Työpajatoiminta 2016 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset

Transkriptio

1 Työpajatoiminta 2016 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Ruth Bamming Opetus ja kulttuuritoimen vastuualue 30/2017 Aluehallintoviraston julkaisuja Publikationer från Regionförvaltningsverket

2 Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Opetus- ja kulttuuritoimen vastuualue Työpajatoiminta 2016 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Ruth Bamming Aluehallintovirastojen julkaisuja 30/2017 ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Vaasa 2017

3 Tekijät Ruth Bamming Julkaisuaika 2017 Julkaisun nimi Työpajatoiminta Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset Toimeksiantaja(t) Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Toimielimen asettamispäivä - Tiivistelmä Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, ks liite). Työpajatoimintaan osallistui vuonna 2016 yhteensä valmentautujaa, joista (57,7 %) oli alle 29- vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä sekä nuorten valmentautujien määrä olivat hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (14 733). Työpajojen henkilöstö käsitti toimintavuoden aikana yhteensä henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna. Työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä muista mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Raportti perustuu kaikkiaan 208 eri organisaatioin tietoihin. Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät (146). Rekisteröityneitä yhdistyksiä on järjestäjinä 33 organisaatiota, säätiöitä 19 ja yrityksiä 5. Kahdella työpajatoimijalla on jokin muu organisaatiomuoto. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (54), sosiaali- ja/tai terveystoimen (28), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (28), kunnan työllisyyspalvelujen (21), kunnanhallitusten (17) tai muun hallintokunnan alaisuudessa (13). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärin noin 15 vuotta. Asiasanat nuorten työpajatoiminta; nuoriso; nuorisotyö, nuorisopolitiikka ISSN (painettu) - ISBN (painettu) - ISSN (verkkojulkaisu) ISBN (verkkojulkaisu) Kokonaissivumäärä 42 Kieli suomi Hinta - Julkaisija Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Paino - LSSAVI - Työpajatoiminta 2016

4 Sammanställd av Ruth Bamming Utgivningsdatum 2017 Uppdragsgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland - Publikationens titel Verkstadsverksamheten 2016 Resultaten från en riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna Referat Denna rapport är ett sammandrag av undervisnings- och kulturministeriets riksomfattande undersökning om arbetsverkstäderna år Arbetsverkstaden utgörs av en gemenskap där man med hjälp av arbete, lärande genom att göra och handledning stöder individens förmåga att hantera sin vardag liksom dennes förmåga och beredskap att söka sig till utbildning eller arbete. Arbetsträning och individuell träning är metoder som etablerats vid verkstäderna. Med hjälp av arbetsträning utvecklas arbetsförmågan och det kunnande som behövs i arbetslivet liksom den allmänna arbetslivskompetensen hos den som får träning. Genom individuell träning stöder man utvecklingen av funktionsförmågan och förmågan att hantera vardagen. Bestämmelser om ungdomsverkstäderna finns i ungdomslagen (Ungdomslagen 1285/2016, se bilaga). År 2016 deltog sammanlagt personer i träning inom ramen för verkstadsverksamheten. Av dessa var (57,7 %) unga under 29 år. Det totala antalet personer som fick träning och unga personer i träning var något större än året innan (14 733). Under verksamhetsåret uppgick antalet anställda vid arbetsverkstäderna till sammanlagt årsverken. Antalet årsverken är något mindre än tidigare år. I helheten av tjänster inom den offentliga sektorn placerar sig verkstadsverksamheten i gränsområdet mellan tjänsterna inom den sociala sektorn och ungdomsarbetet samt den öppna utbildnings- och arbetsmarknaden. Finansieringen av verkstadsverksamheten sker via flera kanaler och består av bl.a. statsbidrag (UKM, ungdomsväsendet), huvudmännens andelar, projektfinansiering, inkomster av färdighetsträning (som köps av bl.a. FPA, arbets- och näringstjänsterna, socialväsendet, läroanstalter) samt av andra eventuella intäkter av arbetsverksamheten. Undersökningen har riktats i första hand till de verkstäder som fick nationellt statsunderstöd för ungdomsverkstadsverksamhet för sin verksamhet år Rapporten baserar sig på uppgifter från sammanlagt 208 olika organisationer. Arbetsverkstäderna drevs vanligtvis av en kommun, ekonomisk region eller samkommun (146). Av de registrerade föreningarna drivs verkstäderna av 33 organisationer, 19 stiftelser och 5 företag. Två verkstadsaktörer har någon annan organisationsform. I kommunerna arbetar verkstaden under ungdoms- och/eller fritidsväsendet (54), social- och/eller hälsovårdsväsendet (28), bildnings- och/eller kulturväsendet (28), kommunens sysselsättningstjänster (21), kommunstyrelsen (17) eller någon annan förvaltning (13). De nuvarande verkstäderna har varit verksamma i genomsnitt cirka 15 år. Ämnesord ISSN (tryckt) - ISBN (tryckt) - ISSN (webbpublikation) ISBN (webbpublikation) Sidantal 42 Språk finska Pris - Utgivare Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland Tryckeri LSSAVI - Työpajatoiminta 2016

