Pyörämatkailun edistämisohjelma, selvitys ohjelman laatimis- ja sisältötarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyörämatkailun edistämisohjelma, selvitys ohjelman laatimis- ja sisältötarpeista"

Transkriptio

1 1 Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä Pyörämatkailun edistämisohjelma, selvitys ohjelman laatimis- ja sisältötarpeista Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Pyörämatkailupolitiikan tarve Suomessa 3. Nykytilanne 3.1 Pyörämatkailu Suomessa 3.2 Valtakunnallinen reitistö Suomessa 3.3 Pyörämatkailu muissa maissa 3.4 Reitistöt eri maissa 4. Pyörämatkailualan tuotteet ja toimijat 4.1 Pyörämatkailutuote 4.2 Pyörämatkailureittien rakentamisen ja ylläpidon vastuutahot 4.3 Nykyiset toimijat 5. SWOT analyysi 6. Ohjelman aihepiirit ja niiden yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1 Tavoitetila 6.2 Pyörämatkailureitistön infrastruktuuri 6.3 Koulutus 6.4 Markkinointi 6.5 Tuotekehitys 7. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi

2 2 1. Johdanto Pyörämatkailu on kestävän kehityksen mukaista matkailua. Se on kasvanut viime vuosina erityisesti Euroopassa, missä viranomaiset ovat panostaneet siihen voimakkaasti. Euroopassa on kysynnän myötä syntynyt myös runsaasti tarjontaa erilaisille kohderyhmille tarkoitetuista eri pituisista pyörämatkailutuotteista. Matkojen hinnat ovat yleensä varsin korkeat lähinnä laadun ja ryhmäkoon suppeuden takia. Pyörämatkailu omaa merkittävää potentiaalia myös Suomessa ja sitä kannattaa edistää Suomessa sekä kansantaloudellisista että kansanterveydellisistä syistä. Tavoitteena on sekä ulkomaisten pyörämatkailijoiden saaminen Suomeen että suomalaisten kotimaassa tapahtuvan pyöräretkeilyn ja matkailun voimakas kasvu. Pyörämatkailun edistämistä on esitetty liikenne- ja viestintäministeriön pyöräilypoliittisissa ohjelmissa vuosina 1993 ja Vuoden 1993 ohjelman pohjalta käynnistyi valtakunnallisen pyörämatkailureitistön laatiminen. Vuoden 2001 ohjelmassa esitettiin, että Suomeen kehitetään valtakunnallinen pyörämatkailupolitiikka ja että sitä varten perustetaan LVM:n ja KTM:n yhteinen pyörämatkailun edistämisprojekti, jonka puitteissa laaditaan valtakunnallinen pyörämatkailun edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti vuonna 2001 kolmivuotisen Jaloin projektin toteuttamaan sen pyöräily- ja kävelypoliittisia ohjelmia. Jaloin projektin yhteistyöryhmä päätti vuoden 2002 lopussa, että Suomeen tulisi laatia pyörämatkailun edistämisohjelma. Pyörämatkailupoliittisen ohjelman laatimista esitti myös Suomi Pyöräilee -kampanja kauppa- ja teollisuusministeriölle keväällä Asiasta keskusteltiin myös kauppa- ja teollisuusministeriön syksyllä 2002 järjestämässä pyörämatkailuseminaarissa. Tämän selvityksen tarkoitus on helpottaa ohjelmanteon käynnistämiseen liittyvää päätöksentekoa ja antaa ohjelman sisällöstä käytävälle keskustelulle pohjaa. Selvityksen on tehnyt valtakunnallinen pyöräretkeilyreittityöryhmä ja työn kuluessa on kuultu alustavasti eri tahoja. Selvityksen tarkkuus pyörämatkailun eri osa-alueiden osalta vaihtelee. 2. Pyörämatkailupolitiikan tarve Suomessa Suomen vahvuuksia pyörämatkailun kannalta ovat luonto ja vesistöt sekä suhteellisen vähäinen liikenne ja kohtalaisen hyvä pyörätieverkosto. Pyörämatkailun edellytyksiä Suomessa on aivan viime vuosina huomattavasti parantaneet mm. valtakunnallinen pyöräretkeilyreitistö ja sitä esittelevä Fillari GT karttasarja, useat paikalliset pyörämatkailun kehittämishankkeet sekä valtakunnallisesti erittäin merkittävä Pyöräillen Suomessa -hanke. Ongelmana pyörämatkailun kehittämisessä ovat olleet vähäiset resurssit, kehittämistoiminnan perustuminen paljolti asian harrastamisen varaan ja markkinoinnin vähäisyys, esim. kotimaan markkinointi ei ole edes kuulunut kenellekään. Tehdyt kartat ja oppaatkin ovat vielä uusia ja opastukset puutteellisia. Pyörämatkailijamäärät eivät siten toistaiseksi ole olleet kovin suuria Suomessa ja siksi pyörämatkailun painoarvokaan ei ole ollut suuri. Pyöräillen Suomessa -

3 3 hanke on nyt kuitenkin parantamassa tilannetta. Pyörämatkailun lisääminen edellyttää sekä monipuolista infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä että markkinointia. Kaikilla osa-alueilla tarvitaan sekä toimenpiteitä että niiden koordinointia. Valtakunnallisilla toimilla on hankittava pyörämatkailun perusvolyymi, jota voidaan sitten alueellisesti esim. maakuntien yhteisillä hankkeilla tai aivan paikallisestikin esim. kuntien tai yrittäjien toimesta hyödyntää ja myös lisätä. Toiminnan, myös rahoituksen, tulee olla pitkäjänteistä ja koordinoitua. Tavoitteisiin pääsy edellyttää valtakunnallista pyörämatkailupolitiikkaa, jonka tarkempi sisältö toimenpiteineen ja vastuutahoineen tulee määritellä laadittavassa pyörämatkailun edistämisohjelmassa. Pyörämatkailun edistämisohjelman tulisikin sisältää eri toimenpidesektoreiden kehittämissuunnitelmat, kullekin sektorille asetettavat tavoitteet ja vastuutahot, rahoitussuunnitelmat sekä koordinaation organisointi. Pyörämatkailupolitiikan pitäisi puolestaan olla osa valtakunnallista luontomatkailupolitiikkaa. Ympäristöministeriön luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelmassa ( ) arvioitiin, että luontomatkailuun kytkeytyvien työpaikkojen määrä voisi maassamme kaksinkertaistua vuoteen 2010 mennessä ollen tuolloin henkilötyövuotta. Pyörämatkailun infrastruktuurin parantaminen palvelee sekä ulkomaista että kotimaista matkailua. Toisaalta infrastruktuuri ja palvelut ovat paikallisen väestön hyödynnettävissä palvellen samalla laajemminkin matkailua, pyöräilyä ja myös liikennepolitiikkaa. Pyörämatkailun koordinoitu kehittäminen voidaan melko suurelta osin toteuttaa nykyisillä resursseilla osittain kuitenkin niiden uudelleen suuntaamisella. Suuri osa kehittämistoimenpiteistä tapahtuu tässä vaiheessa Pyöräillen Suomessa projektin kautta. Projekti päättyy kuitenkin vuoden 2006 lopussa, jonka jälkeen asiat on hoidettava pysyvien organisaatioiden kautta. Myös aivan uusia kehittämisasioita tulee varmasti sen jälkeenkin tehtäväksi, vaikka kehittämisen painopiste siirtyy vähitellen olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Markkinoinnin merkitys ja tarve tulee olemaan jatkuvaa. Pyörämatkailun kehittämisessä on monia osapuolia, joiden kesken tarvitaan hyvää yhteistyötä yhteisen ohjelman puitteissa. Tärkein koordinoiva ja myös rahoittava taho on valtio, erityisesti ministeriöt (LVM, KTM, MMM ja YM) sekä niiden alaiset hallinnonalat. Muita tärkeitä osapuolia ovat maakuntien liitot ja kunnat, matkailun markkinointi-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, matkailuyrittäjät sekä osin jo edellisiin sisältyvät liikennesektorin toimijat. 3. Nykytilanne 3.1 Pyörämatkailu Suomessa Matkailun Edistämiskeskus julkaisee vuosittain rajahaastattelututkimuksen, jossa erotellaan myös eri aktiviteettien harrastaminen matkan aikana. Tällä tutkimuksella ei kuitenkaan tavoiteta liikunta päämotiivinaan Suomeen saapuneita ulkomaisia matkailijoita. MEKin mukaan (MEK 2002) esimerkiksi saksalaista harrasti pyöräilyä pyöräreiteillä ja 400 osallistui järjestettyihin pyöräretkiin.

