TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

Transkriptio

1 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY PL 30, IIRIS (Marjaniementie 74, Helsinki) (09) sähköposti: kotisivut: TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2015 Liittovaltuuston hyväksymä

2 1(12) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Toimintaympäristöstä vuonna 2015 Suomen yhteiskunnallinen tilanne etenkin eduskuntavaalien myötä valtaan nousseen oikeistohallituksen alettua toteuttaa hallitusohjelmaansa on asettanut edunvalvontatoiminnalle uusia haasteita. Toisaalta se on tarjonnut myös mahdollisuuksia entistä laajempaan ja monimuotoisempaan yhteistoimintaan ja yhteisiin esiintymisiin muiden järjestöjen ja kansalaisliikkeiden kanssa sosiaalisten perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien puolesta. Alkuvuodesta esillä olivat vammaisten oikeudet, uuden vammaispalvelulain ja itsemääräämisoikeuslain valmistelu. Molemmissa lakiesityksissä tai niiden luonnoksissa oli myönteisiäkin korjauksia lainsäädäntöön mutta myös huolestuttavia puutteita vammaisten oikeuksien ja yhdenvertaisuuden kannalta. Joka tapauksessa näiden lakihankkeiden valmistelu jäi toistaiseksi kesken, ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus on Suomessa edelleen ratifioimatta. Myös vanhusten hoiva- ja tukipalvelujen tila on aiheuttanut vakavaa huolta, kun heikennetty vanhuspalvelulaki ei takaa ikäihmisille turvaa, laitoshoitoa on ajettu alas ja samaan aikaan kuntien kotipalvelujen resurssit ovat riittämättömät ja saatavuus vaikeaa. Huhtikuussa voimaanastunut uusi sosiaalihuoltolaki korostaa aiempaa vahvemmin asiakkaan edun ensisijaisuutta sosiaalitoimen ratkaisuja tehtäessä. Tämän periaatteen toteutuminen kuntien sosiaalityön käytännöissä ei vielä ole kovinkaan vahvasti näkynyt. Syyskaudella nousivat valtakunnallisiksi kamppailukysymyksiksi maan uuden hallituksen suunnitelmat ja lakihankkeet julkisten menojen säästöjen toteuttamiseksi vähävaraisten vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten kustannuksella. Laajaa vastustusta herättivät mm. eläkkeensaajan asumistuen lopettamissuunnitelma, joka laajan vastustuksen edessä sitten peruttiinkin, asiakasmaksujen enimmäismäärien rajut lisäkorotukset, lääkekulujen ja terveydenhoitomatkojen kela-korvausten heikentämiset sekä suunnitelmat sairauslomakarensseiksi. Kansalaisten suuttumus tuli esiin sekä järjestöjen kriittisissä kannanotoissa ja lausunnoissa että aktiivisina joukkoesiintymisinä, laajapohjaisina mielenosoituksina ja kansalaisadresseina. Liitto ja jäsenistö olivat aktiivisesti mukana näissä joukkovoiman osoituksissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen (sote) valmistelu aiheutti keskustelua mutta eteni kangerrellen. Loppusyksyllä valmistuivat ensimmäiset luonnokset hallituksen linjauksiksi, esitykset aluejaosta ja rahoitusvaihtoehdoista. 2. Liiton toimielimet ja kokoukset 2.1. Liittovaltuuston kokous Liittovaltuusto kokoontui Vähäjärven lomakodissa. Kokoukseen osallistui 15 liittovaltuuston jäsentä tai varajäsentä. Lisäksi seuraajina oli joukko liittohallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia. Kokouksen puheenjohtajana toimi liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka ja sihteerinä toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen. Liittovaltuusto hyväksyi liittohallituksen esityksestä vuoden 2014 toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen sekä talousarvion ja toimintasuunnitelman vuodelle Toimintakertomuksen esitteli toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen, toimintasuunnitelman liiton puheenjohtaja Antti Holopainen ja talousasiat taloudenhoitaja Tarja Västilä. Liittovaltuusto hyväksyi myös kaksi kannanottoa: liiton tavoitteita uudelle eduskunnalle ja hallitukselle sekä vapaakauppasopimusten aiheuttamasta uhasta julkisille palveluille.

3 2(12) 2.2. Liittohallitus Liittohallitus kokoontui vuoden aikana viisi kertaa, 31.1., 6.3., 5.6., ja 5.12., Vähäjärven lomakodissa. Vakiintuneen käytännön mukaan liittohallituksen varajäsenet kutsuttiin ja osallistuivat kokouksiin varsinaisten jäsenten tapaan. Liittohallituksen osallistumisaktiivisuus kokouksiin oli varsin hyvä, keskimäärin noin 11 osallistujaa. Seuraavassa liittohallituksen jäsenten osallistuminen liittohallituksen kokouksiin vuonna 2015: Yhdistys Läsnäolo / 5 kokousta Pj. Antti Holopainen Lahti 5 Paavo Antikainen Kuopio 2 Terttu Elomaa Pori 3 Anneli Kelloniemi Oulu 3 Kaija Kiessling (varajäsen) Turku 2 Varapj. Ritva Korhonen Lahti 5 Juha Kovanen Helsinki 4 Aino Laine Tampere 2 Kurt Laine Turku 5 Erkki Matikainen Jyväskylä 5 Vesa Ruskeeniemi (varajäsen) Valkeakoski 4 Eero Salonen Nokia 5 Tapio Tenhunen (varajäsen) Kerava 4 Anni Tiainen (varajäsen) Vilppula 4 Kalevi Tuominen Rauma 3 Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka osallistui vuoden aikana kahteen liittohallituksen kokoukseen. Kokousten valmistelijoina, esittelijöinä ja sihteereinä toimivat liiton toimihenkilöt, toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä. Kokouksissaan liittohallitus arvioi ja suunnitteli liiton toimintaa, tavoitteiden toteutusta sekä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia eri toimintalohkoilla. Keskustelua herättivät erityisesti edunvalvontaasiat, sekä ajankohtaiset valtakunnalliset kysymykset etenkin maan hallituksen suunnitelmat ja hankkeet ja niiden herättämä toiminta että paikallisten edunvalvontakamppailujen kuulumiset. Säännöllisiä kokousaiheita olivat liiton koulutus- ja tiedotustoiminta, taloudellinen tilanne ja näkymät, henkilöstöasiat ja lomakodin toiminta. Käsittelyssä olivat myös mm. Ray:n avustukset, sosiaalilomat, liiton edustukset ja muut yhteistyöasiat sekä yhdistysten ansiomerkkiesitykset Työryhmät ja tilin- ja toiminnantarkastajat Tiedotustyöryhmään eli Uusi Invalidi-lehden toimituskuntaan kuuluivat Antti Holopainen (pj), Kaija Kiessling, Ritva Korhonen ja Juha Kovanen sekä toimittaja Hannu Oittinen, taittaja Asmo Koste ja liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen (siht.) ja Tarja Västilä. Ryhmä kokoontui viisi kertaa liiton toimistolla arvioimaan lehden edellistä numeroa ja suunnittelemaan seuraavia numeroita, erityisenä haasteena oli lehden 60-vuotisjuhlanumeron valmistelu. Kiinteistötyöryhmään kuuluivat Vesa Ruskeeniemi (pj), Erkki Matikainen ja Kalevi Tuominen sekä lomakodin johtaja Tarja Västilä (siht.) ja talonmies-vahtimestari Pekka Alin. Kiinteistötyöryhmä suunnitteli kokouksessaan Vähäjärven lomakodin C-osan kattoremonttia. Samalla kartoitettiin tulevia korjaustarpeita. Liiton tilintarkastajana toimi HTM Sixten Rabb ja toiminnantarkastajana Erkki Hirvonen. Tositetarkastajina olivat liittohallituksen jäsenet Aino Laine ja Eero Salonen, varalla Vesa Ruskeeniemi.

4 3(12) 3. Jäsenistö Liiton paikallisyhdistykset toimivat tärkeinä yhteisöllisyyden ja vertaistuen foorumeina, osallistumisja toimintamahdollisuuksien tarjoajina, tiedon ja kokemusten välittäjinä ja paikallisina vaikuttajina sekä yhdyssiteenä liiton ja henkilöjäsenten välillä. Yhdistykset toimivat täysin vapaaehtoisvoimin. Liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä: Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Keravan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Lopen, Nokian, Oulun, Oriveden, Pieksämäen, Porin, Rauman, Tampereen, Turun, Valkeakosken, Varkauden ja Vilppulan yhdistykset. Kaikkien yhdistysten toiminta-alueet ovat huomattavasti kotikuntaa laajempia. Oriveden, Lopen, Pieksämäen ja Forssan yhdistyksissä on toiminta jäsenistön ikääntymisen ja voimavarojen heikkenemisen vuoksi ollut hiljaiselossa. Liitto lähetti näiden yhdistysten jäsenille tammikuussa kirjeen, jossa mm. kehotettiin ottamaan liittoon yhteyttä yhdistyksen toiminnan elvyttämiseksi tai liittymään johonkin toiseen liiton paikallisyhdistykseen. Jonkin verran näiden yhdistysten jäseniä onkin liittynyt lähialueiden paikallisyhdistyksiin. Paikallisyhdistysten tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet säännöllisesti kokoontuneet kerhot, joissa on käsitelty paikallisia edunvalvonta-asioita ja muita ajankohtaisia teemoja, sosiaalineuvonta, opintotoiminta sekä monimuotoinen käsityö-, harrastus-, liikunta-, retki- ja muu virkistystoiminta. Paikallisen toiminnan määrä ja painotukset vaihtelivat yhdistysten voimavarojen, jäsenten määrän, ikärakenteen, jaksamisen ja kiinnostuksen kohteiden sekä paikallisten olosuhteiden, mm. kokoontumistila- ja yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Kuntien avustukset yhdistyksille ovat yleensä olleet varsin vähäisiä, paikoin jopa loppuneet kokonaan. Keravan sairaus- ja tapaturmainvalidit ry vietti yhdistyksen 50-vuotisjuhlia Keravan Viertolassa ja Helsingin seudun sairaus- ja tapaturmainvalidit ry 70-vuotisjuhliaan Malmin työväentalolla. Toiminta-avustuksina paikallisyhdistysten perustoiminnan kuluihin liittohallitus jakoi Raha-automaattiyhdistyksen myöntämän euron kohdennetun avustuksen. Jakopäätös perustui yhdistysten avustushakemuksiin ja toimintasuunnitelmiin, taloudelliseen tilaan, jäsenmäärään ja aktiivisuuteen etenkin paikallisessa edunvalvontatyössä sekä pienimpien ja vähävaraisimpien yhdistysten toimintaedellytysten varmistamiseen. Liiton ja yhdistysten kesken tehtiin Ray:n edellyttämät avustuksen siirtosopimukset. Edellisen vuoden toiminta-avustusten käytöstä yhdistykset raportoivat toimintakertomuksin ja tilinpäätöksin. Vuodelle 2016 liitto haki syksyllä Ray:ltä kohdennettua jäsenjärjestöavustusta paikallisyhdistystensä toiminnan tukemiseen. Yhdistyksille ja liittohallituksen jäsenille lähti liiton toimistosta kuusi yhdistyskirjettä, joissa tiedotettiin mm. liiton tapahtumista ja kannanotoista, järjestöllisistä asioista, Uusi Invalidi-lehden aikataulusta ja teemoista, sosiaalilomista, sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja muista edunvalvontaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Erillistiedotteita lähetettiin mm. ajankohtaisista tapahtumista, nettiadresseista ja SOSTEn ym. alueellisista koulutuksista. Vuoden alussa liiton toimisto kokosi tietoa yhdistysten toiminnasta ja tilanteesta vuotta 2014 koskevalla toimintakyselyllä yhdistysten ja liiton toimintakertomusten valmistelun tueksi. Yhdistysten vuosikokouksissa, seminaareissa, vuosijuhlissa ja muissa tilaisuuksissa vierailivat liiton edustajina puheenjohtaja Antti Holopainen, liittohallituksen jäsenet Ritva Korhonen ja Eero Salonen sekä liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Liiton omistamaa Vähäjärven lomakotia ovat yhdistykset ja jäsenet voineet käyttää jäsenhinnoin. Liiton toimesta tehtiin yhdistyksille kirjanpitoja. Liiton nykyisten ja entisten aktiivien merkkipäiviä muistettiin onnitteluin ja poismenneiden omaisia suruadressein. Kannatusjäseninä liittoon kuuluu kolme yhteisöjäsentä, Helsingin kirvesmiehet ry (RL os.1), Kulkukauppiasyhdistys ry ja Hollolan Vesikansan työväenyhdistys ry, sekä muutamia henkilöjäseniä.

5 4(12) 4. Edunvalvontatoiminta Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonta on liiton keskeisin tehtävä, joka liittyy tiiviisti kaikkeen muuhun toimintaan, koulutukseen, sisäiseen ja ulkoiseen tiedotukseen, järjestölliseen toimintaan ja myös vertaistuen ja yhteisöllisyyden eri toimintamuotoihin. Edunvalvonta on toisaalta vaikuttamista lainsäädännön valmisteluun ja lakien toteutumisen seurantaa, toisaalta sosiaalineuvontaa ja paikallisyhdistysten ja jäsenten toteuttaman neuvontatoiminnan tukemista Vaikuttamistoiminta Liitto seurasi vammaisia ja pitkäaikaissairaita koskevien lakien, asetusten ja hallitusohjelman valmistelua ja ilmaisi niistä näkemyksensä lausunnoin, kannanotoin, osallistumalla mielenilmauksiin ja tiedottamalla vireillä olleista kansalaisaloitteista ja -adresseista. Vaikuttamistyössä esiinnyttiin entistä enemmän verkostoituen ja yhteistyössä muiden järjestöjen ja kansanliikkeiden kanssa. Liiton lausunnot Sosiaali- ja terveysministeriölle lakiesitysluonnoksista: vammaispalvelulakien uudistamista selvittävän työryhmän muistiosta ( ): huomio erityisesti lain soveltamisalan rajaukseen, joka mahdollistaisi vammaisten ikäsyrjinnän ja antaisi kohtuuttoman tulkinta- ja soveltamisvapauden lakia soveltavalle sosiaalitoimelle; luonnoksesta hallituksen esitykseksi sairausvakuutuslain muuttamisesta ( ): suunniteltuja kela-korvausten heikennyksiä ei tule toteuttaa, sillä ne kohdistuisivat pahiten pitkäaikaissairaisiin pienituloisiin, eläkeläisiin ja työttömiin. eläkkeensaajan asumistuen yhdistämisestä yleiseen asumistukeen ( ): eläkkeensaajien asumistuki on säilytettävä osana pienituloisten eläkeläisten perusturvaa. Liiton kannanotot: Tapaturma- ja sairausinvalidien liiton tavoitteita uudelle eduskunnalle ja hallitukselle (liittovaltuusto ) Vapaakauppasopimukset uhkaavat julkisia palveluja (liittovaltuusto ) Hallitusohjelmasta hallituksen suunnittelemat vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten oikeuksien heikennykset ovat Suomen perustuslain ja Euroopan Neuvoston sosiaalisen peruskirjan vastaisia (liittohallitus ) Sote-asiakasmaksujen korotus peruttava (liittohallitus ). Kannanotot lähetettiin aiheen mukaan mm. sosiaali- ja terveysministerille, peruspalveluministerille, eduskuntaryhmille ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Lisäksi ne toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille, liiton paikallisyhdistyksille, SOSTElle ja muille yhteistyötahoille ja julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä ja liiton kotisivuilla. Lisäksi liitto oli yhtenä allekirjoittajana mukana järjestöjen yhteisissä kannanotoissa ja julkilausumissa Vammaisfoorumin ja SOSTEn potilasjärjestöjen yhteistyöverkoston puitteissa, mm.: Vammaisten eläkkeensaajien asumistuen leikkaus on peruttava (Vammaisfoorumi ry ja Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta ) Pitkäaikaissairaiden maksutaakka uhkaa nousta kohtuuttomaksi (SOSTEn Potilas- ja kansanterveysjärjestöt ). Sairauslomapäivän karenssi ja omavastuu kurittavat pienituloisia pitkäaikaissairaita (SOS- TEn Potilas- ja kansanterveysjärjestöt ). Liittohallitus päätti kesäkuussa liiton osallistumisesta sitoutumattoman kansanliikkeen koolle kutsumaan, laajaan Joukkovoima-suurmielenosoitukseen Helsingissä. Mielenosoituksen pääteemoina olivat: Hyvinvointia ei leikkauksia! Leikkauspolitiikkaa vastaan Suomessa, Euroopassa ja koko maailmassa! Riittävä toimeentulo kaikille. Ihmis- ja perusoikeudet kaikille! Liitto oli mukana myös eläkeläisten mielenosoituksessa Helsingin Kansalaistorilla 8.10.: Ei eläkkeensaajien asumistuen leikkaamiselle, ei eläkkeiden ja sosiaalietujen indeksikorotusten jäädyttämiselle, ei sairaus- ja lääkekulujen omavastuiden korotuksille, kyllä pienten eläkkeiden korottamiselle ja eläkkeiden ostovoiman turvaamiselle. Tapahtuman koollekutsujina olivat Eläkeläiset ry ja Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry.

6 5(12) Näistä ja mm. TTIP-vapaakauppa- ja investointisopimuksia vastustavasta mielenosoituksesta (18.4.) tiedotettiin yhdistyksille yhdistyskirjein ja erillistiedottein. Jäsenet osallistuivatkin tapahtumiin hyvin aktiivisesti, samoin paikallisiin joukkovoima- ym. mielenosoituksiin ja -tapahtumiin. Yhdistyksille ja jäsenille tiedotettiin vuoden aikana vireillä olleista kansalaisaloitteista ja -adresseista pienituloisten vammaisten, sairaiden ja vanhusten oikeuksien puolustamiseksi. Tällaisia olivat mm. kansalaisaloitteet arvokkaan vanhuuden puolesta, joissa vaadittiin vanhuspalvelulakiin joulukuussa 2014 tehdyn heikennyksen korjaamista ja riittävästi turvallisia laitoshoitopaikkoja niitä tarvitseville. Kansalaisadresseissa vaadittiin mm. keliakia-korvauksen säilyttämistä, kemiallisen eli lääkkeillä sitomisen saattamista lailla säädeltyyn valvontaan, eläkeläisten asumistuen säilyttämistä sekä sote-asiakasmaksujen lisäkorotuksia koskevan asetuksen perumista. Myös STM:n otakantaa.fi-palvelusta on yhdistyksille tiedotettu yhtenä vaikuttamisen kanavana. Liitto teki selvityspyynnön oikeuskanslerille ( ) eräissä kunnissa vuoden 2015 aikana käyttöönotettujen terveyskeskusten hoitajavastaanottomaksujen laillisuudesta. Aiemmin on asiakasmaksulakia tulkittu niin, että käynnit hoitajan vastaanotolla terveyskeskuksissa ovat maksuttomia, ja näin on myös STM nettisivuillaan tiedottanut. Liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin muutoinkin säännöllisesti ajankohtaisia sosiaali- ja terveyslainsäädännön asioita, tiedotettiin lainsäädäntöhankkeiden vaiheista ja vaihdettiin kokemuksia yhdistysten edunvalvonta- ja neuvontatoiminnasta ja paikallisista kysymyksistä, mm. vammais-, terveys- ja vanhuspalveluista ja vammaisneuvostojen toiminnasta. Tärkeitä edunvalvonta-asioiden tiedotus- ja kokemustenvaihtokanavia ovat olleet myös Uusi Invalidi-lehti, yhdistyskirjeet sekä teemaseminaarit ja kurssit. Paikallinen vaikuttamistoiminta: Liiton yhdistykset osallistuivat monin tavoin paikallisiin kamppailuihin mm. terveydenhoito- ja muiden kuntapalvelujen säilyttämisen puolesta ja kunnallisten asiakasmaksujen korotusta vastaan yhdessä muiden järjestöjen kanssa. Yhdistykset ovat pitäneet yhteyttä kuntien viranhaltijoihin ja luottamushenkilöihin ja kutsuneet heitä kerho- ym. tilaisuuksiinsa kuulemaan ja keskustelemaan vammaisten tilanteesta ja tarpeista ja kunnan palveluista. Kannanotoissaan yhdistykset ovat ilmaisseet kuntapäättäjille huolensa mm. paikallisista terveydenhuollon ja vammaispalvelujen ongelmista sekä vaatimuksia asiakasmaksujen korotuksia vastaan Sosiaalineuvonta Liittotasolla sosiaalineuvontatyötä tehtiin pääasiassa kurssien, muiden tilaisuuksien ja yhdistyskäyntien yhteydessä auttamalla hakemuslomakkeiden täytössä ja valitusten laatimisessa sekä vastaamalla lukuisiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin liiton toimistossa ja lomakodissa. Paikallista neuvontatoimintaa tuettiin mm. sosiaalineuvontatyön koulutuksella (ks. kohta 5.2) ja vapaaehtoisneuvojien opastuksella, tiedottamalla ajankohtaisista lainsäädäntöasioista ja välittämällä yhdistysten toimintakokemuksia Uusi Invalidi-lehdessä, liiton kursseilla ja toimielinten kokouksissa. Syksyllä valmistui DSL:n ja liiton yhteistyönä rakennettu Selviytymispankki.fi-nettisivusto, jossa on aineistoa ja hyödyllisiä linkkejä apua tarvitsevien ja vapaaehtoissosiaalineuvojien tueksi. Sivustoa esiteltiin mm. sosiaalineuvontakurssilla marraskuussa sekä liiton kotisivuilla. Paikallisyhdistyksissä on auttamista hakemusten ja valitusten laatimisessa ym. henkilökohtaista neuvontaa tehty kerhojen ja toimistopäivystysten yhteydessä sekä yksittäisten aktiivijäsenten toimesta. Tampereella ja Oulussa on järjestetty myös avointa sosiaalineuvontatoimintaa, ja Turun yhdistys käynnisti avoimen neuvontatoiminnan syyskaudella yhdistyksen toimistolla. 5. Koulutustoiminta Koulutustoiminnassa panostettiin syrjäyttämisen ehkäisemistä ja paikallista edunvalvonta- ja yhdistystoimintaa tukevaan koulutukseen sekä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheisiin. Liiton valtakunnallisia koulutustapahtumia järjestettiin Vähäjärven lomakodissa toimintavuonna kaikkiaan kahdeksan, yhteensä 30 koulutuspäivää. Osallistumismaksut on Ray:n ja DSL:n avustusten tuella pyritty pitämään mahdollisimman pieninä, jotta maksu ei rajoittaisi pienituloisimpien osallistumista. Koulutustoiminnan kehittämiseksi kerättiin kurssien osallistujilta palautetta suullisesti kurssien päätöskeskusteluissa sekä nimettömästi palautelomakkeilla.

7 6(12) 5.1. Teemaseminaarit Liittovaltuustoseminaarissa liittovaltuuston kokouksen aattona 7.3. keskusteltiin väestöryhmien välisistä terveyseroista liiton puheenjohtajan, lääkäri Antti Holopaisen alustuksen virityksellä. Seminaariin osallistui liittovaltuuston ja liittohallituksen varsinaisia ja varajäseniä sekä muita yhdistysten edustajia, yhteensä 52 henkilöä 15 paikallisyhdistyksestä. Syysseminaarissa viikonloppuna alustivat Antti Holopainen teemalla Arvokas ikääntyminen sekä Valkeakosken sosiaalijohtaja Minna-Maria Solanterä uudesta sosiaalihuoltolaista ja sen soveltamisesta kunnissa. Seminaariin osallistui 25 henkilöä 11 paikallisyhdistyksestä. Keskustelu oli molemmissa seminaareissa hyvin vilkasta, ja läsnäolleet olivat tyytyväisiä seminaarien antiin, sekä asiantunteviin ja innostaviin alustajiin että yhteiseen näkemysten ja kokemusten vaihtoon. Yhdistysten edustajien ja Uusi Invalidi-lehden välityksellä seminaarien antia välittyi niillekin jäsenille, jotka eivät itse voineet osallistua tilaisuuksiin. Suomen sosiaalifoorumissa Helsingin Arbiksella keskusteltiin liiton ja DSL:n järjestämässä avoimessa teemaistunnossa sote-uudistuksesta otsikolla Mistä uusi suunta sote-uudistukselle?. Paneelissa olivat mukana puheenjohtaja Antti Holopainen sekä Kuntaliiton apulaisjohtaja Reijo Vuorento, ammattiliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Yrjö Hakanen Sosiaalineuvontatoiminnan koulutus Paikallisen neuvonta- ja vertaistukitoiminnan vahvistamiseksi järjestettiin sosiaalineuvonnan kurssi neuvontatyötä yhdistyksessään tai toiminta-alueillaan tekeville tai aloitteleville. Kurssille osallistui 26 henkilöä seitsemästä liiton yhdistyksestä, joukossa useita ensikertalaisia. Aiempien neuvontakurssien tapaan kurssilla kerrattiin mm. vammaisille, pitkäaikaissairaille ja pienituloisille suunnattujen palvelujen ja tukien periaatteita, muutoksenhaun käytäntöjä ja ennakkotapauksia erityisesti neuvontatyön tarpeiden näkökulmasta sekä sosiaalineuvonnan järjestämisen ja neuvontatilanteiden ohjeita ja vinkkejä. Erityisteemoina olivat tällä kertaa Antti Holopaisen jatkoluento tuki- ja eläkehakemuksiin liittyvästä työja toimintakyvyn arvioinnista ja lääkärinlausunnoista sekä Jari-Pekka Tammisen esittelemä Selviytymispankki.fi-nettisivusto, jotka herättivät paljon kiinnostusta ja keskustelua. Kurssin tärkeää antia oli myös aktiivinen ryhmätyöskentely ja neuvontatyön kokemusten vaihto kurssilaisten kesken. Osallistujien palautteet olivat varsin positiivisia, mistä kertoo mm. kokonaisarvion keskiarvo 9 asteikolla Palautteissa kiitettiin etenkin ryhmätöitä, sisällön hyödyllisyyttä ja monipuolisuutta sekä mukaan saatuja kurssimateriaaleja, joskin kurssi koettiin ehkä vähän liiankin tiukkana pakettina Ikääntyvät monivammaiset-kurssit Ikääntyvät monivammaiset syrjäytymistä estämässä (Ikmo)-kurssien tavoitteena on opastaa ja rohkaista ikääntyviä vammaisia hakemaan tarpeellisia yhteiskunnan palveluja ja tukia sekä vahvistaa heidän omatoimisuuttaan ja itsetuntoaan. Toimintavuonna järjestettiin neljä viisipäiväistä ikmo-kurssia, kolme keväällä ja yksi syyskaudella. Entiseen tapaan kurssit suunnattiin yhdistyksittäin, jotta sisällöissä voitiin ottaa huomioon kuntakohtaisia palvelujen erityispiirteitä ja yhteiskuljetuksilla mahdollisimman moni huonokuntoisempikin pääsi tulemaan kurssille. Ikmo-kursseilla oli yhteensä 88 osallistujaa Oulun (29), Tampereen ja Vilppulan (21+4), Kuopion (23) sekä Nokian ja Valkeakosken (9+2) yhdistyksistä. Mukana oli ilahduttavan paljon ensikertalaisia, myös aivan uusia yhdistysten jäseniä. Kursseilla käsiteltiin vammais-, vanhus- ym. sosiaali- ja terveyspalveluja, Kelan tukia vammaisille ja pienituloisille eläkeläisille, terveyden edistämistä ja arjen apuvälineitä. Luentojen lomassa tehtiin ryhmätöitä mm. harjoitellen yhdessä hakulomakkeiden täyttöä. Kurssilaiset saivat mukaansa luentomateriaalit ja Kelan sosiaaliturvaesitteitä muistin tueksi ja yhdistyksissä hyödynnettäväksi. Ikmo-kurssien samoin kuin neuvontatoiminnan kurssin toteutuksesta vastasivat liiton toimihenkilöt, kouluttajina Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä ja kurssisihteerinä Minna Nieminen.

