TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Kuntajohtajakokous muistio 13/

Transkriptio

1 Aika: klo Paikka: Seututoimiston kokoushuone, Satakunnankatu 18 A, 2. krs. Osallistujat Yli-Rajala Juha konsernijohtaja Tampere, pj. Auvinen Oskari kunnanjohtaja Kangasala Joensuu Jaakko kansliapäällikkö Pirkkala Kankaala Kari johtaja Tampere Kuusisto Juha kaupunginjohtaja Orivesi Linnamaa Reija strategiajohtaja Tampere Paloniemi Erkki kunnanjohtaja Vesilahti Sivunen Pentti kaupunginjohtaja Ylöjärvi, 2. vpj. Viitasaari Olli kunnanjohtaja Lempäälä, 1. vpj. Väätäinen Eero kaupunginjohtaja Nokia tilalla: Koskinen Vesa henkilöstöjohtaja Nokia Nurminen Päivi seutujohtaja esittelijä, TKS Pohjonen Juhani seutusihteeri sihteeri, TKS Kutsutut Ikonen Anna-Kaisa pormestari Tampere Periviita Mika 108 joukkoliikennepäällikkö Tampere 1/24

2 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ****** AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEUUDISTUS *** ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTARAPORTTI VUODELTA INFRAPALVELUJEN TUOTTEISTUS, HANKINTAPÄÄTÖS TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS SOPIMUS PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSTENKORVAUKSESTA, TARKISTUS VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS PIRKANMAAN TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ-ALUEET JA TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSET, ESITYKSEN TEKEMINEN 16 * YLIKUNNALLISTEN ORGANISAATIOIDEN TOIMITILARATKAISUT, JATKOVALMISTELUSTA PÄÄTTÄMINEN KESKUSTELUASIAT PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN 24 2/24

3 ****** 107 AVAUS JA EDELLISEN KOKOUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO (5 min.) Muistio 15.8., liitteenä. Keskeiset asiat ja toimenpiteiden eteneminen Asia Toimenpiteiden eteneminen Vastuu RASU 2040 luonnoksen hyväksyminetyksen Seutuhallitus hyväksyi 27.8 kjk:n esi- PN neljällä muutoksella. Esittelyt kunnissa syyskuussa pääosin ohjelmoitu. Sidosryhmätilaisuus oli 2.9. Yleisökeskustelu AL:n kanssa on Toteuttamisohjelman laadinta organisoitu pientyöryhmiin (asuminen, elinkeinot, palvelut, liikenne) Raakamaan hankinnan seuranta SH käsitellyt KK Rakennusvalvonnan kehittämisen polku Esitys yhteistyötä syventävien toimenpiteiden osalta käsitellään PN Töllisyystyöryhmä-alueet Valmisteltu tähän kokoukseen KK Tietohallintosopimus SH hyväksyi ja lähetti kuntiin käsiteltäväksi. Mennyt kuntiin ja tietohallintoon. Seutufoorumi SH vahvisti ajankohdaksi Ohjelman valmistelu KJK:n kanssa. JP ja Kunnat PN 3/24

4 108 KAUPUNKISEUDUN JOUKKOLIIKENNEUUDISTUS Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunkiseudulla toteutettiin joukkoliikenteen järjestämistavan muutos alkaen Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden, Kangasalan ja Nokian joukkoliikennepalveluihin. Siirtymäajan sopimukset korvaavat palvelut toteutettiin yhteen sovittaen Tampereen linjaston kanssa. Korvaavat liikennepalvelut hankittiin pääosin avoimilla tarjouskilpailulla bruttosopimuksin. Liikennepalvelut muuttuivat linjaston ja aikataulujen osalta merkittävästi Pirkkalassa, Nokialla ja Tampereella. Pirkkalassa uudistettiin linjasto ja lisättiin vuorotarjontaa merkittävästi. Nokialla yhteydet Tampereelle järjestettiin nopeana moottoritieyhteytenä ja toteutettiin sisäinen linjasto, josta on järjestetyt vaihtoyhteydet Tampereen vuoroihin. Tampereella linjastoa kehitettiin runkolinjoihin perustuvaksi ja samalla linjanumerointia uudistettiin. Lempäälässä ja Kangasalla seutuliikenteen muutokset olivat maltillisia ja liikennettä lisättiin ulottamalla aikaisemmin kuntarajalle päättyneitä liikenteitä Lempäälän Höytämöön ja Kangasalan Vatialaan. Vesilahdella lisättiin vuorotarjontaa, mutta kokonaisuutena muutokset olivat maltillisia. Tariffijärjestelmään tehtiin seutuvyöhykkeet alueille, joille joukkoliikennelautakunnan järjestämä liikenne ulottui. Uusina lipputuotteina tulivat käyttöön vaihdolliset seutusarja- ja kertaliput sekä ns. joustoseutulippu. Suurempi muutos tariffijärjestelmään on tavoitteena toteuttaa kesällä 2016, kun siirtymäajan sopimukset pääosin loppuvat koko seudulla ja valtakunnallinen lippu- ja maksujärjestelmä voitaneen ottaa käyttöön Tampereen kaupunkiseudulla. Merkittävin muutos alkaen oli Tampereen tariffialueen laajeneminen Pirkkalaan. Järjestämistavan muutoksen yhteydessä muutettiin useilla alueilla linjastoa, aikatauluja ja linjanumerointia. Jollain alueilla laskettiin myös palvelutasoa. Tehdyt palvelumuutokset ovat suurimmat koskaan tehdyt joukkoliikennemuutokset Tampereella ja kaupunkiseudulla. Muutokset ovat poikineet odotetusti paljon palautetta. Negatiivinen palaute on kohdistunut pääosin myöhästeleviin busseihin, liian suureen kuormitukseen ja palvelutason leikkauksiin. Myöhästely on ollut erityisen ongelmalista Lempäälän, Vesilahden ja Kangasalan suunnilla. Lempäälästä Koskipuiston kautta Kangasalle kulkevan linjalla 40/50 myöhästelyt ovat pahoja ja linjaan ollaan tekemässä korjaavia muutoksia syyskuun aikana. Eniten palvelutason leikkauksista on saatu palautetta Kangasalan Ruutanasta, jossa aikaisemmin liikennöidyt 4 lauantai vuoroa lopetettiin. Pahoja kapasiteettiongelmia on ollut Pirkkalan suunnalla ja ensimmäiset lisäautot aloittivat linjalla 1 syyskuun alussa. Kokonaisuutena uudistunut liikenne on runsaasta kritiikistä huolimatta käynnistynyt kohtuullisen hyvin. 4/24

