HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2015

2 SISÄLLYS Hallituksen toimintakertomus 3 Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS 7 Konsernitase, IFRS 8 Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista, IFRS 9 Konsernin rahavirtalaskelma, IFRS 10 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Perustiedot yrityksestä Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Segmentti-informaatio Yhteiset toiminnot Myytävänä olevaksi luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät Hankitut liiketoiminnot Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Tuloverot Osakekohtainen tulos Osingot Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet Tytäryhtiöt Sijoitukset osakkuusyrityksiin Muut rahoitusvarat Pitkäaikaiset saamiset Laskennalliset verosaamiset ja -velat Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahavarat Osakepääoma ja muut rahastot Varaukset Korolliset velat Ostovelat ja muut velat Liiketoiminnan rahavirtojen oikaisut Eläkevelvoitteet Taloudellisten riskien hallinta Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset Lähipiiritapahtumat Tytäryhtiöt Osakkeet ja osakkeenomistajat Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat 45 Viiden vuoden lukusarjat 46 Tunnuslukujen laskentakaavat, IFRS 47 Neljännesvuosiluvut, IFRS 48 Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS 49 Emoyhtiön tase, FAS 50 Emoyhtiön rahoituslaskelma, FAS 51 Emoyhtiön tilinpäätösperiaatteet Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot Liikevaihto Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstö ja henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset erät Muut välittömät verot Laskennallisten verovelkojen muutos Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Oma pääoma Pakolliset varaukset Laskennalliset verovelat Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen vieras pääoma 60 Annetut vakuudet ja vastuusitoumukset 61 Emoyhtiön omistamat yhtiöt 62 Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen käytöstä ja hallituksen toimintakertomuksen sekä tilinpäätöksen allekirjoitus 63 Emoyhtiön kirjanpitokirjat, tositelajit ja säilytystapa 64 Tilintarkastuskertomus 65

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS FINNLINESIN LIIKETOIMINTA Finnlines on Itämeren suurin varustamo yhteenlaskettujen roroja ropax-volyymien perusteella (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, Iso- Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. KONSERNIRAKENNE Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Raportointikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 21 tytäryhtiötä. Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikkakonserni ja erikoistunut autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldikonserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 110 alusta käsittävällä, täysin omalla laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 93,38 prosentin ( ) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja. YLEINEN MARKKINAKEHITYS Liikenneviraston tilastojen mukaan tammi-joulukuussa Suomeen meritse kontti-, rekka- ja perävaunuyksiköissä kuljetetut lastimäärät (tonneissa mitattuna) supistuivat 4 prosenttia, mutta Suomesta ulkomaille meritse em. yksiköissä kuljetetut lastimäärät kasvoivat 3 prosenttia vuoden 2014 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Saman jakson aikana yksityinen ja rahtiin liittyvä matkustajaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä kasvoi 1 prosentin. Suomen ja Saksan välillä vastaava liikenne kasvoi 1 prosentin (Liikennevirasto). FINNLINESIN LIIKENNE Finnlines aloitti Hangon ja Rostockin välillä liikenteen, jota operoi tammikuussa 2015 hankittu MS Finnmerchant. Tämä vuonna 2003 rakennettu roro-alus täydentää Finnlinesin linjaliikenteen asiakkaille tarjoamaa palvelua ja vahvistaa Finnlinesin laivaston kilpailukykyä. Uudet, entistä tiukemmat ympäristövaatimukset rikkipitoisuusrajojen suhteen astuivat voimaan Pakokaasupesureiden sekä uusien propulsiojärjestelmien asennukset jatkuivat vuoden 2015 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana, mikä aiheutti satunnaisia häiriöitä palvelutarjontaan. Valtaosa asennuksista saatettiin loppuun maaliskuun 2015 aikana. Kesäkuussa Finnlines laajensi entisestään Suomen, Saksan ja Venäjän välisiä runkolinjoja lisäämällä kapasiteettia sekä Travemünden että Rostockin liikenteeseen. Hangosta Rostockiin liikennöivä MS Finnmerchant telakoitiin syyskuussa pakokaasupesurijärjestelmän asennusta varten, jolloin MS Finneagle siirtyi Naantali-Kapellskär -liikenteestä Hanko-Rostock -linjalle. Vuoden 2015 viimeisellä neljänneksellä Finnlines ja DFDS solmivat yhteistyösopimuksen rahdin kuljettamisesta (slot charter agreement) Finnlinesin aluksella Venäjän ja Saksan välillä alkaen. Molemmat yhtiöt jatkavat itsenäisesti merikuljetuspalveluita, myyntiä, asiakaspalvelua sekä lastin käsittelyä linjan satamaterminaaleissa. MS Misanan rahtaussopimus päättyi ja laiva luovutettiin Hullissa Viimeisellä vuosineljänneksellä MS Finneagle oli rahdattuna Grimaldi-konsernille. Raportointikauden aikana Finnlinesilla oli keskimäärin 22 (24 vuonna 2014) alusta omassa liikenteessään. Tammi-joulukuun aikana kuljetettiin yhteensä noin 624 (638 vuonna 2014) tuhatta lastiyksikköä, 156 (99) tuhatta henkilöautoa (ei sisällä matkustajien autoja) sekä lisäksi (2 319 oikaistu luku) tuhatta tonnia rahtia, jota ei voida määritellä yksiköissä. Lisäksi kuljetettiin noin 575 (561) tuhatta yksityistä ja rahtiin liittyvää matkustajaa. TALOUDELLINEN TULOS Finnlines-konsernin liikevaihto oli 511,2 (532,9) miljoonaa euroa vuonna 2015, jossa on vähennystä 4,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Varustamotoiminta ja merikuljetuspalvelujen liikevaihto oli 492,9 (517,4) miljoonaa euroa ja Satamatoimintojen liikevaihto oli 35,9 (36,9) miljoonaa euroa. Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin liikevaihto laski alemman polttoainelisän ja laivojen myynnistä johtuvien alentuneiden bareboat-vuokratuottojen johdosta. Satamatoimintojen liikevaihto pieneni uudelleenjärjestelyjen seurauksena. Segmenttien välinen sisäinen liikevaihto oli 17,6 (21,3) miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että Satamatoimintojen ulkoinen liikevaihto kasvoi raportointikauden aikana. Tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) oli 126,9 (115,4) miljoonaa euroa, jossa on lisäystä 9,9 prosenttia. Tulos ennen korkoja ja veroja (EBIT) oli 70,3 (58,6) miljoonaa euroa. Operatiivisen toiminnan lisääntyneen tehokkuuden ansiosta polttoaineen kulutus on pienentynyt, alusten kapasiteetin käyttöaste parantunut ja kulut alentuneet useilla eri osa-alueilla, mikä on edelleen vaikuttanut myönteisesti konsernin kannattavuuteen. Toimintojen lisääntyneestä tehokkuudesta huolimatta tulosta rasittivat ensimmäisellä vuosineljänneksellä useamman aluksen telakointi uusien pakokaasupesureiden ja propulsiojärjestelmien asennuksista johtuen. Parantuneesta taloudellisesta asemasta johtuen nettorahoituskulut alenivat ja olivat -17,1 (-21,9) miljoonaa euroa. Rahoitustuotot olivat 0,9 (0,5) miljoonaa euroa ja rahoituskulut -18,1 (-22,4) miljoonaa euroa. Tulos ennen veroja (EBT) parani 16,5 miljoonaa euroa ja oli 53,2 (36,6) miljoonaa euroa. Raportointikauden tulos oli 56,8 (41,7) miljoonaa euroa ja tulos osakkeelta (EPS) oli 1,10 (0,81) euroa. Tärkeimmät liiketoimintaa ja osaketta koskevat avainluvut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa Viiden vuoden lukusarjat sivulla 46. TASE, RAHOITUS JA RAHAVIRTA Huolimatta yhtiön meneillään olevasta ympäristöteknisestä investointiohjelmasta korollinen velka aleni 18,7 miljoonalla eurolla ja oli 533,7 (552,5) miljoonaa euroa, ilman rahoitusleasingvelkoja 17,9 (19,6) miljoonaa euroa. Taseesta laskettu omavaraisuusaste parani 45,7 (41,7) prosenttiin ja velkaantumisaste (gearing) aleni 97,1 (113,0) prosenttiin. Alusvuokravastuut laskivat 10,4 miljoonaa euroa 0,1 miljoonaan euroon vuoden 2014 joulukuun loppuun verrattuna. Konsernin maksuvalmius on vahva ja kauden lopussa rahavarat yhdessä myönnettyjen, käyttämättömien luottolimiittien kanssa olivat yhteensä 114,5 (123,1) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan nettorahavirta parani merkittävästi ja oli 105,8 (82,1) miljoonaa euroa ennen investointeja. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

4 INVESTOINNIT Konsernin bruttoinvestoinnit olivat raportointikauden aikana 64,1 (36,6) miljoonaa euroa sisältäen aineettomat ja aineelliset hyödykkeet. Poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä 56,6 (56,8) miljoonaa euroa. Investoinnit sisältävät MS Finnmerchantin oston, vuoden 2016 alussa toimitettujen kahden roro-aluksen ennakkomaksut, normaaleja käyttöomaisuuden korvausinvestointeja, IT-investointeja sekä suurelta osin Finnlines-konsernin 100 miljoonan euron ympäristöinvestointiohjelmaan liittyviä maksuja. Euroopan Unioni on myöntänyt Finnlinesille Verkkojen Eurooppa -rahoituksen kautta 14,5 miljoonaa euroa tukea linjaliikenteen alusten ympäristöteknisiin investointeihin. Tuki on käsitelty hankintamenojen oikaisuna. Yhtiö reagoi voimaan tulleisiin polttoaineen rikkipitoisuusrajaa koskeviin uusiin tiukempiin ympäristömääräyksiin käynnistämällä ympäristöinvestointiohjelman. Finnlines toteuttaa johdonmukaista ja kustannustehokasta vaatimusten noudattamisen strategiaa käyttäessään tehokkaita pakokaasunpuhdistusmenetelmiä, joilla saavutetaan jopa vaadittua parempi rikkidioksidin (SOx) puhdistustaso. Lisäksi yhtiö investoi energiatehokkuuteen ja ympäristönsuojelun tason parantamiseen. Useiden alusten propulsiojärjestelmien uudistaminen ja joidenkin pohjien käsittely antifouling-maalilla alentaa merkittävästi polttoaineen kulutusta ja näin syntyy myös huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä (CO 2). Ympäristöinvestointiohjelman ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2014, jolloin yhtiö tilasi pakokaasunpuhdistusjärjestelmät ( pesurit ) kymmeneen roro-alukseensa ja neljään ropaxalukseensa sekä propulsiojärjestelmien uudistukset kuuteen laivaansa. Nämä asennukset suoritettiin vuoden 2015 talvella ja keväällä ja ne saatiin päätökseen toukokuussa Vuonna 2015 Finnlines käynnisti ympäristöinvestointijärjestelmän toisen vaiheen, johon sisältyy pakokaasupesurien tilaukset vielä kolmeen roro-alukseen ja kolmeen ropax-alukseen. Lisäksi aloitettiin energiatehokkuusinvestointi siten, että propulsiojärjestelmän uudistusohjelma ulotettiin koskemaan vielä kolmea ropax-alusta ja kahden ropax-aluksen pohja käsiteltiin erityisellä antifouling-maalilla ( silikonimaali ). 100 miljoonan euron ympäristöinvestointiohjelman toinen vaihe on käynnissä ja sen on tarkoitus valmistua keväällä HENKILÖSTÖ Konsernin palveluksessa oli raportointikauden aikana keskimäärin (1 701) henkilöä, joista maahenkilöstöön kuului 698 (759) työntekijää ja merihenkilöstöön 899 (942) työntekijää. Maahenkilöstön keskimääräisen henkilömäärän lasku johtuu pääsääntöisesti satamatoiminnoissa tapahtuneista irtisanomisista. Merihenkilöstön lukumäärän lasku johtuu MS Finnhansassa ja MS Finnsailorissa tapahtuneista henkilöstövähennyksistä. Henkilöstömäärä raportointikauden lopussa oli yhteensä (1 635), josta maahenkilöstöä 699 (716) ja merihenkilöstöä 889 (919). Henkilöstökulut (mukaan lukien sosiaalikulut) olivat raportointikauden aikana 84,2 (88,4) miljoonaa euroa. TUTKIMUS JA KEHITYS Finnlinesin tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on löytää ja ottaa käyttöön uusia käytännön malleja ja toimintatapoja, joiden avulla yhtiö pystyy vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin entistä kestävämmällä ja kustannustehokkaammalla tavalla. Vuonna 2015 painopiste oli edelleen laivojen ympäristöinvestoinneissa. Vuoden 2015 alusta voimaan astuneen EU:n rikkidirektiivin ja MARPOL-yleissopimuksen vaatimusten täyttämiseksi kustannustehokkaasti aloitettiin vuoden 2014 aikana projekti pakokaasupesureiden asentamiseksi laivoihin. Osaan laivoista asennettiin myös uudet potkurit sekä joidenkin laivojen pohjat maalattiin pienemmän kulkuvastuksen mahdollistavilla uuden teknologian maaleilla. Toimenpiteet vähentävät huomattavasti energiankulutusta ja ympäristövaikutuksia. Pääosa asennustöistä tehtiin vuoden 2015 aikana. Asennustyöt jatkuvat edelleen vuoden 2016 aikana. Vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön lastiliikenteen uusi operatiivinen IT-järjestelmä. Käyttöönoton myötä yhtenäistettiin järjestelmät Finnlines-konsernin sisällä eri liikenteissä ja koko Grimaldi-konsernin verkoston piirissä. Vuoden 2015 aikana käynnistettiin myös satamien operatiivisten järjestelmien uudistustyö. FINNLINESIN OSAKE Yhtiön rekisteröity osakepääoma oli euroa, joka jakaantui osakkeeseen. Raportointikauden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsinki Oy:ssä yhteensä 7,1 (5,1) miljoonaa kappaletta. Yhtiön koko osakekannan markkina-arvo kasvoi yli 10 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja oli 911,6 (824,1) miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos (EPS) oli 1,10 (0,81) euroa. Oma pääoma per osake oli 10,89 (9,78) euroa. Yhtiö on ilmoittanut , että Grimaldi-konserni on tehnyt sopimuksen vakuutuseläkeyhtiö Ilmarisen kanssa Finnlinesin osakkeiden ostamisesta, ja tämän kautta Grimaldi-konsernin omistusosuus nousi 91,32 prosenttiin. Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli raportointikauden lopussa 93,38 prosenttia. Osakkeita, osakkeenomistajia ja johdon omistuksia on käsitelty tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. YHTIÖKOKOUKSEN TEKEMÄT PÄÄTÖKSET Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä Kokous hyväksyi vuoden 2014 tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja tilintarkastuskertomuksen ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen, ettei vuodelta 2014 makseta osinkoa. Hallituksen jäsenten lukumääräksi päätettiin seitsemän. Kaikki hallituksen nykyiset jäsenet Christer Backman, Tiina Bäckman, Emanuele Grimaldi, Gianluca Grimaldi, Diego Pacella, Olav K. Rakkenes ja Jon-Aksel Torgersen valittiin uudelleen. Hallituksen palkkiot päätettiin maksaa seuraavasti: puheenjohtajalle euroa vuodessa, varapuheenjohtajalle euroa vuodessa ja jäsenelle euroa vuodessa. Tilintarkastajaksi vuodelle 2015 valittiin KPMG Oy Ab. Päätettiin myös, että tilintarkastajalle maksetaan palkkio tilintarkastajan laskun mukaan. Yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen yhdessä tai useammassa erässä päättämään osakeannista. Hallitus voi valtuutuksen nojalla yhdessä tai useammassa erässä päättää uusien osakkeiden antamisesta siten, että valtuutuksen perusteella annettavien osakkeiden kokonaismäärä on enintään osaketta. Hallitus päättää kaikista osakeantivaltuutuksen ehdoista. Valtuutus sisältää oikeuden antaa osakkeita osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu osakeanti). Valtuutus on voimassa seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen asti. Valtuutus korvaa yhtiökokouksen antaman osakeantivaltuutuksen. RISKIT JA RISKIEN HALLINTA Konsernin liiketoiminnan riskit liittyvät markkinoilla olevan tonniston kapasiteettiin, vastapuoliin, tavaroiden vienti- ja tuontinäkymiin ja liiketoimintaympäristön muutoksiin. Ylikapasiteetin riski pienenee toisaalta ikääntyvän tonniston romutusten myötä, ja toisaalta kiristyneiden rikkidirektiivivaatimusten johdosta. Finnlines liikennöi pääasiassa erityisvalvonta-alueilla, jossa päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Tämä kasvattaa kustannuksia merikuljetusmarkkinoilla. Mutta ottaen huomioon, että Finnlinesilla on yksi Pohjois-Euroopan nuorimmista ja 4 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

