Pyörämatkailun edistämisohjelma, selvitys ohjelman laatimis- ja sisältötarpeista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pyörämatkailun edistämisohjelma, selvitys ohjelman laatimis- ja sisältötarpeista"

Transkriptio

1 1 Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä Pyörämatkailun edistämisohjelma, selvitys ohjelman laatimis- ja sisältötarpeista Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Pyörämatkailupolitiikan tarve Suomessa 3. Nykytilanne 3.1 Pyörämatkailu Suomessa 3.2 Valtakunnallinen reitistö Suomessa 3.3 Pyörämatkailu muissa maissa 3.4 Reitistöt eri maissa 4. Pyörämatkailualan tuotteet ja toimijat 4.1 Pyörämatkailutuote 4.2 Pyörämatkailureittien rakentamisen ja ylläpidon vastuutahot 4.3 Nykyiset toimijat 5. SWOT analyysi 6. Ohjelman aihepiirit ja niiden yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1 Tavoitetila 6.2 Pyörämatkailureitistön infrastruktuuri 6.3 Koulutus 6.4 Markkinointi 6.5 Tuotekehitys 7. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi

2 2 1. Johdanto Pyörämatkailu on kestävän kehityksen mukaista matkailua. Se on kasvanut viime vuosina erityisesti Euroopassa, missä viranomaiset ovat panostaneet siihen voimakkaasti. Euroopassa on kysynnän myötä syntynyt myös runsaasti tarjontaa erilaisille kohderyhmille tarkoitetuista eri pituisista pyörämatkailutuotteista. Matkojen hinnat ovat yleensä varsin korkeat lähinnä laadun ja ryhmäkoon suppeuden takia. Pyörämatkailu omaa merkittävää potentiaalia myös Suomessa ja sitä kannattaa edistää Suomessa sekä kansantaloudellisista että kansanterveydellisistä syistä. Tavoitteena on sekä ulkomaisten pyörämatkailijoiden saaminen Suomeen että suomalaisten kotimaassa tapahtuvan pyöräretkeilyn ja matkailun voimakas kasvu. Pyörämatkailun edistämistä on esitetty liikenne- ja viestintäministeriön pyöräilypoliittisissa ohjelmissa vuosina 1993 ja Vuoden 1993 ohjelman pohjalta käynnistyi valtakunnallisen pyörämatkailureitistön laatiminen. Vuoden 2001 ohjelmassa esitettiin, että Suomeen kehitetään valtakunnallinen pyörämatkailupolitiikka ja että sitä varten perustetaan LVM:n ja KTM:n yhteinen pyörämatkailun edistämisprojekti, jonka puitteissa laaditaan valtakunnallinen pyörämatkailun edistämisohjelma. Liikenne- ja viestintäministeriö perusti vuonna 2001 kolmivuotisen Jaloin projektin toteuttamaan sen pyöräily- ja kävelypoliittisia ohjelmia. Jaloin projektin yhteistyöryhmä päätti vuoden 2002 lopussa, että Suomeen tulisi laatia pyörämatkailun edistämisohjelma. Pyörämatkailupoliittisen ohjelman laatimista esitti myös Suomi Pyöräilee -kampanja kauppa- ja teollisuusministeriölle keväällä Asiasta keskusteltiin myös kauppa- ja teollisuusministeriön syksyllä 2002 järjestämässä pyörämatkailuseminaarissa. Tämän selvityksen tarkoitus on helpottaa ohjelmanteon käynnistämiseen liittyvää päätöksentekoa ja antaa ohjelman sisällöstä käytävälle keskustelulle pohjaa. Selvityksen on tehnyt valtakunnallinen pyöräretkeilyreittityöryhmä ja työn kuluessa on kuultu alustavasti eri tahoja. Selvityksen tarkkuus pyörämatkailun eri osa-alueiden osalta vaihtelee. 2. Pyörämatkailupolitiikan tarve Suomessa Suomen vahvuuksia pyörämatkailun kannalta ovat luonto ja vesistöt sekä suhteellisen vähäinen liikenne ja kohtalaisen hyvä pyörätieverkosto. Pyörämatkailun edellytyksiä Suomessa on aivan viime vuosina huomattavasti parantaneet mm. valtakunnallinen pyöräretkeilyreitistö ja sitä esittelevä Fillari GT karttasarja, useat paikalliset pyörämatkailun kehittämishankkeet sekä valtakunnallisesti erittäin merkittävä Pyöräillen Suomessa -hanke. Ongelmana pyörämatkailun kehittämisessä ovat olleet vähäiset resurssit, kehittämistoiminnan perustuminen paljolti asian harrastamisen varaan ja markkinoinnin vähäisyys, esim. kotimaan markkinointi ei ole edes kuulunut kenellekään. Tehdyt kartat ja oppaatkin ovat vielä uusia ja opastukset puutteellisia. Pyörämatkailijamäärät eivät siten toistaiseksi ole olleet kovin suuria Suomessa ja siksi pyörämatkailun painoarvokaan ei ole ollut suuri. Pyöräillen Suomessa -

3 3 hanke on nyt kuitenkin parantamassa tilannetta. Pyörämatkailun lisääminen edellyttää sekä monipuolista infrastruktuurin ja palvelujen kehittämistä että markkinointia. Kaikilla osa-alueilla tarvitaan sekä toimenpiteitä että niiden koordinointia. Valtakunnallisilla toimilla on hankittava pyörämatkailun perusvolyymi, jota voidaan sitten alueellisesti esim. maakuntien yhteisillä hankkeilla tai aivan paikallisestikin esim. kuntien tai yrittäjien toimesta hyödyntää ja myös lisätä. Toiminnan, myös rahoituksen, tulee olla pitkäjänteistä ja koordinoitua. Tavoitteisiin pääsy edellyttää valtakunnallista pyörämatkailupolitiikkaa, jonka tarkempi sisältö toimenpiteineen ja vastuutahoineen tulee määritellä laadittavassa pyörämatkailun edistämisohjelmassa. Pyörämatkailun edistämisohjelman tulisikin sisältää eri toimenpidesektoreiden kehittämissuunnitelmat, kullekin sektorille asetettavat tavoitteet ja vastuutahot, rahoitussuunnitelmat sekä koordinaation organisointi. Pyörämatkailupolitiikan pitäisi puolestaan olla osa valtakunnallista luontomatkailupolitiikkaa. Ympäristöministeriön luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kehittämisohjelmassa ( ) arvioitiin, että luontomatkailuun kytkeytyvien työpaikkojen määrä voisi maassamme kaksinkertaistua vuoteen 2010 mennessä ollen tuolloin henkilötyövuotta. Pyörämatkailun infrastruktuurin parantaminen palvelee sekä ulkomaista että kotimaista matkailua. Toisaalta infrastruktuuri ja palvelut ovat paikallisen väestön hyödynnettävissä palvellen samalla laajemminkin matkailua, pyöräilyä ja myös liikennepolitiikkaa. Pyörämatkailun koordinoitu kehittäminen voidaan melko suurelta osin toteuttaa nykyisillä resursseilla osittain kuitenkin niiden uudelleen suuntaamisella. Suuri osa kehittämistoimenpiteistä tapahtuu tässä vaiheessa Pyöräillen Suomessa projektin kautta. Projekti päättyy kuitenkin vuoden 2006 lopussa, jonka jälkeen asiat on hoidettava pysyvien organisaatioiden kautta. Myös aivan uusia kehittämisasioita tulee varmasti sen jälkeenkin tehtäväksi, vaikka kehittämisen painopiste siirtyy vähitellen olemassa olevien rakenteiden kehittämiseen ja ylläpitoon. Markkinoinnin merkitys ja tarve tulee olemaan jatkuvaa. Pyörämatkailun kehittämisessä on monia osapuolia, joiden kesken tarvitaan hyvää yhteistyötä yhteisen ohjelman puitteissa. Tärkein koordinoiva ja myös rahoittava taho on valtio, erityisesti ministeriöt (LVM, KTM, MMM ja YM) sekä niiden alaiset hallinnonalat. Muita tärkeitä osapuolia ovat maakuntien liitot ja kunnat, matkailun markkinointi-, koulutus- ja kehittämisorganisaatiot, matkailuyrittäjät sekä osin jo edellisiin sisältyvät liikennesektorin toimijat. 3. Nykytilanne 3.1 Pyörämatkailu Suomessa Matkailun Edistämiskeskus julkaisee vuosittain rajahaastattelututkimuksen, jossa erotellaan myös eri aktiviteettien harrastaminen matkan aikana. Tällä tutkimuksella ei kuitenkaan tavoiteta liikunta päämotiivinaan Suomeen saapuneita ulkomaisia matkailijoita. MEKin mukaan (MEK 2002) esimerkiksi saksalaista harrasti pyöräilyä pyöräreiteillä ja 400 osallistui järjestettyihin pyöräretkiin.

4 4 METLa on tehnyt tutkimuksen luonnon virkistyskäytöstä, jossa sivutaan pyöräilyn harrastamista (LVVI-tutkimus, ). Vastaajista 48 % arvioi lähtevänsä luontomatkalle vuoden sisällä ja 26 % lähivuosina. Yli 60 % aikoo pyöräillä luontomatkansa aikana. Pyöräily on vaelluksen ja marjastuksen sekä sienestyksen ohella suosituin luontomatkalla harrastettu aktiviteetti. Suomen Kuntourheiluliitto on julkaissut Suuren kansallisen liikuntatutkimuksen, jossa sivutaan pyöräilyä liikuntamuotona. Pyöräilyn harrastajia on vuotiaiden keskuudessa kpl. Pyöräily on kävelylenkkeilyn jälkeen suosituin liikuntamuoto. 3.2 Valtakunnallinen reitistö Suomessa Valtakunnallinen pyörämatkailureitistö sisältää sekä valtakunnalliset että maakunnalliset reitit, joita ei ole eroteltu toisistaan. Valtakunnallisen reitistön pituus on yli km. Reitit kulkevat pääosin yleisillä teille ja osin myös kuntien katuverkossa. Pyöräteiden osuus reitistöstä on arviolta n. 15 %. Reitistö on julkistettu v. 1995, jolloin reitistöstä valmistui 1: mittakaavainen yleiskartta. Uudistettu yleiskartta on vuodelta 1998 sekä tarkemmat 1: mittakaavaiset Fillari GT kartat vuosilta Näiden avulla ns. kartanlukutaitoinen pystyy jo löytämään reitit maastossa kaupunkialueita lukuun ottamatta. Reitistön opastus aloitettiin koeluonteisesti jo v. 1995, mutta on vasta nyt pääosin tehty. Se on monilta osin vieläkin puutteellinen kaivaten sekä täydennystä että ylläpitoa. Fillari GT karttoihin on lisäksi merkitty myös paikallisia suositusreittejä, joita ei ole opastettu. Reitistöä on aina jonkin verran muutettu karttojen uusimisen yhteydessä. Reitistöä on tarvetta edelleen kehittää myös reittejä muuttamalla, vaikka tämä onkin ongelmallista vanhojen karttojen ja niiden käyttäjien kannalta. Uusia, erityisesti markkinoinnin takia kehitettäviä reittejä ovat kaksi EuroVelo - reittiä sekä Pyöräillen Suomessa projektin 10 reittiä, jotka sisältävät pääosin myös tulevat EuroVelo reitit. Reitit koordinoidaan valtakunnallisen pyörämatkailureitistön kanssa niin, että ne tulevat olemaan osa valtakunnallista reitistöä. Tämä aiheuttaa osaltaan muutostarvetta nykyiseen valtakunnalliseen reitistöön. Pyöräillen Suomessa reittejä tulee olemaan 10 kpl. Reiteistä on valmiina kolme ja kesäksi 2004 valmistuu toiset kolme. Kustakin reitistä on oma reittiopaskirjansa. Niiden opastus on tapahtunut valtakunnallisten reittien opasteisiin ja opastarroihin lisätyllä pikku tunnuksella. Opastus on ollut v suurelta osin kokonaan tekemättä. 3.3 Pyörämatkailu eri maissa - Taloudelliset vaikutukset Yleensä taloudelliset tulokset ovat edellyttäneet varsin monivuotista työskentelyä asian hyväksi. Toisaalta myös nopeita tuloksia on saatu voimakkaalla markkinoinnilla, jos maassa on jo ollut muuten hyvät matkailupalvelut ja -perinteet. Seuraavassa on joitakin pyörämatkailuun liittyviä taloudellisia arvioita eri maista:

5 5 Englantilainen CAST (the Centre for Alternative and Sustainable Transport of Staffordshire University) arvioi v. 1999, että jos ennustetusta 717 miljoonasta kansainvälisestä matkailijasta Euroopassa v % olisi ainakin osittaisia pyörämatkailijoita, merkitsisi tämä rahallisesti n. 20 Mrd, mistä suuri osa hyödyttäisi maaseutua. Se, kuinka tämä aikaansaadaan, on ko. tutkimuksen seuraava vaihe. Englannissa (UK) pyörämatkailijat tuovat maahan jo nyt yli 350 M, vaikka valtakunnallinen reitistö avattiin vasta v Hollannissa n ihmistä vietti pyöräilylomaa v ja tyypillisellä kansallisella 250 km:n pyöräreitillä oli pyöräilijäin yöpymistä ja rahaa pyöräilijät käyttivät 1-3 M. Irlanti on nopeasti voimakkaalla panostuksella markkinointiin tullut hyvin suosituksi pyörämatkailumaaksi. Siellä 9 % kaikista ulkomaisista matkailijoista on pyörämatkailijoita. Itävallassa Tonavan varressa avattiin 1980-luvun alussa 324 km:n pituinen pyörämatkailureitti, josta on 250 km pyöräteitä. Pyörämatkailijoiden määrä reitillä on kasvanut tasaisesti ja nykyisin Tonavan varren hotellien yöpyjistä n. 80 % on pyörämatkailijoita. Ruotsissa Sveriges Turistråd in v julkaistun tutkimuksen mukaan v % väestöstä vietti keskim. 8 päivän pituisen pyöräilyloman käyttäen n. 25 /pv eli yhteensä lähes 60 M. Raportissa asetettiin tavoitteeksi, että 10 % väestöstä viettäisi vuosittain pyöräilylomaa, mikä Gotlannin kokemusten pohjalta arvioituna merkitsisi rahallisesti noin 250 M ja loisi n työpaikkaa. Saksassa pyörämatkailu on yksi nopeimmin kasvavista vapaa-ajan aktiviteeteistä. V yli 2 milj. saksalaista vietti pyörälomaa ja 4,7 miljoonaa ilmoitti halukkuutensa viettää pyörälomaa v ja Saksalaisista 3-5 % viettää siten vuosittain pyöräilylomaa. Pyörämatka kestää keskimäärin 13 päivää. Pyörämatkailijat käyttivät 20 % enemmän rahaa matkallaan kuin muut matkailijat. Saksassa on jo 2880 Bett&Bike -majoituskohdetta (v ). Sveitsissä v toteutettiin n. 7 M :lla valtakunnallinen pyöräretkeilyreitistö. Toteutus tarkoitti lähinnä hyvää viitoitusta ja hyviä karttoja; neljäsosa rahasta käytettiin markkinointiin. V reitistössä tehtiin lähes 3.5 milj. matkaa ja pyöräiltiin 150 Mkm. Matkailutulot tästä olivat n. 70 M. Yhden päivän matkojen osuus oli tästä 54 %. Tanskassa käy vuosittain ulkomaista pyörämatkailijaa, jotka käyttävät yöpymisvuorokautta. - Reitistöt eri maissa Lähes kaikissa Euroopan maissa ja myös USA:ssa ja Kanadassa on olemassa, tekeillä tai suunnitteilla kansallisia pyörämatkailureitistöjä. Lisäksi monissa maissa pyritään jo kehittämään Euro-Velo-reitistöä, jossa on 12 eri reittiä yhteispituudeltaan n km. Jokaisen Euroopan maan kautta menee ainakin joku reitti. Seuraavassa on joitakin huomioita muutamien maiden tilanteesta: Belgia: Wallonian alueella on rakennettu 2000 km viheraluereitistöä, jota EU on tukenut raja-aluehankkeena. Idea on 70-luvulta ja toteutus 90- luvulta. Reitistössä on käytetty vanhoja ratapohjia hyväksi. Englanti: Kesällä 2000 avattiin kansallisen reitistön ensimm mailia ja v valmistuu loput 5000 mailia. Reiteistä n. 30 % on pyöräteitä; rahaa reitistöön ensimmäiseen osaan on käytetty n. 270 M.

6 6 Espanja: N km entisiä ratoja muutetaan viherreiteiksi. Työ alkoi v ja v oli valmiina 800 km (30 M ). Hollanti: Jo pitkään olleista monista opastetuista turistireiteistä on muodostettu valtakunnallinen reitistö. Opastuksen ylläpidosta on 10 v:n sopimus paikallisviranomaisten kanssa edellytyksenä reitin mukaan ottamisesta valtakunnalliseen reitistöön. Pyöräturismi hyvin merkittävää. Irlanti: Hallituksen hyväksymä kehittämissuunnitelma sisältää 2000 km:n valtakunnallisen pyöräilyreitistön tekemisen. Itävalta: Opastettuja turistireittejä on 30 kpl yhteispituudeltaan n km. Norja: Turistipyöräreittejä kehitetään voimakkaasti, erityisesti Norjan Tielaitos on aktiivinen. Ranska: Kehitteillä on 8000 km:n pituinen valtakunnallinen reitistö maan hallituksen v.1998 hyväksymän periaatesuunnitelman pohjalta. Saksa: Ei valtakunnallista reitistöä, mutta osavaltioissa on km karttakirjoissa esitettyjä pitkänmatkan pyöräreittejä. Tanskassa on jo v valmistunut 10 reittiä sisältävä opastetu valtakunnallinen reitistö. Sitä täydentävät maakunnalliset reitit. Virossa on juuri valmistunut opastettu valtakunnallinen reitistö, jonka rungon muodostavat tulevat kaksi EuroVelo -reittiä. 4. Pyörämatkailualan tuotteet ja toimijat 4.1 Pyörämatkailutuote Pyöräilytuote voidaan jakaa seuraaviin osa-alueisiin: ydinkokemukseen/ - tuotteeseen, organisatorisiin tuotteisiin, markkinointiin ja jakelukanaviin. Tuotteen ydinkokemus on kohteen vetovoimaisuus, joka koostuu sen luonnosta, maisemista ja nähtävyyksistä. Paikka luo perusedellytykset pyöräilylle ja pyöräilytuotteen rakentamiselle. Organisatoriset tuotteet koostuvat eri organisaatioiden pyöräilijöille tarjoamista välttämättömistä avustavista palveluista sekä tuotteen houkuttelevuutta lisäävistä tukipalveluista. Välttämättömiä palveluita ovat mm. majoitus ja pyöräilyreitit. Tukipalveluita ovat mm. nähtävyydet ja infotaulut sekä levähdyspaikat. Markkinointia hoitavat alueelliset matkailutoimistot, kaupungit ja kunnat sekä matkailutoimistot että matkanjärjestäjät. Pyöräilymatkaa suunniteltaessa tarvitaan informaatiota, jota jakavat kansalliset matkailuorganisaatiot, matkailutoimistot sekä internet. Jakelukanava koostuu monesta osasta ja pyöräilymatkojen ostamisen mahdollistavat pyöräilymatkoja järjestävät ja myyvät matkanjärjestäjät ja matkatoimistot.

