TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY"

Transkriptio

1 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, Helsinki (09) Faksi (09) sähköposti: kotisivut: TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Liittokokouksen hyväksymä Toimintasuunnitelma

2 1(9) TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan lähtökohdat ja haasteet 1.1 Toiminnan yleiset lähtökohdat Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävänä on monivammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonta. Toimimme YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden toteuttamiseksi. Liiton keskeisiä tavoitteita ovat vammais- ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen ja tukien saatavuuden kohentaminen ja palvelujen kehittäminen, julkisten palvelujen supistusten torjuminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuttomuus sekä kansalaisten perusturvan vahvistaminen. Tärkeä tehtävämme on vahvistaa vammaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja tukea heidän omatoimista selviytymistään. Olennainen osa liiton toimintaa on myös tarjota monivammaisille ja pitkäaikaissairaille mahdollisuus vertaistukeen ja yhteisöllisyyden kokemiseen, kun pirstoutuvassa nyky-yhteiskunnassa etenkin heikoimmassa asemassa olevat, kuten yksinasuvat pienituloiset vammaiset ja ikäihmiset joutuvat usein kokemaan yksinäisyyttä, avuttomuutta ja turvattomuutta. Keskeisiä toiminta-alueita ovat edunvalvontatyö ja sitä tukeva tiedottaminen, koulutus ja opastus, paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen ja vertaistuki-, lomailu- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen yhdistysten jäsenille. 1.2 Toimintaympäristön haasteita Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeuksien puolustaminen, edunvalvonta ja sosiaalilainsäädännön kehittäminen ovat olleet liiton päätehtävänä sen perustamisesta alkaen. Monet liiton jo vuosia sitten esittämät vaatimukset ovat edelleen ajankohtaisia, koska niihin ei ole saatu tarpeellisia parannuksia. Valtio ja kunnat kantavat nykyisin enemmän huolta yksityisten yritysten kuin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden kansalaisten elinehdoista ja toimintakyvystä. Julkisia palveluja on supistettu, tulo- ja terveyserot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kasvaneet ja eriarvoisuus lisääntynyt. Tilannetta ovat osaltaan huonontaneet kunnille annettu yhä laajempi harkintavalta lakien soveltamisessa sekä talousongelmissaan kamppailevien kuntien lyhytnäköiset säästötavoitteet. Esimerkiksi sosiaalitoimen alibudjetointi alkaa olla kunnissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Kuntaliitokset, kuntapalvelurakenteiden muutokset ja palvelujen yksityistäminen monimutkaistavat palvelujen saatavuutta ja hämärtävät vastuita vammaisille ja ikäihmisille tärkeästä kokonaisvaltaisesta tuesta ja turvasta. Lakien säätämät oikeudet palveluihin ja tukiin toteutuvat käytännössä heikosti ja vaihdellen mm. avuntarvitsijan taloudellisen aseman, asuinpaikan ja iän mukaan.

3 Korjauksia lainvastaisiin ja kohtuuttomiin ratkaisuihin on yleensä saatavissa vain, jos kaltoin kohdeltu avuntarvitsija osaa ja jaksaa lähteä viemään asiaansa pitkälle ja rankalle valitus- tai kantelutielle. Yhä tärkeämmäksi liittomme toiminnassa onkin lainsäädäntövaatimusten rinnalla noussut voimassa olevien lakien noudattamisen valvominen sekä yksittäisten vammaisten, sairaiden ja iäkkäiden ihmisten oikeuksien puolustaminen heille kuuluvien ja tarpeellisten palvelujen ja tukien saamiseksi. Tiedotusta, neuvontaa ja opastusta tarpeellisten tukien hakemiseen ja oikeuksien ajamiseen tarvitaan yhä enemmän sekä liiton että paikallisella tasolla. Liittokokouskaudelle antavat leimansa kevään 2011 eduskuntavaalit, syksyn 2012 kunnallisvaalit sekä sosiaali- ja terveydenhoitolainsäädännön ja kuntapalvelurakenteiden muutokset ja niiden vaikutukset vammaisten tarvitsemiin palveluihin ja tukiin. Liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa nämä tulevat näkymään niin edunvalvonta- kuin koulutus-, tiedotus- ja neuvontatyössäkin. Toiminnan haasteena on myös liiton talouden niukkuus. Ilman huomattavaa lisärahoitusta mahdollisuudet toiminnan nykytason ylläpitämiseen, saati sitten kehittämiseen tai laajentamiseen, ovat niukat. Tämä toimintasuunnitelma on kirjoitettu sillä oletuksella, että toiminnan taloudelliset perusedellytykset pystytään turvaamaan. 2. Liiton keskeisiä vaatimuksia Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuet ovat etenkin pienituloisille ikääntyville monivammaisille välttämättömiä itselliselle selviytymiselle arjessa. Liitto vaatii valtiota valvomaan vammaispalvelulain, hoitotakuulainsäädännön ja muun sosiaali- ja terveydenhoitolainsäädännön soveltamiskäytäntöjä ja puuttumaan tiukasti kansalaisten oikeuksia polkeviin lainrikkomuksiin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja muissa julkisissa organisaatioissa. Jotta valvonta ja sanktiointi ovat mahdollisia, on vammaispalveluja, vanhusten hoivaa ja muita sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat lait säädettävä selkeinä, yksikäsitteisinä ja kuntia sitovina. Vammaispalvelulain kehittäminen ja vanhustenhoitolain säätäminen ovat tarpeen. Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan saa ainakaan heikentää vaikeavammaisten tarvitsemia tukipalveluja eikä luoda eriarvoisuutta vammaisten kesken esim. iän tai asuinpaikan perusteella. Valtion on myös huolehdittava siitä, että kunnilla on riittävät taloudelliset ja ammattihenkilöresurssit sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuulliseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Koska normiohjaus, ohjeet ja suositukset eivät näytä riittävän, on syytä selkeyttää lainsäädäntöä ja tiukentaa sen sitovuutta sekä palata tältä osin ns. korvamerkittyihin valtionosuuksiin kansalaisten peruspalvelujen säilymisen, toimivuuden ja saatavuuden turvaamiseksi. Julkisten terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen maksuttomuus on edelleen liiton vaatimuksena. Asiakasmaksuja ei saa korottaa eikä lisätä. Terveyskustannusten maksukatot on yhdistettävä yhdeksi, enintään 350 euron tasoiseksi vuotuiseksi maksukatoksi. Liitto vaatii kansaneläkkeiden ja muun perusturvan tason korottamista vähintään 800 euroon kuukaudessa, eläkkeiden sitomista reaaliarvon säilymisen turvaavaan indeksiin ja pienimpien eläkkeiden verottomuutta. Takuueläke oli oikean suuntainen mutta tasoltaan riittämätön ja sitä paitsi perusturvajärjestelmää entuudestaan monimutkaistava ratkaisu. 2(9)

4 3(9) Kelan pienituloisille tarkoitetut tuet ja kunnallinen toimeentulotuki on korotettava elämisen perusedellytykset turvaavalle tasolle, ja niiden myöntämisedellytykset on yhdenmukaistettava, selkeytettävä ja kohtuullistettava. Kuntien on järjestettävä vammais-, vanhus- ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut lakeja noudattaen kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Palvelut on toteutettava kunnan omana työnä ja vähintään STM:n määrällisten ja laatusuositusten tasoisina. Kuntien sosiaalitoimen on huolehdittava ikäihmisten ja vammaisten palvelutarpeen kartoitusten ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisesta ja tarpeellisiksi todettujen palvelujen saatavuudesta. Vammaisten ja vanhusten turvallinen asuminen on taattava järjestämällä riittävät kunnalliset koti- ym. palvelut sekä tarpeen mukaiset palveluasumismahdollisuudet ja laitospaikat, joiden toimintaa ja tasoa valvotaan. Liitto vaatii panostusta myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon mm. vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten säännöllisiin, maksuttomiin terveystarkastuksiin. Ikääntyneilläkin vammaisilla tulee olla mahdollisuus sairauksista toipumista, jaksamista ja omatoimisuutta tukevaan kuntoutukseen. 3. Liiton toimielimet ja kokoukset Yhdistysten nimeämät edustajat kokoontuvat sääntömääräiseen liittokokoukseen arvioimaan ja linjoittamaan liiton toimintaa sekä valitsemaan liiton toimielimet, liittovaltuuston ja liittohallituksen puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet kolmivuotiskaudelle Liittokokousten välillä ylimpänä päättävänä elimenä toimii liittovaltuusto, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Liittohallitus kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Liittohallituksen kokouksiin kutsutaan sekä varsinaiset että varajäsenet. Liittovaltuuston puheenjohtaja osallistuu liittohallituksen kokouksiin kutsuttuna. Liittohallitus nimeää Uusi Invalidi-lehden toimituskunnan, taloustyöryhmän, kiinteistötyöryhmän sekä tarpeen mukaan työvaliokunnan ja muita valmistelevia pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä ja niiden koollekutsujat. Kokousten sihteereinä, valmistelijoina ja esittelijöinä toimivat liiton toimihenkilöt, toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja. Liittokokouskauden lopulla vuonna 2013 liitto täyttää 65 vuotta. 4. Jäsenistö Paikallisyhdistykset ovat liiton perusta ja yhdysside liiton ja jäsenistön välillä. Niiden kautta liitolle välittyy kuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkipäivän todellisuudesta, tarpeista ja huolenaiheista liiton edunvalvontatyön ja muun toiminnan pohjaksi. Toimintakauden alkaessa liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä, yhteisöjäsenenä Helsingin Kirvesmiehet (RL os. 1) ja muutamia kannatusjäseniä. Yhdistysverkoston täydentämiseksi tuetaan uusien paikallisyhdistysten perustamista ja laajennetaan tarvittaessa yhdistysten toiminta-aluetta. Eri järjestöille tarjotaan edelleen mahdollisuutta liittyä liiton yhteisöjäseneksi. Paikallisyhdistysten toimintaa liitto tukee mm. toiminta- ja koulutusavustuksilla, koulutuksella, neuvonnalla ja opinto- ym. materiaaleilla sekä kannustaa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa yhdistysten kesken.

5 Liiton tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan yhdistyskirjeillä. Yhdistysten toimintaa uusien jäsenten ja kannatusjäsenten hankkimiseksi tuetaan. Jäsenyhdistysten kirjanpitoja hoidetaan tarvittaessa liiton palveluna. Liiton lomakoti on yhdistysten ja jäsenistön käytettävissä jäsenhinnoin. Yhdistysten toiminnallista tilannetta liitto seuraa mm. vuosittaisella toimintakyselyllä. Vuorovaikutusta vahvistetaan liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynneillä ja liiton koulutus- ym. tilaisuuksien yhteydessä. Useat paikallisyhdistykset viettävät liittokokouskaudella perustamisensa juhlavuosia. 65 vuotta tulee täyteen Tampereen ja Turun yhdistyksillä vuonna 2012 ja Rauman yhdistyksellä vuonna vuotta täyttävät vuonna 2011 Oulun, Valkeakosken ja Vilppulan, vuonna 2012 Jyväskylän ja vuonna 2013 Lappeenrannan ja Porin yhdistykset. 5. Edunvalvontatyö Edunvalvontatoiminnassa korostuvat vaatimus valtion vastuunotosta sosiaalija terveyspalvelujen saatavuudesta ja vammaisten ja vanhusten riittävästä toimeentulosta ja turvallisuuden parantamisesta, huomion kiinnittäminen kohtuuttomuuksiin ja lakien rikkomuksiin kunnissa sekä tukea tarvitsevien ihmisten neuvonta ja auttaminen tarpeellisten palvelujen ja tukien saamiseksi. Huhtikuun 2011 eduskuntavaalien alla pyritään vaikuttamaan kansanedustajaehdokkaisiin ja äänestäjiin, jotta uuden eduskunnan ja hallituksen kokoonpano ja hallitusohjelma merkitsisivät valtiovallan parempaa vastuunottoa ja huolenpitoa pienituloisten vammaisten elinehdoista ja kuntapalvelujen rahoituksesta ja valvonnasta. Kuntapalvelujen säilyttäminen, kehittäminen ja saatavuuden varmistaminen pyritään nostamaan ykkösasiaksi myös lokakuun 2012 kunnallisvaalien alla. Vammaispalvelulain muutosten, vanhustenhoitolain ja muun sosiaalilainsäädännön valmistelua, uuden terveydenhoitolain ja muun lainsäädännön toteutusta sekä muita vammaisten asemaan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kehitykseen vaikuttavia hankkeita seurataan, otetaan niihin kantaa ja tiedotetaan niistä yhdistyksille ja jäsenistölle. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vammaisten ja muiden tietoa ja apua tarvitsevien tahojen neuvonta ja auttaminen sekä kannanotot, julkilausumat, mielenilmaukset ja yhteydenotot hallituksen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniin, Kelan valtuutettuihin ja muihin kansanedustajiin ja virkamiehiin. Edunvalvontatyötä ovat myös sitä tukeva tiedottaminen ja koulutus sekä sosiaalialan tutkimustiedon seuraaminen ja hyödyntäminen. Jäsenistöä opastetaan ja rohkaistaan hakemaan tarvitsemiaan yhteiskunnallisia tukia ja palveluja sekä toimimaan ongelmatilanteissa, kuten kielteisen tukipäätöksen tullessa tai hoitoon pääsyn viivästyessä. Paikallisyhdistyksissä edunvalvontatoimintaa ovat tiedon jakaminen vammaisten oikeuksista, henkilökohtainen neuvonta, rohkaisu ja opastus oikeuksien hakemisessa, yhteydenpito ja vaikuttaminen kuntien luottamushenkilöihin, kunnallisvaaliehdokkaisiin ja virkamiehiin ja alueen kansanedustajiin ja -ehdokkaisiin sekä paikallinen julkisuus ja yhteistyö kuntapalvelujen puolesta. 4(9)

6 Yhdistysten edunvalvontatoiminnan tukemiseen liitto panostaa kouluttamalla, tiedottamalla, neuvonnalla ja kokemuksia välittämällä. Edunvalvontatyössä pyritään eri muodoin yhteistyöhön muiden vammais-, eläkeläis- ym. kansalaisjärjestöjen kanssa sekä liitto- että paikallistasolla. 6. Koulutustoiminta Liiton koulutustoiminnassa painopisteinä ovat syrjäytymisen ehkäiseminen ja tiedon jakaminen vammaisten oikeuksista ja yhteiskunnan tuista ja palveluista, paikallisen neuvontatoiminnan tukeminen, ajankohtaiset sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymykset ja järjestöllinen koulutus. Asiantuntijaluentojen ohella keskeisellä sijalla kursseilla ovat ryhmätyöskentely ja -keskustelut ja niiden raportointi keskinäisen kokemustenvaihdon virittämiseksi ja sosiaalisten ja esiintymistaitojen vahvistamiseksi. Koulutustilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa. Kursseilta kerätään systemaattisesti osallistujien palaute toiminnan kehittämiseksi. Koulutustoimintaa käsitellään säännöllisesti liittohallituksen kokouksissa. 6.1 Ikmo-kurssit ja paikallisen sosiaalineuvonnan valmennus Ikääntyvät monivammaiset syrjäyttämistä ehkäisemässä - eli ns. ikmokurssien tarkoituksena on ehkäistä ikääntyvien monivammaisten syrjäytymistä /syrjäyttämistä antamalla tietoa vammaisten oikeuksista ja yhteiskunnan palveluista ja tuista, opastamalla tukien hakemisessa sekä vahvistamalla osallistujien omatoimisuutta, itsellistä selviytymistä ja itsetuntoa. Kurssien osallistujia opastetaan ja kannustetaan myös terveyttä tukeviin elämäntapoihin, liikuntaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osallistujien ikärakenteen vuoksi käsitellään lisäksi mm. ikääntymiseen ja vanhustenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Kurssien yhteydessä annetaan tarpeen mukaan henkilökohtaista neuvontaa hakemusten laatimisessa ym. asioinnissa. Kurssilaisten mukana välitetään tietoa ja oppimateriaaleja muille yhdistysten jäsenille sekä paikallisen neuvontatoiminnan ja vertaistukiverkostojen tueksi. Tavoitteena on järjestää Ray:n tuella Vähäjärven lomakodissa vuosittain viisi 5-päiväistä ikmo-kurssia yhteensä osallistujalle. Vuonna 2011 järjestetään rahoituksen niukkuuden vuoksi vain neljä kurssia. Kurssit kohdennetaan pääosin yhdistyksittäin, jolloin sisällössä voidaan ottaa huomioon kuntakohtaisia palvelujen erityispiirteitä ja yhteiskuljetuksilla mahdollisimman moni huonokuntoisempikin pääsee tulemaan kurssille. Paikallisen neuvonta- ja vertaistukitoiminnan vahvistamiseksi järjestetään lisäksi 2 3-päiväisiä sosiaalineuvonnan kursseja neuvontatyötä toimintaalueillaan tekeville tai aloitteleville. Kursseilla päivitetään lainsäädäntötietoutta, harjoitellaan käytännön neuvontatilanteita, vaihdetaan neuvontatyön kokemuksia ja vahvistetaan tiedonhankintataitoja. Ikmo- ja neuvontakurssien vetäjinä toimivat liiton toimihenkilöt, opettajina toimii lisäksi liiton luottamushenkilöitä ja erityisosaamista omaavia jäseniä. Ikmo-kurssien jälkeen kursseilla olleisiin yhdistyksiin tehdään resurssien mukaan seurantakäyntejä. Kurssiohjelmaa ja -aineistoja sekä opetusmenetelmiä ja -välineitä kehitetään vammaisten ja ikäihmisten erityistarpeet ja kurssipalautteissa esiintulevat ehdotukset ja toiveet huomioon ottaen. 5(9)

7 6(9) 6.2 Muu kurssi- ja koulutustoiminta Liitto järjestää yhteistyössä DSL:n ja muiden järjestöjen kanssa seminaareja, kursseja ja muita opintotilaisuuksia mm. ajankohtaisista sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksistä. Yhdistysten edustajien osallistumista keskeisimmille liiton kursseille tuetaan taloudellisesti DSL:n ja Ray:n tuella. Liittokokouksen ja liittovaltuuston vuosittaisten kokousten yhteydessä järjestetään seminaareja kokousten osallistujille ja seuraajille. Sosiaalipoliittisissa seminaareissa käsitellään ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheita. Järjestötoiminnan koulutusta, yhdistysten harrastustoimintaa tukevia ja muita koulutustilaisuuksia järjestetään yhdistysten tarpeiden ja kiinnostuksen ja liiton resurssien mukaan. Yhdessä paikallisyhdistysten kanssa liitto järjestää ½ -1 päivän mittaisia paikallisia koulutustilaisuuksia. Tavoitteena on opastaa ja kannustaa osallistujia hakemaan tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja ja tukia sekä tukea paikallista neuvontapalvelu- ja edunvalvontatoimintaa. Omissa kerho- ja opintotilaisuuksissaan yhdistykset käsittelevät paikallisia kuntapalveluja, ikmo-kurssien teemoja ja muita ajankohtaisia asioita ja kutsuvat kuntien päättäjiä, virkamiehiä ja asiantuntijoita keskustelemaan vammaisia kiinnostavista kysymyksistä. Liiton toimihenkilöt ovat yhdistysten tarpeiden mukaan käytettävissä kouluttajina ja alustajina paikallisissa ja alueellisissa opintotilaisuuksissa. Liitto tuottaa materiaalia yhdistysten opintotoiminnan ja edunvalvonnan tueksi. 7. Tiedotustoiminta 7.1 Uusi Invalidi -lehti Liiton keskeisin tiedotuskanava on neljä kertaa vuodessa julkaistava Uusi Invalidi-lehti. Lehden sisältö painottuu edunvalvontatyöhön, sosiaali- ja terveydenhuollon lakien toteutuksen seurantaan, yhteiskunnan tukia ja palveluja koskevaan tiedottamiseen sekä sosiaaliturvan kehittämisestä ja hyvinvointivaltiosta käytävään keskusteluun. Tärkeällä sijalla lehdessä ovat yhdistyksiltä ja jäseniltä tulevat jutut paikallisista edunvalvontakokemuksista ja muusta yhdistysten toiminnasta sekä jäsenten ja sosiaali- ja terveysasioiden asiantuntijoiden haastattelut. Lehti toimii myös liiton ja paikallisyhdistysten toiminnan tiedotuskanavana. Koska yhdistysten ja jäsenten aktiivisuus lehden avustajina jatkuvasti lisääntyy ja ajankohtaisen tiedon tarve jäsenistön keskuudessa kasvaa, on tavoitteena julkaista lehti 12-sivuisena silloin kun sille vain on taloudellisia edellytyksiä, muutoin 8-sivuisena. Lehden rahoituksen vahvistamiseksi pyritään lisäämään ilmoitushankintaa ja haetaan muita rahoituslähteitä. Lehden päätoimittajana toimii liiton puheenjohtaja. Liittohallitus käsittelee lehden toimituskunnan (lehtityöryhmän) valmistelun pohjalta säännöllisesti lehden sisältöä, tuotantoaikataulua, kehittämistarpeita ym. Lehden sisältöä ja luettavuutta kehitetään jatkuvasti lukijoilta tulevan palautteen pohjalta. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saavat lehden jäsenetuna. Lisäksi liitto tilaa lehteä paikallisyhdistysten esitysten mukaan terveyskeskuksiin, kirjastoihin ym. julkisiin tiloihin ja sitä toimitetaan nippuina yhdistyksille jaettavaksi paikallisissa tilaisuuksissa ja jäsenyydestä mahdollisesti kiinnostuneille.

