TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY

Transkriptio

1 TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY Kulmavuorenkatu 5, Helsinki (09) Faksi (09) sähköposti: kotisivut: TAPATURMA- JA SAIRAUSINVALIDIEN LIITTO RY TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2013 Liittokokouksen hyväksymä

2 1(10) TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Toimintaympäristöstä Toimintavuonna liiton väkeä puhuttivat sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ongelmat ja korkeat asiakasmaksut, vammaispalvelujen, omaishoidon tuen ja muiden kuntapalvelujen kohtuuttomat, jopa laittomat soveltamiskäytännöt sekä vireillä olevat palvelurakenteiden ja lakien muutoshankkeet. Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmistelu jatkui, mutta ratkaisut jäivät edelleen tuleville vuosille. Uudistuksen tavoitteena on palveluja koskevan päätös- ja järjestämisvallan keskittäminen yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Tästä suuntauksestahan on jo saatu viime vuosina kokemuksia, kun kuntien ja Kelan säästötoimien ja kuntaliitosten myötä palveluja on monin paikoin keskitetty ja lähipalveluja harvennettu. Kuvaavaa on, että sote-uudistuksen valmistelussa on keskitytty hallinnollisiin rakenteisiin, ja sivuun ovat jääneet palvelujen tarvitsevien kansalaisten kannalta oleellisemmat kysymykset: palvelujen saatavuus, toimivuus ja rahoittaminen. Kasvaneiden etäisyyksien ohella ovat palvelujen saatavuutta vaikeuttaneet hoitoon pääsyn viivästyminen sekä pienituloisten kannalta korkeat asiakasmaksut. Liiton piirissä onkin noussut yhä voimakkaammin vaatimus terveyskeskusmaksujen poistamisesta askeleena kohti maksutonta terveydenhuoltoa. Hallitusohjelman säästötavoitteiden nimissä heikentyivät helmikuusta 2013 alkaen lääkekulujen Kelakorvaukset. Niin ikään terveydenhoitomatkojen omavastuuosuus nousi, juuri nyt kun monilla matkat pitenevät ja kallistuvat palvelujen keskittyessä ja harvetessa. Liittomme jo vuosia vaatima terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen ei vieläkään edennyt, vaikka se on mainittu jo useassa hallitusohjelmassa, päinvastoin: maksukattoja käsitellään yhä erillisin ratkaisuin. Heinäkuussa voimaantullut vanhuspalvelulaki säätää ikääntyneiden oikeudesta palvelutarpeen kartoitukseen ja palvelusuunnitelmaan, mutta uusia palveluja se ei ikäihmisille tuonut ja henkilöstömitoituksen säätelykin jäi tulevien vuosien seurannan ja ratkaisujen varaan. Lain toteutus ja vaikutukset mm. ikääntyneiden vammaisten oikeuksiin ja palveluihin riippuvat käytännössä kuntakohtaisesta päätöksenteosta ja voimavarojen kohdentamisesta. Tyypillistähän Suomen sosiaalilainsäädännölle yleisemminkin on kuntien laaja harkintavalta lakien soveltamisessa, mikä on osaltaan heikentänyt vammaisten, pitkäaikaissairaiden, vanhusten ja muiden palveluja ja tukia tarvitsevien kansalaisten oikeuksia ja tasa-arvon toteutumista. Vanhuspalvelulain myötä tulivat kunnalliset vanhusneuvostot lakisääteisiksi. Sen sijaan kunnallisten vammaisneuvostojen asema ja rooli on edelleen heikko, ja niiden vaikutusmahdollisuudet ja toimintaedellytykset vaihtelevat kunnittain. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti toukokuussa työryhmän valmistelemaan vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämistä vuoden 2014 loppuun mennessä. Valmisteilla on myös laki itsemääräämisoikeudesta ja rajoitustoimenpiteiden käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollossa, mikä koskee mm. kehitysvammaisten ja muistisairaiden ihmisten kohtelua ja oikeuksia. Liiton toiminta on edellisten vuosien tapaan painottunut pienituloisten ja ikääntyvien vammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvontaan, oikeuksista tiedottamiseen ja yhteiskunnan tukia ja palveluja koskevaan neuvontaan, opastukseen ja koulutukseen. Toimintavuonna Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto täytti 65 vuotta ja liiton omistama Vähäjärven lomakoti 50 vuotta. Juhlavuosia vietettiin kulttuuripäivien ja syysseminaarin yhteydessä.