8 7(12) Vuoden 2015 ikmo-kurssilaisista yli 2/3 (69 %) oli täyttänyt 70 vuotta, ja keski-ikä oli noin 74 vuotta, toki mukana oli alle 60-vuotiaitakin. Joka toisella kurssilaisella kuukausitulot jäivät alle euron, melkein joka viidennellä alle 1000 euron. Tiedonsaanti yhteiskunnan tuista ja opastus tukien hakemiseen oli siis monelle varmaan hyvinkin tarpeellista, mikä tuli esille myös kurssipalautteissa. Osallistujien palautteissa kurssien kokonaisarvion keskiarvo asteikolla 1 10 oli 9,5 ja yleisimmin annettu arvosana oli täysi kymppi. Sanallisissa palautteissa kiiteltiin mm. runsasta ja hyödyllistä tietopakettia, asioiden selkeää esittämistä, vastauksien ja neuvojen saamista kysymyksiin, kirjallisia kurssimateriaaleja sekä kursseilla vallinnutta mukavaa henkeä. Yli 70 % palautelomakkeen täyttäneistä katsoi kurssin annin auttavan omaa selviytymistä arjessa. Palautteet toivat myös esille, että kurssien vaikutuspiiri on osallistujajoukkoa laajempi vertaistuen välityksellä: lähes 3/4 kurssilaisista (73 %) arveli osaavansa kurssin jälkeen paremmin neuvoa ja auttaa toisia. Kurssien jälkeen on yhdistysten kerhoissa kerrattu ja päivitetty kurssiteemoja ja aktivoiduttu hakemaan tarpeellisia tukia ja auttamaan oikeuksien hakemisessa Muu koulutus Paikallisyhdistysten toiminnan kehittäminen-kurssilla pohdittiin paikallisen toiminnan kehittämisen voimavaroja ja mahdollisuuksia ja etsittiin yhdessä ideoita toiminnan uudistamiseksi ja virkistämiseksi. Kurssilla kerrattiin myös yhdistystoiminnan lähtökohtia sekä tarpeellisia yhteisen toiminnan taitoja, mm. taloudenhoitoa, työn- ja vastuunjakoa ja kokousten sujuvaa toteutusta. Kurssille osallistui 23 aktiivia seitsemästä paikallisyhdistyksestä. Keskustelu, kokemusten vaihto ja ryhmätyöskentely oli tälläkin kurssilla todella aktiivista ja eläväistä. Kurssi kokonaisuutena sai osallistujilta keskimäärin arvosanan 9 asteikolla Liiton ja lomakodin henkilökunnalle järjestettiin puolen päivän ensiapukurssi lomakodissa. Liiton toimihenkilöitä ja liittohallituksen jäseniä osallistui myös mm. SOSTEn ja Rayn järjestämiin koulutustilaisuuksiin. Paikallisyhdistysten oma opintotoiminta tapahtui pääosin säännöllisesti kokoontuneissa kerhoissa. Lisäksi avoimia, laajemmallekin yleisölle suunnattuja teematilaisuuksia järjestivät mm. Helsingin, Turun, Porin ja Vilppulan yhdistykset. Yhdistysten jäseniä osallistui myös alueellisiin sosiaalifoorumeihin sekä SOSTEn ym. tahojen järjestämiin alueellisiin koulutustilaisuuksiin. 6. Tiedotustoiminta 6.1. Uusi Invalidi-lehti 60 vuotta Uusi Invalidi-lehteä julkaistiin vuonna 2015 neljä numeroa. Lehti oli 12-sivuinen lukuunottamatta syyskuun numeroa, joka lehden juhlavuoden merkeissä tehtiin 16-sivuisena varaten neljä sivua juhlavuositeemalle. Uusi Invalidi-lehti vuonna 2015: nro ilmestyi teemoina 1/15 maaliskuussa Eduskuntavaalien lähestyminen, mm. evästyksiä uudelle eduskunnalle ja demokratian toteutumisesta Raportti liittovaltuustokokouksesta ja -seminaarista 2/15 toukokuussa Laki- ja tukiviidakko, mm. sosiaalineuvonnan tarpeellisuudesta ja lakien soveltamiskäytännöistä 3/15 syyskuussa (16-sivuinen) Juhlanumero - Uusi Invalidi-lehti 60 vuotta: historiaa ja nykypäivää Sosiaaliset perusoikeudet ja ihmisoikeudet Terveisiä Vammaiskulttuuripäiviltä 4/15 joulukuussa Syysseminaarin antia: arvokas ikääntyminen, uusi sosiaalihuoltolaki Liiton yhdistysten, jäsenten, ystävien ja yhteistyökumppanien joulutervehdykset Paikallisyhdistysten vuosikokousilmoituksia

9 Lehden päätoimittajana toimi puheenjohtaja Antti Holopainen, toimitussihteerinä Marja-Leena Kalkkinen ja palkkiopohjaisena taittajana Asmo Koste. Toimittaja Hannu Oittinen kirjoitti lehtityöryhmän tilauksesta lehteen mm. henkilöhaastatteluja ja tapahtumaraportteja juttukohtaisin palkkioin. Toimituskuntana toimiva tiedotustyöryhmä kokoontui neljä kertaa arvioimaan lehteä sekä suunnittelemaan seuraavia numeroita ja lehden sisällön ja ulkoasun kohentamista. Lehti painettiin kajaanilaisessa Suomalainen Lehtipaino Oy:ssä. Lehden painos oli noin kpl. Lehden postitusrekisterin ylläpidosta huolehti Minna Nieminen liiton toimistossa. 8(12) Lehden pääkirjoitukset kirjoitti päätoimittaja. Näkökulma-palstalla liittohallituksen jäsenet Eero Salonen, Ritva Korhonen, Juha Kovanen ja Terttu Elomaa kommentoivat ajankohtaisia aiheita. Lehdessä julkaistiin säännöllisesti jäsen- ja asiantuntijahaastatteluja, liiton kannanotot, tiedotteet ja ilmoitukset sekä tietoa sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja hankkeista. Maksuttomalla toimintapalstalla liiton yhdistykset tiedottivat tulevasta toiminnastaan. Entiseen tapaan valtaosa Uusi Invalidi-lehden aineistosta, artikkeleista ja kuvista tuli aktiivisilta vapaaehtoisavustajilta, liiton yhdistyksiltä ja yksittäisiltä jäseniltä. Palstatilan niukkuuden ja aineiston runsauden vuoksi tekstejä jouduttiin monesti lyhentämään eikä kaikki aina lehteen mahtunutkaan. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saivat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna. Liiton tilauksina lehteä meni eri järjestöille, päättäjille, virastoihin ym. sekä yhdistysten esitysten mukaan paikallisiin terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Lisäksi lehteä toimitettiin yhdistyksille nippuina jaettavaksi paikallisissa tilaisuuksissa ja jäsenhankinnan tukena. Se on luettavissa myös netissä liiton kotisivuilla, tuoreimman numeron lisäksi aikaisempia vuosikertoja vuodesta 2005 alkaen. Lehden ilmoitustulot olivat varsin vähäiset joulukuun lehteä lukuun ottamatta Muu tiedotus Liiton kannanotot toimitettiin kulloistenkin kohdetahojen lisäksi tiedoksi eduskuntaryhmille sekä tiedotusvälineille, liiton paikallisyhdistyksille ja aiheen mukaan muille järjestöille. Kannanotot pääsivät julki lähinnä muutamissa alue- ja paikallislehdissä, joihin yhdistysten aktiivit niitä olivat välittäneet. Liiton, Uusi Invalidi-lehden ja Vähäjärven lomakodin kotisivuilla tiedotettiin mm. liiton lausunnoista ja kannanotoista sekä tulevista tapahtumista. Uudenlaista aineistoa kotisivuilla olivat puheenjohtajan blogi-kirjoitukset. Sivuja päivitettiin ja täydennettiin liiton toimistossa ja lomakodissa tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Kotisivujen kautta tuli liittoon jonkin verran yhteydenottoja, lähinnä jäsenhakemuksia paikallisyhdistyksiin sekä lomakotia koskevia tiedusteluja. Facebookissa ovat siellä toimivat liiton aktiivit kertoneet mm. liiton tapahtumista ja kannanotoista ja Uusi Invalidi-lehdestä ja virittäneet linkkejä liiton kotisivuille. Liiton päivitettyä esitettä ja Uusi Invalidi-lehteä käytettiin liiton ja yhdistysten näkyvyyden ja jäsenhankinnan tukena eri tilaisuuksissa. Paikallisyhdistyksille tiedotettiin ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, järjestöllisistä tehtävistä ja liiton toiminnasta liiton toimiston lähettämissä yhdistyskirjeissä, Uusi Invalidi-lehdessä sekä yhdistyskäyntien ja liiton tilaisuuksien yhteydessä. Lisäksi yhdistyksille välitettiin mm. vireillä olleiden kansalaisaloitteiden ja -adressien sekä SOSTEn alueellisten koulutusten tiedotteita. Liiton kurssien kautta yhdistyksille toimitettiin Kelan perusturvaesitteitä ja muita ajankohtaisia aineistoja. Sähköposti on yhä keskeisempi viestintäkanava liiton hallinnossa, ulkoisessa viestinnässä ja myös yhdistysten ja liiton toimiston välisessä yhteydenpidossa. Osa luottamushenkilö- ja yhdistystiedotuksesta on kuitenkin hoidettava edelleen perinteisellä kirjepostilla. 7. Sosiaalilomat Vähäjärvellä Ray:n tukemat sosiaalilomat toteutettiin edellisten vuosien tapaan monivammaisten virkistyslomina yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa Vähäjärven lomakodissa , ja Viisipäiväisen täysihoitoloman omavastuuosuus oli 50 euroa. Lomien hausta, hakukäytännöstä ja kriteereistä tiedotettiin yhdistyskirjeissä, Uusi Invalidi-lehdessä ja liiton kotisivuilla. Lomahakemukset toimitettiin osin liiton toimiston kautta ja osin suoraan Solarislomiin, joka teki päätökset lomien myöntämisestä. Lomia myönnettiin kaikkiaan 59 hakijalle, joista neljä perui hakemuksensa, joten sosiaaliloman Vähäjärvellä vietti 55 henkilöä.

10 9(12) Liittohallituksen nimeäminä lomajaksojen ryhmävastaavina toimivat Erkki Matikainen, Kalevi Tuominen ja Anni Tiainen. Lomakodissa sosiaalilomien ohjelmaan kuului tietoiskuja ja keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluista sekä monenlaista yhteistä liikunta-, harrastus- ja virkistysohjelmaa. Lomalaisilla oli mahdollisuus myös mm. verenpaine- ja verensokerin mittaukseen ja henkilökohtaiseen sosiaalineuvontaan sekä hierontaan ja jalkahoitoihin. Lomalaisista 3/4 (75 %) oli vähintään 70-vuotiaita ja runsas kolmasosa (36 %) oli täyttänyt 80 vuotta, keski-ikä oli noin 75 vuotta. Naisia oli 80 % lomalaisista. Palautteet lomaviikoilta olivat hyvin positiivisia: yhdenvertaisuuden ja yhteenkuuluvaisuuden henkeä kehuttiin, lomat oli koettu mukaviksi tilaisuuksiksi tutustua uusiin ihmisiin kun väkeä oli eri tahoilta, ja pienituloisille nämä nähtiin ainoana mahdollisuutena viettää lomaa. Vuoden 2016 sosiaalilomien haku ja tiedotus käynnistyivät syyskuussa. 8. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Vammaiskulttuuripäivät järjestettiin Vähäjärven lomakodissa 31. kerran, teemana yhteisöllisyys. Liiton perinteiseen viikonlopputapahtumaan osallistui 112 yhdistysten jäsentä ja ystävää. Kulttuuripäivät avasi varapuheenjohtaja Ritva Korhonen, joka huolehti myös päivien ohjelmiston koordinoinnista, ja juhlapuheen piti puheenjohtaja Antti Holopainen. Tilaisuuden juonsivat Paavo Antikainen Kuopiosta ja Senja Räsänen Helsingistä. Myös arpamyynti ja monet muut tehtävät hoidettiin oman väen vapaaehtoisvoimin. Viikonlopun aikana koettiin tasokas ja monipuolinen kirjo yhdistysten edustajien laulu-, runo-, sketsija musiikkiesityksiä. Yhdistysten askartelu- ja käsityökerhojen ja yksittäisten jäsenten kädentaitojen, kuvateosten ja valokuvien näyttely oli esillä lomakodin Linnea-salissa. Lauantai-iltaa vietettiin saunan, yhteislaulun, makkaranpaiston, ohjelmaesitysten ja rupattelun merkeissä. Ohjelman lomassa käydyn tiukan boccie-kisan päätteeksi kiertopalkinto siirtyi Tampereelta Jyväskylän yhdistykselle. Kulttuuripäivien päätteeksi jaettiin kunniakirjat esiintyjille ja muille, joiden vapaaehtoistyöllä tämä mahtava, virkistävä ja voimaannuttava tapahtuma oli taas kerran saatu aikaan. Uusi Invalidi-lehden 60-vuotisjuhlaa vietettiin syysseminaarin yhteydessä lauantai-iltana Vähäjärvellä. Juhlapuheen piti liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka. Viikonlopun ajan oli lomakodissa esillä Minna Niemisen kokoama Uusi Invalidi-lehden historian näyttely. Liiton kurssien ja seminaarien illanvietoissa on osallistujien omaehtoinen ohjelmatoiminta yhteislaulut, musiikki-, laulu- ja runoesitykset, tarinankerronta, seuraleikit ym. ollut tärkeänä virkistyksenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistajana. Jäsenistön omia runoja, mielipide- ym. kirjoituksia ja valokuvia julkaistiin Uusi Invalidi-lehdissä. Liiton paikallisyhdistyksissä toimii aktiivisia, säännöllisesti kokoontuvia askartelu- ja käsityökerhoja sekä ohjelmaryhmiä, liikunta- ja muita harrastuskerhoja. Laulu, musisointi ja käden taidot ovat muutoinkin mukana lähes kaikessa yhdistysten toiminnassa. Yhdistysten retkeily- ja matkailutoiminta oli myös aktiivista: retkiä tehtiin toisiin yhdistyksiin, Vähäjärven lomakotiin, teatteriesityksiin, lähiseudun nähtävyyksiin ja luontokohteisiin ja ulkomaillekin. 9. Yhteistyö ja edustukset eri järjestöissä Yhteydenpito, verkostoituminen ja yhteistyö muiden sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa on lisääntynyt ja monipuolistunut yhteisten edunvalvontakysymysten ja -kamppailujen myötä. Puheenjohtaja Antti Holopainen on Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE) ry:n valtuuston varajäsen. SOSTEn järjestöverkostoissa, mm. potilas- ja kansanterveysjärjestöjen (POTKA) ja vanhusjärjestöjen (VAHVA) verkostoissa liitto on mukana toiminnanjohtajan kautta. Demokraattisen Sivistysliiton (DSL) johtoelimissä liittoa edustivat liiton toimihenkilöt, Tarja Västilä liittohallituksessa ja Marja-Leena Kalkkinen liittovaltuuston varapuheenjohtajana. DSL:n kanssa yhteistyötä on entisestään laajentanut yhteinen Selviytymispankki.fi-verkkosivustohanke. Vammaisfoorumi ry:n jäsen on liitto ollut vuoden 2015 alusta alkaen.

11 10(12) Liiton edustajiksi eri järjestöjen kokouksiin oli nimetty seuraavat henkilöt: - Raha-automaattiyhdistys Ray: Marja-Leena Kalkkinen (vara: Ritva Korhonen) - Suomen sosiaali ja terveys SOSTE ry: Marja-Leena Kalkkinen (vara: Tapio Tenhunen) - Vammaisfoorumi ry: Ritva Korhonen (vara: Marja-Leena Kalkkinen) - Suomen DPI ry: Marja-Leena Kalkkinen (vara: Juha Kovanen) - Terveysrintama ry: Juha Kovanen (vara: Tapio Tenhunen) - Hauhon Reitti ry: Tarja Västilä. Liiton toimihenkilöitä ja liittohallituksen jäseniä osallistui yhteistyöjärjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden, mm. SOSTEn, Ray:n, Vammaisfoorumin, Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja DSL:n koulutus-, tiedotus- ym. tilaisuuksiin. Useilla liiton paikallisyhdistyksillä on edustajansa alueensa vammaisneuvostossa, vanhusneuvostossa ja paikallisissa vammaisten ja eri järjestöjen yhteistyöelimissä. Yhdistyksillä on ollut eri muodoin toiminnallista yhteistyötä muiden paikallisten järjestöjen, mm. vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukas-, työväen- ja työttömien järjestöjen kanssa. 10. Vähäjärven lomakoti Liiton omistama, Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Vähäjärven lomakoti on jo yli 50 vuoden ajan ollut liiton ja sen paikallisyhdistysten sekä muiden järjestöjen ja yksityisten henkilöiden käytössä. Lomakodissa järjestettiin liiton kokoukset ja koulutus- ym. tilaisuudet ja yhteistyössä Solaris-lomat ry:n kanssa monivammaisten sosiaalilomat (ks. edellä kohta 7). Liiton paikallisyhdistykset järjestivät omia kurssejaan ja virkistys- ja liikuntapäiviään lomakodissa. Lomakoti tarjosi palvelujaan erilaisille yhteisöille ja yksityisille henkilöille. Monet syntymäpäiväjuhlat ja sukutapaamiset kuuluivat lomakodin toimintaan. Vuoden 2015 aikana lomakodissa oli yöpymisiä ja päivätilaisuuksia 15, joissa kävijöitä oli yhteensä noin 300. Yleinen taloudellinen tilanne ja henkilökohtaisten rahojen niukkuus ovat heijastuneet lomakodin käyttöön pienenevinä ryhminä ja lyhenevinä lomina. Toimintavuoden aikana lomakodissa uusittiin C-osan katto ja B-osan sadevesikourut sekä tehtiin tarvittavia pieniä korjauksia ja uusittiin kalustoa. 11. Talous ja henkilöstö Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) toiminta-avustukset muodostavat perustan liiton taloudelle ja toimintakyvylle. Vuodelle 2015 Ray myönsi yleisavustusta liiton toimintaan (haettiin ) ja jäsenjärjestöille kohdistettua avustusta (haettiin ) eli yhteensä saman verran kuin edelliselle vuodelle. Jäsenjärjestöille kohdistettu Ray-avustus jaettiin paikallisyhdistyksille hakemusten perusteella liittohallituksen päätöksellä. DSL:n opintokeskukselta saatiin tukea koulutus- ja kulttuuritilaisuuksien kuluihin. Liiton järjestöllisen toiminnan suurimpia kustannuseriä olivat henkilöstömenot, koulutustoiminta ja Uusi Invalidi-lehti. Vuoden 2015 tilinpäätös osoittaa poistojen jälkeen noin euron alijäämää. Liiton toimihenkilöitä olivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen, taloudenhoitaja Tarja Västilä (50 %) ja toimistotyöntekijä Minna Nieminen (kokopäiväisenä alkaen). Kaikkien toimenkuvat ovat käytännössä huomattavasti tehtävänimikkeitä laajemmat. Uusi Invalidi-lehden tekoon osallistuivat palkkiopohjaisesti freelance-toimittaja Hannu Oittinen ja taittajana Asmo Koste. Vähäjärven lomakodissa työskentelivät johtajana Tarja Västilä (50 %), talonmies-vahtimestarina Pekka Alin, kokkina Pekka Naukkarinen ja siivoojana Pirjo Tuominen. Tarpeen mukaan sijaisena ja kiireapuna lomakodin keittiössä ja siivouksessa toimi Marja Kokko. Mittaamattoman arvokkaan panoksen liiton toiminnan ja talouden tueksi antoivat liiton yhdistykset ja yksittäiset jäsenet lahjoituksin, kokemusasiantuntijuudellaan ja talkootöin.

12 11(12) 12. Toiminnan ja talouden seuranta- ja arviointikäytännöt Tammikuussa kartoitettiin vuosittaisella toimintakyselyllä liiton paikallisyhdistysten toimintamuotoja ja -aktiivisuutta sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Kurssien osallistujilta kerättiin päätöskeskusteluissa ja palautelomakkeilla systemaattisesti palautetta ja kehittämistoiveita, joita on hyödynnetty koulutustoiminnan jatkuvassa kehittämisessä. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynnit, yhdistysten yhteydenotot liittoon sekä kurssien ym. yhteydessä käydyt keskustelut täydensivät kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista. Liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin säännöllisesti liiton keskeisten toiminta-alueiden toteutusta, jäsenistön palautteita sekä liiton ja lomakodin taloudellista tilannetta ja näkymiä. Tilin- ja toiminnantarkastaja suorittivat liiton tilin- ja toiminnantarkastuksen vuodelta 2014 liiton toimistolla ja antoivat lausuntonsa, jotka käsiteltiin liittohallituksessa ja -valtuustossa. Liittovaltuusto käsitteli ja hyväksyi liittohallituksen valmisteleman kertomuksen vuoden 2014 toiminnasta ja taloudesta sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Tositetarkastajien lausunnot käsiteltiin liittohallituksen kokouksissa. Ray:lle on liiton toimisto toimittanut pyydetyt seuranta- ja arviointitiedot ja selvitykset liiton toiminnasta, tilasta ja taloudesta, Paikallisyhdistykset raportoivat liitolle edellisen vuoden toiminta-avustuksensa käytöstä toimintakertomuksin ja tilinpäätöksin, ja toimintavuoden 2015 avustushakemuksiin sisältyivät yhdistysten toimintasuunnitelmat ja talousarviot. 13. Yhteenvetoa ja arviota vuodelta 2015 Liiton edunvalvontaprofiilia nostivat ja terävöittivät toimintavuonna aktiivinen mukanaolo syksyn joukkomittaisissa mielenilmaisuissa vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja vanhusten oikeuksien puolesta, aloitteellinen reagointi ajankohtaisiin lainsäädäntö- ym. hankkeisiin sekä mm. näissä yhteyksissä lisääntynyt yhteistoiminta ja verkostoituminen muiden järjestöjen ja kansanliikkeiden kanssa. Liitto panosti myös syrjäytymistä ehkäisevään ja paikallista sosiaalineuvonta- ja vaikuttamistoimintaa tukevaan koulutukseen, tiedotukseen ja kokemustenvaihtoon. Jäsenistön palautteet koulutustilaisuuksista kuin myös liiton lehdestä ym. toiminnasta ovat olleet positiivisia. Taloudellisten ja henkilöstöresurssien niukkuus määritti edelleen rajat toiminnan laajentamiselle. Siksi onkin pyritty pitämään huolta toimintojen jatkuvasta sisällöllisestä kehittämisestä ja resurssien tehokkaasta käytöstä. Liiton toiminta ja tulosten saavuttaminen eivät olisi olleet mahdollisia ilman henkilöstön monitoimisuutta ja hyvää yhteistyötä sekä ennen muuta yhdistysten ja jäsenistön aktiivista osallistumista, vastuunottoa ja talkoohenkeä. Liittomme vahva perinne, yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden henki näkyi tänäkin toimintavuonna mm. paikallisyhdistysten moninaisena opinto-, neuvonta-, harrastus- ym. toimintana, jäsenten aktiivisuutena liiton tilaisuuksissa, runsaana aineistotarjontana Uusi Invalidi-lehteen, vammaiskulttuuripäivien toteutuksessa oman väen voimin sekä huolenpitona myös liiton lomakodista. Kiitokset yhdistyksille ja jäsenistölle!

13 12(12) LIITON TOIMINTAA VUONNA 2015 KALENTERIYHTEENVETONA: TAMMIKUU: Yhdistyskirje 1/15 & toimintakysely yhdistyksille Liittohallituksen kokous Ikmo-kurssi 1 (Oulun yhdistys) HELMIKUU: Yhdistyskirje 2/15 Paikallisyhdistysten vuosikokoukset MAALISKUU: Liittohallituksen kokous 6.3. Liittovaltuustoviikonloppu: Seminaari ja liittovaltuuston kokous Kannanotto: Liiton tavoitteita uudelle eduskunnalle ja hallitukselle Kannanotto: Vapaakauppasopimukset uhkaavat julkisia palveluja Uusi Invalidi-lehti 1/15 ilmestyi Ikmo-kurssi 2 (Tampereen ja Vilppulan yhdistykset) HUHTIKUU: Yhdistyskirje 3/15 Ikmo-kurssi 3 (Kuopion yhdistys) Sote-teematilaisuus Suomen Sosiaalifoorumissa TOUKOKUU: Paikallisyhdistysten toiminnan kehittäminen -kurssi Sosiaalilomaviikko Uusi Invalidi-lehti 2/15 ilmestyi KESÄKUU: Liittohallituksen kokous 5.6. Kannanotto hallitusohjelmasta Vammaiskulttuuripäivät Lausunto vammaispalvelulain uudistamisesta HEINÄKUU: Sosiaalilomaviikko ELOKUU: Yhdistyskirje 4/15 Joukkovoima leikkauksia vastaan -mielenosoitus Helsingissä Liittohallituksen kokous SYYSKUU: Yhdistyskirje 5/15 Sosiaalilomaviikko Uusi Invalidi-lehti 3/15 60-vuotisjuhlanumero ilmestyi Vuoden 2016 avustushakemukset Ray:lle Sosiaalilomien 2016 haku käynnistyi LOKAKUU: Syysseminaari ja Uusi Invalidi-lehden 60-vuotisjuhla Eläkeläisten mielenosoitus Helsingissä Lausunto sairausvakuutuslain (kela-korvausten) muuttamisesta Lausunto eläkkeensaajan asumistuen lopettamisesta Ikmo-kurssi 4 (Nokian ja Valkeakosken yhdistykset) MARRASKUU: Sosiaalineuvontatoiminnan kurssi JOULUKUU: Liittohallituksen kokous Kannanotto: Sote-asiakasmaksujen korotus peruttava Selvityspyyntö oikeuskanslerille hoitajavastaanottomaksuista Uusi Invalidi-lehti 4/15 ilmestyi.