VAIKUTTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT TERVEYSALALLA. Ensimmäinen terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi Helsinki.

Transkriptio

1 VAIKUTTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT TERVEYSALALLA Ensimmäinen terveysalan koulutuksen kansallinen konferenssi Helsinki Abstraktit

2 Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysala Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos I TERVEYSALAN KANSALLINEN KONFERENSSI VAIKUTTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT TERVEYSALALLA Helsinki Konferenssiabstraktit Toimittajat Maija Hupli Ninja Lehtonen Melissa Rask Leena Salminen

3 Konferenssin järjestämiseen osallistuneet Konferenssin puheenjohtaja Elina Eriksson, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Konferenssin johtoryhmä Elina Eriksson, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Johanna Holvikivi, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Arja Häggman-Laitila, kehittämispäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kaarina Pirilä, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Taru Ruotsalainen, organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja, kehittämispäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Helena Leino-Kilpi, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Maija Hupli, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Leena Salminen, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Melissa Rask, assistentti, Metropolia Ammattikorkeakoulu Tieteellinen toimikunta Helena Leino-Kilpi, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Arja Häggman-Laitila, kehittämispäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Salla Sipari, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kaarina Pirilä, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Eija Grönroos, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Maija Hupli, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Organisaatiotoimikunta Taru Ruotsalainen, organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja, kehittämispäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anneli Sarajärvi, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Saija Flinkkilä, koulutusvastaava, Metropolia Ammattikorkeakoulu Melissa Rask, assistentti, Metropolia Ammattikorkeakoulu Leena Salminen, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos

4 Sisällys Hyvä konferenssiin osallistuja 1 Konferenssiohjelma 2 Rinnakkaissessiot 4 Posteriesitysten aikataulu 13 Tiivistelmät Suulliset esitykset 22 Posteriesitykset 101

5 Hyvä konferenssiin osallistuja, Tervetuloa maamme ensimmäiseen kansalliseen terveysalan koulutuksen konferenssiin! Konferenssin järjestäjinä toimivat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveysala ja Turun yliopiston hoitotieteen laitos. Metropolia Ammattikorkeakoulu on maamme suurin terveysalan koulutusorganisaatio ja terveysalan koulutustutkimus on osa Turun yliopiston hoitotieteellistä tutkimusstrategiaa. Olemme valinneet konferenssin teemaksi Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalan koulutuksessa. Teema on ajankohtainen monesta näkökulmasta tarkasteltuna. Ensinnäkin, opetus- ja kulttuuriministeriön ohjaus korkeakouluille painottuu tulevaisuudessa aikaisempaa selvemmin koulutuksen vaikuttavuuden ja laadun arviointiin. Vaikuttavuus saavutetaan vain sillä, että koulutusorganisaation kaikkien yksiköiden toiminta on vaikuttavaa. Vaikuttavuuden kriteerit puolestaan tulevat yhteiskunnan tarpeista: terveysalan koulutuksen on tuotettava potilaan, perheen, potilasryhmien ja väestön kannalta vaadittavaa osaamista. Kaikissa korkeakouluissa ja yliopistoissa tuleekin olla osaamisperustaiset opetussuunnitelmat vuonna Toiseksi, koulutuksen vaikuttavuuden tulee perustua näyttöön. Näytön tasoista erityisesti tutkimusnäyttö on tarpeen. Tutkimusnäyttöä tulee tuottaa siitä, mitä tuloksia koulutus tuottaa, miten koulutuksesta valmistuvat hallitsevat ammattinsa ja kykenevät sitä kehittämään ja mitkä opettajien opetusmenetelmistä ja ratkaisuista ovat vaikuttavia. Näytön rakentaminen perustuukin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän yhteistyöhön. Kolmanneksi, osaaminen saavutetaan erilaisissa oppimisympäristöissä. Tulevaisuudessa korostuvat avoimet oppimisympäristöt, verkostoituminen, joustavuus, yksilölliset oppimispolut sekä asiantunteva oppilaanohjaus. Myös oppimisympäristöjen kehittäminen vaatii tutkimusta. Tässä konferenssissa raportoidaan uusinta tutkimustietoa ja kehittämishankkeita yliopistoista, ammattikorkeakouluista sekä terveydenhuollon organisaatioista. Pääluennoitsijat avaavat erilaisia näkökulmia oppimisympäristöihin ja rinnakkaisluennot ja posterit täydentävät teemoja. Konferenssissa on kaikkiaan 160 suullista tai posteriesitystä. Konferenssin järjestämisessä tarvitaan useiden eri henkilöiden työpanosta ja eri tahojen hyvää yhteistyötä, mikä on onnistunut erinomaisesti. Kiitämme konferenssin johtoryhmän puolesta kaikkia työhön osallistuneita. Kiitämme myös maamme yliopistoja, korkeakouluja ja organisaatioita kiinnostuksesta kongressia kohtaan. Toivomme konferenssin olevan innostava tapa koota kuluneen lukuvuoden tuloksia ja innostavan tulevien vaikuttavien oppimisympäristöjen kehittämiseen. Helsingissä ja Turussa palmusunnuntaina 2011 Elina Eriksson, THT, dosentti Terveys- ja hoitoalan johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Konferenssin johtaja Helena Leino-Kilpi, THT, professori Professori, laitoksen johtaja Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos Konferenssin tieteellisen toimikunnan pj 1

6 Konferenssiohjelma ma Päivän puheenjohtajana toimii lehtori Leena Salminen, Turun yliopisto Ilmoittautuminen ja aamukahvi Konferenssin avaus Musiikkiesitys: 3½ Men Erja Heikkinen, opetusneuvos, OKM Elina Eriksson, konferenssin johtaja, johtaja, Metropolia AMK Helena Leino-Kilpi, konferenssin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori, Turun yliopisto Nuoret uusissa oppimisympäristöissä: mitä ja miten opitaan? Kimmo Jokinen, professori, Jyväskylän yliopisto Posteriesityksiin tutustumista Lounas Rinnakkaissessiot Kahvitauko Moniammatillinen yhteistyö Ohjattu harjoittelu I Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys Verkko-oppiminen Sosiaalisen median mahdollisuudet terveysalan koulutuksessa Tarmo Toikkanen, tutkija, Aalto-yliopisto Rinnakkaisessiot Oppimisen lähestymistavat Oppimisen ja tutkimuksen kumppanuus Johtaminen osaamisen edistäjänä Elämänlaajuisen osaamisen vahvistaminen Iltajuhla, Bulevardi 31 2

7 Konferenssiohjelma ti Päivän puheenjohtajana toimii johtaja Johanna Holvikivi, Metropolia Ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen Päivän avaus Taru Ruotsalainen, konferenssin organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja, kehityspäällikkö, Metropolia AMK Terveysalan koulutuksen tuloksellisuus ja vaikuttavuus Helena Leino-Kilpi, professori, Turun yliopisto Kahvitauko Rinnakkaissessiot Työelämän innovatiiviset oppimisympäristöt I Työelämän innovatiiviset oppimisympäristöt II Osaamisen kehittäminen ja arviointi Opettajuus Posteriesityksiin tutustumista Lounas Välittäjä Kati Outinen, professori, Teatterikorkeakoulu Rinnakkaissessiot Konferenssin päätös Ongelma- ja kokemusperäinen oppiminen I Ongelma- ja kokemusperäinen oppiminen II Ohjattu harjoittelu II Simulaatioympäristöt Johanna Holvikivi, johtaja, Metropolia AMK Maija Hupli, lehtori, Turun yliopisto 3

8 Rinnakkaisesitysten aikataulut 4

9 RINNAKKAISESITYKSET I Maanantai klo MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ Puheenjohtaja Marianne Teräs, Helsingin yliopisto Luentosali T-D102, 1. krs klo Training ward - moniammatillinen osastoharjoittelu Oulun yliopistollisen sairaalan medisiinisellä tulosalueella. Tuomikoski Annukka, Laitinen Arja, Mäenpää Pia, Hakala Satu Learning Cafe -oppimistilanteet moniammatillinen harjoittelu Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja Nuorten vastuualueella. Vehkaperä Anne, Koskela Terttu, Sivonen Pirkko, Virtanen Jaana Moniammatillisen oppimisterveyskeskusympäristön kehittäminen. Laitila- Özkoc Leila, Tervaskanto-Mäentausta Tiina, Kaisto Tuula Hammashoitaja mukana hammaslääketieteen opetuksessa ja arvioinnissa. Aaltonen-Charifi Tuula Nautin opiskelusta - opiskelua uusin menetelmin moniammatillisesti ja koulutusohjelmarajat ylittäen. Honkanen Hilkka, Veijola Arja 2. OHJATTU HARJOITTELU I Puheenjohtaja Asta Heikkilä, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Luentosali T-F102, 1. krs klo Opiskelijaohjauksen kehittämishanke HYKS Psykiatrian tulosyksikössä ja Helsingin Terveyskeskuksen Psykiatriaosastossa. Rajala Tuula, Rikman Ursula Opiskelijoiden yhteinen harjoittelupäivä Oys:n sisätautien tulosyksikössä. Tuomikoski Annukka, Väänänen Helena Kliinisten opettajien toimintamallin merkitys oppimisympäristön kehittämisessä yliopistosairaalassa. Pohjamies-Molander Netta, Ruuskanen Susanna, Eckardt Margit, Keijonen Pia, Koota Elina, Meretoja Riitta Ensimmäinen ohjattu harjoittelu sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta. Melender Hanna-Leena, Sandvik Ann-Helén, Salmu Marita, Jonsén Elisabeth, Hilli Yvonne 5

10 13.50 Eettisen osaamisen tukeminen käytännön ohjatussa harjoittelussa EETU - kehittämishanke Eckhardt Margit, Halme Annika, Koota Elina Kostamo Päivi Liljeström Lars, Poikkeus Tarja Rajala Tuula 3. MONIKULTTUURISUUS JA KANSAINVÄLISYYS Puheenjohtaja Mikko Saarikoski, Turun yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu Luentosali T-C211, 2. krs klo Hoitotyön koulutuksen haasteet Euroopassa. Salminen Leena, Stolt Minna, Saarikoski Mikko, Suikkala Arja, Vaartio Heli, Leino-Kilpi Helena Oppimisympäristöjen tuki opiskelijoiden asiakaslähtöisyydelle. Kalam- Salminen Ly, Aro Ilme, Routasalo Pirkko Kansainvälinen opiskelukokemus ja siinä kohdatut ongelmat hoitotyön opiskelijoiden arvioimana. Hosio Sanna Opiskellaan laadukasta digitaalista kuvantamista verkossa oppien. Grönroos Eija, Henner Anja, Varonen Heidi, Kurtti Juha Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset kliinisessä oppimisympäristössä yhdeksässä EU maassa. Saarikoski Mikko, Leino-Kilpi Helena 4. VERKKO-OPPIMINEN Puheenjohtaja Kaarina Pirilä, Metropolia ammattikorkeakoulu Teorialuokka T-C210, 2. krs klo Potilasohjauksen asiantuntijaksi verkossa opiskellen. Hynynen Marja- Anneli, Mikkonen Irma Sosiaalinen media - vaihtoehtoisia työvälineitä terveystieteiden opettajaopiskelijoille. Stolt Minna, Lehtonen Ninja, Salminen Leena Verkostoituva oppiminen. Saranki-Rantakokko Sirkka Vauvaperheille kehitetyn verkkopalvelun tuki vanhemmille pilottitutkimus. Sinisaari-Eskelinen Maarit, Rekola Leena, Salonen Anne, Kaunonen Marja, Hannula Leena 6

11 RINNAKKAISESITYKSET II Maanantai klo OPPIMISEN LÄHESTYMISTAVAT Puheenjohtaja Hanna-Leena Melender, Vaasan ammattikorkeakoulu Luentosali T-D102, 1. krs klo Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ongelmaperustaisesti. Heikkilä Anna-Leena, Tervo Hellevi Yrittäjyysopetus terveysalan koulutuksen eri oppimisympäristöissä. Kaitala Elina, Salminen Leena, Heinonen Jarna, Leino-Kilpi Helena Uudenlaiset opetussuunnitelmat mahdollistavat ammattiin oppimisen muuttuvissa toimintakulttuureissa. Jokinen Pirkko, Mikkonen Irma Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto kehittää työelämää ja tuottaa uutta kuntoutusosaamista. Jämsä Ulla Lähihoitajakoulutuksen opettajien arviointiosaaminen. Salonen Tiina, Kirkko-Jaakkola Seija, Salminen Leena 6. OPPIMISEN JA TUTKIMUKSEN KUMPPANUUS Puheenjohtaja Riitta Saarela, Helsingin terveyskeskus Luentosali T-F102, 1. krs klo Hoitotyön tutkimusklubitoiminta näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä. Mattila Lea-Riitta, Brander Helena, Meriö Anu, Eriksson Elina Lasten kaltoinkohtelua koskevan hoitosuosituksen käyttöönoton koulutus lastenneuvoloissa. Väänänen Arja, Pietilä Anna-Maija, Paavilainen Eija, Häggman-Laitila Arja NÄYTKÖ kohti opiskelijoiden ja hoitohenkilökunnan yhteistä oppimista näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi. Laaksonen Camilla, Paltta Hannele, von Schantz Marjale, Ylönen Minna, Soini Taina Taitava hoitaja -koulutuksella näyttöä hoitotyöhön. Kotila Jaana, Ritma-la- Castrén Marita, Timonen Leena Kaatumisten ennaltaehkäisyn toimintamalli: hoityön käytäntöjen yhtenäistäminen suositukseen perustuvaksi. Korhonen Teija, Tervo-Heikkinen Tarja, Holopainen Arja, Miettinen Merja 7

12 7. JOHTAMINEN OSAAMISEN EDISTÄJÄNÄ Puheenjohtaja Riitta Meretoja, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Luentosali T-C211, 2. krs klo Sairaanhoitajat arvioivat valtaistumistaan ja siihen liittyviä tekijöitä työssään. Kuokkanen Liisa, Leino-Kilpi Helena, Katajisto Jouko Osaamisen kehittäminen potilaan kuntoutumisessa ja kotiutumisessa työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Mikkola Tuula, Liikka Päivi Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Liittyvä Voimahanke. Kuvaus toimintatutkimuksesta. Häggman-Laitila Arja, Rekola Leena Kohti hyvinvointialan osuuskuntaa yrittäjämäisesti toimivat tulevaisuuden ammattilaiset. Mäkelä Riikka Prosessisimuloinnin soveltaminen sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa, tapausesimerkkejä. Haho Päivi 8. ELÄMÄNLAAJUISEN OSAAMISEN VAHVISTAMINEN Puheenjohtaja Heli Virtanen, Turun yliopisto, Hoitotieteen valtakunnallinen tohtoriohjelma Teorialuokka T-C210, 2. krs klo Sairaanhoitajan oppimiskokemukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa. Salmela Marja FT, Tuomola Tarita VTM, Ruotsalainen Taru TtT Sairaanhoitajan riittävä suomen kielen taito. Suomi toisena kielenä - ammatillinen viitekehys hoitoalalle. Komppa Johanna SOTE-ENNAKOINTI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen. Nummelin Merja, Nurminen Raija, Häkkinen Tiina, Lamminen Merja, Pakasto Tiina, Nygren Päivi Akuuttivaiheen hoidon suunnittelu psykiatrisella vastaanotto-osastolla hoidon suunnittelua tukevan muistilistan kehittäminen ja käyttöönotto. Kostamo Päivi, Rajala Tuula, Laiho Tero Preventiivisen yksilöohjauksen kehittäminen perusterveydenhuollossa. Hyytiäinen Satu, Voutilainen Anne, Pietilä Anna-Maija, Varjoranta Pirjo 8

13 RINNAKKAISESITYKSET III Tiistai klo TYÖELÄMÄN INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT I Puheenjohtaja Meeri Koivula, Tampereen yliopisto Luentosali T-D102, 1. krs klo Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyö - elinehto ja haaste. Kelo Marjatta, Haapasalmi Päivi, Saloheimo Tuomo, Luukkanen Marjatta Työyhteisö vaikuttavana oppimisympäristönä. Harra Toini, Kara Helena Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima) projekti. Tiilikainen Päivi Suupirssi: liikkuva hoitoyksikkö monipuolistavana oppimisympäristönä. Äijö Marja, Sirviö Kaarina 10. TYÖELÄMÄN INNOVATIIVISET OPPIMISYMPÄRISTÖT II Puheenjohtaja Kaarina Sirviö, Savonia ammattikorkeakoulu Luentosali T-F102, 1.krs klo Opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia T&K-työn ja opetuksen integraatiopilotista terveysalalla. Sarajärvi Anneli, Salmela Marja, Luukkanen Marjatta, Hinkkanen Leena Hankkeessa oppiminen: kontekstina työikäisen sydänpotilaan, hänen perheensä ja hoidonantajan ohjaaminen hanke. Lampi Hannu, Lappi Leila, Keto Anu Ennakoiva hoito ja tulevaisuus, oppiminen kehittämishankkeessa. Olli Seija, Partamies Sanna, Makkonen Anne, Meristö Tarja Suupirssi hymy mukana. Sirviö Kaarina 9

14 11. OSAAMISEN KEHITTÄMINEN JA ARVIOINTI Puheenjohtaja Riitta-Liisa Lakanmaa, Turun yliopisto, Hoitotieteen valtakunnallinen tohtoriohjelma Luentosali T-C211, 2. krs Klo Vaikuttavuutta oppimisympäristöön informaatikon ja opettajan yhteistyöllä. Huovila Erja, Ora-Hyytiäinen Elina On hyvä, että opetus olisi vaativaa, että siis oppii - hoitotyön opiskelijoiden näkemyksiä opetuksen vaativuudesta. Tuomi Jouni, Äimälä Anna-Mari Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan (AMK) ydinosaaminen kahdessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa. Jussila Aino-Liisa, Kangas Anne Valmistuvan sairaanhoitajaopiskelijan tehohoitotyön kompetenssin mittaaminen. Lakanmaa Riitta-Liisa, Suominen Tarja, Leino-Kilpi Helena 12. OPETTAJUUS Puheenjohtaja Leena Salminen, Turun yliopisto Teorialuokka T-C210, 2.krs Klo Käsitekartta opetus-, oppimis- ja tutkimusmenetelmänä terveystieteiden opettajankoulutuksessa Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksella. Aura Annamari, Kemppainen Virpi, Saaranen Terhi, Vaajoki Anne, Kerttu Tossavainen Open Innovation Space (OIS)- hanke kehittämässä Savonia ammattikorkeakoulun pedagogiikkaa. Gröhn-Rissanen Marja, Juntunen Anne-Leena Millaista on hoitotyön opettajan osaaminen? Opettajien ja opiskelijoiden näkemykset. Salminen Leena, Koskinen Sanna, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena 10

15 RINNAKKAISESITYKSET IV Tiistai klo ONGELMA- JA KOKEMUSPERÄINEN OPPIMINEN I Puheenjohtaja Minna Stolt, Turun yliopisto, Hoitotieteen valtakunnallinen tohtoriohjelma Luentosali T-D102, 1. krs Klo Pitääkö mitä lupaa? Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) ja aktiivinen oppiminen hoitotyön koulutuksessa. Tuomi Jouni, Äimälä Anna-Mari Ongelmaperustainen oppiminen kansainvälisen opiskelijaryhmän oppimismenetelmänä. Jussila Aino-Liisa Kokemuksellista oppimista tavoittelevat menetelmät perhehoitotyön opettamisessa. Lehtimäki Taru, Mattila Elina, Koivula Meeri Lääkehoidon verkkokurssin vaikuttavuus hoitohenkilökunnan ja hoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamiseen. Salminen Satu, Koivula Meeri, Mettiäinen Sari, Luojus Katja Hoitajasta opettajaksi - opiskelijoiden oppimisprosessi päiväkirjaaineistossa. Koivula Meeri 14. ONGELMA- JA KOKEMUSPERÄINEN OPPIMINEN II Puheenjohtaja Arja Häggman-Laitila, Metropolia Ammattikorkeakoulu Luentosali T-F102, 1. krs Klo Hoitotyön opiskelijoiden oppimisen ydinolemus mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelussa: merkityksellisten tapahtumien tekniikka tarinankerronnan menetelmänä. Koskinen Liisa, Mikkonen Irma, Jokinen Pirkko Blended learning terveysalan täydennyskoulutuksessa. Huhtala Petri, Arifulla Dinah, Salminen Leena Hoitotyön kehittämistä juurruttamalla. Ora-Hyytiäinen Elina, Ahonen Outi, Partamies Sanna PLE terveydenhuollon opiskelijan oppimisen ja verkostoitumisen välineenä. Hietanen Aija 11

16 15. OHJATTU HARJOITTELU II Puheenjohtaja Maija Hupli, Turun yliopisto Luentosali T-C211, 2. krs Klo Henkinen väkivalta ohjatussa harjoittelussa opiskelijoiden kokemuksia. Hakojärvi Henna-Riikka, Salminen Leena Oppimisympäristö laajenee TosiDuunin avulla. Mattila Tuija, Rintala Hanna- Mari Harjoittelua ohjaavien ohjaajien toiminta terveysalan harjoittelussa. Luojus Katja Näyttöön perustuva oppiminen ja opetus kliinisessä oppimisympäristössä. Laine Päivi, Hupli Maija, Eriksson Elina, Leino-Kilpi Helena Sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisistä ongelmista oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä. Brunou Sinikka, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena 16. SIMULAATIOYMPÄRISTÖT Puheenjohtaja Eija Grönroos, Metropolia Ammattikorkeakoulu Teorialuokka T-C210, 2.krs Klo Moniammatillinen oppiminen simulaatioympäristössä. Roivainen Petri, Hyvämäki Piia, Tervaskanto-Mäentausta Tiina Simulaatiot ainako kallista ja monimutkaista oppimista ja opetusta? Laine Päivi, Hupli Maija, Eriksson Elina, Leino-Kilpi Helena Opiskelijoiden terveyden edistäminen Second Lifessa. Mäenpää Tiina ENVI hyvinvointialojen simulaatiokeskus oppimisen edellytyksenä ja potilasturvallisuuden perustana. Poikela Paula Dialogiset menetelmät terveyden edistämisen opettamisessa: esimerkkinä tulevaisuusdialogi ja sosiaalinen media. Haaranen Ari, Pietilä Anna-Maija 12

17 Posteriesitysten aikataulut 13

18 POSTERIESITYKSET MAANANTAINA (Ensimmäisen tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä) 1. Mitä merkittävien oppimiskokemusten tutkimus paljastaa oppimisesta erilaisissa toimintaympäristöissä? Aalto Hanna, Laiho Anne, Hupli Maija 2. Uusia käytänteitä Espoon sairaalan Tk 1 osaston Kuntoutuksen maailmassa Ahola Sirpa, Nina Kilpeläinen, Suvi Åhman, Eija Salomaa, Harra Toini, Pihlava Jari 3. Sairaanhoitajaopiskelijat ja kliinisen hoitotyön ja lääkehoidon teoriatieto ohjatussa harjoittelussa Hakkarainen Tanja, Hupli Maija 4. Sairaanhoitajaopiskelijan ohjatun harjoittelun loppuarviointi. Kirjallisuuskatsaus Helminen Kristiina, Tossavainen Kerttu, Turunen Hannele 5. Metropolia Ammattikorkeakoulun syyhygienisti- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden Iäkkään asukkaan suun terveydenhoidon moniammatillinen oppimishanke Esperi Care Oy:n hoivakoti Tilkassa Hirvonen Marja-Riitta, Roos Marja 6. Pelastuslaitos ensihoitajaopiskelijan oppimisympäristönä Hupli Maija, Putko Lasse 7. Sulautuvan opetuksen oppimisympäristö YAMK opiskelijoiden osaamisen vahvistamisessa Johansson Kirsi, Kalam-Salminen Ly, Kuokkanen Liisa, Leskinen Päivi, Mansikkamäki Pauliina, Montin Liisa, Pehkonen Tiina, Santalainen Pirjo-Liisa 8. Sairaanhoitajaopiskelijoiden potilasohjausosaamisen arviointi käsitekartan avulla Jokinen Elina, Seutu Anna-Maija, Salminen Leena, Virtanen Heli 9. Ilo hoitotyön opiskelussa Kassara Heidi 10. Reflektio oppimisen edistäjänä ohjatun harjoittelun aikana Keijonen Pia, Koota Elina 11. Lapsen ja perheen voimavaroja vahvistavaa ohjausta kehittämässä Kelo Marjatta, Mäenpää Inger, Rekola Leena, Eriksson Elina 12. Tietotestit kliinisessä oppimisympäristössä, esimerkkinä potilasohjaus Kesänen Jukka, Leino-Kilpi Helena, Johansson Kirsi 13. Potilastietojärjestelmään kirjaamisen oppiminen Kokkala Carita, Kattilakoski Hannele, Junttila Kristiina, Salminen Johannes, von Fieandt Noora 14

19 14. Koulutuksen mahdollisuudet edistää opiskelijoiden kiinnostusta vanhusten hoitotyöhön Koskinen Sanna, Salminen Leena 15. Oppimistarpeet liittyen epsychnurse.net verkko-opetukseen psykiatristen sairaanhoitajien täydennyskoulutuksessa Lahti Mari, Välimäki Maritta, Hätönen Heli, Kuosmanen Lauri 16. Hoitotyön historia avaa uuden näkökulman terveysalan koulutukseen Lukana Anne, Salminen Leena 17. Valmentajaopettaja koulutuksen ja työelämän kumppanuuden vahvistajana Lukkari Liisa, Marjamäki-Kekki Minna 18. Ammattitaitoa edistävän harjoittelun ohjauksen kehittäminen klinikkaopettaja-mallin avulla Majasaari Hilkka, Mäki-Kala Katri, Kontkanen Päivi, Panula Liisa, Rouvala Christina, Palo Raija, Heikkilä Asta 19. Verkkoterkkarit Sosiaalisen median IRC-Gallerian, Habbo Hotelin, Demi.fi:n ja Facebookin yhteisöissä Markkula Tiina 20. Arjen areenat terveyden edistämisen työmenetelmien ja terveysosaamisen oppimisympäristöinä Mellin Oili-Katriina, Lassila Asta, Räsänen Marita, Haarala Päivi 21. Monimuotoisella projekti - ja verkko-oppimisella kohti näyttöön perustuvaa digitaalisen kuvantamisen laatua (Evidence based quality in radiographic imaging, EBQR-hanke) Niemi Antti, Hämäläinen Mari, Nuorimaa Melissa, Porola Juhani, Salminen Niina, Tukia Matti, Utanen Hanne 22. Monikulttuurisuus suomalaisissa ja yhdysvaltalaisissa hoitotyön koulutusohjelmissa - koulutusohjelmien toiminta-ajatusten, -tavoitteiden ja opetussuunnitelmien tarkastelua Ollila Johanna, Hupli Maija 23. Hyviä kokemuksia verkko-opetuksesta sairaanhoitajien näyttöön perustuvan toiminnan osaamisen kehittämisessä Partanen Pirjo, Kekäläinen Ulla, Turunen Hannele 24. Sulautuva opetus ja yhteisöllinen oppiminen potilasohjauksen opettamisessa Patala-Pudas Leena, Kaakinen Pirjo, Kääriäinen Maria, Kyngäs Helvi 25. Moniammatillisen harjoittelun kehittäminen: Lasten ja nuorten hyvinvoinnin- ja terveydenedistäminen moniammatillisena yhteistyönä. Pitkäaikaissairaiden lasten ja nuorten toiminnalliset te lat Perälä Minna, Heikka Helena, Orell Pirjo, Barck Nina, Lappalainen Pirjo 26. Terveystori sairaanhoitajaopiskelijan oppimisympäristönä Rajalahti Elina, Olli Seija, Ranta Liisa 27. Simulaatiokoulutuksilla kohti parempaa potilasturvallisuutta Rantanen Tuukka, Kupari Petra, Jantunen Katarina, Johansson Kirsi 15

20 28. Diabeteshoitotyön kehittäminen oppimistehtävien kautta Rintala Tuula-Maria, Jokela Kaija 29. Simulaatiot opetus- ja oppimismenetelmänä terveystieteiden opettajankoulutuksessa Itä- Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksella Saaranen Terhi, Vaajoki Anne, Paakkonen Heikki, Aura Annamari, Tossavainen Kerttu 30. Terveyttä ja hyvinvointia moniammatillisesti Seppänen Ulla-Maija, Tervaskanto-Mäentausta Tiina, Jussila Aino-Liisa, Koistinen Anitta 31. Terveysalan opiskelijasta ammattilaiseksi - turvallinen ja laadukas harjoittelu KYSissä Taam-Ukkonen Minna, Heiskanen Marjut, Hujanen Taija, Mäkeläinen Tiina, Sairanen Antti, Miettinen Merja 32. Mentorskap i vårdutbildningen Tast Marianne 33. Evidence-based Oral Health Promotion (E-OHP) Toivanen-Labiad Tuula, Keto Anu, Lindroos Eeva, Grönroos Eija 34. Yhteistoiminnallinen laadullinen ryhmätentti osana yhteistoiminnallista oppimista hoitotieteen didaktiikan opinnoissa Itä-Suomen yliopistossa Tossavainen Kerttu, Vaajoki Anne, Saaranen Terhi, Aura Annamari 35. Hoitotyön johtamisosaamisen kompetenssit, kommunikaation ja konfliktien ratkaisun harjoittelu simulaatio-opiskeluna Turunen Hannele, Partanen Pirjo, Kvist Tarja 36. Shyge-ohjelma suuhygienistien käytännön harjoittelujaksolle Helsingin kaupungin Suun terveydenhuollossa Ukkola Riitta, Leväinen Kaisu, Manninen Johanna 37. Suorituskeskeisestä opintojen ohjauksesta kohti voimaannuttavaa opiskelijaohjausta; pedagoginen kehittämisprojekti hoitotyön koulutusohjelmassa Vaartio-Rajalin Heli, Syrjäläinen Minna 38. Lapsiperheiden ja nuorten mielenterveyden ja päihteettömyyden edistäminen: koulutus ja kehittäminen yhteistoiminnallisena prosessina Varjoranta Pirjo, Pirskanen Marjatta, Lahtela Miia, Pietilä Anna-Maija 39. Vaikuttavat oppimisympäristöt päiväkoti-ikäisten suun terveydenedistämisessä ja hoidossa Varsio Sinikka, Toivanen-Labiad Tuula 40. Täydennyskoulutusta terveysongelmien ratkaisuun eri oppimismenetelmillä Viljanen-Peuraniemi Mari, Ylenius Kristiina, Gröndahl Weronica, Suhonen Riitta, Nygren Päivi, Salanterä Sanna 16

21 41. Hoitotyön opettaja luotsina, opettajana ja yhteydenpitäjänä ohjatussa harjoittelussa: soutamista ja huopaamista Virmajoki Anne, Saarikoski Mikko, Salminen Leena 42. Tietokonesimulaatio-ohjelman käyttö ohjauskeskustelun oppimisessa Virtanen Heli, Salanterä Sanna, Leino-Kilpi Helena 17

22 POSTERIESITYKSET TIISTAINA (Ensimmäisen tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä) 1. Kohti näyttöön perustuvaa hoitotyötä Ala-Nikkola Taina, Jaakkola Virpi, Keränen Sami, Rissanen Anne, Ruotsalainen Taru, Sjöblom Päivi, Widén Tove 2. Monikkoperheiden erityisyyden huomioiminen terveysalan koulutuksessa Elo-Vuola Heli, Virtanen Heli, Lukana Anne, Salminen Leena 3. Potilasohjauksen täydennyskoulutustarpeet terveysalalla Eloranta Sini, Nygren Päivi, Leino-Kilpi Helena 4. Hoidon eheyttämisinnovaatioiden toteutumisedellytykset, organisaation tahto ja asiakkaan ääni Engeström Yrjö, Kajamaa, Anu, Toiviainen Hanna, Nummijoki Jaana, Tissari Varpu, Hilli Angelique, Lahtinen Päivikki 5. Näyttöön perustuvan toiminnan oppimisympäristö elämänlaajuisen oppimisen tukena Grönroos Eija, Montin Liisa 6. Opetuksen tukitoimintojen kehittäminen terveystieteiden yliopistoverkostossa Haaranen Ari, Kemppainen Virpi, Tossavainen Kerttu 7. Oppimisympäristöt merkityksellisen oppimisen mahdollistajana aikuiskoulutuksessa Haukka Marika, Ingman-Hartikainen Sirpa, Kauppi Sirkka, Koponen Niina, Mansukoski Anna- Liisa 8. Sairaanhoitaja- ja terveydenhoitajaopiskelijoiden oppimisen lähestymistavat ja niiden yhteys opetussuunnitelmaan Honkanen Henna, Kostiainen Johanna 9. Hoitotyön opettajien käsityksiä potilasohjauksen opetuksesta hoitotyön koulutusohjelmassa Jaakonsaari Marjo, Hupli Maija 10. Minusta on oikeasti tulossa hyvä hoitaja. Hoitotyön opiskelijasta sairaanhoitajaksi Kaihlanen Anu-Marja, Leena Salminen 11. Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssi ja siihen yhteydessä olevat tekijät Kajander Satu 12. Tutkimus- ja kehittämishanke oppimisympäristönä - esimerkkinä Aseptiikan ja käsihygienian kehittäminen nefrologisen potilaan hoitotyössä Korhonen Eila-Sisko, Rekola Leena, Eriksson Elina, Meriö-Hietaniemi Irma, Savolainen Vuokko, Taponen Ros-Marie, Honkanen Eero 18

23 13. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen asiantuntijuus kätilökoulutuksessa - hankkeistetun opetuksen kehittämisprojekti Koski Pirjo, Pienimaa Anna-Kaisa, Rytkönen-Kontturi Liisa 14. Vastasyntyneen elvytyskoulutus hoitohenkilökunnalle Kuivalainen Mika, Lindfors Kirsi, Johansson Kirsi 15. Näyttöön perustuva hoitotyö eläväksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa - koulutusinterventio uuden suunnan näyttäjänä Kvist Tarja, Tervo-Heikkinen Tarja, Miettinen Merja, Vehviläinen-Julkunen Katri 16. Tutkimus- ja kehittämishankkeet terveyden edistämisen oppimisympäristöinä terveys- ja hoitoalan koulutuksessa Liinamo Arja, Haarala Päivi, Hannula Leena, Lassila Asta, Nikula Anne, Paavilainen Riitta 17. Työnjaon kehittäminen vertaisoppimisen kautta suun terveydenhuollossa Linkoheimo Paula, Saarela Riitta 18. Työelämäläheistä kehittämistyötä Lumme Riitta, Railio Annikki, Liikanen Eeva, Mäkitalo Outi, Savolainen Annikki, Halimaa Sirkka-Liisa 19. Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ikääntyneiden alkoholinkäytön ohjaustoiminnasta. tietoa opetuksen sisältöön Luonsinen Mari, Virtanen Heli, Johansson Kirsi 20. Ortopedisen potilaan tiedon saanti sairaalaympäristössä Montin Liisa, Johansson Kirsi, Leino-Kilpi Helena 21. Suomalaisen hoidon tarve- ja hoitotyön toimintoluokituksen (FinnCC) käyttöönotto Helsingin Kaupungin kotihoidossa. Myyryläinen Marjo, Koskivirta Jonna 22. Opetuksen ja tki-toiminnan integrointi OAMK:n Sote-yksikössä Terveyden edistämisen innovatiivinen oppiminen ja opetus Männistö Merja 23. Opetussuunnitelman kehittämistyö vaikeasti kehitysvammaisten autistien valmentavaan koulutukseen. Kohti itsenäisempää elämää. Niiranen Hanna-Leena 24. Kehityskeskustelu hoitotyön johtamisessa osaamisen edistäjänä Nurmeksela Anu, Koivunen Marita, Hupli Maija 25. Terveysalan koulutus - opiskelijoiden tietämys matkailijoiden sukupuolitaudeista ja seksuaalineuvonnasta Paavilainen Pia, Virtanen Heli, Johansson Kirsi 19

24 26. YAMK-opiskelijoiden innovaatio-opintojen integroituminen AMK-perustutkintoihin Pehkonen Tiina, Sarajärvi Anneli 27. Tutkimus kansanomaisesta hammassäryn parantamisesta Suomessa ja Virossa Pekkola Airi 28. "Silta toiselle rannalle" - saattohoidon asiantuntijaverkostohanke Pohjolainen Terttu, Malinen Tapani, Natunen Rauno 29. Terveystieteiden maisteri -opiskelijan projektityön oppiminen - Yliopiston ja työelämän yhteistyön avulla Poikajärvi Satu, Kaira Anna-Maija, Hupli Maija 30. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon avopalveluissa työskentelevien sairaanhoitajien täydennyskoulutustarve Rannikko Virve, Hupli Maija 31. Oppisopimustyyppisen koulutuksen vaikuttavuus opiskelijoiden näkökulmasta Ruotsalainen Taru, Lukkari Liisa, Uski-Tallqvist Tuija 32. Hoitotyön opettajan työtyytyväisyys ja siihen yhteydessä olevat tekijät Saarinen Merja, Aaltonen Mirva, Salminen Leena 33. Terveyden edistämisen näkökulma sairaanhoitajakoulutuksen opetussuunnitelmassa Saastamoinen Tiia 34. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö TKI-työn ja opetuksen integraatiossa terveysalalla Sarajärvi Anneli, Lumme Riitta 35. Sairaanhoitajaopiskelijoiden gerontologisen hoitotyön osaaminen Sievers Anna, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena 36. Anestesiasairaanhoitajan tiedon käyttö hoitotyön päätöksenteossa Siira Janne, Wilén Maria, Sarajärvi Anneli 37. Gerontologisen hoitotieteen opinnot Turun yliopistossa Suhonen Riitta, Hupli Maija, Suhonen Heikki, Leino-Kilpi Helena 38. Opiskelijoiden oppimiskokemukset ohjatussa harjoittelussa Tarr Tiina, Kummel Maika 39. INNOPI uudet oppimisympäristöt opetusuunnitelmien kehittämisessä Tervaskanto-Mäentausta Tiina, Rajala Raija, Kaisto Tuula 40. Idean tuotteistaminen Puhdastilapassi Tikka Leena, Malmioja Sirkka 20

25 41. Uudenlaisia suun terveydenhuollon palveluja virtuaalisessa oppimisympäristössä Toivanen-Labiad Tuula, Roos Marja, Ostapuk Svetlana 42. Opetuksen vaativuus hoitotyön koulutuksessa - opettajien näkemys Tuomi Jouni, Äimälä Anna-Mari 43. Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu, vaikuttavaa hoitotieteen tohtorikoulutusta Virtanen Heli, Leino-Kilpi Helena, Eriksson Katie, Isola Arja, Torppa Kaarina, Vehviläinen- Julkunen Katri, Åstedt-Kurki Päivi 21

26 Tiivistelmät Suulliset esitykset 22

27 Tiivistelmät Suullinen esitys Suullisten esitysten tiivistelmät (ensimmäisen tekijän mukaan aakkosjärjestyksessä) 1. Hammashoitaja mukana hammaslääketieteen opetuksessa ja arvioinnissa Aaltonen-Charifi Tuula 2. Käsitekartta opetus-, oppimis- ja tutkimusmenetelmänä terveystieteiden opettajankoulutuksessa Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksella Aura Annamari, Kemppainen Virpi, Saaranen Terhi, Vaajoki Anne, Tossavainen Kerttu 3. Sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisistä ongelmista oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä Brunou Sinikka, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena 4. Eettisen osaamisen tukeminen käytännön ohjatussa harjoittelussa EETU - kehittämishanke Eckhardt Margit, Halme Annika Koota Elina, Kostamo Päivi, Liljeström Lars, Poikkeus Tarja 5. Open innovation space (ois)- hanke kehittämässä Savonia Ammattikorkeakoulun pedagogiikkaa Gröhn-Rissanen Marja, Juntunen Anne-Leena 6. Opiskellaan laadukasta digitaalista kuvantamista verkossa oppien Grönroos Eija, Henner Anja, Kurtti Juha 7. Dialogiset menetelmät terveyden edistämisen opettamisessa: esimerkkinä tulevaisuusdialogi ja sosiaalinen media Haaranen Ari, Pietilä Anna-Maija 8. Prosessisimuloinnin soveltaminen sosiaali- ja terveysalan kehittämishankkeissa, tapausesimerkkejä Haho Päivi 9. Henkinen väkivalta ohjatussa harjoittelussa opiskelijoiden kokemuksia Hakojärvi Henna-Riikka, Salminen Leena 10. Työyhteisö vaikuttavana oppimisympäristönä Harra Toini, Kara Helena 11. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon opetussuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen ongelmaperustaisesti Heikkilä Anna-Leena, Tervo Hellevi 12. PLE terveydenhuollon opiskelijan oppimisen ja verkostoitumisen välineenä Hietanen Aija 13. Kansainvälinen opiskelukokemus ja siinä kohdatut ongelmat hoitotyön opiskelijoiden arvioimana Hosio Sanna 14. Blended learning terveysalan täydennyskoulutuksessa Huhtala Petri, Arifulla Dinah, Salminen Leena 23

28 Tiivistelmät Suullinen esitys 15. Vaikuttavuutta oppimisympäristöön informaatikon ja opettajan yhteistyöllä Huovila Erja, Ora-Hyytiäinen Elina 16. Potilasohjauksen asiantuntijaksi verkossa opiskellen Hynynen Marja-Anneli, Mikkonen Irma 17. Preventiivisen yksilöohjauksen kehittäminen erusterveydenhuollossa Hyytiäinen Satu, Voutilainen Anne, Pietilä Anna-Maija, Varjoranta Pirjo 18. Työelämän ja ammattikorkeakoulun kumppanuus Liittyvä Voima- hanke. Kuvaus toimintatutkimuksesta Häggman-Laitila Arja, Rekola Leena 19. Uudenlaiset opetussuunnitelmat mahdollistavat ammattiin oppimisen muuttuvissa toimintakulttuureissa Jokinen Pirkko, Mikkonen Irma 20. Ongelmaperustainen oppiminen kansainvälisen opiskelijaryhmän oppimismenetelmänä Jussila Aino-Liisa 21. Sädehoidossa työskentelevän röntgenhoitajan (AMK) ydinosaaminen kahdessa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa Jussila Aino-Liisa, Kangas Anne 22. Kuntoutuksen ylempi ammattikorkeakoulututkinto kehittää työelämää ja tuottaa uutta kuntoutusosaamista Jämsä Ulla 23. Yrittäjyysopetus terveysalan koulutuksen eri oppimisympäristöissä Kaitala Elina, Salminen Leena, Heinonen Jarna, Leino-Kilpi Helena 24. Oppimisympäristöjen tuki opiskelijoiden asiakaslähtöisyydelle Kalam-Salminen Ly, Aro Ilme, Routasalo Pirkko 25. Ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyö - elinehto ja haaste Kelo Marjatta, Haapasalmi Päivi, Saloheimo Tuomo, Luukkanen Marjatta 26. Hoitajasta opettajaksi - opiskelijoiden oppimisprosessi päiväkirja-aineistossa Koivula Meeri 27. Sairaanhoitajan riittävä suomen kielen taito. Suomi toisena kielenä -ammatillinen viitekehys hoitoalalle Komppa Johanna 28. Kaatumisten ennaltaehkäisyn toimintamalli: hoityön käytäntöjen yhtenäistäminen suositukseen perustuvaksi Korhonen Teija, Tervo-Heikkinen Tarja, Holopainen Arja, Miettinen Merja 29. Hoitotyön opiskelijoiden oppimisen ydinolemus mielenterveys- ja päihdetyön harjoittelussa: merkityksellisten tapahtumien tekniikka tarinankerronnan menetelmänä Koskinen Liisa, Mikkonen Irma, Jokinen Pirkko 24

29 Tiivistelmät Suullinen esitys 30. Akuuttivaiheen hoidon suunnittelu psykiatrisella vastaanotto-osastolla hoidon suunnittelua tukevan muistilistan kehittäminen ja käyttöönotto Kostamo Päivi, Rajala Tuula, Laiho Tero 31. Taitava hoitaja -koulutuksella näyttöä hoitotyöhön Kotila Jaana, Ritmala-Castrén Marita, Timonen Leena 32. Sairaanhoitajat arvioivat valtaistumistaan ja siihen liittyviä tekijöitä työssään Kuokkanen Liisa, Leino-Kilpi Helena, Katajito Jouko 33. NÄYTKÖ kohti opiskelijoiden ja hoitohenkilökunnan yhteistä oppimista näyttöön perustuvan toiminnan kehittämiseksi Laaksonen Camilla, Paltta Hannele, von Schantz Marjale, Ylönen Minna, Soini Taina 34. Näyttöön perustuva oppiminen ja opetus kliinisessä oppimisympäristössä Laine Päivi, Hupli Maija, Eriksson Elina, Leino-Kilpi Helena 35. Simulaatiot ainako kallista ja monimutkaista oppimista ja opetusta? Laine Päivi, Hupli Maija, Erikkson Elina, Leino-Kilpi Helena 36. Moniammatillisen oppimisterveyskeskusympäristön kehittäminen Laitila-Özkoe Leila, Kaisto Tuula, Tervaskanto-Mäentausta Tiina 37. Valmistuvan sairaanhoitajaopiskelijan tehohoitotyön kompetenssin mittaaminen Lakanmaa Riitta-Liisa, Suominen Tarja, Leino-Kilpi Helena 38. Hankkeessa oppiminen: kontekstina työikäisen sydänpotilaan, hänen perheensä ja hoidonantajan ohjaaminen hanke Lampi Hannu, Lappi Leila, Keto Anu 39. Kokemuksellista oppimista tavoittelevat menetelmät perhehoitotyön opettamisessa Lehtimäki Taru, Mattila Elina, Koivula Meeri 40. Harjoittelua ohjaavien ohjaajien toiminta terveysalan harjoittelussa Luojus Katja 41. Hoitotyön tutkimusklubitoiminta näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä Mattila Lea-Riitta, Brander Helena, Meriö Anu, Eriksson Elina 42. Oppimisympäristö laajenee TosiDuunin avulla Mattila Tuija, RIntala Hanna-Mari 43. Ensimmäinen ohjattu harjoittelu sairaanhoitajaopiskelijoiden näkökulmasta Melender Hanna-Leena, Sandvik Ann-Helén, Salmi Marita, Jonsén Elisabeth, Hilli Yvonne 44. Osaamisen kehittäminen potilaan kuntoutumisessa ja kotiutumisessa työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyönä Mikkola Tuula, Liikka Päivi 45. Opiskelijoiden terveyden edistäminen Second Lifessa Mäenpää Tiina 25

30 Tiivistelmät Suullinen esitys 46. Kohti hyvinvointialan osuuskuntaa yrittäjämäisesti toimivat tulevaisuuden ammattilaiset Mäkelä Riikka 47. SOTE-ENNAKOINTI Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) yhteispäivystyksen hoitotyön erityisosaaminen Nummelin Merja, Nurminen Raija, Häkkinen Tiina, Lamminen Merja, Pakasto Tiina, Nygren Päivi 48. Ennakoiva hoito ja tulevaisuus, oppiminen kehittämishankkeessa Olli Seija, Partamies Sanna, Makkonen Anne, Meristö Tarja 49. Hoitotyön kehittämistä juurruttamalla Ora-Hyytiäinen Elina, Ahonen Outi, Partamies Sanna 50. Kliinisten opettajien toimintamallin merkitys oppimisympäristön kehittämisessä yliopistosairaalassa Pohjamies-Molander Netta, Ruuskanen Susanna, Echardt Margit, Keijonen Pia, Koota Elina, Meretoja Riitta 51. ENVI hyvinvointialojen simulaatiokeskus oppimisen edellytyksenä ja potilasturvallisuuden perustana Poikela Paula 52. Opiskelijaohjauksen kehittämishanke HYKS Psykiatrian tulosyksikössä ja Helsingin Terveyskeskuksen Psykiatriaosastossa Rajala Tuula, Rikman Ursula 53. Moniammatillinen oppiminen simulaatioympäristössä Roivainen Petri, Hyvämäki Piia, Tervaskanto-Mäentausta Tiina 54. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kokemukset kliinisessä oppimisympäristössä yhdeksässä EU -maassa Saarikoski Mikko, Leino-Kilpi Helena 55. Sairaanhoitajan oppimiskokemukset korkea-asteen oppisopimustyyppisessä koulutuksessa Salmela Marja, Tuomola Tarita, Ruotsalainen Taru 56. Hoitotyön koulutuksen haasteet Euroopassa Salminen Leena, Stolt Minna, Saarikoski Mikko, Suikkala Arja, Vaartio Heli, Leino-Kilpi Helena 57. Millaista on hoitotyön opettajan osaaminen? Opettajien ja opiskelijoiden näkemykset Salminen Leena, Koskinen Sanna, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena 58. Lääkehoidon verkkokurssin vaikuttavuus hoitohenkilökunnan ja hoitajaopiskelijoiden lääkehoidon osaamiseen Salminen Satu, Koivula Meeri, Mettiäinen Sari, Luojus Katja 59. Lähihoitajakoulutuksen opettajien arviointiosaaminen Salonen Tiina, Kirkko-Jaakkola Seija, Salminen Leena 26

31 Tiivistelmät Suullinen esitys 60. Opettajien ja opiskelijoiden kokemuksia T&K-työn ja opetuksen integraatiopilotista terveysalalla Sarajärvi Anneli, Salmela Merja, Luukkanen Marjatta, Hinkkanen Leena 61. Verkostoituva oppiminen Saranki-Rantakokko Sirkka 62. Vauvaperheille kehitetyn verkkopalvelun tuki vanhemmille - pilottitutkimus Sinisaari-Eskelinen Maarit, Rekola Leena, Salonen Anne, Kaunonen Marja, Hannula LEena 63. Suupirssi hymy mukana Sirviö Katarina 64. Sosiaalinen media - vaihtoehtoisia työvälineitä terveystieteiden opettajaopiskelijoille Stolt Minna, Lehtonen Ninja, Salminen Leena 65. Virtuaalinen ikääntyvän ideaalikoti oppimis- ja kehitysympäristönä (Hima) - projekti, Tiilikainen Päivi 66. On hyvä, että opetus olisi vaativaa, että siis oppii - hoitotyön opiskelijoiden näkemyksiä opetuksen vaativuudesta Tuomi Jouni, Äimälä Anna-Mari 67. Pitääkö mitä lupaa? Ongelmaperustainen oppiminen (PBL) ja aktiivinen oppiminen hoitotyön koulutuksessa Tuomi Jouni, Äimälä Anna-Mari 68. Opiskelijoiden yhteinen harjoittelupäivä Oys:n sisätautien tulosyksikössä Tuomikoski Annukka, Väänänen Helena 69. Training ward -moniammatillinen osastoharjoittelu Oulun yliopistollisen sairaalan medisiinisellä tulosalueella Tuomikoski Annukka, Laitinen Arja, Mäenpää Piia, Hakala Satu 70. Learning Cafe -oppimistilanteet moniammatillinen harjoittelu Oulun yliopistollisen sairaalan Lasten ja Nuorten vastuualueella Vehkaperä Anne, Koskela Terttu, Sivonen Pirkko, Virtanen Jaana 71. Nautin opiskelusta - opiskelua uusin menetelmin moniammatillisesti ja koulutusohjelmarajat ylittäen Veijola Arja, Honkanen Hilkka 72. Lasten kaltoinkohtelua koskevan hoitosuosituksen käyttöönoton koulutus lastenneuvoloissa Väänänen Arja, Pietilä Anna-Maija, Paavilainen Eija, Häggman-Laitila Arja 73. Suupirssi: liikkuva hoitoyksikkö monipuolistavana oppimisympäristönä Äijö Marja, Sirviö Kaarina 27

32 Tiivistelmät Suullinen esitys 1. Hammashoitaja mukana hammaslääketieteen opetuksessa ja arvioinnissa Aaltonen-Charifi Tuula, suuhygienisti, Helsingin kaupunki, Suun terveydenhuolto, Keskitetyt palvelut, Yliopistohammasklinikka, vastaava suuhygienisti Kehittämistyön lähtökohdat Hammaslääketieteen opiskelijat suorittavat kolmannen, neljännen ja viidennen vuosikurssinsa aikana kliinisen harjoittelunsa Helsingin kaupungin opetusklinikalla, Yliopistohammasklinikalla. Yliopistoklinikalla hammashoitajat ovat kautta aikojen ohjanneet opiskelijoita ja antaneet heille palautetta. Palautetta ei ole kuitenkaan kirjattu, joten se on jäänyt hajanaiseksi eikä opiskelijoilla ja henkilökunnalla ole todennäköisesti ollut selvää kuvaa sen merkityksestä. Epäselvää on ollut myös se, saavatko kaikki opiskelijat palautetta tasapuolisesti tai tarpeensa mukaan. Hoitajan antamaa ohjausta ja palautetta on kuitenkin pidetty tärkeänä. Kehittämisprojekti aloitettiin kliinisten opettajien toiveesta, että hoitajat osallistuisivat enemmän opiskelijoiden arviointiin ammattitaitonsa puitteissa. Kehittämisprojekti tehtiin johtamisen erikoisammattitutkinnon opinnäytetyönä. Tavoitteet Kehittämisprojektin päätavoitteena oli hammashoitajien antaman ohjauksen yhdenmukaistaminen ja kehittäminen sekä selkeän palautteen antaminen opiskelijoille palautekaavakkeen muodossa. Lisäksi projektin tavoitteena oli tehdä palaute näkyväksi ja saada sille sen ansaitsema arvo opiskelijoiden arvioinnissa. Toteutus Muodostimme yhden opettajan, kahden hammashoitajan ja 7 opiskelijan opetustiimit. Hammashoitajat hoitavat osan opiskelijoiden informoinnista ja opetuksesta. Valitsimme hammashoitajan koulutuksen pohjalta opiskelijoille annettavan perehdytyksen ja arvioinnin osa-alueiksi aseptiikan, ergonomian, ajankäytön ja vuorovaikutustaidot sekä määritimme niiden tavoitetasot. Syntyi palautekaavake, joka ilmaisee osa-alueet ja niiden tavoitetason opettajille, opiskelijoille ja hammashoitajille sekä toimii hoitajien käytössä arvioinnin ja palautteen annon työkaluna. 1. Kolmas vuosikurssi perehdytetään osa-alueisiin klinikkainfoissa ja ryhmäpalavereissa. Painotusalueina ovat aseptiikka ja ergonomia. 2. Neljännen vuosikurssin aikana keskitytään systemaattiseen palautteen antoon. Painotusalueina ohjauksessa ovat vuorovaikutustaidot ja ajankäyttö. 3. Viidennen eli valmistuvan vuosikurssin kohdalla ohjausta ja palautetta annetaan vain tarvittaessa. Hammashoitajille järjestettiin eri osa-alueista koulutusta ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tulokset ja arviointi Toimintamallin ensimmäisessä versiossa hoitajat olisivat antaneet kaavakkeen avulla systemaattista palautetta kaikille vuosikursseille koko ajan. Totesimme sen vievän henkilökuntamäärään nähden liikaa aikaa. Kevensimme mallia ja jalkauttaminen käytäntöön aloitettiin syksyllä 2010 kolmannen vuosikurssin opiskelijoille. 28

33 Tiivistelmät Suullinen esitys Hammaslääketieteen opiskelijat saavat nyt perusteellisempaa ja tasapuolisempaa ohjausta hammashoitajilta kliinisen harjoittelun aikana. Hyödyntäminen Projektista käytetään apuna hoitajien perehdytyksessä yliopistohammasklinikan toimintaan. Jatkossa arvioimme toteutusta hoitajapalavereissa keskustelemalla ja kysymällä palautetta hammaslääketieteen opiskelijoilta kyselykaavakkeen muodossa. 2. Käsitekartta opetus-, oppimis- ja tutkimusmenetelmänä terveystieteiden opettajankoulutuksessa Itä-Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksella Aura Annamari, TtM, nuorempi tutkija Kemppainen Virpi, TtM, tohtoriopiskelija Saaranen Terhi, TtT, yliopistonlehtori Vaajoki Anne, TtM, yliopistonlehtori (ma.) Kerttu Tossavainen, THT, professori Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Lähtökohdat: Terveystieteiden opettajankoulutuksen suuntaavissa opinnoissa (pääaineena hoitotiede) Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksella sovelletaan innovatiivisia oppimis-, opetus- ja tutkimusmenetelmiä. Terveystieteiden maisterit opiskelevat koulutuksessaan laajat hoitotieteen didaktiikan teoreettiset tiedot ja hankkivat osaamisvalmiudet tulevaan työhönsä terveysalan opetuksessa. Käsitekarttamenetelmää sovelletaan hoitotieteen didaktiikan luentoopetuksessa ja myös tutkimusmenetelmänä pro gradu- ja jatko-opinnoissa. Konstruktiiviseen oppimiseen perustuvaa käsitekarttamenetelmää on kehitetty 1960 luvulta lähtien. Se on systemaattinen ja hierarkinen tapa organisoida tietoa ja kuvata ydinkysymysten avulla käsitteiden välisiä suhteita. Tavoitteet: Käsitekarttamenetelmän tavoitteet hoitotieteen didaktiikan opinnoissa ovat menetelmän käytön oppiminen ja käytännön sovellus, kuten esimerkiksi yhteistoiminnallisen dialogisen ryhmätenttivastauksen havainnollistaminen hierarkkisena mallina. Teoreettisen tiedon ymmärtäminen ja reflektointi, kriittinen ajattelu, uuden tiedon tuottaminen ja opiskelijan itse- ja vertaisarviointi sekä opettajan arviointi tukevat opiskelijan oppimisen syvenemisen ja asiantuntijavalmiuksien kehittymistä. Toteutus: Terveystieteiden opettajanopiskelijat soveltavat käsitekarttamenetelmää yhtenä oppimismenetelmänä hoitotieteen didaktiikan opinnoissaan. Opiskelijoiden tuottamat käsitekartat havainnollistavat opitun ymmärtämisen tai sen puutteet kokonaisuudessaan ja toimivat siten myös sekä opiskelijalle että opettajalle oppimisen arvioinnin välineenä. Tutkimuksessa käsitekarttamenetelmällä on analysoitu julkisia terveysalan opetussuunnitelmia ja tuotettu integroituja systemaattisia kirjallisuuskatsauksia. Tulokset ja arviointi: Opiskelijapalautteiden perusteella näyttää siltä, että käsitekartta opetusja oppimismenetelmänä kehittää opiskelijoiden tiedon konstruointia ja sosiaalisia vuorovaikutustaitoja. Tutkimustulosten mukaan käsitekartta on toimiva menetelmä esimerkiksi opetussuunnitelma-analyyseissa ja soveltuu hoitotieteen opintoihin ja tutkimuskäyttöön. Hyödyntäminen: Käsitekarttamenetelmä mahdollistaa terveystieteiden opettajaopiskelijoille hyvät edellytykset teoreettisen tiedon syväoppimiseen ja tiedon soveltamiseen terveysalan opetuksessa. Käsitekarttamenetelmän käyttö edellyttää kuitenkin sekä opettajalta että 29

34 Tiivistelmät Suullinen esitys opiskelijalta teoreettista tietoa ja menetelmäosaamista, jotta luotettavia oppimis- tai tutkimustuloksia voidaan saavuttaa käsitekartan avulla. 3. Sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisistä ongelmista oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä Brunou Sinikka, TtT, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Mikkelin Ammattikorkeakoulu, Lehtori Hupli Maija, THT, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Lehtori Leino-Kilpi Helena, Professori, Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Ylihoitaja Eettisiä ongelmia, joita hoitotyöntekijöiden tulisi tunnistaa ja ratkaista, ilmenee inhimillisen toiminnan alueilla lähes päivittäin. Valmistuvalla sairaanhoitajalla tulee olla riittävä tieto ammattietiikasta ja ammatillista eettistä osaamista. Ammattietiikan oppimisen kannalta on ohjatulla käytännön harjoittelulla erilaisissa toimintaympäristöissä keskeinen merkitys. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisten ongelmien havaitsemista, ratkaisemista, niiden opetusta ja itseohjausta tiedonhankinnassa sekä niihin yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto kerättiin valtakunnallisesti sähköisellä kyselyllä valmistumisvaiheessa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta (n = 319). Kyselylomake sisälsi sekä strukturoituja että avoimia kysymyksiä. Aineisto analysoitiin tilastollisesti ja sisällönanalyysillä. Eettisiä ongelmia havaittiin kaikilla käytännön harjoittelujaksoilla. Hieman muita enemmän eettisiä ongelmia havaittiin sisätautien ja kirurgian, psykiatrian ja vanhusten hoitotyön sekä perusterveydenhuollon toimintaympäristöissä. Sairaanhoitajaopiskelijoiden kuvaamat eettiset ongelmat liittyivät potilaan oikeuksien, kuten itsemääräämisen, oman tahdon mukaisen hoidon, tiedonsaannin, tietosuojan ja yksityisyyden toteutumiseen, sekä asianmukaiseen hoitoon pääsyyn tai hoidon puutteeseen; hoitohenkilökunnan ammattieettisyyteen, kuten käytökseen potilaan kohtaamisessa ja kohtelussa sekä työtoverin ja opiskelijan kohtaamisessa; opiskelijoihin oikeellisuuskysymyksinä oikeasta tavasta toimia tai epävarmuutena tai epätietoisuutena muun muassa tiedottamisesta, rajoittamisesta ja hoitolinjauksista sekä yksilöllisiin ja rakennetekijöihin. Eettisiä ongelmia ratkaistiin kaikilla käytännön harjoittelujaksoilla, hieman muita toimintaympäristöjä enemmän psykiatrisessa hoitotyössä. Ratkaiseminen oli tarvittavan tiedon hankkimista, asian selvittämistä ja pohtimista. Lisäksi kuvattiin toimimista tai mukana olemista ongelman ratkaisemiseksi ja ongelmasta keskustelemista potilaan, omaisen, henkilökunnan tai asiantuntijan kanssa. Eettisiä ongelmia ei aina ratkaistu tai ratkaiseminen jäi kesken. Sairaanhoitajaopiskelijat, joita oli opetettu tai jotka olivat itseohjautuvasti hankkineet tietoa eettisistä ongelmista, havaitsivat ja ratkaisivat useammin eettisiä ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa. Taustamuuttujista sukupuoli, koulutussuuntaus ja ikä olivat yhteydessä valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden eettisten ongelmien havaitsemiseen ja ratkaisemiseen sekä itseohjautuvuuteen. Eettisten ongelmien havaitsemiseksi ja ratkaisemiseksi tulee kehittää opetus- ja ohjaussisältöjä sekä eettisiä toimintamalleja ohjatun harjoittelun toimintaympäristöihin. Eettiseen toimintaan ja ammattietiikkaan tulee reflektoiden ja eettistä osaamista arvioiden kiinnittää eritystä huomiota kaikissa terveysalan toimintaympäristöissä. 30