4 4 METLa on tehnyt tutkimuksen luonnon virkistyskäytöstä, jossa sivutaan pyöräilyn harrastamista (LVVI-tutkimus, ). Vastaajista 48 % arvioi lähtevänsä luontomatkalle vuoden sisällä ja 26 % lähivuosina. Yli 60 % aikoo pyöräillä luontomatkansa aikana. Pyöräily on vaelluksen ja marjastuksen sekä sienestyksen ohella suosituin luontomatkalla harrastettu aktiviteetti. Suomen Kuntourheiluliitto on julkaissut Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen, jossa sivutaan pyöräilyä liikuntamuotona. Pyöräilyn harrastajia on vuotiaiden keskuudessa kpl. Pyöräily on kävelylenkkeilyn jälkeen suosituin liikuntamuoto. 3.2 Valtakunnallinen reitistö Suomessa Valtakunnallinen pyörämatkailureitistö sisältää sekä valtakunnalliset että maakunnalliset reitit, joita ei ole eroteltu toisistaan. Valtakunnallisen reitistön pituus on yli km. Reitit kulkevat pääosin yleisillä teille ja osin myös kuntien katuverkossa. Pyöräteiden osuus reitistöstä on arviolta n. 15 %. Reitistö on julkistettu v. 1995, jolloin reitistöstä valmistui 1: mittakaavainen yleiskartta. Uudistettu yleiskartta on vuodelta 1998 sekä tarkemmat 1: mittakaavaiset Fillari GT kartat vuosilta Näiden avulla ns. kartanlukutaitoinen pystyy jo löytämään reitit maastossa kaupunkialueita lukuun ottamatta. Reitistön opastus aloitettiin koeluonteisesti jo v. 1995, mutta on vasta nyt pääosin tehty. Se on monilta osin vieläkin puutteellinen kaivaten sekä täydennystä että ylläpitoa. Fillari GT karttoihin on lisäksi merkitty myös paikallisia suositusreittejä, joita ei ole opastettu. Reitistöä on aina jonkin verran muutettu karttojen uusimisen yhteydessä. Reitistöä on tarvetta edelleen kehittää myös reittejä muuttamalla, vaikka tämä onkin ongelmallista vanhojen karttojen ja niiden käyttäjien kannalta. Uusia, erityisesti markkinoinnin takia kehitettäviä reittejä ovat kaksi EuroVelo - reittiä sekä Pyöräillen Suomessa projektin 10 reittiä, jotka sisältävät pääosin myös tulevat EuroVelo reitit. Reitit koordinoidaan valtakunnallisen pyörämatkailureitistön kanssa niin, että ne tulevat olemaan osa valtakunnallista reitistöä. Tämä aiheuttaa osaltaan muutostarvetta nykyiseen valtakunnalliseen reitistöön. Pyöräillen Suomessa reittejä tulee olemaan 10 kpl. Reiteistä on valmiina kolme ja kesäksi 2004 valmistuu toiset kolme. Kustakin reitistä on oma reittiopaskirjansa. Niiden opastus on tapahtunut valtakunnallisten reittien opasteisiin ja opastarroihin lisätyllä pikku tunnuksella. Opastus on ollut v suurelta osin kokonaan tekemättä. 3.3 Pyörämatkailu eri maissa - Taloudelliset vaikutukset Yleensä taloudelliset tulokset ovat edellyttäneet varsin monivuotista työskentelyä asian hyväksi. Toisaalta myös nopeita tuloksia on saatu voimakkaalla markkinoinnilla, jos maassa on jo ollut muuten hyvät matkailupalvelut ja -perinteet. Seuraavassa on joitakin pyörämatkailuun liittyviä taloudellisia arvioita eri maista:

5 5 Englantilainen CAST (the Centre for Alternative and Sustainable Transport of Staffordshire University) arvioi v. 1999, että jos ennustetusta 717 miljoonasta kansainvälisestä matkailijasta Euroopassa v % olisi ainakin osittaisia pyörämatkailijoita, merkitsisi tämä rahallisesti n. 20 Mrd, mistä suuri osa hyödyttäisi maaseutua. Se, kuinka tämä aikaansaadaan, on ko. tutkimuksen seuraava vaihe. Englannissa (UK) pyörämatkailijat tuovat maahan jo nyt yli 350 M, vaikka valtakunnallinen reitistö avattiin vasta v Hollannissa n ihmistä vietti pyöräilylomaa v ja tyypillisellä kansallisella 250 km:n pyöräreitillä oli pyöräilijäin yöpymistä ja rahaa pyöräilijät käyttivät 1-3 M. Irlanti on nopeasti voimakkaalla panostuksella markkinointiin tullut hyvin suosituksi pyörämatkailumaaksi. Siellä 9 % kaikista ulkomaisista matkailijoista on pyörämatkailijoita. Itävallassa Tonavan varressa avattiin 1980-luvun alussa 324 km:n pituinen pyörämatkailureitti, josta on 250 km pyöräteitä. Pyörämatkailijoiden määrä reitillä on kasvanut tasaisesti ja nykyisin Tonavan varren hotellien yöpyjistä n. 80 % on pyörämatkailijoita. Ruotsissa Sveriges Turistråd in v julkaistun tutkimuksen mukaan v % väestöstä vietti keskim. 8 päivän pituisen pyöräilyloman käyttäen n. 25 /pv eli yhteensä lähes 60 M. Raportissa asetettiin tavoitteeksi, että 10 % väestöstä viettäisi vuosittain pyöräilylomaa, mikä Gotlannin kokemusten pohjalta arvioituna merkitsisi rahallisesti noin 250 M ja loisi n työpaikkaa. Saksassa pyörämatkailu on yksi nopeimmin kasvavista vapaa-ajan aktiviteeteistä. V yli 2 milj. saksalaista vietti pyörälomaa ja 4,7 miljoonaa ilmoitti halukkuutensa viettää pyörälomaa v ja Saksalaisista 3-5 % viettää siten vuosittain pyöräilylomaa. Pyörämatka kestää keskimäärin 13 päivää. Pyörämatkailijat käyttivät 20 % enemmän rahaa matkallaan kuin muut matkailijat. Saksassa on jo 2880 Bett&Bike -majoituskohdetta (v ). Sveitsissä v toteutettiin n. 7 M :lla valtakunnallinen pyöräretkeilyreitistö. Toteutus tarkoitti lähinnä hyvää viitoitusta ja hyviä karttoja; neljäsosa rahasta käytettiin markkinointiin. V reitistössä tehtiin lähes 3.5 milj. matkaa ja pyöräiltiin 150 Mkm. Matkailutulot tästä olivat n. 70 M. Yhden päivän matkojen osuus oli tästä 54 %. Tanskassa käy vuosittain ulkomaista pyörämatkailijaa, jotka käyttävät yöpymisvuorokautta. - Reitistöt eri maissa Lähes kaikissa Euroopan maissa ja myös USA:ssa ja Kanadassa on olemassa, tekeillä tai suunnitteilla kansallisia pyörämatkailureitistöjä. Lisäksi monissa maissa pyritään jo kehittämään Euro-Velo-reitistöä, jossa on 12 eri reittiä yhteispituudeltaan n km. Jokaisen Euroopan maan kautta menee ainakin joku reitti. Seuraavassa on joitakin huomioita muutamien maiden tilanteesta: Belgia: Wallonian alueella on rakennettu 2000 km viheraluereitistöä, jota EU on tukenut raja-aluehankkeena. Idea on 70-luvulta ja toteutus 90- luvulta. Reitistössä on käytetty vanhoja ratapohjia hyväksi. Englanti: Kesällä 2000 avattiin kansallisen reitistön ensimm mailia ja v valmistuu loput 5000 mailia. Reiteistä n. 30 % on pyöräteitä; rahaa reitistöön ensimmäiseen osaan on käytetty n. 270 M.

