Häämusiikin valikoituminen. Johdanto ja päätösmusiikki avioliittoon vihkimistoimituksissa Espoon hiippakunnassa

Transkriptio

1 Häämusiikin valikoituminen Johdanto ja päätösmusiikki avioliittoon vihkimistoimituksissa Espoon hiippakunnassa Kirjallinen työ 5p8 Janne Peltokorpi Taideyliopiston Sibelius Akatemia Kirkkomusiikin koulutusohjelma Kevät 2017

2 Tiivistelmä Peltokorpi, Janne Häämusiikin valikoituminen. Johdanto ja päätösmusiikki avioliittoon vihkimistoimituksissa Espoon hiippakunnassa. Taideyliopiston Sibelius Akatemia. Kirkkomusiikin aineryhmä. Kirjallinen työ. Tutkimuksessani selvitin, miten johdanto ja päätösmusiikki valikoituu avioliittoon vihkimistoimituksissa Espoon hiippakunnassa. Toteutin tutkimuksen sähköpostikyselyllä, johon vastasi kolmetoista Espoon hiippakunnan kanttoria. Kyselyn kysymykset käsittelivät seuraavia asioita: Millaista johdanto ja päätösmusiikkia vihkitoimituksiin toivotaan? Millaisilla perusteilla kanttorit ja vihkiparit nykyään tekevät valintoja? Miten kanttorit suhtautuvat tavanomaisesta poikkeaviin musiikkitoiveisiin? Onko musiikin valikoitumisessa havaittavissa muutoksia verrattuna viiden vuoden takaiseen tilanteeseen? Kyselyssä oli yhdeksän avointa kysymystä ja kymmenen monivalintakysymystä. Tutkimuksessani selvisi, että nykyään suosituimmat johdanto tai päätösmusiikkivalinnat ovat aikaisempienkin vuosien tapaan Erkki Melartinin Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen ja Felix Mendelssohn Bartholdyn Häämarssi näytelmästä Kesäyön unelma. Suosituimmat valinnat eivät ole muuttuneet, mutta nykyään yhä useampi hakee musiikkitoiveitaan internetistä, minkä seurauksena musiikkitoiveiden kirjo on laajentunut mm. elokuva ja populaarimusiikin genreihin. Tästä johtuen vihkiparien musiikkitoiveet haastavat kanttoreita entistä enemmän toiveiden sisällön ja toteuttamiseen kuluvan harjoittelu ja valmisteluajan vuoksi. Espoon hiippakunnan kanttorit pitävät työssään tärkeänä seurakuntalaisten palvelemista, joten he pyrkivät löytämään kompromisseja tilanteissa, joissa musiikkitoiveet ovat liian sopimattomia tai vaikeita. Asiasanat: häämusiikki, jumalanpalvelusmusiikki, avioliitto, vihkiminen

3 Sisällys 1 Johdanto Musiikkivalinnat kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä Tutkimuskysymykset ja käsitteet Tutkimusmenetelmä Kirkollisten toimitusten musiikkia tarkasteleva tutkimus Aineisto ja tulokset Sähköpostikysely Yleisimmät johdanto ja päätösmusiikkivalinnat Häämusiikkikäytännöt seurakunnissa Johdanto ja päätösmusiikin hengellinen sisältö Musiikkitoiveiden ongelmakohdat Kanttorin työn palveluluonne Johtopäätökset ja pohdintaa Yhteenveto tutkimustuloksista Pohdinta Lähteet ja kirjallisuus Kirjalliset lähteet Internetlähteet Liitteet

4 1 Johdanto 1.1 Musiikkivalinnat kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä Kirkolliset toimitukset ovat jumalanpalveluselämän alue, jossa kanttorit kohtaavat kaikkein eniten seurakuntalaisia.1 Toimitusten musiikin valitseminen ja toteuttaminen ovat siis merkittävä osa kanttorin työtä. Havaintoni mukaan aihe herättää silloin tällöin runsaastikin keskustelua mm. Facebookin Kirkkomuusikot ja urkurit ryhmässä. Etenkin avioliittoon vihkimisten musiikkivalintojen kohdalla pohditaan usein, mikä musiikki sopii esitettäväksi kirkkotilassa ja jumalanpalvelustilanteessa, miten musiikkitoiveen toteutus onnistuu käytännössä ja kuinka paljon kanttorin tulisi olla valmis käyttämään aikaa erilaisten musiikkitoiveiden toteuttamiseen. Kirkollisissa toimituksissa etsitään elämän tarkoitusta, haetaan lohtua, pyydetään siunausta ja kiitetään. Toimitukset liittyvät vahvasti elämän käännekohtiin, ja Jumalan sanan harjoittaminen ja yhteinen rukous tekevät näistä hetkistä jumalanpalveluksia.2 Myös musiikilla on tehtävänsä näissä tunteikkaissa ja herkissä tilanteissa: Musiikki on luterilaisen käsityksen mukaan instrumentti, jonka välityksellä kolmiyhteinen Jumala jakaa pelastavia lahjojaan. Jumalanpalveluksen oppaan mukaan Jumalanpalveluksessa musiikin perimmäisenä tarkoituksena on kantaa Kristuksen evankeliumia ja antaa Jumalan sanalle soiva muoto. 3 Avioliittoon vihkimisiin liittyy vahvasti iloa ja kiitollisuutta. Tämä näkyy myös toimitusten musiikissa: virsivalinnoissa, johdanto ja päätösmusiikeissa ja lauluesityksissä. Suosituimmat valinnat vihkimisten johdanto ja päätösmusiikiksi ovat juhlavia ja nostattavia. Niihin on sävelletty alkufanfaarit ja niiden poljento on selvästi marssimainen. Hääparit haluavat tulla alttarille ja poistua sieltä juhlallisen musiikin tahdissa.4 Olen kuullut kanttoreiden kertomuksia oudoilta tuntuvista vihkimusiikkitoiveista. Itsekin olen törmännyt siihen, että vihkimisissä omaperäisyyden tavoittelu vaikuttaa musiikkitoiveisiin. Toisaalta vihkiparit haluavat heille tärkeää musiikkia soitettavan juhlassaan, mikä tekee musiikkikirjon laajaksi. Kanttorin on kuljettava hankalassa maastossa. Toisaalta musiikin tulisi vastata toimituksen hengellistä sisältöä ja sen tulisi olla toteutettavissa kohtuullisella määrällä resursseja, kuten harjoitteluaika ja nuotin etsintä tai kirjoittaminen. Toisaalta taas kanttorin työ on palvelutehtävä, jossa jokainen seurakuntalaisilta tullut musiikkitoive tulisi mahdollisuuksien mukaan pyrkiä toteuttamaan. Luulen, että viimeisten viiden vuoden aikana tämä kysymys on noussut yhä useammin esille. Arvelen kanttorien käytäntöjen vaihtelevan. Toiset pitävät tärkeimpänä toiveiden toteuttamista ja toisille muut syyt asettavat reunaehtoja, joiden puitteissa he pyrkivät toteuttamaan musiikkitoiveita. Toiset kanttorit luultavasti kieltäytyvät useammin 1 Helenelund Mäntyranta 2003, Helenelund Mäntyranta 2003, Jumalanpalveluksen opas 2009, Korri 2016, 30. 4