7 7 Majoitus Matkailutoimistot Kansallinen matkailuhallinto Pyöräilyreitit Pyörähuolto Pyörävuokraus Pyöräkauppiaat Matkanjärjestäjät Kuljetus Matkailun jälleenmyyntirenkaat, alueelliset yritykset Matkanjärjestäjät Perusedellytykset: luonto, maisema, rannat, nähtävyydet, muut vetovoimatekijät Pyörämatkailija Nähtävyydet ja infotaulut Kaupunki/kunta Matkailutoimistot Levähdyspaikat Pyöräparkit ym. Alueelliset matkailutoimistot, vientirenkaat Muut: hotellit, kuljetus ym. Kuva 1. Pyörämatkailutuote (Simonsen, Jorgensen & Robbins 1998:47. Cycling tourism). (kuva on suomalaisittain vajavainen) - Käsitteitä Seuraaville käsitteille on käytössä useampia erilaisia määritelmiä, joista on poimittu vain matkailukirjallisuudessa yleisimmin käytetyt. Pyörämatkailija on henkilö, joka matkustaa lomalle kotipaikkakuntansa tai kotimaan rajojen ulkopuolelle yli 24 tunniksi tai vähintään yhdeksi yöksi ja jolle pyörä on matkan aikana oleellinen kulkuneuvo. Matka voi olla itse järjestetty tai osa valmismatkaa ja siihen voi kuulua oheiskuljetuspalveluita sekä erilaisia virallisia tai muita majoitusvaihtoehtoja. Alle 24 tuntia matkalla kotipaikkakuntansa ulkopuolella olevia pyöräilijöitä kutsutaan virkistyspyöräilijöiksi, joille pyöräilyn katsotaan olevan positiivinen tapa viettää vapaa-aikaa. Pyöräilijät voidaan jakaa seuraavasti: lomapyöräilijät, lyhyen matkan pyöräilijät ja päivämatkailijat. Lomapyöräilijät lähtevät matkalle, jossa heillä on mahdollisuus pyöräillä. Lomailijat eivät pyöräile välttämättä joka päivä, mutta useamman kerran matkansa aikana. He suunnittelevat mielellään itse matkansa, jonka useimmiten pyöräilevät omalla polkupyörällä. Lyhyen matkan pyöräilijät ostavat valmiin matkapaketin tutuilta seuduilta mukavalla majoituksella. He pyöräilevät useimmiten pareittain tai pienissä kaveriporukoissa. Päivämatkailijat valitsevat lyhyen reitin lähiseudulta. Pyöräillen Suomessa hankkeessa tehdyssä määrittelyssä pyörämatka on vähintään yhden yöpymisen sisältäväksi matkaksi, joka voi olla omatoiminen tai opastettu. Omatoimisena se toteutetaan asiantuntijan laatimaa karttaa ja/ tai reittiselostetta apuna käyttäen. Matkan hintaan sisältyy aina vähintään majoitus ja aamiainen sovitussa ja ennalta varatussa paikassa. Pyörävaellus on itsenäisesti tapahtuva useamman päivän kestävä liikkuminen, joka perustuu omatoimiseen reitinvalintaan ja kaupallisten pyöräilyyn liittyvien palvelujen tarjoajien

8 8 tuotteisiin kuten pyöränvuokraus, liittymäkuljetus tai majoitus. Pyörämatkapaketti on yleensä useamman päivän kestävä pyöräilymatka pisteestä A pisteeseen B, joka myydään ennalta ja sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavaroiden kuljetuksen ja pyöränvuokrauksen ja huollon. Joskus pyöräilypaketti sisältää oppaan palvelut. Pyörämatkailuun liittyy osin ristikkäisiäkin ja vaikeasti muistettavia käsitteitä. Käsitteiden pitää olla mahdollisimman yksinkertaisia ja nykyinen käytäntö huomioon ottavia, joskaan täysin aukottomaan käsitteistöön ei ole mahdollistakaan päästä. Tässä selvityksessä ehdotetaan seuraavien käsitteiden käyttöä, joita myös käytetään jäljempänä: - Pyöräilymatka sisältää ainakin yhden yöpymisen (voidaan käyttää myös lyhyempää versiota pyörämatka, jos ei ole sekaantumisvaaraa liikennetekniseen termiin pyörämatka ). - Pyöräretki on yhtenä päivänä tapahtuva, yleensä vähintään tunnin kestävä loma- tai virkistyspyöräily. Matkailija voi lomansa aikana tehdä pyöräretkiä. - Pyörämatkailija tekee pyöräilymatkan. Matkailija voi tehdä lomamatkallaan pyöräretkiä. - Pyöräretkeilijä tekee pyöräretken. - Pyörämatkailu sisältää pyöräilymatkat sekä matkailijoiden matkallaan kotikuntansa ulkopuolella tekemät pyöräretket. - Pyörämatkailureitistö sisältää valtakunnallisen pyörämatkailureitistön sekä paikalliset pyörämatkailua varten tehdyt pyöräreitit. - Pyöräretkeilyreitistö on pyöräretkeilyä varten tehty paikallinen reitistö. - Pyörämatkailupaketti (lyh. pyöräilypaketti) on yleensä useamman päivän kestävä pyöräilymatka pisteestä A pisteeseen B, joka myydään ennalta ja sisältää vähintään majoituksen, sovitut ateriat ja reitti-informaation sekä lisäpalveluina matkatavaroiden kuljetuksen ja pyöränvuokrauksen ja huollon. Joskus pyöräilypaketti sisältää oppaan palvelut. - Pyöräilymatkaan liittyviä käyttäjätoiveita Pyöräillen Suomessa hankkeen selvitysten ja saaman palautteen mukaan asiakkaat haluavat seuraavia asioita pyöräilymatkaltaan: Reitit: Ennen pyöräilymatkaa 55 % haluaa saada tietoa nimenomaan reitistä; haasteellisuudesta, korkeuseroista, välimatkoista. 18 % haluaa tietoa majoituspaikoista, 10 % nähtävyyksistä, 7 % ruokailuista ja 5 % yleistietoa Suomesta. haluavat pysähtyä lyhyin välimatkoin, yli puolet alle tunnin välein. 78 % pitää tärkeänä matkanteon kiireettömyyttä 83 % piti tärkeänä, että pyöräreitti kiertää alueita, joihin ei muuten tulisi mentyä 83 % haluaa nähdä paikallista elämää 89 % pitää tärkeänä matkaa valittaessa matkakohteen luontoa ja sen puhtautta. Sen sijaan luonnonrauhaa ja matkan ympäristöystävällisyyttä ei pidetty niin tärkeänä luontoa haluttiin kokea seuraavasti; valokuvaus, luontopolut, laavuruokailu, uinti, melonta ja saaristo nousivat esille omaehtoisena tekemisenä 51 % piti tärkeänä, että pyöräreitti ei olisi liian haasteellinen. 23 % halusi, että reitti olisi haasteellinen

9 9 Majoitus ja ruokailu: Sauna, oma WC/suihku ja vaatteidenpesumahdollisuus Maalaistalo suosituin, kestikievari ja aamiaismajoitus lähes yhtä suosittuja. Alkeellista majoitusta ei haluttu (aitta, teltta) eikä toisaalta liian tasokasta. Paketti: Ruokailut, majoitus, matkatavarakuljetus ja lennot Aamiainen, illallinen ja eväspaketti Varusteet: Hyvä pyöräilykartta, pyörä ja reitti-info Kartta riittävän suuressa mittakaavassa Kartalla tehty reitin valinta asiakkaan puolesta Majoituspaikat, nähtävyydet ja palvelut merkitty selkein symbolein Majoituskohteiden pitää kohdentua kartalle Pyöräilypaketissa kulttuuri on luonnon lisäksi keskeinen vetovoimatekijä. Kulttuurilla tarkoitetaan maisemien vaihtelevuutta ja asuttuja seutuja sekä paikallista elämää ja elämäntapaa, tapahtumia, toreja ja markkinoita, paikallisia ihmisiä ja heidän tapaamistaan. 4.2 Pyörämatkailureittien vastuutahot Pyörämatkailureittiin kuuluu väylä, jolla se kulkee, sekä reitin opastus. Konkreettisia toimenpiteitä ovat niiden parantamistoimenpiteet, kuten pyörätien rakentaminen tai opastuksen toteutus, sekä niiden kunnossapito. Näistä huolehtii tienpitäjä eli kunnat ja Tiehallinto omilla teillään. Mitään erityisesti määriteltyä velvollisuutta teiden parantamisesta pyörämatkailua varten ei ole. Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä on voinut vain ehdottaa tiepiireille niiden jo muutenkin pitkään kevyen liikenteen hankkeiden jonoon tiettyjen, reitin turvallisuuden kannalta tärkeiden yleisten teiden osuuksien parantamista. Reiteistä pääosa on yleisillä teillä. Pyöräteiden osuus on arviolta n. 15 %. Myös opastuksesta on tienpitäjä pitänyt huolehtia. Kunnan ja ao. tiepiirin kanssa on voitu sopia myös toisenlaista jakoa yhtenäisten kokonaisuuksien aikaansaamiseksi. Aiemmin on tiepiiri tällöin opastanut myös kaavateillä meneviä reittejä. Opastuksestakin huolehtiminen on pohjautunut täysin vapaaehtoisuuteen. Tämä ei ole toiminut kovin hyvin, koska eri tahojen kiinnostus on vaihdellut johtuen mm. rahapulasta ja muista kiireistä. Yksityisteillä, myös Metsähallituksen metsäautoteillä, kunnan on tullut huolehtia sekä luvista että opastuksesta ja tarvittaessa myös sopia reitin kunnon parantamisesta tienpitäjän kanssa. Tiehallinnon osuus voi kasvaa tulevaisuudessa yksityisteiden osalta, kun pääväylien ns. kevyitä rinnakkaisteitä kehitetään. Vesikuljetusyhteyksistä ovat huolehtineet aikataulun mukaisen liikenteen osalta Tiehallinto ja Merenkulkulaitos ja joissakin tapauksissa myös yksityiset laivayrittäjät. Reitistöä täydentävillä osuuksilla on myös taksivenetyyppisiä yksityisiä veneyrittäjiä. On myös muutama hyvin lyhyt vesistöylitys, joissa itse soudettavasta veneestä huolehtii matkailuyrittäjä.

10 Nykyiset toimijat - Ministeriöt Ylimpänä matkailuviranomaisena Suomessa on kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM), jossa on matkailuasioista vastaava virkamies. KTM:n alaisena toimii Matkailun Edistämiskeskus (MEK), joka vastaa matkailun kansainvälisestä markkinoinnista yhdessä yritysten ja alueorganisaatioiden kanssa. MEKin vastuulle ei siis kuulu tuotekehitys eikä kotimaan markkinointi. Myös liikenne- ja viestintäministeriöllä on erityisesti matkailun infrastruktuuriin ja liikenteeseen liittyviä tehtäviä. ympäristöministeriö (YM) ja maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyrkivät osaltaan edistämään luontomatkailua. MMM:ssä toimii maaseutumatkailun teemaryhmä. - Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä - Matkailutoimistot Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä on aloittanut toimintansa vuoden 1993 lopussa tehtävänään valtakunnallisen reitistön laatiminen Suomeen. Työ alkoi liikenne- ja viestintäministeriön projektina, joka kuitenkin siirrettiin jo v Tiehallinnon vastuulle. Työryhmä on ollut itse itseään täydentävä. Siinä on edustettuna tällä hetkellä Helsingin kaupunki (Antero Naskila, pj.), Tiehallinto (Ulla Priha, siht.), MEK (Mari Mäkelä), Pyöräillen Suomessa projekti (Pirjo Räsänen), Genimap Oy (Janne Kostamo), Etelä-Karjalan liitto (Tuula Taskula), Pyöräilykuntien verkosto (Pasi Korhonen), Easy Living Oy (Merja Vuorinen) ja asiantuntija Juhani Tenhunen. Työryhmä on laatinut valtakunnallisen pyörämatkailureitistön, pyrkinyt huolehtimaan sen opastuksesta ja tehnyt yhdessä Genimap Oy:n kanssa Fillari GT karttasarjan. Työryhmän tehtävänä on edelleen kehittää näitä. Fillari GT karttasarja on Genimap Oy:n tuote ja siten sen vastuulla, mutta työryhmä hankki sen tekemiseen tarvittavan alkurahoituksen (puolet Tielaitokselta ja puolet maakuntien liitoilta), määritteli kartan sisällön ja osallistuu sen kehittämiseen ja ajantasallapitoon yhdessä Genimap Oy:n kanssa. Mahdollisuuksiensa mukaan työryhmä on myös pyrkinyt markkinoimaan pyöräretkeilyä. Työryhmän resurssit ovat kuitenkin hyvin rajoitetut. Työryhmä on saanut rahoitusta taustaorganisaatioidensa kautta. Matkailutoimistot on hoidettu alueittain vaihtelevalla tavalla ja tähän mennessä ne ovat osallistuneet hyvin vähän pyöräilyreittien suunnitteluun. Aktiivisesti pyöräilyreittejä on kehitetty lähinnä Turun saaristossa, Uudellamaalla ja Etelä- Karjalassa, joissa matkailutoimi on osallistunut suunnitteluun. Joillakin kunnilla on omat matkailuinfot, jotka ovat auki joko koko vuoden tai vain kesäisin. Joillakin alueilla on puolivirallinen vihreällä i-kirjaimella varustettu info, joka tarjoaa hieman kattavampaa palvelua. Näiden lisäksi on olemassa seutukunnallisia ja maakunnallisia matkailuinfoja sekä alueorganisaatioita, jotka joissakin tapauksissa kattavat suuremmankin alueen. Nämä organisaatiot vastaavat lähinnä kotimaan markkinoinnista. Viime aikoihin saakka ei kotimaiselle asiakkaalle ole ollut pyörämatkapakettia tarjolla juurikaan muualla kuin Turun saaristossa. Matkanjärjestäjät ja matkatoimistot kuuluvat yleensä osana ulkomaiseen jakeluketjuun ja Suomen puolella paketoinnista vastaavat alueorganisaatioiden lisäksi incoming toimistot. Incoming -toimisto on keskittynyt ulkomaisen asiak-

11 11 - Majoitusyrittäjät kaan palvelemiseen ja myy ulkomaiselle matkanjärjestäjälle tai matkatoimistolle. Suomessa on erittäin vähän matkanjärjestäjiä tai incoming -toimistoja, jotka olisivat kiinnostuneita tai järjestävät pyörämatkoja kotimaiselle tai ulkomaiselle asiakkaalle. Pyöräillen Suomessa hankkeen incoming -toimistoille suunnatussa kyselyssä, jossa kysyttiin olisiko vastaaja kiinnostunut pyörämatkatuotteesta, ei yksikään ilmoittanut kiinnostustaan. Menestyksekkäästi pyöräilymatkoja saaristoon myy Turku Touring. Helsingissä on tilauksesta ryhmille myytävänä muutaman tunnin pituisia, opastettuja retkiä joko aivan keskustassa tai lähiympäristössä. Ulkomailla parhaita pyörämatkapakettien myyjiä ovat aktiviteetteihin erikoistuneet spesialistit, joita on useita kymmeniä. Tuotteen saatavuuden kannalta keskeisessä asemassa on kullakin markkina-alueella toimivat myyjät ja markkinoijat, joilla on paras kontaktipinta asiakkaaseen. Kuljetuspalveluja pyöräilijä tarvitsee mahdollisesti kohteeseen mennessään ja siellä paikasta toiseen siirtyessään. Kuljetuspalveluita Suomeen hoitavat laivaja lentoyhtiöt, jotka huolehtivat Suomen saavutettavuudesta. Suomen sisällä kuljetuspalveluita myyvät liikennöintiyhtiöt kuten VR, Matkahuolto ja Finnair, jotka huolehtivat tuotteen tai varsinaisen kohteen saavutettavuudesta. Pyörämatkailija käyttää myös matkalaukkujen kuljetuspalveluita, joita hoitavat majoittajat ja alueelliset liikennöintiyhtiöt. Peruspalveluina kohteessa pyörämatkailija tarvitsee majoitusta, pyöränhuolto- ja varauspalvelut, merkityt pyöräilyreitit sekä muun muassa tiedot reitin varrelle jäävistä nähtävyyksistä, levähdyspaikoista ja pyöräparkeista. Nämä palvelut kokoaa yleensä paketin myyjä, joka voi olla matkanjärjestäjä, matkatoimisto, alueellinen organisaatio, incoming - toimisto tai liikennöintiyhtiö. Myyjänä voi olla myös omatoimisen matkan osalta kustannusyhtiö tai muu omatoimisen matkan mahdollistavan informaation tuottaja; esim. Suomessa Genimap Oy kustantaa mm. Fillari GT -karttasarjaa ja Fillariopasta. Majoitus on yksi tärkeä pyöräilytuotteen elementti. Pyöräily-ystävälliset majoittajat kiinnittävät huomiota pyöräilijöille tärkeisiin pikkuseikkoihin. He tarjoavat pyöräilymatkailijoille esimerkiksi pyörävaraston ja pyörän perushuoltomahdollisuudet majoituksen lisäksi. Lisäksi majoittaja voi tarjota ruokailumahdollisuuden, jossa on otettu huomioon pyöräilijöiden tarvitsema runsas, mutta helposti sulava ateria. Tällaisia majoitusluokitteluja löytyy lähes kaikista Euroopan maista. Saksassa "Bett & Bike" järjestelmän piirissä on n majoituspaikkaa. Saksalaisessa järjestelmässä yritys itse vastaa kriteereiden täyttymisestä ja niiden toteutumista seurataan asiakaspalautteen kautta. Suomessa tällaista luokittelua ei ole vielä käytössä. Suomessa majoituksen tarjonta vaihtelee huomattavasti alueittain. Monilla alueilla, erityisesti Etelä-Suomessa, majoitustarjonnan vähäisyys aiheuttaa ongelmia pyörämatkailun edistämiselle. 5. SWOT analyysi Suomen pyörämatkailulla on useita vahvuuksia, joita tulisi hyödyntää. Ulkomaisten pyörämatkailuasiakkaiden mielestä Suomen vahvuuksia ovat kaunis, puhdas ja melko koskematon luonto. Useat haastatelluista pitivät vahvuutena myös Suomen vesistöjä, rauhallisuutta, vähäistä liikennettä ja saasteettomuutta. Suh-

12 12 teellisen hyvät tieyhteydet, ystävälliset ja kielitaitoiset ihmiset sekä kotitekoinen ruoka saivat myös muutamia mainintoja. Suurimpina heikkouksina pidettiin Suomen korkeaa hintatasoa, maantieteellistä sijaintia, pitkiä välimatkoja paikasta toiseen, epävakaita säitä sekä liikennekulttuuria. Pyörämatkailun kehittämisen heikkoutena on pidettävä eri tahojen riittämätöntä yhteistyötä. Pyörämatkailuun sisältyy toimijoita matkailun sekä liikenteen ja infrastruktuurin kehittämisestä vastaavilta tahoilta. Pyörämatkatuotetta ei voi olla ilman kulkuväylää ja toisaalta ilman asiakkaan ehdoilla suunniteltua pakettia ja siihen liittyvää materiaalia. Tällä hetkellä näiden kahden tahon välinen yhteistyö on vasta alkutekijöissään. Kevyen liikenteen kehittämisponnistelut pitäisi pyörämatkailun kehittämisen osalta keskittää Pyöräillen Suomessa reittien kehittämiseen yhteistyössä. Pyöräilyreitit ovat huonosti merkittyjä tai merkinnät puuttuvat kokonaan ja lisäksi kevyen liikenteen väyliä on liian vähän. Pyöräillen Suomessa hankkeen keräämien tuotetestausraporttien sekä asiakaspalautteiden (kerätty 2001, 2002 ja 2003, noin 100 asiakaspalautetta ja 40 tuotetestausryhmää) mukaan keskeinen ongelma on reittien huono ja riittämätön merkintä. Valtakunnalliset pyörämatkailureitit on merkitty ruskeilla, pienehköillä tarroilla tai kylteillä maastoon. Opasteista puuttuu kilometrit, usein pyöräreitin tunnistetiedot (nimi tai numero) ja paikkakuntien nimet. Opasteita ei ole riittävästi, niiden sijoittelu ei ole yhtenäistä ja on myös kokonaan opastamattomia osuuksia. Niiden koko ja väri tekevät niistä huomaamattomat. Samat ongelmat vaivaavat uusia Pyöräillen Suomessa reittien merkintöjä ja opasteita. Suurin osa kesältä 2003 saaduista palautteista koski nimenomaan reittimerkintöjä. Verrattuna esim. Sveitsiin Suomen pyörämatkailureittien opasteet ovat todella huonot. Muita merkittäviä heikkouksia on ollut saatavilla oleva materiaali ja sen taso, joka on juontanut juurensa siitä, että pyörämatkailua kehitettäessä asiakkaiden tarpeista ei ole ollut riittävästi tietoa. Tätä ongelmaa on korjannut Pyöräillen Suomessa hanke, joka on kerännyt tutkimustietoa hyvistä kartoista, pakettien sisällöstä ja luonut kriteerit erilaisille reiteille. Hyvässä materiaalissa paikat kohdentuvat kartalle, niistä on riittävät tiedot ja reitistä on tehty valinta asiakkaan puolesta. Reitin nähtävyydet, pituus ja haasteellisuus on huomioitu ja esitetty selkeästi. Hyvän materiaalin ja reitin laadintaan osallistuvat eri tahot ja siinä huomioidaan asiakkaan tarpeet. Suomen lyhyt matkailukausi ja ostettavien konkreettisten pyöräilytuotteiden puuttuminen mainittiin myös. Suomen heikon tunnettuuden takia pyöräilijöillä on epäluuloja ja vääriä tietoja Suomen pyöräilymahdollisuuksista. Keskieurooppalaisin silmin Suomi nähdään erämaisena alueena, jossa karhut ja hyttyset pelottavat pyöräilijöitä. Pakettien osalta Suomen suurimmat heikkoudet ovat liian urheilullinen näkökulma paketteja suunniteltaessa, jolloin päivämatkat muodostuvat liian pitkiksi. Toinen merkittävä heikkous on asiakaslähtöisyyden puute. Tämä näkyy mm. tiettyjen majoitusyritysten välille rakennettuina pyöräilypaketteina, joissa näkökulma on ollut yritysten välisen yhteistyön lisääminen eikä asiakkaan tarpeen tyydyttäminen. Vahvuutena on pidettävä Pyöräillen Suomessa hanketta, joka kattaa lähes koko valtakunnan ja koordinoi tuotteistamis- ja markkinointitoimenpiteitä. Pyöräillen Suomessa hanke edesauttaa myytävien, ulkomaistenkin pyöräilijöiden kriteerit täyttävien pyöräilypakettien tuottamisessa ja tehokkaiden markkinointi-

13 13 sekä jakelukanavien valinnassa. Hanke on luonut kriteerit valtakunnallisille ja alueellisille reiteille ja sen työ pitäisi vakiinnuttaa. Yhteistyöhön pitäisi saada mukaan tiiviimmin liikenteen ja tieverkoston kehittämisestä vastaavat tahot, jotta esimerkiksi pyöräilyreittien merkintä parantuisi. Suomi pystyy tarjoamaan asioita, joita ei esimerkiksi Välimerenmaissa ole mahdollista kokea. Matkailukautta tulisi pyrkiä pidentämään ja ajoittamaan enemmän keskieurooppalaisten lomien mukaan, jolloin pyöräilijöitä pystyttäisiin ottamaan vastaan heidän haluamaan ajankohtana. Pyörävuokraamojen tulisi panostaa oikeanlaisten ja tasoisten pyörien hankintaan. Suomi on uusi ja eksoottinen kohde pyörämatkailumarkkinoilla, jolla vaikuttaa haastattelujen perusteella olevan kysyntää ainakin pyöräilijöiden keskuudessa, jotka keräilevät uusia pyöräilykohteita. Uhkana yleisesti kalliina ja kylmänä pidetylle sekä kaukana sijaitsevalle Suomelle ovat kilpailevat pyöräilymaat, jotka ovat Keski-Euroopasta käsin lähempänä, halvempia ja joissa säät ovat varmemmin lämpimät kuin Suomessa. Suomen pyöräilyn kehitys on pitkälti erinäisten projektien varassa, joten uhkana voidaan nähdä työn lyhytjänteisyys. eri tahojen riittämätön yhteistyö jatkuvuuden puute epäselvät vastuutahot eri tahot eivät sitoutuneita pyörämatkailua ei tunneta tarpeeksi ja paljon vääriä käsityksiä liian vähän pyörävuokraamoja, ei valtakunnallista ketjua aloitettu yhteistyö eri tahojen kesken: pyörämatkailutyöryhmä Pyöräillen Suomessa hanke hyviä alueita pyörämatkailuun hyviä yrityksiä pyörämatkailun palvelun tarjoajiksi MEKin uudessa strategiassa kesäaktiviteettien arvostus noussut (lähde: Räsänen, Saari & Talvitie (2003): Pyörämatkailun kotimaisen tarjonnan ja ulkomaisen kysynnän vertailu. Pyöräillen Suomessa hanke, julkaisematon.) 6. Ohjelman aihepiirit ja niiden yksityiskohtaiset tavoitteet 6.1. Tavoitetila - Tarvitaan visio - Ehdotus: Pyörämatkailu on Suomen tärkein kesämatkailuaktiviteetti, jossa reitistöt, palvelut, markkinointi ja matkailutuotteet muodostavat sekä kansainvälisellä, valtakunnallisella että paikallisella tasolla menestyvän ja toimiva kokonaisuuden. - Tavoitteena on - Laatia sellainen pyörämatkailun edistämisohjelma, joka toteuttaa tavoitevisiota - Huolehtia ohjelman toteuttamisesta - Edistää kansantaloutta ja kansanterveyttä - Luoda elinkeinomahdollisuuksia, mikä on aluepoliittisesti tärkeää - Lähiajan tavoitteet v Pyörämatkailun edistämisohjelma vuoden 2004 lopussa

14 14 - Ohjelman hyväksyminen ja ehdotusten toimeenpanon aloitus, mm. organisatoriset asiat v Toimitaan edistämisohjelman pohjalta v Pyörämatkailureitistön infrastruktuuri - Reitit - Opastus - Pyörämatkailureitistön kehittäminen - Reitistöä kehitetään turvallisemmaksi, mielenkiintoisemmaksi ja mukavammaksi: - Reitistön painoarvoa toteutussuunnittelussa nostetaan. - Reittien turvallisuutta parannetaan yleisillä teillä ja reittejä siirretään muutamissa kohdissa kiertoyhteyksiltä suoremmille osuuksille. Tämä edellyttää pääteiden varsille taajamien läheisyyteen muutamia uusia pyöräteitä tai ns. kevyitä rinnakkaisteitä täydentämään paikallis- ja yksityistieyhteyksiä. Myös taajamien pyörätieverkkoja tulee kehittää. - Reittejä siirretään joiltakin osin asutummille ja mielenkiintoisemmille osuuksille. - Reitistöä ja sen käyttöä keskitetään, jolloin joidenkin vähämerkityksellisten reittien luokitus pudotetaan paikalliseksi, ja niiden opastus muutetaan alueelliseksi tai poistetaan. - Toteutusyhteistyön organisointi - Reitistön kehittämisen tulee olla koordinoitua. Tulee määritellä kuka päättää reittimuutoksista, standardi- ja kehittämistavoitteista ja määrittelee parannuskohteiden kiireellisyysjärjestyksen. Rakennettavista tai parannettavista kohteista tulee olla ajantasaiset kiireellisyysjärjestyslistat. Jos koordinaattoriksi valitaan esim. valtakunnallinen pyörämatkailu- (nyk. pyöräretkeily-) reittityöryhmä, tulee sille varata myös resursseja töiden tekemiseen. - Tiehallinnon ja kuntien tulee yhdessä kehittää ns. kevyttä rinnakkaistieverkkoa pääteiden varsille mahdollisesti varsin etäällekin niistä. Tarpeen mukaan niitä on kehitettävä yhdessä myös metsähallituksen ja yksityistiehoitokuntien kanssa. Tätä varten on kehitettävä menettelytapoja ja myös tarkistettava Tiehallintoa koskevia säädöksiä. - Kunnossapidon laatu - Lähtökohta on sulan kauden pyörämatkailu. - Valtakunnallisten reittien pinnan laadun tulee olla asfalttia tai hyväkuntoista sora- tai kivituhkapäällystettä. Tämä koskee myös yksityistieosuuksia. Erityisesti Pyöräillen Suomessa -reittien tulee olla hyväkuntoisia. Pinnan laatukriteerit tulee määritellä ja sopia vastuukäytännöt yksityisteiden ja metsähallituksen teiden osalta. - Yhteistyön organisointi - Opastuksen kehittämis- ja koordinointivastuu tulee määritellä. Se olisi luontevaa olla sama taho, jolla on kehittämis- ja koordinointivastuu reitistön osalta. Opastuksen toteutus- ja ylläpitovastuut tulee määritellä, ja sitten varata tarpeelliset resurssit tähän..

15 15 - Isoissa opastusmuutoksissa voidaan toimia joko nykykäytännön pohjalta niin, että kunta opastaa kaavatiet ja yksityistiet ja Tiehallinto yleiset tiet sekä sopimuksen mukaan myös kunnalle kuuluvia osuuksia. Voidaan myös palkata joku ulkopuolinen tekijä, joka tekee opastusmuutokset reitti kerrallaan. Tällöin on sovittava tämän työn rahoitus. Opastuksen vuotuinen ylläpito voidaan hoitaa joko em. tavalla tai sitten antaa se, ainakin osittain, pieninä osina eri yhdistysten yms. tehtäväksi. - Ilmeen kehittäminen - Opastuksen ilme säilynee jatkossa nykyisenkaltaisena, koska opastusvärien tai vastaavien muutosten tekeminen on vaikeaa. Opastuksen tasoa tulee jatkossa kuitenkin nostaa sekä kehittää sitä tarpeen mukaan muutenkin. Tässä yhteydessä on myös keskusteltava opastusjärjestelmän mahdollisesta muuttamisesta näkyvämmäksi. - Toimivuuden turvaaminen - Toimivuuden turvaaminen sisältyy yhteistyökohtaan. 6.3 Koulutus Matkailukoulutusta järjestetään Suomessa monella tasolla aina opistotasolta korkeakoulutasolle. Pyörämatkailu on kuitenkin koulutuksessa jäänyt marginaaliin. Tulevaisuudessa pyörämatkailun asemaa matkailun koulutuksessa tulisi vankistaa. Tuleville matkailualan ammattilaisille tulisi jo koulutusvaiheessa antaa pohjatiedot pyörämatkailusta ja sen kehittämisestä. Nykyisille matkailualan toimijoille tulisi täydennyskoulutuksena järjestää koulutusta sekä reitistön perusrakenteiden ylläpitäjien että matkailupuolella. 6.4 Markkinointi Tarvitaan selkeä niin suureen yleisöön kuin matkailualaan kohdistuva pyörämatkailun markkinointistrategia. Strategia tarvitaan erikseen ulkomaille ja kotimaahan. Ulkomailla MEK on tärkein toimija, mutta kotimaan markkinoinnissa ei ole ollut ketään vastuullista toimijaa. Myös kotimaan markkinointi tulee vastuullistaa. Eräs markkinoinnin osa-alue on erilainen pyöräilijöille tarkoitettu esite- ja mainosmateriaali niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. Sähköisen liiketoiminnan konseptia on vahvistettava ja luonnollisimmin aloittaminen tapahtuisi pyörämatkailun perusinformaation kokoamisella yksille sivustoille. Pyöräillen Suomessa hanke rakentaa sivustoja, joiden ylläpito jäisi hankkeen päättymisen jälkeen MEKille. Ongelmana on myös markkinakehityksen seuranta. Tutkimusta pitäisi kokonaisuudessaan painottaa kysynnän ennakointiin ja tämä lienee luonteva tehtävä MEKille. Tiedon pitäisi olla mahdollisimman täsmällistä, jotta yritykset voisivat hyödyntää sitä tuotekehityksessään. Kysymyksiä pitäisi pohtia enemmän yritysten kanssa yhteistyössä. Toinen esille noussut kysymys on se, miten markkina- ja asiakastieto kanavoituu yritykseen saakka. Yhtenä ratkaisuna voisi olla se, että matkailun alueorganisaatiot ottavat nykyistä enemmän vastuuta yritysten kouluttamisesta tältä

16 16 osin. Yrittäjien markkinointiyhteistyö tulee organisoida. Netti portaalit ja messut ovat myös tärkeitä. Valtakunnallisen ja seudullisen tiedon keräyksen organisointi tulee järjestää. MEKin rajahaastattelututkimuksessa tulisi tarkemmin selvittää asiakkaiden matkan päätarkoitus ja motiivi. 6.5 Tuotekehitys - Karttajärjestelmä - Reitit Pyörämatkailun edistäminen vaatii jatkuvaa kehittämistyötä. - Tulee määritellä koko ulkoilu- ja pyörätiekarttajärjestelmä Suomessa. Tarvittavat karttatasot voisivat olla - Valtakunnallinen yleiskartta (n. 1: ), jossa on esitelty Pyöräillen Suomessa -reitit ja muut valtakunnalliset reitit ja niiden kartat. Tämä olisi samalla markkinointikartta. Sen tulee olla ilmainen. - Fillari GT (1: ) ja Pyöräillen Suomessa -reittioppaat (1: ). - Seuraava taso on kaupunkiseutujen ilmaiset pyörätiekartat, jotka sisältävät mahdollisuuksien mukaan myös lähitaajamat ja pyöräilyn lisäksi ehkä myös muuta ulkoiluaineistoa (n. 1: ). Näitä täydentävät asutuilla seuduilla pyöräilyn ja muun ulkoilun kannalta kehitetyt 1: yleiskartat sekä erityisalueiden ulkoilukartat. - Paikallisten karttojen yhtenäistämissuositukset - Karttojen sisällöstä ja aluerajausperiaatteista tulisi antaa suosituksia. Mm. Jaloin -projektiin kuuluvasta pääkaupunkiseudun ulkoilukarttatutkimuksesta saadaan tällaisia suosituksia. Myös matkailusektorin pitäisi osallistua niiden suunnitteluun ja toteutukseen. Valtakunnallisia reittejä tulee kehittää reittien rakenteisiin ja opastukseen kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi myös muuten niiden mielenkiintoisuuden lisäämiseksi, esimerkiksi parantamalla reittien ympäristönhoitoa, lisäämällä erilaista ympäristötaidetta ja esiintuomalla historiallisia tai luonnonnähtävyyksiä. Eri kehittämisaiheiden yleiset tavoitteet ja vastuutahot tulisi määritellä. Koordinointivastuu voitaisiin yhdistää reitistön muuhun koordinointiin. - Kriteerit, luokitukset ja ohjeet Pyöräillen Suomessa hanke on laatinut ohjeet pyörämatkapaketin tekemiseksi. Ohjeet tulisi laatia myös muillekin pyöräilytuotteille: erilaisille kartoille, reiteille, markkinointimateriaalille jne. Pyöräillen Suomessa hankkeelta ilmestyy pyörämatkailun tuotteistamis- ja markkinointiopas talvella Pyöräillen Suomessa reiteille on tehty niiden saavutettavuutta, vetovoimaisuutta ja ajettavuutta koskevat kriteerit. Ne on myös jaettu vaativuustason mukaisiin luokkiin. Luokitteluja olisi hyvä kehittää ja laajentaa. Myös alueellisille ja paikallisille kunnan ulkopuolisille käyttäjille tarkoitetuille reiteille tulisi määritellä jonkinlaiset kriteerit. Luokitteluissa tulee ottaa huomioon mm. onko kohderyhmänä koti- vai ulkomaiset pyöräilijät.

17 17 - Muita kehittämiskohteita Seuraavassa on lueteltu joitakin kehittämiskohteita, joista osa on jo aiemmin käsitelty: - Pyöräilypaketit - Pyöräretket, -matkat, -vaellukset - Pyöräilytapahtumat - Tulisi kehittää muutama eri puolille Suomea sijoittuva vuotuinen yhden päivän iso pyöräilytapahtuma pyöräretkeilyn ja myös muun pyöräilyn kannustamiseksi. Päätapahtuman, joka voisi olla kansainvälinen, tulisi olla Helsingissä. - Tulisi luoda valtakunnallinen pyöräily-ystävällinen majoituspaikkaverkosto - Muu palvelutuotanto (välineiden huolto ja vuokraus, kuljetuspalvelut, muut ohjelmapalvelut jne.) - Pyörämatkailualan markkinointi uusien yrittäjien mielenkiinnon herättämiseksi - Laadun varmistustoimet - Tuotekehityksen tehostaminen tuoteluokittelun ja ohjeistuksen avulla. 7. Ehdotus jatkotoimenpiteiksi Valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä ehdottaa seuraavia toimenpiteitä hankkeen käynnistämiseksi: - LVM käynnistää työryhmän nimeämisen laatimaan pyörämatkailun edistämisohjelmaa ja varaa resurssit sihteerin palkkaamiseen. - Työryhmän jäseniksi kysytään edustajia harkinnan mukaan ainakin seuraavilta tahoilta: - LVM, KTM, MMM, YM, MEK, Tiehallinto, Kuntaliitto, Pyöräillen Suomessa hanke, valtakunnallinen pyörämatkailureittityöryhmä, Suomen pyöräilykuntaverkosto ja Suoma ry. - Työn alustava aikataulu voisi olla vuoden 2004 loppuun.

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi

UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN. Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi UUTTA PONTTA PYÖRÄILYYN Ehdotus pyöräilypoliittiseksi ohjelmaksi PYÖRÄILYN EDUT Terveys Ympäristö Liikennejärjestelmä Tasa-arvo ja inhimillisyys päivittäinen puolituntinen arkiliikkumisesta ei melua, ei

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013

Outdoors Finland II. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Satakunta 14.11.2013 Outdoors Finland II Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke Satakunta 14.11.2013 Heli Saari heli.saari@visitfinland.com www.mek.fi/outdoorsfinland Matkailun edistämiskeskus Tehtävänä

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU

Vaellus ja sauvakävely. Finland TRADE. Outdoors TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET K AL ASTUS VAELLUS PYÖR ÄILY MELONTA WILDLIFE HEVOSMATK AILU ja sauvakävely TEEMAKOHTAISET TUOTESUOSITUKSET Outdoors Finland on valtakunnallinen kesäaktiviteettien kehittämisohjelma, jonka päätavoitteena on koota pienten ohjelmapalveluyritysten kenttä yhteen kehittämään

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009. Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN MATKAILUN AJAKOHTAISSEMINAARI Helsinki 9.6.2009 Matkailustrategian tavoiteseuranta Määrälliset indikaattorit Tutkimuspäällikkö Tom Ylkänen, MEK Matkailustrategian toimenpideohjelman

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Jukka-Paco Halonen 3.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella

: : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängön alueella : : HÄJY 011 : : Matkailun kehittämisprojekti Hämeen Järviylängöllä Projektin nimi lyhentyy toteutusalueesta ja päättymisvuodesta:

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011

OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN. Pirjo Räsänen 2011 1 OUTDOORS FINLAND MELONTAMATKAILUN TUOTTEISTAMINEN Pirjo Räsänen 2011 Liite Outdoors Finland Melontareittien suunnitteluoppaaseen (MEK 2011, Karttunen) Outdoors Finland -aktiviteettien kehittämisohjelman

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 30.10.2013 Lappeenranta Pirjo Räsänen Klo 08.30-09.00 Klo 09.00-09.10 Klo 09.10-10.00 Klo 10-11.00 Klo 11.00-12.00 Aamukahvi Aloitus. Esittelyt ja

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö

Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003. Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö Miksi HEILI-ohjelma 3.6.2003 Yli-insinööri Seppo Öörni Liikenne- ja viestintäministeriö 1 HEILI Henkilöliikenteen info-ohjelma Edistää yhteistyötä henkilöliikenteen tiedotuspalveluiden ja joukkoliikenteen

Lisätiedot

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 Liisa Renfors / MEK Aurora borealis in Lapland Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille 21.03.2012 / MEK Tuotekehityksen tuki ja tutkimus Katto-ohjelmat Outdoors Finland

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Senior Tourism Consultant Sanna Tuononen 1.5.2013 31.10.2013 31.10.2013 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013

MINNO-osaprojekti. Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg. TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNO-osaprojekti Leena Grönroosin puolesta Eva Holmberg TouNet-projektin ohjausryhmä 25.3.2013 MINNOssa on kaksi erillistä osiota Etelä-Suomen matkailun tulevaisuus : Häme, Päijät-Häme, Uusimaa Toteuttaja

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto

Katariina Myllärniemi liikenne- ja viestintäministeriö. V-S ELY-keskus, liikenne ja infrastruktuuri. Laura Leppänen, siht. Varsinais-Suomen liitto PÖYTÄKIRJA TURUN KAUPUNKISEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖ OHJAUSRYHMÄ aika: torstai 7.11.2013 klo 9.15 11.00 paikka: Varsinais-Suomen liitto, Ratapihankatu 36, kokoushuone Tammi kutsutut: Jarkko Virtanen,

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä

Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Strategiasta reunakiviin pyöräilyn edistämien Helsingissä Reetta Keisanen 6.3.2015 Helsingin strategisina tavoitteina Edistää kestävää liikkumista lisäämällä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa

Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Harvinaisten kielten osaamistarpeet Lapin alueella Ammattikielten ja viestinnän yhdistyksen kevätpäivät 18.5.2011 Kokkolassa Ritva Ala-Louko Lapin korkeakoulukonsernin kielikeskus Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Seitsemisen Luontokeskus 18.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen

Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa. 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Luonto- ja aktiviteettimatkailusta uutta liiketoimintaa 12.11.2013 Hyvinkää Pirjo Räsänen Valmennuksessa opit: - kansainvälisen matkailun markkinoinnin peruskäsitteet - valmiudet aloittaa jakelukanaviin

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

Jyväskylän pienten järvien melontareitit

Jyväskylän pienten järvien melontareitit Jyväskylän pienten järvien melontareitit Melonnan harrastus kasvaa Melonnan harrastajia on Suomessa noin 18 500 (2001) ja määrä kasvaa koko ajan. Aktiivimelojia kuitenkin vain noin 10 % tästä määrästä

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen

Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014. Markkinointiedustaja Sanna Tuononen Ajankohtaista markkinoilta Marraskuu 2014 Markkinointiedustaja Sanna Tuononen 24.11.2014 Sisältö Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen kannalta? Mitkä ovat näkymät

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina Kansallispuistokävijät matkailijoina Tuija Sievänen ja Marjo Neuvonen Orilammin lomakeskus 19.3.2010 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Tutkimuksen

Lisätiedot

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN

YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN MUISTUTUS 15.10.2013 Kaupunkirakennelautakunta Jyväskylän kaupunki YHDISTETYN JALKAKÄYTÄVÄN JA PYÖRÄTIEN RAKENTAMINEN LAAJAVUORENTIELLE RANTASIPIN LUOTA MUTKAPOHJAAN Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen

Lisätiedot

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok

Matkailutuotteen laatu. InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok InFAcTo koulutus Hämeenlinna 14.02.2013 Merja Pollok - ohjelma 08.30 09.00 Tulokahvit 09.00 10.00 Esittelyt, päivän ohjelma ja laadun perustietoutta matkanjärjestäjän näkökulmasta 10.00 10.30 Hotelli-,

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista

Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Metsänomistajien näkemys luonnontuotteisiin perustuvista liiketoimintamahdollisuuksista Veera Tahvanainen ja Mikko Kurttila Luonnontuotealan tutkimusseminaari, Ruka, Kuusamo 11.11.2015 Taustaa Luonnontuotteisiin

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI. LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI LIVE verkostotapaaminen 17.3.2011 Johanna Taskinen Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014

Visit Finland matkailijatutkimus Väliraportti, syyskuu 2014 Visit Finland matkailijatutkimus Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 5099 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Tiivistelmä... 1 Johdanto... 2 Ulkomaalaiset Suomessa tammi-elokuussa...