6 6 Espanja: N km entisiä ratoja muutetaan viherreiteiksi. Työ alkoi v ja v oli valmiina 800 km (30 M ). Hollanti: Jo pitkään olleista monista opastetuista turistireiteistä on muodostettu valtakunnallinen reitistö. Opastuksen ylläpidosta on 10 v:n sopimus paikallisviranomaisten kanssa edellytyksenä reitin mukaan ottamisesta valtakunnalliseen reitistöön. Pyöräturismi hyvin merkittävää. Irlanti: Hallituksen hyväksymä kehittämissuunnitelma sisältää 2000 km:n valtakunnallisen pyöräilyreitistön tekemisen. Itävalta: Opastettuja turistireittejä on 30 kpl yhteispituudeltaan n km. Norja: Turistipyöräreittejä kehitetään voimakkaasti, erityisesti Norjan Tielaitos on aktiivinen. Ranska: Kehitteillä on 8000 km:n pituinen valtakunnallinen reitistö maan hallituksen v.1998 hyväksymän periaatesuunnitelman pohjalta. Saksa: Ei valtakunnallista reitistöä, mutta osavaltioissa on km karttakirjoissa esitettyjä pitkänmatkan pyöräreittejä. Tanskassa on jo v valmistunut 10 reittiä sisältävä opastetu valtakunnallinen reitistö. Sitä täydentävät maakunnalliset reitit. Virossa on juuri valmistunut opastettu valtakunnallinen reitistö, jonka rungon muodostavat tulevat kaksi EuroVelo -reittiä. 4. Pyörämatkailualan tuotteet ja toimijat 4.1 Pyörämatkailutuote Pyöräilytuote voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: ydinkokemukseen/ - tuotteeseen, organisatorisiin tuotteisiin, markkinointiin ja jakelukanaviin. Tuotteen ydinkokemus on kohteen vetovoimaisuus, joka koostuu sen luonnosta, maisemista ja nähtävyyksistä. Paikka luo perusedellytykset pyöräilylle ja pyöräilytuotteen rakentamiselle. Organisatoriset tuotteet koostuvat eri organisaatioiden pyöräilijöille tarjoamista välttämättömistä avustavista palveluista sekä tuotteen houkuttelevuutta lisäävistä tukipalveluista. Välttämättömiä palveluita ovat mm. majoitus ja pyöräilyreitit. Tukipalveluita ovat mm. nähtävyydet ja infotaulut sekä levähdyspaikat. Markkinointia hoitavat alueelliset matkailutoimistot, kaupungit ja kunnat sekä matkailutoimistot että matkanjärjestäjät. Pyöräilymatkaa suunniteltaessa tarvitaan informaatiota, jota jakavat kansalliset matkailuorganisaatiot, matkailutoimistot sekä internet. Jakelukanava koostuu monesta osasta ja pyöräilymatkojen ostamisen mahdollistavat pyöräilymatkoja järjestävät ja myyvät matkanjärjestäjät ja matkatoimistot.

7 7 Majoitus Matkailutoimistot Kansallinen matkailuhallinto Pyöräilyreitit Pyörähuolto Pyörävuokraus Pyöräkauppiaat Matkanjärjestäjät Kuljetus Matkailun jälleenmyyntirenkaat, alueelliset yritykset Matkanjärjestäjät Perusedellytykset: luonto, maisema, rannat, nähtävyydet, muut vetovoimatekijät Pyörämatkailija Nähtävyydet ja infotaulut Kaupunki/kunta Matkailutoimistot Levähdyspaikat Pyöräparkit ym. Alueelliset matkailutoimistot, vientirenkaat Muut: hotellit, kuljetus ym. Kuva 1. Pyörämatkailutuote (Simonsen, Jorgensen & Robbins 1998:47. Cycling tourism). (kuva on suomalaisittain vajavainen) - Käsitteitä Seuraaville käsitteille on käytössä useampia erilaisia määritelmiä, joista on poimittu vain matkailukirjallisuudessa yleisimmin käytetyt. Pyörämatkailija on henkilö, joka matkustaa lomalle kotipaikkakuntansa tai kotimaan rajojen ulkopuolelle yli 24 tunniksi tai vähintään yhdeksi yöksi ja jolle pyörä on matkan aikana oleellinen kulkuneuvo. Matka voi olla itse järjestetty tai osa valmismatkaa ja siihen voi kuulua oheiskuljetuspalveluita sekä erilaisia virallisia tai muita majoitusvaihtoehtoja. Alle 24 tuntia matkalla kotipaikkakuntansa ulkopuolella olevia pyöräilijöitä kutsutaan virkistyspyöräilijöiksi, joille pyöräilyn katsotaan olevan positiivinen tapa viettää vapaa-aikaa. Pyöräilijät voidaan jakaa seuraavasti: lomapyöräilijät, lyhyen matkan pyöräilijät ja päivämatkailijat. Lomapyöräilijät lähtevät matkalle, jossa heillä on mahdollisuus pyöräillä. Lomailijat eivät pyöräile välttämättä joka päivä, mutta useamman kerran matkansa aikana. He suunnittelevat mielellään itse matkansa, jonka useimmiten pyöräilevät omalla polkupyörällä. Lyhyen matkan pyöräilijät ostavat valmiin matkapaketin tutuilta seuduilta mukavalla majoituksella. He pyöräilevät useimmiten pareittain tai pienissä kaveriporukoissa. Päivämatkailijat valitsevat lyhyen reitin lähiseudulta. Pyöräillen Suomessa hankkeessa tehdyssä määrittelyssä pyörämatka on vähintään yhden yöpymisen sisältäväksi matkaksi, joka voi olla omatoiminen tai opastettu. Omatoimisena se toteutetaan asiantuntijan laatimaa karttaa ja/ tai reittiselostetta apuna käyttäen. Matkan hintaan sisältyy aina vähintään majoitus ja aamiainen sovitussa ja ennalta varatussa paikassa. Pyörävaellus on itsenäisesti tapahtuva useamman päivän kestävä liikkuminen, joka perustuu omatoimiseen reitinvalintaan ja kaupallisten pyöräilyyn liittyvien palvelujen tarjoajien