5 Joukkoliikennepäällikkö Perivita selostaa kokouksessa kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttamisen etenemisestä. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä selostuksen tiedoksi keskustella joukkoliikenneuudistuksen vaikutuksista ja joukkoliikenteen rahoitusraamista vuoden 2015 talousarvioissaan. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 5/24

6 *** 109 ILMASTOSTRATEGIAN SEURANTARAPORTTI VUODELTA 2013 Kehittämispäällikkö Ritva Asula-Myllynen: Tampereen kaupunkiseudun kuntien ilmastotyö pohjautuu kaupunkiseudun ilmastostrategiaan, jonka kuntien valtuustot ovat hyväksyneet osana seudullista yhdyskuntasuunnittelun kokonaisuutta. Ilmastovisiot on asetettu strategiassa maankäytölle, liikenteelle, rakentamiselle, energiatehokkuudelle, sähkönkulutukselle, hankinnoille, kulutukselle, jätteenkäsittelylle, energiantuotannolle ja elinkeinoelämälle. Ilmastostrategian toteutumista seurataan vuosittain. Kauden raportointi on käsitelty seutuhallituksessa Nyt valmistunut raportti koskee vuoden 2013 toteumaa. Kaupunkiseudun kunnat ovat sitoutuneet toteuttamaan valitsemaansa edelläkävijäkehityksen visiokokonaisuutta. Tavoitteiden toteuttamisesta vastaavat kunnat sidosryhmineen. Strategian seurannasta ja raportoinnista vastaa Tampereen kaupunkiseutu, joka kerää seurantatiedot ilmastoverkoston kautta. Vuoden 2013 tuloksia Vuonna 2013 jatkettiin käynnissä olevia toimenpiteitä. MALaiesopimuskausi käynnistyi, ja sen yhtenä tavoitteena on edistää kansallisia ilmasto- ja energiatavoitteita. Maankäytön osalta täydennysrakentamista kohdistettiin pääasiassa joukkoliikenteen laatukäytäville ja seutuhallitus hyväksyi hajarakentamisen periaatteet. Rakennesuunnitelman 2040 päivitystyö käynnistettiin ja siinä sijoitetaan asuminen, palvelut ja työpaikat joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä mahdollistaen. Kärkihankkeeksi nostettiin kaupunkiraitiotie. Rakentamisessa alettiin soveltaa kehitettyjä ns. TAPRE-työkaluja eli asiakirjoja ja menetelmiä, jotka parantavat koko rakennuksen elinkaaren aikaista energiatehokkuutta. Kuntien välinen energiatehokkuussopimuksia tukeva verkostoyhteistyö vakiintui ja valmistautuminen uuteen kauteen aloitettiin. Energiahuollon puolella jatkettiin puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, biokaasun ja tuulienergian kehittämistä ja lämpöpumppujen käytön lisäämistä kohti energiaomavaraisempaa kaupunkiseutua. Lisäksi useita eri toimijoiden kehityshankkeita jatkettiin uusiutuvien ja vähäpäästöisten energiamuotojen edistämiseksi. 6/24

7 Elinkeinopolitiikassa valmistui selvitys cleantech alojen liiketoimintaympäristöstä ja verkostoista ja Avoin Tampere ohjelma lähti kehittämään älyliikenteen uusia ratkaisuja. Myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelma on käynnistymässä ja sen tavoitteena on tukea kaupunkiseudun kasvua ekotehokkaasti. Sopeutumisen ja varautumisen suunnittelu käynnistyy kuntien kesken loppuvuodesta Kansalliset ja maakunnalliset toimet Suomen ilmasto- ja energiapoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä käsitellään Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Jokainen hallitus tekee kaudellaan energia- ja ilmastopoliittisen strategian ja strategian viimeisin päivitys on vuodelta Kansallinen sopeutumisen ja varautumisen strategia on valmistumassa maa- ja metsätalousministeriöstä syksyllä. Suomi tulee arvioiden mukaan saavuttamaan päästötavoitteen vuodelle 2020 ja on paraikaa valmistautumassa suuriin päästövähennyksiin 2050 mennessä. Vuoden 2030 tavoitteet asetetaan vuoden 2014 aikana. Tavoiteasetanta on kesken, mutta EU:n komissio on esittänyt unionin yhteiseksi tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 40 % vuoden 1990 päästötasosta vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuvan energian osuustavoitteet ovat muuttumassa sitovista suosituksiksi. Tämän vuoksi tulisi seuraavalla valtuustokaudella varautua kaupunkiseudun ilmastotavoitteiden päivittämiseen. Pirkanmaan ilmastostrategia valmistui keväällä Työ perustui ELYkeskuksen tulossopimukseen TEMin kanssa ja se tehtiin yhteistyössä maakunnan eri toimijoiden kanssa. Kaupunkiseudun ilmastostrategiatyötä hyödynnettiin tausta-aineistona ja Tampereen kaupunkiseutu antoi tukensa prosessiin osallistumalla ohjaus- ja asiantuntijatyöskentelyyn. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - ILSTRA raportointi vuodelta 2013 Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan merkitä tiedoksi ilmastostrategian väliraportoinnin Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 7/24

