TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

Transkriptio

1 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, Helsinki (09) Faksi (09) sähköposti: kotisivut: TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Liittokokouksen hyväksymä

2 1(12) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Aluksi Vuosi 2010 oli julistettu Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuodeksi. Teema näkyikin lukuisissa juhlapuheissa, seminaareissa ja muissa teematapahtumissa, mutta ei käytännön politiikassa. Asiakasmaksut ja muut arjen menot nousivat, kansaneläke ja kansaneläkeindeksiin sidotut toimeentulon tuet eivät, tuloerot jatkoivat kasvuaan ja köyhyys ja sosiaalisen syrjäytymisen riski lisääntyivät. Sosiaaliturvaa heikentämällä ja sosiaali- ja terveysja muita julkisia palveluja supistamalla on taloudellinen lama hallituksen johdolla kaadettu kaikkein pienituloisimpien, yhteiskunnan tukia ja palveluja eniten tarvitsevien kannettavaksi. SATA-komitean ( ) alkuperäiset tavoitteet, mm. Suomen sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttäminen ja köyhyyden poistaminen, jäivät pelkiksi haaveiksi, eivätkä edes komitean pienet korjausehdotukset eri tukimuotoihin toteutuneet poliittisessa päätöksenteossa. Esimerkiksi liittomme jo pitkään vaatima terveydenhoidon maksukattojen yhdistäminen ei vieläkään ole edennyt taustaselvityksiä pidemmälle. Toimintavuonna tehty päätös takuueläkkeestä määrittää maaliskuusta 2011 alkaen minimieläkkeeksi noin 687 euroa kuukaudessa. Tämä sinänsä tarpeellinen kaikkein pienimpien eläkkeiden korotus ei kuitenkaan tasoltaan korvaa kansaneläkkeiden ostovoiman pitkäaikaista jälkeenjääneisyyttä. Samalla sosiaaliturvajärjestelmää monimutkaistettiin entisestään takuueläkelisällä, jota siihen oikeutettujen on erikseen haettava Kelalta. Vuotta 2010 leimasivat edellisvuosien tapaan kuntapalvelujen supistukset ja palvelujen yksityistäminen, joita on perusteltu kuntien säästötarpeilla ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksella. Terveydenhoidon saatavuuden vaikeudet, kotipalvelujen niukkuus ja vammaispalvelujen, omaishoidontuen ja vanhustenhoidon puutteet ovat monin paikoin ikääntyvien vammaisten arkipäivää. Lisäksi vammaisten oikeuksien ja mm. alueellisen tasa-arvon toteutumista on heikentänyt kunnille annettu yhä suurempi harkintavalta sosiaali- ja terveyslainsäädännön soveltamisessa. Liittomme otti toimintavuonna useaan otteeseen kantaa mm. näihin etenkin ikääntyviä vammaisia ja pitkäaikaissairaita kipeästi koskeviin ongelmiin. Toukokuussa liiton väen tyytymättömyys tilanteeseen tuotiin esille eduskuntatalolla mielenosoituksessa perusturvan, riittävän toimeentulon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen puolesta. Jäsenyhdistyksiä on niin ikään kannustettu paikalliseen toimintaan kuntapalvelujen puolesta. Koska tarpeellisten palvelujen ja tukien saaminen edellyttää avun tarvitsijalta nykyisessä lainsäädäntöviidakossa paljon tietoa ja myös rohkeutta ja sinnikkyyttä, ovat oikeuksien toteutumista tukeva koulutus, opastus, tiedotus ja neuvonta olleet edelleen keskeisessä asemassa liiton toiminnassa.

3 2(12) 2. Liiton toimielimet ja kokoukset 2.1 Liittovaltuusto Liittokokouskaudella liittovaltuuston puheenjohtajana on toiminut Pauli Toikka Helsingistä ja varapuheenjohtajana Tuure Hietanen Valkeakoskelta. Muut liittovaltuuston jäsenet: jäsenet: varajäsenet: yhdistys: Antti Paananen Senja Räsänen Helsinki Jorma Talikka Eino Jaakkola Hämeenlinna Raija Nylund Tuula Kankaanperä Jyväskylä Pirkko Laaksonen Kerava Liisa Perämaa Eeva Sinisalo Kuopio Raili Nurminen Voitto Huldén Lahti Aulis Salin Matti Vesalainen Lappeenranta Veijo Salmi Raija Salmi Nokia Hannes Jäälinoja Kyllikki Anttila Oulu Tauno Höylä Aune Tyrväinen Pieksämäki Aino Grönvall Pentti Ruohoniemi Pori Taisto Lamminen Reino Leino Rauma Anja Kivipensas Riitta Halonen Tampere Reijo Leino Helli Koivu Turku Tuure Hietanen Pekka Lehtinen Valkeakoski Saara Tuovinen Milja Tuovinen Varkaus Esa Aittonen Osmo Anttila Vilppula Liittovaltuusto kokoontui sääntömääräiseen kokoukseensa Vähäjärven lomakodissa. Kokoukseen osallistui puheenjohtajan lisäksi 14 liittovaltuuston jäsentä. Lisäksi kokousta oli seuraamassa joukko liittohallituksen jäseniä, liittovaltuuston varajäseniä ja muita yhdistysten edustajia sekä liiton toimihenkilöt. Kokouksen sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen. Liittovaltuusto käsitteli ja hyväksyi liittohallituksen esitykset liiton toiminta- ja tilikertomuksiksi vuodelta 2009 sekä vuoden 2010 toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi. Toimintavuoden painopistealueiksi määritettiin kuntapalvelujen, sosiaaliturvan uudistukseen liittyvän lainsäädännön ja vammaispalvelulain muutosten toteutuksen seuranta, paikallisen edunvalvontatyön kehittäminen sekä kamppailu Ray:n avustusten säilyttämisen puolesta. Liittovaltuuston kokous hyväksyi myös julkisten palvelujen säilyttämistä ja saatavuutta vaativan kannanoton Rakennetaan yhteiskunta kaikille! sekä vammaisten ja vanhusten asumista koskevan kannanoton Oma koti kullan kallis? 2.2 Liittohallitus Liittohallitus kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa: 4.2, 12.3, 27.5, 23.9 ja Kaikki kokoukset pidettiin Vähäjärven lomakodissa. Liittohallitus käsitteli kokouksissaan mm. edunvalvontakysymyksiä, koulutustoimintaa, tiedotustoimintaa, talousasioita, sosiaalilomia, järjestöllisiä asioita ja osallistumista eri tapahtumiin. Kokouksissa myös arvioitiin liiton toiminnan ja tavoitteiden toteutumista sekä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia eri toimintalohkoilla.

