaa niitä joko itse tai muun elinkeinonharjoittajan välityksellä taikka joka omaan lukuunsa tarjoaa toisen järjestämiä valmismatkoja. Matkanjärjestäjiä ovat esimerkiksi Aurinkomatkat, Finnmatkat, OK-matkat, Apollo ja Nazar. Suurten matkanjärjestäjien myynti tapahtuu suurelta osin on-line kanavien kautta suoraan kuluttajille, mutta myös tiski-, puhelin- ja sähköpostimyyntiä tehdään. Matkanvälittäjällä tarkoitetaan laissa sitä, joka matkanjärjestäjän lukuun välittää valmismatkoja koskevia sopimuksia. Puhtaasti valmismatkoja välittäviä toimistoja ei nykyään juurikaan enää ole, koska komissiopohjainen myynti on lopetettu matkanjärjestäjämatkatoimistojen ja liikenneyhtiöiden jo 2000-luvun alkupuolella. Matkanvälittäjä välittää ja myy valmismatkojen lisäksi ja ja/tai yksittäisiä matkapalveluja, kuten majoitus- ja kuljetuspalveluja sekä oheispalveluita, kuten viisumeita, aktiviteetteja, tapahtumalippuja jne. Kaikki matkatoimistot voidaan luokitella välittäjiksi, sillä suuria kansainvälisiä matkanjärjestäjiä (esimerkiksi TUI, Thomas Cook) lukuun ottamatta kenelläkään ei ole omia matkailupalveluja, vaan ne välittävät toisen osapuolen palvelua. Välittävien matkatoimistojen ansaintalogiikka perustuu valtaosin asiakkaiden maksamiin palvelupalkkioihin ja tuotteesta riippuen myös tuottajan maksamaan myyntipalkkioon. Myyntikanavina ovat tiskimyynti, puhelin ja sähköposti sekä online-myynti. Valmismatka tuotteena on lain mukaan matkailupalvelujen yhdistelmä (paketti), joka myydään kuluttajalle etukäteen yhdistettyyn hintaan ja johon kuuluu kuljetus ja majoitus (esimerkiksi seuramatkapaketti, bussikiertomatka) tai kuljetus tai majoitus ja joku muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelu. Kokous-, viihde- ja ateriapalvelut eivät ole lähtökohtaisesti kokonaisuuden olennaisia palveluita elleivät ne muodosta matkan keskeistä sisältöä tai merkittävää osaa matkan hinnasta.

9 9 Destination Management Company (DMC) Destination Management Companylla tarkoitetaan matkatoimistoa, joka välittää yrityksen kotimaan (ja/tai lähimaan) matkailupalveluja toiselle ulkomaalaiselle matkatoimistolle tai yritykselle. Ei yleensä suoraan kuluttajalle. Outgoing-matkatoimistot Outgoing-matkatoimistolla tarkoitetaan maasta ulkomaille kohdistuvaa matkapalvelujen myyntiä. IATA -oikeudelliset toimistot IATA -oikeudellisilla toimistoilla tarkoitetaan lentolipun myynti- ja lipunkirjoitusoikeudellisia toimistoja. Liikematkatoimisto (esimerkiksi CWT KalevaTravel, SMT, HRG, BCD jne.) Välittää, myy ja räätälöi organisaatioasiakkaille työsidonnaisen matkailun palveluita joko yksittäisinä- ja/tai ryhmämatkapalveluina tai matkakokonaisuuksia. Valtaosa liikematkatoimistoista myy yrityksille myös matkahallinnon palveluja: matkavarausten hoitamisen lisäksi ne osallistuvat sopimusneuvotteluihin, yrityksen matkustussäännön laatimiseen ja seurantaan, matkakustannusten hallintaan, tilastointiin ja kehittämiseen sekä henkilökunnan kouluttamiseen. Myynti tapahtuu tiskimyynnin, puhelin- ja sähköpostin, online -kanavien avulla. Yleismatkatoimisto Liike-, ryhmä-, tapahtuma-, vapaa-ajanmatkapalvelujen myyjä (mm. CWT KalevaTravel, Matka- Vekka, Matkapojat), joka välittää, myy, räätälöi, tuottaa yksittäis- ja ryhmämatkapalveluita yrityksille ja yksityisille henkilöille. Räätälöi ja myy yrityksille myös matkahallinnollisia palveluja sekä kokouksia ja muita tapahtumia. Myynti tapahtuu tiskimyynti, puhelin- ja sähköpostin sekä online -kanavien avulla.