5 musiikkitoiveiden toteuttamisesta kuin toiset. Myös näkemykset toimituksen hengellisestä sisällöstä vaihtelevat. Arvelen, että suosituimmat musiikkitoiveet ovat säilyneet samoina viimeisten vuosien aikana. Niiden lisäksi ns. erikoisempien toiveiden kirjo sen sijaan on laajentunut. Parit toivovat entistä enemmän kappaleita, joita ei vielä ole sävelletty eikä sovitettu uruille. Mieluisaa musiikkia etsitään mm. YouTubesta, ja ihmiset toivovat rohkeammin omaa mielimusiikkiaan häihinsä riippumatta siitä, onko kyseessä uruille sopiva kappale vai ei. Sopivuus uruille on myös tulkinnanvaraista. Luulen myös, että seurakuntien järjestämät häämusiikin esittelytilaisuudet ovat melko yleisiä. Oman kokemukseni mukaan musiikkitoiveiden johdosta ollaan yhteydessä ensisijaisesti kanttoriin. Toisaalta pappi saattaa uskaltaa luvata yleisimpien johdanto ja päätösmusiikkien toteutumisen kanttorin puolesta. 1.2 Tutkimuskysymykset ja käsitteet Käsillä olevassa kirjallisessa työssä selvitän, miten johdanto ja päätösmusiikki kirkollisissa avioliittoon vihkimisissä valikoituu Espoon hiippakunnassa. Tämän selvittämiseksi tutkin seuraavia asioita: Millaista johdanto ja päätösmusiikkia vihkitoimituksiin toivotaan? Millaisilla perusteilla kanttorit ja vihkiparit nykyään tekevät valintoja? Miten kanttorit suhtautuvat tavanomaisesta poikkeaviin musiikkitoiveisiin? Onko musiikin valikoitumisessa havaittavissa muutoksia aiempaan? Tutkimuksen informantteina ovat Espoon hiippakunnan kanttorit. Kysyn heidän käsityksiään aiheesta sähköpostikyselynä. Kyselyn avulla selvitän musiikin valikoitumisen nykytilaa ja muutosta viimeisten viiden vuoden aikana eli noin aikavälillä Musiikkitoiveilla tarkoitetaan vihkiparin toiveita ja musiikkivalinnoilla taas toimituksissa esitettäviä johdanto ja päätösmusiikkikappaleita. Rajaan tutkimukseni koskemaan evankelisluterilaisessa kirkossa toimitettujen avioliittoon vihkimisten johdanto ja päätösmusiikkeja, joista joissain yhteyksissä käytetään myös nimitystä häämarssi. 1.3 Tutkimusmenetelmä Tämän tutkimuksen aineisto on kerätty sähköpostikyselyn vastauksista. Ennen varsinaista kyselyä lähetin alustavan kyselykokeilun kolmelle vantaalaiselle seurakuntatyössä toimivalle kanttorille. Tämän kokeilun tarkoituksena oli saada selville, kuinka ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä kysymykset ovat, ja voisiko kyselyä tiivistää tai tarkentaa jotenkin. Lopullisessa kyselyssä on yhdeksän avointa kysymystä ja kymmenen monivalintakysymystä. Kun tarvittavat toimenpiteet oli tehty, lähetin lopullisen kyselyn Espoon hiippakunnan 65:lle kirkkomuusikolle. Vastauksia tuli 13 eli 20 prosenttia kyselyn saaneista vastasivat kyselyyn. Tutkimusotos sisältää kanttoreita sekä kaupunki että maaseutuseurakunnista. 5

6 Valitsin toteuttavani kyselyn Espoon hiippakunnassa, koska se on toimintakentältään laaja ja monipuolinen hiippakunta. Seurakuntia on 19 ja ne sijoittuvat monenlaisiin ympäristöihin kaupunkien keskustoihin, lähiöihin ja maaseudulle. Alueella on myös seitsemän evankelisluterilaista seurakuntaa, jotka kuuluvat Porvoon hiippakuntaan. Nämä seurakunnat on rajattu tutkimuksen ulkopuolelle. Espoon hiippakunnan alueen väestöstä evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu n. 67% väestöstä ja asukkaita on kaikkiaan n ( ). Väestö kasvaa vuosittain noin hengellä. Hiippakunnan seurakunnissa on lähes työntekijää, joista lapsi ja perhetyössä sekä nuorisotyössä on n. 450 henkeä, seurakuntien pappeja on n. 230, diakonian viranhaltijoita 110 ja kanttoreita 65.5 Espoon hiippakuntaa voi pitää melko kattavana poikkileikkauksena koko Suomen seurakunnista. Alue ulottuu Mäntsälästä Hankoon ja niiden välillä on seurakuntia sekä hyvin tiheästi, että harvaan asutuilla alueilla. Alueella on myös runsaasti eri herätysliikkeiden toimintaa. 5 Espoon hiippakunnan kotisivut. 6

7 2 Kirkollisten toimitusten musiikkia tarkasteleva tutkimus Aikaisempien tutkimusten perusteella avioliittoon vihkimisten musiikin valikoituminen herätti paljon keskustelua 9 13 vuotta sitten.6 Outi Keskisipilä on tutkinut Sibelius Akatemian kirjallisessa työssään vihkimusiikin valintaan liittyviä ongelmia kanttoreiden näkökulmasta muutaman lehtiartikkelin pohjalta. Laajemman näkökulman tutkimukseen tuo Kuopion tuomiokirkon urkuri Eero Väätäisen haastattelu. Tutkimus on keväältä Hänen mukaansa jo silloin vihkiparien musiikkitoiveet olivat hyvin usein kaukana kanttoreiden ja pappien näkemyksistä hyvästä ja sopivasta toimitusmusiikista. Keskisipilä tulkitsee tämän johtuvan yhteiskunnan maallistumisesta. Seurakuntien työntekijät, erityisesti kanttorit, ovat usein voimattomia yhteiskunnan maallistumisen aiheuttaessa muutospaineita myös kirkkomusiikkiin. 7 Toinen ongelma Keskisipilän mukaan on suosituimpien musiikkitoiveiden yksipuolisuus. Kanttorit vaikuttivat halukkailta ryhtymään toimenpiteisiin edellä mainittujen ongelmien ratkaisemiseksi. Toimenpiteistä Keskisipilä mainitsi aktiivisen eri musiikkivaihtoehtojen esittelyn, asian pitämisen näkyvästi esillä kirkon työntekijöiden keskuudessa ja vihittävien pariskuntien tapaamisen vihkitoimituksen suunnittelun merkeissä.8 Helenelund Mäntyrannan mukaan musiikin soveltuvuutta vihkitoimitukseen, joka on osa seurakunnan jumalanpalveluselämää, voidaan arvioida muun muassa seuraavilla kriteereillä: 1. liturginen kriteeri: sopiiko musiikki liturgiaan? 2. musiikillinen kriteeri: onko musiikki hyvää? 3. pastoraalinen kriteeri: onko musiikki osallistuvan seurakunnan kannalta sopivaa?9 Jonna Imeläinen on tutkinut vuonna 2008 Sibelius Akatemian kirjallisessa työssään, miksi kanttori joutuu joskus kieltäytymään vihkiparin toivemusiikista tai laulusta, ja toisaalta, miksi vihkiparin on ajoittain vaikeaa ymmärtää kirkon käytäntöjä.10 Hänen mukaansa hääpareille, joille kirkon jumalanpalveluskäytännöt eivät ole tuttuja, vihkitoimituksen lähtökohta on jumalanpalveluksen sijaan juhlapainotteinen. Imeläisen mukaan Yleisesti ottaen tiedon puutteesta johtuvat ennakkoasenteet aiheuttavat eniten ristiriitatilanteita hääparien ja kanttorien välille. Siksi on tärkeää, että seurakunnat rohkaisevat hääpareja tutustumaan oman seurakuntansa vihkimusiikkikäytäntöihin. Imeläinen pohtii jopa, että kaikki seurakunnat voisivat jatkossa ottaa käyttöön luettelon vihkitoimitukseen suositeltavista musiikkikappaleista. Hänen mielestään päällimmäinen tarkoitus joka tapauksessa on, että vihkitoimitus palvelee kaikkia: vihkiparia ja myös kirkon tehtävää.11 6 Keskisipilä 2004, 25; Imeläinen 2008, Keskisipilä 2004, Keskisipilä 2004, Helenelund Mäntyranta 2003, Imeläinen 2008, Imeläinen 2008, 11. 7

8 Taija Korri on tutkinut vuonna 2015 Sibelius Akatemian kirjallisessa työssään suosituimpien häämarssien urkusovituksia. Työssään hän pohtii uruille sovittamista ja erityisesti tutkii suosituimpia häämarssisovituksia George Robinsonin, Oskar Merikannon ja P. C. Buckin näkemysten pohjalta. Hän myös vertailee eri sovituksia toisiinsa ja alkuperäissävellyksiin. Korrin mukaan suosituimpia häämarsseja Suomessa ovat Erkki Melartinin Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen, Felix Mendelssohn Bartholdyn Häämarssi näytelmästä Kesäyön unelma ja Toivo Kuulan Häämarssi.12 Suosituimmat häämarssit eivät käytännössä ole vaihtuneet vuosikymmeniin. Mikään näistä kolmesta häämarssista ei ole alun perin sävelletty uruille. Keskisipilän ja Imeläisen tutkimuksista on kulunut 9 13 vuotta. Nämä tutkimukset tehtiin haastattelujen, lehtiartikkelien ja kyselyn pohjalta. Nyt käsillä oleva tutkimus selvittää samoja aiheita tänä päivänä. Se on toteutettu Espoon hiippakunnan kanttoreille suunnatulla kyselyllä. Kanttorin rooli on hyvin samantapainen myös muiden kirkollisten toimitusten, erityisesti hautaan siunaamisten musiikin valmistelussa. Anne Marie Grundstén on tutkinut väitöskirjassaan Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelis luterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa hautajaismusiikin valikoitumiseen liittyviä tekijöitä ja henkilöitä, kanttorin roolia musiikin suunnittelijana ja toteuttajana sekä Kirkollisten toimitusten kirjan (2003) vaikutusta hautaustoimituksen musiikin toteutukseen. Tutkimus toteutettiin kahdella kyselylomakkeella vuosina , joihin vastasivat kanttorit eri puolilta Suomea. Tutkimus osoitti, että musiikkivalinnoissa kanttorien rooli keskittyi enemmän alku ja loppumusiikin kuin toimituksissa laulettujen virsien valintaan.13 Grundsténin mukaan kanttoreille oli tärkeää, että jumalanpalvelusluonne määrittelee hautaan siunaamisen musiikkivalintoja, jolloin kanttori vastaa musiikista. 14 Hautaan siunaamisen kaavassa käytetään musiikkia enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Grunsténin tutkimusaineisto osoitti myös, että kanttorit korostivat yhteydenpidon tärkeyttä omaisiin musiikin suunnittelussa, mutta toisaalta he olivat huolissaan hautaustoimituksen suunnitteluun käytettävän ajan ja resurssien vähyydestä muiden työtehtävien takia Korri 2015, Grunstén 2017, Grunstén 2017, Grunstén 2017,

9 3 Aineisto ja tulokset 3.1 Sähköpostikysely Lähetin sähköpostikyselyn Espoon hiippakunnan 65:lle kirkkomuusikolle. Sain kyselyyni 13 vastausta. Suppeasta aineistosta huolimatta vastauksista on nähtävissä selkeitä linjoja, jotka osoittavat kanttorien olevan joissain kysymyksissä varsin yksimielisiä. Toisissa kysymyksissä mielipiteet vaihtelivat laidasta laitaan. Näine tuloksine uskallan yleistää saamani vastaukset koskemaan ainakin Espoon hiippakunnan kanttorien käsityksiä vihkitoimitusten musiikkivalinnoista. Kyselyssä on yhdeksän avointa kysymystä ja kymmenen monivalintakysymystä. Käyn avointen ja monivalintakysymysten tuloksia läpi rinnakkain. Avaan kysymysten lähtökohtia sekä analysoin ja esittelen vastauksia. Kyselyssä oli yhdeksän avointa kysymystä ja kymmenen monivalintakysymystä. Monivalintakysymykset syventävät niitä avoimia kysymyksiä, joissa käsitellään jostain syystä hankaliksi koettuja musiikkitoiveita. Pyrin monivalintakysymysten avulla saamaan vastauksen siihen, onko musiikkitoiveista kieltäytyminen tai toiveisiin vaikuttaminen muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana. Monivalinnan skaala on yhdestä viiteen, jossa: 5. Täysin samaa mieltä 4. Osittain samaa mieltä 3. En osaa sanoa/ En ota kantaa 2. Osittain eri mieltä 1. Täysin eri mieltä Kolmas vaihtoehto En osaa sanoa/ En ota kantaa voidaan tulkita joko mielipideskaalan puolivälinä Ei samaa eikä eri mieltä tai skaalasta irrallaan olevana En ota kantaa vaihtoehtona. Huolimatta siitä, miten vastaaja on kolmannen vaihtoehdon tulkinnut, tuloksista on selvästi nähtävissä mielipidejakauman painotus. 3.2 Yleisimmät johdanto ja päätösmusiikkivalinnat Halusin selvittää kanttorien näkemyksiä siitä, mitkä ovat kolme yleisintä johdanto ja päätösmusiikkimusiikkivalintaa. Lisäksi kysyin, ovatko eniten suosiota saaneet toiveet pysyneet samoina viimeisten viiden vuoden aikana ja onko kanttori havainnut muutoksia musiikkivalintojen suosiossa. Tarkastelen seuraavassa yleisimpiä vihkitoimitusten musiikkivalintoja ja musiikkitoiveiden lähteitä sekä näiden muutoksia viimeisten viiden vuoden aikana. Selvitän ensiksi, mitä musiikkia avioliittoon vihkimisissä soitetaan. Luultavasti koko Suomessa suosituimmat kolme johdanto ja päätösmusiikkivalintaa ovat samat. Viiden vuoden aikana tapahtuneet muutokset kertoisivat siis jostain mullistavasta suosituimpien musiikkivalintojen maailmassa. 9

10 Kaikkien vastaajien mukaan suosituimpia musiikkivalintoja ovat Felix Mendelssohn Bartholdyn Häämarssi näytelmästä Kesäyön unelma ja Erkki Melartinin Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen. Nämä kaksi jakavat suosituimman musiikkivalinnan aseman. Melartinin sävellys on suositumpi johdantomusiikiksi ja Mendelssohnin päätösmusiikiksi. Kolmanneksi suosituin musiikkivalinta on Toivo Kuulan Häämarssi. Sen mainitsi suosituimpien listalla 11 kanttoria (N=13). Marko Hakanpään Trumpettisävelmä on vastausten mukaan viime aikoina yleistynyt erityisesti päätösmusiikkivalintana. Muita suosikkeja ovat Edward Elgarin Maa tulevaisuuden The Land of Hope and Glory sarjasta, op. 39 ja Richard Wagnerin Morsiuskuoro Lohengrin oopperasta. Useimmat vastaajat katsoivat, että viiden vuoden aikana suosituimmat musiikkivalinnat ovat pysyneet samoina. Yhden vastaajan mukaan päätösmusiikiksi etsitään varsin erikoisia musiikkeja, halutaan jotain erityistä, kun ennen oli joko Mendelssohn ja Melartin, tai Melartin ja Mendelssohn. Aikaisemmat tutkimukset (Keskisipilä, 2004) ja (Imeläinen, 2008) mainitsevat suosituimmiksi häämarsseiksi myös nämä kolme sävellystä, ja Keskisipilän haastattelema Eero Väätäinen mainitsee myös Wagnerin sekä Elgarin sävellykset puhuessaan suosituista häämarsseista.16 Voidaan siis todeta, että suosituimmat viisi johdanto ja päätösmusiikkivalintaa ovat säilyttäneet asemansa. Ainoa uusi suosikki näyttäisi olevan Hakanpään Trumpettisävelmä. Musiikkitoiveiden lähteet vaikuttavat paljon musiikkitoiveisiin. Ennen internetin aikaa musiikkitoiveet olivat luultavasti usein perinteisiä häämarsseja, kuten aiemmin häissä kuultuja tai kanttorin esittelemiä urkukappaleita. Väätäinen oli todennut vihkimisten sisällön runsastuneen vuosina Musiikkitoiveisiin alettiin käyttää enemmän aikaa ja huomiota, kun ennen 1980 lukua toiveena oli selviytyä toimituksesta mahdollisimman nopeasti, lyhimmän mahdollisen kaavan mukaan luvun alusta Väätäinen muistaa Iso Britannian prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan musiikillisesti rikkaiden häiden innoittaneen vihkipareja panostamaan omien avioliittoon vihkimistensä musiikkiin. Viimeistään niistä ajoista internet aikaan asti parit ovat seuranneet häämarssimuoteja ja matkineet muiden häiden musiikkivalintoja.17 Kyselyssä kanttoreita pyydettiin mainitsemaan kolme merkittävintä lähdettä, joista vihkiparit löytävät musiikkitoiveensa. Kaikki vastaajat mainitsivat yhdeksi merkittävimmistä lähteistä jonkun internetlähteen. Niistä yleisin on YouTube (7 vastaajaa) ja Turun Mikaelin seurakunnan kanttorin Marko Hakanpään häämusiikkisivut18 (6 vastaajaa). Jotkut viittasivat yleisesti häämusiikkisivustoihin ja moni mainitsi vain netti. Internetlähteistä Hakanpään sivut ja muut häämusiikkisivustot esittelevät ylläpitäjiensä mielestä vihkimisiin sopivaa melko perinteistä musiikkia. YouTube ei tietenkään tällaista määrittelyä tee, joten en näe kaikkia internetlähteitä yhdenvertaisina. Toiseksi yleisin määrittävä tekijä on entuudestaan tuttu musiikki esimerkiksi läheisten häissä tai muissa tilaisuuksissa kuultuna. Tämän mainitsi 8 vastaajaa. Neljässä vastauksessa mai 16 Keskisipilä 2004, Keskisipilä 2004, Kanttori Marko Hakanpään kotisivut. 10

11 nittiin kanttorin kanssa henkilökohtainen tapaaminen yhdeksi kolmesta merkittävimmästä musiikkivalintamenetelmästä. Lisäksi mainittiin häämusiikkilevyt ja seurakuntien häämusiikkilistat. Musiikkitoiveet ovat kokemukseni ja kuulemani mukaan hyvin monipuolisia. Myös Outi Keskisipilä teki saman havainnon omassa tutkimuksessaan vuonna Tällaisen kysymyksen kysyminen kanttoreilta selvittää myös heidän suhtautumistaan kyseiseen ilmiöön. Kyselyssä kanttorit kuvasivat havaitsemiaan musiikkitoiveisiin liittyviä muutoksia viimeisten viiden vuoden ajalta ja käsityksiään muutoksen syistä. Vaikka suosituimmat musiikkivalinnat ovat pysyneet samoina, ovat vastaajat silti havainneet monia muutoksia musiikkitoiveissa viiden vuoden aikana. Kymmenen vastaajaa kolmestatoista mainitsivat elokuva tai populaarimusiikin yleistymisen musiikkitoiveissa. Vastaajien mukaan nämä toiveet nousevat hääparille läheisestä musiikista tai halusta olla yksilöllisiä ja välttää perinteisiä valintoja. Yhden vastaajan mielestä hääparit ovat nykyisin vaativampia kuin ennen ja ovat tottuneet saamaan toiveensa läpi. Toisen mukaan toiveilla ei tunnu olevan enää mitään rajaa, eikä mitään tekemistä sen kanssa, että kyseessä on jumalanpalvelus eikä yksityistilaisuus. Hänen mielestään kanttorit omalta osaltaan vaikuttavat tällaisen kehityksen toteutumiseen hyväksymällä kaikenlaiset toiveet. Vastaajat olivat melko yksimielisiä siitä, että yhä useampi pari haluaa tradition sijaan itsensä näköiset häät. Joidenkin vastaajien vastauksesta saattoi tulkita, että vanhoista tavoista poikkeaminen on huolestuttavaa. Toiset vaikuttivat suhtautuvan siihen neutraalisti. Myös häätelevisio ohjelmat ruokkivat kirjavia vaihtoehtoja. Erään vastaajan mukaan monenkirjavine toiveineen hääparit eivät aina osaa ottaa huomioon soittajan mahdollisuuksia tai soittimen ominaisuuksia eikä rajoituksia. Musiikkitoiveen toteuttamiseen voi vaikuttaa myös toiveen aiheuttama työmäärä. Tähän liittyen kyselyyn sisältyvässä monivalintakysymyksessä kanttorit ottivat kantaa väittämään Työaikaa musiikkitoiveiden toteuttamiseksi kuluu nykyään huomattavasti enemmän kuin 5 vuotta sitten. Vastaajat näyttävät olevan väittämän kanssa samaa mieltä, sillä 3 vastaajaa oli väittämän kanssa täysin samaa ja 6 osittain samaa mieltä. Nykyään musiikkitoiveet ovat kanttoreille haastavampia kuin ennen. Väite: Työaikaa musiikkitoiveiden toteuttamiseksi kuluu nykyään huomattavasti enemmän kuin 5 vuotta sitten. En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 2 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 3 19 Keskisipilä 2004,

12 3.3 Häämusiikkikäytännöt seurakunnissa Häämusiikin esittelytilaisuudet ovat mielestäni oivallinen keino lähestyä hääpareja musiikinvalinta asiassa. Kaikilla hääpareilla ei ole selvää näkemystä siitä, mitä kirkollisen avioliittoon vihkimisen tulisi sisältää, eikä välttämättä edes siitä, mitä he itse haluaisivat juhlansa sisältävän. Kanttorit voivat esittelytilaisuuksissa tulla tässä kysymyksessä tehokkaasti vastaan mielellään mahdollisimman monipuolisella musiikkirepertuaarilla. Uskoisin, että hyvät häämusiikin esittelytilaisuudet poistavat tai vähintäänkin helpottavat musiikinvalintaan liittyviä ongelmia ja ristiriitoja. Seurakuntien internetsivuilla kerrotaan häämusiikkitilaisuuksista.20 Kyselyssä kysyttiinkin Järjestetäänkö seurakunnassasi häämusiikin esittelytilaisuuksia? Monet häämusiikin esittelytilaisuuksia koskevat vastaukset olivat moniselitteisiä, mutta laskutavasta riippuen viiden vastaajan mukaan heidän seurakunnissa järjestetään esittelytilaisuuksia säännöllisesti tai vaihtoehtoisesti kertaluonteisesti juuri vuonna Suurin osa vastauksista antoi sen kuvan, että tilaisuuksia on hyvin harvoin tai ei ollenkaan. Joissain seurakunnissa tilaisuuksien yleisyyden trendi oli laskeva, eli aiemmin on järjestetty, mutta ei enää moneen vuoteen. Eräässä seurakunnassa on loppukeväällä tilaisuus, johon kutsutaan kaikki kesän hääparit. Vaikuttaisi siltä, että seurakunnat, joissa on enemmän vihkimisiä, järjestävät säännöllisemmin häämusiikin esittelytilaisuuksia. Kirkollisten toimitusten oppaan mukaan silloin, kun kanttori osallistuu toimitukseen, musiikin valinta tehdään yhteistyössä hänen kanssaan. 21 Monivalintakysymyksen vastausten perusteella hääparit näyttävät useimmissa tapauksissa olevan yhteydessä kanttoriin ennen vihkitoimitusta. Väite: Vihkipari on minuun hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä musiikkivalintoja koskien. En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 0 Osittain eri mieltä 2 Osittain samaa mieltä 8 Täysin samaa mieltä 2 Moni vastaaja toivoi, että saisi tavata hääparin kirkkosalissa soittimen äärellä ja esitellä eri musiikkivaihtoehtoja. Näin hääpari voisi myös kuulla etukäteen, miltä heidän mahdollisesti muille soittimille kuin uruille alun perin sävelletty kappale kuulostaa urkusovituksena. Aina tähän ei kuitenkaan ole mahdollisuutta. Tällöin kanttorit haluaisivat kohdata hääparin musiikkitoiveineen edes puhelimitse: 20 Espoon seurakunnat, häät; Espoon seurakunnat, musiikkitilaisuudet. 21 Kirkollisten toimitusten opas 2009,

13 Häämusiikista sopiminen tulisi tapahtua joko tekstiviesteillä morsiamen ja kanttorin välillä tai puhelimitse, jos on enemmän keskusteltavaa. (erään kanttorin näkemys) Pääsääntöisesti vastaajat olivat tyytyväisiä siitä, että sopiminen toteutuu jotakuinkin heidän haluamallaan tavalla, vaikka aina ei aika riitä tapaamaan kaikkia pareja henkilökohtaisesti. Perinteisimmät toiveet välitetään kanttorille usein papin kautta, mutta erikoisempien toiveiden kohdalla parit kiitettävästi ottavat yhteyttä suoraan kanttoriin. Parhaimmillaan kanttoreiden ja hääparien keskustelut ovat hyvin hedelmällisiä ja rakentavia: Olen pari kertaa joutunut tilanteeseen, jossa hääparilla oli sellaiset mus.toiveet, joita en katsonut voivani toteuttaa. Ehdotin, että he hommaavat omat muusikot, jotka toteuttaisivat heidän toiveensa ja näin tehtiin ja se oli kaikkien osapuolten kannalta hyvä ratkaisu. Meillä ei lähdetä riitelemään, vaan etsitään yhdessä kompromissi. Kyselyssä kanttoreita pyydettiin kertomaan tilanteista, joissa he eivät itse ole voineet vaikuttaa vihkimisten musiikkivalintoihin, vaikka olisivat halunneet. Suurimmalla osalla vastaajista oli joitain kokemuksia tällaisista tilanteista. On ollut jokunen tilanne, jossa pappi on sopinut musiikeista pariskunnan kanssa. Tuolla menettelyllä on yritetty ujuttaa tilanteeseen musiikkia, joka ei mahdollisesti kanttorin seulaa olisi lävistänyt. Eräs vastaaja sanoi toteuttavansa nykyään kaikki hankalat toiveet improvisoiden uruille kelvolliseksi musiikiksi. Hänen mukaansa hengellisyydestä ei kannata enää tänä päivänä kauheasti paasata loputon suo. Näissä tilanteissa vastaajien suurin huoli on, että musiikillinen lopputulos jättää hääväelle kehnoja muistoja vihkimisen musiikista. Useimmiten keskustelu hääparin kanssa on auttanut löytämään sopivan kompromissin musiikkivalintojen suhteen, mutta aina tämä keskustelu ei ole ollut mahdollista. Viisi vastaajaa oli välttynyt täysin pahemmilta vaikeuksilta. 3.4 Johdanto ja päätösmusiikin hengellinen sisältö Kyselyn kysymys Mitä mielestäsi tarkoittaa, että musiikin tulisi vastata toimituksen hengellistä sisältöä on muodostettu Kirkollisten toimitusten oppaan kehotuksesta sisältölähtöisyyteen musiikkivalinnoissa22. Hengellisen sisällön määritelmä voi olla laaja, eikä ollenkaan yksiselitteinen. Tämä näkyi vastauksissakin. Vastausten perusteella on olemassa musiikkia, joka on kaikkien vastaajien mielestä sopivaa hengelliseen toimitukseen (esim. virret ja hengelliset laulut) ja musiikkia, joka ei ole kenenkään mielestä sopivaa (suoraan uskontoa ja Jumalaa rienaava musiikki). Näiden intuitiivisestikin selvien ääripäiden väliin jää valtavasti musiikkitarjontaa, mikä herättää keskustelua. Avioliittoon vihkimiseen ei haluta musiikkia, jonka sanallinen sisältö suoraan sotii Jumalan rakkautta ja ihmisten välistä kestävää rakkautta vastaan. Vastaajien mukaan on hyvä, että parit toivovat usein inhimillistä rakkautta kuvaavaa musiikkia. Jotkut toivovat kirkkotilaisuuksiin voimakkaampaa akselia myös Kaikkivaltiaan suuntaan. 22 Kirkollisten toimitusten opas 2009,

14 Hengellinen sisältö ei tulisi rajoittua vain toiseen ja kolmanteen uskonkappaleeseen, vaan myös ensimmäisen uskonkappaleen myötä tulevat ilo kaikesta luodusta, kuten vaikkapa miehen ja naisen välisestä rakkaudesta. Tutkimuksessani keskityn johdanto ja päätösmusiikkivalintoihin. Näiden yleensä instrumentaalisten musiikkikappaleiden suhde toimituksen hengelliseen sisältöön tuntuu olevan kuin veteen piirretty viiva. Jotkut vastaajat pitivät tätä kysymystä toimitusten hankalimpana asiana. Moni mainitsi, etteivät monet suosituimmista häämarsseistamme ole taustaltaan millään tavalla hengellisiä. Myöskään klassinen musiikki ei ole itsestään selvästi hengellistä. Yhteenvedoksi monenkirjavista vastauksista voisi koota ajatuksen, että kanttorit pitävät harrasta, iloista ja tunnelmaa nostattavaa musiikkia pääsääntöisesti sopivana avioliittoon vihkimisten johdanto ja päätösmusiikkivalinnoiksi. Lisäksi musiikki ei saa liian vahvasti viedä ajatuksia ihan toisen tyyppiseen asiaan eikä muutenkaan olla ristiriidassa kirkkotilan ja tilaisuuden kanssa. Erään vastaajan mielestä hengellisestä sisällöstä keskusteleminen on aivan diibadaabaa, koska musiikki on musiikkia. Hänelle tärkeää on musiikin tunteellisuus ja kohottava tunnelma. Toinen vastaaja kertoi vain, mitä musiikkia itse suosittelee, eikä ottanut sen enemmän kantaa kysymykseen. Monivalintakysymyksissä vastaajat ottivat kantaa kahteen väittämään vihkimusiikkitoiveiden vastaavuudesta toimituksen hengelliseen sisältöön ja asiassa tapahtuneisiin muutoksiin viimeisen viiden vuoden aikana. Vastausten perusteella kanttorit eivät ole yksimielisiä siitä, vastaavatko musiikkitoiveet vihkitoimitusten hengellistä sisältöä. Sen sijaan he näkevät vastaavuuden muuttuneen huonommaksi suhteessa aiempaan. Väite: Musiikkitoiveet vastaavat yleensä hyvin vihkitoimituksen hengellistä sisältöä. En osaa sanoa/ En ota kantaa 5 Täysin eri mieltä 0 Osittain eri mieltä 4 Osittain samaa mieltä 4 Täysin samaa mieltä 0 Väite: Musiikkitoiveet vastaavat yleensä huonommin vihkitoimituksen hengellistä sisältöä kuin 5 vuotta sitten. En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 2 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 2 14

15 3.5 Musiikkitoiveiden ongelmakohdat Kanttorien näkemysten mukaan vihkimisten johdanto ja päätösmusiikiksi sopimattomat tai liian vaikeat toiveet eivät ole kovin yleisiä, mutta ne ovat yleistyneet hieman viimeisten vuosien aikana. Kun kanttoreilta esitettiin väite Nykyään minulta toivotaan vihkimisiin paljon sellaista johdanto ja päätösmusiikkia, josta kieltäydyn tai johon pyrin vaikuttamaan, selkeästi suurin osa kanttoreista oli joko täysin eri mieltä tai osittain eri mieltä. Vastaajista vain kolme oli osittain samaa mieltä. Noin puolet vastaajista oli kuitenkin sitä mieltä, että tällaiset toiveet ovat yleistyneet viime vuosina. Väite: Nykyään minulta toivotaan vihkimisiin paljon sellaista johdanto ja päätösmusiikkia, josta kieltäydyn tai johon pyrin vaikuttamaan. En osaa sanoa/ En ota kantaa 0 Täysin eri mieltä 5 Osittain eri mieltä 5 Osittain samaa mieltä 3 Täysin samaa mieltä 0 Väite: Nykyään toivotaan enemmän kuin 5 vuotta sitten sellaista musiikkia, josta kieltäydyn tai johon pyrin vaikuttamaan. En osaa sanoa/ En ota kantaa 0 Täysin eri mieltä 3 Osittain eri mieltä 3 Osittain samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä 2 Kanttoreilta kysyttiin myös syitä siihen, miksi jotkut musiikkitoiveet koetaan hankaliksi. Kyselyssä annettiin neljä vaihtoehtoa ja vastaajien toivottiin asettavan nämä yleisyysjärjestykseen. Vaihtoehdot olivat: Ei vastaa toimituksen hengellistä sisältöä Vaikeasti toteutettavissa käytettävissä olevilla instrumenteilla Toteuttaminen vaatisi liian paljon aikaa (harjoittelu, nuotin etsintä tai kirjoittaminen yms.) Muu syy, mikä? Vastaukset jakautuivat melko tasaisesti kaikille vaihtoehdoille. Kuusi vastaajaa piti suurimpana ongelmana sitä, että toiveen toteuttaminen vaatisi kokonaisuudessaan liian paljon aikaa. Neljän vastaajan mielestä yleisin syy on, ettei toive vastaa toimituksen hengellistä sisältöä. Kolme vastaajaa piti käytettävissä olevien instrumenttien rajoituksia merkittävimpänä tekijänä. Kun laskin vaihtoehtojen sijoitukset yhteen (yleisin syy: 1 15

16 piste, toiseksi yleisin: 2 pistettä ja kolmanneksi yleisin: 3 pistettä), sain hyvin tasaiset tulokset: 1. toteuttaminen vaatisi liian paljon aikaa, 24 pistettä 2. ei vastaa toimituksen hengellistä sisältöä, 26 pistettä 3. vaikeasti toteutettavissa käytettävissä olevilla instrumenteilla, 28 pistettä Neljäntenä vaihtoehtona ollutta muuta syytä ei juurikaan käytetty. Kaksi vastaajaa mainitsi muiksi syiksi mahdoton toteuttaa päivän varoitusajalla ja kanttorin taidot eivät riitä ja ei ole sopivaa esittäjää, mutta katsoin näiden syiden sisältyvän aikaresurssi vaihtoehtoon. Monivalintakysymysten avulla selvitettiin kanttorien kokemuksia eri ongelmakohtien yleisyydestä. Aiemmin on esitelty tulokset väittämiin Musiikkitoiveet vastaavat yleensä hyvin vihkitoimituksen hengellistä sisältöä. ja Työaikaa musiikkitoiveiden toteuttamiseksi kuluu nykyään huomattavasti enemmän kuin 5 vuotta sitten. Hieman yli puolet vastaajista oli väittämien Musiikkitoiveet ovat hyvin soitettavissa uruilla. ja Musiikkitoiveet ovat nykyään vaikeammin soitettavissa uruilla kuin 5 vuotta sitten. kanssa samaa mieltä. On siis nähtävissä, että selvästikään kaikki musiikkitoiveet eivät ole hyvin soitettavissa uruilla. Väite: Musiikkitoiveet ovat hyvin soitettavissa uruilla. En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 0 Osittain eri mieltä 5 Osittain samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä 2 Väite: Musiikkitoiveet ovat nykyään vaikeammin soitettavissa uruilla kuin 5 vuotta sitten. En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 4 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 1 16

17 3.6 Kanttorin työn palveluluonne Kanttorin työn palveluluonteesta kertoo se, että suuri osa esitettävästä musiikista on seurakuntalaisten toivomuksia. Vapaassa sanassa kanttorit saivat kertoa vapaasti aiheeseen liittyviä ajatuksiaan. Vastaajat korostivat henkilökohtaisen kohtaamisen, keskustelun ja yhteisen päätöksen tärkeyttä musiikkivalintojen kohdalla. Kanttorin työssä joutuu joskus taiteilemaan omien mieltymysten tai mukavuusalueen ja hääparien toivomusten välillä. Musiikkivalinta aihe näyttää olevan jatkuvasti keskeneräinen ja käsittelyn alla kanttoreiden mielissä. Vastaajien mielestä toimituskeskusteluissa on hyvä osata olla kuunteleva ja empaattinen, koska valintatilanteet ovat usein hyvin herkkiä tilanteita. Monivalintakysymyksessä selvitettiin kanttorien valmiuksia toteuttaa musiikkitoiveita muillakin soittimilla kuin uruilla. Vastaajat ovat tähän valmiita lähes yksimielisesti. Valtaosa vihkimisten johdanto ja päätösmusiikeista soitetaan kuitenkin yhä uruilla. Väite: Olen valmis toteuttamaan musiikkitoiveita muilla soittimilla kuin uruilla. En osaa sanoa/ En ota kantaa 0 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 0 Osittain samaa mieltä 7 Täysin samaa mieltä 5 Pääosin vastaajat pyrkivät toteuttamaan kaikenlaiset toiveet riippumatta aiemmissa monivalintakysymyksissä kysytyistä mahdollisista ongelmakohdista (musiikin ja toimituksen hengellisen luonteen suhde ja soitettavuus uruilla). Vastausten perusteella näyttää kuitenkin siltä, että hääparin toive ei aina ole tärkein määrittävä tekijä valittaessa vihkimisten johdanto ja päätösmusiikkia. Väite: Pyrin toteuttamaan kaikenlaiset musiikkitoiveet riippumatta edellä mainituista seikoista. En osaa sanoa/ En ota kantaa 2 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 3 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 1 17

18 4 Johtopäätökset ja pohdintaa 4.1 Yhteenveto tutkimustuloksista Avioliittoon vihkimisten musiikkivalintojen tekeminen aiheuttaa yhä päänvaivaa kanttoreille. Joillekin tämän tutkimuksen sähköpostikyselyn vastaajista tämä on kaikkein vaikein osa toimituksissa. Aihe on ajankohtainen myös muissa kirkollisissa toimituksissa kuten hautaan siunaamisissa. Vuonna 2016 suosituimmat kaksi johdanto ja päätösmusiikkivalintaa ovat edelleen samat kuin aiemmin, Erkki Melartinin Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen ja Felix Mendelssohn Bartholdyn Häämarssi näytelmästä Kesäyön unelma. Kolmas suosikki on perinteisesti Toivo Kuulan Häämarssi. Nykyään musiikkitoiveita haetaan ensisijaisesti internetistä, esimerkiksi YouTubesta tai Marko Hakanpään häämusiikkisivuilta. Lisäksi vihkiparit toivovat entistä enemmän itselleen ennalta tuttua ja tärkeää musiikkia katsomatta musiikin tyyliin tai esitystapaan. Perinteisten häämarssien lisäksi yhä useammin toivotaan elokuva ja populaarimusiikkia, mikä vaikuttaa siihen, että toiveet ovat hieman vaikeampia toteuttaa uruilla kuin viisi vuotta sitten. Toisaalta lähes kaikki kanttorit ovat valmiita toteuttamaan musiikkitoiveita myös muilla soittimilla kuin uruilla. Monet kanttorit kokevat ongelmaksi sen, että toiveet ovat muuttuneet monella tapaa kirjavammiksi. Toiset suhtautuvat asiaan neutraalimmin. Kanttorien käsitykset toimitusten musiikin hengellisestä sisältölähtöisyydestä vaihtelevat. Toiset pitävät kysymystä vaikeana, onhan musiikin vastaavuutta toimituksen hengelliseen sisältöön hyvin vaikea määritellä. Tästä syystä osa kanttoreista ei instrumentaalimusiikkia valitessa paljon ajattele toimituksen hengellistä sisältöä eikä jumalanpalvelusluonnetta. Grunsténin mukaan sen sijaan hautaan siunaamisissa kanttorit pitävät hyvin tärkeänä, että musiikkivalinnoissa otetaan huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Hääparien musiikkitoiveet vastaavat toimituksen hengellistä sisältöä keskimäärin huonommin kuin viisi vuotta sitten. Yleisimmin kanttorit kieltäytyvät musiikkitoiveista tai pyrkivät vaikuttamaan niihin toiveiden käytännön haastavuuden takia. Toiveen valmistelu, musiikin sovittaminen uruille ja harjoittelu veisivät kohtuuttoman paljon aikaa. Toimituksen hengellisen sisällön näkökulma ja käytännön toteuttaminen käytössä olevilla instrumenteilla ovat melkein yhtä yleisiä syitä. Musiikkitoiveiden toteuttamiseen tarvittava työaika on selvästi suurempi kuin viisi vuotta sitten. Toiveiden toteuttamisesta kieltäytyminen on kuitenkin harvinaista. Kanttorit pitävät hyvin tärkeänä seurakuntalaisten kohtaamista avioliittoon vihkimisten toimituskeskusteluissa. Moni kertoi työn palvelusluonteen olevan keskeinen osa ammattitaitoa. Tästä syystä he haluavat välttää liian jyrkkää suhtautumista musiikkitoiveisiin. Vastaajat ovat pääosin tyytyväisiä siihen, miten häämusiikkivalinnoista sovitaan. Kanttorit kokevat voivansa vastata viime kädessä toimitusten musiikista. 18

19 4.2. Pohdinta Tämän tutkimuksen tulokset ovat hyvin linjassa aiempiin tutkimuksiin ja ympäröivään yhteiskunnalliseen kehitykseen verrattuna. Espoon hiippakunnan kanttorien näkemykset häämusiikin valikoitumisesta tänä päivänä ovat samankaltaisia myös omien kokemuksieni ja tutkimuksen lähtöoletuksien kanssa. Keskisipilän mukaan kanttorit kokivat vuonna 2004 voimattomuutta yhteiskunnallisen maallistumisen vaikuttaessa vihkimisten musiikkivalintoihin. Tässä tutkimuksessa kyselyn vastaajien mukaan musiikkivalinnat vastaavat hieman aiempaa huonommin toimitusten hengellistä sisältöä, mutta on myös nähtävissä jakaantumista sen suhteen, pidetäänkö hengellistä sisältölähtöisyyttä tärkeänä musiikkivalintoja tehtäessä. Helenelundin ja Mäntyrannan esittelemien liturgisen, musiikillisen ja pastoraalisen kriteerien yhteensovittaminen musiikkivalinnoissa on ja tulee olemaan yhä entistä vaikeampaa. Pastoraalista kriteeriä eli onko musiikki osallistuvan seurakunnan kannalta sopivaa voidaan pitää vihkiparin ratkaistavana valintana, mutta kirkon muusikkojen olisi hyvä musiikillisina paimenina määritellä, mikä on musiikkivalintojen hengellinen merkitys seurakunnalle. Mielestäni on harmillista, jos tämä kysymys menettää merkitystään kirkon työntekijöiden keskuudessa. Liturgisten ja pastoraalisten kriteerien lisäksi musiikkivalinnat haastavat myös musiikillisia kriteerejä. Kun musiikkitoiveet yhä useammin ovat elokuva tai populaarimusiikkia uruilla soitettuna, korostuu kanttoreiden sovitus ja improvisointitaidot. Valitettavasti edes onnistunut, mutta kiireessä sovitettu häämarssi harvoin yltää musiikillisin kriteerein tarkasteltuna samalle tasolle kuin uruille varta vasten sävelletty teos. On syytä olettaa, että internetin myötä musiikkitoiveet muuttuvat tulevaisuudessa yhä monipuolisemmiksi sekä sisältönsä että toteutuksensa puolesta. Jos kanttorit toteuttavat uruilla soitettuna kyseenalaistamatta kaikki vihkiparien toiveet, tullaan väistämättä heikentäneeksi musiikin liturgista ja musiikillista tasoa toimituksissa yleisesti, vaikka vihkiparilta saatava palaute olisi positiivista. Asia ei siis ole yksinkertainen. Hyvän keskusteluyhteyden vaaliminen oli useimpien kanttoreiden mielestä tärkeää, koska lähtökohtaisesti ei voida olettaa vihkiparien tietävän mitään musiikillisista ja liturgisista kriteereistä valitessaan musiikkia elämänsä merkkihetkeen. Kuitenkin hääparien olisi ensin tiedettävä, mitä musiikki avioliittoon vihkimisessä merkitsee ja mitä musiikkia käytettävissä olevilla instrumenteilla voi toteuttaa tyylikkäästi ennen kuin he osaavat tehdä musiikkivalintansa oikein perustein. Mielestäni kaiken kaikkiaan kanttoreiden suhtautuminen musiikkitoiveisiin ja valitsemisprosessiin on rakentava, vaikka mielipiteet ja käsitykset sopivasta musiikista saattavat vaihdella paljonkin. Järjestämällä sopivasti aikaa vihkiparien tapaamiselle ja esimerkiksi valintakriteereistä keskustelemiselle voidaan ylläpitää musiikillisesti korkeaa tasoa ja toimituksiin sopivaa musiikkia kirkollisissa toimituksissa. Tällöin myös vihkiparin toiveet tulevat paremmin kuulluiksi ja ymmärretyiksi. Tämän tutkimuksen tulokset ja sen esiin nostamat kysymykset voivat toimia apuna toimituskeskusteluissa tai pohdittaessa, miten suhtautua ja toimia niissä tilanteissa, joissa toimitusten musiikin valitseminen ei suju ongelmitta. Mielenkiintoista olisi selvittää, 19

20 kuinka hyvin tämän tutkimuksen selvitys Espoon hiippakunnan kanttoreiden näkemyksistä vastaa tilanteeseen muualla Suomessa. 20

21 Lähteet ja kirjallisuus Kirjalliset lähteet Aaltola, Juhani Valli, Raine 2007: Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. 2. korjattu ja täydennetty paino. PSkustannus, Jyväskylä. Grundstén, Anne Marie 2017: Hautausmusiikki ja sen valinta Suomen evankelisluterilaisen kirkon suomenkielisissä seurakunnissa. Kanttorien näkemyksiä musiikin toteutuksesta vuoden 2003 käsikirjauudistuksen jälkeen. Väitöskirja. Taideyliopisto, Sibelius Akatemia, DocMus tohtorikoulu, Helsinki. Helenelund, Mikael Mäntyranta, Mika 2003: Kirkolliset toimitukset. Kirkkomusiikin käsikirja. Erkkilä, Lasse Korolainen, Juhani Tuovinen, Ulla Tuppurainen, Erkki. Kirjapaja Oy, Helsinki. Imeläinen, Jonna 2008: "Elämältä kaiken sain, kirkkoon sinut vien, kun aamu koittaa" : vihkimusiikin valintojen tarkastelua. Kirjallinen työ. Sibelius Akatemia, Kuopion osasto, Kuopio. Keskisipilä, Outi 2004: Häämarssi vihkitoimituksen osana. Kirjallinen työ. Sibelius Akatemia, Kuopion osasto, Kuopio. Korri, Taija 2015: Suomen suosituimpien häämarssien urkusovitukset. Kirjallinen työ. Taideyliopisto, Sibelius Akatemia, Kuopion osasto, Kuopio. Sariola, Yrjö 2003: Kirkkomusiikki ja musiikin teologia. Kirkkomusiikin käsikirja. Erkkilä, Lasse Korolainen, Juhani Tuovinen, Ulla Tuppurainen, Erkki. Kirjapaja Oy, Helsinki. Internetlähteet Espoon hiippakunnan kotisivut. (Luettu ) Espoon seurakunnat, häät. juhlat/haat (Luettu ) Espoon seurakunnat, musiikkitilaisuudet. (Luettu ) Jumalanpalveluksen opas 2009: Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja. 3. uudistettu painos. Kirkkohallitus, Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta. Helsinki. opas.pdf (luettu ) 21

22 Kanttori Marko Hakanpään kotisivut. (Luettu ) Kirkollisten toimitusten opas 2009: Sinä olet kanssani. Kirkollisten toimitusten opas. Suomen ev.lut. kirkon kirkkohallituksen julkaisuja 2006:4. 2. painos. Kirkkohallitus, Jumalanpalveluselämä ja musiikkitoiminta. Helsinki. (luettu ) 22

23 Liitteet Sähköpostikysely: Aihe: Sibelius Akatemian kirjallisen lopputyön sähköpostikysely Hyvää paaston aikaa! Kirkkomusiikkiopintoni Sibelius Akatemiassa vetävät viimeisiään, ja parhaillaan teen tutkimusta työssä olevien kanttorien näkemyksistä johdanto ja päätösmusiikista kirkollisessa avioliittoon vihkimisessä. Työtäni ohjaa Jorma Hannikainen. Toteutan tutkimukseni sähköpostikyselyllä. Sama kysely on lähetetty kaikille Espoon hiippakunnan kanttoreille. Siihen voi vastata omien mielipiteiden, mututuntuman, tai omien tilastojen tms. pohjalta, jos sellaisia on. Vastaukset käsitellään nimettöminä. Kiitos! Terv. Janne Peltokorpi Kyselyn käsitteitä: Musiikkivalinta: Toimituksessa toteutunut musiikkivalinta. Musiikkitoive: Vihkiparin toivomus musiikista riippumatta siitä, toteutettiinko sitä vai ei. Pohjustukseksi: Jumalanpalvelusten oppaan mukaan musiikki pyritään valitsemaan siten, että se vastaa sekä toimituksen hengellistä sisältöä että seurakuntalaisten toiveita ja toimituksen musiikkiin liittyvissä kysymyksissä on syytä olla yhteydessä kanttoriin. Avoimet kysymykset: 1. Mitkä ovat kokemuksesi mukaan kolme yleisintä johdantomusiikkivalintaa ja kolme yleisintä päätösmusiikkivalintaa? Ovatko suosikit pysyneet samana viimeisten viiden vuoden aikana? Jos eivät, mitä muutoksia olet havainnut? 2. Mainitse kolme mielestäsi merkittävintä lähdettä, joista vihkiparit löytävät musiikkitoiveensa. 3. Millaisia muutoksia olet havainnut musiikkitoiveisiin liittyen viimeisten viiden vuoden aikana? Mistä luulet muutoksen johtuvan? 4. Järjestetäänkö seurakunnassasi häämusiikin esittelytilaisuuksia? 5. Miten häämusiikista sopiminen tulisi mielestäsi tapahtua? Toteutuuko se yleensä näin? 6. Mitä mielestäsi tarkoittaa, että musiikin tulisi vastata toimituksen hengellistä sisältöä? 7. Oletko joutunut tilanteisiin, joissa et itse ole voinut vaikuttaa vihkimisen musiikkivalintoihin? Kerro näistä tilanteista. 23

24 8. Jos musiikkitoive on mielestäsi hankala, mistä se johtuu? Järjestä syyt yleisyysjärjestykseen (yleisin syy ensimmäiseksi jne): Ei vastaa toimituksen hengellistä sisältöä Vaikeasti toteutettavissa käytettävissä olevilla instrumenteilla Toteuttaminen vaatisi liian paljon aikaa (harjoittelu, nuotin etsintä tai kirjoittaminen yms.) Muu syy, mikä? 9. Vapaa sana: Haluaisitko kertoa jotain muuta aiheeseen liittyvää? Vastaa seuraaviin väitteisiin numeroasteikon mukaisesti (pyyhkimällä muut numerovaihtoehdot pois): 5. Täysin samaa mieltä 4. Osittain samaa mieltä 3. En osaa sanoa/ En ota kantaa 2. Osittain eri mieltä 1. Täysin eri mieltä Väitteet koskevat johdanto ja päätösmusiikkitoiveita: 1. Nykyään minulta toivotaan vihkimisiin paljon sellaista johdanto ja päätösmusiikkia, josta kieltäydyn tai jota pyrin muuttaamaan Nykyään toivotaan enemmän kuin 5 vuotta sitten sellaista musiikkia, josta kieltäydyn tai johon pyrin vaikuttamaan Musiikkitoiveet ovat hyvin soitettavissa uruilla Musiikkitoiveet ovat nykyään vaikeammin soitettavissa uruilla kuin 5 vuotta sitten Musiikkitoiveet vastaavat yleensä hyvin vihkitoimituksen hengellistä sisältöä Musiikkitoiveet vastaavat yleensä huonommin vihkitoimituksen hengellistä sisältöä kuin 5 vuotta sitten Olen valmis toteuttamaan musiikkitoiveita muilla soittimilla kuin uruilla Pyrin toteuttamaan kaikenlaiset musiikkitoiveet riippumatta edellä mainituista seikoista Työaikaa musiikkitoiveiden toteuttamiseksi kuluu nykyään huomattavasti enemmän kuin 5 vuotta sitten Vihkipari on minuun hyvissä ajoin etukäteen yhteydessä musiikkivalintoja koskien Kiitos vastauksistasi! 24

25 Monivalintakysymysten vastaukset: 1. kysymys Lukumäärä Täysin eri mieltä 5 Osittain eri mieltä 5 Osittain samaa mieltä 3 2. kysymys Lukumäärä Täysin eri mieltä 3 Osittain eri mieltä 3 Osittain samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä 2 3. kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Osittain eri mieltä 5 Osittain samaa mieltä 5 Täysin samaa mieltä 2 4. kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 4 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 1 5. kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 5 Osittain eri mieltä 4 Osittain samaa mieltä 4 6. kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 2 Osittain eri mieltä 2 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 2 7. kysymys Lukumäärä Täysin eri mieltä 1 Osittain samaa mieltä 7 Täysin samaa mieltä 5 8. kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 2 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 3 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä 1 9. kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Täysin eri mieltä 1 Osittain eri mieltä 2 Osittain samaa mieltä 6 Täysin samaa mieltä kysymys Lukumäärä En osaa sanoa/ En ota kantaa 1 Osittain eri mieltä 2 Osittain samaa mieltä 8 Täysin samaa mieltä 2 25