4 3(12) Liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet osallistuivat vuoden aikana keskimäärin 3,5 kokoukseen. Osallistujamäärä vaihteli kokouksittain Seuraavassa liittohallituksen jäsenet ja varajäsenet ja heidän osallistumisensa liittohallituksen kokouksiin vuonna 2010: Jorma Eloranta Turku puheenjohtaja 2 / 5 kokousta Timo Piippo Helsinki varapuheenjohtaja 5 Paavo Antikainen Kuopio jäsen 4 Ritva Korhonen Lahti jäsen 4 Aino Laine Tampere jäsen 5 Erkki Matikainen Jyväskylä jäsen 3 Elma Mikkonen Lappeenranta jäsen 2 Anna-Liisa Mäkinen Pori jäsen 0 Tauno Paakkonen Oulu jäsen 5 Eero Salonen Nokia jäsen 5 Kalevi Tuominen Rauma jäsen 2 Matti Koivu Turku varajäsen 3 Ritva Leppänen Valkeakoski varajäsen 5 Anja Ylä-Ajos Vilppula varajäsen 3 Tapio Tenhunen Kerava varajäsen 4 Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka osallistui 3 liittohallituksen kokoukseen. Kokousten sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen, kokousten valmistelijana ja asioiden esittelijänä myös liiton taloudenhoitaja Tarja Västilä. Liiton tilintarkastajina toimivat HTM Sixten Rabb ja ekonomi Erkki Hirvonen. Tositetarkastajina olivat liittohallituksen jäsenet Aino Laine ja Eero Salonen. 2.3 Liittohallituksen työryhmät Uusi invalidi-lehden toimituskunta eli lehtityöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa arvioimaan edellistä lehteä ja kokoamaan lukijoiden palautetta sekä suunnittelemaan tulevien numeroiden teemoja, sisältöjä ja aikatauluja ja lehden sisällön, tuotannon, ulkoasun ja ilmoitushankinnan kehittämistä. Työryhmän työhön osallistuivat Jorma Eloranta (pj), Timo Piippo ja Pauli Toikka sekä Marja-Leena Kalkkinen (siht.), lehden toimittaja-taittaja Hannu Oittinen ja Tarja Västilä. Taloustyöryhmän muodostivat Tapio Tenhunen (pj), Eero Salonen, Kalevi Tuominen, Tarja Västilä (siht.) ja Marja-Leena Kalkkinen sekä Jorma Eloranta. Työryhmä kokoontui vuoden aikana kerran tarkastelemaan liiton ja lomakodin taloudellista tilannetta ja näkymiä ja suunnittelemaan toimia talouden kohentamiseksi. Kiinteistötyöryhmään kuuluivat Erkki Matikainen (pj), Elma Mikkonen, Tauno Paakkonen ja Timo Piippo, lomakodin johtaja Tarja Västilä (siht.), talonmies-vahtimestari Antti Auvinen ja Vesa Ruskeeniemi sekä tarvittaessa Jorma Eloranta. Vuoden aikana työryhmä ei kokoontunut. Kevätkaudella toimi tilapäisenä työryhmänä eduskuntamielenosoitusta valmisteleva työryhmä, joka muodostui liiton ja viiden paikallisyhdistyksen edustajista ja kokoontui maalis toukokuussa neljä kertaa. Työryhmän kokoukset olivat avoimia.