5 suurimmista laivastoista ja että yhtiö investoi polttoainejärjestelmän ja energiatehokkuuden kehittämiseen, sillä on erittäin hyvät mahdollisuudet pienentää riskiä merkittävästi. Ulkomaankaupan vaihteluiden vaikutusta pienentää yhtiön toiminnan ulottuminen usealle eri maantieteelliselle alueelle, jolloin jonkun maan hidasta kasvua kompensoi toisen maan talouden nopeampi elpyminen. Finnlines seuraa jatkuvasti asiakkaittensa ja toimittajiensa vakavaraisuutta ja maksukäyttäytymistä. Tällä hetkellä vastapuoliin liittyviä välittömiä riskejä ei ole havaittavissa, mutta yhtiö seuraa vastapuoliensa taloudellista asemaa. Finnlines ylläpitää riittäviä luottolimiittejä maksuvalmiuden varmistamiseksi nykyisessä liiketoimintaympäristössä. Yksityiskohtaisempaa tietoa Finnlinesin taloudellisista riskeistä löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 33. Taloudellisten riskien hallinta. Yhtiön riskienhallinnan menettelytapoja esitellään laajemmin konsernin internet-sivuilla kohdassa Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmä. RIITA-ASIAT Helsingin käräjäoikeus on antanut päätöksen Finnlinesin ja Suomen valtion välisessä väylämaksukanteessa. Finnlinesin mukaan asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia ja yhtiöltä oli veloitettu liikaa väylämaksuja vuosina Helsingin käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä tuominnut Suomen valtion palauttamaan Finnlinesille liikaa perittyjä väylämaksuja vuosilta yhteensä noin 17,0 miljoonaa euroa sisältäen korot. Suomen valtio on valittanut päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Asian käsittely on kesken. Yhtiön satamatoimintojen tytäryhtiöiden 18 entistä työntekijää ovat haastaneet tytäryhtiöt oikeuteen. Työntekijät hakevat korvauksia perusteella, että työsuhteet olisi päätetty perusteettomasti sekä että yhdenvertaisuuslakia työsuhteen päättämisessä olisi rikottu. Vaatimukset ovat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöt katsovat, että kanteet ovat perusteettomia. Asian käsittely on kesken. Finnlines Oyj:n satamatoimintoja harjoittava tytäryhtiö Finnsteve Oy Ab ( Finnsteve ) on aloittanut oikeustoimet Helsingin Satama Oy:tä ( Helsingin Satama ) vastaan. Oikeustoimiin on ryhdytty, koska Helsingin Satama ei ole täyttänyt Finnsteven kanssa tehdyn voimassaolevan yhteistyösopimuksen mukaisia velvoitteitaan liittyen Finnsteven oikeuksiin käyttää yhteistyösopimuksen mukaista toiminta-aluetta Vuosaaren satamassa. Helsingin Satama jätti lokakuun alussa osaltaan Helsingin käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen Finnsteveä vastaan. Turvaamistoimihakemuksella Helsingin Satama haki oikeutta tyhjentää Finnsteven käyttämän ja sen toiminnoille hyvin keskeisen alueen Vuosaaren satamassa sekä velvoittamaan Finnsteveä antamaan palveluita omistamillaan kahdella nosturilla Helsingin Sataman osoittamalle kolmannelle taholle. Helsingin Satama ei ole tiedottanut, että kolmansilla osapuolilla olisi tarvetta lisäalueille tai nosturipalveluille Vuosaaren satamassa. Mikäli väliaikainen turvaamistoimi myönnetään, olisi se voimassa, kunnes erillisessä oikeudenkäynnissä on lainvoimaisesti ratkaistu, ovatko Helsingin Sataman esittämät vaatimukset perusteltuja. Finnsteve pitää Helsingin Sataman esittämiä vaatimuksia perusteettomina ja Helsingin Sataman ja Finnsteven välisen, vuodesta 2007 voimassa olleen, 20-vuotisen sopimuksen vastaisina. Helsingin käräjäoikeus on hylännyt Helsingin Sataman turvaamistoimihakemuksen. Helsingin Satama on ilmoittanut tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Asian käsittely on kesken. Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ( Ilmarinen ) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa Korkein oikeus myönsi joulukuussa 2012 valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin ,39 euron sijasta ,00 euroa. Korkein oikeus on antamassaan tuomiossa vahvistanut Helsingin hovioikeuden antaman tuomion ja hylännyt kaikki Ilmarisen Finnlines Oyj:tä kohtaan esittämät vaatimukset. Korkein oikeus totesi, ettei Finnlinesin yhtiökokouksen päätös ole ollut osakeyhtiölain vähemmistöosinkosäännöksen vastainen. Se on myös velvoittanut Ilmarisen korvaamaan Finnlinesin oikeudenkäyntikulut. TONNISTOVERO Finnlines Oyj kuuluu tonnistoverotuksen piiriin alkaen. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen YMPÄRISTÖ JA TURVALLISUUS Finnlinesin ympäristöpolitiikan tavoitteena on tuottaa turvallisia ja korkealaatuisia palveluja niin, että samalla otetaan huomioon kaikkien toimintojen ympäristövaikutukset. Luonnonvarojen vastuullinen käyttö on keskeisellä sijalla yhtiön politiikassa. Finnlines toteutti vuonna 2015 laajan ympäristöteknologisen investointiohjelman. Rikkidirektiivin vaatimusten täyttämiseksi kaikkiaan 15 laivaan asennettiin pakokaasupesurit, jotka mahdollistavat rikitöntä polttoainetta edullisemman polttoaineen käytön. Kuudessa laivassa vaihdettiin potkurilavat ja kaikkien kuuden peräsimet varustettiin bulbeilla. Kahden laivan pohja maalattiin silikonimaalilla. Näiden toimenpiteiden odotetaan parantavan laivojen polttoainetaloutta. Investointiohjelma jatkuu vuonna Vuonna 2015 Finnlinesin meriliikenteessä kului tonnia raskasta polttoöljyä ja dieselöljyä, mikä merkitsee yli 8 prosentin vähennystä vuoteen Satamatoimintojen polttoaineen kulutus oli noin 746 tonnia vuonna 2015, jossa oli lisäystä edellisvuoteen noin 8 prosenttia. Luku sisältää Helsingin, Turun ja Naantalin toiminnot. Turvallisuus on merenkulun tärkeimpiä ympäristönäkökohtia. Kaikki alukset ja alusten hoidosta vastaava maaorganisaatio on sertifioitu kansainvälisen turvallisuusjohtamissäännöstön, eli ISMsäännöstön, mukaisesti. Säännöstö sisältää vaatimukset laivojen turvallisen käytön ja ympäristönsuojelun varmistamiseksi. Kaikki alukset ja satamarakenteet täyttävät myös kansainvälisen ISPSturvasäännöstön vaatimukset. HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄ Finnlines soveltaa Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia. Hallinto- ja ohjausjärjestelmä on luettavissa yhtiön internetsivuilla: RAPORTOINTIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tammikuussa 2016 Finnlines hankki kaksi roro-alusta aikaisemmin solmitun ostosopimuksen mukaisesti. Alukset tulivat Finnlinesin linjaliikenteeseen vuoden 2016 alussa. Grimaldi-konserni on ilmoittanut Finnlinesille lunastusoikeudestaan jäljellä oleviin Finnlinesin osakkeisiin, joista se tarjoaa 17,80 euroa osakkeelta lunastusmenettelyssä. Grimaldi-konserni tulee saattamaan osakkeiden lunastuksen vireille osakeyhtiölain mukaisessa välimiesmenettelyssä. NÄKYMÄT JA LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖ Finnlines vie loppuun 100 miljoonan euron ympäristöteknologisen investointiohjelmansa vuoden 2016 kuluessa. Finnlineskonsernin tuloksen ennen veroja odotetaan parantuvan vuonna 2016 edelliseen vuoteen verrattuna. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

6 OSINGONJAKOEHDOTUS Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 52,8 miljoonaa euroa tilikaudelta Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa Finnlinesin aluksille vuosina 2015 ja 2016 toteutettavan laajan pakokaasupesuri-investointiohjelman johdosta. Konsernitaseen mukaan emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma oli 561,1 (503,6) miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. YHTIÖKOKOUS 2016 Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina klo Kansallismuseossa, Mannerheimintie 34, Helsinki. Lontoossa, Finnlines Oyj, Hallitus 6 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

7 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA, IFRS euroa Liite Liikevaihto 3, Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Liiketoiminnan kulut yhteensä Liiketulos (EBIT) Rahoitustuotot Rahoituskulut Tulos ennen veroja (EBT) Tuloverot Tilikauden tulos Muut laajan tuloksen erät: Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi: Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Verovaikutus, netto Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteiseksi, yhteensä Erät, joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi: Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Verovaikutus, netto Erät, joita ei tulla myöhemmin siirtämään tulosvaikutteiseksi, yhteensä Tilikauden laaja tulos yhteensä Tilikauden tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen: Emoyhtiön omistajille Määräysvallattomille omistajille Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos (euroa per osake) Laimentamaton/laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos 1,10 0,81 Suurin osa laajan tulokseen kirjatuista eristä kuuluvat tonnistoverojärjestelmän piiriin. Liitetiedot, jotka ovat olennainen osa tilinpäätöstä, alkavat sivulta 11. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

8 KONSERNITASE, IFRS euroa Liite VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Liikearvo Muut aineettomat hyödykkeet Muut rahoitusvarat Saamiset Laskennalliset verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus Myyntisaamiset ja muut saamiset Verotettavaan tuloon perustuva verosaaminen Rahavarat Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät Varat yhteensä OMA PÄÄOMA Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä VELAT Pitkäaikaiset velat Laskennalliset verovelat Muut pitkäaikaiset velat Eläkevelvoitteet Varaukset Lainat rahoituslaitoksilta Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut velat Verotettavaan tuloon perustuva verovelka Varaukset Lainat rahoituslaitoksilta Velat yhteensä Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät velat Oma pääoma ja velat yhteensä Liitetiedot alkavat sivulta FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

9 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, IFRS euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Yhteensä Raportoitu oma pääoma Laaja tulos: Tilikauden tulos Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Verovaikutus, netto Tilikauden laaja tulos yhteensä Osinko Oma pääoma euroa Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Muuntoerot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Kertyneet voittovarat Määräysvallattomien omistajien osuus Oma pääoma yhteensä Yhteensä Raportoitu oma pääoma Laaja tulos: Tilikauden tulos Ulkomaisiin yksikköihin liittyvät muuntoerot Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Verovaikutus, netto Tilikauden laaja tulos yhteensä Osinko Oma pääoma FINNLINES OYJ Tilinpäätös

10 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA, IFRS euroa Liite Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden tulos Oikaisut: Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Realisoitumattomat kurssivoitot (-)/-tappiot (+) Rahoitustuotot ja -kulut Verot Käyttöpääoman muutokset: Myynti- ja muiden saamisten muutos Vaihto-omaisuuden muutos Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos Varausten muutos Maksetut korot Saadut korot Maksetut verot * Muut rahoituserät Liiketoiminnan nettorahavirta Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ** Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti Sijoitusten myynti 1 Saadut osingot Investointien nettorahavirta Rahoituksen rahavirrat Lainojen nostot Lyhytaikaisten korollisten rahoitusvelkojen nettolisäys (+) / nettovähennys (-) Lainojen takaisinmaksut Myönnetyt lainat -900 Myönnettyjen lainojen lisäykset (-) / vähennykset (+) Maksetut osingot -42 Rahoituksen nettorahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat tilikauden alussa Valuuttakurssien muutosten vaikutus 1-1 Rahavarat tilikauden lopussa * Vuonna 2014 maksetut verot sisältävät Finnlines Deutschland GmbH:n verovarauksiin sisältyneen 3,6 miljoonan euron maksun johtuen tonnistoverotuksesta poistumisesta. ** Investoinnit sisältävät Euroopan Unionin myöntämän ympäristötuen, joista on saatu rahana 5,8 miljoonaa euroa tilikauden 2015 aikana. Liitetiedot alkavat sivulta FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

11 KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. PERUSTIEDOT YRITYKSESTÄ Finnlines on Itämeren suurin varustamo yhteenlaskettujen roroja ropax-volyymien perusteella (lähde: Baltic Transportation Journal). Yhtiön matkustaja-rahtilaivat tarjoavat palveluja Suomesta Saksaan ja Ahvenanmaan kautta Ruotsiin sekä Ruotsista Saksaan. Finnlinesin roro-laivat liikennöivät Itämerellä ja Pohjanmerellä. Yhtiöllä on tytäryhtiöt Saksassa, Belgiassa, Iso- Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Puolassa, jotka toimivat myös myyntikonttoreina. Merikuljetusten lisäksi yhtiö tarjoaa satamapalveluja Helsingin ja Turun satamissa. Finnlines Oyj on Suomessa listattu pörssiyhtiö. Tilikauden lopussa konserniin kuului emoyhtiö ja 21 tytäryhtiötä. Finnlines on osa italialaista Grimaldi-konsernia, joka on maailmanlaajuinen logistiikka-konserni ja erikoistunut autojen, roro-lastin, konttien ja matkustajien merikuljetuksiin. Grimaldikonserniin kuuluu seitsemän varustamoa, mm. Finnlines, Atlantic Container Line (ACL), Malta Motorways of the Sea (MMS) ja Minoan Lines. Noin 110 alusta käsittävällä, täysin omalla laivastollaan konserni tarjoaa merikuljetuspalveluita roro-lastille ja konteille Pohjois-Euroopan, Välimeren, Itämeren, Länsi-Afrikan, Pohjois- ja Etelä-Amerikan välillä. Se tarjoaa myös matkustajaliikenteen palveluita Välimerellä ja Itämerellä. Grimaldi-konserni on 93,38 prosentin ( ) osuudellaan Finnlines Oyj:n suurin omistaja. Konsernin emoyhtiö Finnlines Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, joka toimii Suomen valtion lainsäädännön alaisena. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki ja rekisteröity osoite on Komentosilta 1, Helsinki. Jäljennös tilinpäätöksestä on saatavissa osoitteesta tai yhtiön pääkonttorista. Finnlines Oyj:n hallitus on kokouksessaan hyväksynyt tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan tilinpäätös esitetään vahvistettavaksi varsinaisessa yhtiökokouksessa. 2. TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERUSTA Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti (International Financial Reporting Standards, IFRS) ja sitä laadittaessa on noudatettu voimassaolevia IAS- ja IFRS -standardeja sekä SIC ja IFRIC -tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Konsernitilinpäätös on pääsääntöisesti laadittu perustuen alkuperäisiin hankintamenoihin. Poikkeamat tästä pääsäännöstä ovat käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat. Tilinpäätös on laadittu euroissa. Numerot on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. STANDARDIEN SOVELTAMINEN Päättyneellä tilikaudella sovelletut uudet ja muutetut standardit Finnlines-konserni on noudattanut vuoden 2015 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja muutettuja standardeja: Muutokset IAS 19:ään Työsuhde-etuudet - Defined Benefit Plans: Employee Contributions (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on selvennetty kirjanpitokäsittelyä, kun etuuspohjaisessa järjestelyssä edellytetään työntekijöiden tai kolmansien osapuolien maksuja järjestelyyn. Standardimuutoksilla ei ole ollut vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelmat sekä ) (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Hankkeeseen kuuluvat muutokset koskevat neljää ( ) ja seitsemää ( ) standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. IFRIC 21 Julkiset maksut (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla; EU:ssa viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa tai sen jälkeen): Tulkinta tarkentaa julkisten maksujen kirjanpitokäsittelyä. Julkisesta maksusta johtuva velka on kirjattava silloin, kun lainsäädännössä määritelty, maksuvelvollisuuden aikaansaava tapahtuma tapahtuu. IFRIC 21:n soveltamisalan ulkopuolelle jäävät tuloverot, sakot tai muut rangaistusmaksut sekä sellaiset maksut, jotka kuuluvat muiden IFRS-standardien soveltamisalaan. Tulkinnalla ei ollut merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. Tulevilla tilikausilla sovellettaviksi tulevat uudet ja muutetut standardit sekä tulkinnat Finnlines ei ole vielä soveltanut seuraavia, IASB:n jo julkistamia uusia tai uudistettuja standardeja ja tulkintoja. Konserni ottaa ne käyttöön kunkin standardin ja tulkinnan voimaantulopäivästä lähtien, tai mikäli voimaantulopäivä on muu kuin tilikauden ensimmäinen päivä, voimaantulopäivää seuraavan tilikauden alusta lukien. * = Kyseistä säännöstä ei ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa Muutos IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen: Disclosure Initiative (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla). Muutoksilla on tarkoitus rohkaista yhteisöjä käyttämään harkintaa tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja määritettäessä. Muutoksilla selvennetään esimerkiksi olennaisuuden käsitteen soveltamista ja harkinnan käyttöä tilinpäätöksen liitetietojen järjestyksen ja paikan määrittämisessä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. Muutokset IAS 16:een Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet ja IAS 38:aan Aineettomat hyödykkeet - Clarification of Acceptable Methods of Depreciation and Amortisation (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla selvennetään IAS 16:ta ja IAS 38:aa. Tuottoperusteisia poistomenetelmiä ei voida soveltaa aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja vain harvoin aineettomiin hyödykkeisiin. Standardimuutoksilla ei ole vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. Muutokset IFRS 11:een Yhteisjärjestelyt - Accounting for Acquisitions of Interests in Joint Operations (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Muutoksilla on annettu uutta ohjeistusta IFRS 11:een siitä, miten kirjanpidossa käsitellään yhteisessä toiminnossa olevan osuuden hankintaa, kun yhteinen toiminto muodostaa liiketoiminnan. Tällöin on sovellettava liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyä. Standardimuutoksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset (Annual Improvements to IFRSs), muutoskokoelma (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Annual Improvements -menettelyn kautta standardeihin tehtävät pienet ja vähemmän kiireelliset muutokset kerätään yhdeksi kokonaisuudeksi ja toteutetaan kerran vuodessa. Muutokset koskevat neljää standardia. Muutosten vaikutukset vaihtelevat standardeittain, mutta ne eivät ole merkittäviä. Uusi IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista* (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): IFRS 15 luo kattavan viitekehyksen sen määrittämiseksi, voidaanko myyntituottoja tulouttaa, kuinka paljon ja milloin. IFRS 15 korvaa voimassaolevan tuloutusta koskevan ohjeistuksen, mm. IAS 18:n Tuotot, IAS 11:n Pitkäaikaishankkeet sekä IFRIC 13:n Kantaasiakasohjelmat. IFRS 15:n mukaan yhteisön on kirjattava myyntituotot sellaisena rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, FINNLINES OYJ Tilinpäätös

12 johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä tavaroita tai palveluja vastaan. Konserni arvioi IFRS 15:n vaikutuksia. Uusi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit* (sovellettava tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla): Standardi korvaa nykyisen IAS 39 Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen - standardin. IFRS 9:ään sisältyy uudistettu ohjeistus rahoitusinstrumenttien kirjaamisesta ja arvostamisesta. Tämä kattaa myös uuden, odotettuja luottotappioita koskevan kirjanpitokäsittelyn mallin, jota sovelletaan rahoitusvaroista kirjattavien arvonalentumisten määrittämiseen. Standardin yleistä suojauslaskentaa koskevat säännökset on myös uudistettu. IAS 39:n säännökset rahoitusinstrumenttien taseeseen kirjaamisesta ja taseesta pois kirjaamisesta on säilytetty. Yhtiön johto arvioi, että uudella standardilla ei tule olemaan merkittävää vaikutusta Finnlinesin konsernitilinpäätökseen. JOHDON HARKINTAA EDELLYTTÄVÄT LAATIMISPERIAATTEET JA ARVIOIHIN LIITTYVÄT KESKEISET EPÄVARMUUSTEKIJÄT Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä konsernin johto on joutunut tekemään tilinpäätöksen sisältöön vaikuttavia arvioita sekä olettamuksia sekä käyttämään harkintaa laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Merkittävimmät raportointikauden päättymisajankohdan arvioihin liittyvät epävarmuustekijät kohdistuvat liikearvojen, laskennallisten verosaamisten, ja muiden omaisuuserien mahdollisiin arvonalentumisiin sekä varauksiin ja ehdollisiin velkoihin. Arvioiden perustetta on kuvattu tarkemmin näissä laadintaperiaatteissa sekä erityisesti seuraavien liitetietojen kohdissa: 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet 23. Laskennalliset verosaamiset ja - velat. Merkittävimmät osa-alueet, joissa johto on käyttänyt harkintaa laatimisperiaatteita soveltaessaan koskevat satamatoimintoihin liittyvien pitkäaikaisten omaisuuserien ja niihin liittyvien velkojen esittämistä myytävänä olevina sekä laskennallisten verosaamisten kirjaamista tappioista. Arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen, mutta lopputulemat voivat olennaisestikin poiketa näistä arvioista. KONSOLIDOINTIPERIAATTEET Tytäryritykset Finnlines Oyj:n konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Finnlines Oyj:n ja sen tytäryritysten tilinpäätökset. Konsernitilinpäätökseen sisällytetään yritykset, joissa konserni omistaa yli puolet äänivallasta tai sillä on muutoin määräysvalta yrityksen toimintaan. Tytäryrityksiä ovat kaikki sellaiset yritykset, joissa konsernilla on oikeus määrätä talouden ja toiminnan periaatteista. Määräysvalta syntyy, kun konserni altistuu tytäryritysten muuttuvalle tuotolle, tai konsernilla on oikeus tytäryritysten muuttuvaan tuottoon, ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä tytäryrityksiä koskevaa valtaansa. Liiketoimintojen hankinnat käsitellään hankintamenetelmällä. Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään hankintahetken käypään arvoon. Hankintaan liittyvät menot kirjataan lähtökohtaisesti kuluiksi toteutuessaan. Määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa ja aiemmin omistetun osuuden käypä arvo (mikäli sellaista on) yhteen laskettuina ylittävät konsernin osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta hankintahetkellä, merkitään taseeseen liikearvoksi. Konsernin liiketoimintojen hankintojen käsittelyssä on sovellettu kunakin hankintahetkenä voimassa olleita standardeja ja laskentaperiaatteita. Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä sisäiset saamiset ja velat eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä. Tytäryritysten tilinpäätösten laadintaperiaatteet on konserniyhdistelyssä tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteita. Tilikauden tuloksen sekä laajan tuloksen jakautuminen emoyrityksen omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omista pääomista esitetään omana eränään taseessa oman pääoman osana. Osuus tuloksesta kohdistetaan määräysvallattomille omistajille, vaikka tämä johtaisi siihen, että määräysvallattomien omistajien osuudesta tulisi negatiivinen. Sellaisia muutoksia konsernin omistusosuuksissa tytäryhtiöissä, jotka eivät johda konsernin määräysvallan menettämiseen, käsitellään omaa pääomaa koskevina liiketoimina. Konsernin omistusten sekä määräysvallattomien omistajien omistusosuuksien kirjanpitoarvoja muutetaan vastaamaan niiden suhteellisia omistusosuuksia tytäryhtiöissä. Mahdolliset erot määräysvallattomien omistajien määräysvallan muutoksen ja siihen liittyvän vastikkeen välillä kirjataan suoraan emoyhtiön omistajille kuuluvaan omaan pääomaan. Kun konsernin määräysvalta tytäryhtiössä lakkaa, lasketaan siitä syntyvä voitto tai tappio (i) saadun vastikkeen käyvän arvon sekä jäljelle jäävän omistusosuuden käyvän arvon summana vähennettynä (ii) aikaisempien varojen (sisältäen liikearvo) ja tytäryhtiön velkojen sekä määräysvallattomien omistajien osuuksien kirjanpitoarvoilla. YHTEISJÄRJESTELYT Finnlinesilla on sopimukseen perustuva yhteisjärjestely koskien TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Finnlines toimii linjaliikenteen toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Sopimuksen mukaan Finnlines kirjaa oman osuutensa tuotoista, jonka yhteinen toiminto on saanut tuotoksensa myynnistä; ja oman osuutensa kuluista, jonka yhteinen toiminto on aiheuttanut. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT (TAI LUOVUTETTAVIEN ERIEN RYHMÄT) JA LOPETETUT TOIMINNOT Pitkäaikaiset omaisuuserät (tai luovutettavien erien ryhmät) luokitellaan myytävänä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä kertyy pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Lopetettu toiminto on konsernin osa, josta on luovuttu tai joka on luokiteltu myytävänä olevaksi ja joka on merkittävä erillinen liiketoimintayksikkö tai maantieteellistä aluetta edustava yksikkö. ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISTEN ERIEN MUUNTAMINEN Konsernin yksiköiden tilinpäätöksiin sisältyvät luvut arvostetaan siinä valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta ( toimintavaluutta ). Tytäryhtiöiden toimintavaluutta on kyseisen maan virallinen valuutta lukuun ottamatta ruotsalaisia tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta on euro. Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Ulkomaan rahan määräiset tapahtumat kirjataan tapahtumahetken kurssiin. Ulkomaan rahan määräiset monetaariset erät on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssia käyttäen. Ulkomaan rahan määräiset ei-monetaariset erät, jotka on arvostettu käypään arvoon, on muunnettu euroiksi käyttäen arvostuspäivän valuuttakursseja. Muutoin eimonetaariset erät on arvostettu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaan rahan määräisistä liiketapahtumista ja monetaaristen erien muuntamisesta syntyneet voitot ja tappiot on kirjattu tuloslaskelmaan; liiketapahtumista aiheutuvat kurssierot sisältyvät tuloslaskelman liiketulokseen ja rahoitusvaroista sekä - veloista aiheutuvat kurssierot esitetään rahoituserissä. Valuuttamääräisten lainojen kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen tilikauden painotettua keskikurssia ja taseet käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja. Ulkomaiseen yksikköön tehdystä sijoituksesta aiheutuneet muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten tytäryritysten hankintamenon eliminoinnista hankinnan jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä syntyvät muuntoerot kirjataan omaan pääomaan. Kun tytäryritys myydään kokonaan tai osittain, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -tappiota. Muuntoerot, jotka ovat syntyneet ennen , on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin IFRS-siirtymän yhteydessä, eikä niitä 12 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