8 8 tuotteisiin kuten pyöränvuokraus, liittymäkuljetus tai majoitus. Pyörämatkapaketti on yleensä useamman päivän kestävä pyöräilymatka pisteestä A pisteeseen B, joka myydään ennalta ja sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavaroiden kuljetuksen ja pyöränvuokrauksen ja huollon. Joskus pyöräilypaketti sisältää oppaan palvelut. Pyörämatkailuun liittyy osin ristikkäisiäkin ja vaikeasti muistettavia käsitteitä. Käsitteiden pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia ja nykyinen käytäntö huomioon ottavia, joskaan täysin aukottomaan käsitteistöön ei ole mahdollistakaan päästä. Tässä selvityksessä ehdotetaan seuraavien käsitteiden käyttöä, joita myös käytetään jäljempänä: - Pyöräilymatka sisältää ainakin yhden yöpymisen (voidaan käyttää myös lyhyempää versiota pyörämatka, jos ei ole sekaantumisvaaraa liikennetekniseen termiin pyörämatka ). - Pyöräretki on yhtenä päivänä tapahtuva, yleensä vähintään tunnin kestävä loma- tai virkistyspyöräily. Matkailija voi lomansa aikana tehdä pyöräretkiä. - Pyörämatkailija tekee pyöräilymatkan. Matkailija voi tehdä lomamatkallaan pyöräretkiä. - Pyöräretkeilijä tekee pyöräretken. - Pyörämatkailu sisältää pyöräilymatkat sekä matkailijoiden matkallaan kotikuntansa ulkopuolella tekemät pyöräretket. - Pyörämatkailureitistö sisältää valtakunnallisen pyörämatkailureitistön sekä paikalliset pyörämatkailua varten tehdyt pyöräreitit. - Pyöräretkeilyreitistö on pyöräretkeilyä varten tehty paikallinen reitistö. - Pyörämatkailupaketti (lyh. pyöräilypaketti) on yleensä useamman päivän kestävä pyöräilymatka pisteestä A pisteeseen B, joka myydään ennalta ja sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavaroiden kuljetuksen ja pyöränvuokrauksen ja huollon. Joskus pyöräilypaketti sisältää oppaan palvelut. - Pyöräilymatkaan liittyviä käyttäjätoiveita Pyöräillen Suomessa hankkeen selvitysten ja saaman palautteen mukaan asiakkaat haluavat seuraavia asioita pyöräilymatkaltaan: Reitit: Ennen pyöräilymatkaa 55 % haluaa saada tietoa nimenomaan reitistä; haasteellisuudesta, korkeuseroista, välimatkoista. 18 % haluaa tietoa majoituspaikoista, 10 % nähtävyyksistä, 7 % ruokailuista ja 5 % yleistietoa Suomesta. haluavat pysähtyä lyhyin välimatkoin, yli puolet alle tunnin välein. 78 % pitää tärkeänä matkanteon kiireettömyyttä 83 % piti tärkeänä, että pyöräreitti kiertää alueita, joihin ei muuten tulisi mentyä 83 % haluaa nähdä paikallista elämää 89 % pitää tärkeänä matkaa valittaessa matkakohteen luontoa ja sen puhtautta. Sen sijaan luonnonrauhaa ja matkan ympäristöystävällisyyttä ei pidetty niin tärkeänä luontoa haluttiin kokea seuraavasti; valokuvaus, luontopolut, laavuruokailu, uinti, melonta ja saaristo nousivat esille omaehtoisena tekemisenä 51 % piti tärkeänä, että pyöräreitti ei olisi liian haasteellinen. 23 % halusi, että reitti olisi haasteellinen

9 9 Majoitus ja ruokailu: Sauna, oma WC/suihku ja vaatteidenpesumahdollisuus Maalaistalo suosituin, kestikievari ja aamiaismajoitus lähes yhtä suosittuja. Alkeellista majoitusta ei haluttu (aitta, teltta) eikä toisaalta liian tasokasta. Paketti: Ruokailut, majoitus, matkatavarakuljetus ja lennot Aamiainen, illallinen ja eväspaketti Varusteet: Hyvä pyöräilykartta, pyörä ja reitti-info Kartta riittävän suuressa mittakaavassa Kartalla tehty reitin valinta asiakkaan puolesta Majoituspaikat, nähtävyydet ja palvelut merkitty selkein symbolein Majoituskohteiden pitää kohdentua kartalle Pyöräilypaketissa kulttuuri on luonnon lisäksi keskeinen vetovoimatekijä. Kulttuurilla tarkoitetaan maisemien vaihtelevuutta ja asuttuja seutuja sekä paikallista elämää ja elämäntapaa, tapahtumia, toreja ja markkinoita, paikallisia ihmisiä ja heidän tapaamistaan. 4.2 Pyörämatkailureittien vastuutahot Pyörämatkailureittiin kuuluu väylä, jolla se kulkee, sekä reitin opastus. Konkreettisia toimenpiteitä ovat niiden parantamistoimenpiteet, kuten pyörätien rakentaminen tai opastuksen toteutus, sekä niiden kunnossapito. Näistä huolehtii tienpitäjä eli kunnat ja Tiehallinto omilla teillään. Mitään erityisesti määriteltyä velvollisuutta teiden parantamisesta pyörämatkailua varten ei ole. Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä on voinut vain ehdottaa tiepiireille niiden jo muutenkin pitkään kevyen liikenteen hankkeiden jonoon tiettyjen, reitin turvallisuuden kannalta tärkeiden yleisten teiden osuuksien parantamista. Reiteistä pääosa on yleisillä teillä. Pyöräteiden osuus on arviolta n. 15 %. Myös opastuksesta on tienpitäjä pitänyt huolehtia. Kunnan ja ao. tiepiirin kanssa on voitu sopia myös toisenlaista jakoa yhtenäisten kokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Aiemmin on tiepiiri tällöin opastanut myös kaavateillä meneviä reittejä. Opastuksestakin huolehtiminen on pohjautunut täysin vapaaehtoisuuteen. Tämä ei ole toiminut kovin hyvin, koska eri tahojen kiinnostus on vaihdellut johtuen mm. rahapulasta ja muista kiireistä. Yksityisteillä, myös Metsähallituksen metsäautoteillä, kunnan on tullut huolehtia sekä luvista että opastuksesta ja tarvittaessa myös sopia reitin kunnon parantamisesta tienpitäjän kanssa. Tiehallinnon osuus voi kasvaa tulevaisuudessa yksityisteiden osalta, kun pääväylien ns. kevyitä rinnakkaisteitä kehitetään. Vesikuljetusyhteyksistä ovat huolehtineet aikataulun mukaisen liikenteen osalta Tiehallinto ja Merenkulkulaitos ja joissakin tapauksissa myös yksityiset laivayrittäjät. Reitistöä täydentävillä osuuksilla on myös taksivenetyyppisiä yksityisiä veneyrittäjiä. On myös muutama hyvin lyhyt vesistöylitys, joissa itse soudettavasta veneestä huolehtii matkailuyrittäjä.

10 Nykyiset toimijat - Ministeriöt Ylimpänä matkailuviranomaisena Suomessa on kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), jossa on matkailuasioista vastaava virkamies. KTM:n alaisena toimii Matkailun Edistämiskeskus (MEK), joka vastaa matkailun kansainvälisestä markkinoinnista yhdessä yritysten ja alueorganisaatioiden kanssa. MEKin vastuulle ei siis kuulu tuotekehitys eikä kotimaan markkinointi. Myös liikenne- ja viestintäministeriöllä on erityisesti matkailun infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä. ympäristöministeriö (YM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyrkivät osaltaan edistämään luontomatkailua. MMM:ssä toimii maaseutumatkailun teemaryhmä. - Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä - Matkailutoimistot Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä on aloittanut toimintansa vuoden 1993 lopussa tehtävänään valtakunnallisen reitistön laatiminen Suomeen. Työ alkoi liikenne- ja viestintäministeriön projektina, joka kuitenkin siirrettiin jo v Tiehallinnon vastuulle. Työryhmä on ollut itse itseään täydentävä. Siinä on edustettuna tällä hetkellä Helsingin kaupunki (Antero Naskila, pj.), Tiehallinto (Ulla Priha, siht.), MEK (Mari Mäkelä), Pyöräillen Suomessa projekti (Pirjo Räsänen), Genimap Oy (Janne Kostamo), Etelä-Karjalan liitto (Tuula Taskula), Pyöräilykuntien verkosto (Pasi Korhonen), Easy Living Oy (Merja Vuorinen) ja asiantuntija Juhani Tenhunen. Työryhmä on laatinut valtakunnallisen pyörämatkailureitistön, pyrkinyt huolehtimaan sen opastuksesta ja tehnyt yhdessä Genimap Oy:n kanssa Fillari GT karttasarjan. Työryhmän tehtävänä on edelleen kehittää näitä. Fillari GT karttasarja on Genimap Oy:n tuote ja siten sen vastuulla, mutta työryhmä hankki sen tekemiseen tarvittavan alkurahoituksen (puolet Tielaitokselta ja puolet maakuntien liitoilta), määritteli kartan sisällön ja osallistuu sen kehittämiseen ja ajantasallapitoon yhdessä Genimap Oy:n kanssa. Mahdollisuuksiensa mukaan työryhmä on myös pyrkinyt markkinoimaan pyöräretkeilyä. Työryhmän resurssit ovat kuitenkin hyvin rajoitetut. Työryhmä on saanut rahoitusta taustaorganisaatioidensa kautta. Matkailutoimistot on hoidettu alueittain vaihtelevalla tavalla ja tähän mennessä ne ovat osallistuneet hyvin vähän pyöräilyreittien suunnitteluun. Aktiivisesti pyöräilyreittejä on kehitetty lähinnä Turun saaristossa, Uudellamaalla ja Etelä- Karjalassa, joissa matkailutoimi on osallistunut suunnitteluun. Joillakin kunnilla on omat matkailuinfot, jotka ovat auki joko koko vuoden tai vain kesäisin. Joillakin alueilla on puolivirallinen vihreällä i-kirjaimella varustettu info, joka tarjoaa hieman kattavampaa palvelua. Näiden lisäksi on olemassa seutukunnallisia ja maakunnallisia matkailuinfoja sekä alueorganisaatioita, jotka joissakin tapauksissa kattavat suuremmankin alueen. Nämä organisaatiot vastaavat lähinnä kotimaan markkinoinnista. Viime aikoihin saakka ei kotimaiselle asiakkaalle ole ollut pyörämatkapakettia tarjolla juurikaan muualla kuin Turun saaristossa. Matkanjärjestäjät ja matkatoimistot kuuluvat yleensä osana ulkomaiseen jakeluketjuun ja Suomen puolella paketoinnista vastaavat alueorganisaatioiden lisäksi incoming toimistot. Incoming -toimisto on keskittynyt ulkomaisen asiak-