8 110 INFRAPALVELUJEN TUOTTEISTUS, HANKINTAPÄÄTÖS Kehittämispäällikkö Asula-Myllynen. Infrapalvelujen tuotteistaminen on kuntayhtymän toiminnallinen tavoite vuodelle 2014, ja sen toteuttamiseen on varauduttu talousarviossa. Tuotteistaminen tukee kaupunkiseudun liikennealueiden ylläpitoa, parantaa yhteistyön mahdollisuuksia ja kuntien toiminnan tehokkuutta. Työn tavoitteena on saada kunnille liikennealueiden ylläpidon yhteiset tuotekortit, kustannusrakenne, urakkatarjouspyyntömalli ja toimintaperiaatteet alan kehittämistä, kustannusten ja laadun vertailtavuutta sekä hankintayhteistyötä varten. Infrapalvelujen työryhmä hyväksyi tarjouspyynnön kokouksessaan ja päätti kilpailuttaa tuotteistamistyötä tukevan konsultin. Työn kestoksi on tarjouspyynnössä arvioitu noin neljä kuukautta. Kaupunkiseudun kuntayhtymä pyysi tarjouksia mennessä viideltä alaa tuntevalta konsultilta ja internet-sivuillaan. Määräaikaan mennessä tarjouksia jätettiin kolme kappaletta. Hankinnan valintakriteerinä oli kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnan painoarvo on 50 %, työsuunnitelman 40 % ja projektista vastaavan projektipäällikön 10 %. Arvioinnin tekivät yhdyskuntatekniikan hanketta valmistelleen työryhmän jäsenet. Kriteerien mukaiset kokonaispisteet ovat: WSP 4,70 pistettä SITO Oy 6,49 pistettä Ramboll Finland Oy 8,30 pistettä Kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen on tehnyt Ramboll Oy. Infrapalvelujen työryhmä päätti asiasta, kuten esitetään kuntajohtajakokoukselle. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Liite: - vertailutaulukko Päätösehdotus Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan, että liikennealueiden ylläpidon tuotteistaminen hankitaan Ramboll Oy:ltä tarjouksen mukaiseen euron (alv 0%) kokonaishintaan, 8/24

9 että seutujohtaja voi tehdä tarjouspyynnön ja jätetyn tarjouksen perusteella tehtävään sopimukseen teknisluonteisia täsmennyksiä ja täydennyksiä, että kustannukset maksetaan kustannuspaikalta seutuyksikkö, että hankkeen ohjausryhmänä toimii yhdyskuntatekniikan alatyöryhmä ja että hankintapäätös on kuntayhtymää sitova, kun sopimus on allekirjoitettu. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. 9/24

10 111 TOISEN ASTEEN KOULUTUKSEN JA VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAKENNEUUDISTUS Seutujohtaja Päivi Nurminen Maan hallitus hyväksyi rakennepoliittisen ohjelman elokuussa 2013 ja vahvisti sen toteutusta toimeenpano-ohjelmin marraskuussa 2013 ja maaliskuussa Rakennepoliittinen ohjelma sisältää merkittävän määrän kuntasektorille kohdistuvia rakenne- ja rahoitusuudistuksia, joiden toimeenpanoa vastuuministeriöt parhaillaan valmistelevat tähdäten lainsäädäntömuutoksiin. Suurin huomio on kiinnittynyt soteuudistukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla koko toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Sen keskeisiä tavoitteita on muodostaa vahvoja ja monialaisia koulutuksen järjestäjiä, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, opiskelijoiden ja yhteiskunnan kasvaviin osaamistarpeisiin laajan alueen tai väestöpohjan osalta. Lähtökohtana on opiskelijoiden vapaa hakeutuminen. Rakenneuudistuksen toteuttamiseksi koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan lukien. Myös toiminnan rahoitustasoon ja rahoitusperusteisiin on valmistelussa muutoksia, joiden voi odottaa lisäävän merkittävästi kuntien rahoituspaineita toisen asteen koulutuksen palvelujen tarjonnassa. OKM on julkaissut uudistuksen toteuttamiseksi valmistellut suuntaviivat, jotka ovat parhaillaan poliittisessa käsittelyssä. Linjaukset sisältävät mm. koko toisen asteen järjestäjäverkkoa koskevia kriteereitä ja alustavia linjauksia uusien järjestämislupien myöntämisen tueksi. Suuntaviivat esittelevät myös uudistuksen aikataulun, jonka mukaan muutokset lainsäädäntöön tulisivat voimaan 1/2015. Hakemukset toisen asteen järjestämisluvista ja vapaan sivistystyön ylläpitämisluvista tulisi jättää 8/2015, eli 11 kuukauden kuluttua. Tampereen kaupunkiseudun lähtökohdat Tampereen kaupunkiseudulla toisen asteen koulutuksen rakenteellisessa uudistamisessa on edetty omaehtoisesti mm. muodostamalla Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Lisäksi kansalaisopistotoimintaa on koottu Tampereen seudun työväenopistoon ja Pirkan opistoon. Lukiokoulutuksessa yhteistyö on keskittynyt kurssitarjotinyhteistyöhön. Muuten kaupunkiseudun lukioiden välinen yhteistyö on edelleen ohutta. Johtopäätöksenä toisen asteen koulutuksen kehittämistä koskevassa selvityksessään selvityshenkilö Karvonen totesi mm, että ammatillisen koulutuksen fuusioratkaisu yksin on riittämätön. Sen rinnalle tarvitaan 10/24

11 vahvaa, kumppanuuteen perustuvaa organisoitua seudullista yhteistyötä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen välille. Tätä kautta varmistetaan nuorille mahdollisuus hankkia monipuolista ja laaja-alaista osaamista molemmista koulumuodoista. Alkuvaiheen toimenpiteeksi selvitysmies esitti toisen asteen koulutuksen neuvottelukunnan perustamista ja sitä koskevan kumppanuussopimuksen laadintaa. Asian valmisteluvastuu annettiin sittemmin Tampereen kaupungille. Tampereen kaupunkiseudun seutusivistystyöryhmä on käsitellyt toisen asteen yhteistyön syventämistä kokouksessaan Vapaan sivistystyön osalta keskustelua ei ole vielä virallisesti aloitettu. Toisen asteen koulutuksen kehittämistä käsiteltiin myös kuntajohtajakokouksessa , ja nähtiin tarpeellisena käynnistää keskustelu myös luottamushenkilöiden keskuudessa. Asian esittelyä varten sivistysjohtajilta pyydettiin rakenneuudistusta ennakoivaa infopakettia nykytilasta, kansallisista ja paikallisista muutoshaasteista sekä ehdotusta toimenpiteiden käynnistämiseksi. Seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteinen kokous on varauduttu pitämään Kokous tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhteiseen keskusteluun toisen asteen ja vapaan sivistystyön kansallisen rakenneuudistuksen vastaanottamisesta ja omaehtoiseen yhteistyön ja rakenneuudistuksen jatkamisesta. Kokouksen pohjalta on mahdollista jatkaa esityksen laadintaa etenemispoluksi kaupunkiseudulla. Liitteet: - OKM, luonnos Suuntaviivat toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenteelliseksi uudistamiseksi - Toisen asteen koulutuksen uudistaminen, Johtaja Mika Tammilehto, OKM Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että toisen asteen ja vapaan sivistystyön kokonaisuudistusta esitellään 24.9 seutuhallituksen ja kuntajohtajien yhteisessä kokouksessa OKMn suuntaviivojen ja sivistysjohtajien valmisteleman nykytilakuvauksen pohjalta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 11/24

12 112 SOPIMUS PERUSOPETUKSEN KUSTANNUSTENKORVAUKSESTA, TARKISTUS Seutujohtaja Nurminen Kaupunkiseudun kunnat ovat keskenään sopineet menettelytavoista silloin, kun oppilas saa esi- tai perusopetusta muualla kuin kotikunnassaan ja kotikunta sekä opetuspaikkakunta ovat Tampereen kaupunkiseudun kuntia. Palveluverkkoyhteistyö on tämän jälkeen konkretisoitunut myös kahden väliseen yhteistyöhön ja kunnat ovat yhdessä mitoittaneet oppilastarvetta raja-alueilla sijaitseviin kouluihin. Ajankohtainen yhteistyö koskee Kangasalan ja Tampereen yhteistyötä, jossa kunnat ovat yhdessä mitoittaneet oppilastarvetta Tampereen Vehmaisiin rakennettavaan kouluun. Jatkossa vastaavan yhteistyön voi odottaa laajentuvan, kun palveluverkkoa hyödynnetään seudullisten periaatteiden mukaisesti. Yhteistyön lisääntymisen mahdollistamiseksi myös sopimusta on tarpeen päivittää erillisellä liitteellä, joka koskee uusia koulukohtaisia korvaussopimuksia. Sopimuksen keskeinen täydennys on, että aiemmin tehtyä sopimusta ei sovelleta niissä tilanteissa, joissa kaksi tai useampi sopimusosapuoli päättävät rakentaa uuden koulurakennuksen ja tilat mitoitetaan jo tarveselvitys- ja hankesuunnitteluvaiheessa sekä edelleen toteutuksessa kahden tai useamman kunnan esi- tai perusopetuksen tarpeisiin. Tampereen kaupungin tuotteistuksen mukaista oppilashintaa ei käytettäisi laskutuksen perusteena näissä tilanteissa, vaan laskutuksen peruste sovittaisiin tapauskohtaisesti erikseen huomioiden toiminnan järjestämisen kustannusten lisäksi investointiin perustuvat tilakustannukset ja ensikertaisen kalustamisen kustannukset. Kustannusten korvaamisen lisäksi myös oppilaiden valinta sovitaan näissä tilanteissa tapauskohtaisesti erikseen. Tampereen kaupunki kiirehtii sopimuksen hyväksymistä. Tästä johtuen asia käsitellään sivistysjohtajien työryhmässä Liite: - sopimustäydennys Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan Päätös. keskustella sopimuksen tarkistamisesta esitetyllä tavalla. Seutusivistystyöryhmä jatkaa asian valmistelua. 12/24