5 4(12) 3. Jäsenistö Liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä: Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Keravan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Lopen, Nokian, Oulun, Oriveden, Pieksämäen, Porin, Rauman, Tampereen, Turun, Valkeakosken, Varkauden ja Vilppulan yhdistykset. Oriveden, Lopen, Pieksämäen ja Forssan yhdistyksissä on toiminta jäsenistön ikääntymisen ja harvenemisen vuoksi ollut hiljaiselossa. Toisaalta useimpien paikallisyhdistysten todellinen toiminta-alue on huomattavasti kotikuntaa laajempi. Lisäksi liittoon kuuluu yhteisöjäsenenä Helsingin kirvesmiehet Ry (RL os.1) sekä muutamia kannatusjäseniä. Toiminta-avustuksina jaettiin jäsenyhdistyksille liiton saamasta Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta yhteensä euroa, josta euroa varattiin liiton kursseille osallistumisen subventointiin ja euroa jaettiin tukena yhdistyksille. Jakoperiaatteina käytettiin yhdistysten jäsenmäärää ja aktiivisuutta vammaisten edunvalvontatyössä sekä pienimpien yhdistysten toimintaedellytysten varmistamista. Vuoden aikana lähetettiin yhdistyksille seitsemän yhdistyskirjettä, joissa tiedotettiin liiton kursseista, eduskuntamielenosoituksesta ja muista tapahtumista, Uusi Invalidilehden aikataulusta, järjestöllisistä asioista, liittohallituksen kannanotoista sekä muista edunvalvontaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Yhdistyskirjeet lähetettiin tiedoksi myös liittohallituksen jäsenille. Vuoden alussa kerättiin tietoa yhdistysten toiminnasta vuotta 2009 koskevalla toimintakyselyllä, joka samalla tuki niin yhdistysten kuin liitonkin toimintakertomuksen laatimista. Yhdistysten vuosikokouksissa, kerhoissa ja muissa tilaisuuksissa ovat liiton edustajina vierailleet puheenjohtaja Jorma Eloranta, liittohallituksen jäsenet Eero Salonen ja Tapio Tenhunen, liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka sekä liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Liiton toimesta on tehty yhdistyksille kirjanpitoja. Liiton omistamaa Vähäjärven lomakotia ovat yhdistykset ja jäsenet voineet käyttää jäsenhinnoin. Liiton nykyisten ja entisten aktiivien merkkipäiviä on muistettu onnitteluin ja poismenneiden omaisia suruadressein. Paikallisyhdistysten tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet säännöllisesti kokoontuneet kerhot, joissa on käsitelty paikallisia edunvalvonta-asioita ja muita ajankohtaisia teemoja, opintotoiminta sekä monimuotoinen harrastus-, liikunta-, retki- ja virkistystoiminta. Toisten yhdistysten tapaamisia on järjestetty yhdistysten kesäpaikoissa, lomakodissa ja retkillä. Paikallisen toiminnan painotukset vaihtelivat mm. yhdistyksen jäsenten määrän, ikärakenteen ja kiinnostuksen kohteiden, voimavarojen sekä paikallisten olosuhteiden, mm. kokoontumistila- ja yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Monet yhdistykset saivat kunnan avustuksia aikaisempaa vähemmän tai ei lainkaan. 4. Edunvalvontatyö Liiton edunvalvontatyö on vaikuttamista valtakunnantason päättäjien suuntaan, jäsenyhdistysten tukemista paikallisessa edunvalvontatoiminnassa sekä tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa monivammaisten edunvalvonnan tueksi. Liittohallituksen kokouksissa on säännöllisesti käsitelty ajankohtaisia sosiaali- ja terveyslainsäädännön asioita ja vaihdettu kokemuksia paikallisista kysymyksistä ja yhdistysten edunvalvonta- ja neuvontatoiminnasta.

6 4.1 Eduskuntamielenosoitus perusturvan ja palvelujen puolesta Jatkona syksyn 2009 eduskuntakäynnille ja -mielenosoitukselle järjestettiin 6.5 mielenosoitus Helsingissä eduskuntatalon edustalla tunnuksella Perusturvan, riittävän toimeentulon ja sosiaali- ja terveyspalvelujen puolesta. Mielenosoitusta valmisteli liiton ja paikallisyhdistysten edustajista muodostunut avoin työryhmä. Eduskuntaryhmille toimitettiin etukäteen kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista, sosiaaliturvan tavoitteita ja terveydenhuollon maksukaton yhdistämistä koskevat kysymykset, joihin ryhmien edustajien odotettiin vastaavan mielenosoituksessa. 5(12) Mielenosoitukseen osallistui parhaimmillaan runsaat 200 henkilöä, ja tunnelma oli innostunut ja päättäväinen. Avauspuheenvuoron piti liittovaltuuston varapuheenjohtaja Tuure Hietanen Valkeakoskelta, äänentoistotekniikan ja kuulutukset hoiti Seppo Harjunpää Helsingistä ja mielenosoituslaulun Arkadian mäellä oli tilaisuutta varten sanoittanut Reijo Mäkelä Tampereelta. Useimpien eduskuntaryhmien edustajat tulivat paikalle kertomaan näkemyksiään ja lupauksiaan kansalaisten oikeuksista ja sosiaaliturvasta. Yhdistysten edustajat ja muut läsnäolijat käyttivät innokkaasti puheenvuoroja, monet yhdistykset olivat tuoneet paikalle myös omia banderollejaan. Mielenosoituksesta tiedotettiin varsin laajasti eri keinoin niin valtakunnallisesti kuin paikallisestikin tiedotusvälineille ja eri kansalaisjärjestöille. Jonkin verran saatiinkin mukaan mm. eläkeläisjärjestöjen väkeä. Mielenosoituksesta uutisoitiin muutamissa lehdissä, pääosin STT:n välittämän lyhyen tiedotteen pohjalta. Syksyllä STM:n ja THL:n Tesso-lehti julkaisi Hannu Oittisen kirjoittaman artikkelin mielenosoituksestamme otsikolla Pantterit barrikadeille. 4.2 Kannanotot ja julkilausumat Kannanotoissaan liitto vaati julkisten palvelujen säilyttämistä ja kohentamista ja sosiaaliturvan uudistamista sekä kansalaisten yhdenvertaisuuden toteuttamista. Kannanottojen ja julkilausumien aiheet ja osoitteet vuonna 2010: Rakennetaan yhteiskunta kaikille! / liittovaltuusto Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, Peruspalveluministeri Paula Risikko, Kuntaministeri Mari Kiviniemi ja eduskuntaryhmät Oma koti kullan kallis? / liittovaltuusto pääministeri Matti Vanhanen, sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä, peruspalveluministeri Paula Risikko, kuntaministeri Mari Kiviniemi, valtiovarainministeri Jyrki Katainen ja eduskuntaryhmät Kysymykset eduskuntaryhmille vastattavaksi liiton järjestämässä eduskuntamielenosoituksessa Nyt on aika huolehtia vähäosaisista / Liiton XXVI Vammaiskulttuuripäivän osallistujat uusi sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Terveyserot eivät ainakaan supistu maksuja lisäämällä / liittohallitus sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, peruspalveluministeri Paula Risikko, eduskuntaryhmät ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet Oma koti on kullan kallis etenkin pienituloisille! / liittohallitus sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula, peruspalveluministeri Paula Risikko, valtiovarainministeri Jyrki Katainen, Kelan pääjohtaja Liisa Hyssälä, eduskuntaryhmät ja Sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet. Kannanotot toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille, liiton paikallisyhdistyksille ja kulloisenkin aiheen mukaan yhteistyöjärjestöille ja julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä.

7 4.3 Sosiaalineuvonta ja paikallinen edunvalvontatoiminta Liittotasolla sosiaalineuvontatyötä on tehty kurssien (ks. kohta 5) ja muiden tilaisuuksien ja yhdistyskäyntien yhteydessä sekä vastaamalla lukuisiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin liiton toimistossa ja lomakodissa. 6(12) Erityisesti on pyritty panostamaan jäsenyhdistysten tukemiseen ja kannustamiseen paikallisessa edunvalvonta- ja neuvontatyössä, koska sosiaali- ja terveyslainsäädäntö antaa kunnille yhä laajemmin harkinta- ja päätösvaltaa lakien soveltamisessa ja palveluja ollaan monissa kunnissa supistamassa ja yksityistämässä. Kuntapalvelut ja niiden puolustaminen olivat pääteemana liiton sosiaalipoliittisessa seminaarissa, joka toimi samalla yhteisenä lähtölaukauksena paikallisen toiminnan viikoille (viikot 40 41/10). Paikallista toimintaa pyrittiin tukemaan myös tiedottamalla ajankohtaisista asioista ja välittämällä yhdistysten toimintakokemuksia mm. Uusi Invalidi-lehdessä ja liiton toimielinten kokouksissa. Tampereella, Valkeakoskella ja Raumalla jatkui ja Oulussa toimii säännöllinen avoin sosiaalineuvontatoiminta. Helsingin yhdistyksellä on toimistossaan kokopäiväinen sosiaalisihteeri. Lisäksi muutamissa yhdistyksissä on säännöllisen sosiaalineuvonnan käynnistäminen ollut vireillä. Muutoin yhdistyksissä neuvontatyötä on tehty yhdistysten kerhotoiminnan tai toimistopäivystysten yhteydessä sekä yksittäisten aktiivien toimesta. Monet liiton paikallisyhdistykset ovat pitäneet yhteyttä kuntansa sosiaalilautakunnan jäseniin, sosiaalivirkailijoihin ja kunnan päättäjiin ja kutsuneet heitä tilaisuuksiinsa keskustelemaan vammaisten tilanteesta ja tarpeista sekä kunnan palveluista ja tuista vammaisille ja vanhuksille. Kannanotoissaan yhdistykset ovat ilmaisseet huolensa mm. terveydenhuollon ja vanhustenhoidon ongelmista. 5. Koulutus- ja kurssitoiminta Koulutustoiminnassa panostettiin syrjäytymisen ehkäisemistä ja sosiaalineuvontatoimintaa tukevaan koulutukseen ja opastukseen sekä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheisiin. 5.1 Ikääntyvät monivammaiset-kurssit ja sosiaalineuvontakoulutus Ikääntyvät monivammaiset syrjäytymistä estämässä (Ikmo)-kurssien tavoitteena on tukea ja edistää ikääntyvien vammaisten omatoimisuutta, opastaa ja kannustaa hakemaan lakisääteisiä palveluja ja tukia sekä vahvistaa osanottajien itsetuntoa. Kurssilaisten välityksellä tuetaan osaltaan myös paikallista neuvonta- ja edunvalvontatyötä. Ikmo-kursseja järjestettiin Vähäjärven lomakodissa Ray:n kohdennetulla tuella neljä viisipäiväistä kurssia, yksi keväällä ja kolme syyskaudella. Entiseen tapaan kurssit suunnattiin yhdistyksittäin. Vuoden 2010 ikmo-kursseille osallistui yhteensä 76 kurssilaista Lappeenrannan (24), Varkauden (19), Rauman (9), Kuopion (22) ja Lahden (2) yhdistyksistä. Mm. syksyn flunssa-aallon ja muiden sairaustapausten johdosta kurssilaisten määrä jäi hieman suunniteltua pienemmäksi. Kursseilla käsiteltiin mm. Kelan tukia vammaisille ja pienituloisille eläkeläisille, kunnallisia vammais-, sosiaali- ja terveyspalveluja, terveyden edistämistä sekä esteettömyys- ja turvallisuusasioita ja arjen apuvälineitä. Yhdessä pohdittiin myös perusturvan sisältöä, vanhustenhoidon kysymyksiä sekä liikunnan ja terveellisen ravinnon merkitystä. Luentojen lomassa tehtiin runsaasti ryhmätöitä harjoitellen yhdessä mm. hakulomakkeiden täyttöä. Ohjattu aamujumppa ja päivittäinen ulkoilutunti, mahdollisuus verenpaineen ja -sokerin mittaukseen ja yhteiset illanvietot ovat myös kuuluneet kurssien vakio-ohjelmaan.

8 Tarpeen mukaan käytiin henkilökohtaisia keskusteluja kurssilaisten elämäntilanteesta ongelmien ratkaisua aktivoiden ja avustettiin hakulomakkeiden täytössä. 7(12) Ikmo-kurssilaisten keski-ikä oli noin 75 vuotta. Kolme neljäsosaa (75 %) kurssilaisista oli 70 vuotta täyttäneitä; alle 65-vuotiaita oli noin 12 %. Lähes joka toisella kurssilaisella kuukausitulot olivat alle euron, joten tiedonsaanti yhteiskunnan tuista ja opastus tukien hakemiseen oli monelle hyvinkin tarpeen. Suhteellisesti eniten pienituloisia oli vanhimmissa, yli 75-vuotiaitten ikäryhmissä. Koska Ray:ltä saatu avustus ei riittänyt alun perin suunniteltuun viidenteen varsinaiseen ikmo-kurssiin, järjestettiin kolmen päivän intensiivikurssi tukemaan paikallista edunvalvonta- ja sosiaalineuvontatyötä. Kurssille osallistui 15 henkilöä seitsemästä paikallisyhdistyksestä. Kurssilla käsiteltiin tiivistetysti ikmo-kurssien pääteemoja, verotusasioita, edunvalvontavaltuutusta, muutoksenhakua sekä neuvontatyön taitoja. Keskeisellä sijalla olivat kokemustenvaihto ja käytännön harjoittelu. Ikmo- ja neuvontakurssien vetäjinä toimivat Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Ikmo-kursseilla opettajana toimi lisäksi Timo Piippo. Sekä ikmo- että neuvontakurssilaiset saivat mukaansa runsaasti luentomateriaaleja ja Kelan sosiaaliturvaesitteitä muistin tueksi ja yhdistyksissä hyödynnettäväksi. Kurssilaisten kirjalliset ja suulliset palautteet olivat erittäin myönteisiä: Ajantasaisen tiedon saanti vammaisten oikeuksista tukiin ja palveluihin on koettu tärkeänä. Kiitosta annettiin selkeästä ja ymmärrettävästä asioiden esittämisestä, kurssimateriaaleista, lomakkeiden täyttöharjoituksista ja ylipäänsä ryhmätyöskentelystä. Tärkeänä antina olivat kurssilaiset kokeneet myös mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen sekä päivittäiseen liikuntaan ja ulkoiluun kurssien aikana. Useissa yhdistyksissä on kurssien teemoja otettu kerhon opintomateriaaliksi, aktivoiduttu hakemaan tarpeellisia tukia ja palveluja ja auttamaan oikeuksien hakemisessa. Kurssien sisältöä ja koulutusmuotoja on kertyneiden kokemusten ja palautteiden pohjalta jatkuvasti kehitetty resurssien sallimissa rajoissa. 5.2 Muu opintotoiminta Liittovaltuustoseminaarissa 13.3 keskusteltiin SATA-komitean aikaansaannoksista ja sosiaaliturvan näkymistä Jouko Kajanojan alustuksen pohjalta sekä valmisteltiin eduskuntamielenosoituksessa esille otettavia teemoja; seminaariin osallistui 35 henkilöä 14 paikallisyhdistyksestä. Sosiaalipoliittisessa seminaarissa Mihin kuntapalvelut ovat menossa? keskusteltiin vilkkaasti peruspalvelujen tilanteesta eri puolilla maata ja kamppailuista palvelujen säilyttämiseksi, aiheesta alusti kuntapalveluaktiivi Olli Salin; liiton jokasyksyisessä seminaarissa oli tällä kertaa 30 osallistujaa 9 yhdistyksestä. Ohjelmatyön ja esiintymistaidon kurssi järjestettiin jäsenistön toivomuksesta; kouluttajana oli näyttelijä Laila Räikkä ja osallistujia 13 viidestä yhdistyksestä. Alustusten ja yleiskeskustelun lisäksi kurssien teemoja työstettiin ja kokemuksia vaihdettiin aktiivisesti ryhmätöissä ja -keskusteluissa. Osallistujat pitivät tiedon ja virikkeiden saannin ohella arvokkaana vuorovaikutusta toisten yhdistysten aktiivien kanssa. Kaikki koulutustilaisuudet järjestettiin Vähäjärven lomakodissa yhteistyössä DSL:n opintokeskuksen kanssa. DSL:n opintosetelit ja liiton koulutustuki yhdistyksille mahdollistivat kurssimaksujen pitämisen kohtuullisina pienituloisillekin jäsenille. Paikallisyhdistykset ovat järjestäneet omaa opintotoimintaa säännöllisesti kokoontuneissa kerhoissaan sekä avoimina seminaari- ja luentotilaisuuksina.

9 6. Tiedotustoiminta 8(12) 6.1 Uusi invalidi -lehti Uusi invalidi -lehteä julkaistiin vuoden aikana neljä numeroa, kaksi ensimmäistä numeroa 8-sivuisina ja syksyn numerot 12-sivuisina. Teemoina olivat seuraavat: 1/10: SATA-komitea, sosiaaliturva ym. ajankohtainen sosiaalipolitiikka 2/10: Yhdistysten ja jäsenten harrastustoiminta 3/10: Muisti, muistaminen, mielenterveys 4/10: Kotipalvelut Numerossa 1/10 raportoitiin lisäksi liittovaltuuston kokouksesta, numerossa 2 toukokuun eduskuntamielenosoituksesta ja numerossa 3/10 kesäkuun kulttuuripäiviltä. Joulukuun lehdessä 4/10 julkaistiin perinteiseen tapaan yhdistysten, jäsenten ja yhteistyökumppanien joulutervehdykset sekä yhdistysten vuosikokousilmoituksia. Lehdessä julkaistiin myös mm. liiton kannanotot ja ilmoitukset, jäsen- ja asiantuntijahaastatteluja sekä edunvalvontaohjeita ja tietoa sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja hankkeista. Näkökulma-palstalla liittohallituksen jäsenet kommentoivat ajankohtaisia tai muutoin tärkeinä pitämiään asioita. Toimintapalstalla ovat liiton yhdistykset voineet maksutta tiedottaa tulevasta toiminnastaan. Jäsenten aktiivisuus lehden avustajina on yhä kasvanut. Yhdistyksistä on tullut lehteen ilahduttavassa määrin juttuja mm. paikallisista kysymyksistä, edunvalvontakokemuksista ja yhdistysten muista toiminnoista ja tapahtumista. Ongelmana on ollut palstatilan niukkuus, jonka vuoksi saapuneita tekstejä on jouduttu usein lyhentämään eikä kaikki aineisto ole aina mahtunutkaan seuraavaan lehteen. Lehden päätoimittajana toimi puheenjohtaja Jorma Eloranta ja toimitussihteerinä Marja-Leena Kalkkinen. Toimitustyön ja taiton on tehnyt Hannu Oittinen. Toimituskuntana toimi liiton lehtityöryhmä. Kokonaispainosmäärä oli noin kpl/numero. Lehti painettiin Satakunnan Painotuote Oy:ssä (SPOY). Ilmoitustulot ovat ponnisteluista huolimatta jääneet edelleen varsin vähäisiksi joulutervehdysilmoituksia lukuun ottamatta. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saavat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna. Lehdellä on myös jonkin verran vuosikertatilaajia. Lisäksi lehteä on lähetetty eri järjestöille, virastoihin ym. ja yhdistysten esitysten mukaan paikallisiin terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin sekä toimitettu nippuina yhdistyksille jaettavaksi jäsenhankinnan tukena ja paikallisissa tilaisuuksissa. Lehti on luettavissa myös netissä. 6.2 Muu tiedotustoiminta Liiton kannanotot toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille sekä aiheen mukaan eri järjestöille. Tiedotusvälineille tiedotettiin myös mm. liiton eduskuntamielenosoituksesta. Liiton esitettä on käytetty yhdistysten jäsenhankinnan ja esittelyn tukena mm. paikallisissa tilaisuuksissa. Liiton paikallisyhdistyksille tiedotettiin yhdistyskirjeissä, yhdistyskäynneillä ja liiton tilaisuuksien yhteydessä ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, järjestöllisistä tehtävistä ja liiton toiminnasta. Yhdistyksille on toimitettu mm. liiton kurssien kautta myös Kelan perusturvaesitteitä ja muita ajankohtaisia aineistoja. Sähköpostia käytetään jo varsin paljon mm. liittohallituksen tiedotuksessa ja yhdistysten ja liiton toimiston välisessä yhteydenpidossa. Liiton kotisivujen uusiminen ei resurssien puutteessa ole edennyt alustavia suunnitelmia pidemmälle.

10 9(12) 7. Sosiaalilomat Toimintavuoden aikana voitiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella myöntää Vähäjärven lomakotiin 51 viiden vuorokauden täysihoitolomaa, joista yksi oli siirtynyt edellisen vuoden peruutetusta lomasta. Ray:n avustus invalidien lomatoimintaan oli euroa. Koska Ray:n avustus oli riittämätön liiton pienituloisten ja ikääntyneiden monivammaisten jäsenten tarpeisiin nähden, lomien hakua koordinoitiin 15.5 asti yhdessä paikallisyhdistysten kanssa eikä lomia myönnetty henkilöille, jotka kahden edellisen vuoden aikana olivat saaneet liiton myöntämän loman. Lomien hausta ja kriteereistä tiedotettiin kevään yhdistyskirjeissä sekä Uusi Invalidi-lehdissä 1/10 ja 2/10. Loman omavastuuosuus oli 50 euroa. Sosiaalilomaviikkojen, ja , ohjelmaan kuului tietoa sosiaali- ja terveyspalveluista sekä toiminnan tavoitteita tukevaa yhteistä liikunta-, harrastus-, virkistysym. ohjelmaa. Lomalaisilla oli myös mahdollisuus henkilökohtaiseen sosiaalineuvontaan sekä hierontaan ja jalkahoitoihin. Osa lomalaisista vietti lomansa oman yhdistyksensä kurssi- tai retkiviikolla. Noin 70 % sosiaalilomalaisista oli vähintään 70-vuotiaita, ja joka neljäs oli täyttänyt 80 vuotta. Keski-ikä oli noin 74 vuotta. Naisia oli lähes 3/4 lomalaisista. Joka kolmannella tulot olivat alle euroa kuukaudessa ja yhteensä 3/4:lla alle euroa/kk. 8. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Liiton XXVI Vammaiskulttuuripäivät järjestettiin 5 6. kesäkuuta Vähäjärven lomakodissa. Tapahtumaan osallistui toistasataa liiton jäsentä ja ystävää ympäri maan, vaikka koulujen päättymis- ja valmistujaispäivän osuminen samaan viikonloppuun verottikin jonkin verran osallistujamäärää. Kulttuuripäivät avasi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo ja juhlapuheen piti liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka. Tilaisuuden juonsivat Paavo Antikainen Kuopiosta ja Senja Räsänen Helsingistä, ohjelmiston koordinoi Ritva Korhonen Lahdesta. Viikonlopun aikana nähtiin laaja kirjo yhdistysten edustajien korkeatasoisia laulu-, lausunta-, sketsi-, musiikki- ja tanssiesityksiä. Ohjelman lomassa kilpailtiin bocciakisan kiertopalkinnosta, jonka tällä kertaa vei Lahden yhdistyksen joukkue. Lauantai-iltaa vietettiin rattoisasti vanhanajan iltamien, makkaranpaiston ja yhteislaulun merkeissä. Lomakodin Linnea-salissa oli viikonlopun ajan esillä monipuolinen yhdistysten kädentaitojen näyttely. Kulttuuripäiviltä lähti myös terveiset vasta nimetylle sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehulalle osallistujien allekirjoittamana avoimena kirjeenä. Perinteiseen tapaan annettiin lopuksi kunniakirjat ja raikuvat aplodit kaikille, jotka omalla ohjelmallisella tai käden töiden panoksellaan olivat tehneet liiton kulttuuripäivistä taas yhteisen antoisan ja virkistävän kokemuksen. Myös liiton kurssien ja muiden tilaisuuksien illanvietoissa on osallistujien omaehtoinen ohjelmatoiminta yhteislaulu, runoesitykset, sketsit, tarinankerronta, seuraleikit ym. ollut tärkeänä virkistyksenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistajana. Jäsenistön toivomuksesta järjestettiin lokakuussa ohjelmatyön ja esiintymistaidon kurssi. Jäsenistön omia runoja, pakinoita, valokuvia ym. julkaistiin Uusi invalidilehdessä. Liiton paikallisyhdistyksissä on toiminut säännöllisesti kokoontuvia askartelu- ja käsityökerhoja sekä ohjelmaryhmiä, liikunta- ja muita harrastuskerhoja. Laulu, musisointi ja käden taidot ovat muutoinkin mukana lähes kaikessa yhdistysten toiminnassa. Yhdistysten retkeily- ja matkailutoiminta on ollut myös varsin runsasta: retkiä tehtiin toisiin yhdistyksiin, Vähäjärven lomakotiin, nähtävyyskohteisiin ja ulkomaillekin.

11 10(12) 9. Yhteistyö ja edustukset eri järjestöissä Liiton toimihenkilöt ja muut edustajat ovat osallistuneet yhteistyö- ja asiantuntijaorganisaatioiden, mm. STKL:n, YTY:n, THL:n, RAY:n, Vanen ja DSL:n seminaareihin ja tiedotus- ym. tilaisuuksiin. Etenkin RAY on vaatinut toimintavuonna runsaasti panostusta avustuskäytäntöjen ja sosiaalisen lomatoiminnan muutosten ja mm. näihin liittyneiden lukuisten erillisselvitysten ja tilaisuuksien vuoksi. Toiminnanjohtaja on ollut mukana YTY:n vammaisasioiden neuvotteluryhmässä. Liittovaltuuston seminaari 13.3 järjestettiin yhdessä Terveysrintaman kanssa. Liittoa ovat eri järjestöjen kokouksissa edustaneet seuraavat henkilöt: - Raha-automaattiyhdistys RAY: Pauli Toikka - Sosiaali- ja terveysjärjestöjen YTY ry: Marja-Leena Kalkkinen - Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto STKL ry: Marja-Leena Kalkkinen - Suomen DPI ry: Päivi Koivunen - Demokraattinen Sivistysliitto ry DSL: Jorma Eloranta (Timo Piippo) - Terveysrintama ry: Tapio Tenhunen - Hauhon Reitti ry: Tarja Västilä. Useilla liiton jäsenyhdistyksillä on ollut edustajansa alueensa vammaisneuvostossa tai muussa paikallisessa vammaisten ja eri järjestöjen yhteistyöelimessä. Yhdistykset ovat myös harjoittaneet eri muodoin yhteistyötä muiden paikallisten järjestöjen, mm. vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukas- ja työttömien yhdistysten kanssa. 10. Vähäjärven lomakoti Vähäjärven lomakoti on ollut liiton, liiton yhdistysten ja muiden yhteistyökumppaneiden käytössä. Yhtenä lomakodin käyttäjäryhmänä ovat olleet eri vammaisjärjestöt, joita olemme pystyneet tilojen ja palvelujen osalta palvelemaan hyvin. Lomakotia on markkinoitu Uusi invalidi -lehdessä olleella jutulla ja siitä tehdyllä lentolehtisellä paikallisyhdistysten kanssa. Lomakodissa on järjestetty kursseja, kokouksia, seminaareja ja leirejä ja vietetty lomia, erilaisia perhetapahtumia ja muita tilaisuuksia. Vuoden aikana lomakodissa oli yhteensä yöpymisvuorokautta. Päiväkäyntiryhmiä oli 18, joissa kävijöitä yhteensä noin 250. Laman pitkittyminen on näkynyt lomakodissa pienentyneinä ryhminä. 11. Talous ja henkilöstö Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) toiminta-avustukset muodostivat perustan liiton taloudelle ja toimintakyvylle. Vuoden 2009 lopussa RAY ilmoitti liittomme yleisavustuksen alenevan ja loppuvan parin vuoden sisällä. Kevään 2010 mittaan saatiin keskustelujen, selvitysten ja vaikuttamistyön tuloksena RAY:n avustusosaston kanta onneksi muuttumaan, mutta avustusten taso jäi entiselle niukalle tasolle. RAY:ltä saatiin toimintavuodelle 2010 yleisavustusta euroa, vammaisten lomatoimintaan euroa ja ikmo-kurssitoimintaan euroa. Avustuksia myönnettiin siis jälleen huomattavasti tarvetta ja haettua vähemmän, mikä rajoitti merkittävästi sekä toiminnan laajuutta että kehittämistä. DSL:n opintokeskukselta on saatu tukea liiton muuhun koulutustoimintaan mm. opintosetelien muodossa. Birger Nylanderin säätiöltä saatiin avustus syksyn Uusi Invalidilehden julkaisemiseen 12-sivuisena. Muusta varainhankinnasta mainittakoon alkusyksystä järjestetyt tukiarpajaiset, joihin yhdistykset ja jäsenet osallistuivat aktiivisesti. Mittaamattoman arvokkaan panoksen ovat liiton toimintaan antaneet liiton yhdistykset ja jäsenet lahjoituksin ja talkootöin.

12 11(12) Liiton suurimpia kustannuseriä olivat henkilöstömenot, Uusi Invalidi -lehden tuottaminen ja jakelu sekä toiminta-avustukset yhdistyksille. Vuoden 2010 tilinpäätös osoittaa poistojen jälkeen euron alijäämää. Liiton toimihenkilöinä olivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä, molempien toimenkuvat ovat tosin käytännössä huomattavasti tehtävänimikkeitä laajemmat. Vähäjärven lomakodissa työskentelivät lomakodin johtajana Tarja Västilä, talonmiesvahtimestarina Antti Auvinen, kokkina Pekka Naukkarinen ja siivoojana Lea Ikonen. Lisäksi sijaisina ja apuna ovat tarpeen mukaan toimineet keittiössä ja siivouksessa Marja Kokko ja siivouksessa Sinikka Heinänen. 12. Toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Tammikuussa kartoitettiin vuosittaisella toimintakyselyllä liiton paikallisyhdistysten toimintamuotoja ja -aktiivisuutta sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Liittovaltuusto käsitteli maaliskuussa kertomuksen ja arvion edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta ja vuoden 2010 toimintasuunnitelman ja talousarvion. Liittohallituksen kokouksissa ja valmistelevissa työryhmissä on säännöllisesti tarkasteltu liiton keskeisten toiminta-alueiden (edunvalvontatyö, koulutus, tiedotus, lomatoiminta ym.) toteutusta ja tuloksia sekä taloudellista tilannetta ja näkymiä. Koulutustilaisuuksien osallistujilta on palautelomakkeilla ja kurssien päätöskeskusteluissa kerätty systemaattisesti palautetta ja kehittämistoiveita, joita mahdollisuuksien mukaan on hyödynnetty koulutustoiminnan ja -muotojen jatkuvassa kehittämisessä. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynnit, yhdistysten ja jäsenten yhteydenotot liittoon sekä kurssien ym. tapahtumien yhteydessä käydyt keskustelut ovat täydentäneet kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista. 13. Yhteenvetoa ja arviota Sosiaaliturvan ja -palvelujen alasajo ja talouskriisin seurausten kaataminen vähäväkisimpien kannettaviksi ovat entisestään korostaneet monivammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonnan tarvetta ja merkitystä, sekä vaikuttamisena päättäjiin että neuvontana, opastuksena ja rohkaisuna tarpeellisten tukien ja palvelujen hakemiseen. Kuntapalvelujen järjestämismallien erilaistuminen on osaltaan lisännyt tarvetta paikalliseen edunvalvontatyöhön, neuvontaan ja tiedotukseen yhdistystasolla. Toisaalta on nähty hyvin tarpeellisena myös valtakunnan tason vaikuttamistoiminta, yleisen tietouden saaminen oikeuksista ja toimintatavoista, selvennys monimutkaiseen sosiaali- ja terveyslainsäädäntöön ja kokemustenvaihto yhdistysten kesken. Näihin haasteisiin on liitto pyrkinyt vastaamaan mm. koulutuksella, tiedottamalla sekä ottamalla asioihin kantaa kirjelmin ja mielenosoituksin. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien niukkuus on huomattavasti rajoittanut liiton mahdollisuuksia toiminnan tarpeelliseksi koettuun kehittämiseen ja laajentamiseen, mm. paikallistoiminnan tukemiseen, tiedotuksen ja koulutuksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen sekä aktiivisempaan yhteistyöhön sosiaalialan ja muiden järjestöjen kanssa. Taloudellisen epävarmuuden vuoksi ei ole voitu myöskään panostaa esimerkiksi uusien paikallisyhdistysten perustamiseen ja yhdistysverkon vahvistamiseen.

13 12(12) Ensi sijassa onkin pyritty jatkuvaan sisällölliseen kehittämiseen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja yhteistyöhön. Toteutettu toiminta ja aikaansaannokset eivät olisikaan olleet mahdollisia ilman henkilöstön monitoimisuutta ja hyvää yhteistyötä sekä yhdistysten ja jäsenistön aktiivista osallistumista, tukea ja talkoohenkeä. Yhteisen tekemisen, talkootyön ja osallistumisen henki on näkynyt kaikilla liiton toimintasektoreilla. Esimerkkeinä jäsenistön monipuolisesta vapaaehtoistyöstä yhteiseksi hyväksi voidaan toimintavuodelta mainita mm. eduskuntamielenosoituksen suunnittelu ja toteutus, vammaiskulttuuripäivien läpivienti, ohjelmatyön kurssin valmistelu, jatkuvasti lisääntynyt juttutarjonta Uusi Invalidi-lehteen, neuvonta- ja auttamistyö ja kerho- ym. toiminnan järjestäminen paikallisyhdistyksissä, aktiivinen osallistuminen ja kokemusten jakaminen liiton kursseilla sekä huolenpito liiton lomakodista. Kiitokset yhdistyksille ja liiton väelle! LIITON TOIMINTAA VUONNA 2010 KALENTERIYHTEENVETONA: TAMMIKUU: Yhdistyskirje 1/10 & yhdistysten toimintakysely HELMIKUU: Liittohallituksen kokous 4.2 Yhdistyskirje 2/10 Yhdistysten vuosikokouskierros MAALISKUU: Eduskuntamielenosoitusta valmisteleva työryhmä käynnistyi 4.3 Liittohallituksen kokous 12.3 Liittovaltuuston seminaari ja kokous Yhdistyskirje 3/10 Uusi Invalidi-lehti 1/10 ilmestyi HUHTIKUU: Sosiaalineuvonnan kurssi TOUKOKUU: Mielenosoitus eduskuntatalolla 6.5 Sosiaalilomaviikko Ikmo-kurssi 1 (Lappeenrannan yhdistys) Yhdistyskirje 4/10 Uusi Invalidi 2/10 ilmestyi Liittohallituksen kokous 27.5 KESÄKUU: XXVI Vammaiskulttuuripäivät HEINÄ ELOKUU: Sosiaalilomaviikko Yhdistyskirje 5/10 SYYSKUU: Ikmo-kurssi 2 (Varkauden yhdistys) Liittohallituksen kokous 23.9 Yhdistyskirje 6/10 Uusi Invalidi 3/10 ilmestyi LOKAKUU: Sosiaalipoliittinen seminaari Tukiarpajaisten palkintojen arvonta 3.10 Ikmo-kurssi 3 (Rauman yhdistys) Ohjelmatyön ja esiintymistaidon kurssi Yhdistyskirje 7/10 MARRASKUU: Ikmo-kurssi 4 (Kuopion yhdistys) JOULUKUU: Uusi Invalidi 4/10 ilmestyi Liittohallituksen kokous 9.12