11 11 - Majoitusyrittäjät kaan palvelemiseen ja myy ulkomaiselle matkanjärjestäjälle tai matkatoimistolle. Suomessa on erittäin vähän matkanjärjestäjiä tai incoming -toimistoja, jotka olisivat kiinnostuneita tai järjestävät pyörämatkoja kotimaiselle tai ulkomaiselle asiakkaalle. Pyöräillen Suomessa hankkeen incoming -toimistoille suunnatussa kyselyssä, jossa kysyttiin olisiko vastaaja kiinnostunut pyörämatkatuotteesta, ei yksikään ilmoittanut kiinnostustaan. Menestyksekkäästi pyöräilymatkoja saaristoon myy Turku Touring. Helsingissä on tilauksesta ryhmille myytävänä muutaman tunnin pituisia, opastettuja retkiä joko aivan keskustassa tai lähiympäristössä. Ulkomailla parhaita pyörämatkapakettien myyjiä ovat aktiviteetteihin erikoistuneet spesialistit, joita on useita kymmeniä. Tuotteen saatavuuden kannalta keskeisessä asemassa on kullakin markkina-alueella toimivat myyjät ja markkinoijat, joilla on paras kontaktipinta asiakkaaseen. Kuljetuspalveluja pyöräilijä tarvitsee mahdollisesti kohteeseen mennessään ja siellä paikasta toiseen siirtyessään. Kuljetuspalveluita Suomeen hoitavat laivaja lentoyhtiöt, jotka huolehtivat Suomen saavutettavuudesta. Suomen sisällä kuljetuspalveluita myyvät liikennöintiyhtiöt kuten VR, Matkahuolto ja Finnair, jotka huolehtivat tuotteen tai varsinaisen kohteen saavutettavuudesta. Pyörämatkailija käyttää myös matkalaukkujen kuljetuspalveluita, joita hoitavat majoittajat ja alueelliset liikennöintiyhtiöt. Peruspalveluina kohteessa pyörämatkailija tarvitsee majoitusta, pyöränhuolto- ja varauspalvelut, merkityt pyöräilyreitit sekä muun muassa tiedot reitin varrelle jäävistä nähtävyyksistä, levähdyspaikoista ja pyöräparkeista. Nämä palvelut kokoaa yleensä paketin myyjä, joka voi olla matkanjärjestäjä, matkatoimisto, alueellinen organisaatio, incoming - toimisto tai liikennöintiyhtiö. Myyjänä voi olla myös omatoimisen matkan osalta kustannusyhtiö tai muu omatoimisen matkan mahdollistavan informaation tuottaja; esim. Suomessa Genimap Oy kustantaa mm. Fillari GT -karttasarjaa ja Fillariopasta. Majoitus on yksi tärkeä pyöräilytuotteen elementti. Pyöräily-ystävälliset majoittajat kiinnittävät huomiota pyöräilijöille tärkeisiin pikkuseikkoihin. He tarjoavat pyöräilymatkailijoille esimerkiksi pyörävaraston ja pyörän perushuoltomahdollisuudet majoituksen lisäksi. Lisäksi majoittaja voi tarjota ruokailumahdollisuuden, jossa on otettu huomioon pyöräilijöiden tarvitsema runsas, mutta helposti sulava ateria. Tällaisia majoitusluokitteluja löytyy lähes kaikista Euroopan maista. Saksassa "Bett & Bike" järjestelmän piirissä on n majoituspaikkaa. Saksalaisessa järjestelmässä yritys itse vastaa kriteereiden täyttymisestä ja niiden toteutumista seurataan asiakaspalautteen kautta. Suomessa tällaista luokittelua ei ole vielä käytössä. Suomessa majoituksen tarjonta vaihtelee huomattavasti alueittain. Monilla alueilla, erityisesti Etelä-Suomessa, majoitustarjonnan vähäisyys aiheuttaa ongelmia pyörämatkailun edistämiselle. 5. SWOT analyysi Suomen pyörämatkailulla on useita vahvuuksia, joita tulisi hyödyntää. Ulkomaisten pyörämatkailuasiakkaiden mielestä Suomen vahvuuksia ovat kaunis, puhdas ja melko koskematon luonto. Useat haastatelluista pitivät vahvuutena myös Suomen vesistöjä, rauhallisuutta, vähäistä liikennettä ja saasteettomuutta. Suh-

12 12 teellisen hyvät tieyhteydet, ystävälliset ja kielitaitoiset ihmiset sekä kotitekoinen ruoka saivat myös muutamia mainintoja. Suurimpina heikkouksina pidettiin Suomen korkeaa hintatasoa, maantieteellistä sijaintia, pitkiä välimatkoja paikasta toiseen, epävakaita säitä sekä liikennekulttuuria. Pyörämatkailun kehittämisen heikkoutena on pidettävä eri tahojen riittämätöntä yhteistyötä. Pyörämatkailuun sisältyy toimijoita matkailun sekä liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisestä vastaavilta tahoilta. Pyörämatkatuotetta ei voi olla ilman kulkuväylää ja toisaalta ilman asiakkaan ehdoilla suunniteltua pakettia ja siihen liittyvää materiaalia. Tällä hetkellä näiden kahden tahon välinen yhteistyö on vasta alkutekijöissään. Kevyen liikenteen kehittämisponnistelut pitäisi pyörämatkailun kehittämisen osalta keskittää Pyöräillen Suomessa reittien kehittämiseen yhteistyössä. Pyöräilyreitit ovat huonosti merkittyjä tai merkinnät puuttuvat kokonaan ja lisäksi kevyen liikenteen väyliä on liian vähän. Pyöräillen Suomessa hankkeen keräämien tuotetestausraporttien sekä asiakaspalautteiden (kerätty 2001, 2002 ja 2003, noin 100 asiakaspalautetta ja 40 tuotetestausryhmää) mukaan keskeinen ongelma on reittien huono ja riittämätön merkintä. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit on merkitty ruskeilla, pienehköillä tarroilla tai kylteillä maastoon. Opasteista puuttuu kilometrit, usein pyöräreitin tunnistetiedot (nimi tai numero) ja paikkakuntien nimet. Opasteita ei ole riittävästi, niiden sijoittelu ei ole yhtenäistä ja on myös kokonaan opastamattomia osuuksia. Niiden koko ja väri tekevät niistä huomaamattomat. Samat ongelmat vaivaavat uusia Pyöräillen Suomessa reittien merkintöjä ja opasteita. Suurin osa kesältä 2003 saaduista palautteista koski nimenomaan reittimerkintöjä. Verrattuna esim. Sveitsiin Suomen pyörämatkailureittien opasteet ovat todella huonot. Muita merkittäviä heikkouksia on ollut saatavilla oleva materiaali ja sen taso, joka on juontanut juurensa siitä, että pyörämatkailua kehitettäessä asiakkaiden tarpeista ei ole ollut riittävästi tietoa. Tätä ongelmaa on korjannut Pyöräillen Suomessa hanke, joka on kerännyt tutkimustietoa hyvistä kartoista, pakettien sisällöstä ja luonut kriteerit erilaisille reiteille. Hyvässä materiaalissa paikat kohdentuvat kartalle, niistä on riittävät tiedot ja reitistä on tehty valinta asiakkaan puolesta. Reitin nähtävyydet, pituus ja haasteellisuus on huomioitu ja esitetty selkeästi. Hyvän materiaalin ja reitin laadintaan osallistuvat eri tahot ja siinä huomioidaan asiakkaan tarpeet. Suomen lyhyt matkailukausi ja ostettavien konkreettisten pyöräilytuotteiden puuttuminen mainittiin myös. Suomen heikon tunnettuuden takia pyöräilijöillä on epäluuloja ja vääriä tietoja Suomen pyöräilymahdollisuuksista. Keskieurooppalaisin silmin Suomi nähdään erämaisena alueena, jossa karhut ja hyttyset pelottavat pyöräilijöitä. Pakettien osalta Suomen suurimmat heikkoudet ovat liian urheilullinen näkökulma paketteja suunniteltaessa, jolloin päivämatkat muodostuvat liian pitkiksi. Toinen merkittävä heikkous on asiakaslähtöisyyden puute. Tämä näkyy mm. tiettyjen majoitusyritysten välille rakennettuina pyöräilypaketteina, joissa näkökulma on ollut yritysten välisen yhteistyön lisääminen eikä asiakkaan tarpeen tyydyttäminen. Vahvuutena on pidettävä Pyöräillen Suomessa hanketta, joka kattaa lähes koko valtakunnan ja koordinoi tuotteistamis- ja markkinointitoimenpiteitä. Pyöräillen Suomessa hanke edesauttaa myytävien, ulkomaistenkin pyöräilijöiden kriteerit täyttävien pyöräilypakettien tuottamisessa ja tehokkaiden markkinointi-