13 113 VESIHUOLTOYHTEISTYÖN SEUDULLINEN ORGANISOINTI, TILANNEKATSAUS (30 min) Seutusihteeri Pohjonen Seutuhallitus käynnisti selvitystyön seudullisen vesihuollon organisointimahdollisuuksista ja käsitteli loppuraportin Loppuraportissa esitettiin nykytilan kuvaus ja vertailu yhteistyön organisointitavoista: yhteinen seudullinen osakeyhtiö, isäntäkuntamalli, sopimuspohjainen operointimalli. Jatkotoimenpiteeksi esitettiin Tampereen seudun vesihuolto-osakeyhtiön perustamistoimenpiteiden käynnistämistä. Asian jatkovalmistelu annettiin Tampereen Vedelle. Vesihuoltoyhteistyön organisointivaihtoehdot Tampereen kaupunki on jatkovalmistelussa tutkinut toiminnallisesta ja taloudellisesta näkökulmasta erilaisia organisointivaihtoehtoja. Suunnitteilla olevalla keskusjätevedenpuhdistamolla on ollut merkittävä vaikutus laadittaessa eri vaihtoehtojen taloudellisia vertailulaskelmia. Tutkitut vaihtoehdot ovat 1) ns. tukkuyhtiömalli, joka perustettaisiin keskusjätevedenpuhdistamo hankkeessa olevien kuntien toimesta. Tässä vaihtoehdossa yhtiö vastaa puhdistamon ja kalliotunnelien rakentamisesta ja jätevesien puhdistamisesta. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset jatkavat edelleen toimintaansa. 2) Operointimallivaihtoehdossa Tampereen Vesi Liikelaitos muutetaan kaupungin kokonaan omistamaksi osakeyhtiöksi. Tampereen Vesi Oy hakee ympäristöluvan uudelle puhdistamolle ja toteuttaa rakentamisen osana omaa toimintaansa. Seudun kuntien kanssa tehdään uudet pitkäaikaiset sopimukset vaihtoehtoisesti joko vain kunnan jätevesien puhdistamisesta tai koko kunnan vesihuollon operoinnista Pirkkalan nykyisen operointimallin tapaan. Omaisuudensiirtoja ei tapahdu. 3) Perustetaan keskuspuhdistamossa mukana olevien kuntien yhteinen Vesihuoltolaitos Oy, joka toteuttaa keskuspuhdistamon osana toimintaansa. Kuntien nykyiset vesihuoltolaitokset lakkautetaan. Nykyisten vesihuoltolaitosten omaisuus siirretään Vesihuoltolaitos Oy:lle käyttöomaisuuden nykyarvosta. Vesihuoltolaitos Oy on seudullisen vesihuoltoyhteistyön laajin vaihtoehto. 4) Seudun kunnat huolehtivat itse omasta vesihuollostaan sekä puhtaan että jäteveden osalta. Keskusjätevedenpuhdistamo Jätevesien käsittely ja uuden puhdistamon rakentaminen on keskeinen osa seudullista vesihuoltoa. Osa alussa mukana olleista kunnista on jättäytynyt hankkeesta pois ja mukana on nyt 6 kuntaa; Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Mitoitusennusteessa liittyjämääräksi vuonna 2040 on arvioitu Hankkeessa nyt mukana olevien kuuden kunnan jätevesistä käsitellään jo nykyään 96 % Tampereella, kun uusia jätevesiä ovat vain Vesilahden jätevedet ja osa Lem- 13/24

14 päälän jätevesistä. Uuden keskuspuhdistamon suunnittelun eri vaiheissa on ollut esillä eri sijoittumisvaihtohehtoja. Hankkeen painopiste on nyt siirtynyt entistä enemmän Tampereelle, ja selvitysten perusteella sijoituspaikkavaihtoehdoksi on valittu Sulkavuori. Kuntien tavoitteena on Sulkavuoren keskuspuhdistamolla ratkaista jätevedenpuhdistus useiksi kymmeniksi vuosiksi eteenpäin, niin että puhdistuskapasiteetti ja - teknologia riittää myös mitoitusvuoden 2040 jälkeenkin. Kuntien tavoitteena on samalla vapauttaa nykyiset puhdistamoalueet uuteen käyttöön. Nykyisten puhdistamojen ympäristöluvan tarkistushakemus on jätettävä mennessä. Tarkistushakemuksen yhteydessä tulee kertoa, miten jätevesien puhdistus aiotaan jatkossa järjestää, tässä tapauksessa siihen saakka, kun keskuspuhdistamon toiminta alkaa. Tampereen kaupungin yhteistyölinjaukset Tampereen kaupunginhallituksen liiketoimintajaosto linjasi ) että vesihuollon organisointi valmistellaan ja neuvotellaan kaupunkiseudun kuntien kanssa seudullisesti omistetun osakeyhtiömallin pohjalta, ja 2) että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Tampereen kaupunginhallitus totesi , että organisointimallia ja taloudellisia vaikutuksia on tarpeen tarkentaa Tampereen kaupungin näkökulmasta. Kaupunginhallitus päätti 1) että vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdään selvitys mennessä ja 2) esitti valtuuston päätettäväksi, että keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi valitaan Sulkavuori. Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan hyväksyä keskusjätevedenpuhdistamon sijaintipaikaksi Sulkavuoren. Lisäksi valtuusto hyväksyi toivomusponnen: Keskuspuhdistamon suunnittelua jatketaan Sulkavuori sijaintipaikan mukaan niin, että lopullinen investointipäätös tuodaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Valtuuston päätöksen jälkeen Tampereen on valmistellut perusratkaisua, jossa seudullinen koko vesihuoltoa koskeva yhteistyö toteutetaan osakeyhtiömallilla. Asian valmistelu Tampereen lopulliseen päätöksen on vielä kesken. Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala esittelee vesihuollon organisoinnista ja taloudellisista vaikutuksista tehdyn lisäselvityksen tuloksia kokouksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: 14/24

15 Kuntajohtajakokous päättää keskustella vesihuollon organisoinnin tilanteesta. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että Tampere valmistelee esitystä, jossa mukana olevien kuntien yhteiseen yhtiöön tulisi sekä puhdas- että jätevesi. 15/24

16 114 PIRKANMAAN TYÖLLISYYSTYÖRYHMÄ-ALUEET JA TYÖVOIMAN PALVELUKESKUKSET, ESI- TYKSEN TEKEMINEN Seutusihteeri Pohjonen Pirkanmaan työllisyysasioiden yhteisiin kysymyksiin etsitään parhaillaan ratkaisuja. Pirkanmaan kuntajohtajat, Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan TE-toimisto ovat pitäneet kokouksen, jossa on alustavasti käsitelty vuoden alussa asetetun työryhmän tekemää esitystä, miten Pirkanmaan jakautuisi työllisyystyöryhmä-alueisiin ja kuinka monta Työvoiman palvelukeskusta Pirkanmaalle tulisi perustaa. Toiminnan kannalta olisi tarkoituksenmukaista, että ne rakentuisivat maantieteellisesti samalle aluepohjalle. TE-toimisto on pyytänyt kuntajohtajia ilmoittamaan neuvottelujen pohjaksi esityksen työllisyystyöryhmäalueista ja perustettavien työvoiman palvelukeskusten määrästä ja niihin kuuluvista kunnista mennessä. Kaupunkiseudulla on intressi antaa yhteinen esitys asiasta. Johtaja Kari Kankaala Tampereen kaupunkiseudun kuntien lausunto Työllistymistä edistävän moniammatillisen yhteispalvelun alueellisesta järjestämisestä: Tampereen kaupunkiseutu on kahdeksan kunnan muodostama yhtenäinen talous- ja työssäkäyntialue ja pääkaupunkiseudun jälkeen Suomen suurin kaupunkiseutu. Pirkanmaan työttömyys sijoittuu 80- prosenttisesti Tampereen kaupunkiseudulle joten sekä työllisyydenhoidon problematiikka että ratkaisuvaihtoehdot poikkeavat oleellisesti muusta Pirkanmaasta. Työttömien määrä on niin suuri, että tarvitaan ratkaisukeskeistä työmarkkinoille kuntouttavaa palvelua. Kaupunkiseudun hyvinvoinnin kannalta Tampereen kaupunkiseutu tarvitsee palvelun, jolla on yhteinen työelämälähtöinen tavoite ja toimintatapa sekä monipuolinen lisäpalvelukokonaisuus. Tilastotietoa, joka perustuu Pirkanmaan työllisyyskatsaukseen kesäkuu 2014 (liite 1): 16/24

17 Työvoima Työttömät yhteensä Alle 25- vuotiaat Yli 50- vuotiaat Yli vuoden tyött. Avoimet työpaikat Koko Pirkanmaa Tampereen kaupunkiseutu Tampereen kaupunkiseudun osuus% 76 % 80 % 80 % 75 % 83 % 82 % Työllisyydenhoidossa Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on pitkä seudullisen työllisyydenhoidon kumppanuusperinne1, jota halutaan jatkaa myös uuden lain puitteissa. Seudullista yhteistyötä linjaa Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidon kehittämisohjelma vuosille Asiakirja on kolmas lajissaan. Sen toteutumista koordinoivat seutujohtoryhmä ja seutuohjausryhmä. Olemassa oleva verkosto mahdollistaa palvelu- ja toimintakokonaisuuden tehostamisen. Uudenlainen työllisyydenhoidon aluejako, jossa kumppanusten olosuhteet, palvelurakenteet ja -tarpeet ovat hyvin erityyppisiä, ei palvele kunnallista työllisyydenhoitoa. Pahimmillaan uudelleenorganisointi voi huonontaa asiakkaille tarjottavien palveluiden järjestämistä pitkälläkin aikavälillä. Tähän ei ole varaa tilanteessa, jossa työttömyys on korkeaa, talous- ja työllisyystilanne haastava ja keskeiset yhteistyökumppanit hakevat uudenlaisia rooleja, vastuita ja toimintamuotoja työllisyyspalveluissa. Olemassa olevan toimivan verkoston purkamisen sijaan tarvitaan yhteistyön tiivistämistä Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken jotta saadaan aikaan joustavia ratkaisuja perustuen paikallisiin palvelutarpeisiin ja tarjolla oleviin työmarkkinoihin ja palveluiden järjestämismahdollisuuksiin. Työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu edellyttää kuntapuolen nimeämän johtajan johtamaa hallittavissa olevaa rakennetta sekä yhteistä toimintamallia. Palvelukokonaisuuden tehokas johtaminen edellyttää kiinteää vuorovaikutusta sekä emo-organisaatioiden että 1 Tampereen kaupunkiseudun kunnilla on taustaa yhteisten työllisyyspalveluiden kehittämisestä jo 1990-luvulta erilaisen projektitoiminnan muodossa. Entistä konkreettisen muodon yhteistyö sai 2004 kun kaupunkiseudulle perustettiin yhteinen Työvoiman palvelukeskus. Kunnista mukana ovat Tampere, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Vesilahti ja Ylöjärvi. Yhteisistä tulostavoitteista sovitaan vuosittain johtoryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki emo-organisaatiot. Tavoitteissa korostetaan palveluiden vaikuttavuutta. Kohderyhmänä ovat vaikeasti työllistyvät asiakkaat: aloittaneita asiakkaita vuosina on ollut yhteensä Päättäneitä asiakkaita on ollut 3705, joista työllistynyt avoimille työmarkkinoille ilman tukea tai aloittanut tutkintotavoitteisen koulutuksen 1267 eli 34%. 17/24

18 henkilöstön kesken. Tampereen kaupunkiseudulla kunnat tekevät kiinteää yhteistyötä niin kaupunkiseutuna johtotasolla kuin työllisyydenhoidossa operatiivisella tasolla. Rakenne varmistaa eri kuntien näkökulmien, vahvuuksien ja kehittämistarpeiden huomioimisen työllisyyspalveluiden kehittämistyössä. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa vastuu erityisesti pitkään työttöminä olleiden palveluista näyttää siirtyvän valtiolta kunnille. Tampereen Kaupunkiseutu on yhtenäinen työssäkäyntialue jonka alueella toimii paljon työnantajia sekä sosiaali-, terveys- ja työllisyyspalveluita tarjoavia toimijoita, jotka tuottavat työtä ja palveluita koko seudun asiakaskunnalle. Kunnilla on jatkossa iso haaste kehittää yritysyhteistyötä ja palveluita kohderyhmälle mm. yhteisen palveluhankinnan ja puitesopimusten muodossa. Näiden palveluiden kehittäminen ja koordinointi edellyttää useiden eri toimijoiden palveluista koostuvien verkostojen johtamista. Mikäli toimijat ja verkostot hajoavat koko Pirkanmaan alueelle, koordinointi hankaloituu merkittävästi. Tampereen kaupunkiseudun työllisyydenhoidossa on olemassa oleva verkosto ja motivaatiota kehittää palveluita yhdessä. Tampereen kaupunkiseudun kuntien näkemys on, että tulevan lain Työllistymistä edistävistä palveluista (TYP-laki) tulee mahdollistaa oma Työllistymistä edistävä moniammatillinen yhteispalvelu, jonka toimialue on Tampereen kaupunkiseutu. Kunnat haluavat lisäksi muistuttaa, että TYP:in toimipiste ei voi jatkossakaan korvata puutteellisesti resurssoituja TE-palveluita. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan hyväksyä edellä mainitun lausunnon. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi todettiin, että kuntayhtymä lähettää tämän yhteisen lausunnon ELY-keskukseen/TE-toimistolle. 18/24

19 * 115 YLIKUNNALLISTEN ORGANISAATIOIDEN TOIMITILARATKAISUT, JATKOVALMISTELUSTA PÄÄTTÄMINEN Seutusihteeri Pohjonen Omistajien antaman ohjeen mukaisesti Tampereen kaupunkiseutu on yhdessä Pirkanmaan liiton, Tredean, Pirkanmaan jätehuollon ja Itämeriinstituutin kanssa tehnyt tarkasteluja yhteisistä toimitiloista. Kaikkiaan tiloihin muuttaisi n. 140 henkilöä ja tilatarpeeksi on arvioitu n m 2. Laadullisina kriteereinä tiloille on asetettu keskeinen sijainti ja hyvä saavutettavuus kantakaupungin alueella, modernit ja monipuolisesti muunneltavissa olevat kokoustilat, sekä että tilat ovat sisäilman, kosteuden yms. tekijöiden osalta ongelmattomat. Taloudellisena tavoitteena on saavuttaa kokonaisedullinen ratkaisu siten, että synergiaeduilla ja tehokkaalla kokonaistilan käytöllä kompensoituvat uusien tilojen mahdollisesti jonkin verran korkeampi neliövuokra ja muuttoon liittyvät kustannukset. Synergiaetuja odotetaan syntyvän keskitetyistä tukipalveluista sekä yhteiseen ja tehokkaampaan käyttöön tulevista kokoustiloista. Yksi etu itsessään on mahdollisuus organisaatioiden välisen yhteistyön lisääntymiseen. Yhteistyöpotentiaalia kaupunkiseudun näkökulmasta on erityisesti Pirkanmaan liiton ja Tredean kanssa. Valmistelutyöryhmä kartoitti laajasti vapaana olevia tai vasta rakenteilla olevia toimitiloja. Tilavaihtoehtojen alkukarsinnan jälkeen tarkemmin olivat esillä kolme kohdetta: Finlaysoninkatu 7, Tampella/Kelloportinkatu 1 ja Tampella/Kihlmaninraitti 3. Vaihtoehdoista parhaaksi ratkaisuksi on osoittautumassa Tampellan alueen Kelloportinkatu 1, jossa tilat sijaitsevat yhdessä kerroksessa. Asiakaspalvelun osalta tilat olisivat helposti saavutettavissa katutasossa. Kukin tila edellyttää peruskorjausta ja/tai remonttia, joten muutto saattaisi parhaassa tapauksessa onnistua kesällä Tämä aikataulu sopisi kuntayhtymälle hyvin. Vuokratason eri kohteissa on alustavasti ilmoitettu olevan /m 2 (KY:n vuokra on nyt 17,45 /m 2 ). Kuntayhtymällä on tällä hetkellä käytössään 304 m 2 tilat, joka merkitsee n. 30 m 2 /henkilö. Tila-asiaa työryhmän tukena valmisteleva konsultti on kokemustensa perusteella ilmoittanut, että uusimmissa tilaratkaisuissa, jotka sisältävät myös tarvittavat kokous-, yleis-, sosiaali- ja varastotilat, on keskimääräiseksi tilatarpeeksi muodostunut m 2 /henkilö. Tämä tarkoittaisi, että uudet tilat voidaan toteuttaa selvästi nykyisiä tiloja edullisemmilla kokonaiskustannuksilla. 19/24

20 Tila-asiaa valmistellut työryhmä esitti valmistelukokouksessa kunkin organisaation toimivasta johdosta muodostuvalle tilaryhmälle, että valmistelua jatketaan Hartela Oy:n kanssa Tampellan Pellavassa, Kelloportinkatu 1:ssä olevasta vaihtoehdosta. Keskustelun jälkeen johtajaryhmä päätti yksimielisesti esittää organisaatioiden päätöksentekoelimille, että uusien toimitilojen valmistelua jatketaan Tampellan Pellava kiinteistön omistajien kanssa siten, että uudet toimitilat olisivat valmiina kesällä Kukin tilaratkaisuun osallistuva organisaatio on käsitellyt asian samalla tavalla alustavasti omissa päättävissä toimielimissään ja yhteinen viesti on ollut että asian valmistelua voidaan jatkaa esitetyn mukaisesti. Tilaratkaisua on alustavasti käsitelty kuntajohtajakokouksessa ja seutuhallituksessa Kummassakin käsittelyissä on kiinnitetty huomiota asian kokonaistaloudelliseen ratkaisemiseen. Asia käsitellään seutuhallituksessa. Päätösehdotus. Kuntajohtajakokous Seutujohtaja Nurminen: Kuntajohtajakokous päättää omalta osaltaan että toimitilaratkaisun valmistelua jatketaan Hartela Oy:n kanssa Kelloportinkatu 1:n tilojen osalta ja että seutujohtaja voi hyväksyä ja allekirjoittaa asiaa koskevan aiesopimuksen. Päätös. Päätösehdotus hyväksyttiin. 20/24

21 116 KESKUSTELUASIAT (10 min) Kuntajohtajien info- ja keskusteluasiat: - Kehitysvammaisten laitoshuollon purkaminen Ylisiltä PSHP:n edustajien kanssa on käyty keskusteluja Ylisen kehitysvammahuoltolaitoksen tulevaisuudesta. Arvion mukaan vuodenvaihteessa laitokseen jää n. 50 kehitysvammaista, koska kunnat eivät ole rakentaneet kodinomaisia yksikköjä aikaisemmin suunnitellulla tavalla. Arvio on, että tuosta määrästä puolet on Tampereelta ja ¼ -osaa kehyskunnista ja loput muualta. Vaikeimmin kehitysvammaiset siirretään Nokialle Pitkäänniemeen valmistuvaan/saneerattavaan yksikköön. Ylisen alueen rakennuskanta on erittäin huonossa kunnossa. Kuitenkin, jos toiminta jatkuu paloviranomainen edellyttää mm. sprinklauslaitteiston rakentamista. Rakennusten korjaus ja pienen yksikön ylläpito tukipalveluineen maksaa maltaita PSHP:n siipien suojassa. Tampereen seudun kuntien pitäisi ottaa haaste vastaan ja ratkaista asia kustannustehokkaasti. Pentti Sivunen selostaa asiaa kokouksessa. Todettiin, että suunnittelupäällikkö Päivi Mattila ja asuntojohtaja Auli Heinävä kutsuvat koolle asiaa valmistelevan asiantuntijatyöryhmän, johon kunnat nimeävät omat edustajansa. - Elinkeinopolitiikan seudullisten toimintatapojen kehittäminen Kari Kankaala selostaa asiaa kokouksessa. Juha Yli-Rajala ja Kari Kankaala poistuivat kokouksesta. Olli Viitasaari jatkoi kokouksen puheenjohtajana. - Esitysluonnos sote järjestämislaiksi Sote -järjestämislailla on tarkoitus säätää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja rahoituksesta sekä palvelujen tuottamisesta, kehittämisestä, ohjauksesta ja valvonnasta. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna Lain mukainen toiminta alkaisi Esitysluonnos on kunnissa lausunnoilla mennessä. 21/24

22 Seutujohtajan infoasiat: Todettiin, että järjestetään kuntajohtajien yhteinen keskustelu teemasta tiistaina Ja, että Reija toimittaa Tampereen lausunnon luonnoksen kuntajohtajille. - Seutufoorumin valmistelukumppanin nimeäminen - Kokoustiedotteet MASTO INFRA /24

23 117 PÄÄTEEMAT JA SEURAAVAT KOKOUKSET (5min) Sovitaan valmisteluun otettavat pääteemat ja valmistelukumppanit Lukiokoulutusyhteistyön kehittäminen RASU2040, luonnos hyv. AiRRport-konseptin jatkoselvitys Palveluverkko Rakennusvalvonnan linjaukset Rakennesuunnitelmaluonnos Raaka-maahankinnan seuranta Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle peruttu Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Kaupunkiseudun joukkoliikenneuudistuksen toteuttaminen Infrapalvelujen tuotteistus Ilmastotyön raportointi vuodelta 2013 Vesihuoltoyhteistyön eteneminen Esitys työllisyysalueiksi TE-keskukselle RAVA jatkopolku YHTEISKOKOUS SEUTUHALLITUKSEN KANSSA, ehdotuksia yhteisiksi asioiksi: RAKENNESUUNNITELMA, VESIHUOLTO, TOISEN ASTEEN KEHITTÄMINEN, MAL-aiesopimusmenettelyn arviointi (MALverkoston selvitys) Seututietohankkeen työvaihe ja vuoden 2015 hankesuunnitelma Suomen kasvukäytävän/hht-hankkeen eteneminen RASU2040, ehdotus, keskustelu Seutuviestinnän kehittämistarpeet AiRRport 2. Vaihe, työn eteneminen Joukkoliikenneyhteistyösopimuksen päivittäminen Talousarvio 2015, hyväksyminen TOT 1-8/ RASU2040, ehdotus, HYVÄKSYMINEN /24

24 118 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Varapuheenjohtaja Olli Viitasaari päätti kokouksen klo /24