13 myöskään myöhemmin tytäryrityksen myynnin yhteydessä kirjata tuloslaskelmaan. Siirtymispäivästä lähtien konsernitilinpäätöstä laadittaessa syntyneet muuntoerot esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä. Ruotsissa toimivien yhtiöiden toimintavaluutta on euro, koska yritysten pääasiallinen liiketoimintavaluutta on euro. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on arvostettu kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla vähennettyyn alkuperäiseen hankintamenoon. Hankintameno sisältää hankinnasta välittömästi aiheutuvat kustannukset. Myöhemmin syntyvät, kooltaan merkittävät uudistus- ja perusparannushankkeiden menot sisällytetään hyödykkeen kirjanpitoarvoon tai kirjataan erillisenä hyödykkeenä vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot kirjataan kuluksi tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet. Hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat: Alukset Rakennukset Rakennelmat Lastinkäsittelykoneet ja kalusto Kevyet koneet ja laitteet Telakoinnit vuotta vuotta 5 10 vuotta 5 25 vuotta 3 10 vuotta 2 5 vuotta Arvioidut taloudelliset pitoajat ja hyödykkeiden jäännösarvo tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja tarvittaessa oikaistaan kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen poistot lopetetaan silloin, kun aineellinen käyttöomaisuushyödyke luokitellaan myytävänä olevaksi IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot -standardin mukaisesti. Aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Hyödykkeen arvoa alennetaan vastaamaan sen kerrytettävissä olevaa rahamäärää, mikäli hyödykkeen kirjanpitoarvo ylittää sen kerrytettävissä olevan rahamäärän. Aineelliseen käyttöomaisuuteen kuuluvien, pitkää rakennusaikaa edellyttävien hankkeiden vieraan pääoman menot ja takausprovisiot aktivoidaan käyttöomaisuuteen. Muutoin hyödykkeen hankkimisesta aiheutuneet korkokustannukset kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet. JULKISET AVUSTUKSET Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentin saamat tuet on kirjattu tuloslaskelmaan oikaisemaan avustuksen kohteena olevia alusten henkilöstökuluja. Julkiset avustukset jotka liittyvät investointien rahoitukseen, kirjataan pitkäaikaisen käyttöomaisuuden hankintamenon oikaisuna vähentäen hankintamenon poistoja, joille avustukset on myönnetty. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen vain, jos hyödykkeen hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja jos on todennäköistä, että hyödykkeestä johtuva odotettavissa oleva taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Aineettomien hyödykkeiden poistoajat perustuvat seuraaviin odotettuihin taloudellisiin vaikutusaikoihin: Tietokoneohjelmistot Muut aineettomat hyödykkeet 5 10 vuotta 3 20 vuotta Liikearvo Liiketoimintojen hankkimisesta syntynyt liikearvo on määrältään hankinta-ajankohtana määritetyn mukainen vähennettynä mahdollisilla kertyneillä arvonalentumistappioilla. Arvonalentumistestausta varten liikearvo on kohdistettu konsernin niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joiden odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisistä. Niille rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille liikearvoa on kohdistettu, tehdään vuosittain, tai useammin, mikäli merkkejä arvonalentumisesta esiintyy, arvonalentumistesti. Mikäli rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä alittaa sen kirjanpitoarvon, kirjataan arvonalentuminen ensin liikearvon osalta sekä sen jälkeen suhteellisten kirjanpitoarvojen mukaisesti muille rahavirtaa tuottavan yksikön omaisuuserille. Liikearvon arvonalentuminen kirjataan tulosvaikutteisesti. Liikearvon arvonalentumista ei palauteta myöhempinä tilikausina. Tutkimus- ja kehittämismenot Tutkimusmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan kaudelle, jolla ne syntyvät. Kehittämismenot aktivoidaan, kun yritys pystyy todentamaan kehitettävän tuotteen teknisen toteutettavuuden ja kaupalliset hyödyntämismahdollisuudet sekä kun hankintameno pystytään luotettavasti määrittämään. Muut kehittämismenot kirjataan kuluksi. Aiemmin kuluksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida myöhemmin. Kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot sisältyvät konsernin tuloslaskelmassa liiketoiminnan muihin kuluihin. Muut aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettyinä kirjatuilla poistoilla ja arvonalentumisilla ja kirjataan tasapoistoina kuluksi niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. ARVONALENTUMISET Omaisuuserien osalta arvioidaan, onko viitteitä siitä, että erän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, kyseisen hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan siitä saatavan nettomyyntihinnan tai sitä korkeamman käyttöarvon kautta. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta ja aina kun siitä esiintyy viitteitä. Mikäli kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, erotus kirjataan tuloslaskelmaan arvonalentumistappioksi. Aikaisemmin kirjattu arvonalentumistappio perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan rahamäärän arvioinnissa käytetyt oletukset muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei peruta enempää kuin mikä hyödykkeen kirjanpitoarvo olisi ollut ilman arvonalentumistappion kirjaamista. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta. IAS 39:n mukaan kaikkia rahoitusvaroja arvioidaan jokaisena tilinpäätöspäivänä tarkastelemalla, onko olemassa objektiivista näyttöä siitä, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän tai erien ryhmän arvo on alentunut. Myyntisaatavista kirjataan luottotappio silloin, kun on olemassa luotettavaa näyttöä siitä, että saatavaa ei pystytä keräämään alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Luottotappion määrä on saamisten kirjanpitoarvon ja niistä kerrytettävissä olevan rahamäärän nykyarvon erotus. Myytävissä olevaksi luokiteltuun oman pääoman ehtoiseen instrumenttiin tehdyn sijoituksen tulosvaikutteisesti kirjattuja arvonalentumistappioita ei peruuteta tuloksen kautta myöhemmillä tilikausilla. RAHOITUSVARAT JA RAHOITUSVELAT Rahoitusvarat Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin luokkiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat, eräpäivään asti pidettävät sijoitukset, lainat ja muut saamiset ja myytävissä olevat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu siitä, mitä tarkoitusta varten rahoitusvarat on hankittu. Luokittelu tehdään rahoitusvarojen hankinta-ajankohtana. Transaktiomenot on sisällytetty rahoitusvarojen alkuperäiseen kirjanpitoarvoon, kun kyseessä on erä, jota ei arvosteta käypään arvoon tuloksen kautta. Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden rahavirtoihin tai kun se FINNLINES OYJ Tilinpäätös

14 on siirtänyt merkittäviltä osin riskit ja tuotot konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat - ryhmä sisältää sekä kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä varoja että alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavia varoja. Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävien rahoitusvarojen tarkoituksena on tuottaa voittoa lyhyellä aikavälillä (alle 12 kk) ja ne esitetään osana lyhytaikaisia varoja. Johdannaiset, joihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi. Ryhmän erät on arvostettu käypään arvoon. Käyvän arvon muutoksista johtuvat sekä realisoitumattomat että realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Yhtiöllä ei ole avoinna olevia johdannaissopimuksia tilikauden 2014 tai 2015 päättyessä. Eräpäivään asti pidettävät sijoitukset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernilla ei vuonna 2015 ollut tähän luokkaan luokiteltuja rahoitusvaroja. Myytävissä olevat rahoitusvarat arvostetaan hankinnan jälkeen käypään arvoon. Tämän ryhmän sijoitusten käypä arvo on pääsääntöisesti määritetty toimivilla markkinoilla julkaistujen hintanoteerausten, eli tilinpäätöspäivän ostonoteerausten pohjalta. Käypään arvoon arvostamisesta aiheutuneet realisoitumattomat voitot ja tappiot kirjataan omaan pääomaan käyvän arvon rahastoon. Mikäli myytävissä olevat rahoitusvarat myydään tai niiden arvo pysyvästi alentuu, kertyneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Myytävissä olevat rahoitusvarat sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei yrityksellä ole aikomusta luopua omistuksesta tilinpäätöstä seuraavien 12 kuukauden kuluessa, jolloin ne sisällytetään lyhytaikaisiin varoihin. Suurin osa myytävissä olevista rahoitusvaroista koostuu noteeraamattomista osakkeista, jotka on arvostettu hankintamenoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa, koska niiden käypä arvo ei ole määriteltävissä luotettavasti. Lainat ja muut saamiset ovat varoja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteät tai määritettävissä, ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla, eikä yritys pidä niitä kaupankäyntitarkoituksessa. Tähän ryhmään sisältyvät konsernin rahoitusvarat, jotka on aikaansaatu luovuttamalla rahaa, tavaroita tai palveluja velalliselle. Nämä erät arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Finnlines-konsernissa tähän luokkaan luokitellaan kuuluviksi myyntisaamiset ja muut saamiset, annetut lainat sekä määräaikaistalletukset, joiden maturiteetti on yli kolme kuukautta. Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä muut erittäin likvidit varat, joiden arvonmuutosten riski on vähäinen ja joiden maturiteetti hankinta-ajankohdasta lukien on alle kolme kuukautta. Rahoitusvelat Rahoitusvelat merkitään alun perin kirjanpitoon saadun vastikkeen määräisenä vähennettynä kyseisen rahoitusvelkoihin kuuluvan erän hankinnasta tai liikkeeseenlaskusta välittömästi johtuvilla transaktiomenoilla. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Rahoitusvelkoja sisältyy pitkä- ja lyhytaikaisiin velkoihin ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Johdannaiset, jotka eivät täytä suojauslaskennan ehtoja, on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviksi ja ne on arvostettu käypään arvoon. Johdannaisten negatiiviset käyvät arvot esitetään taseen lyhytaikaisissa veloissa. Vieraan pääoman menot Vieraan pääoman menot kirjataan kuluksi sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet lukuun ottamatta pitkäaikaisten hankkeiden osalta aktivoituja menoja. Aktivoitujen menojen suuruus ja kohteet, joiden hankintamenoon ne on aktivoitu, kuvataan liitetietojen kohdassa 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet. JOHDANNAISET JA SUOJAUSLASKENTA Johdannaissopimukset merkitään kirjanpitoon hankintamenoon, joka vastaa niiden käypää arvoa hankintahetkellä. Hankinnan jälkeen johdannaissopimukset arvostetaan käypään arvoon, joka on määritelty toimivilla markkinoilla julkaistujen osto- ja myyntinoteerausten pohjalta. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käypään arvoon arvostamisesta, käsitellään kirjanpidossa johdannaissopimuksen käyttötarkoituksen määräämällä tavalla. Suojauslaskenta Konserni voi suojautua merkittäviltä valuuttakurssiriskeiltä. Tällaisiin riskeihin kuuluvat vieraassa valuutassa osin tai kokonaan tehtävät alushankinnat. Konserni dokumentoi suojauslaskentaa aloittaessaan suojattavan kohteen ja suojausinstrumenttien välisen suhteen sekä konsernin riskienhallinnan tavoitteet ja suojaukseen ryhtymisen strategian. Konserni dokumentoi ja arvioi suojausta aloitettaessa ja vähintään jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä suojaussuhteen tehokkuuden tarkastelemalla suojaavan instrumentin kykyä kumota suojattavan erän rahavirtojen muutokset. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisinstrumenttien tehokkaan osuuden käyvän arvon muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastoon sisältyvässä suojausrahastossa. Omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jolla suojattu erä merkitään tuloslaskelmaan. Suojaussuhteen tehoton osuus merkitään tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Mikäli suojattu ennakoitu liiketoimi johtaa rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kirjaamiseen, omaan pääomaan kirjatut voitot ja tappiot siirretään kyseisen omaisuuserän hankintamenon oikaisuksi. Suojausinstrumenttien käyvät arvot on esitetty liitetiedoissa. Kun rahavirran suojaukseksi hankittu suojausinstrumentti erääntyy tai se myydään tai kun suojauslaskennan soveltamisedellytykset eivät enää täyty, suojausinstrumentista kertynyt voitto tai tappio jää omaan pääomaan siihen asti kunnes ennakoitu liiketoimi toteutuu. Kuitenkin, jos ennakoidun suojatun liiketoimen ei enää odoteta toteutuvan, omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Siitä huolimatta, että eräät suojaussuhteet saattavat täyttää konsernin riskienhallinnan asettamat tehokkaan suojauksen vaatimukset, niihin ei sovelleta IAS 39:n mukaista suojauslaskentaa. Tällaisia instrumentteja ovat mahdolliset operatiiviseen toimintaan liittyvät valuuttakurssiriskiä suojaavat johdannaiset sekä velkasalkun korkoriskiä suojaavat korkojohdannaiset, joiden käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Taseessa nämä erät esitetään lyhyt- tai pitkäaikaisissa saamisissa tai veloissa niiden luonteen mukaisesti. VUOKRASOPIMUKSET Konserni vuokralleottajana Konsernin ollessa vuokralleottajana vuokrasopimukset, joissa olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista jää vuokranantajan kannettavaksi, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi ja niiden perusteella maksettavat vuokrat kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä sopimusajan kuluessa. Ne vuokrasopimukset, joissa yrityksellä on olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi. Rahoitusleasingsopimukset merkitään taseeseen varoiksi ja veloiksi vuokra-ajan alkamisajankohtana määrään, joka on yhtä suuri kuin vuokratun hyödykkeen käypä arvo tai sitä alempi vähimmäisvuokrien nykyarvo, jotka määritetään sopimuksen syntymisajankohtana. Vähimmäisvuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Rahoitusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi ja kohdistetaan jokaiselle vuokra-aikaan kuuluvalle kaudelle siten, että jäljellä olevalle velalle tulee kullakin kaudella samansuuruinen korkoprosentti. Vuokralle otettujen poistojen kohteena olevien hyödykkeiden poistot tehdään samoilla periaatteilla kuin omistettujen hyödykkeiden poistot. Jos on kohtuullisen varmaa, että konserni saa omistusoikeuden vuokraajan päättymiseen mennessä, odotettu käyttöikä on sama kuin hyödykkeen taloudellinen pitoaika. Muussa tapauksessa hyödykkeestä tehdään poistot vuokra-ajan tai sitä lyhyemmän taloudellisen vaikutusajan kuluessa. 14 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