10 10 Ryhmämatkatoimistot Ryhmämatkatoimistot räätälöivät joko tilauksesta yritykselle ja yksityiselle henkilölle ryhmämatkan tai tekee keräilyryhmämatkoja kuluttajille (esim. lehtien lukijamatkat). Online-matkatoimistot (mm. SuperSaver) Online-matkatoimistot ovat verkossa toimivia matkatoimistoja. Ne myyvät pääsääntöisesti itsevarausjärjestelmillä verkosta lento-, majoitus-, kuljetuspalveluja yksittäisille kuluttajille eli samoja palveluita kuin perinteisestäkin matkatoimistosta. Etuina ovat palvelun toiminta 24/7 ja saavutettavuus mistä tahansa. Niiden varausteknologia on usein kansainvälisten jakelujärjestelmien (mm. Amadeus) tuottamaa. non-iata -oikeudelliset matkatoimistot non-iata -oikeudelliset matkatoimistoja ovat muun muassa urheilumatkatoimistot ja muut teemamatkoja tekevät matkatoimistot (mm. PeterPan -maailma, SporttiMatkat...jne.) räätälöivät kuluttajalle suoraan tai toiselle matkatoimistolle välitettäväksi matkapalvelukokonaisuuksia bussitai laivamatkoine, mutta yleensä ilman itse järjestettyjä lentokuljetuksia. Joissakin tapauksissa matkatoimisto voi ostaa lentokuljetukset toiselta matkatoimistolta. Incoming-matkatoimistot Incoming-matkatoimisto on kotimaassa operoiva matkatoimisto, jolla ei yleensä ole IATA - oikeuksia (poikkeuksia löytyy). Myy ulkomaiselle kuluttajalle tai ulkomaiselle matkatoimistolle yrityksen kotimaan matkapalveluja tai -kokonaisuuksia. GSA = General Sales Agent GSA edustaa kotimaan matkatoimistoille yhtä tai useampaa ulkomaista DMC:ta, hotelliketjua, laiva-, lento- tai junayhtiötä tai muuta matkailupalvelun tuottajaa.

11 11 Muut matkailupalvelun tuottajat Muita matkailupalvelun tuottajia ovat kuljetusyhtiöt, majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, jotka ovat matkailun kannalta sen jakelutien päässä olevia toimijoita. Ne ovat niin incoming- kuin outgoing-yhteistyökumppaneita, jotka myyvät palveluitaan myös suoraan kuluttajille. Kokous- ja tapahtumateollisuus Kokous- ja tapahtumateollisuudella tarkoitetaan messu-, kokous-, kongressi-, kannustematka-, tapahtuma- ja näyttelyaloja (engl. Meetings Industry). Kokous- ja kongressimatkailu on osa työsidonnaista matkailua, joskin kansainvälisissä kongresseissa varsinaisten osallistujien seuralaiset ovat yleensä vapaa-ajan matkalla. Kongressivieraat käyttävät matkailun peruspalveluita (muun muassa kuljetus-, majoitus- ja ravintolapalvelut) sekä ohjelmapalveluita. Kongressivieraat ovat myös potentiaalisia vapaa-ajan matkailijoita tapahtumaa ennen tai jälkeen (esi- tai jälkimatka engl. Pre Tour, Post Tour), jonka tavoitteena on luoda myönteinen kokemus kongressimaasta ja motivoida vierasta tulemaan uudelleen esimerkiksi. perhelomalle. Kongressien aihepiirijaottelu voidaan jakaa IAPCO:n (International Association of Professional Congress Organizers) ryhmittelyn mukaisesti: Maatalous, ympäristö, luonnontieteet Kulttuuri, taide, musiikki Taloustieteet Opetus, kielitieteet, informatiikka Historia- ja sosiaalitieteet, turvallisuus Aatteet, uskonto, filosofia Lääketiede Urheilu, vapaa-aika Teknologia, tietotekniikka, arkkitehtuuri

12 12 Kongressitoimistot Kongressien rakentaminen ja organisointi on pitkäjänteistä ammattilaistyötä. Kongressitoimistot ovat yrityksiä, jotka hoitavat kongressin järjestäjän toimeksiannosta käytännön järjestelyjen suunnittelun ja toteutuksen. Kansainvälinen käsite kongressitoimistolle on PCO eli Professional Congress Organizer. Kongressitoimiston tehtäviin kuuluvat muun muassa osallistujien rekisteröinnin, majoitusjärjestelyt, sosiaalisen ohjelman, post- ja pretourit, kongressin painotuotteet sekä maksuliikenteen. Kongressitoimisto hoitaa myös yhteydenpidon luennoitsijoihin, osallistujiin sekä kongressipaikkoihin. Palvelu voi olla kokonaisvaltainen avaimet-käteen toteutus tai osa kongressikokonaisuuden tehtävistä. Kongressitoimistopalveluita tarjoavat yksityiset yritykset, julkiset organisaatiot esimerkiksi yliopistojen kongressitoimistot. Liikunta- ja kulttuuri-tapahtumat Kongressipalveluihin sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumiin liittyvät toimialat voidaan jakaa toimialoittain seuraavasti: Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus Messujen ja kongressien järjestäminen Urheiluseurojen toiminta Muu urheilutoiminta Messujen, kokouksien, konferenssien yms. tilaisuuksien järjestäminen sekä siihen liittyvä myynninedistäminen ja/tai hallinnointi siitä riippumatta, järjestetäänkö näiden tilaisuuksien hallinnointi- ja tukipalvelut omalla henkilöstöllä tai omissa tiloissa vai ei. Urheilutapahtumien järjestäminen Urheilutapahtumien tuottajien ja promoottorien toiminta riippumatta siitä, onko heillä omat tilat tapahtumien järjestämiseen Urheilutapahtumien edistämiseen liittyvä toiminta Esittäviä taiteita palveleva Tähän kuuluu palkkio- tai sopimusperusteella tapahtuva teatteriesitysten, konserttien, ooppera- ja tanssiesitysten tuottaminen sekä muu näyttämötoimintaa palveleva toiminta, kun se ei tapahdu

13 13 toiminta esityksen tuottajan toimesta: Musiikki-, tanssi- ja teatterifestivaalien järjestäminen Kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottajien ja tapahtumajärjestäjien toiminta Tapahtumien suhde matkailuun voi olla: Matkailua generoivat tapahtumat: tapahtuma itsessään on matkailullinen vetovoimatekijä (esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlat) Matkailua palvelevat tapahtumat: tapahtuma toimii oheispalveluna paikkakunnalla muuten vieraileville matkailijoille Matkailusta riippumattomat tapahtumat: paikalliset, paikallisyhteisön omat tapahtumat, joihin matkailijan on vaikea päästä mukaan Elämys Elämys on yksilöllinen psykofyysinen mielentila ja huipputunne, jonka voi kokea sekä subjektiivisesti että yhteisöllisesti. Elämys-käsite on käännetty englannin kielen experiencesanasta, joka voidaan suomentaa sekä kokemukseksi että elämykseksi. Maailmalla käsite Customer Experience tarkoittaa pikemminkin kuluttajakokemusta, kun taas Suomessa elämys-käsitettä käytetään ylisanana matkailu-, ravintola- ja ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Tosiasiallisesti kyse on kokemuksellisuudesta, joka voi sisältää elämyksellisiä tunteita. Kokemus- ja elämyspalveluiden suunnittelussa ja hallinnoimisessa (engl. Experience Management) pyritään ainutlaatuisten, ikimuistettavien tunteiden rakentamiseen.

14 14 Elämystalous ja elämysteollisuus Suomeen on kehittynyt matkailu-, teknologia- ja viihdeteollisuuden yritysten, taidealojen, sisällöntuottajien, luovan alan yritysten sekä median välistä asiakaskokemusten palvelu- ja elämystuotantoa, jossa majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat mukana yhtenä toimijana. Tätä asiakaskokemus-, kohtaamis- ja elämyspalveluja tuottavaa, eri toimialoista koostuvaa alaa kutsutaan elämystaloudeksi (engl. Experience Economy) tai elämysteollisuudeksi (engl. Experience Industry). Elämysteollisuus muodostuu sekä fyysisistä että digitaalis-virtuaalisista palvelumaailmoista. KUVIO 2. Elämysteollisuussektori

15 15 Tyypillisimmin elämysteollisuuden toimijat näkyvät suurissa vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuurikeskuksissa sekä massakulttuuri- ja liikuntatapahtumissa (esimerkiksi Levin laskettelu- ja vapaa-ajan keskus, Rukan hiihtokeskus, Pori Jazz, jääkiekkoturnaukset ja Järvenpään Puistoblues). Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: Toimialaluokka Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut Vapaa-ajan urheiluvälineiden vuokraus ja leasing Muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing Liiketoiminnan kuvaus Erilaiset matkailun ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms. Tähän kuuluu vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja käyttöleasing: Huviveneet, kanootit, purjeveneet, vesiskootterit Purjelentokoneet, riippuliitimet Polkupyörät Hiihto- ja lasketteluvälineet Muut urheiluvälineet Rantatuolien ja aurinkovarjojen vuokraus Tähän kuuluu muualla luokittelemattomien, pääasiassa tuotantotoiminnassa pääomatavaroina käytettävien koneiden ja laitteiden vuokraus ja käyttöleasing: Maakuljetuskaluston (muiden kuin autojen) vuokraus ja käyttöleasing ilman kuljettajaa: o Moottoripyörät, matkailuvaunut, asuntovaunut jne. o Moottorikelkat, mönkijät Eläinten vuokraus Juhlatelttojen ja tapahtumakalusteiden vuokraus

16 Museotoiminta Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien toiminta Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta Urheilulaitokset Muu urheilutoiminta Museotoiminta o Taidemuseot o Historialliset museot ml. sotamuseot o Luonnonhistorialliset museot o Tiede- ja teknologiamuseot o Muut erikoismuseot, kuten kotimuseot o Ulkoilmamuseot Historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu ja toiminta: linnanrauniot ja linnoitukset, muinaiset hautapaikat, kalliomaalaukset, hiidenkirnut, laivojen hylyt yms. Kasvitieteellisten puutarhojen toiminta Eläintarhatoiminta Eläinpuistojen ja kotieläintarhojen toiminta akvaarioiden ja delfinaarioiden toiminta Luonnonpuistojen ja luonnonsuojelualueiden toiminta Ulko- ja sisäurheilupaikkojen toiminta (tilat voivat olla avoimia tai katettuja ja niissä voi olla paikkoja katsojille): o Uimahallit ja -stadionit o Jää- ja urheiluhallit o Yleisurheilukentät ja -stadionit o Tenniskentät ja -hallit o Talviurheiluareenat ja -stadionit, hiihtoputket o Golfkentät o Keilahallit ja biljardisalit o Jalkapallo- ja pesäpallostadionit o Ravi-, auto-, koira- ja muut kilparadat o Nyrkkeilyareenat o Ampumaradat o Muut urheilu- ja kilpailupaikat Kilpahevostalli- ja ratsastustallitoiminta Kilpa-auto-, -moottoripyörä- ja -venetallitoiminta Vapaa-ajan kalastus ja metsästys Urheilu- ja virkistystarkoituksessa tapahtuvaa metsästystä ja kalastusta tukeva toiminta

