TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

Transkriptio

1 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, Helsinki (09) Faksi (09) sähköposti: kotisivut: TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2011 Liittovaltuuston hyväksymä

2 1(11) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Toimintaympäristöstä Vuotta 2011 leimasivat edellisvuosien tapaan kuntapalvelujen supistukset ja palvelujen yksityistäminen. Terveydenhoidon saatavuuden vaikeudet, kotipalvelujen niukkuus ja vammaispalvelujen, omaishoidontuen ja vanhustenhoidon puutteet ovat monin paikoin etenkin ikääntyvien vammaisten arkipäivää. Tuloerot jatkoivat kasvuaan ja köyhyys ja sosiaalisen syrjäytymisen riski lisääntyivät. Sosiaaliturvaa heikentämällä ja julkisia palveluja supistamalla on taloudellinen lama kaadettu kaikkein pienituloisimpien, yhteiskunnan tukia ja palveluja eniten tarvitsevien kannettavaksi. Takuueläkkeen voimaantultua maaliskuusta 2011 alkaen tuli minimieläkkeeksi noin 687 euroa kuukaudessa. Tämä sinänsä tarpeellinen korotus kaikkein pienimpiin eläkkeisiin ei kuitenkaan tasoltaan korvannut kansaneläkkeiden ostovoiman pitkäaikaista jälkeenjääneisyyttä. Samalla eläkejärjestelmämme vain monimutkaistui entisestään, vaikka viime vuosina on paljon puhuttu monimutkaisen sosiaalilainsäädännön selkeyttämisen tarpeesta. Toukokuussa voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki kokosi yhteen ja hieman täsmensi mm. hoitotakuusäädöksiä. Jo vuosia voimassaolleiden hoitoonpääsyn aikarajojen toteutuksessa on kuitenkin edelleen ongelmia niin terveyskeskuksissa kuin erikoissairaanhoidossakin. Vammaispalvelulain ja siihen viime vuosina tehtyjen muutosten toteutuksessa on kunnissa niin ikään kangertelua. Etenkin ikääntyneiden monivammaisten on usein ollut vaikeuksia saada oikeutta vammaispalveluihin. Vammaisten oikeuksien ja mm. alueellisen tasa-arvon toteutumista on heikentänyt kunnille annettu laaja harkintavalta sosiaalilainsäädännön soveltamisessa. Huhtikuun eduskuntavaalien pohjalta muodostettiin kesällä uusi hallitus pääministeri Kataisen johdolla. Hallitusohjelman yhdeksi painopistealueeksi kirjattiin köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, mm. tulo-, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen ja peruspalvelujen vahvistaminen. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi ei hallituksen ensimmäisenä toimintavuonna näkynyt erityisempää aktiivisuutta. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös mm. terveydenhoidon maksukattojen yhdistäminen; tämä tavoitehan oli ollut edellistenkin hallitusten ohjelmissa ilman että asia olisi edennyt SATAkomitean taustaselvityksiä pidemmälle. Kauan kaivattua vanhuspalvelulakia valmisteltiin STM:ssä jo edellisen hallituksen aikana, ja keväällä valmistui lausuntokierrokselle monilta osin suosituksenomainen lakiluonnos, josta puuttuivat säädökset mm. vanhuspalvelujen henkilökunnan mitoituksesta. Lain jatkovalmistelu siirtyi uudelle peruspalveluministerille Maria Guzenina-Richardsonille. Vuosi 2011 oli nimetty Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi, mikä ei tosin näkynyt erityisenä tukena esimerkiksi kansalaisjärjestöjen piirissä harjoitetulle vapaaehtoistyölle juuri muutoin kuin juhlapuheissa ylistettynä, heikennettyjen julkisten palvelujen ilmaisena täydentäjänä ja korvaajana. Meidän liitossammehan vapaaehtoistyö on koko toiminnan perusta jokainen toimintavuosi on meillä vapaaehtoistyön vuosi!

3 2(11) 2. Liiton toimielimet ja kokoukset 2.1 Liittokokous ja liittovaltuusto Sääntömääräinen liittokokous pidettiin Vähäjärven lomakodissa. Kokoukseen osallistui 15 edustajaa 14 jäsenyhdistyksestä. Lisäksi kokousta oli seuraamassa joukko varaedustajia, liittohallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia. Kokouksen puheenjohtajana toimi Pauli Toikka ja sihteerinä Marja-Leena Kalkkinen. Liittokokous hyväksyi vuoden 2010 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen, vuoden 2011 talousarvion sekä kolmivuotiskaudelle toimintasuunnitelman, jäsen- ja lehtimaksut sekä liittovaltuuston ja liittohallituksen puheenjohtajat ja jäsenet. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Pauli Toikka Helsingistä ja varapuheenjohtajaksi Tuure Hietanen Valkeakoskelta. Liittovaltuuston jäseniksi valittiin seuraavat yhdistysten esittämät henkilöt: Yhdistys: Jäsen: Varajäsen: Helsinki Senja Räsänen Riitta Mikkonen Hämeenlinna Eino Jaakkola Jorma Talikka Jyväskylä Raija Nylund Tuula Kankaanperä Kerava Pirkko Laaksonen Raili Kumpulainen Kuopio Helka Karhunen Kyösti Könönen Lahti Raili Nurminen Irja Laitinen Lappeenranta Aulis Salin Matti Vesalainen Nokia Raija Salmi Veijo Salmi Oulu Paavo Kilvelä Hannes Jäälinoja Pori Pentti Ruohoniemi Aili Pärnä Rauma Taisto Lamminen Rauno Glad Tampere Anja Kivipensas Riitta Halonen Turku Reijo Leino Helli Koivu Valkeakoski Tuure Hietanen Pauli Västilä Varkaus Taisto Tuovinen Eila Pöllänen Vilppula Anja Ylä-Ajos Aune Saarinen Uusi liittovaltuusto kokoontuu ensimmäisen kerran maaliskuussa Liittohallituksen ja samalla liiton uudeksi puheenjohtajaksi valittiin lääkäri Antti Holopainen Lahdesta. Muilta osin liittohallituksen kokoonpano ks. kohta 2.2. Liiton tilintarkastajiksi valittiin Sixten Rabb ja Erkki Hirvonen sekä varatilintarkastajiksi Sirpa Mittilä ja Riitta Suokas. Sääntömääräisten asioiden lisäksi liittokokous hyväksyi kolme kannanottoa, joissa vaadittiin toimia köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi, vammaisten ja vanhusten oikeuksien turvaamista sekä vammaismääräysten soveltamista asuntorakentamiseen. Kaikki liittokokouksen päätökset tehtiin yksimielisesti. 2.2 Liittohallitus Liittohallituksen muodostavat liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja sekä 10 varsinaista ja 4 varajäsentä. Liiton vakiintuneen käytännön mukaan varajäsenet kutsuttiin ja osallistuivat kokouksiin varsinaisten jäsenten tapaan. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana kaikkiaan kuusi kertaa Vähäjärven lomakodissa. Liittohallituksen osallistumisaktiivisuus oli hyvä: osallistujamäärä vaihteli kokouksittain keskiarvon ollessa 12,5 jäsentä/kokous. Liittokokouskauden liittohallitus kokoontui ennen maaliskuun liittokokousta kaksi kertaa valmistelemaan alkuvuoden toimintaa ja liittokokousasiakirjoja. Puheenjohtajana toimi Jorma Eloranta Turun yhdistyksestä.

4 Seuraavassa liittohallituksen alkuvuoden kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen henkilöittäin: Jorma Eloranta puheenjohtaja 2 / 2 kokousta Timo Piippo varapuheenjohtaja 2 Paavo Antikainen jäsen 2 Ritva Korhonen jäsen 2 Aino Laine jäsen 2 Erkki Matikainen jäsen 2 Elma Mikkonen jäsen 2 Anna-Liisa Mäkinen jäsen 0 Tauno Paakkonen jäsen 2 Eero Salonen jäsen 2 Kalevi Tuominen jäsen 1 Matti Koivu 1. varajäsen 2 Ritva Leppänen 2. varajäsen 1 Anja Ylä-Ajos 3. varajäsen 2 Tapio Tenhunen 4. varajäsen 2 3(11) Liittokokouksessa valittiin liittohallituksen ja samalla liiton uudeksi puheenjohtajaksi toimintakaudelle lääkäri Antti Holopainen Lahdesta. Järjestäytymiskokouksessaan liittohallitus valitsi varapuheenjohtajaksi uudelleen Timo Piipon, sihteeriksi Marja-Leena Kalkkisen, taloudenhoitajaksi Tarja Västilän ja tositetarkastajiksi Aino Laineen ja Eero Salosen. Samalla nimettiin liittohallituksen valmistelevat työryhmät, UIlehtityöryhmä (toimituskunta), taloustyöryhmä ja kiinteistötyöryhmä, sekä liiton edustajat eri järjestöjen kokouksiin. Osin uudistuneessa kokoonpanossaan liittohallitus kokoontui vuoden loppuun mennessä neljä kertaa. Seuraavassa uuden liittohallituksen jäsenet ja heidän osallistumisensa kokouksiin liittokokouksen jälkeen: Antti Holopainen puheenjohtaja 4 / 4 kokousta Timo Piippo varapuheenjohtaja 4 Paavo Antikainen jäsen 2 Ritva Korhonen jäsen 4 Aino Laine jäsen 3 Erkki Matikainen jäsen 3 Elma Mikkonen jäsen 3 Tauno Paakkonen jäsen 3 Eero Salonen jäsen 3 Tapio Tenhunen jäsen 3 Kalevi Tuominen jäsen 2 Kurt Laine 1. varajäsen 4 Terttu Elomaa 2. varajäsen 3 Vesa Ruskeeniemi 3. varajäsen 4 Anni Tiainen 4. varajäsen 4 Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka osallistui vuoden 2011 aikana neljään kokoukseen. Kokousten valmistelijoina ja esittelijöinä toimivat liiton toimihenkilöt, toiminnanjohtaja Marja- Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä. Liittohallitus käsitteli kokouksissaan mm. edunvalvonta-asioita, koulutus- ja tiedotustoimintaa, talousasioita, sosiaalilomien järjestämistä, ansiomerkkiesityksiä, järjestöllisiä asioita ja osallistumista eri tapahtumiin. Kokouksissa arvioitiin liiton toiminnan ja tavoitteiden toteutumista sekä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia eri toimintalohkoilla. Tärkeäksi koettiin myös paikallisen edunvalvonta- ja muun toiminnan kokemusten vaihto yhdistysten kesken. Elokuussa ( ) liittohallitus kokoontui viikonloppuseminaariin kertaamaan perustietoja liiton toimintaorganisaatiosta ja -edellytyksistä sekä pohtimaan liiton toiminnan keskeisiä kysymyksiä, kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia.

5 4(11) 2.3 Liittohallituksen työryhmät Uusi Invalidi-lehden toimituskunta eli lehtityöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa arvioimaan lehteä ja kokoamaan lukijoiden palautetta sekä suunnittelemaan lehden tulevia numeroita ja lehden sisällön, ulkoasun ja ilmoitushankinnan kehittämistä. Työryhmän työhön osallistuivat ennen liittokokousta Jorma Eloranta (pj), Timo Piippo ja Pauli Toikka, Marja-Leena Kalkkinen (siht.), Tarja Västilä ja lehden toimittaja-taittaja Hannu Oittinen. Liittokokouksen jälkeen työryhmän kokoonpanoksi tuli Antti Holopainen (pj), Ritva Korhonen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi ja Pauli Toikka sekä Marja-Leena (siht.), Tarja ja Hannu. Taloustyöryhmään nimettiin liittohallituksen järjestäytymiskokouksessa Eero Salonen, Tapio Tenhunen, Kalevi Tuominen sekä Tarja Västilä (koollekutsuja) ja Marja-Leena Kalkkinen ja tarvittaessa puheenjohtaja Antti Holopainen. Kiinteistötyöryhmä kokoontui marraskuussa tarkastelemaan ja arvioimaan lomakodin korjaustarpeita. Ryhmän muodostavat Erkki Matikainen (koollekutsuja), Elma Mikkonen, Tauno Paakkonen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi sekä lomakodin johtaja Tarja Västilä ja talonmiesvahtimestari Pekka Alin. 3. Jäsenistö Liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä: Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Keravan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Lopen, Nokian, Oulun, Oriveden, Pieksämäen, Porin, Rauman, Tampereen, Turun, Valkeakosken, Varkauden ja Vilppulan yhdistykset. Useimpien paikallisyhdistysten toiminta-alue on huomattavasti kotikuntaa laajempi. Oriveden, Lopen, Pieksämäen ja Forssan yhdistyksissä on toiminta jäsenistön ikääntymisen ja harvenemisen vuoksi ollut hiljaiselossa. Lisäksi liittoon kuuluu yhteisöjäsenenä Helsingin kirvesmiehet Ry (RL os.1) sekä muutamia kannatusjäseniä. Liiton toimistosta lähti yhdistyksille ja liittohallituksen jäsenille kuusi yhdistyskirjettä, joissa tiedotettiin liiton kursseista ja muista tapahtumista, Uusi Invalidi-lehden aikataulusta, järjestöllisistä asioista, liittohallituksen kannanotoista sekä muista edunvalvontaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vuoden alussa kerättiin tietoa yhdistysten toiminnasta vuotta 2010 koskevalla toimintakyselyllä, joka samalla tuki niin yhdistysten kuin liitonkin toimintakertomusten laatimista. Toiminta-avustuksina jäsenyhdistyksille jaettiin liiton saamasta Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta yhteensä euroa, josta euroa varattiin liiton kursseille osallistumisen subventointiin ja euroa jaettiin tukena yhdistyksille. Jakoperiaatteina käytettiin yhdistysten jäsenmäärää ja aktiivisuutta paikallisessa edunvalvontatyössä sekä pienimpien yhdistysten toimintaedellytysten varmistamista. Yhdistysten vuosikokouksissa, vuosijuhlissa, kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa ovat liiton edustajina vierailleet puheenjohtajat Jorma Eloranta ja Antti Holopainen, liittohallituksen jäsenet Paavo Antikainen, Ritva Korhonen ja Eero Salonen sekä liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Yhdistysten esityksistä myönnettiin pitkään ansiokkaasti toimineille jäsenille kolme kultaista ja 13 hopeista liiton ansiomerkkiä. Liiton nykyisten ja entisten aktiivien merkkipäiviä muistettiin onnitteluin ja poismenneiden omaisia suruadressein. Liiton toimesta on tehty yhdistyksille kirjanpitoja. Liiton omistamaa Vähäjärven lomakotia ovat yhdistykset ja jäsenet voineet käyttää jäsenhinnoin. Paikallisyhdistysten tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet säännöllisesti kokoontuneet kerhot, joissa on käsitelty paikallisia edunvalvonta-asioita ja muita ajankohtaisia teemoja, opintotoiminta sekä monimuotoinen harrastus-, liikunta-, retki- ja muu virkistystoiminta. Yhdistykset ovat järjestäneet keskinäisiä tapaamisia vierailuilla toisten yhdistysten kesäpaikoissa ja kerhoissa, yhteisillä teatteri- ym. retkillä ja liiton lomakodissa.

6 Paikallisen toiminnan painotukset vaihtelivat yhdistysten voimavarojen, jäsenten määrän, ikärakenteen ja kiinnostuksen kohteiden sekä paikallisten olosuhteiden, mm. kokoontumistila- ja yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Monet yhdistykset saivat kunnan avustuksia aikaisempaa vähemmän tai ei lainkaan. 5(11) 4. Edunvalvontatyö Liiton edunvalvontatyö on vaikuttamista valtakunnantason päättäjiin, jäsenyhdistysten tukemista paikallisessa edunvalvontatoiminnassa sekä tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa monivammaisten tueksi. Liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin säännöllisesti ajankohtaisia sosiaali- ja terveyslainsäädännön asioita ja vaihdettiin kokemuksia yhdistysten edunvalvonta- ja neuvontatoiminnasta ja paikallisista kysymyksistä. 4.1 Kannanotot ja julkilausumat Kannanotoissaan liitto vaati julkisten terveys-, vammais-, vanhus- ym. palvelujen kohentamista, kansalaisten yhdenvertaisuuden toteuttamista ja vammaisten ja vanhusten oikeuksien varmistamista julkisiin palveluihin: Teemavuoden puheista toimintaan köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseksi! (liittokokous sosiaali- ja terveys-, peruspalvelu-, valtiovarain- ja pääministereille, eduskuntaryhmille ja eduskuntavaaleihin valmistautuville puoluetoimistoille): vaatimuksina mm. vähimmäiseläke ja muu perusturva vähintään 800 euroon, ruoan ym. välttämättömän peruskulutuksen alv:n alentaminen, asumistuen laskentaan tehtävät korjaukset, terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen enintään 350 euron maksukatoksi, terveydenhuollon maksuttomuus ja julkisten palvelujen parempi saatavuus. Vammaismääräykset myös yksityiseen asuntorakentamiseen (liittokokous asuntoministerille, eduskuntaryhmille ja puoluetoimistoille): vammaisrakentamisen määräykset koskemaan lakisääteisesti myös asuntorakentamista ja saneerausta sekä rakennustarkastuksen ja valvonnan parantaminen. Lain turva vammaisille ja vanhuksille (liittokokous sosiaali- ja terveys- ja peruspalveluministereille, eduskuntaryhmille ja puoluetoimistoille): mm. vammais- ym. sosiaalilainsäädäntö yksikäsitteiseksi ja kuntia sitovaksi, vanhuspalvelulakiin selkeät velvoitteet ja määräykset mm. ammattihenkilökunnan mitoituksesta ja vanhusten oikeuksista inhimilliseen kohteluun sekä ikääntyneiden vammaisten oikeudet vammaispalveluihin vanhuspalvelulain voimaantulonkin jälkeen. Vammaisella ja pitkäaikaissairaalla oikeus hyvään hoitoon julkisissa palveluissa (liiton vammaiskulttuuripäivät hallitusneuvotteluissa mukana olleiden kuuden puolueen puheenjohtajille): uuden hallituksen ratkaistava perusterveydenhuollon ongelmat jotta pääsy julkisiin terveyspalveluihin helpottuu, palvelujen laatua parannettava, terveysbisneksen keinottelu estettävä ja julkisia peruspalveluja vahvistettava, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden terveyspalvelut maksuttomiksi. Vanhuspalvelulain jatkovalmisteluun (liittohallitus uudelle peruspalveluministerille, lain valmistelusta vastaavalle sosiaalineuvokselle, sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille ja eduskuntaryhmille): laki oltava kuntia velvoittava ja yksiselitteinen, säädettävä henkilöstön määrä- ja laatumitoituksista, valtion varmistettava kunnille riittävät resurssit toteutukseen, vammaisilla ikäihmisillä oltava edelleen oikeudet vammaispalvelulain mukaisiin palveluihin ja tukiin vammautumisiästä riippumatta. Kannanotot toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille, liiton paikallisyhdistyksille ja kulloisenkin aiheen mukaan yhteistyöjärjestöille ja julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä. 4.2 Sosiaalineuvonta ja paikallinen edunvalvontatoiminta Liittotasolla sosiaalineuvontatyötä on tehty kurssien (ks. kohta 5), muiden tilaisuuksien ja yhdistyskäyntien yhteydessä sekä vastaamalla lukuisiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin liiton toimistossa ja lomakodissa. Koska sosiaali- ja terveyslainsäädäntö antaa kunnille yhä laajemmin harkinta- ja päätösvaltaa lakien soveltamisessa ja palveluja ollaan monissa kunnissa supistamassa ja yksityistämässä, on erityisesti kiinnitetty huomiota jäsenyhdistysten tukemiseen ja kannustamiseen paikallisessa edunvalvonta- ja neuvontatyössä.

7 6(11) Paikallista toimintaa tuettiin mm. neuvontatyön koulutuksella ja opastuksella, tiedottamalla ajankohtaisista lainsäädäntöasioista ja välittämällä yhdistysten toimintakokemuksia mm. Uusi Invalidilehdessä ja liiton toimielinten kokouksissa. Tampereella, Valkeakoskella, Raumalla ja Oulussa toimii säännöllinen avoin sosiaalineuvontatoiminta. Helsingin yhdistyksellä on toimistossaan kokopäiväinen sosiaalisihteeri. Muutoin yhdistyksissä on henkilökohtaista neuvontatyötä, auttamista hakemusten täytössä ja valitusten laatimisessa ym. tehty yhdistysten kerhotoiminnan tai toimistopäivystysten yhteydessä ja yksittäisten aktiivien toimesta. Paikallisyhdistykset ovat myös pitäneet aktiivisesti yhteyttä kunnan sosiaalilautakunnan jäseniin, sosiaalivirkailijoihin ja päättäjiin ja kutsuneet heitä tilaisuuksiinsa keskustelemaan vammaisten tilanteesta ja tarpeista sekä kunnan palveluista ja tuista. Kannanotoissaan yhdistykset ovat ilmaisseet kuntapäättäjille huolensa mm. paikallisista terveydenhuollon ja vanhustenhoidon ongelmista. 5. Koulutus- ja kurssitoiminta Koulutustoiminnassa panostettiin syrjäytymisen ehkäisemistä, sosiaalineuvontatoimintaa ja yhdistystoimintaa tukevaan koulutukseen sekä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheisiin. Liiton koulutustilaisuudet järjestettiin Vähäjärven lomakodissa. 5.1 Ikääntyvät monivammaiset-kurssit ja sosiaalineuvontakoulutus Ikääntyvät monivammaiset syrjäytymistä estämässä (Ikmo)-kurssien tavoitteena on tukea ja edistää ikääntyvien vammaisten omatoimisuutta, opastaa ja kannustaa hakemaan lakisääteisiä palveluja ja tukia sekä vahvistaa osanottajien itsetuntoa. Kurssilaisten välityksellä tuettiin osaltaan myös paikallista neuvonta- ja edunvalvontatyötä. Ray:n kohdennetulla tuella järjestettiin neljä viisipäiväistä ikmo-kurssia, yksi keväällä ja kolme syyskaudella. Entiseen tapaan kurssit suunnattiin yhdistyksittäin. Vaikka sairaustapaukset ym. aiheuttivat jonkin verran peruutuksia, täyttyivät kurssit jopa hieman yli suunnitelman: ikmo-kursseille osallistui yhteensä 109 kurssilaista Turun (32), Valkeakosken (7) ja Nokian (21), Helsingin (25) ja Porin (24) yhdistyksistä. Kursseilla käsiteltiin mm. Kelan tukia vammaisille ja pienituloisille eläkeläisille, kunnallisia vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja, terveyden edistämistä sekä esteettömyys- ja turvallisuusasioita ja arjen apuvälineitä. Yhdessä pohdittiin myös perusturvan sisältöä, vanhustenhoidon kysymyksiä sekä liikunnan ja terveellisen ravinnon merkitystä. Luentojen lomassa tehtiin runsaasti ryhmätöitä harjoitellen yhdessä mm. hakulomakkeiden täyttöä. Ohjattu aamujumppa ja päivittäinen ulkoilutunti, mahdollisuus verenpaineen ja -sokerin mittaukseen ja yhteiset illanvietot ovat myös kuuluneet kurssien vakio-ohjelmaan. Tarpeen mukaan käytiin henkilökohtaisia keskusteluja kurssilaisten elämäntilanteesta ja avustettiin hakulomakkeiden täytössä. Ikmo-kurssilaisten keski-ikä oli noin 74 vuotta. Lähes kolme neljäsosaa (73 %) kurssilaisista oli 70 vuotta täyttäneitä; alle 65-vuotiaita oli noin 10 %. Neljäsosalla kurssilaisista kuukausitulot olivat alle euron, ja kaikkiaan 2/3:lla tulot jäivät alle euron kuukaudessa. Suhteellisesti eniten pienituloisia oli vanhimmissa ikäryhmissä. Tiedonsaanti yhteiskunnan tuista ja opastus tukien hakemiseen oli siis monelle hyvinkin tarpeen. Koska Ray:ltä saatu avustus ei riittänyt alun perin suunniteltuun viidenteen varsinaiseen ikmokurssiin, järjestettiin kolmen päivän intensiivikurssi tukemaan paikallista edunvalvontaja sosiaalineuvontatyötä. Kurssille osallistui 23 henkilöä yhdeksästä paikallisyhdistyksestä. Kurssilla käytiin tiivistetysti läpi ikmo-kurssien pääteemoja ja käsiteltiin verotusasioita, edunvalvontavaltuutusta ja muutoksenhakua sekä neuvontatyön taitoja. Keskeisellä sijalla olivat kokemustenvaihto ja käytännön harjoittelu. Ikmo- ja neuvontakurssien vetäjinä toimivat Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Ikmo-kursseilla opettajana toimi lisäksi Timo Piippo, ja liiton uusi puheenjohtaja Antti Holopainen kävi tervehtimässä syyskauden ikmo-kurssilaisia. Sekä ikmo- että neuvontakurssilaiset saivat mukaansa runsaasti luentomateriaaleja ja Kelan sosiaaliturvaesitteitä muistin tueksi ja yhdistyksissä hyödynnettäväksi.

8 7(11) Kurssilaisten palautteet olivat hyvin myönteisiä: Ajantasaisen tiedon saanti vammaisten oikeuksista tukiin ja palveluihin koettiin tärkeänä. Kiitosta annettiin selkeästä ja ymmärrettävästä asioiden esittämisestä, vastauksista kysymyksiin, kurssimateriaaleista, lomakkeiden täyttöharjoituksista ja ylipäänsä ryhmätyöskentelystä. Tärkeänä antina kokivat kurssilaiset myös mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä yhteisiin illanviettoihin, päivittäiseen liikuntaan ja ulkoiluun kurssien aikana. Yhdistyksissä on kurssin jälkeen aktivoiduttu hakemaan tarpeellisia tukia ja palveluja ja auttamaan oikeuksien hakemisessa ja otettu kurssien teemoja kerhon opintoaiheiksi. Kurssien sisältöä ja koulutusmuotoja on kertyneiden kokemusten ja palautteiden pohjalta jatkuvasti kehitetty resurssien sallimissa rajoissa. 5.2 Muu opintotoiminta Liittokokouksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa 12.3 keskusteltiin taloudellisesta ja sosiaalisesta eriarvoistumisesta THL:n köyhyystutkijan Jouko Karjalaisen alustuksen pohjalta otsikolla Eriarvoistuva Suomi ja sen huono-osaiset. Seminaariin osallistui 39 jäsentä 14 paikallisyhdistyksestä. Järjestötoiminnan kurssilla käsiteltiin yhdistyksen toiminnan lähtökohtia, jäsenhuoltoa ja -hankintaa, taloudenhoitoa, kokouskäytäntöjä, opintotoimintaa, tiedottamista ym. yhdistyksen tehtäviä. Vetäjinä toimivat liiton toimihenkilöt, Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Kurssille osallistui 13 aktiivitoimijaa viidestä eri yhdistyksestä. Liittohallituksen jäsenet kokoontuivat viikonloppuseminaariin kertaamaan perustiedot liiton toimintaorganisaatiosta ja -edellytyksistä sekä pohtimaan liiton toiminnan keskeisiä kysymyksiä, kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Sosiaalipoliittisessa seminaarissa Kansanliikkeiden vaatimukset muutosvoimiksi pohdittiin syrjäytymisvaarassa olevien väestöryhmien, vanhusten, työelämän ulkopuolelle jäävien nuorten ja psykososiaalisesti syrjäytyneiden moniongelmaisten tilannetta ja mahdollisuuksia toimia ja vaikuttaa omaan elämäänsä. Seminaarissa alustivat liiton puheenjohtaja, lääkäri Antti Holopainen sekä Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li Andersson. Seminaariin osallistui 17 henkilöä kuudesta yhdistyksestä. Alustusten ja yleiskeskustelun lisäksi kurssien teemoja työstettiin ja kokemuksia vaihdettiin aktiivisesti koulutustilaisuuksien ryhmätöissä ja -keskusteluissa. Osallistujat pitivätkin tiedon ja virikkeiden saannin ohella koulutusten arvokkaana antina mahdollisuutta vuorovaikutukseen muiden yhdistysten aktiivien kanssa. DSL:n opintotuet ja liiton koulutustuki yhdistyksille mahdollistivat kurssimaksujen pitämisen kohtuullisina pienituloisillekin jäsenille. Paikallisyhdistykset järjestivät omaa opintotoimintaa säännöllisesti kokoontuneissa kerhoissaan sekä avoimina seminaaritilaisuuksina. 6. Tiedotustoiminta 6.1 Uusi Invalidi -lehti Uusi Invalidi -lehteä julkaistiin vuoden aikana neljä numeroa, kolme lehteä 12-sivuisina ja yksi 8-sivuisena. Teemoina olivat: 1/11: Esteetön liikkuminen 2/11: Vammaisten oikeusturva 3/11: Vammaiset, vanhukset ja tietotekniikka 4/11: Terveelliset elämäntavat Lehteen 1/11 tuotti Valkeakosken yhdistys koko aukeamallisen aineistoa toiminta-alueensa ilmiöistä ja yhdistyksensä toiminnasta. Numerossa 1/11 raportoitiin lisäksi liittokokouksesta ja numerossa 3/11 liiton kesäkuisilta kulttuuripäiviltä. Joulukuun lehdessä 4/11 julkaistiin perinteiseen tapaan yhdistysten, jäsenten ja yhteistyökumppanien joulutervehdykset sekä yhdistysten vuosikokousilmoituksia. Uusi Invalidi-lehdessä julkaistiin myös mm. liiton kannanotot ja ilmoitukset, jäsen- ja asiantuntijahaastatteluja sekä tietoa sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja hankkeista.

9 Pääkirjoitukset kirjoitti liiton puheenjohtaja. Näkökulma-palstalla liittohallituksen jäseniä kommentoi ajankohtaisia tai muutoin tärkeinä pitämiään asioita. Toimintapalstalla ovat liiton yhdistykset voineet maksutta tiedottaa tulevasta toiminnastaan. 8(11) Yhdistykset ja yksittäiset jäsenet olivat edelleen hyvin aktiivisia lehden avustajina. Yhdistyksistä tuli lehteen juttuja ja kuvia mm. paikallisista kysymyksistä, edunvalvontakokemuksista ja yhdistysten muista toiminnoista ja tapahtumista, kaskuja ja tarinoita. Ongelmana on ollut lähinnä palstatilan niukkuus, jonka vuoksi tarjottuja tekstejä on jouduttu usein lyhentämään eikä kaikki aineisto ole aina mahtunutkaan seuraavaan lehteen. Lehden päätoimittajana toimi liiton puheenjohtaja, alkuvuodesta Jorma Eloranta ja liittokokouksen jälkeen Antti Holopainen, toimitussihteerinä Marja-Leena Kalkkinen ja palkkiopohjaisena toimittaja-taittajana Hannu Oittinen. Toimituskuntana oli liittohallituksen nimeämä lehtityöryhmä (ks. edellä kohta 2.3). Lehti painettiin Satakunnan Painotuote Oy:ssä (SPOY). Kokonaispainos oli noin kpl. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saivat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna. Lehdellä on myös jonkin verran vuosikertatilaajia. Lisäksi lehti on liiton tilauksina mennyt eri järjestöille, päättäjille, virastoihin ym. ja yhdistysten esitysten mukaan paikallisiin terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin sekä toimitettu nippuina yhdistyksille jaettavaksi jäsenhankinnan tukena ja paikallisissa tilaisuuksissa. Lehti oli luettavissa myös netissä liiton kotisivuilla. Ilmoitustulot jäivät edelleen melko vähäisiksi joulutervehdysilmoituksia lukuun ottamatta. 6.2 Muu tiedotustoiminta Liiton kannanotot toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille ja aiheen mukaan eri järjestöille. Liiton esitettä ja Uusi Invalidi-lehteä on käytetty yhdistysten jäsenhankinnan ja esittelyn tukena mm. paikallisissa tilaisuuksissa. Liiton kotisivujen uudistamisesta tehtiin vuoden lopulla sopimus T:mi Juhan Koneella.com:in kanssa ja uusien sivujen laadinta käynnistyi. Liiton paikallisyhdistyksille tiedotettiin yhdistyskirjeissä, yhdistyskäynneillä ja liiton tilaisuuksien yhteydessä ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, järjestöllisistä tehtävistä ja liiton toiminnasta. Yhdistyksille on toimitettu mm. liiton kurssien kautta myös Kelan perusturvaesitteitä ja muita ajankohtaisia aineistoja. Sähköpostia käytetään mm. liiton hallinnossa, ulkoisessa tiedotuksessa ja kirjeenvaihdossa sekä kasvavassa määrin liittohallituksen tiedotuksessa ja yhdistysten ja liiton toimiston välisessä yhteydenpidossa. 7. Sosiaalilomat Toimintavuoden aikana voitiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella myöntää Vähäjärven lomakotiin 50 viiden vuorokauden täysihoitolomaa. Koska Ray:n avustus oli riittämätön liiton pienituloisten ja ikääntyneiden monivammaisten jäsenten tarpeisiin nähden, lomien hakua koordinoitiin toukokuun puoliväliin asti paikallisyhdistysten kanssa eikä lomia myönnetty heille, jotka kahden edellisen vuoden aikana olivat saaneet liiton myöntämän loman. Lomien hausta ja kriteereistä tiedotettiin kevään yhdistyskirjeissä ja Uusi Invalidi-lehdessä. Loman omavastuuosuus oli 50 euroa. Sosiaalilomaviikkojen, ja , ohjelmaan lomakodissa kuului tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toiminnan tavoitteita tukevaa yhteistä liikunta-, harrastus-, virkistys- ym. ohjelmaa. Lomalaisilla oli myös mahdollisuus henkilökohtaiseen sosiaalineuvontaan sekä hierontaan ja jalkahoitoihin. Osa lomalaisista vietti lomansa oman yhdistyksensä kurssi- tai retkiviikolla. 80 % sosiaaliloman saaneista oli vähintään 70-vuotiaita, ja joka kolmas oli täyttänyt 80 vuotta. Keski-ikä oli 76 vuotta. Naisia oli lähes 4/5 lomalaisista. Lähes joka toisella lomalaisista tulot olivat alle euroa kuukaudessa ja yhteensä 3/4:lla alle euroa/kk. Koska Ray keskittää vastedes sosiaalilomien avustukset ns. varsinaisille lomajärjestöille, teki liitto syksyllä yhteistyösopimuksen Solaris-lomien kanssa tuettujen lomien järjestämisestä vuonna Yhteistyön tavoitteena on, että mahdollisimman monilla pienituloisilla ikääntyvillä monivammaisilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus turvalliseen lomailuun. Liiton lomapaikaksi valikoitui Solaris-lomien järjestämässä kilpailutuksessa Vähäjärven lomakoti.

10 9(11) 8. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Liiton XXVII Vammaiskulttuuripäivät järjestettiin kesäkuuta Vähäjärven lomakodissa. Tapahtumaan osallistui yhteensä noin 130 liiton jäsentä ja ystävää ympäri maan. Kulttuuripäivät avasi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo ja juhlapuheen piti puheenjohtaja Antti Holopainen. Tilaisuuden juonsivat jo tuttuun tapaan Paavo Antikainen Kuopiosta ja Senja Räsänen Helsingistä, ohjelmiston koordinoi yhdistysten ja esiintyjien kanssa Ritva Korhonen Lahdesta ja mm. arpamyyntiä hoidettiin niin ikään talkoohengessä. Viikonlopun aikana nähtiin laaja kirjo yhdistysten edustajien korkeatasoisia laulu-, sketsi-, lausunta- ja musiikkiesityksiä. Yhdistysten askartelu- ja käsityökerhojen ja yksittäisten jäsenten monipuolisten kädentaitojen näyttely oli esillä lomakodin Linnea-salissa. Ohjelman lomassa kilpaili kahdeksan joukkuetta boccia-kisan kiertopalkinnosta, jonka tällä kertaa vei Lappeenrannan yhdistyksen joukkue. Lauantai-iltaa vietettiin rattoisasti yhteislaulun, spontaanien ohjelmaesitysten ja makkaranpaiston merkeissä lomakodin grillikatoksella. Kulttuuripäiviltä lähti myös evästyksiä niiden kuuden puolueen puheenjohtajille, jotka tuolloin olivat mukana hallitusneuvotteluissa (ks. kohta 4.1). Lopuksi annettiin kunniakirjat ja aplodit kaikille, jotka panoksellaan olivat tehneet kulttuuripäivistä taas kerran yhteisen antoisan ja virkistävän kokemuksen. Liiton kurssien ja muiden tilaisuuksien illanvietoissa on osallistujien omaehtoinen ohjelmatoiminta yhteislaulu, runoesitykset, sketsit, tarinankerronta, seuraleikit ym. ollut tärkeänä virkistyksenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistajana. Jäsenistön omia runoja, pakinoita, valokuvia ym. julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä. Liiton paikallisyhdistyksissä on toiminut säännöllisesti kokoontuvia askartelu- ja käsityökerhoja sekä ohjelmaryhmiä, liikunta- ja muita harrastuskerhoja. Laulu, musisointi ja käden taidot ovat muutoinkin mukana lähes kaikessa yhdistysten toiminnassa. Yhdistysten retkeily- ja matkailutoiminta oli myös runsasta: retkiä tehtiin toisiin yhdistyksiin, Vähäjärven lomakotiin, teatteri- ym. kulttuuritapahtumiin, luontokohteisiin ja ulkomaillekin. 9. Yhteistyö ja edustukset eri järjestöissä Liiton toimihenkilöt ja muut edustajat ovat osallistuneet yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatioiden, mm. STKL:n, YTY:n, THL:n, Ray:n, Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) ja DSL:n seminaareihin ja tiedotus- ym. tilaisuuksiin. Etenkin Raha-automaattiyhdistys (Ray) vaati toimintavuonna runsaasti liiton toimihenkilöiden panostusta mm. avustuskäytäntöjen ja sosiaalisen lomatoiminnan muutosten takia ja lukuisina erillisselvityksinä, tapaamisina ja tilaisuuksina. Liiton edustajiksi eri järjestöjen kokouksissa liittohallitus nimesi seuraavat henkilöt: - Raha-automaattiyhdistys RAY: Pauli Toikka (varalla Tapio Tenhunen) - Sosiaali- ja terveysjärjestöjen YTY ry: Marja-Leena Kalkkinen (Pauli Toikka) - Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry: Marja-Leena Kalkkinen (Pauli Toikka) - Suomen DPI ry: Päivi Koivunen (Tapio Tenhunen) - Demokraattinen Sivistysliitto ry DSL: Timo Piippo (Kurt Laine) - Terveysrintama ry: Ritva Korhonen (Anni Tiainen) - Hauhon Reitti ry: Tarja Västilä. Toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen on ollut mukana YTY:n vammaisasioiden neuvotteluryhmässä. Syksyllä liitto liittyi uuteen sosiaali- ja terveysjärjestöjen keskusjärjestöön SOSTEen, joka vuoden 2012 alusta alkaen korvaa STKL:n ja YTY:n. Useilla liiton paikallisyhdistyksillä on edustajansa alueensa vammaisneuvostossa ja muissa paikallisissa vammaisten ja eri järjestöjen yhteistyöelimissä. Yhdistykset ovat myös harjoittaneet eri muodoin yhteistyötä muiden paikallisten järjestöjen, mm. vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukasja työttömien yhdistysten kanssa. 10. Vähäjärven lomakoti Vähäjärven lomakoti on ollut liiton, liiton yhdistysten ja muiden yhteistyöjärjestöjen käytössä. Yhtenä lomakodin käyttäjäryhmänä ovat olleet eri vammaisjärjestöt, joita olemme pystyneet tilojen ja palvelujen osalta palvelemaan hyvin.

11 10(11) Lomakotia markkinoitiin Uusi Invalidi-lehdessä ja Hämeen matkailun esitteissä. Vuoden aikana painatettiin lomakodista uusi esite, jota on jaettu mahdollisimman laajalle mm. yhdistysten kautta niiden omille toimialueille. Lomakodissa järjestettiin liiton koulutus- ym. tilaisuudet ja sosiaalilomat, liiton yhdistysten kurssit ja lomaviikot sekä Valkeakosken yhdistyksen 50-vuotisjuhla. Jo vakiintuneiden ryhmien lisäksi on lomakotiin saatu uusia asiakkaita niin yhdistyksistä kuin yksityisistä henkilöistä. Mm. perhejuhlien vietto lomakodissa on lisääntynyt. Vuoden aikana lomakodissa oli yhteensä yöpymisvuorokautta. Päiväkäyntejä oli 24 ja kävijöitä yhteensä 450. Yleinen taloudellinen tilanne ja ihmisten varovaisuus rahankäytössä näkyy myös lomakodissa pienentyneinä ryhminä. Toimintavuoden aikana lomakodissa tehtiin pieniä remontteja ja hankittiin keittiöön uusi astianpesukone. Rakennusten ikääntymisen myötä korjaustarve kasvaa, ja aina kun aika ja talous antaa myöden on näitä korjauksia tehty. 11. Talous ja henkilöstö Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) toiminta-avustukset muodostivat perustan liiton taloudelle ja toimintakyvylle. Toimintavuodelle 2011 Ray myönsi liitolle yleisavustusta euroa, vammaisten lomatoimintaan euroa ja ikmo- ja neuvontakurssitoimintaan euroa. Avustuksia saatiin siis jälleen huomattavasti tarvetta ja haettua vähemmän, mikä rajoitti merkittävästi sekä toiminnan laajuutta että kehittämistä. Ray:n avustusvalmistelijoiden kanssa käytiin toimintavuonna keskusteluja ja toimitettiin heille avustushakemusten lisäksi täydentäviä selvityksiä liiton toiminnasta ja lisärahoitustarpeesta. Ray:n hallituksen joulukuisessa esityksessä valtioneuvostolle olikin liiton avustuksen tasoa vuosille jonkin verran korotettu, tosin ei läheskään haetulle tasolle. DSL:n opintokeskukselta on saatu tukea liiton muuhun koulutustoimintaan. Birger Nylanderin säätiöltä saatiin avustusta lehden julkaisemiseen 12-sivuisena. Loppuvuodesta toteutettuihin tukiarpajaisiin yhdistykset ja jäsenet osallistuivat aktiivisesti. Mittaamattoman arvokkaan panoksen ovat liiton toiminnan ja talouden tueksi antaneet liiton yhdistykset ja yksittäiset jäsenet lahjoituksin ja talkootöin. Liiton suurimpia kustannuseriä olivat henkilöstömenot, Uusi Invalidi -lehti sekä toiminta-avustukset yhdistyksille. Vuoden 2011 tilinpäätös osoittaa poistojen jälkeen euron alijäämää. Liiton toimihenkilöinä olivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä, molempien toimenkuvat ovat käytännössä huomattavasti tehtävänimikkeitä laajemmat. Vähäjärven lomakodissa työskentelivät lomakodin johtajana Tarja Västilä, talonmies-vahtimestarina 31.3 asti Antti Auvinen ja 18.4 alkaen Pekka Alin, kokkina Pekka Naukkarinen ja siivoojana Lea Ikonen. Lisäksi sijaisina ja apuna ovat tarpeen mukaan toimineet keittiössä ja siivouksessa Marja Kokko ja siivouksessa Sinikka Heinänen. 12. Toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Tammikuussa kartoitettiin vuosittaisella toimintakyselyllä liiton paikallisyhdistysten toimintamuotoja ja -aktiivisuutta sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Liittokokous käsitteli maaliskuussa kertomuksen ja arvion edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta ja kauden toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Liittohallituksen kokouksissa ja valmistelevissa työryhmissä on säännöllisesti tarkasteltu liiton keskeisten toiminta-alueiden (edunvalvontatyö, koulutus, tiedotus, lomatoiminta ym.) toteutusta ja tuloksia sekä taloudellista tilannetta ja näkymiä. Koulutustilaisuuksien osallistujilta on palautelomakkeilla ja kurssien päätöskeskusteluissa kerätty systemaattisesti palautetta ja kehittämistoiveita, joita on hyödynnetty koulutustoiminnan ja -muotojen jatkuvassa kehittämisessä. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynnit, yhdistysten ja jäsenten yhteydenotot liittoon sekä kurssien ym. tapahtumien yhteydessä käydyt keskustelut ovat täydentäneet kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista.

12 11(11) 13. Yhteenvetoa ja arviota Sosiaaliturvan ja -palvelujen heikentäminen ja talouskriisin vaikutusten kaataminen vähäväkisimpien kannettaviksi ovat edelleen korostaneet monivammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonnan tarvetta ja merkitystä, sekä vaikuttamista päättäjiin että neuvontaa, opastusta ja rohkaisua tarpeellisten tukien ja palvelujen hakemiseen. Kuntapalvelujen järjestämismallien muutokset ja erilaistuminen ovat osaltaan lisänneet tarvetta paikalliseen edunvalvontatyöhön, neuvontaan ja tiedotukseen yhdistystasolla. Hyvin tarpeellisena on nähty myös valtakunnan tason vaikuttamistoiminta, tiedon jakaminen oikeuksista ja toimintatavoista ja sosiaali- ja terveyslainsäädännöstä sekä kokemustenvaihto yhdistysten kesken. Näihin haasteisiin on liitto pyrkinyt vastaamaan mm. kannanotoin, koulutuksella ja tiedottamalla. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien niukkuus on rajoittanut mahdollisuuksia liiton toiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen, mm. tiedotuksen ja koulutuksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen ja aktiivisempaan osallistumiseen ja yhteistyöhön muiden järjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Taloudellisen epävarmuuden vuoksi ei ole voitu myöskään panostaa uusien paikallisyhdistysten perustamiseen ja yhdistysverkon vahvistamiseen. Ensi sijassa onkin pyritty jatkuvaan sisällölliseen kehittämiseen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja yhteistyöhön. Toteutettu toiminta ja saavutetut tulokset eivät olisikaan olleet mahdollisia ilman henkilöstön monitoimisuutta ja hyvää yhteistyötä sekä yhdistysten ja jäsenistön aktiivista osallistumista, tukea ja talkoohenkeä. Yhteisen tekemisen, talkootyön ja osallistumisen henki on näkynyt kaikilla liiton toimintasektoreilla. Esimerkkeinä jäsenistön monipuolisesta vapaaehtoistyöstä yhteiseksi hyväksi voidaan toimintavuodelta mainita mm. vammaiskulttuuripäivien läpivienti, runsas juttutarjonta liiton lehteen, neuvonta-, opinto-, harrastus- ym. toiminnan järjestäminen paikallisyhdistyksissä, aktiivinen osallistuminen ja kokemusten jakaminen liiton kursseilla ja kokouksissa sekä huolenpito liiton lomakodista. Kiitokset yhdistyksille ja liiton väelle! LIITON TOIMINTAA VUONNA 2011 KALENTERIYHTEENVETONA: TAMMIKUU: Yhdistyskirje 1/11 & toimintakysely yhdistyksille HELMIKUU: Liittohallituksen kokous 10.2 Yhdistyskirje 2/11 Yhdistysten vuosikokoukset MAALISKUU: Liittohallituksen kokous 11.3 Liittokokousviikonloppu: seminaari ja liittokokous Uusi Invalidi-lehti 1/11 ilmestyi HUHTIKUU: Liittohallituksen kokous 4.4 Yhdistyskirje 3/11 TOUKOKUU: Sosiaalilomaviikko Järjestötoiminnan kurssi Ikmo-kurssi 1 (Turun yhdistys) Uusi Invalidi-lehti 2/11 ilmestyi Liittohallituksen kokous 29.5 Yhdistyskirje 4/11 KESÄKUU: XXVII Vammaiskulttuuripäivät HEINÄ ELOKUU: Sosiaalilomaviikko Liittohallituksen seminaari ja kokous SYYSKUU: Yhdistyskirje 5/11 Ikmo-kurssi 2 (Nokian ja Valkeakosken yhdistykset) Uusi Invalidi 3/11 ilmestyi LOKAKUU: Sosiaalipoliittinen seminaari Ikmo-kurssi 3 (Helsingin yhdistys) Yhdistyskirje 6/11 MARRASKUU: Sosiaalineuvontatyön kurssi Liittohallituksen kokous Ikmo-kurssi 4 (Porin yhdistys) JOULUKUU: Uusi Invalidi 4/11 ilmestyi.