Lisätiedot

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa

Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Näkökulmia kiinalaisten matkailun merkitykseen Suomessa nyt ja lähitulevaisuudessa Kurki-matkailuaamupäivä, Kouvola Projektipäällikkö Olli Hakala Technical Visits China Matkailun ja elämystuotannon Osaamiskeskus

Lisätiedot

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 HEVOSMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Hannele Aalto, Viikinkilinna / Vaellustalli Toreson Satu Haagmann, Luomajärven Hevoskievari Oy Suvi Louhelainen, Suomen Hippos ry Riku Leppänen,

Lisätiedot

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama

Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama Esteettömyysohjeet suunnittelijan käytössä, case Kuusamo, Pudasjärvi ja Limingan taajama 23.2.2003 Ramboll / Erkki Sarjanoja Esteettömyyden mahdollisuudet Missä ja milloin fyysisen ympäristön esteettömyys

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi

Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Liikenne- ja viestintäministeriön toimet kestävän liikenteen edistämiseksi Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt työpaja 6.11.2009 Miksi toimia

Lisätiedot

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ

PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ D PARHAAT KÄYTÄNNÖT PYÖRÄILYN JA KÄVELYN EDISTÄMISESSÄ PYKÄLÄ-projektin tulokset Liikenteen tutkimuskeskus Vernen PYKÄLÄ-projektin tuloksista julkaistiin kaksi kirjaa: Parhaat eurooppalaiset käytännöt

Lisätiedot

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö

LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö LEIRINTÄMATKAILU SUOMESSA JA PORVOOSSA Pipsa Kyöstiö Sisältö 1 Yleistä Suomesta... 3 1.1. Leirintämatkailun taustaa... 3 1.2. Toimialan luonne... 3 1.3. Huomioita tulevaisuuden leirintäaluematkailussa...

Lisätiedot

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut

Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla. Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Vesistöjen virkistyskäyttö Koillismaalla Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4.2015 Matti Hovi Metsähallitus/Luontopalvelut Suomalaiset viihtyvät veden äärellä Lähes joka toinen suomalainen veneilee

Lisätiedot

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI

Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI Työpaikat kestävän liikkumisen edistäjinä TYKELI 2010 2012 Työpaikat liikkumisen portinvartijana Yhteiskäyttöautot Pyörävuokraamot Pyöräliikkeet ja huolto palvelut Ajotapakoulutus Pysäköintipalvelut Joukkoliikenne

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012)

E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) E18 ideatyöpajojen satoa Kotkan-Haminan seudulla (13.6. ja 4.9.2012) Cursor Oy Jouko Luode 1.10.2012 1 E18-infotilaisuus 13.6.2012 E18-kasvukäytävä ohittamaton mahdollisuus yrittäjälle! Infotilaisuus yrittäjille

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Ranskalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA RANSKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN RANSKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina

Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Autoliiton Matkailututkimus 2013 selvitykset taulukoina Millä ajoneuvolla matkustitte % Henkilöauto, pakettiauto, maasturi 62 Matkailuauto 18 Moottoripyörä 10 Fly & Drive 5 Auton ja matkailuvaunun yhdistelmä

Lisätiedot

Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke

Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014. Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Uudet tuoteaihiot Luvia 23.4. 2014 Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Monimuotoiset nykypäivän maatilat - kierros Huittisissa Palvelun tuottajat: maatilat, jotka toimivat matkailualalla + käsityöyrittäjät

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ

LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ LIIKKUMISEN OHJAUS YRITYKSISSÄ SUOMALAISET LIIKKEESSÄ Liikenne aiheuttaa viidenneksen (20%) Suomen hiilidoksidipäästöistä. Lentoliikenteen päästöt ovat viisinkertaiset junaan verrattuna Kaikista suomalaisten

Lisätiedot

Ajankohtaista markkinoilta

Ajankohtaista markkinoilta Ajankohtaista markkinoilta Markkinointiedustaja Jyrki Oksanen 1.5.2013 31.10.2013 30.1.2014 Sisältö/ Saksa ja Sveitsi 2/2013 Mitkä seikat ovat vaikuttaneet kuluneen kauden tuloksiin, erityisesti Suomen

Lisätiedot

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa

MUISTIO 1 (3) 28.2.2007 MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI. 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa MUISTIO 1 (3) MAANTIEN MUUTTAMINEN KADUKSI 1. Asemakaavan laatimisessa huomioitavaa Valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä varten, jotka palvelevat pääasiassa

Lisätiedot

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke)

Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) 1 Maankäytön ja liikennesuunnittelun vaikutukset vapaa-ajan liikkumiseen (VAPAALLA-hanke) Raportti: http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf2/3201142-v-liikkuminen_vapaa-ajalla.pdf Tekijöiden yhteystiedot:

Lisätiedot

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA

KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA KEHITTYMISEN JA UUDELLEEN ELÄVÖITYMISEN KAUPUNKILÄHIÖ HAJALA Historiasta nykypäivään Hajalan kylän synty voidaan vanhojen veromerkintöjen pohjalta ajoittaa 1300-luvulle. 1700-luvulla kaksi yöpymis-, ravitsemus-

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.

Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3. Luontoon tukeutuvat matkailun hyvinvointipalvelut Etelä-Pohjanmaalla Luonnontuotteet matkailu- ja hyvinvointipalveluissa 20.3.2014 Ähtäri Jaana Rintala, projektikoordinaattori MATKO3-hanke SeAMK Elintarvike

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013

4.10.2013 Esityksen laatija. Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 4.10.2013 Esityksen laatija Maakunnan ajankohtaisia matkailukuulumisia Matkailukoordinaattori Leena Pajala 3.10.2013 1 Keski-Suomen liitto / Keski-Suomi Loma-Suomi Keski-Suomen liiton rooli matkailussa

Lisätiedot

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat

Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Venäjän palvelusanasto ja kalastusmatkailun jakelukanavat Tampere UKK-instituutti 13.2.2012 Tilaisuuden avaus Projektipäällikkö Ismo Kolari ProAgria Pirkanmaa / Kansainvälisesti kalavesillä ismo.kolari@proagria.fi,

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen

SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA. TransECO 2011, Jukka Räsänen SÄHKÖISTEN KULKUVÄLINEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDISTÄMINEN EUROOPPALAISIA LÄHESTYMISTAPOJA ESITYKSEN SISÄLTÖ Tausta ja tavoitteet Tarjonta ja kysyntä Erilaisia lähestymistapoja Suosituksia TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS)

PALVELUKOHTEIDEN PAIKALLISET VIITOITUSPERIAATTEET, HÄMEENLINNA (LUONNOS) 20.10.2015 Palvelukohteiden paikalliset viitoitusperiaatteet antavat suuntaviivat opastamiselle Hämeenlinnassa. Viitoitusperiaatteissa noudatetaan pääasiassa Palvelukohteiden viitoitus ohjetta (TIEH 2000021-07)

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA

Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA Yhdystien 6304 kevyen liikenteen järjestelyt Lanneveden kohdalla, Saarijärvi ALUEVARAUSSUUNNITELMA ESIPUHE Työn tavoitteena oli laatia aluevaraussuunnitelma kevyen liikenteen väylän ja siihen liittyvien

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään

Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Rautateiden henkilöliikennepaikat esteettömiksi Pysäkkien palvelutasoa kehitetään Arja Aalto 3.6.2015 Liikennevirasto vastaa Suomen teistä, rautateistä ja vesiväylistä sekä liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle

Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Venäläisen asiakkaan ostokäyttäytyminen ja matkailutuotteiden markkinointi Venäjälle Imatra 14.1.2014 Virve Obolgogiani Mimino Oy Tavoitteena matkailutuotteen myynti venäläiselle asiakkaalle Miten asiakas

Lisätiedot

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014

Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Henkilöliikenteen asemapaikkojen ja rata-alueiden kehittämistarpeet ylijohtaja Kari Ruohonen 14.5.2014 Kaupungit kasvaneet ja kehittyneet ratapihojen ympärille Asuminen ja muun maankäyttö sijaitsee ratapihojen

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä

Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Reitistöt luontomatkailun kehittämisessä Mika Lehtolainen Luontomatkailun kasvuun uskotaan Luontomatkailua pidetään yhtenä nopeimmin kasvavista matkailun sektoreista. Suomessa luontomatkailuun liittyvän

Lisätiedot