8 7(9) 7.2 Sisäinen tiedotus Liiton sisäisen tiedotuksen perustan muodostavat yhdistyskirjeet (vähintään 6 kirjettä/vuosi), joissa paikallisyhdistyksille tiedotetaan liiton toiminnasta, sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja muista ajankohtaisista asioista, sekä kaikille yhdistysten jäsenille lähetettävä Uusi Invalidi-lehti. Keskeisiä tiedotus- ja vuorovaikutuskanavia ovat myös liiton luottamus- ja toimihenkilöiden yhdistyskäynnit, liiton kokoukset, kurssit ja muut tapahtumat sekä yhdistysten yhteydenpito liiton toimistoon ja käynnit lomakodissa. Tiedonkulkua ja vuorovaikutteisuutta kehitetään mm. rakentamalla yhteyshenkilöverkostoja, tehostamalla sähköpostin käyttöä yhteydenpidossa sekä ohjaamalla jäsenistöä hyödyntämään mahdollisuuksiensa mukaan tiedonlähteenä myös nettiä. 7.3 Muu tiedotustoiminta Liiton kannanotot ja julkilausumat toimitetaan valtakunnan tason päättäjille ja sekä tiedoksi tiedotusvälineille, paikallisyhdistyksille ja eri yhteistyötahoille. Liiton esitettä ja Uusi Invalidi-lehteä käytetään mm. jäsenhankinnan tukena. Selvitetään mahdollisuuksia sosiaalisten verkostojen hyödyntämiseen sekä taloudellisten resurssien salliessa kotisivujen uudistamiseen. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan ja opastetaan paikallisten viestinten hyödyntämisessä, omien esitteiden laadinnassa ja muussa tiedottamisessa. 8. Sosiaalinen lomatoiminta Sosiaalisen lomatoiminnan tarkoituksena on tarjota vammaisille mahdollisuus virkistävään, turvalliseen ja terveyttä edistävään lomailuun, vertaistukeen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen. Vuonna 2011 tarjotaan Ray:n avustuksella Vähäjärven lomakodissa 50 viiden vuorokauden täysihoitolomaa ikääntyville vammaisille saattajineen/avustajineen. Liiton lomat suunnataan ensi sijassa ikääntyneille monivammaisille, joiden mahdollisuudet omatoimiseen lomailuun ovat vammaisuuden ja vähävaraisuuden vuoksi erityisen niukat. Lomien omavastuuosuus pidetään mahdollisimman pienenä, että se ei olisi esteenä pienituloisten eläkeläisten lomailulle. Erityisillä sosiaalilomaviikoilla lomakodissa järjestetään toiminnan tavoitteita tukevaa yhteistä toimintaa, liikunta-, luento-, harrastus- ym. ohjelmaa. Lomalaisilla on myös mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja apua mm. sosiaalitukien ja -palvelujen hakemisessa. Vuodesta 2012 alkaen Ray keskittää sosiaalilomien avustukset vain ns. varsinaisille lomajärjestöille. Yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa liitto pyrkii pitämään huolta siitä, että mahdollisimman monilla pienituloisilla, ikääntyvillä monivammaisilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus turvalliseen lomailuun ja että liiton lomakoti tulisi entistä laajemmin sosiaalisen lomatoiminnan käyttöön. 9. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Perinteiset Vammaiskulttuuripäivät toimivat liiton yhdistysten ja jäsenistön yhteisenä foorumina esittävän taiteen ja kädentaitojen monipuoliselle esittelylle ja samalla virkistävälle sosiaaliselle kanssakäymiselle yli yhdistysrajojen. Kulttuuripäivät järjestetään vuosittain kesäkuussa Vähäjärven lomakodissa. Päivien ohjelmaa ja järjestelyjä kehitetään parhaat perinteet säilyttäen.

9 Jäsenistön omia runoja, pakinoita ja muita kirjoituksia julkaistaan Uusi Invalidilehdessä. Uusien kirjoitus- tai muiden kulttuurikilpailujen järjestämistä harkitaan. Harrastustoimintaa tukevia kursseja järjestetään jäsenistön kiinnostuksen ja resurssien mukaan. Liiton paikallisyhdistyksissä ovat ohjelmatoiminta, yhteislaulu, käsityöt ja askartelu, teatteriretket, kuntoliikunta ja muu yhteinen harrastustoiminta keskeinen vertaistuen ja sosiaalisen virkistystoiminnan muoto. Myös liiton kurssien ym. tilaisuuksien illanvietoissa osallistujien ohjelmaesitykset, seuraleikit ja yhteislaulu virkistävät ja vahvistavat osaltaan yhteishenkeä. 10. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Liitto osallistuu sosiaali- ja terveysalan yhteistyöjärjestöjen (STKL ja YTY / SOSTE, Suomen DPI) toimintaan ja tekee yhteistyötä mm. vammais-, potilasja eläkeläisjärjestöjen kanssa eri organisaatiotasoilla. Raha-automaattiyhdistys Ray toiminnan päärahoittajana ja Demokraattinen Sivistysliitto DSL koulutustoiminnan tukijana ovat liiton keskeisiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyössä DSL:n kanssa osallistutaan liiton toimintaperiaatteita tukeviin, mm. syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviin koulutus- ym. hankkeisiin. Muita yhteistyötahoja ovat mm. Terveysrintama (mm. seminaariyhteistyö ja vammautumisen ennaltaehkäisyä ja työperäisiä sairauksia koskeva asiantuntemusvaihto) sekä Asukasliitto ja työttömien järjestöt (mm. kuntapalvelujen puolustaminen ja muut paikalliset kamppailukysymykset). Uusia yhteistyökumppanuussuhteita ja -verkostoja pyritään luomaan mm. kamppailuissa yhteisten etujen puolesta ja hankkimalla uusia yhteisöjäseniä. Liiton edustajat ja jäsenet osallistuvat myös muiden hyvinvointivaltion säilyttämistä ja julkisia palveluja puolustavien kansalaisjärjestöjen toimintaan ja tapahtumiin, mm. Sosiaalifoorumeihin, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) ym. koulutus- ym. tilaisuuksiin. Naapurimaiden vammais- ja sosiaalialan järjestöjen toimintaa ja vammaislainsäädäntöä sekä THL:ssä, yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa tehtävää vammaistutkimusta seurataan ja pyritään kehittämään yhteyksiä niihin. Paikallistasolla ovat kunnalliset vammaisneuvostot ja muut vammaisten yhteistoimintaelimet tärkeitä yhteistyöfoorumeja vammaisten oikeuksien puolustamisessa ja edistämisessä. Liiton yhdistyksiä kannustetaan käytännön yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon muiden paikallisten ja alueellisten vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukas- ym. kansalaisjärjestöjen kanssa. 11. Vähäjärven lomakoti Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Vähäjärven lomakoti on liiton yhdistysten ja jäsenten ja muiden yhteistyötahojen käytössä lomien, kurssien, seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseksi. Liitto käyttää lomakotia kokous- ja kurssikeskuksenaan. Paikallisyhdistykset järjestävät lomakodissa loma-, kuntoilu- ja opiskeluviikkoja, päiväretkiä ym. tapahtumia. Lomakotia markkinoidaan loma-, kurssi- ja juhlienviettopaikkana eri yhteistyö- ja kohderyhmille mm. suunnatuilla esittelykirjeillä. Ryhmille voidaan etukäteen sopien järjestää erilaista ohjelma- ja muuta viriketoimintaa. 8(9)

10 Lomakotia ja sen kalusto- ja laitevarustusta kehitetään vastaamaan yhä paremmin sekä asiakkaiden että koulutus- ja kurssitoiminnan tarpeita. Kehittämis- ja korjaustarpeisiin liittyviä asioita valmistelee liittohallituksen nimeämä kiinteistötyöryhmä. Taloudellisesti lomakoti toimii itsekannattavasti poistoja lukuun ottamatta. 12. Henkilöstö ja talous Toimintakauden alussa liiton henkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja (yht. 1,5 htv) sekä Vähäjärven lomakodin työntekijät: lomakodin johtaja, talonmies-vahtimestari, kokki ja siivooja (yht. 3,5 htv). Lomakodissa käytetään tarvittaessa tilapäistä apu- ja sijaistyövoimaa. Työntekijöiden ammattitaito, monitoimisuus ja hyvä yhteistyö sekä jäsenyhdistysten ja jäsenten aktiivinen toiminta, vapaaehtoistyö ja talkooapu auttavat merkittävästi tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyisellään liiton henkilöresurssitilanne on kuitenkin hyvin haavoittuva ja riittämätön ikääntyvien monivammaisten tarpeiden mukaiseen koulutus-, tiedotus- ja neuvontatyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Liitto hakee vuosittain Ray:ltä avustusta liiton perustoimintaan, paikallisjärjestöjen toiminta-avustuksiin sekä syrjäytymistä ehkäisevään koulutustoimintaan. Muuhun koulutustoimintaan haetaan tukea DSL:n opintokeskukselta. Tiedotus- ym. toimintaan haetaan projektikohtaisesti lisärahoitusta. Varainhankinnan tueksi pyritään hankkimaan liitolle yhteisöjäseniä ja muita kannatusjäseniä ja tuetaan yhdistysten jäsenhankintaa. Ray:n avustusten huomattava lisäys ja uusien varainhankintakeinojen löytäminen ovat välttämättömiä liiton toiminnan ylläpitämiseksi, perustoimintojen rahoittamiseksi, koulutus- ja neuvontatarpeen tyydyttämiseksi, tiedotus- ym. toiminnan kehittämiseksi sekä henkilöresurssitilanteen vahvistamiseksi tai edes säilyttämiseksi. Liittokokouskaudella liittohallituksen ja liittovaltuuston on todella paneuduttava liiton talouteen. Taloustyöryhmä valmistelee uusia varainhankintakeinoja, taloutta tukevia toimintatapoja ja liiton taloussäännön uudistamista. 13. Toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Liittohallituksen kokouksissa ja valmistelevissa työryhmissä arvioidaan säännöllisesti keskeisten toiminta-alueiden toteutusta ja tuloksia sekä taloudellista tilannetta ja näkymiä. Liittovaltuusto käsittelee vuosittain kertomuksen ja arvion edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Koulutustilaisuuksien osallistujilta kerätään systemaattisesti palautetta ja koulutustoiminnan ja -muotojen kehittämistoiveita palautelomakkeilla ja kurssien päätöskeskusteluissa. Vuosittaisella toimintakyselyllä kartoitetaan paikallisyhdistysten tilannetta ja toimintamuotoja sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäyntien ja liiton kurssien ym. tapahtumien yhteydessä käydyt keskustelut sekä yhdistysten ja jäsenten aktiivisuus ja yhteydenotot liittoon täydentävät kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista. Toiminnan arviointimenetelmiä ja -käytäntöjä pyritään kehittämään mm. keskusjärjestöjen ja Ray:n koulutuksen ja ohjeiden avulla. 9(9)

TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, 00500 Helsinki (09) 713 990 Faksi (09) 713 787 sähköposti: tsil@tsil.fi kotisivut: www.tsil.fi TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2012 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2012 Carita Bardakci 23.11.2011 1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 1. JOHDANTO JA TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017

Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Keski-Uudenmaan Kokoomusnaiset ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Hyväksytty hallituksen kokouksessa 10.10.2016 Hyväksytty syyskokouksessa 01.11.2016 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2 1. KESKI-UUDENMAAN

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sivu 1/5 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Yleistä MLL Meilahden yhdistys ry () on keskoslasten ja heidän vanhempiensa ja muiden läheistensä sekä keskosten kanssa työskentelevien oma yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016

ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 ORIMATTILAN KOKOOMUS TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Tavoite Orimattilan Kokoomus on mukana kehittämässä Orimattilan kaupunkia ja Päijät- Hämeen maakuntaa jäsenistönsä ja luottamushenkilöidensä välityksellä Kansallisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana Yhteisöllisyys ja osallisuus voimavara ja tuki KAMPA III seminaari Kokkola 24.10.2011 Kehittämispäällikkö Elina Varjonen Raha-automaattiyhdistys 1 Kansalaistoiminnan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen

Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Tampereen kaupungin avustustoiminnan uudistaminen Toiminta-avustuskokonaisuuksien kriteerit vuonna 2015 (Lasten ja nuorten palvelujen sekä ikäihmisten palvelujen lautakunta) 1 Lautakunnat päättävät tarkemmista

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF

UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF 1 UUDENMAAN MUNUAIS-JA MAKSAYHDISTYS UUMU RY NJUR- OCH LEVERFÖRENINGEN I NYLAND RF TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2017 TOIMINTAVUODEN YLEISNÄKYMÄT JA -TAVOITTEET Uudenmaan munuais- ja maksayhdistys UUMU