13 13 sekä jakelukanavien valinnassa. Hanke on luonut kriteerit valtakunnallisille ja alueellisille reiteille ja sen työ pitäisi vakiinnuttaa. Yhteistyöhön pitäisi saada mukaan tiiviimmin liikenteen ja tieverkoston kehittämisestä vastaavat tahot, jotta esimerkiksi pyöräilyreittien merkintä parantuisi. Suomi pystyy tarjoamaan asioita, joita ei esimerkiksi Välimerenmaissa ole mahdollista kokea. Matkailukautta tulisi pyrkiä pidentämään ja ajoittamaan enemmän keskieurooppalaisten lomien mukaan, jolloin pyöräilijöitä pystyttäisiin ottamaan vastaan heidän haluamaan ajankohtana. Pyörävuokraamojen tulisi panostaa oikeanlaisten ja tasoisten pyörien hankintaan. Suomi on uusi ja eksoottinen kohde pyörämatkailumarkkinoilla, jolla vaikuttaa haastattelujen perusteella olevan kysyntää ainakin pyöräilijöiden keskuudessa, jotka keräilevät uusia pyöräilykohteita. Uhkana yleisesti kalliina ja kylmänä pidetylle sekä kaukana sijaitsevalle Suomelle ovat kilpailevat pyöräilymaat, jotka ovat Keski-Euroopasta käsin lähempänä, halvempia ja joissa säät ovat varmemmin lämpimät kuin Suomessa. Suomen pyöräilyn kehitys on pitkälti erinäisten projektien varassa, joten uhkana voidaan nähdä työn lyhytjänteisyys. eri tahojen riittämätön yhteistyö jatkuvuuden puute epäselvät vastuutahot eri tahot eivät sitoutuneita pyörämatkailua ei tunneta tarpeeksi ja paljon vääriä käsityksiä liian vähän pyörävuokraamoja, ei valtakunnallista ketjua aloitettu yhteistyö eri tahojen kesken: pyörämatkailutyöryhmä Pyöräillen Suomessa hanke hyviä alueita pyörämatkailuun hyviä yrityksiä pyörämatkailun palvelun tarjoajiksi MEKin uudessa strategiassa kesäaktiviteettien arvostus noussut (lähde: Räsänen, Saari & Talvitie (2003): Pyörämatkailun kotimaisen tarjonnan ja ulkomaisen kysynnän vertailu. Pyöräillen Suomessa hanke, julkaisematon.) 6. Ohjelman aihepiirit ja niiden yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1. Tavoitetila - Tarvitaan visio - Ehdotus: Pyörämatkailu on Suomen tärkein kesämatkailuaktiviteetti, jossa reitistöt, palvelut, markkinointi ja matkailutuotteet muodostavat sekä kansainvälisellä, valtakunnallisella että paikallisella tasolla menestyvän ja toimiva kokonaisuuden. - Tavoitteena on - Laatia sellainen pyörämatkailun edistämisohjelma, joka toteuttaa tavoitevisiota - Huolehtia ohjelman toteuttamisesta - Edistää kansantaloutta ja kansanterveyttä - Luoda elinkeinomahdollisuuksia, mikä on aluepoliittisesti tärkeää - Lähiajan tavoitteet v Pyörämatkailun edistämisohjelma vuoden 2004 lopussa

14 14 - Ohjelman hyväksyminen ja ehdotusten toimeenpanon aloitus, mm. organisatoriset asiat v Toimitaan edistämisohjelman pohjalta v Pyörämatkailureitistön infrastruktuuri - Reitit - Opastus - Pyörämatkailureitistön kehittäminen - Reitistöä kehitetään turvallisemmaksi, mielenkiintoisemmaksi ja mukavammaksi: - Reitistön painoarvoa toteutussuunnittelussa nostetaan. - Reittien turvallisuutta parannetaan yleisillä teillä ja reittejä siirretään muutamissa kohdissa kiertoyhteyksiltä suoremmille osuuksille. Tämä edellyttää pääteiden varsille taajamien läheisyyteen muutamia uusia pyöräteitä tai ns. kevyitä rinnakkaisteitä täydentämään paikallis- ja yksityistieyhteyksiä. Myös taajamien pyörätieverkkoja tulee kehittää. - Reittejä siirretään joiltakin osin asutummille ja mielenkiintoisemmille osuuksille. - Reitistöä ja sen käyttöä keskitetään, jolloin joidenkin vähämerkityksellisten reittien luokitus pudotetaan paikalliseksi, ja niiden opastus muutetaan alueelliseksi tai poistetaan. - Toteutusyhteistyön organisointi - Reitistön kehittämisen tulee olla koordinoitua. Tulee määritellä kuka päättää reittimuutoksista, standardi- ja kehittämistavoitteista ja määrittelee parannuskohteiden kiireellisyysjärjestyksen. Rakennettavista tai parannettavista kohteista tulee olla ajantasaiset kiireellisyysjärjestyslistat. Jos koordinaattoriksi valitaan esim. valtakunnallinen pyörämatkailu- (nyk. pyöräretkeily-) reittityöryhmä, tulee sille varata myös resursseja töiden tekemiseen. - Tiehallinnon ja kuntien tulee yhdessä kehittää ns. kevyttä rinnakkaistieverkkoa pääteiden varsille mahdollisesti varsin etäällekin niistä. Tarpeen mukaan niitä on kehitettävä yhdessä myös metsähallituksen ja yksityistiehoitokuntien kanssa. Tätä varten on kehitettävä menettelytapoja ja myös tarkistettava Tiehallintoa koskevia säädöksiä. - Kunnossapidon laatu - Lähtökohta on sulan kauden pyörämatkailu. - Valtakunnallisten reittien pinnan laadun tulee olla asfalttia tai hyväkuntoista sora- tai kivituhkapäällystettä. Tämä koskee myös yksityistieosuuksia. Erityisesti Pyöräillen Suomessa -reittien tulee olla hyväkuntoisia. Pinnan laatukriteerit tulee määritellä ja sopia vastuukäytännöt yksityisteiden ja metsähallituksen teiden osalta. - Yhteistyön organisointi - Opastuksen kehittämis- ja koordinointivastuu tulee määritellä. Se olisi luontevaa olla sama taho, jolla on kehittämis- ja koordinointivastuu reitistön osalta. Opastuksen toteutus- ja ylläpitovastuut tulee määritellä, ja sitten varata tarpeelliset resurssit tähän..

15 15 - Isoissa opastusmuutoksissa voidaan toimia joko nykykäytännön pohjalta niin, että kunta opastaa kaavatiet ja yksityistiet ja Tiehallinto yleiset tiet sekä sopimuksen mukaan myös kunnalle kuuluvia osuuksia. Voidaan myös palkata joku ulkopuolinen tekijä, joka tekee opastusmuutokset reitti kerrallaan. Tällöin on sovittava tämän työn rahoitus. Opastuksen vuotuinen ylläpito voidaan hoitaa joko em. tavalla tai sitten antaa se, ainakin osittain, pieninä osina eri yhdistysten yms. tehtäväksi. - Ilmeen kehittäminen - Opastuksen ilme säilynee jatkossa nykyisenkaltaisena, koska opastusvärien tai vastaavien muutosten tekeminen on vaikeaa. Opastuksen tasoa tulee jatkossa kuitenkin nostaa sekä kehittää sitä tarpeen mukaan muutenkin. Tässä yhteydessä on myös keskusteltava opastusjärjestelmän mahdollisesta muuttamisesta näkyvämmäksi. - Toimivuuden turvaaminen - Toimivuuden turvaaminen sisältyy yhteistyökohtaan. 6.3 Koulutus Matkailukoulutusta järjestetään Suomessa monella tasolla aina opistotasolta korkeakoulutasolle. Pyörämatkailu on kuitenkin koulutuksessa jäänyt marginaaliin. Tulevaisuudessa pyörämatkailun asemaa matkailun koulutuksessa tulisi vankistaa. Tuleville matkailualan ammattilaisille tulisi jo koulutusvaiheessa antaa pohjatiedot pyörämatkailusta ja sen kehittämisestä. Nykyisille matkailualan toimijoille tulisi täydennyskoulutuksena järjestää koulutusta sekä reitistön perusrakenteiden ylläpitäjien että matkailupuolella. 6.4 Markkinointi Tarvitaan selkeä niin suureen yleisöön kuin matkailualaan kohdistuva pyörämatkailun markkinointistrategia. Strategia tarvitaan erikseen ulkomaille ja kotimaahan. Ulkomailla MEK on tärkein toimija, mutta kotimaan markkinoinnissa ei ole ollut ketään vastuullista toimijaa. Myös kotimaan markkinointi tulee vastuullistaa. Eräs markkinoinnin osa-alue on erilainen pyöräilijöille tarkoitettu esite- ja mainosmateriaali niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Sähköisen liiketoiminnan konseptia on vahvistettava ja luonnollisimmin aloittaminen tapahtuisi pyörämatkailun perusinformaation kokoamisella yksille sivustoille. Pyöräillen Suomessa hanke rakentaa sivustoja, joiden ylläpito jäisi hankkeen päättymisen jälkeen MEKille. Ongelmana on myös markkinakehityksen seuranta. Tutkimusta pitäisi kokonaisuudessaan painottaa kysynnän ennakointiin ja tämä lienee luonteva tehtävä MEKille. Tiedon pitäisi olla mahdollisimman täsmällistä, jotta yritykset voisivat hyödyntää sitä tuotekehityksessään. Kysymyksiä pitäisi pohtia enemmän yritysten kanssa yhteistyössä. Toinen esille noussut kysymys on se, miten markkina- ja asiakastieto kanavoituu yritykseen saakka. Yhtenä ratkaisuna voisi olla se, että matkailun alueorganisaatiot ottavat nykyistä enemmän vastuuta yritysten kouluttamisesta tältä

16 16 osin. Yrittäjien markkinointiyhteistyö tulee organisoida. Netti portaalit ja messut ovat myös tärkeitä. Valtakunnallisen ja seudullisen tiedon keräyksen organisointi tulee järjestää. MEKin rajahaastattelututkimuksessa tulisi tarkemmin selvittää asiakkaiden matkan päätarkoitus ja motiivi. 6.5 Tuotekehitys - Karttajärjestelmä - Reitit Pyörämatkailun edistäminen vaatii jatkuvaa kehittämistyötä. - Tulee määritellä koko ulkoilu- ja pyörätiekarttajärjestelmä Suomessa. Tarvittavat karttatasot voisivat olla - Valtakunnallinen yleiskartta (n. 1: ), jossa on esitelty Pyöräillen Suomessa -reitit ja muut valtakunnalliset reitit ja niiden kartat. Tämä olisi samalla markkinointikartta. Sen tulee olla ilmainen. - Fillari GT (1: ) ja Pyöräillen Suomessa -reittioppaat (1: ). - Seuraava taso on kaupunkiseutujen ilmaiset pyörätiekartat, jotka sisältävät mahdollisuuksien mukaan myös lähitaajamat ja pyöräilyn lisäksi ehkä myös muuta ulkoiluaineistoa (n. 1: ). Näitä täydentävät asutuilla seuduilla pyöräilyn ja muun ulkoilun kannalta kehitetyt 1: yleiskartat sekä erityisalueiden ulkoilukartat. - Paikallisten karttojen yhtenäistämissuositukset - Karttojen sisällöstä ja aluerajausperiaatteista tulisi antaa suosituksia. Mm. Jaloin -projektiin kuuluvasta pääkaupunkiseudun ulkoilukarttatutkimuksesta saadaan tällaisia suosituksia. Myös matkailusektorin pitäisi osallistua niiden suunnitteluun ja toteutukseen. Valtakunnallisia reittejä tulee kehittää reittien rakenteisiin ja opastukseen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi myös muuten niiden mielenkiintoisuuden lisäämiseksi, esimerkiksi parantamalla reittien ympäristönhoitoa, lisäämällä erilaista ympäristötaidetta ja esiintuomalla historiallisia tai luonnonnähtävyyksiä. Eri kehittämisaiheiden yleiset tavoitteet ja vastuutahot tulisi määritellä. Koordinointivastuu voitaisiin yhdistää reitistön muuhun koordinointiin. - Kriteerit, luokitukset ja ohjeet Pyöräillen Suomessa hanke on laatinut ohjeet pyörämatkapaketin tekemiseksi. Ohjeet tulisi laatia myös muillekin pyöräilytuotteille: erilaisille kartoille, reiteille, markkinointimateriaalille jne. Pyöräillen Suomessa hankkeelta ilmestyy pyörämatkailun tuotteistamis- ja markkinointiopas talvella Pyöräillen Suomessa reiteille on tehty niiden saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja ajettavuutta koskevat kriteerit. Ne on myös jaettu vaativuustason mukaisiin luokkiin. Luokitteluja olisi hyvä kehittää ja laajentaa. Myös alueellisille ja paikallisille kunnan ulkopuolisille käyttäjille tarkoitetuille reiteille tulisi määritellä jonkinlaiset kriteerit. Luokitteluissa tulee ottaa huomioon mm. onko kohderyhmänä koti- vai ulkomaiset pyöräilijät.

17 17 - Muita kehittämiskohteita Seuraavassa on lueteltu joitakin kehittämiskohteita, joista osa on jo aiemmin käsitelty: - Pyöräilypaketit - Pyöräretket, -matkat, -vaellukset - Pyöräilytapahtumat - Tulisi kehittää muutama eri puolille Suomea sijoittuva vuotuinen yhden päivän iso pyöräilytapahtuma pyöräretkeilyn ja myös muun pyöräilyn kannustamiseksi. Päätapahtuman, joka voisi olla kansainvälinen, tulisi olla Helsingissä. - Tulisi luoda valtakunnallinen pyöräily-ystävällinen majoituspaikkaverkosto - Muu palvelutuotanto (välineiden huolto ja vuokraus, kuljetuspalvelut, muut ohjelmapalvelut jne.) - Pyörämatkailualan markkinointi uusien yrittäjien mielenkiinnon herättämiseksi - Laadun varmistustoimet - Tuotekehityksen tehostaminen tuoteluokittelun ja ohjeistuksen avulla. 7. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä hankkeen käynnistämiseksi: - LVM käynnistää työryhmän nimeämisen laatimaan pyörämatkailun edistämisohjelmaa ja varaa resurssit sihteerin palkkaamiseen. - Työryhmän jäseniksi kysytään edustajia harkinnan mukaan ainakin seuraavilta tahoilta: - LVM, KTM, MMM, YM, MEK, Tiehallinto, Kuntaliitto, Pyöräillen Suomessa hanke, valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä, Suomen pyöräilykuntaverkosto ja Suoma ry. - Työn alustava aikataulu voisi olla vuoden 2004 loppuun.

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa Kotka Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 29.1.2014 Kotka Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin kohdentuvia

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke OF Etelä ja OF koordinaatiohanke Internet- ja mobiilipohjaisten reittien suunnittelu seminaari Lahti 15.02.2012

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/

TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU VAPAA-AIKATYÖRYHMÄ MUISTIO 1/ Aika: klo 12.30- Paikka: Seututoimisto, Satakunnankatu 18 A 2.krs Osallistujat: Lauri Savisaari tilaajapäällikkö Tampere pj. Toimi Jaatinen tuotantojohtaja Tampere Sami Yli-Pihlaja vapaa-aikajohtaja Ylöjärvi

Lisätiedot

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS)

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS) 20.10.2015 Palvelukohteiden paikalliset viitoitusperiaatteet antavat suuntaviivat opastamiselle Hämeenlinnassa. Viitoitusperiaatteissa noudatetaan pääasiassa Palvelukohteiden viitoitus ohjetta (TIEH 2000021-07)

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset

Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Oriveden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma Liite IV Päättäjätyöpajan tulokset Työpaja Työpaja järjestettiin 17.8. klo 17-19 Paikalla oli 11 poliittista päättäjää ja neljä viranhaltijaa Tärkeää saada

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi

Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman ennakkoarviointi Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelman 2014-2020 ennakkoarviointi Arvioinnin tausta ja tehtävä Arvioinnin tavoitteena oli selvittää kehittämissuunnitelman vastaavuus alueen maaseutustrategiaan kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2015 15.3.2015 Helsingin seudulla liki puolet matkailijoista ulkomaisia Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016

Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus. REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Turvalliset ja asiakaslähtöiset reittimerkinnät - ohjeistus REILA, kuntakokoukset, syksy 2016 Ohjeistuksen runko Alustava sisällys Opastekokonaisuuden muodostaa: Opastetaulut: reittien lähtöpisteissä sekä

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet

Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Matkailuneuvonnan rahoituksen haasteet Tuulikki Becker, Visit Helsinki 10.9.2015 1 I-lupakriteerit Kaikilta i-toimistoilta edellytetään i-kilpi osoittaa selkeästi palvelupisteen sijainnin. Keskeinen sijainti

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017

Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 Turun seudun jatkuva liikennejärjestelmätyö Toiminta 2016 ja toimintasuunnitelma 2017 19.1.2017 Liikennejärjestelmätyön organisointi Viisaan liikkumisen alatyöryhmä Työ- ja ohjausryhmät 2016 Ohjausryhmä

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Liikennejärjestelmäsuunnitelma

Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu Iisalmen ja Kiuruveden kaupunkien sekä Vieremän, Sonkajärven, Varpaisjärven, Lapinlahden, Keiteleen, Pielaveden ja Rautavaaran

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä

Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Verkkolaskufoorumin ohjausryhmä Aika 22.01. 2010, kello 9:00 16:00 Paikka Finanssialan keskusliitto, Bulevardi 28 Paikalla Martti From TIEKE, pj Ari Pulkkinen Agentit, ohjelmistotalotyöryhmä pj Pirjo Ilola

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Outdoors Finland Heli Saari

Outdoors Finland Heli Saari Outdoors Finland 20.08.2014 Heli Saari www.mek.fi/outdoorsfinland www.outdoorsfinland.fi www.visitfinland.com OF katto-ohjelma Aloitettu 2009, maaseuturahaston hankerahoitus Pitkäjänteinen yhteinen kansainvälistymisohjelma

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun

Taxfree myynti kasvoi, kasvua odotettavissa myös vuodenvaihteen venäläismatkailuun 1 Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät 19,9 prosenttia n seudulla Lokakuussa 2016 n seudulla yövyttiin 10 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 7 800 yötä ja ulkomaalaiset 2 200 yötä (venäläiset 922 yötä).

Lisätiedot

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT

Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä. Tuija Luoma, VTT Uusi toimintamalli henkilöturvallisuuden parantamiseen räjähdysvaarallisissa työympäristöissä Tuija Luoma, VTT RÄJÄHDYSVAARALLISEN TYÖYMPÄRISTÖN HENKILÖTURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Tekijät määritetty

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeet

Liikenneväylähankkeet Liikenneväylähankkeet Nykyinen ohjeistus Käytäntö tiehankkeissa Yksikköarvoihin liittyviä ongelmia Kannattavuuslaskelma Vaikutusten analyysi Toteutettavuuden arviointi 1 Nykyinen ohjeistus ja käytäntö

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos.

YETTS. Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen. Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. YETTS Tampereen seutukunnan mittaus ja GIS päivät Ikaalinen Tampereen Sähkölaitos & Tammerkosken Energia Oy TJ, dos. Veli Pekka Nurmi 2.4.2008 Turvallisuustilanteet Nyt Aiemmin Rauhan aika Poikkeusolot

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu

MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu MILLÄ TUOTTEILLA JA MILLE MARKKINOILLE? 28.11.2007 Ari Ålander Markkinointijohtaja Keski-Suomen matkailu K-S MATKAILUN KEHITTÄMISEN TAVOITTEET VUODELLE 2013 alueellisen matkailutulon kasvattaminen 5% vuodessa

Lisätiedot

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat

Liite 1. Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat Liite 1 Jaloin-arviointihankkeen ryhmähaastattelujen osallistujat haastatteluryhmän teema osallistujat maankäyttö ja kaavoitus - Mirja Hyvärinta, Uudenmaan tiepiiri - Riikka Kallio, ympäristöministeriö

Lisätiedot

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen,

Itämeren tietoliikennekaapeli. Lisätiedot: Juha Parantainen, Itämeren tietoliikennekaapeli Lisätiedot: Juha Parantainen, Juha.Parantainen@lvm.fi Itämeren tietoliikennekaapeli YHTEENVETO Nykyisin Suomen yhteydet ulkomaille kulkevat yhtä reittiä Ruotsin ja Tanskan

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Paikkatiedot käyttöön! -hanke

Paikkatiedot käyttöön! -hanke Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys

DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys DigiTrail Kanta-Hämeen reitistöjen saavutettavuus ja näkyvyys 1.8.2016 31.12.2018 HAMK Älykkäät palvelut tutkimusyksikkö (Biotalouden tutkimusyksikkö) Hankkeen taustaa Kanta-Hämeen luontomatkailun kansainvälistymisen

Lisätiedot

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet

VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet VisitKarelia.fi & VisitKarelia.ru sähköiset mahdollisuudet Tilanne tänään matkailussa Maakunnan matkailuportaali VisitKarelia.fi uudistuu Pohjois-Karjalan matkailijamäärät kasvussa erityisesti Venäjältä

Lisätiedot

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto

Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto 1 Lapin matkailu kasvaa Sakkaako saavutettavuus? Satu Luiro Matkailuasiantuntija Lapin liitto Esityksen sisältö Matkailun merkitys Lapin matkailun kehitys ja tavoitteet Lentoliikenteen merkitys matkailulle

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi

Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi LUONNOS 1 (8) Hallituksen esitys Kevasta annetun lain muuttamiseksi Esityksen pääasiallinen sisältö Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Kevasta annettua lakia siten, että itsehallintoalueet olisivat Kevan

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT TAMMIKUU 2016 Yöpymiset lisääntyivät 8,1 prosenttia Tammikuussa 2016 Helsingissä yövyttiin 244 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 116 000 yötä ja ulkomaalaiset 128 000 yötä

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot