TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

Transkriptio

1 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, Helsinki (09) Faksi (09) sähköposti: kotisivut: TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA VUOSILLE Liittokokouksen hyväksymä Toimintasuunnitelma

2 1(9) TOIMINTASUUNNITELMA Toiminnan lähtökohdat ja haasteet 1.1 Toiminnan yleiset lähtökohdat Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, jonka tehtävänä on monivammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonta. Toimimme YK:n vammaisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Suomen perustuslain yhdenvertaisuusperiaatteiden toteuttamiseksi. Liiton keskeisiä tavoitteita ovat vammais- ja muiden yhteiskunnallisten palvelujen ja tukien saatavuuden kohentaminen ja palvelujen kehittäminen, julkisten palvelujen supistusten torjuminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuttomuus sekä kansalaisten perusturvan vahvistaminen. Tärkeä tehtävämme on vahvistaa vammaisten tietoisuutta oikeuksistaan ja tukea heidän omatoimista selviytymistään. Olennainen osa liiton toimintaa on myös tarjota monivammaisille ja pitkäaikaissairaille mahdollisuus vertaistukeen ja yhteisöllisyyden kokemiseen, kun pirstoutuvassa nyky-yhteiskunnassa etenkin heikoimmassa asemassa olevat, kuten yksinasuvat pienituloiset vammaiset ja ikäihmiset joutuvat usein kokemaan yksinäisyyttä, avuttomuutta ja turvattomuutta. Keskeisiä toiminta-alueita ovat edunvalvontatyö ja sitä tukeva tiedottaminen, koulutus ja opastus, paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen ja vertaistuki-, lomailu- ja virkistysmahdollisuuksien tarjoaminen yhdistysten jäsenille. 1.2 Toimintaympäristön haasteita Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden oikeuksien puolustaminen, edunvalvonta ja sosiaalilainsäädännön kehittäminen ovat olleet liiton päätehtävänä sen perustamisesta alkaen. Monet liiton jo vuosia sitten esittämät vaatimukset ovat edelleen ajankohtaisia, koska niihin ei ole saatu tarpeellisia parannuksia. Valtio ja kunnat kantavat nykyisin enemmän huolta yksityisten yritysten kuin vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja iäkkäiden kansalaisten elinehdoista ja toimintakyvystä. Julkisia palveluja on supistettu, tulo- ja terveyserot suomalaisessa yhteiskunnassa ovat kasvaneet ja eriarvoisuus lisääntynyt. Tilannetta ovat osaltaan huonontaneet kunnille annettu yhä laajempi harkintavalta lakien soveltamisessa sekä talousongelmissaan kamppailevien kuntien lyhytnäköiset säästötavoitteet. Esimerkiksi sosiaalitoimen alibudjetointi alkaa olla kunnissa enemmän sääntö kuin poikkeus. Kuntaliitokset, kuntapalvelurakenteiden muutokset ja palvelujen yksityistäminen monimutkaistavat palvelujen saatavuutta ja hämärtävät vastuita vammaisille ja ikäihmisille tärkeästä kokonaisvaltaisesta tuesta ja turvasta. Lakien säätämät oikeudet palveluihin ja tukiin toteutuvat käytännössä heikosti ja vaihdellen mm. avuntarvitsijan taloudellisen aseman, asuinpaikan ja iän mukaan.

3 Korjauksia lainvastaisiin ja kohtuuttomiin ratkaisuihin on yleensä saatavissa vain, jos kaltoin kohdeltu avuntarvitsija osaa ja jaksaa lähteä viemään asiaansa pitkälle ja rankalle valitus- tai kantelutielle. Yhä tärkeämmäksi liittomme toiminnassa onkin lainsäädäntövaatimusten rinnalla noussut voimassa olevien lakien noudattamisen valvominen sekä yksittäisten vammaisten, sairaiden ja iäkkäiden ihmisten oikeuksien puolustaminen heille kuuluvien ja tarpeellisten palvelujen ja tukien saamiseksi. Tiedotusta, neuvontaa ja opastusta tarpeellisten tukien hakemiseen ja oikeuksien ajamiseen tarvitaan yhä enemmän sekä liiton että paikallisella tasolla. Liittokokouskaudelle antavat leimansa kevään 2011 eduskuntavaalit, syksyn 2012 kunnallisvaalit sekä sosiaali- ja terveydenhoitolainsäädännön ja kuntapalvelurakenteiden muutokset ja niiden vaikutukset vammaisten tarvitsemiin palveluihin ja tukiin. Liiton ja sen jäsenyhdistysten toiminnassa nämä tulevat näkymään niin edunvalvonta- kuin koulutus-, tiedotus- ja neuvontatyössäkin. Toiminnan haasteena on myös liiton talouden niukkuus. Ilman huomattavaa lisärahoitusta mahdollisuudet toiminnan nykytason ylläpitämiseen, saati sitten kehittämiseen tai laajentamiseen, ovat niukat. Tämä toimintasuunnitelma on kirjoitettu sillä oletuksella, että toiminnan taloudelliset perusedellytykset pystytään turvaamaan. 2. Liiton keskeisiä vaatimuksia Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalvelut ja tuet ovat etenkin pienituloisille ikääntyville monivammaisille välttämättömiä itselliselle selviytymiselle arjessa. Liitto vaatii valtiota valvomaan vammaispalvelulain, hoitotakuulainsäädännön ja muun sosiaali- ja terveydenhoitolainsäädännön soveltamiskäytäntöjä ja puuttumaan tiukasti kansalaisten oikeuksia polkeviin lainrikkomuksiin kunnissa, sairaanhoitopiireissä ja muissa julkisissa organisaatioissa. Jotta valvonta ja sanktiointi ovat mahdollisia, on vammaispalveluja, vanhusten hoivaa ja muita sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat lait säädettävä selkeinä, yksikäsitteisinä ja kuntia sitovina. Vammaispalvelulain kehittäminen ja vanhustenhoitolain säätäminen ovat tarpeen. Uusi lainsäädäntö ei kuitenkaan saa ainakaan heikentää vaikeavammaisten tarvitsemia tukipalveluja eikä luoda eriarvoisuutta vammaisten kesken esim. iän tai asuinpaikan perusteella. Valtion on myös huolehdittava siitä, että kunnilla on riittävät taloudelliset ja ammattihenkilöresurssit sosiaali- ja terveyspalvelujen vastuulliseen ja laadukkaaseen toteuttamiseen. Koska normiohjaus, ohjeet ja suositukset eivät näytä riittävän, on syytä selkeyttää lainsäädäntöä ja tiukentaa sen sitovuutta sekä palata tältä osin ns. korvamerkittyihin valtionosuuksiin kansalaisten peruspalvelujen säilymisen, toimivuuden ja saatavuuden turvaamiseksi. Julkisten terveydenhoito- ja sosiaalipalvelujen maksuttomuus on edelleen liiton vaatimuksena. Asiakasmaksuja ei saa korottaa eikä lisätä. Terveyskustannusten maksukatot on yhdistettävä yhdeksi, enintään 350 euron tasoiseksi vuotuiseksi maksukatoksi. Liitto vaatii kansaneläkkeiden ja muun perusturvan tason korottamista vähintään 800 euroon kuukaudessa, eläkkeiden sitomista reaaliarvon säilymisen turvaavaan indeksiin ja pienimpien eläkkeiden verottomuutta. Takuueläke oli oikean suuntainen mutta tasoltaan riittämätön ja sitä paitsi perusturvajärjestelmää entuudestaan monimutkaistava ratkaisu. 2(9)

4 3(9) Kelan pienituloisille tarkoitetut tuet ja kunnallinen toimeentulotuki on korotettava elämisen perusedellytykset turvaavalle tasolle, ja niiden myöntämisedellytykset on yhdenmukaistettava, selkeytettävä ja kohtuullistettava. Kuntien on järjestettävä vammais-, vanhus- ja muut sosiaali- ja terveyspalvelut lakeja noudattaen kunnassa esiintyvän tarpeen mukaan. Palvelut on toteutettava kunnan omana työnä ja vähintään STM:n määrällisten ja laatusuositusten tasoisina. Kuntien sosiaalitoimen on huolehdittava ikäihmisten ja vammaisten palvelutarpeen kartoitusten ja hoito- ja palvelusuunnitelmien laatimisesta ja tarpeellisiksi todettujen palvelujen saatavuudesta. Vammaisten ja vanhusten turvallinen asuminen on taattava järjestämällä riittävät kunnalliset koti- ym. palvelut sekä tarpeen mukaiset palveluasumismahdollisuudet ja laitospaikat, joiden toimintaa ja tasoa valvotaan. Liitto vaatii panostusta myös ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon mm. vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja ikäihmisten säännöllisiin, maksuttomiin terveystarkastuksiin. Ikääntyneilläkin vammaisilla tulee olla mahdollisuus sairauksista toipumista, jaksamista ja omatoimisuutta tukevaan kuntoutukseen. 3. Liiton toimielimet ja kokoukset Yhdistysten nimeämät edustajat kokoontuvat sääntömääräiseen liittokokoukseen arvioimaan ja linjoittamaan liiton toimintaa sekä valitsemaan liiton toimielimet, liittovaltuuston ja liittohallituksen puheenjohtajat, jäsenet ja varajäsenet kolmivuotiskaudelle Liittokokousten välillä ylimpänä päättävänä elimenä toimii liittovaltuusto, joka kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Liittohallitus kokoontuu vähintään neljä kertaa vuodessa. Liittohallituksen kokouksiin kutsutaan sekä varsinaiset että varajäsenet. Liittovaltuuston puheenjohtaja osallistuu liittohallituksen kokouksiin kutsuttuna. Liittohallitus nimeää Uusi Invalidi-lehden toimituskunnan, taloustyöryhmän, kiinteistötyöryhmän sekä tarpeen mukaan työvaliokunnan ja muita valmistelevia pysyviä tai tilapäisiä työryhmiä ja niiden koollekutsujat. Kokousten sihteereinä, valmistelijoina ja esittelijöinä toimivat liiton toimihenkilöt, toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja. Liittokokouskauden lopulla vuonna 2013 liitto täyttää 65 vuotta. 4. Jäsenistö Paikallisyhdistykset ovat liiton perusta ja yhdysside liiton ja jäsenistön välillä. Niiden kautta liitolle välittyy kuva vammaisten ja pitkäaikaissairaiden arkipäivän todellisuudesta, tarpeista ja huolenaiheista liiton edunvalvontatyön ja muun toiminnan pohjaksi. Toimintakauden alkaessa liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä, yhteisöjäsenenä Helsingin Kirvesmiehet (RL os. 1) ja muutamia kannatusjäseniä. Yhdistysverkoston täydentämiseksi tuetaan uusien paikallisyhdistysten perustamista ja laajennetaan tarvittaessa yhdistysten toiminta-aluetta. Eri järjestöille tarjotaan edelleen mahdollisuutta liittyä liiton yhteisöjäseneksi. Paikallisyhdistysten toimintaa liitto tukee mm. toiminta- ja koulutusavustuksilla, koulutuksella, neuvonnalla ja opinto- ym. materiaaleilla sekä kannustaa yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa yhdistysten kesken.

5 Liiton tapahtumista ja muista ajankohtaisista asioista tiedotetaan yhdistyskirjeillä. Yhdistysten toimintaa uusien jäsenten ja kannatusjäsenten hankkimiseksi tuetaan. Jäsenyhdistysten kirjanpitoja hoidetaan tarvittaessa liiton palveluna. Liiton lomakoti on yhdistysten ja jäsenistön käytettävissä jäsenhinnoin. Yhdistysten toiminnallista tilannetta liitto seuraa mm. vuosittaisella toimintakyselyllä. Vuorovaikutusta vahvistetaan liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynneillä ja liiton koulutus- ym. tilaisuuksien yhteydessä. Useat paikallisyhdistykset viettävät liittokokouskaudella perustamisensa juhlavuosia. 65 vuotta tulee täyteen Tampereen ja Turun yhdistyksillä vuonna 2012 ja Rauman yhdistyksellä vuonna vuotta täyttävät vuonna 2011 Oulun, Valkeakosken ja Vilppulan, vuonna 2012 Jyväskylän ja vuonna 2013 Lappeenrannan ja Porin yhdistykset. 5. Edunvalvontatyö Edunvalvontatoiminnassa korostuvat vaatimus valtion vastuunotosta sosiaalija terveyspalvelujen saatavuudesta ja vammaisten ja vanhusten riittävästä toimeentulosta ja turvallisuuden parantamisesta, huomion kiinnittäminen kohtuuttomuuksiin ja lakien rikkomuksiin kunnissa sekä tukea tarvitsevien ihmisten neuvonta ja auttaminen tarpeellisten palvelujen ja tukien saamiseksi. Huhtikuun 2011 eduskuntavaalien alla pyritään vaikuttamaan kansanedustajaehdokkaisiin ja äänestäjiin, jotta uuden eduskunnan ja hallituksen kokoonpano ja hallitusohjelma merkitsisivät valtiovallan parempaa vastuunottoa ja huolenpitoa pienituloisten vammaisten elinehdoista ja kuntapalvelujen rahoituksesta ja valvonnasta. Kuntapalvelujen säilyttäminen, kehittäminen ja saatavuuden varmistaminen pyritään nostamaan ykkösasiaksi myös lokakuun 2012 kunnallisvaalien alla. Vammaispalvelulain muutosten, vanhustenhoitolain ja muun sosiaalilainsäädännön valmistelua, uuden terveydenhoitolain ja muun lainsäädännön toteutusta sekä muita vammaisten asemaan ja sosiaali- ja terveyspolitiikan kehitykseen vaikuttavia hankkeita seurataan, otetaan niihin kantaa ja tiedotetaan niistä yhdistyksille ja jäsenistölle. Tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vammaisten ja muiden tietoa ja apua tarvitsevien tahojen neuvonta ja auttaminen sekä kannanotot, julkilausumat, mielenilmaukset ja yhteydenotot hallituksen ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäseniin, Kelan valtuutettuihin ja muihin kansanedustajiin ja virkamiehiin. Edunvalvontatyötä ovat myös sitä tukeva tiedottaminen ja koulutus sekä sosiaalialan tutkimustiedon seuraaminen ja hyödyntäminen. Jäsenistöä opastetaan ja rohkaistaan hakemaan tarvitsemiaan yhteiskunnallisia tukia ja palveluja sekä toimimaan ongelmatilanteissa, kuten kielteisen tukipäätöksen tullessa tai hoitoon pääsyn viivästyessä. Paikallisyhdistyksissä edunvalvontatoimintaa ovat tiedon jakaminen vammaisten oikeuksista, henkilökohtainen neuvonta, rohkaisu ja opastus oikeuksien hakemisessa, yhteydenpito ja vaikuttaminen kuntien luottamushenkilöihin, kunnallisvaaliehdokkaisiin ja virkamiehiin ja alueen kansanedustajiin ja -ehdokkaisiin sekä paikallinen julkisuus ja yhteistyö kuntapalvelujen puolesta. 4(9)

6 Yhdistysten edunvalvontatoiminnan tukemiseen liitto panostaa kouluttamalla, tiedottamalla, neuvonnalla ja kokemuksia välittämällä. Edunvalvontatyössä pyritään eri muodoin yhteistyöhön muiden vammais-, eläkeläis- ym. kansalaisjärjestöjen kanssa sekä liitto- että paikallistasolla. 6. Koulutustoiminta Liiton koulutustoiminnassa painopisteinä ovat syrjäytymisen ehkäiseminen ja tiedon jakaminen vammaisten oikeuksista ja yhteiskunnan tuista ja palveluista, paikallisen neuvontatoiminnan tukeminen, ajankohtaiset sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymykset ja järjestöllinen koulutus. Asiantuntijaluentojen ohella keskeisellä sijalla kursseilla ovat ryhmätyöskentely ja -keskustelut ja niiden raportointi keskinäisen kokemustenvaihdon virittämiseksi ja sosiaalisten ja esiintymistaitojen vahvistamiseksi. Koulutustilaisuudet järjestetään Vähäjärven lomakodissa. Kursseilta kerätään systemaattisesti osallistujien palaute toiminnan kehittämiseksi. Koulutustoimintaa käsitellään säännöllisesti liittohallituksen kokouksissa. 6.1 Ikmo-kurssit ja paikallisen sosiaalineuvonnan valmennus Ikääntyvät monivammaiset syrjäyttämistä ehkäisemässä - eli ns. ikmokurssien tarkoituksena on ehkäistä ikääntyvien monivammaisten syrjäytymistä /syrjäyttämistä antamalla tietoa vammaisten oikeuksista ja yhteiskunnan palveluista ja tuista, opastamalla tukien hakemisessa sekä vahvistamalla osallistujien omatoimisuutta, itsellistä selviytymistä ja itsetuntoa. Kurssien osallistujia opastetaan ja kannustetaan myös terveyttä tukeviin elämäntapoihin, liikuntaan ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Osallistujien ikärakenteen vuoksi käsitellään lisäksi mm. ikääntymiseen ja vanhustenhoitoon liittyviä kysymyksiä. Kurssien yhteydessä annetaan tarpeen mukaan henkilökohtaista neuvontaa hakemusten laatimisessa ym. asioinnissa. Kurssilaisten mukana välitetään tietoa ja oppimateriaaleja muille yhdistysten jäsenille sekä paikallisen neuvontatoiminnan ja vertaistukiverkostojen tueksi. Tavoitteena on järjestää Ray:n tuella Vähäjärven lomakodissa vuosittain viisi 5-päiväistä ikmo-kurssia yhteensä osallistujalle. Vuonna 2011 järjestetään rahoituksen niukkuuden vuoksi vain neljä kurssia. Kurssit kohdennetaan pääosin yhdistyksittäin, jolloin sisällössä voidaan ottaa huomioon kuntakohtaisia palvelujen erityispiirteitä ja yhteiskuljetuksilla mahdollisimman moni huonokuntoisempikin pääsee tulemaan kurssille. Paikallisen neuvonta- ja vertaistukitoiminnan vahvistamiseksi järjestetään lisäksi 2 3-päiväisiä sosiaalineuvonnan kursseja neuvontatyötä toimintaalueillaan tekeville tai aloitteleville. Kursseilla päivitetään lainsäädäntötietoutta, harjoitellaan käytännön neuvontatilanteita, vaihdetaan neuvontatyön kokemuksia ja vahvistetaan tiedonhankintataitoja. Ikmo- ja neuvontakurssien vetäjinä toimivat liiton toimihenkilöt, opettajina toimii lisäksi liiton luottamushenkilöitä ja erityisosaamista omaavia jäseniä. Ikmo-kurssien jälkeen kursseilla olleisiin yhdistyksiin tehdään resurssien mukaan seurantakäyntejä. Kurssiohjelmaa ja -aineistoja sekä opetusmenetelmiä ja -välineitä kehitetään vammaisten ja ikäihmisten erityistarpeet ja kurssipalautteissa esiintulevat ehdotukset ja toiveet huomioon ottaen. 5(9)

7 6(9) 6.2 Muu kurssi- ja koulutustoiminta Liitto järjestää yhteistyössä DSL:n ja muiden järjestöjen kanssa seminaareja, kursseja ja muita opintotilaisuuksia mm. ajankohtaisista sosiaali- ja terveyspolitiikan kysymyksistä. Yhdistysten edustajien osallistumista keskeisimmille liiton kursseille tuetaan taloudellisesti DSL:n ja Ray:n tuella. Liittokokouksen ja liittovaltuuston vuosittaisten kokousten yhteydessä järjestetään seminaareja kokousten osallistujille ja seuraajille. Sosiaalipoliittisissa seminaareissa käsitellään ajankohtaisia sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheita. Järjestötoiminnan koulutusta, yhdistysten harrastustoimintaa tukevia ja muita koulutustilaisuuksia järjestetään yhdistysten tarpeiden ja kiinnostuksen ja liiton resurssien mukaan. Yhdessä paikallisyhdistysten kanssa liitto järjestää ½ -1 päivän mittaisia paikallisia koulutustilaisuuksia. Tavoitteena on opastaa ja kannustaa osallistujia hakemaan tarvitsemiaan lakisääteisiä palveluja ja tukia sekä tukea paikallista neuvontapalvelu- ja edunvalvontatoimintaa. Omissa kerho- ja opintotilaisuuksissaan yhdistykset käsittelevät paikallisia kuntapalveluja, ikmo-kurssien teemoja ja muita ajankohtaisia asioita ja kutsuvat kuntien päättäjiä, virkamiehiä ja asiantuntijoita keskustelemaan vammaisia kiinnostavista kysymyksistä. Liiton toimihenkilöt ovat yhdistysten tarpeiden mukaan käytettävissä kouluttajina ja alustajina paikallisissa ja alueellisissa opintotilaisuuksissa. Liitto tuottaa materiaalia yhdistysten opintotoiminnan ja edunvalvonnan tueksi. 7. Tiedotustoiminta 7.1 Uusi Invalidi -lehti Liiton keskeisin tiedotuskanava on neljä kertaa vuodessa julkaistava Uusi Invalidi-lehti. Lehden sisältö painottuu edunvalvontatyöhön, sosiaali- ja terveydenhuollon lakien toteutuksen seurantaan, yhteiskunnan tukia ja palveluja koskevaan tiedottamiseen sekä sosiaaliturvan kehittämisestä ja hyvinvointivaltiosta käytävään keskusteluun. Tärkeällä sijalla lehdessä ovat yhdistyksiltä ja jäseniltä tulevat jutut paikallisista edunvalvontakokemuksista ja muusta yhdistysten toiminnasta sekä jäsenten ja sosiaali- ja terveysasioiden asiantuntijoiden haastattelut. Lehti toimii myös liiton ja paikallisyhdistysten toiminnan tiedotuskanavana. Koska yhdistysten ja jäsenten aktiivisuus lehden avustajina jatkuvasti lisääntyy ja ajankohtaisen tiedon tarve jäsenistön keskuudessa kasvaa, on tavoitteena julkaista lehti 12-sivuisena silloin kun sille vain on taloudellisia edellytyksiä, muutoin 8-sivuisena. Lehden rahoituksen vahvistamiseksi pyritään lisäämään ilmoitushankintaa ja haetaan muita rahoituslähteitä. Lehden päätoimittajana toimii liiton puheenjohtaja. Liittohallitus käsittelee lehden toimituskunnan (lehtityöryhmän) valmistelun pohjalta säännöllisesti lehden sisältöä, tuotantoaikataulua, kehittämistarpeita ym. Lehden sisältöä ja luettavuutta kehitetään jatkuvasti lukijoilta tulevan palautteen pohjalta. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saavat lehden jäsenetuna. Lisäksi liitto tilaa lehteä paikallisyhdistysten esitysten mukaan terveyskeskuksiin, kirjastoihin ym. julkisiin tiloihin ja sitä toimitetaan nippuina yhdistyksille jaettavaksi paikallisissa tilaisuuksissa ja jäsenyydestä mahdollisesti kiinnostuneille.

8 7(9) 7.2 Sisäinen tiedotus Liiton sisäisen tiedotuksen perustan muodostavat yhdistyskirjeet (vähintään 6 kirjettä/vuosi), joissa paikallisyhdistyksille tiedotetaan liiton toiminnasta, sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja muista ajankohtaisista asioista, sekä kaikille yhdistysten jäsenille lähetettävä Uusi Invalidi-lehti. Keskeisiä tiedotus- ja vuorovaikutuskanavia ovat myös liiton luottamus- ja toimihenkilöiden yhdistyskäynnit, liiton kokoukset, kurssit ja muut tapahtumat sekä yhdistysten yhteydenpito liiton toimistoon ja käynnit lomakodissa. Tiedonkulkua ja vuorovaikutteisuutta kehitetään mm. rakentamalla yhteyshenkilöverkostoja, tehostamalla sähköpostin käyttöä yhteydenpidossa sekä ohjaamalla jäsenistöä hyödyntämään mahdollisuuksiensa mukaan tiedonlähteenä myös nettiä. 7.3 Muu tiedotustoiminta Liiton kannanotot ja julkilausumat toimitetaan valtakunnan tason päättäjille ja sekä tiedoksi tiedotusvälineille, paikallisyhdistyksille ja eri yhteistyötahoille. Liiton esitettä ja Uusi Invalidi-lehteä käytetään mm. jäsenhankinnan tukena. Selvitetään mahdollisuuksia sosiaalisten verkostojen hyödyntämiseen sekä taloudellisten resurssien salliessa kotisivujen uudistamiseen. Jäsenyhdistyksiä kannustetaan ja opastetaan paikallisten viestinten hyödyntämisessä, omien esitteiden laadinnassa ja muussa tiedottamisessa. 8. Sosiaalinen lomatoiminta Sosiaalisen lomatoiminnan tarkoituksena on tarjota vammaisille mahdollisuus virkistävään, turvalliseen ja terveyttä edistävään lomailuun, vertaistukeen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja yhteisöllisyyden kokemiseen. Vuonna 2011 tarjotaan Ray:n avustuksella Vähäjärven lomakodissa 50 viiden vuorokauden täysihoitolomaa ikääntyville vammaisille saattajineen/avustajineen. Liiton lomat suunnataan ensi sijassa ikääntyneille monivammaisille, joiden mahdollisuudet omatoimiseen lomailuun ovat vammaisuuden ja vähävaraisuuden vuoksi erityisen niukat. Lomien omavastuuosuus pidetään mahdollisimman pienenä, että se ei olisi esteenä pienituloisten eläkeläisten lomailulle. Erityisillä sosiaalilomaviikoilla lomakodissa järjestetään toiminnan tavoitteita tukevaa yhteistä toimintaa, liikunta-, luento-, harrastus- ym. ohjelmaa. Lomalaisilla on myös mahdollisuus saada henkilökohtaista neuvontaa ja apua mm. sosiaalitukien ja -palvelujen hakemisessa. Vuodesta 2012 alkaen Ray keskittää sosiaalilomien avustukset vain ns. varsinaisille lomajärjestöille. Yhteistyössä lomajärjestöjen kanssa liitto pyrkii pitämään huolta siitä, että mahdollisimman monilla pienituloisilla, ikääntyvillä monivammaisilla on tulevaisuudessakin mahdollisuus turvalliseen lomailuun ja että liiton lomakoti tulisi entistä laajemmin sosiaalisen lomatoiminnan käyttöön. 9. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Perinteiset Vammaiskulttuuripäivät toimivat liiton yhdistysten ja jäsenistön yhteisenä foorumina esittävän taiteen ja kädentaitojen monipuoliselle esittelylle ja samalla virkistävälle sosiaaliselle kanssakäymiselle yli yhdistysrajojen. Kulttuuripäivät järjestetään vuosittain kesäkuussa Vähäjärven lomakodissa. Päivien ohjelmaa ja järjestelyjä kehitetään parhaat perinteet säilyttäen.

9 Jäsenistön omia runoja, pakinoita ja muita kirjoituksia julkaistaan Uusi Invalidilehdessä. Uusien kirjoitus- tai muiden kulttuurikilpailujen järjestämistä harkitaan. Harrastustoimintaa tukevia kursseja järjestetään jäsenistön kiinnostuksen ja resurssien mukaan. Liiton paikallisyhdistyksissä ovat ohjelmatoiminta, yhteislaulu, käsityöt ja askartelu, teatteriretket, kuntoliikunta ja muu yhteinen harrastustoiminta keskeinen vertaistuen ja sosiaalisen virkistystoiminnan muoto. Myös liiton kurssien ym. tilaisuuksien illanvietoissa osallistujien ohjelmaesitykset, seuraleikit ja yhteislaulu virkistävät ja vahvistavat osaltaan yhteishenkeä. 10. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Liitto osallistuu sosiaali- ja terveysalan yhteistyöjärjestöjen (STKL ja YTY / SOSTE, Suomen DPI) toimintaan ja tekee yhteistyötä mm. vammais-, potilasja eläkeläisjärjestöjen kanssa eri organisaatiotasoilla. Raha-automaattiyhdistys Ray toiminnan päärahoittajana ja Demokraattinen Sivistysliitto DSL koulutustoiminnan tukijana ovat liiton keskeisiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyössä DSL:n kanssa osallistutaan liiton toimintaperiaatteita tukeviin, mm. syrjäytymisen ehkäisemiseen tähtääviin koulutus- ym. hankkeisiin. Muita yhteistyötahoja ovat mm. Terveysrintama (mm. seminaariyhteistyö ja vammautumisen ennaltaehkäisyä ja työperäisiä sairauksia koskeva asiantuntemusvaihto) sekä Asukasliitto ja työttömien järjestöt (mm. kuntapalvelujen puolustaminen ja muut paikalliset kamppailukysymykset). Uusia yhteistyökumppanuussuhteita ja -verkostoja pyritään luomaan mm. kamppailuissa yhteisten etujen puolesta ja hankkimalla uusia yhteisöjäseniä. Liiton edustajat ja jäsenet osallistuvat myös muiden hyvinvointivaltion säilyttämistä ja julkisia palveluja puolustavien kansalaisjärjestöjen toimintaan ja tapahtumiin, mm. Sosiaalifoorumeihin, sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane) ym. koulutus- ym. tilaisuuksiin. Naapurimaiden vammais- ja sosiaalialan järjestöjen toimintaa ja vammaislainsäädäntöä sekä THL:ssä, yliopistoissa ja muissa tutkimuslaitoksissa tehtävää vammaistutkimusta seurataan ja pyritään kehittämään yhteyksiä niihin. Paikallistasolla ovat kunnalliset vammaisneuvostot ja muut vammaisten yhteistoimintaelimet tärkeitä yhteistyöfoorumeja vammaisten oikeuksien puolustamisessa ja edistämisessä. Liiton yhdistyksiä kannustetaan käytännön yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon muiden paikallisten ja alueellisten vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukas- ym. kansalaisjärjestöjen kanssa. 11. Vähäjärven lomakoti Hämeenlinnan Hauholla sijaitseva Vähäjärven lomakoti on liiton yhdistysten ja jäsenten ja muiden yhteistyötahojen käytössä lomien, kurssien, seminaarien ja muiden tilaisuuksien järjestämiseksi. Liitto käyttää lomakotia kokous- ja kurssikeskuksenaan. Paikallisyhdistykset järjestävät lomakodissa loma-, kuntoilu- ja opiskeluviikkoja, päiväretkiä ym. tapahtumia. Lomakotia markkinoidaan loma-, kurssi- ja juhlienviettopaikkana eri yhteistyö- ja kohderyhmille mm. suunnatuilla esittelykirjeillä. Ryhmille voidaan etukäteen sopien järjestää erilaista ohjelma- ja muuta viriketoimintaa. 8(9)

10 Lomakotia ja sen kalusto- ja laitevarustusta kehitetään vastaamaan yhä paremmin sekä asiakkaiden että koulutus- ja kurssitoiminnan tarpeita. Kehittämis- ja korjaustarpeisiin liittyviä asioita valmistelee liittohallituksen nimeämä kiinteistötyöryhmä. Taloudellisesti lomakoti toimii itsekannattavasti poistoja lukuun ottamatta. 12. Henkilöstö ja talous Toimintakauden alussa liiton henkilökunnan muodostavat toiminnanjohtaja ja taloudenhoitaja (yht. 1,5 htv) sekä Vähäjärven lomakodin työntekijät: lomakodin johtaja, talonmies-vahtimestari, kokki ja siivooja (yht. 3,5 htv). Lomakodissa käytetään tarvittaessa tilapäistä apu- ja sijaistyövoimaa. Työntekijöiden ammattitaito, monitoimisuus ja hyvä yhteistyö sekä jäsenyhdistysten ja jäsenten aktiivinen toiminta, vapaaehtoistyö ja talkooapu auttavat merkittävästi tavoitteiden saavuttamisessa. Nykyisellään liiton henkilöresurssitilanne on kuitenkin hyvin haavoittuva ja riittämätön ikääntyvien monivammaisten tarpeiden mukaiseen koulutus-, tiedotus- ja neuvontatyöhön ja toiminnan kehittämiseen. Liitto hakee vuosittain Ray:ltä avustusta liiton perustoimintaan, paikallisjärjestöjen toiminta-avustuksiin sekä syrjäytymistä ehkäisevään koulutustoimintaan. Muuhun koulutustoimintaan haetaan tukea DSL:n opintokeskukselta. Tiedotus- ym. toimintaan haetaan projektikohtaisesti lisärahoitusta. Varainhankinnan tueksi pyritään hankkimaan liitolle yhteisöjäseniä ja muita kannatusjäseniä ja tuetaan yhdistysten jäsenhankintaa. Ray:n avustusten huomattava lisäys ja uusien varainhankintakeinojen löytäminen ovat välttämättömiä liiton toiminnan ylläpitämiseksi, perustoimintojen rahoittamiseksi, koulutus- ja neuvontatarpeen tyydyttämiseksi, tiedotus- ym. toiminnan kehittämiseksi sekä henkilöresurssitilanteen vahvistamiseksi tai edes säilyttämiseksi. Liittokokouskaudella liittohallituksen ja liittovaltuuston on todella paneuduttava liiton talouteen. Taloustyöryhmä valmistelee uusia varainhankintakeinoja, taloutta tukevia toimintatapoja ja liiton taloussäännön uudistamista. 13. Toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Liittohallituksen kokouksissa ja valmistelevissa työryhmissä arvioidaan säännöllisesti keskeisten toiminta-alueiden toteutusta ja tuloksia sekä taloudellista tilannetta ja näkymiä. Liittovaltuusto käsittelee vuosittain kertomuksen ja arvion edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Koulutustilaisuuksien osallistujilta kerätään systemaattisesti palautetta ja koulutustoiminnan ja -muotojen kehittämistoiveita palautelomakkeilla ja kurssien päätöskeskusteluissa. Vuosittaisella toimintakyselyllä kartoitetaan paikallisyhdistysten tilannetta ja toimintamuotoja sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäyntien ja liiton kurssien ym. tapahtumien yhteydessä käydyt keskustelut sekä yhdistysten ja jäsenten aktiivisuus ja yhteydenotot liittoon täydentävät kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista. Toiminnan arviointimenetelmiä ja -käytäntöjä pyritään kehittämään mm. keskusjärjestöjen ja Ray:n koulutuksen ja ohjeiden avulla. 9(9)