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 EPSILON RY 1 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminta tulee jatkumaan vuoden 2015 sääntöjä 2 ja 3 mukaillen. Epsilon ry:n tärkeimpänä tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä, tukea

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Toimintakyky ja arjen sujuvuus Toimintakyky ja arjen sujuvuus palvelukokonaisuuden valmistelun ja muutoksen perusteita Sirkka Karhula selvityshenkilö Organisaatiotoimikunta 7.2.2011 Valmistelun lähtökohtia: tuetaan toimintakykyä ja

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA

TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA TAMPEREEN METALLITYÖVÄEN AMMATTIOSASTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMIVA JA TOIMINNALLINEN AMMATTIOSASTO ON KIINNOSTAVA JA TEHOKAS Ammattiosaston on oltava vahva edunvalvoja, joka pystyy aidosti ajamaan

Lisätiedot

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ

SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ SENIORIASUMISEN SEMINAARI, JYVÄSKYLÄ 14.10.2016 AVUSTUSOSASTO HILPPA TERVONEN 14.10.2016 2 AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ 2016-2019 RAY:N AVUSTUSTOIMINNAN LINJAUSTEN TAVOITEALUEIDEN MUKAISESTI (MILJ. EUROA)

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET

LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET LEMPÄÄLÄN NUORISOVALTUUSTON TOIMINTAPERIAATTEET Käsitelty Lempäälän nuorisovaltuuston kokouksessa 18.3.2008 Käsitelty liikunta- ja nuorisojaoston kokouksessa 3.4.2008 1. Lempäälän Nuorisovaltuuston toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 1 1. Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry:n toiminnan tarkoitus ja visio vuodelle 2016 Etelä-Savon sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tuki ry, ESTERY, on

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma

SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma SPL Keski-Suomen piirin viestintäsuunnitelma Piirihallituksen hyväksymä _16._2_.2004 Taustaa Tässä viestintäsuunnitelmassa kuvataan SPL Keski-Suomen piirin tiedottamisen menettelyt. Yhdistyksen säännöissä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja

KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA. Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja KANSALLINEN OMAISHOIDON KEHITTÄMISOHJELMA KOHO JA OMAISHOITAJIEN ASEMA 21.8.2014 1 Anneli Kiljunen Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja Kansanedustaja - Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta.

Yhdistys osallistuu terveydenhoitajaliiton toimintaan: edustajisto-, hallitus- ja toimikuntaedustusten kautta. Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 1. YLEISTÄ Kymen terveydenhoitajayhdistys ry on perustettu 29.11.1945 Kotkassa nimellä Suomen terveydenhoitajayhdistys ry:n Kymen osasto. Alkanut vuosi on yhdistyksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä

Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä N:o 497/2003 Annettu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2003 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Lain tarkoitus ja soveltamisala Lain

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen

Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry. Kumppanuuspöytä Maija Salonen Oman toiminnan esittely Eläkeliiton Joutsan yhdistys ry Kumppanuuspöytä 08.11.2016 Maija Salonen Eläkeliitto numeroina Kattojärjestö Eläkeliitto - jäsenmäärä 130000 jäsentä - 20 piiriä - 403 paikallisyhdistystä

Lisätiedot

Keliakialiiton strategia

Keliakialiiton strategia Keliakialiiton strategia 2016 2020 Keliakialiitto ry Kuvat ja taitto: Sonja Tuomi Painopaikka: Waasa Graphics Oy, 2015 Keliakialiiton strategia 2016 2020 Visio 2020... 4 Toiminta-ajatus... 6 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Pirkanmaan CP-yhdistys ry

Pirkanmaan CP-yhdistys ry Pirkanmaan CP-yhdistys ry SÄÄNNOT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1. Yhdistyksen nimi on Pirkanmaan CP-yhdistys ry 2. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere ja sen toimialueena on Pirkanmaa. 2 TARKOITUS, TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2017

TOIMINTASUUNNITELMA 2017 TOIMINTASUUNNITELMA 2017 1 MISSIO Edistää naisyrittäjyyttä sekä parantaa naisyrittäjien kannattavan toiminnan yleisiä edellytyksiä omalla toiminta-alueellaan, edistää tervettä kilpailua ja naisyrittäjien

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Tarja Pajunen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry

Hakija Tarkoitus Anottu summa Saanut v.2014 Esitys Lieksan Kuuloyhdistys ry 1 AVUSTUKSET 2014 toiminta-avustukset Lieksan Kuuloyhdistys ry jäs. 151 Yhdistys toimii alueensa kuulonhuollon hyväksi jakaen tietoutta apuvälineistä ja niiden käytöstä sekä ohjaten jäseniään hakemaan

Lisätiedot

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016

Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Porvoon vanhusneuvosto Toimintasuunnitelma 2016 Asia Tavoite Toimenpiteet Toteutus/ vastuuhenkilö(t) 1. Kokoukset ja niihin 10 kokousta Kokoukset pidetään samalla viikolla, kuin sosiaali- ja valmistautuminen

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö

Oulun kaupunki. Hyvinvointipalvelujen johtosääntö Oulun kaupunki Hyvinvointipalvelujen johtosääntö päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 116 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 13 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus Sosiaalihuoltolain valmistelun tilanne 1.2.2012 Työryhmän tehtävä Sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävänä: selvittää sosiaalihuoltoa koskevien

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT

Suomen Varsijousiampujat ry. TOIMINTASÄÄNNÖT Suomen Varsijousiampujat ry. 1 TOIMINTASÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Varsijousiampujat ry. Yhdistyksestä voidaan epävirallisesti käyttää kansainvälisissä yhteyksissä nimitystä Finnish Crossbowmen.