5 Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelta Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Raportissa käytettään kaikkiaan 208 eri organisaatiota tietoja. Osa tuloksista julkistaan nuorisotilastot.fi sivussa. Ruth Bamming, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 2017

6 Sisällysluettelo Johdanto Työpajatoiminta vuonna NEET nuoret vuosina Työpajojen valmentautujat... 7 Työpajojen valmentautujat iän mukaan... 7 Valmentautujat sukupuolen mukaan Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen Työpajojen henkilöstö Työpajojen henkilöstön tehtävät Työpajojen henkilöstön työsuhteet Työpajojen henkilöstön koulutustaustat Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset Työpajojen hallinto ja organisoituminen Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin Työpajojen organisaatiomuoto Työpajojen valmennusyksiköt Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen SOVARI Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät Työpajatoiminnan rahoitus Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna Liite: Nuorisolaki 1285/ luku: Nuorten työpajatoiminta luku; Valtionrahoitus, 21 Valtionavustuksen myöntäminen nuorten työpajatoimintaan LSSAVI - Työpajatoiminta

7 Kuvaluettelo Kuva 1: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa nuorten vuotiaiden osuus ikäluokasta (%) vuosina Kuva 2: Työpajojen valmentautujat vuosina Kuva 3: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna Kuva 4: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuonna Kuva 5: Vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli* Kuva 6: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna Kuva 7: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * Kuva 8: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * Kuva 9: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina * Kuva 10: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina * Kuva 11: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2016* Kuva 12: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna Kuva 13: Henkilöstön määrä vuosina henkilötyövuosina (htv) Kuva 14: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2016* Kuva 15: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna2016* Kuva 16: Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin vuosina Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2016* Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina ? Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2016? Kuva 22: Missä palveluissa / toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuoden 2016 aikana?* Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?* Kuva 24: Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia?* Kuva 25: Onko teillä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari käytössä? Kuva 26: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna LSSAVI - Työpajatoiminta

8 Taulukkoluettelo Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 9:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (kaikki valmentautujat) 14 Taulukko 10:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (nuoret valmentautujat) 14 Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuosina Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * 19 Taulukko 14: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2016* 22 Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina * 23 Taulukko 16: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina Taulukko 18: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna Taulukko 19: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina * 29 Taulukko 20: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina * 31 Taulukko 21: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön*? 36 Taulukko 22: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta- / tilastointijärjestelmä? 38 Taulukko 23: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina *: 39 LSSAVI - Työpajatoiminta