3 2(10) 2. Liiton toimielimet ja kokoukset 2.1. Liittovaltuusto Liittovaltuusto kokoontui Vähäjärven lomakodissa Hämeenlinnan Hauholla. Kokoukseen osallistui liittovaltuuston puheenjohtajan Pauli Toikan lisäksi 12 liittovaltuuston jäsentä tai varajäsentä. Lisäksi seuraajina oli liittohallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia. Sihteerinä toimi toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen, toimintasuunnitelman kokousväelle esitteli liiton puheenjohtaja Antti Holopainen ja talousasiat taloudenhoitaja Tarja Västilä. Liittovaltuusto käsitteli ja hyväksyi liittohallituksen esitysten pohjalta toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2012 sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Liittovaltuuston kannanotossa vaadittiin julkisten terveyspalvelujen turvaamista ja terveyskeskusmaksujen poistamista Liittohallitus Liittohallituksen muodostivat puheenjohtaja Antti Holopainen sekä kymmenen varsinaista ja neljä varajäsentä. Liittohallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa: 2.2., 15.3., 11.5., 18.8, ja Vähäjärven lomakodissa. Liiton vakiintuneen käytännön mukaan varajäsenet kutsuttiin ja osallistuivat kokouksiin varsinaisten jäsenten tapaan. Liittohallituksen osallistumisaktiivisuus oli varsin hyvä: osallistujamäärä vaihteli kokouksittain 9 14 keskiarvon ollessa noin 11 osallistujaa/kokous. Seuraavassa liittohallituksen kokoonpano ja kokouksiin osallistuminen henkilöittäin: Antti Holopainen Lahti puheenjohtaja 5 / 6 kokousta Timo Piippo Helsinki varapuheenjohtaja 5 Paavo Antikainen Kuopio jäsen 4 Ritva Korhonen Lahti jäsen 6 Aino Laine Tampere jäsen 4 Erkki Matikainen Jyväskylä jäsen 3 Elma Mikkonen Lappeenranta jäsen 3 Tauno Paakkonen Oulu jäsen 3 Eero Salonen Nokia jäsen 6 Tapio Tenhunen Kerava jäsen 6 Kalevi Tuominen Rauma jäsen 2 Kurt Laine Turku 1. varajäsen 5 Terttu Elomaa Pori 2. varajäsen 6 Vesa Ruskeeniemi Valkeakoski 3. varajäsen 4 Anni Tiainen Vilppula 4. varajäsen 6 Toimintavuoden aikana liittohallitus menetti kaksi aktiivista jäsentään, Elma Mikkosen (k ) ja Tauno Paakkosen (k ). Liittovaltuuston puheenjohtaja Pauli Toikka osallistui vuoden 2013 aikana neljään kokoukseen. Kokousten valmistelijoina, esittelijöinä ja sihteereinä toimivat liiton toimihenkilöt, toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen ja taloudenhoitaja Tarja Västilä. Kokouksissaan liittohallitus suunnitteli ja arvioi liiton toimintaa ja tavoitteiden toteutumista sekä kehittämistarpeita ja -mahdollisuuksia eri toimintalohkoilla. Keskustelua herättivät erityisesti edunvalvonta-asiat, sekä ajankohtaiset valtakunnalliset kysymykset mm. sote-järjestelmän uudistamishanke, uusi vanhuspalvelulaki ja vireillä olleet lakimuutokset että paikallisten ongelmien ja kamppailuteemojen kuulumiset ja kokemustenvaihto. Säännöllisiä kokousaiheita olivat myös koulutus- ja tiedotustoiminta, taloudellinen tilanne ja näkymät, henkilöstöasiat, lomakodin toiminta sekä osallistuminen eri tilaisuuksiin. Tarpeen mukaan olivat käsittelyssä mm. Ray:n avustusten haku, sosiaalilomien toteutus, yhteistyöasiat, kulttuuripäivien valmistelu ja yhdistysten ansiomerkkiesitykset. Vuoden lopulla aloitettiin pidettävän sääntömääräisen liittokokouksen valmistelut. Viikonloppuseminaarissaan liittohallitus paneutui liiton toiminnan kehittämistarpeisiin ja -mahdollisuuksiin.

4 3(10) 2.3. Tilin- ja toiminnantarkastus Liiton tilin- ja toiminnantarkastajina toimivat Sixten Rabb ja Erkki Hirvonen. Varatilintarkastajina olivat Sirpa Mittilä ja Riitta Suokas. Tilin- ja toiminnantarkastus vuodelta 2012 suoritettiin liiton toimistolla. Liittohallituksen nimeäminä tositetarkastajina toimivat Aino Laine (varalla Vesa Ruskeeniemi) ja Eero Salonen Liittohallituksen työryhmät Uusi Invalidi-lehden toimituskunta eli lehtityöryhmä kokoontui liiton toimistolla neljä kertaa arvioimaan lehteä ja kokoamaan lukijoiden palautetta lehdestä sekä suunnittelemaan seuraavia numeroita ja lehden sisällön ja ulkoasun kehittämistä. Toimituskunnan työhön osallistuivat Antti Holopainen (pj), Ritva Korhonen, Hannu Oittinen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi ja Pauli Toikka, taittaja Asmo Koste sekä Marja-Leena Kalkkinen (siht.) ja Tarja Västilä. Kiinteistötyöryhmän muodostivat Erkki Matikainen (koollekutsuja), Elma Mikkonen, Tauno Paakkonen, Timo Piippo, Vesa Ruskeeniemi sekä lomakodin johtaja Tarja Västilä (sihteeri) ja talonmiesvahtimestari Pekka Alin. Taloustyöryhmään kuuluivat Eero Salonen, Tapio Tenhunen, Kalevi Tuominen sekä taloudenhoitaja Tarja Västilä (koollekutsuja) ja Marja-Leena Kalkkinen. 3. Jäsenistö Liiton paikallisyhdistykset toimivat tärkeinä yhteisöllisyyden ja vertaistuen foorumeina, osallistumisja toimintamahdollisuuksien tarjoajina, tiedon ja kokemusten välittäjinä ja paikallisina vaikuttajina sekä yhdyssiteenä liiton ja henkilöjäsenten välillä. Liittoon kuuluu 20 paikallisyhdistystä: Forssan, Helsingin, Hämeenlinnan, Jyväskylän, Keravan, Kuopion, Lahden, Lappeenrannan, Lopen, Nokian, Oulun, Oriveden, Pieksämäen, Porin, Rauman, Tampereen, Turun, Valkeakosken, Varkauden ja Vilppulan yhdistykset. Kaikkien paikallisyhdistysten toiminta-alueet ovat huomattavastikin kotikuntaa laajempia. Oriveden, Lopen, Pieksämäen ja Forssan yhdistyksissä on toiminta jäsenistön ikääntymisen ja voimavarojen heikkenemisen vuoksi ollut hiljaiselossa. Jonkin verran näiden yhdistysten jäseniä on liittynyt naapuriyhdistyksiin. Vasta perustettu Kotkan seudun tapaturma- ja sairausinvalidit on hakeutumassa liiton jäsenyhdistykseksi, kunhan yhdistyksen rekisteröinti on kunnossa. Yhdistys käynnisti jo säännöllisen sosiaalineuvonnan Kotkan Järjestötalolla, ja kotkalaisia osallistui liiton kursseille. Paikallisyhdistysten tärkeimpiä toimintamuotoja ovat olleet säännöllisesti kokoontuneet kerhot, joissa on käsitelty paikallisia edunvalvonta-asioita ja muita ajankohtaisia teemoja, sosiaalineuvonta, opintotoiminta sekä monimuotoinen käsityö-, harrastus-, liikunta-, retki- ja muu virkistystoiminta. Yhdistykset järjestivät keskinäisiä tapaamisia vierailuilla toisten yhdistysten kesäpaikoissa ja kerhoissa sekä yhteisillä teatteri- ym. retkillä, kursseilla ja pikkujouluilla. Paikallisen toiminnan määrä ja painotukset vaihtelivat yhdistysten voimavarojen, jäsenten määrän, ikärakenteen ja kiinnostuksen kohteiden sekä paikallisten olosuhteiden, mm. kokoontumistila- ja yhteistyömahdollisuuksien mukaan. Kuntien avustukset paikallisyhdistyksille ovat viime vuosina edelleen vähentyneet, paikoin jopa loppuneet kokonaan. Toimintavuonna täyttivät Lappeenrannan ja Porin yhdistykset 50 vuotta ja Rauman yhdistys 65 vuotta. Rauman yhdistys juhli merkkivuottaan pikkujoulunsa yhteydessä. Porin vuosijuhlassa luovutettiin liiton hopeiset ansiomerkit kahdeksalle pitkään ansiokkaasti toimineelle jäsenelle. Toiminta-avustuksina päätti liittohallitus jakaa Raha-automaattiyhdistyksen yleisavustuksesta paikallisyhdistyksille yhteensä euroa, josta 500 euroa varattiin uusien tai nukkuvien yhdistysten toiminnan käynnistämisen tukemiseen. Jakoperiaatteina olivat yhdistysten avustushakemukset, jäsenmäärä ja aktiivisuus paikallisessa edunvalvontatyössä sekä pienimpien yhdistysten toimintaedellytysten varmistaminen. Lisäksi varattiin euroa liiton kurssimaksujen subventointiin.

5 4(10) Yhdistyksille ja liittohallituksen jäsenille lähti liiton toimistosta kuusi yhdistyskirjettä, joissa tiedotettiin liiton tulevista tapahtumista, Uusi Invalidi-lehden aikataulusta ja teemoista, järjestöllisistä asioista, sosiaalilomista, liiton kannanotoista, sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja muista edunvalvontaan ja toiminnan kehittämiseen liittyvistä ajankohtaisista asioista. Vuoden alussa kerättiin tietoa yhdistysten toiminnasta ja tilanteesta vuotta 2012 koskevalla toimintakyselyllä tavoitteena tukea yhdistysten ja liiton toimintakertomusten valmistelua. Yhdistysten vuosikokouksissa, vuosijuhlissa ja muissa tilaisuuksissa vierailivat liiton edustajina puheenjohtaja Antti Holopainen, liittohallituksen jäsenet Paavo Antikainen, Ritva Korhonen ja Eero Salonen sekä liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Liiton toimesta tehtiin yhdistyksille kirjanpitoja. Liiton omistamaa Vähäjärven lomakotia ovat yhdistykset ja jäsenet voineet käyttää jäsenhinnoin. Liiton nykyisten ja entisten aktiivien merkkipäiviä muistettiin onnitteluin ja poismenneiden omaisia suruadressein. Kannatusjäseninä liittoon kuuluu kolme yhteisöjäsentä, Helsingin kirvesmiehet ry (RL os.1), Kulkukauppiasyhdistys ry ja Hollolan Vesikansan työväenyhdistys ry, sekä muutamia henkilöjäseniä. 4. Edunvalvontatyö Liiton edunvalvontatyö on vaikuttamista valtakunnantason päättäjiin ja jäsenyhdistysten tukemista paikallisessa edunvalvontatoiminnassa sekä tiedotus-, koulutus- ja neuvontatoimintaa monivammaisten tueksi Vaikuttamistoiminta Kannanotoissaan ja lausunnoissaan liitto vaati julkisten terveys-, vammais-, vanhus- ym. palvelujen kohentamista sekä vammaisten ja vanhusten oikeuksien turvaamista julkisiin tukiin ja palveluihin: Julkisten terveyspalvelujen rapauttaminen on pysäytettävä (liittovaltuusto ): vaatimuksina terveyspalvelujen takaaminen yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille, terveyskeskusmaksujen poistaminen ja niiden rahoittaminen sairausvakuutuksesta siihen asti, kun oikeudenmukaisempi terveyspalvelujen rahoitusjärjestelmä saadaan aikaan. Valtio vastuussa perusoikeuksien toteutumisesta kunnissa (liittohallitus ): kannanotto valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen vuodelle 2014 mm. peruspalvelujen valtionosuuksien leikkauksista ja aluehallintoviranomaisten toimintaedellytyksistä. Päätösvalta terveydenhuollon voimavaroista säilytettävä demokraattisesti valituilla elimillä (liittohallitus ): terveydenhuoltolain muutoksella ei terveyspalvelujen voimavarojen määrittelyvaltaa saa siirtää ulkoparlamentaariselle suljetulle toimielimelle, ja hoitopäätösten on edelleen perustuttava ensi sijassa hoidon tarpeeseen. Kannanotot lähetettiin mm. sosiaali- ja terveysministerille, peruspalveluministerille, eduskuntaryhmille ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenille. Lisäksi ne toimitettiin tiedoksi tiedotusvälineille, liiton paikallisyhdistyksille, SOSTElle ja muille yhteistyötahoille ja julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä. Liittohallituksen päätöksin osallistuttiin myös SOSTEn lausuntojen laatimiseen mm. kommentoimalla sairausvakuutuslain muutoshanketta, joka koski lääkekulujen maksukattoa (liittohallitus ). Muutoinkin liittohallituksen kokouksissa käsiteltiin säännöllisesti ajankohtaisia sosiaalija terveyslainsäädännön asioita ja vaihdettiin kokemuksia yhdistysten edunvalvonta- ja neuvontatoiminnasta ja paikallisista kysymyksistä. Myös Uusi Invalidi-lehti oli tärkeä edunvalvontaasioiden tiedottamis- ja kokemustenvaihtokanava. Monet liiton paikallisyhdistykset olivat aktiivisesti mukana paikallisissa kamppailuissa mm. terveydenhoito- ja muiden kuntapalvelujen säilyttämisen ja kohentamisen puolesta. Yhdistykset ovat myös pitäneet yhteyttä kuntien virkamiehiin ja luottamushenkilöihin ja kutsuneet heitä tilaisuuksiinsa kuulemaan ja keskustelemaan vammaisten tilanteesta ja tarpeista sekä kunnan palveluista ja tuista. Kannanotoissaan yhdistykset ovat ilmaisseet kuntapäättäjille huolensa mm. paikallisista terveydenhuollon, vammaispalvelujen ja vanhustenhoidon ongelmista.

6 5(10) 4.2. Sosiaalineuvonta Liittotasolla sosiaalineuvontatyötä tehtiin kurssien, muiden tilaisuuksien ja yhdistyskäyntien yhteydessä sekä vastaamalla lukuisiin yhteydenottoihin ja kysymyksiin liiton toimistossa ja lomakodissa. Paikallista toimintaa tuettiin mm. sosiaalineuvontatyön koulutuksella (ks. kohta 5) ja opastuksella, tiedottamalla ajankohtaisista lainsäädäntöasioista ja välittämällä yhdistysten toimintakokemuksia mm. Uusi Invalidi-lehdessä ja liiton toimielinten kokouksissa. Tampereella ja Oulussa järjestettiin avointa sosiaalineuvontatoimintaa. Helsingin yhdistyksellä on toimistossaan kokopäiväinen sosiaalisihteeri. Muutoin yhdistyksissä on henkilökohtaista neuvontatyötä, auttamista hakemusten ja valitusten laatimisessa ym. tehty eri muodoin, mm. kerhojen ja toimistopäivystysten yhteydessä ja yksittäisten aktiivien toimesta. Koska useilla paikkakunnilla olisi halukkuutta paikallisen neuvontatoiminnan käynnistämiseksi mutta tarvittaisiin tukea toiminnan käytännön toteuttamiseen, laadittiin Raha-automaattiyhdistykselle avustusanomus ja projektisuunnitelma vuosina toteutettavaa kehittämisprojektia varten paikallisen sosiaalineuvontatyön tukemiseksi. Ray:n hallitus ei kuitenkaan esittänyt rahoitusta projektin käynnistämiseen vuonna Koulutus- ja kurssitoiminta Koulutustoiminnassa panostettiin syrjäytymisen ehkäisemistä ja paikallista sosiaalineuvontatoimintaa tukevaan koulutukseen sekä ajankohtaisiin sosiaali- ja terveyspolitiikan aiheisiin. Liiton koulutustilaisuudet järjestettiin Vähäjärven lomakodissa. Osallistumismaksut on Ray:n ja DSL:n avustusten ja liiton koulutustuen avulla pyritty pitämään mahdollisimman pieninä, jotta maksu ei rajoittaisi pienituloisimpien osallistumista. Kursseilta kerättiin osallistujien palaute sekä suullisesti että nimettömästi lomakkeilla Ikääntyvät monivammaiset-kurssit Ikääntyvät monivammaiset syrjäytymistä estämässä (Ikmo)-kurssien tavoitteena on opastaa ja kannustaa hakemaan yhteiskunnan palveluja ja tukia sekä vahvistaa ikääntyvien vammaisten omatoimisuutta ja itsetuntoa. Toimintavuonna järjestettiin viisi viisipäiväistä ikmo-kurssia, kaksi keväällä ja kolme syyskaudella. Entiseen tapaan kurssit suunnattiin yhdistyksittäin, jotta sisällössä voitiin ottaa huomioon kuntakohtaisia palvelujen erityispiirteitä ja yhteiskuljetuksilla mahdollisimman moni huonokuntoisempikin pääsi tulemaan kurssille. Kursseille osallistui yhteensä 89 kurssilaista Kuopion (18), Nokian (14) ja Valkeakosken (9), Turun (26), Varkauden (15) ja Kotkan yhdistyksistä (7). Kurssilaisten kokonaismäärä jäi tavoitetta ja edellisvuotta pienemmäksi. Toisaalta kursseilla oli mukana ilahduttavan paljon ensikertalaisia. Kursseilla käsiteltiin mm. kunnallisia vammais-, vanhus- ym. sosiaali- ja terveyspalveluja, Kelan tukia vammaisille ja pienituloisille eläkeläisille, terveyden edistämistä sekä esteettömyys- ja turvallisuusasioita ja arjen apuvälineitä. Luentojen lomassa tehtiin paljon ryhmätöitä, joissa mm. harjoiteltiin yhdessä hakulomakkeiden täyttöä. Kurssilaiset saivat mukaansa luentomateriaalit ja Kelan sosiaaliturvaesitteitä muistin tueksi ja yhdistyksissäkin hyödynnettäväksi. Kurssien vakio-ohjelmaan kuuluivat myös ohjattu aamujumppa, mahdollisuus verenpaineen ja -sokerin mittaukseen, ulkoilutauot sekä yhteiset illanvietot. Tarpeen mukaan käytiin henkilökohtaisia keskusteluja kurssilaisten elämäntilanteesta ja avustettiin mm. hakulomakkeiden täytössä. Kurssien vetäjinä toimivat liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä, luennoitsijoina lisäksi liiton puheenjohtaja Antti Holopainen ja varapuheenjohtaja Timo Piippo ja kurssisihteerinä liiton toimistotyöntekijä Minna Nieminen. Vuoden 2013 ikmo-kurssilaisista noin kolme neljäsosaa (74 %) oli 70 vuotta täyttäneitä, keski-ikä oli runsaat 74 vuotta. Alle 65-vuotiaita oli noin joka kymmenes. Joka neljännen kurssilaisen kuukausitulot olivat alle euron, kaikkiaan yli 2/3:lla tulot jäivät alle euron kuukaudessa. Tiedonsaanti yhteiskunnan tuista ja opastus tukien hakemiseen oli siis monelle varmaan hyvinkin tarpeen, mikä tuli esille myös kirjallisissa kurssipalautteissa: Kurssilta odotettiin uutta ja ajankohtaista tietoa vammaisten oikeuksista ja sosiaali- ja terveyspalveluista, ja useimpien (76 %) vastaajien mielestä odotukset täyttyivät jopa erittäin hyvin.

7 6(10) Kurssin kokonaisarviossa asteikolla 1 10 tuli vastausten keskiarvoksi 9,2 ja yleisin arvosana oli täysi kymppi. Tuhdin tietopaketin ohella palautteissa kiiteltiin mm. asioiden selkeää ja ymmärrettävää esittämistä ja mukaan saatuja kirjallisia materiaaleja, kursseilla vallinnutta hyvää henkeä ja sosiaalista kanssakäymistä niin illanvietoissa, vapaa-ajalla kuin ryhmätöissäkin. Kurssien jälkeen yhdistyksissä on aktivoiduttu hakemaan tarpeellisia tukia ja auttamaan oikeuksien hakemisessa, ja kurssiteemoja on otettu kerhoissa opintoaiheiksi. Ikmo-kurssien välityksellä tuettiin osaltaan myös paikallista neuvonta- ja edunvalvontatyötä. Kurssien sisältöä ja toimintamuotoja on kertyneiden kokemusten ja palautteiden pohjalta jatkuvasti kehitetty resurssien mukaan Sosiaalineuvontatyön koulutus Paikallisen neuvonta- ja vertaistukitoiminnan vahvistamiseksi järjestettiin sosiaalineuvonnan kertaus- ja täydennyskurssi neuvontatyötä yhdistyksessään tai toiminta-alueillaan tekeville tai aloitteleville. Kurssin vetäjinä toimivat liiton toimihenkilöt Marja-Leena Kalkkinen ja Tarja Västilä. Kurssilla kerrattiin yhteiskunnan keskeisten tukien ja palvelujen pääkohdat ja muutoksenhaun ennakkotapauksia erityisesti neuvontatyön ja -tilanteiden vaatimusten näkökulmasta. Sosiaalineuvonnan järjestämisen ja neuvontatilanteiden ohjeita ja vinkkejä täydensi toimintaterapeutti Kati Sankalan (Kanta-Hämeen Muistiyhdistys) luento muistiongelmaisten kohtaamisesta neuvontatilanteissa. Kurssin keskeistä antia olivat ryhmätyöharjoitukset, joissa pohdittiin toimintamalleja ja -mahdollisuuksia erilaisissa haasteellisissa neuvontatilanteissa, sekä neuvontatyön kokemusten vaihto eri puolilta maata tulleiden kurssilaisten kesken. Kokemusten vaihtoa olisi kaivattu enemmänkin. Kurssille osallistui 18 henkilöä kuudesta liiton yhdistyksestä. Vaikka kurssi ei ehkä parhaalla mahdollisella tavalla tavoittanutkaan kohderyhmäänsä, olivat kurssilaisten palautteet hyvin positiivisia Muu opintotoiminta Liittovaltuustoseminaarissa keskusteltiin pienituloisten toimeentulosta hyvinvointivaltion tilaan ja köyhyyspolitiikkaan laajasti perehtyneen tutkimusprofessori Heikki Hiilamon (Kela) alustuksen johdattelemana. Seminaariin osallistui liittovaltuuston ja liittohallituksen jäseniä ja muita yhdistysten edustajia, yhteensä 24 henkilöä 10 paikallisyhdistyksestä. Syysseminaari järjestettiin liiton 65-vuotisjuhlan merkeissä. Liiton entinen puheenjohtaja, Helsingin sosiaalipäivystyksen päällikkö Olli Salin alusti otsikolla Hyvinvointivaltion rapauttaminen missä nyt mennään ja lääketieteen historian dosentti, LKT Heikki S. Vuorinen aiheesta Sosiaalis-taloudellinen kriisi uhkaa terveyttä. Alustukset herättivät vilkkaan keskustelun, jossa esille nousivat erityisesti kunnallisten kotipalvelujen heikko tila sekä vaatimus terveyskeskusmaksujen poistamisesta. Seminaariin osallistui 65 henkilöä 13 yhdistyksestä. Seminaarin yhteydessä vietettiin liiton vuosijuhlaa pienimuotoisessa iltatilaisuudessa. Alustusten ja niistä saatujen tietojen ja virikkeiden ohella osallistujat pitivät koulutustilaisuuksien arvokkaana antina vuorovaikutusta ja kokemustenvaihtoa muiden yhdistysten aktiivien kanssa. Paikallisyhdistykset järjestivät omaa opintotoimintaa säännöllisesti kokoontuneissa kerhoissaan. Jäsenet osallistuivat aktiivisesti myös alueellisiin sosiaalifoorumeihin ja muihin paikallisiin koulutustilaisuuksiin. 6. Tiedotustoiminta 6.1. Uusi Invalidi -lehti Uusi Invalidi -lehteä julkaistiin neljä 12-sivuista numeroa. Lehtien pääteemoina olivat: 1/13 Terveyspalvelut 2/13 Hoivan uusjako ja vammaisten ja vanhusten asuminen 3/13 Yhteisöllisyys apuna yksinäisyyteen 4/13 Toteutuuko oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo? Maaliskuun lehdessä 1/13 raportoitiin lisäksi liittovaltuuston kokouksesta ja seminaarista ja syyskuun numerossa 3/13 liiton kulttuuripäiviltä. Joulukuun lehdessä 4/13 oli syysseminaarin antia ja perinteiseen tapaan myös yhdistysten vuosikokousilmoituksia sekä liiton yhdistysten, jäsenten, ystävien ja yhteistyökumppanien joulutervehdykset.

8 7(10) Lehden toimituskuntana oli liittohallituksen nimeämä lehtityöryhmä (ks. edellä kohta 2.4). Päätoimittajana toimi liiton puheenjohtaja Antti Holopainen, toimitussihteerinä Marja-Leena Kalkkinen ja palkkiopohjaisena taittajana Asmo Koste. Toimittaja Hannu Oittinen kirjoitti lehtityöryhmän tilauksesta lehteen mm. henkilöhaastatteluja juttukohtaisin palkkioin. Lehden pääkirjoitukset kirjoitti päätoimittaja. Näkökulma-palstan kirjoittajat kommentoivat ajankohtaisia tai muutoin tärkeinä pitämiään asioita. Lehdessä julkaistiin säännöllisesti mm. jäsen- ja asiantuntijahaastatteluja, tietoa sosiaali- ja terveyslainsäädännön muutoksista ja hankkeista sekä liiton kannanotot ja ilmoitukset. Maksuttomalla toimintapalstalla liiton yhdistykset tiedottivat tulevasta toiminnastaan. Liiton yhdistykset ja yksittäiset jäsenet olivat hyvin aktiivisia lehden avustajina. Yhdistyksistä tuli juttuja ja kuvia mm. paikallisista kamppailukysymyksistä, edunvalvontakokemuksista ja yhdistysten muista toiminnoista ja tapahtumista. Ongelmana oli lähinnä palstatilan niukkuus, jonka vuoksi tekstejä jouduttiin toisinaan lyhentämään eikä kaikki suunniteltu aineisto lehteen mahtunutkaan. Lehti painettiin Satakunnan Painotuote Oy:ssä (SPOY). Kokonaispainos oli runsaat kpl. Liiton paikallisyhdistysten jäsenet saivat Uusi Invalidi-lehden jäsenetuna. Liiton tilauksina lehteä meni eri järjestöille, päättäjille, virastoihin ym. ja yhdistysten esitysten mukaan paikallisiin terveyskeskuksiin, kirjastoihin ja muihin julkisiin tiloihin. Lisäksi lehteä toimitettiin yhdistyksille nippuina jaettavaksi jäsenhankinnan tukena ja paikallisissa tilaisuuksissa, ja se on luettavissa netissä liiton kotisivuilla. Lehden ilmoitustulot jäivät vähäisiksi joulutervehdysilmoituksia lukuun ottamatta Muu tiedotustoiminta Liiton kannanotot toimitettiin kulloistenkin kohdetahojen lisäksi kaikille eduskuntaryhmille sekä tiedoksi tiedotusvälineille ja liiton yhdistyksille ja aiheen mukaan eri järjestöille. Liiton, Uusi Invalidi-lehden ja Vähäjärven lomakodin kotisivut toimivat tutussa osoitteessa Kotisivuja päivitettiin ja täydennettiin liiton toimistossa ja lomakodissa tarpeiden ja voimavarojen mukaan. Kotisivujen kautta liittoon tuli useita yhteydenottoja, mm. jäsenhakemuksia yhdistyksiin. Liiton esitettä ja Uusi Invalidi-lehteä käytettiin yhdistysten jäsenhankinnan ja esittelyn tukena eri tilaisuuksissa. Paikallisyhdistyksille tiedotettiin yhdistyskirjeissä, Uusi Invalidi-lehdessä, yhdistyskäynneillä ja liiton tilaisuuksien yhteydessä ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, järjestöllisistä tehtävistä ja liiton toiminnasta. Mm. liiton kurssien kautta yhdistyksille toimitettiin myös Kelan perusturvaesitteitä ja muita ajankohtaisia aineistoja. Sähköpostia käytettiin liiton hallinnossa, ulkoisessa tiedotuksessa ja kirjeenvaihdossa ja lisääntyvässä määrin myös yhdistysten ja liiton toimiston välisessä yhteydenpidossa. 7. Sosiaalilomat Ray:n tukemat sosiaalilomat toteutettiin edellisen vuoden tapaan monivammaisten virkistyslomina yhteistyössä Solaris-lomien kanssa Vähäjärven lomakodissa. Lomajaksot olivat , ja Viisipäiväisen täysihoitoloman omavastuuosuus oli 50 euroa. Lomien hausta, hakukäytännöstä ja kriteereistä tiedotettiin kevään yhdistyskirjeissä, Uusi Invalidilehdessä ja liiton kotisivuilla. Tarvittaessa yhdistyksissä autettiin ikääntyneitä jäseniä hakulomakkeiden täytössä. Lomahakemukset toimitettiin pääosin liiton toimiston kautta Solaris-lomiin, joka teki päätökset lomien myöntämisestä. Vuoden 2014 lomien hakuaika ja tiedotus käynnistyi syksyllä. Sosiaalilomaviikkojen ohjelmaan kuului tietoiskuja ja keskustelua sosiaali- ja terveyspalveluista sekä monenlaista yhteistä liikunta-, harrastus-, virkistys- ym. ohjelmaa. Lomalaisilla oli mahdollisuus myös verenpaine- ja verensokerin mittaukseen ja henkilökohtaiseen sosiaalineuvontaan sekä hierontaan ja jalkahoitoihin. Sosiaaliloman Vähäjärvellä vietti kaikkiaan 74 henkilöä, lisäksi kullakin kolmella lomajaksolla oli mukana liittohallituksen nimeämä ryhmävastaava. Lomalaisista 76 % oli vähintään 70-vuotiaita ja runsas kolmasosa oli täyttänyt 80 vuotta, keski-ikä oli noin 76 vuotta. Naisia oli yli 3/4 lomalaisista. Palautteet lomaviikoilta olivat hyvin positiivisia, ja lomat oli koettu mukaviksi tilaisuuksiksi tutustua uusiin ihmisiin kun väkeä oli eri puolilta maata.

9 8(10) 8. Kulttuuri- ja harrastustoiminta Liiton XXIX Vammaiskulttuuripäivät järjestettiin kesäkuuta Vähäjärvellä lomakodin 50-vuotisjuhlavuoden merkeissä. Perinteiseen viikonlopputapahtumaan osallistui pitkälti toistasataa liiton jäsentä ja ystävää 15 yhdistyksestä ympäri maan. Jo kulttuuripäivien aattona, perjantai-iltapäivänä oli lomakodissa avoimet ovet ja myös tilaisuus tutustua maalämpöjärjestelmän esittelyyn. Kulttuuripäivät avasi liiton varapuheenjohtaja Timo Piippo, ja juhlapuheen piti liiton entinen puheenjohtaja Olli Salin. Tilaisuuden juonsivat Paavo Antikainen Kuopiosta ja Senja Räsänen Helsingistä, ohjelmiston koordinoi Ritva Korhonen Lahdesta ja mm. arpamyynti hoidettiin myös talkoohengessä. Viikonlopun aikana nähtiin upea ja monipuolinen kirjo yhdistysten edustajien laulu-, sketsi-, lausuntaja musiikkiesityksiä. Lauantai-iltana nautittiin kesäillan tunnelmista rantagrillillä yhteislaulun, makkaranpaiston, spontaanien ohjelmaesitysten ja rupattelun merkeissä. Yhdistysten taitavien ja ahkerien askartelu- ja käsityökerhojen ja yksittäisten jäsenten kädentaitojen näyttely oli esillä lomakodin Linnea-salissa. Uutena elementtinä näyttelyantia rikastuttivat Reetta Nisulan luontoaiheiset valokuvat. Ohjelman lomassa käydyn tiukan boccie-kisan päätteeksi kiertopalkinto palasi Vilppulasta Lappeenrantaan. Kulttuuripäivien lopuksi jaettiin kunniakirjat esiintyjille, näyttelytöiden tekijöille ja muille, joiden vapaaehtoistyöllä koko antoisa ja virkistävä tapahtuma oli taas kerran saatu aikaan. Liiton kurssien ja muiden tilaisuuksien illanvietoissa on osallistujien omaehtoinen ohjelmatoiminta yhteislaulu, musiikki-, laulu- ja runoesitykset, tarinankerronta, seuraleikit ym. ollut tärkeänä virkistyksenä ja yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistajana. Jäsenistön omia runoja, pakinoita, valokuvia ym. julkaistiin Uusi Invalidi-lehdessä. Liiton paikallisyhdistyksissä toimi aktiivisia, säännöllisesti kokoontuvia askartelu- ja käsityökerhoja sekä ohjelmaryhmiä, liikunta- ja muita harrastuskerhoja. Laulu, musisointi ja käden taidot ovat muutoinkin mukana lähes kaikessa yhdistysten toiminnassa. Yhdistysten retkeily- ja matkailutoiminta oli myös runsasta: retkiä tehtiin toisiin yhdistyksiin, Vähäjärven lomakotiin, teatteri- ym. kulttuuritapahtumiin, lähiseudun nähtävyyksiin ja luontokohteisiin ja ulkomaillekin. 9. Yhteistyö ja edustukset eri järjestöissä Liiton toimihenkilöt ja muut edustajat osallistuivat yhteistyöjärjestöjen ja asiantuntijaorganisaatioiden, mm. Suomen sosiaali ja terveys (SOSTE) ry:n, Raha-automaattiyhdistyksen (Ray), Valtakunnallisen vammaisneuvoston (Vane), Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Demokraattisen Sivistysliiton (DSL) seminaareihin ja koulutus-, tiedotus- ym. tilaisuuksiin. Puheenjohtaja Antti Holopainen on SOSTEn valtuuston varajäsen. DSL:n johtoelimissä liittoa edustavat liiton toimihenkilöt, Tarja Västilä liittohallituksen jäsenenä ja Marja-Leena Kalkkinen liittovaltuuston varapuheenjohtajana. Päivi Koivunen on liiton edustajana Suomen DPI ry:n hallituksessa. Toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen on mukana SOSTEn eri teemaverkostoissa. Liiton edustajiksi eri järjestöjen kokouksiin oli nimetty seuraavat henkilöt: - Raha-automaattiyhdistys RAY: Pauli Toikka (varalla Tapio Tenhunen) - Suomen sosiaali ja terveys ry SOSTE: Marja-Leena Kalkkinen (Pauli Toikka) - Suomen DPI ry: Päivi Koivunen (Tapio Tenhunen) - Demokraattinen Sivistysliitto ry DSL: Marja-Leena Kalkkinen (Ritva Korhonen) - Terveysrintama ry: Ritva Korhonen (Anni Tiainen) - Hauhon Reitti ry: Tarja Västilä. Useilla liiton paikallisyhdistyksillä on edustajansa alueensa vammaisneuvostossa ja muissa paikallisissa vammaisten ja eri järjestöjen yhteistyöelimissä. Yhdistykset ovat myös harjoittaneet eri muodoin yhteistyötä muiden paikallisten järjestöjen, mm. vammais-, potilas-, eläkeläis-, asukas-, työväen- ja työttömien yhdistysten kanssa.

10 9(10) 10. Vähäjärven lomakoti Liiton omistama Vähäjärven lomakoti oli liiton ja sen paikallisyhdistysten sekä muiden järjestöjen ja yksityisten henkilöiden käytössä. Lomakodissa järjestettiin liiton koulutus- ym. tilaisuudet, yhdistysten virkistys- ja liikuntapäiviä sekä yhteistyössä Solaris-lomien kanssa liiton sosiaalilomat. Vuoden aikana lomakodissa oli yöpymisiä kaikkiaan Päivätilaisuuksia oli 34 ja niissä kävijöitä yhteensä noin 400. Toimintavuonna lomakodin käyttö jonkin verran vilkastui, mm. erilaiset perhejuhlat ovat tulleet osaksi lomakodin toimintaa. Yleinen taloudellinen tilanne ja ihmisten käytössä olevien rahojen niukkeneminen näkyvät kuitenkin lomakodissa ryhmien pienentymisinä ja lomaaikojen lyhenemisenä. Alkuvuodesta saatiin maalämpö toimintaan ja Hämeen ELY-keskus maksoi lämmitysremonttiin avustuksen, joka käytettiin lainan lyhennykseen. Lomakodin kiinteistö vaatii jatkuvaa huoltoa ja korjausta. Vuoden aikana lomakodissa tehtiin pieniä ja vähän suurempiakin korjauksia ja huoltoja. 11. Talous ja henkilöstö Raha-automaattiyhdistyksen (Ray) toiminta-avustukset muodostavat perustan liiton taloudelle ja toimintakyvylle. Toimintavuodelle 2013 Ray myönsi liitolle yleisavustusta (haettiin ). Liiton toivomuksen mukaisesti yhdistettiin aiemmin kohdennettuna myönnetty ikmo- ja neuvontakurssien avustus nyt yleisavustukseen. Aktiivisella yhteydenpidolla Ray:n avustusvalmistelijoihin ja määrätietoisella lisärahoitustarpeiden perustelemisella saatiin avustukseen jonkin verran tasokorotusta. Korotus ja sen mahdollistama toimistotyöntekijän rekrytointi keväällä 2013 tuli todella tarpeeseen; valitettavasti avustus ei kuitenkaan riittänyt kokopäiväisen työntekijän palkkaamiseen. Tukea koulutus- ja kulttuuritoimintaan saatiin DSL:n opintokeskukselta mm. ikääntyneempien osallistujien kurssimaksuja alentavina opintoseteleinä. Liiton suurimpia kustannuseriä olivat henkilöstömenot, Uusi Invalidi-lehti sekä toiminta-avustukset yhdistyksille. Vuoden 2013 tilinpäätös osoittaa poistojen jälkeen euron ylijäämää. Liiton toimihenkilöitä olivat toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen, taloudenhoitaja Tarja Västilä (50 %) sekä alkaen osa-aikainen (50 %) toimistotyöntekijä Minna Nieminen. Kaikkien toimenkuvat ovat käytännössä huomattavasti tehtävänimikkeitä laajemmat. Vähäjärven lomakodissa työskentelivät johtajana Tarja Västilä (50 %), talonmies-vahtimestarina Pekka Alin, kokkina Pekka Naukkarinen ja siivoojana Pirjo Tuominen. Tarpeen mukaan sijaisena ja kiireapuna lomakodin keittiössä ja siivouksessa toimi Marja Kokko. Mittaamattoman arvokkaan panoksen liiton toiminnan ja talouden tueksi antoivat liiton yhdistykset ja yksittäiset jäsenet lahjoituksin ja talkootöin. 12. Toiminnan seuranta- ja arviointikäytännöt Tammikuussa kartoitettiin vuosittaisella toimintakyselyllä liiton paikallisyhdistysten toimintamuotoja ja -aktiivisuutta sekä palautetta liiton toiminnan kehittämiseksi. Liittovaltuusto käsitteli maaliskuussa liittohallituksen valmisteleman kertomuksen ja arvion edellisen vuoden toiminnasta ja taloudesta sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vuodelle Liittohallituksen kokouksissa ja valmistelevissa työryhmissä tarkasteltiin säännöllisesti liiton keskeisten toiminta-alueiden (edunvalvontatyö, neuvonta, koulutus, lehti ja muu tiedotus ym.) toteutusta ja saatua palautetta sekä liiton ja lomakodin taloudellista tilannetta ja näkymiä. Koulutustilaisuuksien osallistujilta kerättiin kurssien päätöskeskusteluissa ja nimettömillä palautelomakkeilla systemaattisesti palautetta ja kehittämistoiveita, joita hyödynnettiin koulutustoiminnan ja -muotojen jatkuvassa kehittämisessä. Liiton toimi- ja luottamushenkilöiden yhdistyskäynnit, yhdistysten ja jäsenten yhteydenotot liittoon sekä kurssien ym. tapahtumien yhteydessä käydyt keskustelut ovat täydentäneet kuvaa toiminnasta ja jäsenistön tarpeista. Ray:lle on liiton toimisto toimittanut pyydetyt seuranta- ja arviointitiedot liiton toiminnasta ja tilasta, ja toimihenkilöt ovat osallistuneet Ray:n ja SOSTEn järjestämiin arviointikoulutuksiin.

11 10(10) 13. Yhteenvetoa ja arviota Sosiaaliturvan ja -palvelujen heikentäminen ja talouskriisin vaikutusten kaataminen vähäväkisimpien kannettaviksi ovat edelleen korostaneet monivammaisten ja pitkäaikaissairaiden edunvalvonnan tarvetta ja merkitystä. Kuntapalvelujen järjestämistapojen muutokset ja erilaistuminen ovat osaltaan lisänneet tarvetta paikalliseen edunvalvontatyöhön ja neuvontaan. Toimintavuonna panostettiinkin edelleen syrjäytymistä ehkäisevään ja paikallista neuvontatyötä tukevaan koulutukseen ja kokemustenvaihtoon sekä tiedotukseen. Palaute on ollut varsin positiivista: esimerkiksi liiton lehteä ja kursseilla käsiteltyjä asioita on pidetty tärkeinä ja hyödyllisinä. Ray:n avustuksen korotus mahdollisti liiton henkilöstön lisäyksen ja auttoi selviytymään välttämättömien kustannusten noususta. Liiton resurssit ovat kuitenkin olleet edelleen niukat, mikä on rajoittanut toiminnan laajentamista ja uusia toiminnallisia avauksia. Toiminnan kehittämistyö onkin ollut lähinnä jatkuvaa sisällöllistä kehittämistä ja pyrkimystä resurssien tehokkaaseen käyttöön. Saavutetut tulokset eivät olisi olleet mahdollisia ilman henkilöstön monitoimisuutta ja hyvää yhteistyötä sekä ennen muuta yhdistysten ja jäsenistön aktiivista osallistumista, tukea ja talkoohenkeä. 65-vuotiaan liittomme vahva perinne, yhdessä tekemisen, talkootyön ja yhteisöllisyyden henki on tänäkin toimintavuonna näkynyt mm. paikallisyhdistysten moninaisena opinto-, neuvonta-, harrastusym. toimintana, aktiivisena osallistumisena ja kokemusten jakamisena liiton kursseilla, seminaareissa ja kokouksissa, runsaana juttutarjontana Uusi Invalidi- lehteen, vammaiskulttuuripäivien järjestelyissä ja ohjelmistossa sekä huolenpitona myös liiton lomakodista. Kiitokset yhdistyksille ja liiton väelle! LIITON TOIMINTAA VUONNA 2013 KALENTERIYHTEENVETONA: TAMMIKUU: Yhdistyskirje 1/13 & toimintakysely yhdistyksille HELMIKUU: Liittohallituksen kokous 2.2. Yhdistyskirje 2/13 Paikallisyhdistysten vuosikokoukset MAALISKUU: Liittohallituksen kokous Liittovaltuustoviikonloppu: seminaari ja kokous Uusi Invalidi-lehti 1/13 ilmestyi HUHTIKUU: Yhdistyskirje 3/13 Ikmo-kurssi 1 (Kuopion yhdistykselle) TOUKOKUU: Sosiaalilomaviikko Liittohallituksen kokous Ikmo-kurssi 2 (Nokian ja Valkeakosken yhdistyksille) Uusi Invalidi-lehti 2/13 ilmestyi Projektisuunnitelma ja -avustushakemus Ray:lle KESÄKUU: XXIX Vammaiskulttuuripäivät HEINÄKUU: Sosiaalilomaviikko ELOKUU: Yhdistyskirje 4/13 Liittohallituksen seminaari ja kokous SYYSKUU: Ikmo-kurssi 3 (Turun yhdistykselle) Yhdistyskirje 5/13 Sosiaalilomaviikko Liittohallituksen kokous Uusi Invalidi-lehti 3/13 ilmestyi Vuoden 2014 yleisavustushakemus Ray:lle LOKAKUU: Syysseminaari Ikmo-kurssi 4 (Varkauden ja Hämeenlinnan yhdistyksille) MARRASKUU: Yhdistyskirje 6/13 Ikmo-kurssi 5 (Rauman ja Kotkan yhdistyksille) Sosiaalineuvontatoiminnan kurssi JOULUKUU: Uusi Invalidi-lehti 4/13 ilmestyi. Liittohallituksen kokous