17 Huvi- ja teemapuistot Huvi-, teema- ja seikkailupuistot Vesipuistot Planetaariot Näkötornit Museorautatiet Hiihto- ja laskettelukeskukset Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta Hiihto- ja laskettelurinteiden ylläpito ja toiminta: Laskettelu- ja lautailuopetus, välinevuokraus, välinehuolto Rinteiden ja latujen lumetus Hiihtokeskusten majoitus-, ravitsemis- ja kylpyläpalvelut kuuluvat toimialaluokkiin Tanssisalit ja -lavat Pelihallit, viihdepeliautomaatit: Flipperit, jalkapallopelit, autopelit yms. Vapaa-ajan liikkumismuotoja palveleva toiminta, esim. venekerhot, pursiseurat ja niiden venesatamat vvpaa-ajan välineiden ja huvivälineiden vuokraus kiinteänä osana muuta virkistyspalvelujen tarjontaa Uimarantatoiminta ml. pukeutumiskoppien, säilytyslokeroiden, tuolien jne. vuokraus Virkistyspuistotoiminta Luokkaan kuuluu myös huvi- ja virkistystapahtumien tuottajien ja tapahtumayrittäjien toiminta, paitsi taide- ja urheilutapahtumien järjestäminen (90020, 93120) Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ohjelmapalveluista käsitteitä seikkailu- tai matkailu tai aktiviteetit (engl. Adventure Tourism, Activity Tourism). Suomessa yleisnimenä on ollut pitkään seikkailu-, safari- ja elämyspalvelut. Laajasti ajateltuna ohjelmapalveluina voidaan pitää kaikkia sisältöä, jotka täydentävät peruspalveluja (kuljetus-, majoitus- ja ravitsemispalvelut) ja joista syntyy asiakaskokemuksia. Esimerkiksi laivaristeily tai junamatka erikoisjunalla ovat sekä kuljetus- että ohjelmapalvelua. Samoin majoittuminen normaalihotellista poikkeavassa majoitusliikkeessä, esimerkiksi Herrankukkaron linnunpöntössä Rymättylässä, tai ruokailu ravintolan sijasta leiritulilla tai kodassa.

18 18 Ohjelmapalvelut voivat olla ohjattuja tai omatoimisia, siten esimerkiksi välinevuokraus on osa ohjelmapalveluja. Perinteisen käsityksen mukaan ohjelmapalveluihin liittyi aina asiakkaan aktiivinen toiminta. Ohjelmapalveluissa asiakkaan rooli voi olla myös hyvin passiivinen: matkailija voi osallistua yleisötapahtumaan tai konserttiin, nauttia luonnosta omin päin, hiljentyä tai meditoida jne. Palveluja tuottavat varsinaisten ohjelmapalveluyritysten lisäksi esimerkiksi majoitusliikkeet, kylpylät, viihde- ja kulttuurialan toimijat, urheiluseurat, matkanjärjestäjät, alueorganisaatiot sekä erilaiset välinevuokraamot. Matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat museot, luonnonpuistot, kasvitieteelliset puutarhat sekä erilaiset huvi- ja teemapuistot. Kasvava sektori ohjelmapalvelutarjonnassa ovat erilaiset sisätiloissa toimivat aktiviteetti- ja perhereippailuun sopivat hallit ja seikkailupuistot. Huimala -reippailuhalli, Angry Birds -teemapuistot ja Flow-parkit sopivat sekä aikuisille että lapsille. Valtaosa liikunta- ja urheilupalveluihin tarvittavista tiloista, reiteistä ja muusta infrastruktuurista on rakennettu paikallisten asukkaiden käyttöön, mutta paikasta riippuen niiden matkailukäyttö voi olla hyvinkin merkittävää. Matkailijat voivat omaehtoisesti käyttää liikuntapalveluita, uimahalleja, kuntosaleja, ostaa pelivuoroja tai vastaavia. Urheiluopistot tuottavat matkailijoille valmiita liikunnallisia lomapaketteja ja talviurheilua harrastetaan matkailukeskuksissa. Kuljetus- ja liikennepalvelut Koko matkailuelinkeinon kehittymisen yhtenä tärkeänä osatekijänä on ollut liikennemuotojen, - yhteyksien ja -palvelujen kehittyminen. Liikennepalvelut ja -välineet yhdistävät matkailun kohdealueet matkailijoiden lähtöalueisiin, mahdollistavat eri puolilla olevista kohteista ja niiden palveluista nauttimisen ja kuluttamisen. Lisäksi matkailija käyttää kohteessa usein paikallisia liikennepalveluita ja/tai osallistuu liikennevälineillä toteutettaviin aktiviteetteihin esimerkiksi kiertoajelulle. Liikennevälineet voivat itsessään olla matkailutuotteita, esimerkiksi erikoisjunat, risteilyt tai avaruuslento.

19 19 Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän peruselementtejä ovat väylät, terminaalit ja liikennevälineet, joiden toimivuus ja olemassaolo ovat liikennepalveluiden perusedellytys Väylät ovat eri liikennemuotojen käyttämiä rakenteita: teitä, rautateitä, vesiliikenne- ja lentoliikenneväyliä. Valtaosaltaan väylät ovat julkishyödykkeitä eli niiden omistus ja ylläpito on julkisen vallan vastuulla. Maantieliikenteen väylien käyttö on Suomessa ainakin toistaiseksi maksutonta. Joissakin maissa esimerkiksi Norjassa ja Saksassa on käytössä maksullisia tieosuuksia. Vesiliikenteessä peritään väylämaksuja ja lentoliikenteessä mm. lennonvarmistus- ja ylilentomaksuja. Suomessa liikennejärjestelmän väylien ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen liikennevirasto. Alueellisesti ja paikallisesti vastuu on ELY-keskuksilla. Terminaalit ovat logistiikka- ja palvelukeskuksia: matkustajien ja tavaran lastaus-, purku- ja lajittelupaikkoja. Liikennepalvelujen tuotannon kannalta ne ovat erilaisten kuljetusreittien lähtö-, solmu- ja päätepisteitä. Ne toimivat myös monipuolisten oheispalvelujen tuotanto- ja hankkimispaikkoina. Terminaalit muodostavat liikenneväylien kanssa verkoston liikennepalvelujen toteuttamiseksi. Liikenneyhtiöt toimivat sekä palvelun tuottajana että välittäjänä. Liikennepalveluilla tarkoitetaan ihmisten ja tavaroiden kuljettamista. Osa liikennepalveluista on luvanvaraista toimintaa. Yrityksiltä vaaditaan liikennelupa tavaraliikenteen ammattimaiseen harjoittamiseen. Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan ammattimaista linja-autoliikennettä. Taksiliikennelain mukaan ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä henkilöautolla vaatii taksiluvan. Luvat taksiliikenneyrittäjille myöntävät alueelliset ELY-keskukset. Lisäksi taksiliikenteessä kuljettajalta vaaditaan erillinen taksinkuljettajan koulutus ja sen perusteella myönnettävä taksinkuljettajan ajolupa. Joukkoliikenne on yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, usein ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua liikennettä, johon kuuluvat linja-auto-, raide- ja rautatieliikenne. Joukkoliikenne on luvanvaraista toimintaa. Tilausliikenne on markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan

20 20 määräämällä tavalla. Tilausliikennettä voidaan toteuttaa kaikilla liikennevälineillä. Reittiliikenteellä tarkoitetaan säännöllistä liikennöintiä, joka on yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet ja pysäkit sekä aikataulu ovat viranomaisen vahvistamia. Maaliikenteen toimialat Maaliikenteen toimialat jakautuvat maantie ja rautatie paikallisliikenteeseen sekä taksiliikenteeseen. Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus Rautateiden kaukoliikenne Paikallisliikenne Taksiliikenne Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne Linja-autojen tilausliikenne Muu maaliikenteen henkilöliikenne Matkustajien kuljettaminen kaukoliikenteessä (ml. matkustajien matkatavarat, ajoneuvot, lemmikkieläimet yms.) Makuu- ja ravintolavaunutoiminta kiinteänä osana rautatieyhtiöiden toimintaa Tähän luokkaan kuuluu kaikki maitse tapahtuva henkilöliikenne lukuun ottamatta rautateiden kaukoliikennettä. Lähi- ja paikallisliikenne linja-autoilla, raitiovaunuilla, johdinautoilla, metrolla, ilmaradalla yms. aikataulun mukaisesti kaupunki- ja esikaupunkialueilla ja taajamissa Kaupungista lentokentälle tai asemalle tapahtuvat kuljetukset (transfer) Köysiratojen yms. toiminta, jos ne ovat osa kaupunkiliikennettä Taksi- ja invataksiliikenne Taksien tilauskeskukset Henkilö- ja tila-autojen vuokraus kuljettajineen Koululaiskuljetukset taksilla Linja-autojen aikataulunmukainen kaukoliikenne Sukkulaliikenne (esim. shuttle-bussipalvelut) Retki- ja kiertoajelut sekä muut linja-autojen tilausmatkat Henkilöliikenne ihmis- tai eläinvetoisilla ajoneuvoilla, kuten vossikka- ja riksakuljetukset Köysi- ja kaapeliratojen toiminta, hiihto- ja kaapelihissit Koulu- ja työmatkakuljetukset linja-autolla erikseen organisoituina Rautatieasemien matkustajapalvelut, kuten

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016

Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset. Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailun talous- ja työllisyysvaikutukset Ossi Nurmi 27.4.2016 Matkailutilinpito - Matkailutilinpito (Tourism account) = Matkailun satellittitilinpito (TSA, Tourism Satellite Account) - Keskeiset määritelmät

Lisätiedot

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista

Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista EIO/VKE/Vesterinen SUOSITUS 20.5.2013 Matkailun alueelliset tulo- ja työllisyysselvitykset suositus käytettävistä määritelmistä ja luokituksista Suomessa tehdään vuosittain useita alueellisia ja paikallisia

Lisätiedot

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset

Taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Viisumivapaan venäläismatkailun taloudelliset vaikutukset Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO... 1 Yhteenveto... 1 Venäläisten matkailun

Lisätiedot

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä

Matkailutilinpito 2011-2013. Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Matkailutilinpito 2011-2013 Ossi Nurmi 20.3.2015 Visit Finland, Matkailutilastot ja trendit aamupäivä Esityksen sisältö - Hankkeen tavoitteet ja organisointi - Kansainväliset suositukset - Käsitteet ja

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kasvulle on erinomaiset edellytykset Matkailu- ja ravintolaala on merkittävä toimiala Hannu Hakala Majoitus- ja Ravitsemispalvelut MaRa 8.10.2015 LAUREA Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1

Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012. 21.2.2014 Page 1 Etelä-Pohjanmaan matkailun tulo- ja työllisyysselvitys 2012 21.2.2014 Page 1 Tulokset Etelä-Pohjanmaan välitön ja arvonlisäveroton matkailutulo yhteensä 353 miljoonaa euroa Välitön työllisyysvaikutus noin

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita

Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita Tiedotustilaisuus 2.2.2015 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Matkustajatuonti kurittaa ravintoloita ravintoloiden

Lisätiedot

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO

HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO 1 TAVOITTEET HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO Kun suoritat hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinnon, sinä: - osaat palvella suomalaisia ja ulkomaisia asiakkaita - osaat tehdä

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna

Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Teema 1 Kouluun ja sairaalaan myös s huomenna Taksiliikennelain muutostarpeita selvittävä asiantuntijaryhmä 8.10.2010 Kouluun ja sairaalaan myös huomenna Esitetyt ongelmat: Koulukuljetusten kilpailuttaminen

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen

05.11.2009 YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen YIT Rakennus Oy Juhani Ylitolonen Matkailutulon triplaus Kemin kaupungin ja YIT:n yhteistyö SARIUS Palvelut 600 m Keskussairaala Kirkko Koulut, oppilaitokset Päiväkoti Kulttuurikeskus Kauppatori Terveyspysäkki

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp)

AMMATILLISET TUTKINNON OSAT (135 osp) Kaikille pakollinen tutkinnon osa (30 osp) Asiakaspalvelun osaamisala / tarjoilija (60 osp) HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN SISÄLTÖ Hotelli-, ravintola- ja catering-alan perustutkinto (180 osp) koostuu ammatillisista tutkinnon osista (135 osp),

Lisätiedot

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo

Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat www.liiketoiminta.info/lumo Sähköiset myynti- ja näkyvyyskanavat 5. Päivä / Kirsi Mikkola Koulutuspäivän tavoite SIVU 2 Koulutuspäivän jälkeen osallistujalla

Lisätiedot

Ostokset verkkokaupoista 1-6/2010 (yhteensä 4767 miljoonaa euroa)

Ostokset verkkokaupoista 1-6/2010 (yhteensä 4767 miljoonaa euroa) Ostokset verkkokaupoista 1-6/2010 (yhteensä 4767 miljoonaa euroa) 1 1 Mitä varauskanavia tarjoat? Vaihtoehdot Asiakas toimistossa Asiakas puhelimessa Asiakas lähettää sähköpostin Asiakas lähettää tekstiviestin

Lisätiedot

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi

Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Matkailu-, ravitsemisja talousalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Matkailualan Catering-alan Hotelli- ja ravintola-alan Kotitalous- ja kuluttajapalvelujen Puhdistuspalvelujen

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT

MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUTUOTE JA MATKAILUN TUOTEKEHITYS & MYYNNIN EDISTÄMINEN TUOTTEISTAMINEN & KANSAINVÄLISET VERKOSTOT MATKAILUSSA 4 TÄRKEINTÄ? YHTÄ PITÄÄ LISÄTÄ YHTÄ PITÄÄ VÄHENTÄÄ YHDEN PITÄÄ OLLA KUNNOSSA TÄRKEINTÄ

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5

Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5 Pohjoisen Keski-Suomen Ympäristötoimen ympäristöterveysvalvonnan valvontasuunnitelman toteutuma 2015. Sivu 1/5 Valvontakohteita Tarkastettava Tarkastukset Näytteet Tarkastetut Tarkastukset Näytteet [kpl]

Lisätiedot

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov

Opinnäytetyö, 10 ov. Harjoittelu, 20 ov. Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov. Ammattiopinnot, 70 ov. Perusopinnot, 30 ov Opinnäytetyö, 10 ov Harjoittelu, 20 ov Vapaasti valittavat opinnot, 10 ov Ammattiopinnot, 70 ov Perusopinnot, 30 ov 0$7.$,/81Ã.28/87862+-(/0$ÃV\NV\OOlÃÃDORLWWDYDW -2(1688.$,.,//(Ã

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto.

ordica on Suomeen erikoistunut matkailun myynti ja arkkinointiagentuuri. Tänään neljä vakituista työntekijää ja kv. artneriverkosto. Jyrki Oksanen 9 vuotta maailmalla ja 16 v Suomessa. semat: Helsinki, Lontoo, Turku, Salo, Tukholma, Helsinki, ampuri, Frankfurt, Heidelberg, Amsterdam, Mainz, Berliini. atkailualalla vuodesta 1988 jatkuvasti

Lisätiedot

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti Lapin Matkailuparlamentti 27.9.2013 Anne Lukkarila / Haaga-Perho Sanna Kortelainen / CF Lappi&Koillismaa Kulttuurimatkailun

Lisätiedot

Matkailualan mobiilisovelluksia. 29.10.2012 Kristian Fahler Whatamap.com

Matkailualan mobiilisovelluksia. 29.10.2012 Kristian Fahler Whatamap.com Matkailualan mobiilisovelluksia 29.10.2012 Kristian Fahler Whatamap.com Seuramatkoja Laivamatkoja, kohteita Polkuja luonnossa, kaupungissa Hiihtokohteita Arkkitehtuuria Yleistä tietoa Strategisia kysymyksiä

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY

SAIMAAN LAIVAMATKAT OY KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT LUOSTARIRISTEILYT HOTELLIRISTEILY RISTEILYT SINISELLÄ SAIMAALLA KAHDEN PÄIVÄN RISTEILYT Lähtö Kuopiosta (ti, to, la) tai Savonlinnasta (ma, ke, pe) klo 9.00. Risteily Heinäveden reittiä pitkin neljän sulkukanavan ja kahden avokanavan kautta

Lisätiedot

Palmia Toiminta- ja hallintomallien järjestäminen. Lyhyt kuvaus henkilöstöravintola- ja ateriapalvelumarkkinasta 9.5.2014

Palmia Toiminta- ja hallintomallien järjestäminen. Lyhyt kuvaus henkilöstöravintola- ja ateriapalvelumarkkinasta 9.5.2014 Palmia Toiminta- ja hallintomallien järjestäminen Lyhyt kuvaus henkilöstöravintola- ja ateriapalvelumarkkinasta 9.5.2014 Kaikki alan suurimmat yritykset toimivat myös pkseudulla Suurten toimijoiden palvelutarjooma

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010

Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 Ravintoloiden ruokapalveluiden alv-alennus ja hintakehitys vuonna 2010 20.4.2011 ARI PELTONIEMI Tutkimuksen taustaa VEROMUUTOS Ravintoloiden ruokapalveluiden alv 22 prosentista 13 prosenttiin 1.7.2010.

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014

2015 Loviisalainen sterstjernan Pa P kettijahti Österstjerna www.osterstjernan.fi Ö2STERSTJERNAN V00 UOTTA 18 ÅR 14 2014 Loviisalainen 2015 Österstjernan Pakettijahti www.osterstjernan.fi 200 ÖSTERSTJERNAN VUOTTA ÅR 1814 2014 Purjehdukset 2015 TILAUSPURJEHDUKSET Tilauspurjehduksilla alus miehistöineen on tilaajan käytössä

Lisätiedot

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013. Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Etelä-Savossa 2004-2013 Hanna Kautiainen Etelä-Savon maakuntaliitto Maatilojen matkailutulot Tähän katsaukseen on koottu tietoa Etelä Savon maatilojen harjoittamasta majoitustoiminnasta

Lisätiedot

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä. Tiina Perämäki Projektipäällikkö Kylämatkailu Kylämatkailulla tarkoitetaan kylän, kylän matkailuyritysten ja kylän matkailua

Lisätiedot

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut

4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut 4.4.10 Retki-, erä- ja luontoruokailupalvelut Ammattitaitovaatimukset valmistautuu ruokailupalvelutilanteisiin ja tekee esivalmisteluja valmistaa toimintaympäristöön ja vuodenaikoihin sopivia aterioita

Lisätiedot

TARJOUS 1 Tiina Aalto Puh. 0205 61 5306 Fax 0205 61 5333 11.8.2010 tiina.aalto@kavevatravel.fi

TARJOUS 1 Tiina Aalto Puh. 0205 61 5306 Fax 0205 61 5333 11.8.2010 tiina.aalto@kavevatravel.fi TARJOUS 1 Turun Kaupunki Pertti Heinonen Puh. 02-262 4802 pertti.heinonen@turku.fi RYHMÄMATKA RUOTSIIN JA NORJAAN Kiitämme tarjouspyynnöstänne ja tarjoamme ryhmällenne seuraavia matkapalveluita: Kohde

Lisätiedot

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari Työpajan 1 (laatu) yhteenveto 1. Alkuperä esiin ja sille arvostus 2. Ammattitaito ja osaaminen 3. Luokitus ja kriteerit 4. Palvelu 5. Tietologistiikka KOKONAISUUDEN MERKITYS = ELÄMYS Työpaja 2, jakelutiet

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi!

Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! Nettimatkatoimistoista ei ole matkatoimiston kilpailijoiksi! 1 1 Online - matkatoimistot lentomyynnin voittajia 2 2 1 Nettimatkatoimiston myynnin jakauma 86 % Lennot 13 % Hotellit, autot ym. 1% Paketointi

Lisätiedot

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla

Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Näyttelypaikka «Koko totuus Suomesta» Baltian merifestivaalilla Baltian merifestivaali 2012 31.5.-3.6.2012, Pietari, Lenexpo-messukeskus 1 Kutsumme teidät osallistumaan Baltian merifestivaalille ja otamme

Lisätiedot

Mahdollisuuksien matkailuala

Mahdollisuuksien matkailuala Mahdollisuuksien matkailuala Kainuun matkailufoorumi 26.9.2012 Asiantuntija Hannu Hakala Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry www.mara.fi 11.10.2012 Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan alat suupaloina:

Lisätiedot

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013

Näkyvyydet paketissa. Yritysnäkyvyydet 2013 Näkyvyydet paketissa Yritysnäkyvyydet 2013 Kaakko135.fi, sisältölinjauksia 2 Kaakko135 tai Info Mikä kaakko Liikenneyhteydet Yhteystiedot Palvelut Majoitus Kahvilat ja ravintolat Ostokset Tilausliikenne

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016

Liikennekaari lausunnoille. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari lausunnoille Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner 18.4.2016 Liikennekaari - vaikutukset Markkinoiden ja eri kulkumuotojen yksityiskohtaisesta sääntelystä siirrytään palvelujen laadun

Lisätiedot

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014

Rahoitusleasinghankinnat 2,2 miljardia vuonna 2014 Rahoitus ja vakuutus 15 1 hankinnat, miljardia vuonna 1 hankinnat olivat, miljardia euroa vuonna 1. Edelliseen vuoteen verrattuna hankinnat kasvoivat 1 prosenttia. vuokria puolestaan maksettiin 1, miljardia

Lisätiedot

Tuotteet ja palvelut Ari Hartikainen. Copyright Hartikaari Oy, www.hartikaari.fi info@hartikaari.fi

Tuotteet ja palvelut Ari Hartikainen. Copyright Hartikaari Oy, www.hartikaari.fi info@hartikaari.fi Tuotteet ja palvelut Ari Hartikainen Nettiautomaatti mahdollistaa käyttäjälle edullisen ja yksinkertaisen tavan käyttää Internetiä ja sen tarjoamia palveluita Nettiautomaatti ei tarvitse käyttöpaikassaan

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Amk-opinnot Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Loppuraportti 18.3.2008 Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudessakaupungissa vuonna 2007 Tampereen yliopiston Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutusten arvioimisen

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014

GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 GOSAIMAA.COM MYR 3.11.2014 Hannele Eskelinen, Suvi Ahola 3.11.2014 www.gosaimaa.com 1 Holiday Club Resorts Oy Perustettu 1986 Liikevaihto 123 m Henkilöstö 751 22 lomakeskusta Suomessa, 2 Ruotsissa, 6 Espanjassa

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet Ulla Tapaninen Kansainvälisen logistiikan asiantuntija Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 6.9.2013 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Helsingin seudun

Lisätiedot

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo

Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo SIVU 1 Intro sähköiseen liiketoimintaan www.liiketoiminta.info/lumo Sähköisen liiketoiminnan koulutuskokonaisuus 1. Päivä / Kirsi Mikkola SIVU 2 Koulutuspäivän tavoite Koulutuspäivän tavoitteena on luoda

Lisätiedot

Suomalaiset kuluttajina Virossa

Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Suomalaiset kuluttajina Virossa Kuluttajakyselyt Selvitys perustuu Eurostatin ja Statistics Estonian tilastoihin sekä kolmeen otospohjaiseen kuluttajakyselyyn: TNS Gallup:

Lisätiedot

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma

Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Kansainvälinen kulttuuritapahtuma Case: Savonlinnan Oopperajuhlat Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 3.6.2011. Historiaa Ensimmäiset oopperajuhlat Olavinlinnassa pidettiin kesällä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä

MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla. Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä MISSÄ MENNÄÄN KAUPAN ALALLA Kaupan rooli yhteiskunnassa ja työmarkkinoilla Kaupan alan osaamisfoorumi 1.2.2012 Mervi Angerma-Niittylä KAUPAN ALAN ERITYISPIIRTEITÄ Kaupan alan kansantaloudellinen merkitys

Lisätiedot

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä

Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Matkustajan kokemuksia junaliikenteessä Antero Alku, Alkutieto Oy ProRautatie 15.3.2012 Junan merkitys kuluttajalle Juna on yksi tapa matkustaa o Juna tai: auto, bussi, lentokone Junalla on sille ominaisia

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kappale kauneinta Suomea

Kappale kauneinta Suomea Kappale kauneinta Suomea Kapeat mutkaiset vesistöt, saaristoiset järvenselät ja vanhat kanavat tekevät Heinäveden reitistä ainutlaatuisen elämyksen, joka kaikkien pitäisi ainakin kerran elämässään kokea.

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia

Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Tiedontuotanto kalastusmatkailusta - kyselytutkimuksen tuloksia Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Tavoitteena tilastotietoa kalastusmatkailusta rajausongelma kehikko-ongelma ei

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013

Viitosväylä. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Sirpa Uimonen Pirkko Vallinkoski 17.5.2013 Viitosväylä Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi? Kari Turunen Pirkko Vallinkoski VIITOSVÄYLÄ Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

All the truth about FINLAND

All the truth about FINLAND All the truth about FINLAND STOP in Finland - lehden Koko totuus Suomesta - näyttelypaikan tavoitteena on esitellä Suomen matkailumahdollisuuksia ja vahvistaa Suomen imagoa suosittuna matkailukohteena.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

SÄHKÖISET JAKELUKANAVAT UK:N MARKKINOILLA. 3.11.2011 Mustio. Sirkku Hirvonen

SÄHKÖISET JAKELUKANAVAT UK:N MARKKINOILLA. 3.11.2011 Mustio. Sirkku Hirvonen SÄHKÖISET JAKELUKANAVAT UK:N MARKKINOILLA 3.11.2011 Mustio Sirkku Hirvonen MistäSirkku puhuu? SIVU 2 Miten kartoitus tehtiin? Miten UK:n matkailijat ostavat netistä? Miten UK:n matkailijat käyttävät nettiäja

Lisätiedot

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala

HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala HOTELLI- RAVINTOLA- JA CATERINGALAN PERUSTUTKINTO, kokin osaamisala OPISKELIJAN NIMI: Tämä arviointikaavake on tarkoitettu opiskelijan itsearvioimistaitojen vahvistamiseen ja työpaikkaohjaajan käyttöön:

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.

Ruoka-alan alueellinen kehittäminen, esimerkkinä Etelä-Savo. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9. Riitta Kaipainen Ruoka-Kouvola IV kumppanuuspöytäkokoontuminen 2.9.2015 Ruralia-instituutti / Riitta Kaipainen 3.9.2015 1 Elintarvikealaan kohdistuvien kehittämislinjauksien historiaa Etelä-Savossa: -

Lisätiedot

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa

Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Kalastusmatkailun merkitys Suomessa Päivi Eskelinen ja Anna-Liisa Toivonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kalastuslain kokonaisuudistus kuulemistilaisuus Kuopio 19.5.2010 Kalastusmatkailuyritysten

Lisätiedot