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013)

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) :n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma 2011-2015 (PTS päivitetty 4.6.2013) Sisällysluettelo Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry 2 Strategiatyö Omaishoitajat ja Läheiset liitossa Toiminta-ajatus Toimintaa

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014

Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 1 Kuhmon vanhusneuvoston toimintasuunnitelma vuodelle 2014 Vuoden 2014 alusta vanhusneuvostot ovat lakisääteisiä Kuhmon vanhusneuvoston toiminta on käynnistynyt vuonna 2002 eli vanhusneuvosto on toiminut

Lisätiedot

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015

KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 KOTEL 14-002 26.2.2014 1 (4) KOTELIN TOIMINTASUUNNITELMA VUOSINA 2014 JA 2015 1 TOIMINTA-AJATUS Yhdistyksen tarkoituksena on edistää laatua, luotettavuutta ja taloudellisuutta elektroniikan komponenttien,

Lisätiedot

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys

Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Ihmisoikeusvaltuuskunnan työjärjestys Hyväksytty 9.3.2015 Ihmisoikeuskeskuksen valtuuskunta toimii perus- ja ihmisoikeusalan toimijoiden kansallisena yhteistyöelimenä, käsittelee laajakantoisia ja periaatteellisesti

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015

Valtioneuvoston periaatepäätös. asumisen ohjelmasta 2010-2015 Valtioneuvoston periaatepäätös kehitysvammaisten asumisen ohjelmasta 2010-2015 Raija Hynynen Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Tarvitaanko kehitysvammalaitoksia?

Lisätiedot

Vuosittain tehdään useita matkoja ja retkiä. Tässä kuvassa ollaan Naantalin Kultarannassa.

Vuosittain tehdään useita matkoja ja retkiä. Tässä kuvassa ollaan Naantalin Kultarannassa. Vuosittain tehdään useita matkoja ja retkiä. Tässä kuvassa ollaan Naantalin Kultarannassa. Jyväskylän Eläkkeensaajat ry TOIMINTASUUNNITELMA 2017 LUONNOS JYVÄSKYLÄN ELÄKKEENSAAJAT RY:N TOIMINTASUUNNITELMAKSI

Lisätiedot

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja,

Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Katriina Haapakangas. Kärkölän järjestöedustaja, Hollolan kunta / Muistio 1/2013 1 (5) n kokous Aika Tiistai 5.3.2013 kello 18.00 Paikka Hollolan kunnantalo, Virastotie 3. Kokoushuone Toivola. Läsnä Armas Hacklin Eija Koivuniemi Tiina Aarto Marjatta

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty JHL 212:n syyskokouksessa Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Hyväksytty :n syyskokouksessa 25.11.2016 Sivu 2 / 10 Sisällysluettelo Järjestötoiminta... 3 Edunvalvonta...

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (EKYL)

Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (EKYL) Sivu 1 / 5 Hallituksen esitys 20.10.2016 Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry (EKYL) Toimintasuunnitelma vuodelle 2017 1. Tarkoitus ja toiminta Liiton toiminnan tarkoituksena espoolaisten kaupunginosayhdistysten

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Metallityöväen Liitto ry. Seuturyhmien toimintaohje

Metallityöväen Liitto ry. Seuturyhmien toimintaohje Metallityöväen Liitto ry Seuturyhmien toimintaohje Sisältö Seuturyhmien toimintaohje Seuturyhmien toimintaohje...3 Seuturyhmän organisoituminen...4 Seututoimikuntien jaostot...6 Seuturyhmäkoulutus...8

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset

TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset TUUSULAN SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yhdistyksen vuosiavustushakemus 2017 ja avustussääntö Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ja yhdistykset Tuusulan sosiaali- ja terveyslautakunta PL 60 04301 Tuusula

Lisätiedot

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset.

A-Kiltojen Liitto. Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset. A-Kiltojen Liitto Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit kysely paikallisyhdistyksille A-kiltojen vastaukset kevät 2016 Jurvansuu 2016 1 Päihde- ja mielenterveysjärjestöjen toimintaprofiilit

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen.

Kaupunginhallituksen päätöksellä veteraaniasiaintoimikunta on sulautettu vanhusneuvostoon alkaen. 1 (5) Imatran kaupungin vanhusneuvosto Toiminta- ja taloussuunnitelma vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma Toiminnan tarkoitus Vanhusneuvosto on kaupunginhallituksen alainen yhteistyöelin, jonka tehtävänä

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt

Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Lähellä ja tukena 16.4.2015 Ylihärmä Aluevastaavat Sari Havela ja Pia Järnstedt Omaishoito? Omaishoito ja vanhuspalvelulaki Omaishoitoa tuetaan pääasiassa omaishoitolain ja sosiaalihuoltolain perusteella

Lisätiedot

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen

Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli Heta Malinen Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät Mikkeli 3.9.2015 Heta Malinen Nuorten tieto- ja neuvontatyö nuorisotyön tavoitteellisena peruspalveluna sisältää Ammattitaitoista tietoa, neuvontaa ja ohjausta kaikissa

Lisätiedot

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina 2016-2018 Mirja Kettunen Verkostokoordinaattori Lapin liitto Arjen turvan lähtökohta Palvelut Toimeentulo

Lisätiedot

Yhdistys sitoutuu noudattamaan Pelastakaa Lasten toimintaperiaatteita lasten suojelemiseksi sekä muita liiton antamia toimintaohjeita.

Yhdistys sitoutuu noudattamaan Pelastakaa Lasten toimintaperiaatteita lasten suojelemiseksi sekä muita liiton antamia toimintaohjeita. TOIMINTASUUNNITELMA 2017 Kotkan Pelastakaa Lapset ry Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja päämäärä Yhdistyksen tarkoituksena ja päämääränä on parantaa sitä tapaa, jolla lapsia kohdellaan sekä saada aikaan

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon

Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon Asiakkaiden osallisuus sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä Taina Mäntyranta, lääkintöneuvos Mitä se osallisuus on? Missä ollaan ja miten tähän on tultu? Miten osallisuus näkyy sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot