VAIKUTTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT TERVEYSALALLA

Transkriptio

1 Metropolia Ammattikorkeakoulu, Terveysala Turun yliopisto, Hoitotieteen laitos II TERVEYSALAN KOULUTUKSEN KANSALLINEN KONFERENSSI VAIKUTTAVAT OPPIMISYMPÄRISTÖT TERVEYSALALLA Helsinki Abstraktit Toimittajat Eija Metsälä Ninja Lehtonen Leena Salminen Maija Hupli

2 Konferenssin järjestämiseen osallistuneet Konferenssin johtaja Elina Eriksson, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Konferenssin johtoryhmä Elina Eriksson, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Johanna Holvikivi, johtaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kaarina Pirilä, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Taru Ruotsalainen, organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja, kehittämispäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Helena Leino-Kilpi, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Maija Hupli, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Leena Salminen, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Tieteellinen toimikunta Helena Leino-Kilpi, tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Eija Metsälä, tieteellisen toimikunnan sihteeri, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Maija Hupli, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Teija Korhonen, tutkija, Metropolia Ammattikorkeakoulu Kaarina Pirilä, yliopettaja, Metropolia Ammattikorkeakoulu Organisaatiotoimikunta Taru Ruotsalainen, organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja, kehittämispäällikkö, Metropolia Ammattikorkeakoulu Saija Flinkkilä, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu Anu Ipatti, assistentti, Metropolia Ammattikorkeakoulu Leena Salminen, lehtori, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Abstraktikirjan toimittajat Eija Metsälä Maija Hupli Ninja Lehtonen Leena Salminen Kirjan painopaikka Aikataos Kalenterit, Kirkkonummi Toukokuu 2013

3 SISÄLLYS Hyvä konferenssiin osallistuja 1 Konferenssiohjelma 2 Rinnakkaisesitysten aikataulu 4 Posteriesitysten aikataulu 12 Tiivistelmät Suulliset esitykset 20 Posteriesitykset 76

4 Hyvä konferenssiin osallistuja Tervetuloa toiseen terveysalan koulutuksen kansalliseen konferenssiin Helsinkiin! Konferenssin järjestäjinä toimivat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveysala ja Turun yliopiston hoitotieteen laitos kuten ensimmäisessäkin konferenssissa kaksi vuotta sitten. Konferenssin teema on myös tällä kerralla ajankohtainen Vaikuttavat oppimisympäristöt terveysalan koulutuksessa. Eläminen suurten muutosten ajassa asettaa meille erilaisia koulutuksen kehittämisen vaateita. Muutokset koskevat erityisesti ammattikorkeakouluja. Vuonna 2014 tulevan uuden ammattikorkeakoulu- ja rahoituslain myötä kaikki ammattikorkeakoulut hakevat uudestaan toimilupia ja koulutusvastuita. Rahoitus perustuu tuloksiin aikaisemman kustannusperustaisuuden sijaan. Uudistukset mahdollistavat sen, että osaamisen perustana ovat vahvat korkeakouluyksiköt, laadukkaasta koulutuksesta siirrytään nopeasti työelämään, tutkimuksella ja innovaatiotoiminnalla on kilpailukykyä, hyvinvointia ja vaikuttavuutta, kansainvälistyminen toimii laadun turvaajana ja korkeakouluyhteisöjen kehittäminen on osa toimintaa. Tässä tilanteessa uusin tutkimus ja erilaiset kehittämisprojektit antavat tärkeää tietoa tulevaisuuteen suuntaavien ja kestävien päätösten tekemiseen ja yhteistyökumppanit ovat tärkeitä. Yliopistoissa terveysalan koulutukseen kohdistuva tutkimus on tärkeä osa hoitotieteellisiä yksiköitä kouluttavathan kaikki hoitotieteelliset yksiköt opettajia terveysalalle. Myös yliopistoissa muutos ja rakenteellinen kehittäminen ovat viime vuosina olleet voimakasta. Erityisesti on korostunut laadukkaan tutkimuksen välttämättömyys, kansainvälisen yhteistyön tarve sekä yliopistollisen koulutuksen tuloksellisuus. Terveysalan koulutuksen tutkimuksen alueella yhteistyö ammattikorkeakoulujen kanssa on ensiarvoisen tärkeää: ammattikorkeakoulut muodostavat sen empiirisen todellisuuden, jossa terveysalan koulutuksen tutkimus implementoidaan. On hienoa, että yliopistoilla on kumppaneita implementaation toteuttamiseksi! Tässä konferenssissa raportoidaan sekä tieteellistä tutkimusta että kehittämishankkeita. Kaikkiaan konferenssissa on 60 suullista esitystä ja 90 posteriesitystä useilta eri koulutuksen alueilta. Pääluennoitsijat avaavat omista tieteenaloistaan käsin osaamiseen, oppimiseen ja oppimisympäristöihin liittyviä näkökulmia. Olemme pitäneet tärkeänä erilaisten näkökulmien rikkautta. Kiitämme konferenssin johtoryhmän puolesta kaikkia konferenssin järjestämiseen osallistuneita henkilöitä. Kaikkien työpanos ja yhteistyö on ollut erinomaista. Kiitämme myös maamme yliopistoja, korkeakouluja ja organisaatioita kiinnostuksesta konferenssia kohtaan. Osallistujamäärä kertoo osaltaan tarpeen tämän kaltaisen konferenssin järjestämiselle. Toivomme konferenssin olevan innostava tapa sekä koota yhteen tehdyn työn tuloksia että tunnistaa tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeita. Toivomme osallistujilla olevan myös hauskaa ja että syntyy uusia innovatiivisia ideoita terveysalan koulutuksen kehittämiseksi. Helsingissä ja Turussa helatorstaina 2013 Elina Eriksson Terveys- ja hoitoalan johtaja Metropolia Ammattikorkeakoulu Konferenssin johtaja Helena Leino-Kilpi Professori, laitoksen johtaja Turun yliopisto, hoitotieteen laitos Konferenssin tieteellisen toimikunnan pj 1

5 Konferenssiohjelma ma Päivän puheenjohtajana toimii johtaja Johanna Holvikivi, Metropolia Ammattikorkeakoulu Ilmoittautuminen ja aamukahvi Musiikkiesitys, Niklas Korhonen Konferenssin avaus: Mikko Valtonen, puheenjohtaja, SAMOK ry Elina Eriksson, konferenssin johtaja, Terveys- ja hoitoalan johtaja, Metropolia AMK Helena Leino-Kilpi, konferenssin tieteellisen toimikunnan puheenjohtaja, professori, Turun yliopisto Terveysalan koulutus ja muuttuvat toimintaympäristöt Asta Heikkilä, yksikön johtaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala :00 Posteriesityksiin tutustumista / Simulaatiokiertokävely Lounas Rinnakkaissessiot A Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä I Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä II Opetuksen design I Opetusteknologia I Opetusteknologia V Rinnakkaissessiot B Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä III Opetuksen design II Opetusteknologia II Eettiset kysymykset oppimisessa I Opetuksen kansainvälistyminen I Iltapäiväkahvit Ajattelunhallinta - Stressitöntä tietotyötä Lauri Järvilehto, FT, tutkija, kouluttaja, Filosofian Akatemia Iltajuhla, Bulevardi 31, Helsinki 2

6 Konferenssiohjelma ti Päivän puheenjohtajana toimii lehtori Maija Hupli, Turun yliopisto Ilmoittautuminen aukeaa Päivän avaus Puheenjohtaja Terveysalan opettaja - edistyksen kärjessä Helena Leino-Kilpi, professori, Turun yliopisto Kahvitauko Rinnakkaissessiot C Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä IV Opetuksen design III Opetusteknologia III Eettiset kysymykset oppimisessa II Opetuksen kansainvälistyminen II Posteriesityksiin tutustumista / Simulaatiokiertokävely Lounas Rinnakkaissessiot D Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä V Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä VI Opetuksen design IV Opetusteknologia IV Opetuksen kansainvälistyminen III Ihminen oppimisen alttarilla Mikko Rasila, näyttelijä, ohjaaja, koreografi Konferenssin päätös Maija Hupli, lehtori, Turun yliopisto Taru Ruotsalainen, organisaatiotoimikunnan puheenjohtaja, Metropolia AMK 3

7 Rinnakkaisesitysten aikataulu Rinnakkaisesitysten aikataulu 4

8 Rinnakkaisesitysten aikataulu MAANANTAI 3.6. KLO A1 Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä I Puheenjohtaja Eija Metsälä Metropolia Ammattikorkeakoulu Luentosali T-D102, 1. krs Osaava opettaja/competent Teacher -mittarin kehittäminen projektin arvioinnin tueksi Lakanmaa Riitta-Liisa, Kontio Elina, Heinonen Jaana, Toivonen Heini Terveystieteiden opettajaopiskelijan harjoittelu sairaalaympäristössä Wilkinson Lotta, Pohjamies-Molander Netta, Meretoja Riitta, Salminen Leena Terveysalan opettajan ammatillinen osaaminen työhyvinvoinnin osana Hyvärinen Kari, Saaranen Terhi, Tossavainen Kerttu A2 Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä II Puheenjohtaja Satu Kajander-Unkuri Turun yliopisto Luentosali T-F102, 1. krs HealthPro - Terveyden edistämisen oppimisympäristö Leppänen Anu, Mellin Oili-Katriina, Toivanen-Labiad Tuula, Tervo Pirjo, Haarala Päivi, Haho Päivi, Liinamo Arja Integratiivisen pedagogiikan elementtien ilmeneminen suuhygienistiopiskelijoiden Suupirssi-harjoittelussa Äijö Marja, Sirviö Kaarina Pedagoginen ilmapiiri ja ohjaussuhde ovat yhteydessä valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioituun kompetenssiin Kajander-Unkuri Satu, Meretoja Riitta, Saarikoski Mikko, Salminen Leena, Suhonen Riitta, Katajisto Jouko, Leino-Kilpi Helena A3 Opetuksen design I Puheenjohtaja Anne-Maria Kanerva Satakunnan Ammattikorkeakoulu Teorialuokka T-C208, 2. krs Perioperatiivinen klinikkaopetus osaamista perioperatiiviseen hoitotyöhön Haapa Toni, Kantomaa Miia, Karhu Anne Fysioterapeutti-, lääketieteen- ja sairaanhoitajaopiskelijoiden yhteinen osastoharjoittelu Tuomikoski Annukka, Varkki Essi, Majava Tarja, Mörsäri Anniina "Osaan taidot, olen pro" - Itsenäinen oppiminen bioanalytiikan näkökulmasta Virtanen Mari 5

9 Rinnakkaisesitysten aikataulu A4 Opetusteknologia I Puheenjohtaja Terhi Saaranen Itä-Suomen yliopisto Teorialuokka TC-C210, 2. krs Simulaatiokoulutuksen vaikuttavuus mekaanisesti ventiloitujen potilaiden hoidon hallinnassa Satunnaistettu kontrolloitu koe (RCT) Jansson Miia, Ala-Kokko Tero, Kyngäs Helvi Kinect-liikeohjain oppimisen ja vuorovaikutuksen edistäjänä hyvinvointialalla Koskimäki Leena, Salminen Merja Tutkimustuloksia simulaatio-opetus- ja oppimismenetelmästä Itä- Suomen yliopistossa hoitotieteen laitoksella Saaranen Terhi, Vaajoki Anne, Sormunen Marjorita, Paakkonen Heikki, Tossavainen Kerttu A5 Opetusteknologia V Puheenjohtaja Teija Korhonen Metropolia Ammattikorkeakoulu Teorialuokka TC-C211, 2. krs Kirjastot lähihoitajakoulutuksessa oppimaan oppimisen tukena Huovila Erja, Liljander Leena, Renvall Jaana Opettajien kokemuksia sulautuvasta opettamisesta Jokinen Pirkko, Mikkonen Irma "Ei hullumpi homma" - tietoartikkeli opiskelijoiden oppimishaasteena ammattikorkeakoulun soveltavassa tiedontuottamisessa Elenius Leena, Majasaari Hilkka, Laitila Minna, Heikkilä Asta MAANANTAI 3.6. KLO B1 Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä III Puheenjohtaja Virpi Sulosaari Turun yliopisto Luentosali T-D102, 1. krs Lähihoitajaopiskelijoiden farmakologiset taidot valmistumisvaiheessa Jauhonen Sari, Hupli Maija Molekyylibiologiset ja geeniteknologiset menetelmät hyvinvointia edistämässä Halimaa Sirkka-Liisa, Björn Marko, Oostingh Gertie Janneke Lääkehoidon opetus ammattikorkeakoulussa - tuloksia kansallisesta kyselystä Sulosaari Virpi, Huupponen Risto, Leino-Kilpi Helena 6

10 Rinnakkaisesitysten aikataulu B2 Opetuksen design II Puheenjohtaja Tiina Pelander Turun ammattikorkeakoulu Luentosali T-F102, 1. krs Kehittämisfoorumit ammattikorkeakoulun ja työelämän välisen tutkimus- ja kehitystyön areenana Lumme Riitta Moniammatillisen yhteistyön osaaminen haaste terveydenhuollon koulutukselle Leino Heta-Maija, Salminen Leena Opiskelijoiden olohuone - kun teoria ja käytäntö kohtaavat ohjatussa harjoittelussa Haapa Toni, Koota Elina B3 Opetusteknologia II Puheenjohtaja Miia Jansson Oulun yliopisto Teorialuokka T-C208, 2. krs Mielenterveyspotilaan kohtaaminen simulaatio-opetuksena ensihoitajien koulutuksessa Lehikoinen Susanna, Silvonen Katri, Alakulppi Juha, Roivainen Petri, Suua Pirkko Moniammatillinen simulaatio-opetus terveysalan ammattilaisten lääkehoidon täydennyskoulutuksessa Toivanen Suvi, Hujanen Taija, Taam-Ukkonen Minna, Saano Susanna, Metsävainio Kirsimarja, Paakkonen Heikki, Turunen Hannele, Miettinen Merja Simulaatiopedagogiikka osana opetussuunnitelmaa hoitotyön koulutuksessa - case turvallinen verensiirto Uski-Tallqvist Tuija, Koivisto Jaana-Maija, Ojanen Maarit, Haho Päivi B4 Eettiset kysymykset oppimisessa I Puheenjohtaja Heli Vaartio-Rajalin Yrkeshögskolan Novia Teorialuokka T-C210, 2. krs Teknologia: Käsite ja teknologian käytön eettisyys Korhonen Eila-Sisko, Nordman Tina, Eriksson Katie Se oli aina kuin olis veitsellä lyöty, kun se ihminen teki ton Eronen-Levonen Ella, Koivula Meeri, Joronen Katja Kestävä kehitys hoitotyön kompetenssina - osa ammattieettistä vastuuta Vaartio-Rajalin Heli, Norrgård Monica 7

11 Rinnakkaisesitysten aikataulu B5 Opetuksen kansainvälistyminen I Puheenjohtaja Ulla Vehkaperä Metropolia Ammattikorkeakoulu Teorialuokka TC-C211, 2. krs Terveysalan ohjattu harjoittelu yhdeksässä EU-maassa kartoittava perustutkimus Saarikoski Mikko, Leino-Kilpi Helena Potilasohjaus Suomessa eurooppalaisesta näkökulmasta Klemetti Seija, Lehtikunnas Tuija, Katajisto Jouko, Leino-Kilpi Helena, Valkeapää Kirsi Kansainvälinen innovaatioprojekti - yhteistoimintaa tulevaisuuden osaamisen tarpeisiin Vehkaperä Ulla, Harra Toini, Pirilä Kaarina TIISTAI 4.6. KLO C1 Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä IV Puheenjohtaja Jouni Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Luentosali T-D102, 1. krs Hoitotyön opettajan osaaminen - arvioituna eri näkökulmista Salminen Leena, Koskinen Sanna, Stolt Minna, Hupli Maija, Leino- Kilpi Helena Opiskeluaikaisten kokemusten merkitys terveysalan opiskelijoiden ohjaajana toimimisessa Heikkinen Sanna, Aho Anna Liisa, Luojus Katja, Kaunonen Marja Hoitotyön koulutus suomalaisen hoitotieteen väitöstutkimuksen kiinnostuksen kohteena Tuomi Jouni, Leino-Kilpi Helena C2 Opetuksen design III Puheenjohtaja Kaarina Pirilä Metropolia Ammattikorkeakoulu Luentosali T-F102, 1. krs Opetuksen design - Voisiko yhdessä tekeminen olla lääke hoitotyön koulutuksen keskeyttämiseen? Kukkonen Pia, Salminen Leena OIS-design - innovatiivinen näköala oppimiseen Gröhn-Rissanen Marja, Laulainen Sanna, Pennanen Helena Teho Pro-hanke Haho Päivi, Laine Päivi, Ruotsalainen Taru, Eriksson Elina 8

12 Rinnakkaisesitysten aikataulu C3 Opetusteknologia III Puheenjohtaja Wiveka Kauppila VSSHP Teorialuokka T-C208, 2. krs Digitaalisen opetuspelin kehittäminen hoitotyön oppimiseen Botha Elina, Koivula Meeri Vanhustyön opetus virtuaalimaailman ja -pelin avulla Heimo Pirjo, Saaranen Terhi, Kangasniemi Mari Opettajan osaamista kuvaavat kompetenssit simulaatio-opetuksessa järjestelmällinen katsaus Rekola Leena, Hannula Leena, Haho Päivi C4 Eettiset kysymykset oppimisessa II Puheenjohtaja Sanna Koskinen Turun yliopisto Teorialuokka T-C210, 2. krs Vanhustenhuollon etiikka täydennyskoulutusta hoitotyöntekijöille Stolt Minna, Koskenniemi Jaana, Koskinen Sanna, Suhonen Riitta, Leino-Kilpi Helena Ammattilaisten eettinen arvo-osaaminen - muistipotilaan hoidon kulmakivi Koskenniemi Jaana, Leino-Kilpi Helena, Suhonen Riitta Yhteiskunnan suhtautuminen iäkkäisiin näkökulmia huomioitavaksi iäkkäiden hoitotyön etiikan koulutuksessa Koskinen Sanna, Salminen Leena, Leino-Kilpi Helena C5 Opetuksen kansainvälistyminen II Puheenjohtaja Anne Nikula Metropolia Ammattikorkeakoulu Teorialuokka TC-C211, 2. krs Globaalikasvatuksen toteuttaminen terveysalan koulutuksessa Wilkinson Lotta, Hupli Maija Maahanmuuttajien suomen kielen opetusta lukiossa kehitettävä vastaamaan korkeakouluopintojen vaatimuksia Komppa Johanna Opiskelijoiden ja opettajien kokemuksia terveysalan englanninkielisistä koulutusohjelmista Pitkäjärvi Mari-Anne, Eriksson Elina, Pitkälä Kaisu 9

13 Rinnakkaisesitysten aikataulu TIISTAI 4.6. KLO D1 Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä V Puheenjohtaja Anja Hottinen HUS Luentosali T-D102, 1. krs Tutkimusklubitoiminnan ja simulaation yhdistäminen hoitohenkilökunnan osaamisen kehittämisessä Laaksonen Camilla, Paltta Hannele, von Schantz Marjale, Ylönen Minna, Soini Taina Kenttätyö opettaa Voima Kyösti, Kainulainen Sakari, Hälikkä Riikka Tiivistetyn näyttötiedon hyödyntäminen terveysalan koulutuksessa. Montin Liisa, Korhonen Teija, Haho Päivi, Eriksson Elina D2 Oppiminen erilaisissa toimintaympäristöissä VI Puheenjohtaja Tarja Kvist Itä-Suomen yliopisto Luentosali T-F102, 1. krs Kuulokojepotilaan ohjaus kuulokojeen hankintaprosessin aikana Koski-Pärnä Kirsi, Hupli Maija IkäEhyt Lappilaisten ikäihmisten elämänhallinnan ja hyvinvoinnin tukeminen Turulin Marita, Jumisko Eija, Piekkari Jouni, Jänkälä Raimo, Hiltunen Mirja, Lay Kettunen Riitta, Outila Marjo, Vuontisjärvi Hanna- Riina, Åhman Jaana Potilaan lihavuusleikkaukseen liittyvät tiedontarpeet ja muutokset elämässä haaste ohjaukselle ja koulutukselle Lusenius-Lüttjohann Virpi, Hupli Maija 10

14 Rinnakkaisesitysten aikataulu D3 Opetuksen design IV Puheenjohtaja Minna Stolt Turun yliopisto Teorialuokka T-C208, 2. krs Seksuaalikasvatusohjelma nuorten terveyskasvatusmenetelmänä Otranen Hannele, Virtanen Heli Hyvinvointipäivät toimintaympäristönä aikuisten hoitotyön oppimisessa PERUTTU Ervelius Tiina, Pöykkö Ulla, Rättyä Lea, Vuoti Maire Hoitohenkilökunta tarvitsee koulutusta ikääntyneiden potilaiden jalkojenhoidosta Stolt Minna, Suhonen Riitta, Puukka Pauli, Voutilainen Päivi, Leino-Kilpi Helena D4 Opetusteknologia IV Puheenjohtaja Arja Suikkala Diakonia-ammattikorkeakoulu Teorialuokka T-C210, 2. krs Terveyden edistämisen oppimisympäristön kehittäminen: esimerkkinä digitaaliset menetelmät ja simulaatio-oppiminen Mellin Oili-Katriina, Toivanen-Labiad Tuula, Tervo Pirjo, Haarala Päivi, Haho Päivi, Liinamo Arja Sosiaalinen media, opiskelu ja terveystieteiden opettajankoulutus Haapaniemi-Kahala Heidi, Salminen Leena Opiskelijoiden sähköinen työvuorosuunnittelu Tuomikoski Annukka, Huhtala Saija, Liljamo Pia, Korhonen Anne D5 Opetuksen kansainvälistyminen III Puheenjohtaja Toini Harra Metropolia Ammattikorkeakoulu Teorialuokka TC-C211, 2. krs ehealth Module for Bachelor Level Students Kuhalampi Katriina, Palo Raija, Heikkilä Asta Hoitotyön opintomoduulin pilotointi simulaatio- ja virtuaalioppimisympäristössä Törmänen Outi, Tieranta Outi Nursing education in Estonia from Ehasalu Anne, Ernits Ülle 11

15 Posteriesitysten aikataulu Posteriesitysten aikataulu 12

16 Posteriesitysten aikataulu POSTERIESITYKSET MAANANTAINA Oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä m1. Kansainvälisten vaihto-opiskelijoiden harjoittelupolku Meilahdessa pilotti syöpäpotilaan hoitopolku Haapa Toni, Koota Elina m2. Hygieniapäivä opiskelijoille - teoriasta havainnointiin, reflektioon ja oppimiseen Koota Elina, Ruuskanen Susanna m3. TaitoPro Hinkkanen Leena, Koivisto Jaana-Maija, Virtanen Mari, Laine Päivi m4. Näyttöön perustuvaa perehdytystä terveysalan opiskelijoille Hujanen Taija, Koota Elina, Kylmälä Anne, Laatikainen Kaisa, Sivonen Pirkko, Taam- Ukkonen Minna, Tarr Tiina, Teuho Susanna m5. Opiskelijoiden odotuksia hoitotyön opettajille näyttöön perustuvan toiminnan edistämisestä. Laapio Emilia, Koivula Meeri, Salminen Leena m6. Aikuisopiskelijoiden kokemuksia sulautuvasta oppimisesta Jokinen Pirkko, Mikkonen Irma m7. Terveystieteiden opettajakoulutuksesta vankilaopettajaksi - erilainen uramahdollisuus Lukana Anne, Salminen Leena, Leino-Kilpi Helena m8. Mekaanisesti ventiloidun potilaan hoitotoimien hallinta -mittarien kehittäminen ja validointi Jansson Miia, Ala-Kokko Tero, Kyngäs Helvi m9. Työssäoppiminen sairaanhoitajan lääkkeenmäärääminen koulutuksessa Rintala Tuula-Maria, Paloposki Sanna m10. FramiPro - Innovatiivinen oppimis- ja kehittämisympäristö opiskelijoille, yrityksille ja kehittäjille Kemppainen Virpi, Palo Raija m11. Sairaanhoitajaopiskelijan lääkehoidon osaaminen ja siihen yhteydessä olevat tekijät Sulosaari Virpi, Huupponen Risto, Leino-Kilpi Helena m12. Tutkitun tiedon käyttö näyttöön perustuvassa hoitotyössä valmistuvien hoitotyön opiskelijoiden osaaminen ja oppiminen kliinisessä harjoittelussa Heikkilä Asta, Hupli Maija, Katajisto Jouko, Leino-Kilpi Helena m13. TUTKAillen kohti näyttöön perustuvampaa hoitotyötä Nummelin Merja, Ervast Minna, Hautaniemi Soili, Klemetti Seija, Korin Heidi, Kurikka Tarja, Laine Heidi, Leppänen Tiina, Tanttu Pia-Maria, Viljanen-Peuraniemi Mari, Välimäki Maritta m14. Hammaskeijut monta näkökulmaa oppimiseen Lehinsalo Marja, Ukkola Riitta 13

17 Posteriesitysten aikataulu m15. Työnjaon- ja tiimityön kehittäminen ja pilotointi Vuosaaren hammashoitolassa Kärkinen Anna-Liisa, Varsio Sinikka m16. Opinnäytetyöpankista katetta työelämään! Ruuskanen Susanna, Lindfors Kirsi m17. Opiskelutyyppi - suhteellisen pysyvä kokemus hoitotyön opiskelijoilla Tuomi Jouni, Zvanut Bostjan, Äimälä Anna-Mari m18. "Olen nuori, kaunis ja vapaa... klo 16 Se alkaa... Hoitotyön opiskelijoiden tarinoita opiskelun hallinnasta Tuomi Jouni, Äimälä Anna-Mari m19. Sairaanhoitajien kokemukset kouluikäisten lasten voimaannuttavan diabetesohjauksen toteuttamisesta Kelo Marjatta, Mäenpää Inger, Eriksson Elina m20. Näyttöön perustuvan hoitotyön oppiminen ohjatussa harjoittelussa klinikkaopettajan ja lähiohjaajan yhteistyöllä Majasaari Hilkka, Mäki-Kala Katri, Kontkanen Päivi, Panula Liisa, Rouvala Christina, Palo Raija, Heikkilä Asta m21. Valmistuvien sairaanhoitajaopiskelijoiden päivystyshoitotyön osaaminen Lankinen Iira, Eriksson Elina, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena m22. Ohjaajakouluttajatoiminta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Arsalo Irmeli, Boucht Sirkku, Ellonen Kirsti, Mattila Eeva, Silvola Jaana, Strandell-Laine Camilla, Syrjäläinen-Lindberg Minna, Tarr Tiina, Teuri Riikka m23. Terveysalan ohjatun harjoittelun kehittäminen työelämäyhteistyössä Kanerva Anne-Maria, Olli Seija, Kujala Marita, Leppänen Erja, Moisio Eeva-Liisa m24. Terveyden edistämisen työmenetelmien kehittäminen kumppanuusyhteistyönä Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Helsingin Sosiaali- ja terveysviraston kesken Lassila Asta, Viitala Hanna, Haarala Päivi, Liinamo Arja m25. Hoitotyön opiskelijoiden motivaatio itsenäiseen opiskeluun taitopajoissa Hinkkanen Leena, Havio Anna, Haho Päivi m26. Tehohoitotyön kompetenssi on moninaista ja se on huomioitava koulutuksessa Lakanmaa Riitta-Liisa, Suominen Tarja, Ritmala-Castrén Marita, Leino-Kilpi Helena m27. Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) edistää näyttöön perustuvaa hoitotyötä järjestelmällisellä koulutuksella. Kvist Tarja, Mäntynen Raija, Miettinen Merja, Tervo-Heikkinen Tarja m28. TKI-työn ja opetuksen kehittämisprojektista saadut tulokset ja kehittämishaasteet Sarajärvi Anneli, Salmela Marja, Eriksson Elina 14

18 Posteriesitysten aikataulu Opetusteknologia m29. Digitaalisten hammasröntgentutkimusten laadunvarmistuksen verkko-oppiminen Metsälä Eija, Henner Anja, Hårsaker Vanja, Stranden Erling, Varonen Heidi, Sorakari- Mikkonen Leila, Vähäkangas Pia, Kukkes Tiina, Parviainen Teuvo, Muru Laura-Liisa, Ekholm Marja m30. Terveystieteiden maisteriopiskelijoiden kokemuksia simulaatiosta oppimismenetelmänä ammatillisten vuorovaikutustaitojen opiskelussa Kellomäki Marjaana, Saaranen Terhi, Vaajoki Anne, Hyvärinen Marja-Leena m31. Yhteisöllisyyttä verkko-opintoihin Jokelainen Merja, Jauhiainen Annikki, Jokinen Pirkko, Ruokonen Tarja m32. Sairaanhoitajien koulutustarpeet laskimoperäisen säärihaavapotilaan hoitotyössä - integroitu kirjallisuuskatsaus Ylönen Minna, Stolt Minna, Leino-Kilpi Helena, Suhonen Riitta m33. Sulautuva opetus ammatillisten vuorovaikutustaitojen kehittämisen tukena Haapaniemi-Kahala Heidi, Salminen Leena Opetuksen design m34. Vaikuttavien terveys- ja hyvinvointipalveluiden design - toimintamallin kehittäminen Liinamo Arja, Rekola Leena, Linna Anna, Honkanummi Eeva, Eriksson Elina m35. Lasten ja nuorten tupakointia ennaltaehkäisevän ohjauksen kehittäminen voimavaraistumista tukeva näkökulma Parisod Heidi, Rankinen Sirkku m36. Kuvallinen ilmaisu vuorovaikutustaitojen oppimisessa Aho Jukka, Koskinen Liisa, Nurro Marjukka m37. Tutkimustiedon käyttö hoitotyön opetuksessa opiskelijoiden arvioimana Laapio Emilia, Koivula Meeri, Salminen Leena m38. Johtamisen kehittäminen kumppanuusvalmennuksen avulla Auroran sairaalan akuutti-toiminnassa Pehkonen Tiina, Turpeinen Leena m39. Yhteisöllistä oppimista vierianalytiikan opetuksessa Tuominen Raini m40. Moniammatillista oppimista potilaan parhaaksi (MOPP) Tuomikoski Annukka, Herukka Katja, Järvi Sari, Sandelin Pirkko, Järvi Sari, Kourilehto Hannele, Kurkela Emilia, Lundström Ritva, Moilanen Kati, Suutari Sonja m41. Hyvä syntymä -hanke Koski Pirjo, Pienimaa Anna-Kaisa, Haarala Päivi 15

19 Posteriesitysten aikataulu Koulutuksen kansainvälisyys m42. Malawi-Sambia-Suomi yhteistyöprojekti hoitotyön koulutuksen kansainvälistäjänä Ahokas Aija, Koski Pirjo m43. Opetuksen kansainvälistymisen haasteita ammattikorkeakoululle ja työelämälle Partamies Sanna, Ora-Hyytiäinen Elina m44. Kansainvälinen Empowering Patient Education -opintokokonaisuus Rankinen Sirkku, Heikkinen Katja, Kesänen Jukka, Ryhänen Anne, Salanterä Sanna, Siekkinen Mervi, Vaartio-Rajalin Heli, Virtanen Heli, Leino-Kilpi Helena m45. ehealth opintojakson pilotointi hoitotyön koulutuksessa Kuhalampi Katriina, Palo Raija, Heikkilä Asta m46.näyttöön perustuvaa ohjaamista kansainvälisesti - kokemuksia opintomatkasta Tallinnan terveydenhuollon ammattikorkeakouluun Oksala Annika, Kalam-Salminen Ly POSTERIESITYKSET TIISTAINA Oppiminen erilaisissa oppimisympäristöissä t1. Osastonhoitajien kokemukset ja kehittämisajatukset terveysalan opiskelijoiden käytännön harjoittelusta Halme Annika, Koivula Meeri, Särkioja Tarja t2. Voimavaraistumista tukevan potilasohjauksen toteutuminen Tasala Leena, Virtanen Heli, Leino-Kilpi Helena t3. Kahden valintamenetelmän yhteys hoitotyön opiskelijoiden kolmannen lukukauden osaamiseen ja opintomenestykseen Talman Kirsi, Eriksson Elina, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena t4. Uusi oppimisen tila - Flo vie mukanaan Hirvonen Marja-Riitta, Inkilä Päivi, Virtanen Mari, Virtanen-Vaaranmaa Hannele, Haho Päivi, Eriksson Elina t5. HOITOTYÖN ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN KOTIHOIDON AVOIMESSA OP- PIMISYMPÄRISTÖSSÄ. Packalen Leena, Sanerma Päivi t6. Innovatiivisesti verkossa: avoin ja verkostomainen toimintatapa kehittämisprojekti Toivola Tiina, Pirilä Kaarina t7. Verkostoituneen kulttuurin malli vaikuttavan oppimisympäristön mahdollistajana - Gerontologisen hoitotyön täydennyskoulutus Hynynen Marja-Anneli, Äijö Marja, Tiikkainen Pirjo, Teeri Sari, Karttunen Sirkka-Liisa, Routasalo Pirkko t8. Tulevaisuus lasten erikoissairaanhoidossa -kehittämishanke Salmela Marja, Lindfors Kirsi, Kiesvaara Satu, Kovalainen Tuula, Peltomäki Marja, Ruuskanen Susanna, Tuhkanen Anita 16

20 Posteriesitysten aikataulu t9. ILOA JA ELOA ARKEEN PROJEKTI Arvinen Kaija, Eronen-Levonen Ella, Kujala Pirkko t10. Muistipotilaiden hoito osaamisvaade terveysalan koulutukselle ja ammattilaisille Stolt Minna, Röberg Susanne, Koskenniemi Jaana, Koskinen Sanna, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena, Suhonen Riitta t11. Ikääntynyt lonkkamurtumapotilas turvallisesti kotiin Somersaari Katja t12. Kummiluokkatoiminta hoitotyön opiskelijoiden ammattiin kasvamisen tukena Pelander Tiina, Kummel Maika, Hedman Anne, Laine Heidi t13. Terveydenhoitajaopiskelijoiden voimavaraistumista tukevan ohjauskeskustelun osaaminen vauvaperhe asiakkaana Lahti Sari, Virtanen Heli, Leino-Kilpi Helena t14. Lääkehoidon oppimisympäristö oppimisen ja opetuksen innovoijana ja uudistajana Lukkari Liisa, Rehn Katja, Vaherkoski Ulla, Sipilä Marianne, Haho Päivi t15. Hoitotyön lähiesimiesten näyttöön perustuvan tiedon käytön edistäminen - koulutus ja osaamistason kartoitus Kauppi Kaisa, Makkonen Pekka, Rannikko Virve t16. Osaaminen osana strategiaa Kauppila Wiveka, Boucht Sirkku, Tuominen Outi t17. Näyttöön perustuvan toiminnan oppimisympäristö Korhonen Teija, Päivi Haho, Ruotsalainen Taru, Eriksson Elina t18. Liikunnalla terveyttä -projekti: asiaa terveyden edistämisestä ja sydänpotilaan liikunnasta Kauhanen Lotta, Laine Heidi, Pohjola Minna, Hupli Maija t19. Terveysalan koulutuksen tutkimusryhmä Turun yliopistossa - tavoitteena vaikuttavuutta ja laatua koulutustutkimukseen Salminen Leena, Hupli Maija, Koskinen Sanna, Leino-Kilpi Helena t20. Osaavia opettajia - terveystieteiden opettajankoulutus Turun yliopistossa Salminen Leena, Hupli Maija, Leino-Kilpi Helena t21. Näyttöön perustuvan toiminnan systemaattinen integrointi opetussuunnitelmaan - prosessin kuvaus Korhonen Teija, Haho Päivi, Eriksson Elina t22. Opetuksen ja tki-toiminnan integrointi monialaisena yhteistyönä hoitotyön ja logistiikan opiskelijoiden yhteistyö Ahonen Leena, Valkonen Milla t23. Opiskelijoiden kokemuksia itsenäisestä harjoittelusta Hinkkanen Leena, Perkiökangas Venla, Haho Päivi 17

21 Posteriesitysten aikataulu t24. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien kokemuksia perhekeskeisen hoitotyön oppimisesta Lehtimäki Taru, Rantanen Anja, Marja Kaunonen t25. Vastavuoroisuus ja yksilöllisyys lähtökohtana ohjatun harjoittelun ohjauskeskusteluissa Kostiainen Johanna, Hupli Maija Opetusteknologia t26. Simuloidut oppimisympäristöt hoitotyön koulutuksessa Heikkinen Katja, Säämänen Jari, Niemelä Katriina, Havisto Anu, Aatsinki Petteri, Toivonen Seli t27. Virtuaalipotilaan kehittäminen kliinisten arviointi- ja päätöksentekotaitojen oppimiseen hoitotyön koulutuksessa Koivisto Jaana-Maija, Lamminaho Tomi, Haho Päivi, Eriksson Elina t28. Älyä soludiagnostiikan opiskeluun Eskin Carmen, Hellgrén Heidi, Virtanen Mari, Haho Päivi, Eriksson Elina t29. Mitä simulaatiolla tulisi opettaa ensihoidon koulutuksissa? Haastattelututkimus ensihoidon simulaatio-opetuksen asiantuntijoille Salonen Hannu, Vaajoki Anne, Saaranen Terhi t30. Toimintamallin kehittäminen terveysalan opiskelijoiden kliinisen harjoittelun haasteellisiin tilanteisiin Halme Annika, Särkioja Tarja t31. Verkko-opetus terveysalan opettajien arvioimana Palander Sara Opetuksen design t32. Yhdessä oppien - asiakkaan, potilaan ja läheisen alkuhaastattelu eri toimintaympäristöissä. Jussila Aino-Liisa, Kiviniemi Liisa, Alakulppi Juha, Sandelin Pirkko t33. Seksuaaliterveysasema. fi - uuden oppimista uudella tavalla Vuohtoniemi Karoliina t34. Vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillinen pätevyys ja työympäristö sekä niiden välinen yhteys. Ruoppa Eija, Meretoja Riitta, Hupli Maija 18

22 Posteriesitysten aikataulu t35. Yhdessä oppimassa vanhusten hoitotyötä Suikkala Arja, Kivelä Eeva, Käyhkö Pirjo t36. Yhdessä kirjoittamalla perhehoitotyön asiantuntijuus näkyväksi Jussila Aino-Liisa, Mäenpää Pia t37. Täydennyskoulutuksen edut ja osallistumisen esteet - hoitotyöntekijän näkökulma Hupli Maija, Terävä Jaana t38. Työterveyshuollon opetuksen toteutuminen terveydenhoitajakoulutuksessa Myyryläinen Anne, Rautio Maria, Hupli Maija t39. Tekstilaji ja yhteisö. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö tekstinä Vuorijärvi Aino t40. Oppimisympäristöt osaksi opetusta ja opiskelua Rissanen Riikka, Laine Päivi, Haho Päivi Eettiset kysymykset t41. Pakon käytön vähentäminen nuorisopsykiatriassa: sitomiselle löytyy vaihtoehtoja Hottinen Anja, Kontio Raija, Soininen Päivi, Välimäki Maritta, Joffe Grigori, Lindberg Nina t42. Terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien tiedot rokottamisesta Nikula Anne, Nohynek Hanna, Puukka Pauli, Leino-Kilpi Helena Muut aiheet t43. Hoitotyön opiskelijoiden tiedot ja käsitykset hoitoon liittyvistä infektioista ja niiden torjunnasta Schneider Jaana, Hupli Maija t44. Potilasohjauksen vaikuttavuus perheen suun terveyden edistämisessä Liukkonen Seija, Virtanen Heli, Laaksonen Camilla 19

23 Tiivistelmät Suulliset esitykset TIIVISTELMÄT Suulliset esitykset 20

24 Tiivistelmät Suulliset esitykset Suulliset esitykset ohjelman mukaisessa järjestyksessä A1 OPPIMINEN ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ I Osaava opettaja/competent Teacher -mittarin kehittäminen projektin arvioinnin tueksi Lakanmaa Riitta-Liisa, TtT, Turun ammattikorkeakoulu, terveysala, hoitotyön lehtori; Kontio Elina, TtM, Turun ammattikorkeakoulu, tietoliikenne ja sähköinen kauppa, projektipäällikkö; Heinonen Jaana, VTM, Turun ammattikorkeakoulu, tietoliikenne ja sähköinen kauppa, hankesuunnittelija; Toivonen Heini, KM, Turun ammattikorkeakoulu, terveysala, hankesuunnittelija Lähtökohta Terveydenhuollon keskeisinä kehittymisen edellytyksinä ovat hyvinvointiteknologian (HVT) hyödyntäminen ja eri alojen yhteistyön lisääminen. Projektin tehtävänä on valmentaa terveys- ja HVT -alojen toimijoita aktiiviseen yhteistyöhön opetuksen ja työelämäkäytäntöjen kehittämiseksi sekä toteuttamiseksi toimintaympäristöissä, jotka yhdistävät eri alojen lisäksi eri koulutusasteita sekä työelämän. Tavoite ja toteutus Projektin tavoitteena on opettajien työelämäjaksojen sekä työelämäläheisen jatkokoulutuksen, työpajojen ja opiskelijaprojektien avulla kehittää koulutussisältöjä ja osaamista vastaamaan yritysten ja muiden organisaatioiden ajankohtaisia kehittämistarpeita. Projektissa kehitettiin mittari opettajien työelämäjaksojen arviointiin. Mittarin tarkoituksena on mitata opettajien itsearviointiin perustuen i) moniammatillisuutta, ii) hyvinvointiteknologian hyväksikäyttöä ja kehittämistä, iii) opetuksen kehittämistä ja iv) työelämälähtöisyyttä opettajan työelämäjakson aikana. Mittari kuuluu projektin sisäiseen tuloksellisuuden arviointiin. Tulokset Tässä esityksessä on tarkoituksena kuvata Osaava opettaja/competent Teacher -mittarin kehittäminen projektiryhmässä ja mittarin rakenne. Mittari kehitettiin tutustumalla uusimpaan tietoon alalta tekemällä haku OVID Medline -tietokantaan ja Google scholar -järjestelmään. Hakusanoina käytettiin Medline:ssa seuraavia sanoja yhdistettynä: opetuksen kehittäminen (development and education), työelämälähtöisyys (practice), moniammatillinen yhteistyö (multiprodessional co-operative behavior/collaboration) ja hyvinvointiteknologia (welfare technology/health technology). Rajauksena käytettiin vuosia Google scholar - järjestelmässä hakusanoina käytettiin study and teacher and multiprofessional collaboration and development and education and clinical practice and health and technology and nursing. Haku tiivistettiin vuosiin Yhteensä mittarin laadinnassa käytettiin 17 artikkelia. Näistä muodostettiin 17 väittämää projektiryhmän asiantuntemuksen avulla. Väittämiä täydennettiin avoimilla kysymyksillä (4). Yhteensä mittarissa on neljä summamuuttujaa: moniammatillinen yhteistyö (4 väittämää), hyvinvointiteknologia (4 väittämää), opetuksen kehittäminen (4 väittämää) ja työelämälähtöisyys (5 väittämää) sekä taustamuuttujat (7 kysymystä). Arviointi ja hyödyntäminen Tuloksia käytetään projektin raportointiin ja koulutuksen ja osaamisentasoa lisäävien työelämäjaksojen kehittämiseen tulevaisuudessa ammattikorkeakoulussa ja ammatillisella perusasteella. 21

25 Tiivistelmät Suulliset esitykset Terveystieteiden opettajaopiskelijan harjoittelu sairaalaympäristössä Wilkinson Lotta, Sh, TtK, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, TtM-opiskelija; Pohjamies- Molander Netta, Sh-Th (AMK), TtM, HUS, Hyks operatiivinen tulosyksikkö, hoitotyön kliininen opettaja; Meretoja Riitta, TtT, dosentti, HUS, yhtymähallinto, kehittämispäällikkö; Salminen Leena, Th, TtT, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, lehtori Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä julkaistiin vuonna 2006 yhdessä ammattikorkeakoulu Stadian (nykyinen Metropolia) kanssa kehitetty kliinisen osaamisen ohjausmalli ja hoitotyön kliinisen opettajan toimenkuva. Hoitotyön kliiniset opettajat tukevat henkilökunnan opetus- ja ohjausosaamista ja harjoittelussa olevien terveysalan opiskelijoiden oppimista ja osaamista laaja-alaisesti. Heidän työnkuvaansa kuuluu harjoittelunohjaus, pedagogisen osaamisen tukeminen, tutkimus- ja kehittämistoiminta, sekä yhteistyö eri verkostojen kanssa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli arvioida hoitotyön kliinisen opettajan toiminta-aluetta terveystieteiden opettajaopiskelijan harjoitteluympäristönä. Kehittämishanke pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) Miten opetusharjoittelu hoitotyön kliinisen opettajan työssä edistää opettajaopiskelijan oppimista ja osaamista? 2) Mitä uutta hoitotyön kliinisen opettajan työkenttä tuo harjoittelupaikkana opettajaopiskelijan opetusharjoitteluun? 3) Miten hoitotyön kliinisen opettajan työtä ja työkenttää voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää opettajaopiskelijoiden opetusharjoittelussa? Syksyllä 2012 toteutettiin yhteistyössä Turun yliopiston kanssa opetusharjoittelu, jossa terveystieteiden maisteriopiskelija suoritti syventävän opetusharjoittelun hoitotyön kliinisten opettajien ohjauksessa Hyks:ssä. Opetusharjoittelu oli laajuudeltaan kahdeksan opintopistettä. Siihen sisältyi hoitotyön kliinisen opettajan työhön tutustumista Hyks:n eri sairaaloissa, Hyks opiskelijaohjaajakoulutuksen toteutukseen osallistumista sekä reflektiivinen, harjoittelun toteutusta kuvaava raportti. Raportti perustui opettajaopiskelijan harjoittelun aikana kirjoittamaan oppimispäiväkirjaan. Oppimispäiväkirja analysoitiin deduktiivisen sisällönanalyysin avulla ja sitä tarkasteltiin opettajan osaamisen ja hoitotyön kliinisen opettajan tehtäväalueiden näkökulmista. Opetusharjoittelu hoitotyön kliinisen opettajan ohjauksessa edisti opettajaopiskelijan oppimista ja osaamista monella tasolla. Sairaalaharjoittelussa opettajaopiskelija perehtyi hoitotyön kliinisen opettajan työkentän laajuuteen ja oppimisympäristöjen moninaisuuteen. Asiantuntijuus ja verkostoitumisen tärkeys eri yhteistyökumppaneiden kanssa konkretisoituivat harjoittelun aikana. Sairaalaympäristö toi useita uusia ulottuvuuksia opetusharjoitteluun. Opettajuuden tarkasteleminen organisaatiossa, jonka ensisijainen tavoite ei ole opetustoiminta, oli mielenkiintoista. Sairaalaorganisaation prioriteetit ovat potilashoidossa, ja tämä luo opetustoiminnalle erilaisia haasteita kuin oppilaitosympäristö. Opetusharjoittelu hoitotyön kliinisen opettajan ohjauksessa tarjoaa terveystieteiden opettajaopiskelijoille monipuolisen oppimisympäristön. Se tiivistää yliopiston ja sairaanhoitopiirin välistä yhteistyötä ja siten edistää myös kliinisten opettajien ammatillista osaamista. Kehittämishankeen tulosten pohjalta kehitetään opetusharjoitteluyhteistyötä räätälöimällä tuleville opettajaopiskelijoille harjoittelujaksoja esimerkiksi harjoittelunohjaukseen tai opiskelijaohjauskoulutukseen keskittyen. 22

26 Tiivistelmät Suulliset esitykset Terveysalan opettajan ammatillinen osaaminen työhyvinvoinnin osana Hyvärinen Kari, TtM, Metropolia AMK, lehtori; Saaranen Terhi, dosentti, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, yliopistonlehtori; Tossavainen Kerttu, THT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos, professori Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa työskentelevien terveysalan opettajien tyytyväisyyttä omaan ja työyhteisönsä työhyvinvointiin sekä heidän ammatillista osaamistaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä Terveysalan opettajien työhyvinvointi-indeksi - kyselylomakkeella keväällä Kohderyhmän muodostivat entisen Etelä-Suomen läänin alueella, suomenkielisissä ammattikorkeakouluissa (6) ja ammatillisissa oppilaitoksissa (11) työskentelevät terveysalan opettajat. Tutkimuksen vastausprosentti oli 38.1 % (n=250) ollen ammatillisissa oppilaitoksissa hieman korkeampi (41.4 %; n=145) kuin ammattikorkeakouluissa (33.9 %; n=105). Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin: kuvailevat tilastolliset menetelmät, keskiarvomuuttujien rakentaminen perustuen pääkomponenttianalyysiin, Mann-Whitneyn testi, Kruskall-Wallisin testi ja ristiintaulukointi. Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysiä mukaillen. Tulosten perusteella terveysalan opettajat arvioivat työhyvinvointinsa paremmaksi kuin työyhteisönsä työhyvinvoinnin. Kaikkein tyytyväisimpiä terveysalan opettajat olivat eettiseen osaamiseensa opetuksessa sekä mahdollisuuksiinsa hyödyntää osaamistaan työssä opettajana. Tyytymättömimpiä opettajat olivat atk- ja opetusteknologiataitoihinsa. Kahden koulutusasteen tuloksia verrattaessa ammatillisten oppilaitosten opettajat olivat ammattikorkeakoulujen opettajia tyytyväisimpiä pedagogiseen osaamiseensa, tutkimusosaamiseensa, kielitaitoonsa sekä atk- ja opetusteknologiaosaamiseensa. He olivat myös tyytyväisempiä mahdollisuuksiinsa hyödyntää omaa ammatillista osaamistaan työssään opettajana. Ammattikorkeakouluopettajat olivat ammatillisten oppilaitosten opettajia useammin tyytyväisiä vuorovaikutusosaamiseensa, erityistilanteiden kohtaamistaitoihinsa sekä kliiniseen osaamiseensa. Tulokset vahvistavat käsitystä, että ammatillinen osaaminen on merkittävä työhyvinvoinnin osatekijä. Terveysalan opettajan kaksoisorientaatio sekä pedagogiikan että terveysalan kliinisenä asiantuntijana liittyi vastaajien mukaan terveysalan opettajan ammatilliseen osaamiseen ja sillä näytti olevan yhteyttä myös työhyvinvoinnin kokemiseen. Terveysalan opettajien ammatilliseen osaamiseensa liittämät odotukset painottuivat hieman eri tavoin ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa. Tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkien terveysalan opettajien työhyvinvointia ja ammatillista osaamista. Kuitenkin niitä voidaan hyödyntää paikallisesti oppilaitoksissa sisäisen kehitystyön tukena. 23

27 Tiivistelmät Suulliset esitykset A2 OPPIMINEN ERILAISISSA TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ II. HealthPro Terveyden edistämisen oppimisympäristö Leppänen Anu, TtM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala, lehtori; Mellin Oili- Katriina, TtM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala, koulutusvastaava; Toivanen-Labiad Tuula, THM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala, lehtori; Tervo Pirjo, TtM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala, lehtori; Haarala Päivi, THM, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala, koulutuspäällikkö; Haho Päivi, TkL, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala, Teho Pro -hankkeen projektipäällikkö; Arja Liinamo, TtT, Metropolia Ammattikorkeakoulu, terveys- ja hoitoala Vuoden 2011 toukokuussa voimaan tullut terveydenhuoltolaki (1326/2010) nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen keskeiseksi painopistealueeksi kunnan toiminnassa. Terveyden edistämisestä säädetään myös tartuntatauti-, tupakka- ja raittiustyölaissa. Terveyden edistämisen tulee aiempaa vahvemmin sisältyä kaikkien terveydenhuollon ammattilaisten koulutukseen. Kehitämme terveyden edistämisen oppimisympäristössä HealthProssa, koulutusta ja asiantuntijuutta yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistämiseen sovellettavaksi kaikissa Terveys- ja hoitoalan tutkinnoissa (N=8). Kehittämistarpeiden tunnistamiseksi tehtiin syksyllä 2011 selvitys terveyden edistämisen opetuksen toteutuksesta kaikkien tutkintojen opetussuunnitelmissa. Nykytilan selvitys toteutettiin opettajien ryhmäkeskusteluilla sekä keräämällä tiedot opetussuunnitelmiin sisältyvistä terveyden edistämisen sisällöistä ja menetelmistä strukturoidulla lomakkeella kussakin tutkinnossa. Opettajat pitivät tarpeellisena terveyden edistämisen tieto- ja teoriaperustan jäsentämistä sekä opettajien tukemista terveyden edistämisen sisällyttämisessä koulutusohjelmien opetussuunnitelmiin. Koulutusohjelmien terveyden edistämisen opetuksessa koettiin olevan sekä sisällöllistä päällekkäisyyttä että sisältöjen puutteita. Kehittämisehdotuksena esitettiin muun muassa kaikille opiskelijoille yhteisen terveyden edistämisen opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen näkyväksi tekemistä sekä konkreettisten pedagogisten menetelmien kehittämistä. Selvityksen perusteella täsmennettiin HealthPro-oppimisympäristön tavoitteita. HealthPron tavoitteena on tuoda terveyden edistämisen oppimistavoitteet ja -sisällöt näkyviksi verkko-oppimisympäristöön, tuottaa opetusmoduuleja ja -malleja ja esimerkkejä terveyden edistämisen menetelmien soveltamisesta ja täten vahvistaa terveyden edistämisen osaamista terveydenhuollossa ja sen asiakaskontakteissa. Vuonna 2012 kerättiin koulutusohjelmista hyviä opetuskäytänteitä ja materiaaleja, suunniteltiin aihe- ja sisältöalueita verkko-oppimisympäristöön sekä suunniteltiin ja tuotettiin videomateriaalia. Vuoden 2013 aikana tuotetaan terveyden edistämisen perusopinnot verkkooppimisen muotoon Moodle -alustalle. Opiskelijat osallistuvat oppimisympäristön arviointiin ja suunnitteluun. Opintoihinsa liittyvissä innovaatioprojektitöissään opiskelijat arvioivat ja innovoivat Moodle-oppimisalustaa sekä ideoivat ja tuottavat sisältöä terveyden edistämisen oppimispeleihin. Oppimispelien tekniseen suunnitteluun ja toteutukseen osallistuvat jatkossa myös mediatekniikan opiskelijat. HealthPron keskeisimmät tuotokset ovat terveyden edistämisen fyysiset oppimisympäristöt ja verkko-oppimisympäristö eri laajuisine opetuskokonaisuuksineen. Terveyden edistämisen oppimiseen tuotetaan uusia opetusmenetelmiä, kuten oppimispelit sekä digitaali- ja simulaatiomenetelmien soveltaminen opetuksessa. Tuloksia arvioidaan keräämällä palautetta HealthPron käyttäjiltä, opettajilta ja opiskelijoilta, sekä selvittämällä opiskelijoiden oppimiskokemuksia. Terveyden edistämisen oppimisympäristöä voidaan hyödyntää sekä tutkintoon johtavassa koulutuksessa että täydennyskoulutuksessa. 24

28 Tiivistelmät Suulliset esitykset Integratiivisen pedagogiikan elementtien ilmeneminen suuhygienistiopiskelijoiden Suupirssi-harjoittelussa Äijö Marja, TtL, Savonia ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio, yliopettaja; Sirviö Kaarina, TtT, Savonia ammattikorkeakoulu, terveysala, Kuopio, yliopettaja Terveydenhuollon ammattilaiset, kuten suuhygienistit, kohtaavat työssään yhä enemmän vaativia asiakastilanteita. Tämä edellyttää jatkuvaa henkilökohtaisen osaamisen tunnistamista ja kehittämistä. Integratiivinen pedagogiikka on yksi malli, jonka avulla terveysalan ammattikorkeakoulutuksessa voidaan opetusta kehittää työelämälähtöiseksi. Jo koulutuksen aikana on järjestettävä opiskelijoille mahdollisuus päästä autenttisiin oppimistilanteisiin, joissa yhdistyvät integratiivisen pedagogiikan elementit: teoreettinen, kokemuksellinen ja itsesäätelytieto sekä sosiokulttuurinen tieto. Tämä tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata miten suuhygienistiopiskelijoiden liikkuvassa suun terveydenhoitoyksikössä suoritetun harjoittelun oppimiskokemuksissa tuli esille edellä mainitut integrativiiseen pedagogiikkaan liittyvät elementit. Tutkimus toteutettiin Savonia-ammattikorkeakoulussa ja se liittyi Suupirssi projektiin, jossa tavoitteena oli kehittää oppimistoimintamalli liikkuvaan suun terveydenhoitoyksikköön. Suupirssi on liikkuva yksikkö, joka vie opiskelijat autenttisiin työelämän tilanteisiin toimimaan erilaisten asiakasryhmien kanssa. Tutkimusaineisto kerättiin viidellä ryhmähaastattelulla, jotka toteutettiin heti suuhygienistiopiskelijoiden harjoittelun jälkeen keväällä Ryhmähaastatteluihin osallistui 17 toisen vuosikurssin suuhygienistiopiskelijaa. Haastattelut etenivät rakenteella: aloitus, oppimiskokemukset ja jälkipuinti. Haastattelun pääteemana oli Suupirssissä oppiminen, jota tarkennettiin alateemojen asiakkaat, tekemällä oppiminen, minä oppijana ja kehittäjänä avulla. Aineisto analysoitiin deduktiivisella sisällön analyysillä. Suuhygienistiopiskelijoiden oppimiskokemuksissa tuli runsaasti esille kokemuksellisen tiedon kuvauksia. Nämä liittyivät erilaisiin asiakasryhmiin ja hoitohenkilökuntaan. Kuvauksissa tuli esille yhteistyö- ja vuorovaikutusosaamisen tarve. Lisäksi korostui erilaisten asiakasryhmien kanssa tarvittava teoreettisen ja käsitteellisen tiedon hallinta, kuten eettinen tieto. Harjoittelun aikana opiskelijat tulivat aikaisempaa tietoisemmiksi asiantuntijuutensa osaamisalueista ja oman toimintansa ja osaamisensa kehittämistarpeista (itsesäätelytieto). Toiminta hoiva- ja hoitoyhteisöissä mahdollisti opiskelijoille tutustumisen yhteisöjen erilaisiin sosiokulttuurisiin käytänteisiin. Harjoitteluun sisältynyt jatkuva reflektointi laajensi opiskelijoiden näkemystä suuhygienistin työnkuvasta ja tuotti myös harjoittelun toteuttamiseen uusia kehittämisideoita. Tulokset osoittavat, että kaikki integratiivisen pedagogiikan elementit tulivat esille suuhygienistiopiskelijoiden Suupirssissä suorittaman harjoittelun oppimiskokemuksissa. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että integratiivisen pedagogiikan malli mahdollistaa hyvin opiskelijoiden ammatillisen osaamisen kehittymisen ja siten soveltuu autenttisissa oppimistilanteissa, kuten liikkuvassa suun terveydenhoitoyksikössä tapahtuvan harjoittelun pedagogiseksi malliksi. 25

29 Tiivistelmät Suulliset esitykset Pedagoginen ilmapiiri ja ohjaussuhde ovat yhteydessä valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioituun kompetenssiin Kajander-Unkuri, Satu, TtM, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, TtT- opiskelija, Savonia ammattikorkeakoulu, hoitotyön lehtori; Meretoja Riitta, TtT, dosentti, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, kehittämispäällikkö; Saarikoski Mikko, TtT, dosentti, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos; Salminen Leena, TtT, Hoitotieteen laitos, Turun yliopisto, lehtori; Suhonen Riitta, TtT, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, professori; Katajisto Jouko, VTM, Turun yliopisto, matematiikan ja tilastotieteen laitos, lehtori; Leino-Kilpi Helena, THT, Turun yliopisto, hoitotieteen laitos, professori ja johtaja, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, ylihoitaja Tausta ja tarkoitus Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu ammatillinen pätevyys (kompetenssi) ja löytää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssin arviointi tuottaa tietoa sairaanhoitajien kompetenssin tasosta ja sisällöstä valmistumisvaiheessa. Saadulla tiedolla voidaan kehittää sairaanhoitajakoulutusta sekä perehdytysprosessia terveydenhuollon yksiköissä. Kompetenssiperustaiset opetussuunnitelmat on todettu sopivimmaksi tavaksi arvioida opiskelijan suoritusta. Tutkimustieto valmistumisvaiheen kompetenssista ja relevantit mittarit arvioida sairaanhoitajaopiskelijoiden kompetenssia kuitenkin puuttuvat. Aikaisemman tutkimustiedon mukaan psykomotoriset taidot, arviointitaidot, kriittinen ajattelukyky ja tiimityötaidot ovat sairaanhoitajaopiskelijoiden heikoimpia kompetenssialueita. Tutkimusongelmat 1. Mikä on valmistumassa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden itsearvioitu kompetenssitaso? 2. Mitkä tekijät ovat yhteydessä itsearvioituun kompetenssitasoon? Aineiston keruu ja analyysi Aineisto kerättiin valmistumassa olevilta sairaanhoitajaopiskelijoilta vuonna 2011 (n=154, vastausprosentti 51) sähköisesti viimeisen harjoittelun loppuvaiheessa. Tutkimusmittarina oli Nurse Competence Scale ja taustamuuttujina mm. oppimisympäristö ja ohjaus, joita mitattiin Clinical Learning Environment and Supervision -mittarin kahdella summamuuttujalla. Aineisto analysoitiin tilastollisesti. Keskeiset tulokset Valmistumassa olevat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat kompetenssinsa hyväksi. Korkeinta ammatillinen pätevyys oli kategorioissa auttaminen ja tarkkailutehtävä ja hieman matalampi kategorioissa hoitotoimien hallinta ja työrooli. Valmistumassa olevat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat yliopistollisten sairaaloiden osastojen pedagogisen ilmapiirin ja ohjaussuhteen erittäin hyviksi (keskiarvo 8.1 ja 8.2;VAS 0-10). Kokonaiskompetenssi sekä viisi kompetenssikategoriaa korreloivat positiivisesti osaston pedagogisen ilmapiirin kanssa. Lähes puolet vastanneista sairaanhoitajaopiskelijoista arvioi, että harjoittelujakson ohjaus tuki heidän kompetenssinsa kehittymistä erittäin hyvin. Ohjaussuhde korreloi positiivisesti kahden kompetenssikategorian kanssa. Johtopäätökset Valmistumassa olevat sairaanhoitajaopiskelijat arvioivat kompetenssinsa hieman korkeammaksi kuin mitä vastavalmistuneiden sairaanhoitajien ammatillisesta pätevyydestä on raportoitu Australiassa ja Norjassa ja valmiiden sairaanhoitajien kompetenssista mm. Suomessa. Tämä asettaa haasteita terveydenhuollon yksiköille, joissa asia pitää osata huomioida perehdytysvaiheessa, jotta uusi sairaanhoitaja ei stressaannu ja vaihda alaa. 26