15 Konserni vuokralleantajana Konsernin vuokralleantamat hyödykkeet, joiden omistamiselle ominaiset riskit ja hyödyt jäävät olennaisilta osiltaan vuokralleantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Vuokrasopimukset, joissa konserni on alusten vuokralleottajana muuksi luokitellulla vuokrasopimuksella ja edelleen vuokraa kyseisiä aluksia, luokitellaan muiksi vuokrasopimuksiksi. Vuokratuotot merkitään tulosvaikutteisesti tasaerinä vuokra-ajan kuluessa, mutta alusten kyseessä ollessa yleensä oikaistuna ei käytettävissä olevilla päivillä vuokralleottajan kannalta. VAIHTO-OMAISUUS Vaihto-omaisuus sisältää alusten polttoaine-, voitelu-, tarveaineja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään fifomenetelmää (first in, first out) käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot. OMA PÄÄOMA Konserni luokittelee omaksi pääomaksi sellaiset liikkeeseen laskemansa rahoitusinstrumentit, jotka eivät sisällä sopimukseen perustuvaa velvollisuutta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusvaroja toiselle yhteisölle tai vaihtaa rahoitusvaroja tai -velkoja toisen yhteisön kanssa liikkeellelaskijalle epäedullisissa olosuhteissa ja jotka osoittavat oikeuden osuuteen konsernin varoista sen kaikkien velkojen vähentämisen jälkeen. Osakepääoma muodostuu kantaosakkeista. Menot, jotka liittyvät omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien liikkeeseenlaskuun tai hankintaan, esitetään oman pääoman vähennyseränä. Jos konserni hankkii takaisin oman pääoman ehtoisia instrumenttejaan, näiden hankintameno vähennetään omasta pääomasta. TULOVEROT Tuloslaskelman verokulu muodostuu kauden verotettavaan tuloon perustuvasta verosta ja laskennallisesta verosta. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan voimassaolevan verokannan perusteella. Veroa oikaistaan mahdollisilla edellisiin kausiin liittyvillä veroilla. Laskennalliset verot lasketaan väliaikaisista veroista varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välillä. Laskennalliset verot on laskettu käyttämällä tilinpäätöspäivänä voimassa olevia verokantoja tai tilikautta seuraavan vuoden verokantoja, mikäli ne on jo vahvistettu. Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan verosaaminen voidaan hyödyntää. Konsernissa merkittävimmät väliaikaiset erot liittyvät käyttämättömiin verotuksellisiin tappioihin ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoihin. Tytäryritysten jakamattomista voittovaroista ei kirjata laskennallista veroa. Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaisen verotukseen. Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä ja siirtyi tuloverotukseen TYÖSUHDE-ETUUDET Eläkevelvoitteet Konsernilla on erilaisia paikallisten käytäntöjen mukaisia eläkejärjestelyjä maissa, joissa yritys toimii. Konsernilla on sekä maksu- että etuuspohjaisia järjestelyjä. Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu pääosin ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkevakuutusyhtiöissä oleva TyEL-eläkevakuutus on käsitelty kokonaan maksupohjaisena järjestelynä. Maksupohjaisessa eläkejärjestelyssä yritys maksaa kiinteitä maksuja järjestelyyn. Yrityksellä ei ole laillista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksuihin, mikäli vakuutusyhtiöllä ei ole riittävästi varoja maksaa työntekijöiden nykyisiltä tai aikaisemmilta kausilta ansaitsemia etuuksia. Maksupohjaisiin järjestelyihin maksetut suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä kaudella, jota veloitus koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä työnantajan eläkevastuun määrä perustuu järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvoon ja järjestelyyn kuuluvien varojen käypään arvoon, jotka perustuvat IAS 19 -standardin mukaisiin vakuutusmatemaattisiin laskelmiin. Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet on laskettu kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Kauden työsuoritukseen perustuva meno ja etuuspohjaisen järjestelyn nettovelan korko kirjataan tulosvaikutteisesti ja esitetään työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa. Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät (vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto) kirjataan muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jona ne syntyvät. Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan kuluiksi tulosvaikutteisesti aikaisempana seuraavista ajankohdista: joko kun järjestelyn muuttaminen tai supistaminen tapahtuu tai kun yhteisö kirjaa tähän liittyvät uudelleenjärjestelymenot tai työsuhteen päättämiseen liittyvät edut. Osakeperusteiset maksut Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ollut voimassaolevia järjestelyjä. VARAUKSET JA EHDOLLISET VELAT Varaukset kirjataan, kun yrityksellä on aikaisempien tapahtumien seurauksena laillinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varauksena kirjattava määrä vastaa parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää tilinpäätöspäivänä. Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. TULOUTUSPERIAATE Konsernin liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä. Palvelut koostuvat pääosin satamapalveluista ja rahti- ja matkustajapalveluiden myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu. Tuotot kirjataan saadun suorituksen tai saamisen käypään arvoon oikaistuna välillisillä veroilla, myynnin oikaisuerillä ja myynnin kurssieroilla. Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan aikarahtipäivien toteuman mukaan. KOROT JA OSINGOT Korkotuotot on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt. SEGMENTTIRAPORTOINTI Konserni esittää segmenttiraportoinnin IFRS 8 mukaisesti konsernin sisäiseen raportointirakenteeseen perustuen. 3. SEGMENTTI-INFORMAATIO Konsernin segmenttiraportointi perustuu jakoon kahteen strategiseen segmenttiin, jotka tuottavat erityyppistä palvelua erilaisin vaadittavin resurssein ja joita johdetaan erillisinä yksikköinä. Konsernilla on kaksi liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat varustamotoiminta ja merikuljetukset sekä satamatoiminnot. Konsernissa segmenttien tuloksellisuuden arviointi sekä segmenteille kohdennettavia resursseja koskevat päätökset perustuvat segmenttien liiketulokseen. Tämä on johdon FINNLINES OYJ Tilinpäätös

16 käsityksen mukaan soveltuvin mittari vertailtaessa segmenttien tuloksellisuutta kyseisten toimialojen muihin yrityksiin. Konsernissa edellä mainittuja segmenttikohtaisia tuloksia arvioi ja resurssoi ylimpänä operatiivisena päätöksentekijänä konsernitason johtoryhmä. VARUSTAMOTOIMINTA JA MERIKULJETUKSET Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentti sisältää Finnlinesin liikenteen Itämerellä, Pohjanmerellä ja Biskajanlahdella sekä FinnLink-, NordöLink- ja TransRussiaExpress-liikenteen. SATAMATOIMINNOT Finnlines harjoitti tilikaudella satamatoimintoja Finnsteve-nimellä Helsingin ja Turun satamissa. Toiminta Kotkan satamassa loppui vuoden 2014 aikana. Finnsteve on erikoistunut säännöllisen yksikköliikenteen palveluihin: ahtaukseen, terminaalitoimintoihin, laivanselvitykseen sekä varasto- ja konttivarikkopalveluihin euroa Liiketoimintasegmenttien tulos päättyneeltä tilikaudelta: Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Segmentin liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto Ulkoinen liikevaihto Segmentin liiketulos Rahoituserät Tuloverot Tilikauden tulos Liiketoimintasegmenttien tulos päättyneeltä tilikaudelta: Segmentin liikevaihto Segmenttien välinen liikevaihto Ulkoinen liikevaihto Segmentin liiketulos Rahoituserät Tuloverot Tilikauden tulos Segmenttien väliset siirrot ja liiketoimet ovat tapahtuneet tavanomaisin kaupallisin ehdoin, jotka vastaavat ulkopuolisen tahon kanssa noudatettavia ehtoja. 16 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

17 SEGMENTTIEN VARAT JA VELAT SEKÄ INVESTOINNIT VUOSINA 2015 JA euroa Tuloslaskelmaan sisältyvät kulut, joihin ei liity maksua 2015 Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot Eliminoinnit Konserni Poistot Myyntisaamisten alaskirjaukset Poistot Myyntisaamisten alaskirjaukset Segmentin varat ja velat sekä investoinnit 2015 Segmentin varat Kohdistamattomat varat Varat yhteensä Segmentin velat Kohdistamattomat velat Velat yhteensä Investoinnit Segmentin varat ja velat sekä investoinnit 2014 Segmentin varat Kohdistamattomat varat Varat yhteensä Segmentin velat Kohdistamattomat velat Velat yhteensä Investoinnit Segmentin varat koostuvat pääasiassa aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä, vaihto-omaisuudesta ja saamisista. Niihin ei ole sisällytetty vero- tai rahoituseriä (ml. rahavarat) eikä koko yritykselle yhteisiä varoja. Segmentin velat koostuvat pääasiassa liiketoimintaan liittyvistä veloista kuten osto- ja muista veloista, siirtoveloista ja saaduista ennakoista. Niihin ei ole sisällytetty veroeriä eikä lainoja. Investoinnit sisältävät lisäykset aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin (liitetieto 17. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet) ja aineettomiin hyödykkeisiin (liitetieto 18. Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet). Satamatoiminnot-segmentin varoihin sisältyy myytäväksi luokiteltuja varoja 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoiminnot-segmentin myytäväksi luokiteltuihin varoihin liittyy 7,5 miljoonaa euroa velkoja. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

18 MAANTIETEELLISIÄ ALUEITA KOSKEVAT TIEDOT Maantieteellisten alueiden liikevaihto esitetään asiakkaiden sijainnin mukaan. Varat on raportoitu konsernin maantieteellisen sijainnin mukaan. Rahtiin liittymättömien matkustajien tuoma liikevaihto on näytetty lähtömaan liikevaihtona. Myös konsernin alukset sisältyvät raportoituihin varoihin, vaikka ne ovat luonteeltaan liikkuvia ja ovat näin helposti siirrettävissä. Liikevaihto Suomi Ruotsi Saksa Muu EU Venäjä Muut Varat * Suomi ** Ruotsi Saksa ** Muu EU * Konsernin muut pitkäaikaiset varat kuin rahoitusinstrumentit, laskennalliset verosaamiset ja työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuusjärjestelyihin liittyvät varat. ** Vuonna 2014 tehty lukujen siirto erien välillä. Konsernilla ei ole asiakkaita, joiden liikevaihto olisi vähintään 10 prosenttia konsernin liikevaihdosta. 4. YHTEISET TOIMINNOT Finnlines harjoittaa TransRussiaExpress-linjaliikennettä Venäjän Itämeren satamiin yhteistyössä venäläisen satama- ja terminaalipalveluita tarjoavan yhtiön kanssa. Linjaliikenteessä käytetään Finnlinesin aluksia ja Finnlines toimii myös linjaliikenteen toimintaa hallinnoivana yhtiönä. Finnlinesin osuus toiminnasta on 75 prosenttia ja paikallisen yhteistyöyhtiön 25 prosenttia. Finnlines yhdistelee yhteisen toiminnon osalta tuotoista ja kuluista 75 prosenttia. Finnlinesillä on 0,8 miljoonan euron saatava yhteistyökumppanilta liittyen yhteistoimintoon. Finnlinesilla ei ole muita sitoumuksia taloudellisen tuen antamisesta. Osapuolten kesken on tilapäisesti sovittu, että Finnlines vastaa yhteistoiminnon tuotoista ja kuluista kokonaisuudessaan (100 prosenttia) tilinpäätöksissä vuosilta 2015, 2014 ja Yhteinen toiminto ei ole Finnlines-konsernin kannalta olennainen. 5. MYYTÄVÄNÄ OLEVAKSI LUOKITELLUT PITKÄAIKAISET OMAISUUSERÄT Satamatoiminnot neuvottelee satamakäyttöomaisuuden myynnistä, joka on kirjanpitoarvoltaan noin 15,1 miljoonaa euroa. Satamatoimintoihin liittyviin omaisuuseriin sisältyy velkoja määrältään 7,5 miljoonaa euroa. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty alaskirjauksia. 6. HANKITUT LIIKETOIMINNOT Vuonna 2014 ja 2015 ei ole tehty yrityshankintoja. 7. LIIKEVAIHTO Liikevaihto Tuotot tavaroiden myynnistä Tuotot palveluista Alusvuokrat FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

19 8. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot Muut tuotot Käyttöomaisuuden myyntivoitot sisältävät vuonna 2014 kahden aluksen (MS Finnhansa ja MS Finnarrow) myyntivoitot. 9. MATERIAALIT JA PALVELUT Myytyjä suoritteita koskevat kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Varaston muutos Ulkopuoliset palvelut HENKILÖSTÖKULUT 2013 Henkilöstökulut Palkat Muut henkilösivukulut Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt Varustamotuki Konsernin henkilökunta keskimäärin tilikaudella Varustamotoiminta ja merikuljetukset Satamatoiminnot Henkilöstömäärä tilikauden lopussa Tiedot ylimmän johdon työsuhde-etuuksista esitetään liitetiedossa 35. Lähipiiritapahtumat. Finnlines on hyötynyt Euroopan laajuisesta merenkulun tukijärjestelmästä (yhteisön suuntaviivat meriliikenteen valtiontuelle), jonka mukaisesti Finnlines on saanut 19,9 (20,7) miljoonaa euroa valtion tukea henkilöstökuluja varten, kuten moni muukin laivanvarustaja Euroopassa. Suomessa summa vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista, ja summaa, jonka työnantaja on maksanut merimiesten sosiaali-, eläke- ja työntekijän vakuutusmaksuina. Ruotsissa valtion tuki vastaa veroa, joka on pidätetty etukäteen merimiesten tuloista ja summaa, jolla työnantaja on maksanut merimiesten sosiaalikuluja. 11. POISTOT JA ARVONALENTUMISET Poistot aineellisesta käyttöomaisuudesta Rakennukset ja rakennelmat Koneet ja kalusto Alukset Poistot aineettomista hyödykkeistä Poistot yhteensä FINNLINES OYJ Tilinpäätös

20 12. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT Satamakulut, kalusto ja muut alusten matkoihin liittyvät kulut Vuokrakulut Miehitys- ja muut vapaaehtoiset henkilöstökulut Laivojen vakuutus-, korjaus- ja ylläpitokulut Muonituskulut IT-kulut -2, Myynti- ja markkinointikulut Toimitiloihin liittyvät kulut ilman vuokria Muut kulut TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT Konsernin päätilintarkastajana on vuonna 2015 toiminut KPMG Oy Ab. Tilintarkastuspalkkiot KPMG Muut Veroneuvonta ja muut palkkiot KPMG Deloitte & Touche 2 Muut RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Osinkotuotot myytävissä olevista rahoitusvaroista Korkotuotot Pankkitalletukset 0 2 Lainat ja myyntisaamiset Muut saamiset 455 Valuuttakurssivoitot Muut valuuttakurssivoitot Muut rahoitustuotot 1 1 Rahoitustuotot yhteensä Korkokulut Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat Muut korkokulut -3-2 Valuuttakurssitappiot Muut valuuttakurssitappiot Muut rahoituskulut Rahoituskulut yhteensä Nettorahoituskulut Konsernin rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyy valuuttakurssivoittoja ja -tappioita, joista suurin osa liittyy valuuttatilien arvostukseen. Konsernin muut rahoituskulut muodostuvat suurimmaksi osaksi takauspalkkioista ja muista lainoihin liittyvistä palkkioista. 20 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

21 14. TULOVEROT Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero Edellisten tilikausien verot Laskennallisten verojen muutos Tuloverot tuloslaskelmassa, kulu (-) Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan laskettujen verojen välinen täsmäytyslaskelma Tulos ennen veroja Vero laskettuna Suomessa sovellettavalla verokannalla Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat * Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tappioista Verosaamisten uudelleen arviointi ** Tonnistoveron vaikutus *** Edellisten tilikausien verot Jälleenhankintavarauksen muutoksesta johtuva laskennallisen veron tuloutus 475 Tuloverot tuloslaskelmassa, kulu (-) * Suomessa sovellettava verokanta on alkaen ollut 20,0 prosenttia. ** Johto on uudelleen arvioinut Finnsteve-yhtiöiden kirjaamattomat verotappiot *** Suomessa toimiva emoyhtiö Finnlines Oyj liittyi Suomen tonnistoverolain piiriin Sitoutuminen järjestelmään on voimassa asti. Veroihin sisältyy 92 (87) tuhatta euroa Suomeen maksettavaa tonnistoveroa. Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus OSAKEKOHTAINEN TULOS Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana vähennettynä yrityksen hankkimilla omilla osakkeilla. Tilikauden tulos (emoyhtiön omistajille), euroa Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl Laimentamaton osakekohtainen tulos, euroa per osake 1,10 0, OSINGOT Sekä vuonna 2015 että 2014 maksetut osingot olivat 0,00 euroa (0,00 euroa osaketta kohti). Emoyhtiö Finnlines Oyj:n tulos oli 52,8 miljoonaa euroa tilikaudelta Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa Finnlinesin aluksille vuosina 2015 ja 2016 toteutettavan laajan pakokaasupesuriinvestointiohjelman johdosta. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

22 17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET euroa päättynyt tilikausi Maaalueet Rakennukset ja rakennelmat Alukset * Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat * Yhteensä ** Hankintameno Muuntoerot Lisäykset Vähennykset Siirto erien välillä Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin *** Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin *** Kirjanpitoarvo Myytäväksi luokiteltu omaisuus Hankintameno Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin Siirto erien välillä Kertyneet poistot Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin Siirto erien välillä Kirjanpitoarvo * Alusten ympäristöinvestointeihin on kohdistettu Euroopan Unionin myöntämää ympäristötukea tilikauden aikana 9,3 miljoonaa euroa. Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät Euroopan Unionin myöntämää ympäristötukea 5,2 miljoonaa euroa. ** Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoon sisältyvät rakennusaikaiset aktivoidut korot ovat 22,3 (23,4) miljoonaa euroa. *** Finnlines-konserni neuvottelee satamakäyttöomaisuuden, kirjanpitoarvoltaan 15,1 miljoonaa euroa, myynnistä. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2014 tai vuonna 2015, koska johdon arvion mukaan myytäväksi luokitellun omaisuuden käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon tilinpäätöshetkellä sekä Vuoden 2014 tilinpäätöksessä myytäväksi luokiteltu alus on palautettu käyttöomaisuuteen vuonna FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

23 1 000 euroa Maaalueet Rakennukset ja rakennelmat Alukset Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä päättynyt tilikausi Hankintameno Muuntoerot Lisäykset Vähennykset * Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin ** Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Muuntoerot Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin ** Kirjanpitoarvo * Finnlines on myynyt MS Finnhansa ja MS Finnarrow -nimiset alukset tilikauden 2014 aikana. ** Finnlines-konserni neuvotteli yhden aluksen, kirjanpitoarvoltaan 5,2 miljoonaa euroa ja satamakäyttöomaisuuden, kirjanpitoarvoltaan 15,1 miljoonaa euroa, myynnistä. Omaisuuserien kirjanpitoarvoon ei ole tehty arvonalennuksia vuonna 2014, koska johdon arvion mukaan myytäväksi luokitellun omaisuuden käypä arvo ylittää kirjanpitoarvon tilinpäätöshetkellä Rahoitusleasingsopimuksilla vuokrattuja hyödykkeitä sisältyy aineelliseen käyttöomaisuuteen seuraavasti euroa Koneet ja kalusto Rakennukset ja rakennelmat Yhteensä Hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Hankintameno Lisäykset tilikauden aikana Kertyneet poistot Kirjanpitoarvo Rahoitusleasingsopimuksilla vuokratut hyödykkeet ovat koneita ja kalustoa, toimistorakennus ja kaksi ramppirakennelmaa sekä Vuosaaren satamassa sijaitsevat konttinosturit. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

24 18. LIIKEARVO JA MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET euroa Liikearvo päättynyt tilikausi Keskeneräiset hankkeet Muut aineettomat hyödykkeet * Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankinta-arvo Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo päättynyt tilikausi Hankinta-arvo Lisäykset Vähennykset Siirrot erien välillä Hankintameno Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot Tilikauden poistot Kertyneet poistot ja arvonalentumiset Kirjanpitoarvo * Muut aineettomat hyödykkeet koostuvat pääosin aktivoiduista toiminnanohjausjärjestelmien käyttöönottohankkeista ja -lisensseistä, joista yritys odottaa saavansa taloudellista hyötyä tilikautta pidemmältä ajalta. 24 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

25 LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUS Liikearvon arvonalentumistestausta varten liikearvo on allokoitu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Allokointiperuste on pysynyt muuttumattomana vuodesta 2014, joskin alusjärjestelyissä tapahtui vähäisiä muutoksia tonniston uudelleenjärjestelyn myötä vuoden 2015 aikana. Suomi Saksa-liikenteeseen liittyvä liikearvo on allokoitu HansaLink-liikenteelle, jota operoidaan alusjärjestelmällä Suomen, Saksan ja Puolan välillä. Etelä-Ruotsin ja Saksan väliseen liikenteeseen liittyvä liikearvo on allokoitu NordöLinkille. Liikearvon jakautuminen rahavirtaa tuottaville yksiköille NordöLink HansaLink (Suomi Saksa Puola-liikenne) Yhteensä NordöLink ja HansaLink ovat Varustamotoiminta ja merikuljetukset -segmentissä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on määritetty käyttöarvoon perustuen. Laskelmien pohjana ovat rahavirtaennusteet, jotka perustuvat tulevan vuoden budjettiin sekä tätä seuraaviin neljän vuoden johdon hyväksymiin ennusteisiin (viiden vuoden liiketoimintasuunnitelma). Viiden vuoden ajanjakson kassavirtaennuste perustuu johdon kokemukseen sekä markkinoiden oletettuun kehitykseen, jota ulkoiset markkinaennusteet tukevat. Vuoden 2015 aikana Suomen, Saksan ja Puolan välisessä liikenteessä tehtiin vähäisiä muutoksia edellisen vuoden liikennöintikuvioon. Kolme Star-luokan alusta jatkoi Helsingin ja Travemünden välisessä liikenteessä, ja roro-alus operoi suoralla Hangon ja Rostockin välisellä linjalla. Tammikuusta 2016 lukien Gdyniaan liikennöidään suoralla laivayhteydellä Helsingin sijaan Hangosta. Nordölink-liikenne jatkui edellisvuoden tapaan yhdellä Star-luokan aluksella sekä kahdella pienemmällä ropax-aluksella. Molemmat linjat operoivat yhdellä erityisvalvonta-alueista, Itämerellä, jossa rikin päästörajat ovat tiukemmat kuin maailmanlaajuisesti. Raskaan polttoöljyn rikkipitoisuusraja laski 0,10 prosenttiin vuonna 2015 MARPOL-yleissopimuksen mukaisesti. Finnlines on investoinut pakokaasupesureihin uusien ympäristövaatimusten täyttämiseksi, ja näiden investointien vaikutukset sekä kustannuksiin että rahtihintoihin on huomioitu testeissä. Tärkeimmät oletukset viiden vuoden liiketoimintasuunnitelmissa liittyvät markkinakasvuun, markkinaosuuteen, hintakehitykseen sekä matkustajaliikenteen kehitykseen. Käytetyt markkinakasvukertoimet on johdettu viimeaikaisista ulkopuolisista talousennusteista sopeuttaen ne asianomaiselle markkinalle. Viiden vuoden ennustejakson jälkeiset rahavirrat on ekstrapoloitu käyttämällä alla esitettyjä kasvutekijöitä. Käytetyt kasvutekijät eivät ylitä kyseisen toimialan pitkän aikavälin toteutunutta kasvua. Diskonttokorkona on käytetty pääoman painotettua keskimääräistä tuottovaatimusta (WACC) ennen veroja. Tuottovaatimuksen laskentakomponentit ovat riskitön tuottoprosentti, markkinariskipreemio, toimialakohtainen beta-kerroin, tavoitepääomarakenne sekä vieraan pääoman kustannus. Konserni käyttää samoja yhteisiä komponentteja, relevanteilla verokannoilla oikaistuna, diskonttokorkojen laskennassa kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille. Samojen yhteisten komponenttien käyttö on perusteltua, sillä eri liiketoimintoihin kohdistuvat riskit liittyvät toisiinsa ja yleiseen Itämeren alueen talouskehitykseen. KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT KESKEISET OLETUKSET 2015 Rahavirtaa tuottava yksikkö HansaLink NordöLink Diskonttauskorko (ennen veroja) 4,9 % 4,9 % PTS-jakso Kasvuprosentti kassavirralle PTS-jakson jälkeen 2,0 % 2,0 % Terminaaliarvon osuus diskontatusta kassavirrasta 88,1 % 86,6 % KÄYTTÖARVON LASKENNASSA KÄYTETYT KESKEISET OLETUKSET 2014 Rahavirtaa tuottava yksikkö HansaLink NordöLink Diskonttauskorko (ennen veroja) 5,0 % 5,0 % PTS-jakso Kasvuprosentti kassavirralle PTS-jakson jälkeen 2,0 % 2,0 % Terminaaliarvon osuus diskontatusta kassavirrasta 90,2 % 86,5 % Ennusteisiin perustuvat Suomi Saksa Puola-liikenteen (HansaLink) ja NordöLinkin kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät selvästi yksiköiden kirjanpitoarvon vuoden 2015 lopussa. Mallin herkkyys on testattu kaikkien liiketoimintasuunnitelmissa ja jatkovuosien ekstrapolaatioissa käytettyjen avainoletusten suhteen. Parametrit, joiden herkkyydet testattiin kussakin yksikössä soveltuvin osin, olivat markkinakasvu, markkinaosuus, hintakehitys, matkustajaliikenteen tuloskehitys, diskonttokorko ja viiden vuoden jälkeinen kasvukerroin. Johto arvioi, ettei minkään käytetyn keskeisen muuttujan jokseenkin mahdollinen muutos johda arvonalennuksiin diskontattujen kassavirtojen ylittäessä huomattavasti testattujen omaisuuserien arvot. Yhtiön liikearvo liittyy linjoihin ja lastivirtoihin, joiden kuljetus voidaan hoitaa erilaisilla alusjärjestelmillä laivojen ollessa kohtuullisen helposti siirrettävissä olevia omaisuuseriä. Ikuisuusolettamaa (Gordonin malli) on sovellettu molempien rahavirtaa tuottavien yksiköitten laskennassa. Koska liikearvo ei liity tiettyjen alusten muodostamaan liikennejärjestelmään ja alusten ajan kulumisesta johtuvaan arvonalenemiseen, on ikuisuusolettaman käyttö perusteltua määritettäessä tulevia rahavirtoja. Terminaaliarvojen osuudet (viiden vuoden jälkeiset rahavirrat) diskontatuista rahavirroista on kerrottu yllä olevassa taulukossa. Rahavirtaennusteita laadittaessa yhtiö tarkastelee myös poikkeamia aikaisempien ennusteiden ja toteutuneiden lukujen välillä tärkeimpien muuttujien osalta. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

26 19. TYTÄRYHTIÖT Finnlines Oyj:llä on 21 tytäryhtiötä. Luettelo näistä on esitetty liitetiedossa 36. Tytäryhtiöt. 20. SIJOITUKSET OSAKKUUSYRITYKSIIN Konsernilla ei ole sijoituksia osakkuusyrityksiin. 21. MUUT RAHOITUSVARAT Noteeraamattomat osakesijoitukset Myytävissä olevat sijoitukset tilikauden lopussa Suurin osa noteeraamattomista osakkeista koostuu ahtausyhtiöstä. Osakkeet arvostetaan hankinta-arvoon, koska johdon mukaan sijoituksen käypää arvoa ei voida luotettavasti määrittää, sillä käytettävissä ei ole riittävästi tietoa, jotta käyvästä arvosta voitaisiin tehdä luotettava arvio. Konsernilla ei ole tilikausilla ollut eräpäivään asti pidettäviä rahoitusvaroja. 22. PITKÄAIKAISET SAAMISET euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Lainat ja muut saamiset Lainasaamiset Muut saamiset * * Vertailuluku 2014 uudelleenryhmitelty tekemällä siirto lyhytaikaisista saamisista pitkäaikaisiin saamisiin. 23. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT Laskennallisten verojen muutokset vuosien 2014 ja 2015 aikana euroa Laskennalliset verosaamiset: Kirjattu tulosvaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Käyvän arvon arvostustappiot, IAS 32, Käyttämättömät tappiot verotuksessa Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto Muut erot Työsuhde-etuudet Laskennalliset verovelat: Poistoero Verovelka tonnistoverotuksessa Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto Käyvän arvon arvostusvoitot ja rahoitusleasing Jälleenhankintavaraus Kurssiero Muut jaksotuserot FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

27 1 000 euroa Laskennalliset verosaamiset: Kirjattu tulosvaikutteisesti Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin Käyvän arvon arvostustappiot, IAS 32, Käyttämättömät tappiot verotuksessa Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto Muut erot Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus Laskennalliset verovelat: Poistoero Verovelka tonnistoverotuksessa Konserniero, alukset ja lastinkäsittelykalusto Käyvän arvon arvostusvoitot ja rahoitusleasing Jälleenhankintavaraus Kurssiero 0 0 Muut jaksotuserot Erittely Finnlines Oyj:n laskennallisesta verovelasta tonnistoverotukseen siirtymisestä ja tuloslaskelmaan kirjatuista tapahtumista: euroa Laskennallinen verovelka Finnlines Oyj:n poistoero / Alusten juridisen ja konserniarvon ero Laskennallinen verovelka Kirjattu tuloslaskelmaan Alusten konserniarvon ja markkina-arvon ero 364 Kirjattu tuloslaskelmaan Verohelpotus alusten henkilökunnan sosiaalimaksuista Verokannan muutoksen vaikutus tuloslaskelman veroihin Velka tonnistoverotuksessa Verohelpotus alusten henkilökunnan sosiaalimaksuista 2014 (toinen tonnistoverokausi) Verovelka tonnistoverotuksessa Kirjattu lisää verohelpotusta alusten henkilökunnan sosiaalimaksuista 2013, 2014 (kolmas tonnistoverokausi) Verohelpotus alusten henkilökunnan sosiaalimaksuista 2015 (kolmas tonnistoverokausi) Verovelka tonnistoverotuksessa Laskennalliset verosaamiset ja -velat Laskennalliset verosaamiset yhteensä Laskennalliset verosaamiset taseessa Laskennalliset verovelat Laskennalliset verovelat taseessa Laskennallista verovelkaa ei ole kirjattu tytäryhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, koska useimmissa tapauksissa nämä tulokset siirretään yhtiölle ilman veroseuraamuksia. Lisäksi konserni ei kirjaa laskennallista verovelkaa tytäryhtiöiden jakamatta olevista voittovaroista, mikäli ne on tarkoitus investoida pysyvästi kyseisiin yrityksiin. Käyttämättömistä verotuksellisista tappioista kirjataan laskennallisia verosaamisia siihen määrään asti kun verohyödyn saaminen verotettavan tulon perusteella on todennäköistä. Konserni on kirjannut Finnsteve-yhtiöiden tappioista verotuksessa laskennallisia verosaamisia 4,7 miljoonaa euroa. Perusteena kirjaukselle on Finnsteve-yhtiöiden parantunut tuloskehitys ja tulosarviot tuleville vuosille. Arvioinnissa on otettu huomioon, että emoyhtiöllä on myös mahdollisuus antaa konserniavustusta Finnsteve-yhtiöille. Laskennallisia verosaamisia on jätetty kirjaamatta 0,5 (0,2) miljoonaa euroa, koska johdon arvion mukaan tappioiden käyttämiseen liittyy merkittävää epävarmuutta. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

28 Konserni on kirjannut laskennallisia verosaamisia käyttämättömistä verotuksellista tappioista 5,0 (4,2) miljoonaa euroa. Tappiot vanhenevat vuosina VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet Myyntitavarat Tilikaudella ei kirjattu vaihto-omaisuuden arvonalennuksia. 25. LYHYTAIKAISET SAAMISET euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Myyntisaamiset ja muut saamiset Lainat ja muut saamiset Myyntisaamiset * Siirtosaamiset ja maksetut ennakot Muut saamiset Lainasaamiset * Vertailuluku 2014 uudelleenryhmitelty tekemällä siirto lyhytaikaisista saamisista pitkäaikaisiin saamisiin. Myyntisaamisten ikäjakauma ja valuuttajakauma on esitetty alla olevissa taulukoissa. Siirtosaamisten olennaiset erät on eritelty seuraavissa taulukossa. Siirtosaamisten ja maksettujen ennakoiden olennaiset erät Varustamotuet Henkilöstökulut Satama- ja ahtauskulut, muut matkakulut Telakointi Alusten vakuutuskorvaukset Muut siirtosaamiset euroa 2015 Myyntisaamisten ikäjakauma 2015 Myyntisaamisten arvonalentuminen Netto 2015 Erääntymättömät Erääntyneet 1 30 päivää päivää päivää päivää yli 360 päivää Erääntyneet yhteensä FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

29 1 000 euroa 2014 Myyntisaamisten ikäjakauma 2014 Myyntisaamisten arvonalentuminen Netto 2014 Erääntymättömät Erääntyneet 1 30 päivää päivää päivää päivää yli 360 päivää Erääntyneet yhteensä Myyntisaamiset valuutoittain EUR SEK GBP USD DKK 6 1 PLN Myyntisaamisten ja muiden saamisten kirjapitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Konsernissa on kirjattu myyntisaamisista luottotappioita -203 (-548) tuhatta euroa vuonna Myyntisaamisiin ja muihin saamisiin liittyvä maksimiluottoriski on niiden kirjanpitoarvo. 26. RAHAVARAT Käteinen raha ja pankkitilit Rahavarat eivät sisällä vaadittaessa maksettavia tililuottoja. 27. OSAKEPÄÄOMA JA MUUT RAHASTOT Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kpl Osakepääoma euroa Osakepääoma Osakepääoma (kantaosakkeet) muodostuu yhden sarjan osakkeista. Osakkeiden nimellisarvo on 2,00 euroa osakkeelta ja niillä on yhtiökokouksessa yksi ääni. Yhtiöjärjestyksen mukaan enimmäisosakepääoma oli 200 miljoonaa euroa ( enimmäisosakepääoma oli 200 miljoonaa euroa). Kaikki liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu. Finnlines Oyj:n osakkeiden lukumäärä on osaketta ja osakepääoma euroa. Ylikurssirahasto Ylikurssirahasto Suomen vanhan osakeyhtiölain aikana muodostunut ylikurssirahasto. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

30 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Lisäys 0 0 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Muuntoerot Muuntoerot-rahasto sisältää ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet muuntoerot. Finnlines Oyj:n omistus Finnlines Oyj:n omistusta esitellään tarkemmin liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. 28. VARAUKSET Pitkäaikaiset varaukset Lyhytaikaiset varaukset euroa Verovaraus Muut varaukset Yhteensä Varausten lisäykset Varausten vähennykset euroa Verovaraus Muut varaukset Yhteensä Varausten vähennykset Muut varaukset sisältävät etupäässä Vuosaaren sataman rakennusten purkuun liittyviä varauksia. Varaukset on tehty, koska rakennukset sijaitsevat vuokratontilla ja ne on sitouduttu purkamaan vuokrakauden jälkeen. 30 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

31 29. KOROLLISET VELAT euroa Käypä arvo Kirjanpito arvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitililimiitit Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Lyhytaikaiset jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Yritystodistusohjelma Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta Korollisten rahoituslaitoksilta otettujen velkojen ja eläkevelkojen kirjanpitoarvo on laskettu käyttämällä efektiivisen koron menetelmää ja käypä arvo on määritetty diskonttaamalla velkojen tulevat rahavirrat korolla, jolla konserni saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä. Kokonaiskorko muodostuu riskittömästä 0,0 0,9 prosentin (0,2 0,8) korosta ja yrityskohtaisesta riskipreemiosta. Rahoitusleasingvelkojen efektiivisen korkokannan on oletettu vastaavan tilinpäätöshetkellä solmittavien vastaavien sopimusten käypää korkoa. Käytännössä velkojen käyvät arvot eivät juurikaan eroa kirjanpitoarvoista. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA KÄYPÄÄN ARVOON ARVOSTETUISTA RAHOITUSVAROISTA JA -VELOISTA Taso 1 - Noteeratut käyvät arvot (oikaisemattomat) toimivilla markkinoilla samanlaisille varoille tai veloille. Taso 2 - Käyvät arvot määritetään käyttämällä muita syöttötietoja (inputs) kuin tasoon 1 sisältyviä noteerattuja hintoja, ja ne ovat todennettavissa asianomaisen omaisuuserän tai velan osalta joko suoraan (kuten hinnat) tai epäsuorasti (johdettu hinnoista). Konsernilla on tason 2 lainoja rahoituslaitoksilta sekä eläkelainoja, jotka on esitetty liitetiedossa 29. Korolliset velat. Taso 3 - Käyvät arvot määritetään käyttäen varojen tai velkojen syöttötietoja (inputs), jotka eivät perustu todettavissa oleviin markkinatietoihin. Tasolle 3 sisältyy noteeraamattomia osakkeita yhteensä 4,6 miljoonaa euroa (4,6 vuonna 2014), jotka on arvostettu hankintamenoonsa tai sitä alempaan todennäköiseen arvoonsa, koska niiden käypä arvo ei ole määriteltävissä luotettavasti. Pitkäaikaisten rahoitusvelkojen (ilman rahoitusleasingvelkoja) erääntyminen Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Rahoitusvelkojen efektiivisten korkokantojen painotetut keskiarvot Lainat rahoituslaitoksilta 2,53 % 2,67 % Pankkitililuotot 2,49 % Yritystodistusohjelma 0,89 % 1,48 % Eläkelainat 1,88 % 2,04 % Rahoitusleasingvelat 3,66 % 3,70 % FINNLINES OYJ Tilinpäätös

32 1 000 euroa 1 vuoden sisällä 1 5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen koronmuutosajankohta Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitililuotot Eläkelainat Rahoitusleasingvelat euroa 1 vuoden sisällä 1 5 vuotta Yhteensä Vaihtuvakorkoisten rahoitusvelkojen koronmuutosajankohta Rahoitusvelat Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitililuotot Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Konsernin kaikki rahoitusvelat olivat euromääräisiä ja Rahoitusvelat sisältävät panttivelkoja. Pantatun omaisuuden panttiarvo on 973 (1 035) miljoonaa euroa. Nämä ovat ilmoitettu erikseen liitetiedossa 34. Ehdolliset varat ja velat sekä annetut sitoumukset. Rahoitusleasingvelat Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien erääntyminen Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Rahoitusleasingsopimusten tulevaisuudessa maksettavat korkokustannukset Rahoitusleasingvelat - vähimmäisvuokrien nykyarvo Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Rahoitusleasingvelat koostuvat neljästä satamanosturista, kahdesta laituriramppirakennelmasta ja yhdestä toimistorakennuksesta. Leasingilla on myös rahoitettu satamaliiketoimintaan kuuluvia koneita ja laitteita. 32 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

33 30. OSTOVELAT JA MUUT VELAT euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Pitkäaikaiset velat Muut pitkäaikaiset siirtovelat Muut pitkäaikaiset velat euroa Käypä arvo Kirjanpitoarvo Käypä arvo Kirjanpitoarvo Ostovelat ja muut velat Jaksotettuun hankintamenoon arvostetut velat Ostovelat Jaksotetut henkilöstökulut Jaksotetut korot Muut siirtovelat Muut velat Lyhtyaikaiset saadut ennakot Ostovelkojen ja muiden velkojen kirjanpitoarvo on kohtuullinen arvio niiden käyvästä arvosta. Siirtovelkojen olennaiset erät ja ostovelkojen jakautuminen valuuttoihin on esitetty seuraavissa taulukoissa. Muiden siirtovelkojen olennaiset erät Myönnetyt alennukset Alusten polttoainekulut Lastinkäsittelykulut Satamakulut ja alusten matkakulut Alusten korjaukset Muut siirtovelat Ostovelkojen jakautuminen valuutoittain EUR SEK USD GBP NOK DKK CHF 8 PLN LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa Poistot Omaisuuserien myyntivoitot ja -tappiot Kurssierot FINNLINES OYJ Tilinpäätös

34 32. ELÄKEVELVOITTEET Konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet lasketaan kustakin järjestelystä erikseen käyttäen ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Eläkemenot kirjataan kuluksi henkilöiden palvelusajalle auktorisoitujen vakuutusmatemaatikkojen suorittamien laskelmien perusteella. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Joukkovelkakirjalainojen ja velkasitoumusten maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Kaikkia järjestelyjä säätelee paikallinen lainsäädäntö. Finnlines Oyj:n ja Finnsteve Oy Ab:n etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden omaisuutta Suomessa hoitavat pääasiallisesti vakuutusyhtiöt. Omaisuus koostuu näin ollen hyväksytyistä vakuutussopimuksista. Varoja hoidetaan paikallisten lakisääteisten vaatimusten mukaan, joiden mukaan järjestelystä joudutaan maksamaan taatut summat markkinatilanteesta riippumatta. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piiriin Suomessa kuului kaikkiaan 191 (197) jäsentä, joista työsuhteessa oli 23 (27). Finnlines Deutschland GmbH on myöntänyt etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä työntekijöilleen. Eläkejärjestely on toteutettu suoraan Finnlines Deutschland GmbH:n toimesta. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen piiriin Saksassa kuului kaikkiaan 44 (46) jäsentä, joista työsuhteessa oli 9 (11). Ruotsissa Finnlines-konsernin työntekijöiden vanhuuseläke ja perhe-eläke turvataan Alectan vakuutuksella. Rahoitusraportointineuvoston (Rådet för finansiell rapportering), URF 3:n, lausunnon mukaan kyseessä on etuusperusteinen järjestely, joka koskee useita työnantajia. Laskentavuosina 2015 ja 2014 ei yhtiöllä ole ollut saatavilla tietoja, jotka mahdollistavat tämän järjestelyn esittämisen etuusperusteisena järjestelynä. ITP:n mukainen eläkejärjestely, joka turvataan Alectan vakuutuksella, esitetään tästä syystä maksuperusteisena järjestelynä. Alectasta otettujen eläkevakuutusten vuosimaksut ovat 0,5 (0,5) miljoonaa euroa. Alectan ylijäämä voidaan jakaa vakuutuksenottajille ja/tai vakuutetuille. Vuoden 2015 lopussa Alectan ylijäämä jaettavina varoina oli 148 (146) prosenttia. Jaettavissa olevat varat muodostuvat Alectan varojen markkina-arvosta, joka on laskettu prosentteina vakuutussitoumuksista Alectan vakuutusteknisten laskentaoletusten mukaan, jotka eivät ole yhdenmukaiset IAS 19 kanssa. Eläkevelvoitteen painotettu duraatio on 11,0 vuotta. Oletukset Saksa eläkelupaus Suomi Finnsteve eläkelupaus Suomi Finnsteve eläkevakuutus Suomi Finnlines eläkevakuutus Keskimäärin 2015 Keskimäärin 2014 Diskonttokorko 2,29 % 2,20 % 2,20 % 2,20 % 2,23 % 1,85 % Palkankorotusoletus 2,00 % n/a 1,50 % 1,50 % Eläkkeiden korotusoletus 2,00 % 1,67 % 1,67 % 1,67 % Inflaatio-oletus 2,00 % 1,43 % 1,43 % 1,43 % Kirjattava tuloslaskelmassa Työsuoritukseen perustuva meno Nettokorko Kirjattava kulu tuloslaskelmassa Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erässä Laajaan tulokseen kirjattava määrä euroa Taseeseen kirjattava velka-erä Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Ylijäämä (-) / Alijäämä (+) Nettovelka (+) / omaisuuserä taseessa FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

35 1 000 euroa Nettovelan muutos tilikaudella Nettovelka tilikauden alussa Maksetut vakuutusmaksut tilikaudella Kirjattava kulu tuloslaskelmassa Uudelleenmääritykset muun laajan tuloksen erässä Nettovelka tilikauden lopussa Uudelleenmääritykset muun laajan tuloksen erässä Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa, jotka johtuvat demografisten oletuksien muuttamisesta Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa, jotka johtuvat taloudellisten oletuksien muuttamisesta Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa, jotka johtuvat kokemusperäisistä muutoksista Vakuutusmatemaattiset voitot ja -tappiot ja järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta etuuspohjaisen omaisuuserän korkoon sisältyviä määriä Uudelleenmäärittämiset muun laajan tuloksen erässä Eläkevelvoitteen muutos tilikaudella Eläkevelvoite tilikauden alussa Tilikauden työsuoritukseen perustuva meno Korkokulu Vakuutusmatemaattiset voitot (-) / tappiot (+) eläkevelvoitteessa Maksetut eläkkeet Eläkevelvoite tilikauden lopussa Varojen käyvän arvon muutos tilikaudella Varojen käypä arvo tilikauden alussa Korkotuotto Varojen tuotto ilman nettokorkoon sisältyvää erää Työnantajan maksama vakuutusmaksu Maksetut eläkkeet Varojen käypä arvo tilikauden lopussa FINNLINES OYJ Tilinpäätös

36 euroa Nettovelan herkkyysanalyysi Diskonttokoron muutos +0,5 % Saksa eläkelupaus Suomi Finnsteve eläkelupaus Suomi Finnsteve eläkevakuutus Suomi Finnlines eläkevakuutus Yhteensä Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina -5,07 % -3,97 % 0,00 % -8,10 % -5,46 % Diskonttokoron muutos -0,5 % Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina 5,53 % 4,50 % 6,25 % 9,24 % 6,01 % Eläkkeiden korotusoletuksien muutos +0,5 % Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina 5,39 % 4,50 % -118,75 % 40,84 % 11,39 % Eläkkeiden korotusoletuksien muutos -0,5 % Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina -4,99 % -4,23 % 112,50 % -37,76 % -10,56 % Konsernissa arvioidaan maksettavan voimassa olleisiin etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin 0,2 miljoonaa euroa vuonna FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

37 euroa Nettovelan herkkyysanalyysi Diskonttokoron muutos +0,5 % Saksa eläkelupaus Suomi Finnsteve eläkelupaus Suomi Finnsteve eläkevakuutus Suomi Finnlines eläkevakuutus Yhteensä Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina -5,28 % -4,75 % -25,00 % -8,36 % -5,99 % Diskonttokoron muutos -0,5 % Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina 5,78 % 5,40 % 25,00 % 10,64 % 6,93 % Eläkkeiden korotusoletuksien muutos +0,5 % Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina 5,61 % 5,18 % 725,00 % 33,25 % 12,86 % Eläkkeiden korotusoletuksien muutos -0,5 % Eläkevelvoite Varat käyvin arvoin Nettovelka (+) / -saaminen (-) taseessa Muutos euroina Muutos prosentteina -5,18 % -4,75 % -650,00 % -29,73 % -11,62 % FINNLINES OYJ Tilinpäätös

38 33. TALOUDELLISTEN RISKIEN HALLINTA Taloudellisten riskien hallinta kohdistuu tuloksen, taseen ja kassavirran vaihtelun vähentämiseen ja pyrkii turvaamaan konsernille tehokkaan ja kilpailukykyisen rahoitustilanteen. Pääasialliset rahoitusriskit ovat valuuttariski, korkoriski, luottoriski, maksuvalmiusriski, varainhankintariski ja polttoaineen hintariski. Konserni voi käyttää riskienhallinnassa valuuttatermiinejä, valuuttalainoja, koronvaihtosopimuksia ja asiakassopimuksiin sisältyviä polttoaineklausuuleita. Konsernin riskienhallinnan periaatteet hyväksyy hallitus, ja niiden toteutuksesta vastaa keskitetysti konsernin rahoitusyksikkö lukuun ottamatta polttoaineklausuuleita, jotka ovat liiketoimintayksiköiden vastuulla. Johdannaisinstrumentteja ei ole. VALUUTTARISKI Konserni toimii kansainvälisesti ja on siten altistunut eri valuuttapositioista aiheutuville transaktioriskeille. Konsernin kannalta merkittävimmät valuutat ovat USD ja SEK. Valuuttakurssiriskit syntyvät kaupallisista transaktioista, taseen monetaarisista eristä ja nettoinvestoinneista ulkomaisiin tytäryrityksiin. Transaktioriski Vuonna 2015 myynnistä laskutettiin euroissa yli 90 prosenttia ja muut laskutusvaluutat olivat SEK, DKK, PLN, USD ja GBP. Polttoainehankinnat ovat USD-määräisiä. Muista ostoista pääosa maksetaan euroissa. Asiakassopimuksiin sisältyvät polttoaineklausuulit kattavat ison osan tästä USD-riskistä. Valuuttapositioita tarkastellaan nettomääräisinä valuutoittain 12 kuukauden jaksoissa vuosibudjetoinnin yhteydessä. Liiketoimintayksiköt voivat halutessaan tehdä konsernin rahoitusyksikön kanssa sisäisiä johdannaisia suojauskohteeksi määritetyn liiketoimen suojaamiseen. Myös näissä tapauksissa konsernin rahoitusyksikkö päättää hallituksen hyväksymien periaatteiden mukaisesti mahdollisista ulkoisen vastapuolen kanssa tehtävistä suojauksista perustuen koko konsernin valuuttakohtaiseen nettopositioon. Konsernin kaikki korolliset velat tilinpäätöshetkellä ovat euromääräisiä. Konsernilla ei ole ollut suojauslaskennan instrumentteja vuonna 2015 tai Translaatioriski Konsernilla on ulkomaisia nettosijoituksia ja se on siten altistunut riskeille, jotka syntyvät kun GBP-, DKK- ja PLN- määräiset sijoitukset muunnetaan emoyrityksen toimintavaluuttaan. Konsernin periaatteena on suojata huomattavat ulkomaisiin yksikköihin tehdyt nettosijoitukset käyttämällä valuuttalainoja. Vuosina 2015 ja 2014 konsernilla ei ollut tällaisia merkittäviä valuuttamääräisiä sijoituksia. Seuraavat taulukot esittävät translaatioposition vuosien 2015 ja 2014 lopussa euroa Sijoitus Konsernin translaatiopositio 2015 GBP 466 DKK 180 PLN euroa Sijoitus Konsernin translaatiopositio 2014 GBP 513 DKK 232 PLN Konsernin herkkyys valuuttakurssin vaihtelulle Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin herkkyyttä euron ja US-dollarin väliselle valuuttakurssin muutokselle. Muiden valuuttojen muutosten vaikutukset eivät ole merkittäviä. Oletukset herkkyyttä arvioitaessa: Euron ja USD:n valuuttakurssimuutoksen oletetaan olevan +/- 10 prosenttia. Positio sisältää USD-määräiset pankkisaamiset, myyntisaamiset ja ostovelat. Muutos tuloslaskelmaan Muutos omaan pääomaan euroa Herkkyys tilinpäätöshetkellä 2015, muutos USD heikkenee / vahvistuu 10 % euroa vastaan +135/ /-0 Herkkyys tilinpäätöshetkellä 2014, muutos USD heikkenee / vahvistuu 10 % euroa vastaan +178/ /-0 Muutos laskettu ennen veroja. 38 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

39 KORKORISKI Korollinen velka altistaa konsernin korkoriskille eli korkoliikkeiden aiheuttamalle uudelleenhinnoittelu- ja hintariskille. Korkoriskin hallinta on keskitetty konsernin rahoitusyksikölle. Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkotasojen muutosten vaikutusta eri tilikausien tuloksiin, mikä mahdollistaa tasaisemman nettotuloksen. Konserni voi suojautua korkoriskiltä lainojen korkojakson valinnoillaan sekä korkotermiineillä ja korkoswapeilla. Hallitus arvioi vuosittain budjetoinnin yhteydessä korkosuojauksen tasoa ja velkasalkun duraatiota. Tilinpäätöspäivänä 58 prosenttia luotoista oli vaihtuvakorkoisia ja loput kiinteäkorkoisia (sisältäen lainat rahoituslaitoksilta, eläkelainat ja yritystodistukset). Velkasalkun duraatio (keskikorkokausi) oli noin 15 kuukautta. Tilinpäätöspäivänä konsernilla ei ollut avoimia koronvaihtosopimuksia. Konsernin vaihtuvakorkoisten velkojen koronmuutosajankohdat sekä velkojen efektiiviset korot ovat nähtävissä taulukossa liitteessä 29. Korolliset velat. Seuraavassa taulukossa on kuvattu konsernin herkkyyttä markkinakorkojen muutokselle. Oletukset herkkyyttä arvioitaessa: Koronmuutoksen oletetaan olevan +/- 0,50 prosenttiyksikköä yksittäisten instrumenttien tilinpäätöstilanteessa voimassaolevasta korkonoteerauksesta. Analyysiin otetaan mukaan ne instrumentit, joiden korontarkistuspäivä on seuraavan 12 kuukauden kuluessa. Positio sisältää vaihtuvakorkoiset lainat rahoituslaitoksilta sekä yritystodistukset. Positio ei sisällä rahoitusleasingvelkoja eikä osamaksuvelkoja, koska näiden osalta em. koronmuutoksen aiheuttama rahoituskulujen muutos ei ole olennainen. Herkkyyttä arvioitaessa oletetaan, että tilinpäätöshetkellä oleva vaihtuvakorkoinen velkasalkku säilyy muuttumattomana koko vuoden ajan (ei lyhennyksiä, ei uutta velkaa) ja että korko muuttuu yllä mainitun määrän ko. velkainstrumentin seuraavana koronmuutospäivänä. Mikäli vaihtuvakorkoinen instrumentti lyhennettäisiin kokonaan seuraavan 12 kuukauden aikana, oletetaan, että ko. instrumentti hankittaisiin uudelleen yllä mainitun uuden korkokannan vallitessa euroa Muutos tuloslaskelmaan Herkkyys , korot nousevat / laskevat 0,5 prosenttiyksikköä instrumenttien voimassa olevista tasoista Velkasalkku Muutos laskettu ennen veroja / / euroa Muutos tuloslaskelmaan Herkkyys , korot nousevat / laskevat 0,5 prosenttiyksikköä instrumenttien voimassa olevista tasoista Velkasalkku / Muutos laskettu ennen veroja / Konsernilla ei ole merkittäviä korollisia varoja, joten varoista johtuva konsernin tilikauden tulos ja kassavirrat eivät ole merkittävästi alttiina markkinakorkojen vaihtelulle. LUOTTORISKI Kaupalliset myyntisaatavat altistavat konsernin luottoriskille. Konsernin kattava ohjeistus määrittelee asiakkaiden, sijoitustransaktioiden ja johdannaissopimusten vastapuolten luottokelpoisuusvaatimukset sekä sijoitusperiaatteet. Konsernilla ei ole merkittäviä saatavien luottoriskikeskittymiä, koska sillä on laaja asiakaskunta, joka on jakautunut laaja-alaisesti lukuisille toimialoille. Konserni solmii johdannaissopimuksia ja tekee sijoitustransaktioita vain korkean luottokelpoisuuden omaavien vastapuolten kanssa. Luottoasiakkaiden luottokelpoisuutta ja luottolimiittejä seurataan jatkuvasti. Luottotappioiden määrä oli tilikaudella 2015 vähäinen (0,04 prosenttia liikevaihdosta). Myyntisaamisten ikäjakauma on esitetty liitteessä 25. Lyhytaikaiset saamiset. MAKSUVALMIUSRISKI Konsernissa pyritään jatkuvasti arvioimaan ja seuraamaan liiketoiminnan vaatiman rahoituksen määrää, jotta konsernilla olisi tarpeeksi likvidejä varoja toiminnan ja investointien rahoittamiseksi sekä erääntyvien lainojen takaisinmaksuun. Laivainvestoinnit pyritään rahoittamaan mahdollisimman pitkillä luotoilla. Rahoituksen saatavuus ja joustavuus pyritään takaamaan nostamattomilla luottolimiiteillä ja käyttämällä rahoituksen hankinnassa useita pankkeja ja rahoitusmuotoja. Nostamattomien myönnettyjen luottojen määrä oli 108,0 (120,4) miljoonaa euroa. Lainoihin sisältyy tavanomaisia mm. omavaraisuusasteeseen liittyviä ehtoja. Alla olevien taulukoiden kassavirrat sisältävät sekä lainojen lyhennykset että oletetut korot. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

40 Rahoitusvelkojen lyhennykset sopimuksiin perustuen (sis. korot) euroa Yhteensä Korollisten velkojen jäljellä oleva arvo Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitililuotot Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Yritystodistusohjelma Rahoitusvelkojen lyhennykset sopimuksiin perustuen (sis. korot) euroa Yhteensä Korollisten velkojen jäljellä oleva arvo Lainat rahoituslaitoksilta Pankkitililuotot Eläkelainat Rahoitusleasingvelat Yritystodistusohjelma Konsernilla ei ole ollut avoimia johdannaissopimuksia eikä HYÖDYKERISKI Konserni on altistunut hyödykeriskille, joka liittyy polttoaineen saatavuuteen ja hinnanvaihteluihin. Finnlines-konsernissa on käynnissä alusten polttoainekulutuksen ja -kustannusten vähentämiseen tähtäävä ohjelma. Pelkästään viime vuonna saavutettiin kahdeksan prosentin vähennys kulutuksessa. Riskiä pyritään vähentämään solmimalla puitesopimuksia tunnettujen vastapuolten kanssa sekä asiakassopimuksiin sisältyvillä polttoaineklausuuleilla. Klausuuleiden antama suojausaste on pitkällä aikavälillä yli 50 prosenttia, mutta se vaihtelee lyhyellä aikavälillä voimakkaasti ja on riippuvainen myös laivojen täyttöasteesta. PÄÄOMAN HALLINTA Konsernin pääoman hallinnan pyrkimyksenä on pääomarakenteen avulla varmistaa normaalit toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa ja mahdollistaa optimaaliset pääomakustannukset. Yhtiön hallitus arvioi konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Oheisesta taulukosta käyvät ilmi korolliset nettovelat, oma pääoma sekä velkaantumisaste. Pääomarakenteen hallinta Rahoitusvelat Rahat ja pankkisaamiset Rahoituksen nettovelka Oma pääoma yhteensä Nettovelkaantumisaste (gearing) % 97,1 % 113,0 % 34. EHDOLLISET VARAT JA VELAT SEKÄ ANNETUT SITOUMUKSET Merkittävä osuus konsernin vuokrasopimuksista muodostuu Vuosaaren ja Turun satamien maavuokrasopimuksista sekä Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin vuokrasopimuksista. Määräaikaisten vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisalusvuokrat: Alusvuokrat (konserni vuokralleottajana) Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Konsernilla oli rahdattuna vuoden 2015 lopussa 1 (3) roro-alus. Konserni säätelee aluskapasiteettiaan antamalla vuokralle tarvittaessa osan aluksista. Tilinpäätöshetkellä ei ollut voimassaolevia tulevia vuokrasopimuksia. 40 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

41 Alusvuokrat (konserni vuokralleantajana) Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Vuonna 2015 konsernin liikevaihtoon sisältyy (2 551) tuhatta euroa saatuja vuokratuottoja. Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleottajana) Muiden vuokrasopimusten perusteella maksettavat vähimmäisvuokrat: Yhden vuoden kuluessa Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua Yli viiden vuoden kuluttua Merkittävimmät maksettavat vuokrat perustuvat sekä Vuosaaren että Turun satamien maanvuokrasopimuksiin, sekä em. satamissa sijaitsevien rakennusten ja Helsingissä sijaitsevan pääkonttorin vuokrasopimuksiin (25,8 miljoonaa euroa). Mainittujen vuokrasopimusten jäljellä oleva pituus on enintään 13 vuotta. Muut vuokrasopimukset (konserni vuokralleantajana) Yhden vuoden kuluessa Liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät muut vuokratuotot ovat liikehuoneistoista saatuja vuokratuottoja. Annetut vakuudet Lainat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä Edellä mainittujen lainojen vakuutena olevat laivakiinnitykset Konsernin rahoitussopimuksiin sisältyy tavanomaisia mm. omavaraisuusasteeseen liittyviä ehtoja. Muut omasta puolesta annetut vakuudet Pantatut talletukset Muut vastuusitoumukset Muut vastuusitoumukset sisältävät lähinnä pakokaasupesuri- ja potkurijärjestelmien hankkimiseen liittyviä sitoumuksia sekä kahden aluksen hankintahinnan. Kiinteistöinvestointien arvonlisäveron tarkistusvastuut FINNLINES OYJ Tilinpäätös

42 Oikeudenkäynnit Helsingin käräjäoikeus on antanut päätöksen Finnlinesin ja Suomen valtion välisessä väylämaksukanteessa. Finnlinesin mukaan asti voimassa olleet väylämaksulait eivät olleet EU-lainsäädännön mukaisia ja yhtiöltä oli veloitettu liikaa väylämaksuja vuosina Helsingin käräjäoikeus on antamallaan päätöksellä tuominnut Suomen valtion palauttamaan Finnlinesille liikaa perittyjä väylämaksuja vuosilta yhteensä noin 17,0 miljoonaa euroa sisältäen korot. Suomen valtio on valittanut päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Asian käsittely on kesken. Yhtiön satamatoimintojen tytäryhtiöiden 18 entistä työntekijää ovat haastaneet tytäryhtiöt oikeuteen. Työntekijät hakevat korvauksia perusteella, että työsuhteet olisi päätetty perusteettomasti sekä että yhdenvertaisuuslakia työsuhteen päättämisessä olisi rikottu. Vaatimukset ovat yhteensä 2,2 miljoonaa euroa. Tytäryhtiöt katsovat, että kanteet ovat perusteettomia. Asian käsittely on kesken. Finnlines Oyj:n satamatoimintoja harjoittava tytäryhtiö Finnsteve Oy Ab ( Finnsteve ) on aloittanut oikeustoimet Helsingin Satama Oy:tä ( Helsingin Satama ) vastaan. Oikeustoimiin on ryhdytty, koska Helsingin Satama ei ole täyttänyt Finnsteven kanssa tehdyn voimassaolevan yhteistyösopimuksen mukaisia velvoitteitaan liittyen Finnsteven oikeuksiin käyttää yhteistyösopimuksen mukaista toiminta-aluetta Vuosaaren satamassa. Helsingin Satama jätti lokakuun alussa osaltaan Helsingin käräjäoikeuteen turvaamistoimihakemuksen Finnsteveä vastaan. Turvaamistoimihakemuksella Helsingin Satama haki oikeutta tyhjentää Finnsteven käyttämän ja sen toiminnoille hyvin keskeisen alueen Vuosaaren satamassa sekä velvoittamaan Finnsteveä antamaan palveluita omistamillaan kahdella nosturilla Helsingin Sataman osoittamalle kolmannelle taholle. Helsingin Satama ei ole tiedottanut, että kolmansilla osapuolilla olisi tarvetta lisäalueille tai nosturipalveluille Vuosaaren satamassa. Mikäli väliaikainen turvaamistoimi myönnetään, olisi se voimassa, kunnes erillisessä oikeudenkäynnissä on lainvoimaisesti ratkaistu, ovatko Helsingin Sataman esittämät vaatimukset perusteltuja. Finnsteve pitää Helsingin Sataman esittämiä vaatimuksia perusteettomina ja Helsingin Sataman ja Finnsteven välisen, vuodesta 2007 voimassa olleen, 20-vuotisen sopimuksen vastaisina. Helsingin käräjäoikeus on hylännyt Helsingin Sataman turvaamistoimihakemuksen. Helsingin Satama on ilmoittanut tyytymättömyytensä Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä Helsingin hovioikeuteen. Asian käsittely on kesken. Helsingin käräjäoikeus antoi maaliskuussa 2010 tuomionsa Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen ( Ilmarinen ) yhtiötä vastaan nostamassa oikeusjutussa, jonka Helsingin hovioikeus kumosi marraskuussa Korkein oikeus myönsi joulukuussa 2012 valitusluvan Ilmariselle Helsingin hovioikeuden antamasta tuomiosta. Valituskirjelmässä Ilmarinen on valittanut Finnlinesin yhtiökokouksen tekemästä vähemmistöosinkoa koskevasta päätöksestä ja vaatinut päätöksen muuttamisesta siten, että vähemmistöosinkona maksettaisiin ,39 euron sijasta ,00 euroa. Korkein oikeus on antamassaan tuomiossa vahvistanut Helsingin hovioikeuden antaman tuomion ja hylännyt kaikki Ilmarisen Finnlines Oyj:tä kohtaan esittämät vaatimukset. Korkein oikeus totesi, ettei Finnlinesin yhtiökokouksen päätös ole ollut osakeyhtiölain vähemmistöosinkosäännöksen vastainen. Se on myös velvoittanut Ilmarisen korvaamaan Finnlinesin oikeudenkäyntikulut. 35. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT Finnlines-konsernissa on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje, jota on täydennetty sisäisellä lähipiiriohjeella. Yhtiö pitää julkista sisäpiirirekisteriään Euroclear Finland Oy:n SIRE-järjestelmässä. Finnlines-konsernin lähipiiriin kuuluvat emoyhtiö, tytäryhtiöt ja yhteisjärjestely sekä Grimaldi-konserniin kuuluvat yhtiöt. Lähipiiriin luetaan johdon avainhenkilöinä hallituksen ja Executive Committeen jäsenet mukaan lukien toimitusjohtaja sekä heidän läheiset perheenjäsenensä. Lopullista määräysvaltaa käyttävä taho on Grimaldi-yhtiö. Johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet Vuonna 2015 johtoon kuuluvat avainhenkilöt olivat hallituksen ja Executive Committeen jäsenet. Executive Committeehen kuuluivat toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, lakiasianjohtaja sekä operatiiviset johtajat, yhteensä kahdeksan henkilöä. Finnlines Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti seuraavat hallituksen jäsenten palkkiot vuodelle 2015 Palkat ja palkkiot Toimitusjohtaja Hallitus: Hallituksen puheenjohtaja Hallituksen varapuheenjohtaja Hallituksen jäsenet (kukin) Hallituksen jäsenille maksettiin vuoden 2014 korvaus huhtikuussa FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

43 Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut kuluksi kirjatut palkkiot henkilöittäin euroa Toimitusjohtaja Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja 0 0 Hallitus Jon-Aksel Torgersen, Hallituksen puheenjohtaja Diego Pacella, Hallituksen varapuheenjohtaja Christer Backman Tiina Bäckman Emanuele Grimaldi Gianluca Grimaldi Olav K. Rakkenes alkaen nimitetty toimitusjohtaja ei saa yhtiöltä kompensaatiota tai muuta korvausta palkan, bonusten tai eläkejärjestelyjen muodossa. Yhtiön johdolla ei ole voimassa olevia lisäeläkevakuutuksia. Finnlinesilla ei ollut voimassa olevia optio-ohjelmia Toimitusjohtajalla, johtoryhmällä tai hallituksella ei ole osakesidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä. Liiketoimet lähipiirin kanssa Euroclear Finland Oy:n osakerekisterin mukaan Grimaldi Group -yhtiöt omistivat ,38 prosenttia Finnlines Oyj:n osakkeista. Lisätietoa hallituksen ja toimitusjohtajan omistuksesta Finnlines Oyj:ssä on esitetty liitetiedossa 37. Osakkeet ja osakkeenomistajat. Lisätietoa hallituksen jäsenten ja johtoon kuuluvien avainhenkilöiden omistuksesta on saatavilla yhtiön internetsivuilta ( Liiketoimet lähipiirin kanssa Tuotot Grimaldi-konsernilta * Ostot Grimaldi-konsernilta Saamiset Grimaldi-konsernilta Velat Grimaldi-konsernille * Tuotot Grimaldi-konsernilta koostuvat pääosin laivojen vuokrista sekä rahtituotoista vuonna 2014 tapahtuneen laivan myynnin lisäksi. Lähipiirin kanssa toteutuneet liiketapahtumat perustuvat markkinaperusteiseen hinnoitteluun. Lokakuussa 2014 Finnlines myi MS Finnhansan Grimaldi-konsernille 30 miljoonan euron markkinahintaan. Lainat, takaukset ja muut vakuudet lähipiirille Konsernilla ei ole avainhenkilöille tai lähipiiriyhteisöille annettuja lainoja, eikä se ole antanut näiden puolesta takauksia tai vakuuksia ( ). FINNLINES OYJ Tilinpäätös

44 36. TYTÄRYHTIÖT Tytäryhtiön nimi Omistusosuus (%) Kotipaikka Kotimaiset Containersteve Oy Ab 100 Helsinki Cranesteve Oy Ab 100 Helsinki Finnsteve Oy Ab 100 Helsinki FS-Terminals Oy Ab 100 Helsinki Oy Intercarriers Ltd 78,5 Helsinki Ulkomaiset Finnlines Belgium N.V. 100 Belgia Finnlines Danmark A/S 100 Tanska Finnlines Deutschland GmbH 100 Saksa Finnlines Polska Sp.z.o.o 100 Puola AB Finnlines Scandinavia Ltd 100 Ruotsi Finnlines Schiffahrt GmbH 100 Saksa Finnlines Ship Management AB 100 Ruotsi Finnlines UK Limited 100 Iso-Britannia Finnlink AB 100 Ruotsi Rederi AB Nordö-Link 100 Ruotsi Ropax I Aktiebolaget Clipper 100 Ruotsi Ropax II EuropaLink AB 100 Ruotsi Ropax III NordLink AB 100 Ruotsi Ropax IV Arrow AB 100 Ruotsi Roro I Mill AB 100 Ruotsi Roro II Pulp AB 100 Ruotsi 37. OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT Finnlines Oyj:llä on yksi osakesarja. Jokaisella osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa ja yhtäläinen oikeus osinkoon. Yhtiöjärjestyksen mukainen vähimmäispääoma on 50 miljoonaa euroa ja enimmäispääoma 200 miljoonaa euroa, missä rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa. Yhtiön kaupparekisteriin merkitty ja täysin maksettu osakepääoma oli euroa. Koko osakekanta oli kappaletta. Osakkeet Finnlines Oyj:n osakkeet noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Vuoden aikana yhtiön osakkeita vaihdettiin 7,1 (5,1 vuonna 2014) miljoonaa kappaletta. Yhtiön hallussa ei ollut omia osakkeita. Osakkeen ylin hinta oli 18,00 (17,00) euroa ja alin 14,34 (7,14) euroa. Vuoden lopussa koko osakekannan markkina-arvo oli 911,6 (824,1) miljoonaa euroa. Osakkeenomistajat Finnlinesilla oli vuoden 2015 lopussa osakkeenomistajaa. Kymmenen suurinta osakkeenomistajaa omistivat yhtiön osakkeista 93,92 prosenttia. Hallintarekisteröityneitä osakkeenomistajia oli 4,64 prosenttia. Italialaisen Grimaldi-konsernin omistus Finnlinesin osakkeista ja äänivallasta oli vuoden lopussa 93,38 prosenttia. Osakeomistuksen jakauma omistajaryhmittäin * % osakkeista Yksityiset yritykset 0,24 Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 0,00 Julkisyhteisöt 0,27 Kotitaloudet 1,27 Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 0,18 Hallintarekisteröidyt 4,64 Muut ulkomaalaiset 93,40 Yhteensä 100,00 * Lähde: Euroclear Finland Oy 44 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

45 Suurimmat osakkaat * kpl % Grimaldi-konserni, Napoli ,38 Yleisradion Eläkesäätiö S.r ,14 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma ,10 Säästöpankki Kotimaa -sijoitusrahasto ,08 William ja Ester Otsakorven Säätiö ,05 Pakarinen Janne ,05 Karlsson Anne Christine ,03 Lindberg Roger Gus kuolinpesä ,03 Pappel Raimo Arnold ,03 Kunsti Kari ,03 10 suurinta yhteensä ,92 Hallintarekisteröidyt omistusosuudet ** ,64 Muut osakkeenomistajat ,44 Osakemäärä yhteensä ,00 Hallituksen ja johdon osakkeenomistus * kpl % Emanuele Grimaldi, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen ,94 Gianluca Grimaldi, hallituksen jäsen ,69 Diego Pacella, hallituksen jäsen ,04 Tapani Voionmaa, johtoryhmän jäsen ,01 Staffan Herlin, johtoryhmän jäsen 15 0,00 Yhteensä ,69 * Lähde: Euroclear Finland Oy ** Hallintarekisteröidyt omistusosuudet sisältävät Emanuele Grimaldin, Gianluca Grimaldin ja Diego Pacellan osakeomistukset. Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän kehitys Tapahtuma Merkityt osakkeet Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä Osakkeiden kokonaismäärä Osakeanti TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT Tammikuussa 2016 Finnlines hankki kaksi roro-alusta aikaisemmin solmitun ostosopimuksen mukaisesti. Alukset tulivat Finnlinesin linjaliikenteeseen vuoden 2016 alussa. Grimaldi-konserni on ilmoittanut Finnlinesille lunastusoikeudestaan jäljellä oleviin Finnlinesin osakkeisiin, joista se tarjoaa 17,80 euroa osakkeelta lunastusmenettelyssä. Grimaldi-konserni tulee saattamaan osakkeiden lunastuksen vireille osakeyhtiölain mukaisessa välimiesmenettelyssä. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

46 VIIDEN VUODEN LUKUSARJAT Miljoonaa euroa IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS Liikevaihto 511,2 532,9 563,6 609,3 605,2 Liiketoiminnan muut tuotot 1,8 6,8 5,3 5,7 2,5 Liiketulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja arvonalentumisia (EBITDA) 126,9 115,4 83,7 89,8 84,5 % liikevaihdosta 24,8 21,7 14,8 14,7 14,0 Liiketulos (EBIT) 70,3 58,6 18,1 23,7 21,0 % liikevaihdosta 13,8 11,0 3,2 3,9 3,5 Osakkuusyhtiöt Tulos ennen veroja (EBT) 53,2 36,6-6,7-1,6-5,4 % liikevaihdosta 10,4 6,9-1,2-0,3-0,9 Tilikauden tulos jatkuvista toiminnoista 56,8 41,7 6,0-0,1-2,5 % liikevaihdosta 11,1 7,8 1,1 0,0-0,4 Tilikauden tulos lopetetuista toiminnoista Tilikauden tulos 56,8 41,7 6,0-0,1-2,5 % liikevaihdosta 11,1 7,8 1,1 0,0-0,4 Bruttoinvestoinnit * 64,1 36,6 10,1 67,1 64,4 % liikevaihdosta 12,5 6,9 1,8 11,0 10,6 Oman pääoman tuotto- % (ROE) 10,7 8,6 1,3 0,0-0,6 Sijoitetun pääoman tuotto- % (ROI) 6,5 5,3 1,5 1,8 1,6 Taseen loppusumma 1 231, , , , ,1 Omavaraisuusaste, % 45,7 41,7 35,7 29,0 29,1 Velkaantumisaste (gearing), % 97,1 113,0 149,1 204,9 199,8 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS Tulos/osake (EPS), euroa 1,1 0,81 0,12 0,00-0,05 Tulos/osake (EPS) optioiden laimennusvaikutuksella oikaistuna, euroa 1,1 0,81 0,12 0,00-0,05 Oma pääoma/osake, euroa 10,89 9,78 8,98 9,14 9,12 Osinko/osake, euroa 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Osinko/tulos, % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Efektiivinen osinkotuotto, % 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Hinta/voittosuhde (P/E) 16,0 19,8 62,5 n/a n/a Osakkeen pörssikurssi vuoden lopussa, euroa 17,70 16,00 7,50 7,80 7,70 Markkina-arvo vuoden lopussa, milj. euroa 911,6 824,1 386,3 365,2 360,5 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä keskimäärin (1000) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä (1000) Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa (1000) * Sisältää jatkuvat ja lopetetut toiminnot. Tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivulla FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

47 TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT, IFRS Tulos per osake (EPS), euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos Kauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo Oma pääoma per osake, euroa = Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma Osakkeiden laimentamaton lukumäärä kauden lopussa Osinko per osake, euroa = Tilikaudelta jaettu osinko Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa Osinko per tulos, % = Tilikaudelta jaettu osinko Tulos ennen veroja +/ määräysvallattomien omistajien osuus konsernin tuloksesta +/ laskennallisen verovelan muutos tilikauden verot x 100 Efektiivinen osinkotuotto, % = Osinko / osake Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa x 100 P/E luku = Osakkeen pörssikurssi kauden lopussa Tulos / Osake Oman pääoman tuotto (ROE), % = Tilikauden tulos Oma pääoma yhteensä (keskiarvo) x 100 Sij. pääoman tuotto (ROI), % = Tulos ennen veroja + korkokulut + muut vieraanpääoman kulut Taseen loppusumma korottomat velat (keskiarvo) x 100 Velkaantumisaste (gearing), % = Korolliset velat rahavarat Oma pääoma yhteensä x 100 Omavaraisuusaste, % = Oma pääoma yhteensä Taseen loppusumma saadut ennakot x 100 Kirjatut tuloverot perustuvat vuoden arvioituun keskimääräiseen tuloveroasteeseen, jonka odotetaan toteutuvan koko tilikaudella. Finnlines Oyj:n varustamotoiminta siirtyi tonnistoveropohjaiseen verotukseen tammikuussa Finnlines Deutschland GmbH poistui Saksan tonnistoverojärjestelmästä tammikuun 2014 lopussa ja siirtyi normaaliin tuloverotukseen FINNLINES OYJ Tilinpäätös

48 NELJÄNNESVUOSILUVUT, IFRS Miljoonaa euroa Q1/2015 Q1/2014 Q2/2015 Q2/2014 Q3/2015 Q3/2014 Q4/2015 Q4/2014 Liikevaihto segmenteittäin Varustamotoiminta ja merikuljetukset yhteensä 112,9 122,8 135,2 139,1 133,4 140,0 116,4 115,4 Myynti ulkopuolisille 112,9 122,9 130,2 139,2 133,5 140,1 116,4 115,4 Myynti satamatoiminnoille 0,0-0,1 0,0-0,1 0,0-0,1 0,0 0,0 Satamatoiminnot yhteensä 8,3 10,0 9,7 10,2 8,9 8,5 9,0 8,2 Myynti ulkopuolisille 3,9 3,9 5,0 4,2 4,8 3,6 4,5 3,6 Myynti varustamotoiminta ja merikuljetuksille 4,4 6,1 4,7 6,0 4,2 4,9 4,5 4,6 Konsernin sisäinen liikevaihto -4,4-6,0-4,6-5,9-4,1-4,8-4,5-4,6 Liikevaihto yhteensä 116,8 126,8 135,2 143,3 138,2 143,7 120,9 119,1 Liiketulos segmenteittäin Varustamotoiminta ja merikuljetukset 5,0 7,3 20,2 20,4 29,0 22,1 18,1 11,9 Satamatoiminnot -1,1-1,8-0,1-0,6 0,1 0,7-0,8-1,4 Liiketulos (EBIT) yhteensä 3,9 5,4 20,1 19,8 29,0 22,8 17,3 10,5 Rahoitustuotot ja -kulut -4,3-5,8-4,8-5,7-4,4-5,3-3,7-5,1 Tulos ennen veroja (EBT) -0,4-0,4 15,3 14,1 24,7 17,5 13,6 5,4 Tuloverot 1,0 0,7 0,5 0,6 0 0,6 2,1 3,2 Tilikauden tulos 0,6 0,3 15,8 14,7 24,7 18,1 15,7 8,5 Konsernin tunnuslukuja neljänneksittäin Liiketulos liikevaihdosta, % 3,3 4,3 14,8 13,8 21,0 15,9 14,3 8,8 Tulos per osake, euroa 0,01 0,01 0,31 0,29 0,48 0,35 0,31 0,17 Ulkona olevien osakkeiden keskim. lkm, kpl FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

49 EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS euroa Liite Liikevaihto , ,76 Liiketoiminnan muut tuotot , ,52 Materiaalit ja palvelut , ,66 Henkilöstökulut , ,61 Poistot ja arvonalentumiset , ,72 Liiketoiminnan muut kulut , ,34 Liiketulos , ,95 Rahoitustuotot ja -kulut , ,12 Tulos ennen satunnaisia eriä , ,83 Satunnaiset erät ,00 Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja , ,83 Muut välittömät verot , ,89 Laskennalliset verot , ,74 Tilikauden tulos , ,68 Liitetiedot alkavat sivulta 53. FINNLINES OYJ Tilinpäätös

50 EMOYHTIÖN TASE, FAS euroa Liite VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet , ,84 Aineelliset hyödykkeet , ,24 Sijoitukset 13 Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,61 Muut sijoitukset , , , ,30 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus , ,90 Pitkäaikaiset saamiset , ,29 Lyhytaikaiset saamiset , ,82 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,66 Vastaavaa yhteensä , ,96 VASTATTAVAA Oma pääoma 17 Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,70 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,10 Kertyneet voittovarat , ,73 Tilikauden tulos , ,68 Oma pääoma yhteensä , ,21 Pakolliset varaukset Eläkevaraukset, IFRS , ,00 Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Laskennallinen verovelka , ,35 Korollinen, muu velka , , , ,77 Lyhytaikainen vieras pääoma 21 Korollinen , ,16 Koroton , , , ,98 Vieras pääoma yhteensä , ,75 Vastattavaa yhteensä , ,96 Liitetiedot alkavat sivulta FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

51 EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA, FAS euroa Liiketoiminnan rahavirta Tilikauden tulos , ,68 Oikaisut: Poistot ja arvonalentumiset , ,72 Pysyvien vastaavien myyntivoitot (-) ja tappiot (+) , ,04 Rahoitustuotot ja -kulut , ,12 Tuloverot , ,85 Muut oikaisut , , ,63 Käyttöpääoman muutos: Vaihto-omaisuus, lisäys (-), vähennys (+) , ,17 Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lisäys (-), vähennys (+) , ,45 Lyhytaikaisten korottomien velkojen lisäys (+), vähennys (-) , ,06 Varausten muutos , , , ,29 Maksetut korot , ,47 Saadut osingot ,00 Saadut korot , ,26 Muut rahoituserät , ,71 Maksetut verot , , , ,02 Liiketoiminnan rahavirta , ,27 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , ,05 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot , ,30 Sijoitukset konserniyhtiöt , ,00 Sisäisten lainasaamisten muutos (netto) , ,27 Investointien rahavirta , ,48 Kassavirta ennen rahoitusta , ,79 Rahoituksen rahavirta Lyhytaikaisten lainojen nostot , ,06 Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,56 Pitkäaikaisten lainojen nostot , ,98 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut , ,33 Saadut ja maksetut konserniavustukset ,00 Rahoituksen rahavirta , ,85 Rahavarojen muutos , ,94 Rahavarat , ,71 Rahavarat , ,65 FINNLINES OYJ Tilinpäätös

52 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖSPERIAATTEET 2015 Tilinpäätös laaditaan Suomen kirjanpitolain ja muiden Suomessa voimassa olevien säännösten ja määräysten mukaisesti. Liikevaihto Liikevaihtoon luetaan myyntituotot ja myynnin kurssierot vähennettynä alennuksilla sekä myyntiin perustuvilla välillisillä veroilla kuten arvonlisäverolla. Liiketoiminnan muut tuotot Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan omaisuuden myyntivoitot ja muut säännölliset tuotot, jotka eivät liity varsinaiseen suoritemyyntiin, kuten vuokrat ja sisäiset hallintopalveluveloitukset. Tuloutus Yhtiön liikevaihto koostuu pääosin palveluiden myynnistä. Palvelut koostuvat pääosin rahti- ja matkustajapalveluiden myynnistä. Tuotot palveluista kirjataan kun palvelu on suoritettu. Tuotot aikarahdatuista aluksista kirjataan aikarahtipäivien toteuman mukaan. Ulkomaanrahanmääräiset erät Ulkomaanrahanmääräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöspäivän kurssiin. Myyntisaamisten kurssierot kirjataan liikevaihtoon ja ostovelkojen kurssierot kirjataan liiketoiminnan kuluihin. Rahoitukseen liittyvät kurssierot kirjataan rahoituseriin. Johdannaissopimukset Valuuttariskien hallintaan käytettävien johdannaissopimusten, kuten termiinisopimusten, optioiden sekä valuutanvaihtosopimusten realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoituseriin. Jos valuuttajohdannaisella kuitenkin on suojattu pysyvien vastaavien hankintakustannuksia, on johdannaisen realisoituneet voitot ja tappiot kirjattu kyseisen hyödykkeen hankintamenoon. Korkoriskin hallintaan käytettävien johdannaisten korkotuotot tai -kulut jaksotetaan sopimusajalle ja niillä oikaistaan suojattavan erän korkoja. Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus arvostetaan välittömin hankintakustannuksin vähennettynä poistoilla ja muilla vähennyksillä sekä lisättynä paikallisten säännösten mukaan mahdollisesti tehdyillä arvonkorotuksilla. Kuluvasta käyttöomaisuudesta tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat hyödykkeen taloudelliseen käyttöikään sekä arvioituun jäännösarvoon. Käytetyt poistoajat ovat: Alukset Rakennukset Rakennelmat Lastinkäsittelykoneet ja kalusto Kevyet koneet ja laitteet Muut pitkävaikutteiset menot vuotta vuotta 5 10 vuotta 5 25 vuotta 3 10 vuotta 3 20 vuotta Leasing Leasing-vuokrat kirjataan kuluksi leasing-muodosta riippumatta. Vaihto-omaisuus Alusten polttoaine-, voiteluöljy-, tarveaine-, ja muonavarastot sekä myyntitavarat aluksilla esitetään vaihto-omaisuutena. Vaihto-omaisuus arvostetaan Fifo-periaatetta noudattaen välittömään hankintamenoon tai sitä alhaisempaan todennäköiseen luovutushintaan. Rahoitusomaisuusarvopaperit Se osa rahavaroista, joka on sijoitettu rahamarkkinainstrumentteihin, sisältyy taseessa rahoitusomaisuusarvopapereihin. Rahoitusomaisuusarvopaperit, jotka ovat maturiteetiltaan yli vuoden pituisia, arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan tilinpäätöshetken markkina-arvoon. Likvidit varat Likvideihin varoihin sisältyvät käteinen raha ja pankkitilit. Konsernipankkisaldot sisältyvät muihin saamisiin. Tytäryhtiöosakkeiden arvostus Tytäryhtiöosakkeiden arvostus tappiot sisältyvät rahoituskuluihin. Eläkekulut Eläkekulut kirjataan tulosvaikutteisesti Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaisesti. Kaikki kattamaton eläkevastuu kirjataan kuluksi ja velaksi IFRS:n mukaisesti. Satunnaiset erät Satunnaisiin eriin kirjataan saadut ja annetut konserniavustukset. Pakolliset varaukset Vastaisuudessa toteutuvat menot ja ilmeiset menetykset, jotka eivät enää kerrytä vastaavaa tuloa, joiden suorittamiseen yhtiö on velvoitettu tai sitoutunut ja joiden rahallinen arvo voidaan kohtuullisesti arvioida, kirjataan tuloslaskelmaan ja taseen pakollisiin varauksiin. Tuloverot Finnlines Oyj liittyi vuoden 2013 alusta tonnistoverotuksen piiriin. Tonnistoverotuksessa varustamotoiminta siirtyi elinkeinoverotuksesta tonnistopohjaiseen verotukseen. Tuloslaskelmaan on tuloveroihin sisällytetty muusta kuin tonnistoverotettavasta toiminnasta lasketut verot Käytettyinä ostetut alukset poistetaan arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaisesti. 52 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

53 EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 1. LIIKEVAIHTO euroa Toimialoittain Varustamotoiminta ja merikuljetukset , ,76 Yhteensä , ,76 Konsernin sisäinen liikevaihto , ,74 2. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT euroa Käyttöomaisuuden myyntivoitot , ,04 Vuokrat , ,88 Sisäiset hallintopalkkioveloitukset , ,40 Muut ,75 70,20 Yhteensä , ,52 3. MATERIAALIT JA PALVELUT euroa Materiaaliostot tilikauden aikana Polttoainehankinnat , ,77 Muut , ,00 Varaston muutos , ,17 Yhteensä , ,94 Ulkopuoliset palvelut , ,72 Materiaalit ja palvelut yhteensä , ,66 4. HENKILÖSTÖ JA HENKILÖSTÖKULUT euroa Henkilöstö Henkilökunta keskimäärin tilikaudella Maahenkilöstö Merihenkilöstö Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,73 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,03 Muut henkilösivukulut , ,49 Varustamotuet , ,64 Yhteensä , ,61 Palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat Palkat ja palkkiot Hallituksen jäsenet , ,00 FINNLINES OYJ Tilinpäätös

54 5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET euroa Suunnitelman mukaiset poistot , ,72 Yhteensä , ,72 6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT euroa Alusvuokrat, sisäiset , ,45 Alusvuokrat, ulkoiset , ,59 Muut vuokrat , ,69 Satamakulut ja väylämaksut , ,67 Komissiokulut , ,97 Lastinkäsittelykulut , ,75 Alusten vakuutukset, korjaus- ja ylläpitokulut ,489, ,29 Tilintarkastuspalkkiot KPMG Oy Ab , ,39 Veroneuvonta ja muut palkkiot KPMG Oy Ab , ,27 Muut , ,27 Yhteensä , ,34 7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT euroa Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä ,00 Muilta 1 200,00 Osinkotuotot yhteensä ,00 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä , ,25 Muilta , ,01 Muut korko- ja rahoitustuotot yhteensä, , ,26 joista korkotuotot yhteensä , ,26 Osinkotuotot ja korkotuotot yhteensä , ,26 Kurssierot Muilta Voitot , ,18 Tappiot , ,12 Kurssierot yhteensä , ,06 Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista * ,00 Arvonalentumiset yhteensä ,00 Korko- ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille , ,07 Muille , ,37 Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä, , ,44 joista korkokulut yhteensä , ,61 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä , ,12 * Tytäryhtiöosakkeista 54 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

55 8. SATUNNAISET ERÄT euroa Annetut konserniavustukset ,00 Yhteensä ,00 9. MUUT VÄLITTÖMÄT VEROT euroa Tonnistovero , ,89 Yhteensä , , LASKENNALLISET VEROT euroa Verovelan huojennus tonnistoverotuksessa , ,74 Yhteensä , , AINEETTOMAT HYÖDYKKEET euroa Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno , , ,02 Lisäykset , , ,35 Vähennykset , ,73 Siirrot erien välillä , ,06 0,00 Hankintameno , , ,64 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , ,18 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot , ,73 Tilikauden poisto , ,82 Kertyneet poistot ,27 0, ,27 Kirjanpitoarvo , , ,37 Kirjanpitoarvo , , ,84 FINNLINES OYJ Tilinpäätös

56 12. AINEELLISET HYÖDYKKEET Rakennukset ja rakennelmat Lastinkäsittelyvälineistö Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat euroa Alukset Koneet ja kalusto Yhteensä Hankintameno , , , , , ,17 Lisäykset , , , ,13 Vähennykset 0,00 0, , , ,90 Siirrot erien välillä , , ,88 0,00 Hankintameno , , , , , ,40 Kertyneet poistot ja arvonalentumiset , , , ,44 0, ,93 Vähennysten ja siirtojen kertyneet poistot 0,00 0, , ,41 0, ,61 Tilikauden poisto , , ,96 0, ,06 Kertyneet poistot , , , ,99 0, ,38 Kirjanpitoarvo , , , , , ,02 Kirjanpitoarvo , , , , , , SIJOITUKSET Osakkeet konserniyritykset Sijoitukset konserniyritykset (SVOP) Saamiset konserniyritykset Yhteensä konserniyritykset Osakkeet muut Yhteensä euroa Hankinta-meno , , , , , ,22 Lisäykset ,00 0,00 0, , , ,00 Vähennykset , , ,00 Hankinta-meno , , , , , ,22 Kertyneet arvonalentumiset , , ,00 Kertyneet arvonalentumiset ,00 0,00 0, ,00 0, ,00 Kirjanpito-arvo , , , , , ,22 Kirjanpito-arvo , , , , , , VAIHTO-OMAISUUS euroa Polttoaineet , ,49 Muu vaihto-omaisuus , ,41 Yhteensä , ,90 56 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

57 15. PITKÄAIKAISET SAAMISET euroa Lainasaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä , ,69 Yhteensä , ,69 Muut saamiset , ,30 Siirtosaamiset , ,30 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , , LYHYTAIKAISET SAAMISET euroa Myyntisaamiset Saman konsernin yrityksiltä , ,12 Muilta , ,22 Yhteensä , ,34 Lainasaamiset Saman konsernin yrityksiltä , ,29 Yhteensä , ,29 Muut saamiset , ,63 Siirtosaamiset ja ennakkomaksut Saman konsernin yrityksiltä , ,84 Muilta , ,72 Yhteensä , ,56 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,82 Siirtosaamisten ja ennakkomaksujen olennaiset erät Merirahtituotot , ,39 Varustamotuet , ,00 Alusvuokrat , ,80 Telakoinnit , ,41 Matkustajatuotot , ,96 Vakuutusmaksut , ,12 Satamakulut , ,54 Juridiset kulut , ,59 Vakuutuskorvaus-saamiset , ,90 Muut , ,85 Yhteensä , ,56 FINNLINES OYJ Tilinpäätös

58 17. OMA PÄÄOMA euroa Sidottu oma pääoma Osakepääoma , ,00 Osakepääoman korotus maksullisella osakeannilla Osakepääoma , ,00 Ylikurssirahasto , ,70 Ylikurssirahasto , ,70 Vapaa oma pääoma Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,10 Osakeanti Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,10 Edellisten tilikausien voitto , ,73 Edellisten tilikausien voitto , ,73 Tilikauden tulos , ,68 Oma pääoma yhteensä , ,21 Laskelma voitonjakokelpoisista varoista Kertyneet voittovarat , ,73 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto , ,10 Tilikauden tulos , ,68 Emoyhtiön jakokelpoiset varat yhteensä , , PAKOLLISET VARAUKSET euroa Eläkevaraukset , ,00 Yhteensä , ,00 Eläkekulut kirjataan tulokseen Suomessa noudatetun yleisen käytännön mukaisesti. Kattamaton eläkevastuu kirjataan kuluksi ja velaksi IFRS:n mukaisesti. 19. LASKENNALLISET VEROVELAT euroa Laskennalliset verovelat poistoerosta, tonnistoverotus , ,09 Kirjattu tuloslaskelmaan Verovelan huojennus tonnistoverotuksessa , ,74 Laskennalliset verovelat, tonnistoverotus , ,35 58 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

59 20. KOROLLINEN PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA euroa Korollinen pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,44 Pankkitililimiitit 0, ,98 Eläkelainat , ,00 Muut velat Saman konsernin yrityksille , ,00 Yhteensä , ,42 Lainojen maturiteetti Vuosi , , , , , , , , , ja myöhemmät , , ja myöhemmät ,08 Yhteensä , ,75 Pitkäaikaiset velat yli 5 vuotta Lainat rahoituslaitoksilta , ,81 Saman konsernin yrityksille , ,00 Yhteensä , ,81 FINNLINES OYJ Tilinpäätös

60 21. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA euroa Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta , ,33 Eläkelainat , ,00 Yritystodistukset , ,06 Muut korolliset lyhytaikaiset velat Saman konsernin yrityksille , ,77 Korollinen lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,16 Koroton lyhytaikainen vieras pääoma Ostovelat Saman konsernin yrityksille , ,62 Muille , ,56 Yhteensä , ,18 Muut korottomat velat Saman konsernin yrityksille 0, ,52 Muille , ,28 Yhteensä , ,80 Siirtovelat ja saadut ennakot Saman konsernin yrityksille , ,18 Muille , ,66 Yhteensä , ,84 Koroton lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,82 Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä , ,98 Siirtovelkojen olennaiset erät Agenttikomissiot, sisäiset , ,73 Ostetut palvelut, sisäiset , ,20 Vuosialennukset , ,85 Henkilöstökulut , ,47 Ulkopuoliset palvelut/ lastinkäsittelykulut , ,10 Satamakulut ja alusten matkakulut , ,70 Korkokulut , ,43 Polttoainekulut , ,07 Muut , ,29 Yhteensä , ,84 60 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

61 ANNETUT VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET euroa Velka Vakuuden arvo Velka Omasta puolesta annetut vakuudet ja vastuusitoumukset Vakuuden arvo Velat, joiden vakuudeksi on annettu aluskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta Velat, joiden vakuudeksi tytäryhtiöt ovat antaneet aluskiinnityksiä Lainat rahoituslaitoksilta Annetut pantit Muut vastuusitoumukset Leasingvastuut Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa Leasingvastuut yhteensä Aikarahtivuokravastuut Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa Aikarahtivuokravastuut yhteensä Muut vuokravastuut Yhden vuoden kuluessa Yli yhden vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa Yli viiden vuoden kuluttua Muut vuokravastuut yhteensä Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Annetut vuokratakuut Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset yhteensä JOHDANNAISSOPIMUKSET Yhtiöllä ei ole voimassaolevia johdannaissopimuksia FINNLINES OYJ Tilinpäätös

62 EMOYHTIÖN OMISTAMAT YHTIÖT OSAKELUETTELO Tytäryhtiöosakkeet Kotipaikka Yhtiön omistusosuus (%) Kotimaiset Finnsteve Oy Ab Helsinki 100 Oy Intercarriers Ltd Helsinki 78,5 Ulkomaiset Finnlines Danmark A/S Tanska 100 Finnlines Deutschland GmbH Saksa 100 Finnlines Polska Sp. z.o.o Puola 100 AB Finnlines Scandinavia Ltd Ruotsi 100 Finnlines Ship Management AB Ruotsi 100 Finnlines UK Limited Iso-Britannia 100 Finnlines Belgium N.V. Belgia 100 Muut osakkeet ja osuudet Kotimaiset Steveco Oy Kotka 19,1 Asunto Oy Laurinkivi Espoo - Muut yhtiöt (4 kpl) 62 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

63 HALLITUKSEN EHDOTUS JAKOKELPOISTEN VAROJEN KÄYTÖSTÄ JA HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUKSEN SEKÄ TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS Emoyhtiön omaan pääomaan sisältyvät jakokelpoiset varat olivat : Kertyneet voittovarat EUR ,41 Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto EUR ,10 Tilikauden tulos EUR ,54 Jakokelpoiset varat EUR ,05 Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa. Lontoossa, 25. päivänä helmikuuta 2016 Jon-Aksel Torgersen Hallituksen puheenjohtaja Christer Backman Tiina Bäckman Gianluca Grimaldi Diego Pacella Olav K. Rakkenes Emanuele Grimaldi Toimitusjohtaja TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus. Helsingissä, KPMG Oy Ab Pauli Salminen KHT FINNLINES OYJ Tilinpäätös

64 EMOYHTIÖN KIRJANPITOKIRJAT, TOSITELAJIT JA SÄILYTYSTAPA Kirjanpitokirjat Päiväkirjat Pääkirjat Tuloslaskelma ja tase Tasekirja Tase-erittelyt Säilytystapa ATK-tallenne ATK-tallenne ATK-tallenne Sidottu Sidottu Tositelajit Myyntilaskut Octopus/Compass Myyntilaskut GAtlas Myyntilaskut ebooking Myyntilaskut manuaalilaskut Viivästyskorkolaskut Ostolaskut E-lasku Ostolaskut Matkalaskut Travel Pankki- ja kassatositteet Muistiot Palkkakirjanpidon tositteet/konttori Palkkakirjanpidon tositteet/merihenkilöstö Käyttöomaisuuskirjanpidon tositteet Elektroninen Elektroninen Elektroninen Paperi/elektroninen Paperi Elektroninen Skannattu/paperi Paperi/elektroninen Paperi Paperi Paperi Paperi Paperi 64 FINNLINES OYJ Tilinpäätös 2015

65 TILINTARKASTUSKERTOMUS FINNLINES OYJ:N YHTIÖKOKOUKSELLE Olemme tilintarkastaneet Finnlines Oyj:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, laajan tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot. HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikeat ja riittävät tiedot EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan taikka, rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. LAUSUNTO KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ Lausuntonamme esitämme, että konsernitilinpäätös antaa EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista. LAUSUNTO TILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOIMINTAKERTOMUKSESTA Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia. MUUT LAUSUNNOT Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta. Helsingissä 25. helmikuuta 2016 KPMG OY AB Pauli Salminen KHT

66 Finnlines Oyj Komentosilta 1, Helsinki PL 197, HELSINKI puhelin