9 Johdanto Työpaja on yhteisö, jossa työnteon, tekemällä oppimisen ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Nuorten työpajoista säädetään nuorisolaissa (Nuorisolaki 1285/2016, ks liite). Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi), toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Tämä raportti on yhteenveto opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja osan aikuisten pajoista. Tiedonkeräämisprosessissa hyödynnetään yhä enemmän automaattista tiedonsiirtoa. PARty-järjestelmän avulla nuorten työpajat keräävät tilastollista tietoa omasta toiminnastaan. Valtionavustusta saavien nuorten työpajojen edellytetään käyttävän toiminnan seurannassa PARtya tai siihen yhteensopivaa seurantajärjestelmää. PARtyyn kerättävät tiedot pohjautuvat OKMn valtakunnalliseen työpajakyselyyn. Kolme organisaatiota ei osallistunut kyselyyn, mutta ne lähettivät tietoja valmentautujista rekisteristään. Raportissa käytettään kaikkiaan 208 eri organisaation tietoja. Kyselyn kautta kerätty aineisto sisältää tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan sisällöistä ja sen kehittämissuunnista. Kyselyn perusteella saadaan valtakunnallista ja alueellista tietoa pajoilla valmentautujina olevista nuorista sekä työpaja-ammattilaisista ja heidän työstään. Raportin aineisto koskee toimintavuotta Kyselyn tuloksia käytetään nuorisotilastot.fi-sivustolla. Kyselyillä tuotettu tilastollinen tieto tarvitsee rinnalleen myös laadullista aineistoa. Sovari mittarin kautta kerätään valtakunnallisesti tietoja, miten nuoret kokevat työpajajaksonsa. Sovari Sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari. Sovarin tarkoituksena on mitata ja tuoda esille palvelunlaatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Sovari-mittari on kehitetty TPY:ssä OKM:n rahoituksella (ks sivu 37). LSSAVI - Työpajatoiminta

10 1 Työpajatoiminta vuonna 2016 Raportti perustuu kaikkiaan 208 eri organisaatioin tietoihin. Vastausten perusteella työpajatoimintaan osallistui vuonna 2016 yhteensä valmentautujaa, joista (57,7 %) oli alle 29-vuotiaita nuoria. Valmentautujien kokonaismäärä sekä nuorten valmentautujien määrä olivat hieman suurempi kuin edeltävänä vuonna (14 733). Työpajojen henkilöstö käsitti toimintavuoden aikana yhteensä henkilötyövuotta (htv). Henkilötyövuosien määrä on hieman vähennyt edellisvuosiin verrattuna. Työpajatoiminnan järjestäjinä toimivat yleisimmin kunnat, seutukunnat tai kuntayhtymät (146). Rekisteröityneitä yhdistyksiä on järjestäjinä 33 organisaatiota, säätiöitä 19 ja yrityksiä 5. Kahdella työpajatoimijalla on jokin muu organisaatiomuoto. Kunnassa työpaja toimii nuoriso- ja/tai vapaa-aikatoimen (54), sosiaali- ja/tai terveystoimen (28), sivistys- ja/tai kulttuuritoimen (28), kunnan työllisyyspalvelujen (21), kunnanhallitusten (17) tai muun hallintokunnan alaisuudessa (13). Nykyiset työpajat ovat olleet toiminnassa keskimäärin noin 15 vuotta. Taulukko 1: Yhteenveto työpajatoiminnasta vuonna 2016 Valmentautujat Henkilökunta AVI / Työpajat Nuoret (< 29) Kaikki valmentautujat (htv) maakunta määrä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois-Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta

11 2 NEET nuoret vuosina Vuonna 2016 ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien vuotiaiden nuorten määrä (NEET) oli eli 11,5 % ikäryhmästä. NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". 1 Osuus on noussut huomattavasti vuodesta vuotiaiden naisten NEET-osuus on kaiken aikaa ollut korkeampi kuin miesten. Se selittyy kuitenkin sillä, että ikäryhmässä vuotiaat naisten NEET-osuus on selvästi korkeampi kuin nuoremmissa ikäryhmissä tai yhdessäkään miesten ikäryhmässä. Kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaiden kohdalla naisten NEET-osuudet ovat pääosin olleet matalampia kuin miesten. 2 NEET-tilanne, eli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olo, on osittain varsin tavallinen vaihe nuoren elämässä. Nuoret odottavat opiskelujen tai armeijan alkamista, viettävät välivuotta, lukevat pääsykokeisiin tai lomailevat kesällä ilman kesätyötä. NEET on varsin karkea indikaattori nuorten hyvinvoinnin tai syrjäytymisen kuvaamiseen. Koska syrjäytymisen mittaaminen on vaikeaa, emme tiedä, kuinka paljon Suomessa on tällä hetkellä nuoria, joiden hyvinvoinnista on syytä olla huolissaan. 3 Osalla NEET-nuorista on kohonnut riski syrjäytyä. Riskiä lisää alhainen koulutustaso ja vähäinen työkokemus sekä muut nuoren elämään liittyvät tekijät. Tämä voi johtaa pitkittyneeseen alhaiseen elintasoon ja sosiaaliseen syrjäytymiseen. 4 Kuva 1: Ei-työllisistä ei tutkintoon johtavassa eikä kurssikoulutuksessa eikä varusmiespalvelussa nuorten vuotiaiden osuus ikäluokasta (%) vuosina Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus 1 Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa. 2 Alatalo, Johanna et.al. (2017): Nuorten ja nuorten aikuisten työelämä ja sen ulkopuolisuus. TEM-analyyseja 76/2017. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki 3 Larja, Liisa et.al. (2016): NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016. Tilastokeskus. Helsinki 4 Larja, Liisa et.al. (2016): NEET-indikaattori kuvaa nuorten syrjäytymistä. Tieto&trendit talous- ja hyvinvointikatsaus 2/2016. Tilastokeskus. Helsinki LSSAVI - Työpajatoiminta

12 3 Työpajojen valmentautujat Työpajojen valmentautujat iän mukaan Vuonna 2016 työpajoille sijoittuneiden valmentautujien kokonaismäärä nousi hieman: valmentautujia oli yhteensä , kun vuotta aikaisemmin heitä oli Yli 28-vuotiaiden valmentautujien määrä työpajoilla on noussut viimeisinä vuosina: vuonna 2016 heitä oli yhteensä valmentautujaa, kun vuonna 2013 määrä oli Alle 29-vuotiaiden valmentautujien määrä oli vuoden 2016 aikana yhteensä , eli 140 henkilöä enemmän kuin vuonna Alle 25-vuotiaita nuoria valmentautujia oli vuonna 2016 yhteensä Kuntouttavan työtoiminnan osuus työpajojen palveluista on noussut viime vuosina merkittävästi. Kuntouttavassa työtoiminnassa aikuisia on ollut nuoria enemmän. Sen takia myös aikuisten kokonaismäärä on kasvanut työpajoissa. Vuonna 2016 yhteensä yli valmentautujaa osallistui kuntouttavaan työtoimintaan. Kuva 2: Työpajojen valmentautujat vuosina Valmentautujien määrä AVI-alueilla ja maakunnissa vaihtelee vuositasolla. Kaikilla AVI-alueilla paitsi Länsija Sisä-Suomessa valmentujien määrä on noussut. Yksittäisien työpajojen tapahtumat, kuten Jupiterin konkurssi 5 voivat vaikuttaa koko maakunnan lukuihin. 5 Jupiter-säätiö jätti konkurssihakemuksen (Yle ) Säätiön konkurssi vaikutti tämän raportin tilastoihin. Jupiter-säätiö lähetti rekisterin kautta vuoden 2016 valmentautujien tietoja kunnes sen toiminta loppui. LSSAVI - Työpajatoiminta

13 Taulukko 2: Kaikki työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina Maakunta Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kaikki yhteensä Taulukko 3: Alle 29-vuotiaat työpajojen valmentautujat AVI alueittain ja maakunnittain vuosina Maakunta valmentautujien määrä nuorten valmentautujien määrä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Kaikki yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta

14 Taulukko 4 kuvaa valmentautujien jakautumista ikäryhmittäin eri AVI-alueilla ja maakunnissa. Erityisesti Etelä- ja Pohjois-Suomen AVI-alueilla painottui nuorten, alle 29-vuotiaiden valmentautujien osuus. Etelä- Suomessa nuoria alle 29-vuotiaita valmentautujia oli ja he muodostivat noin 63 prosenttia kaikista alueen valmentautujista. Pohjois-Suomessa 75 prosenttia valmentautujista oli alle 29-vuotiaita valmentautujia. Taulukko 4: Valmentautujien määrät ikäryhmän, AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 AVI/ Maakunta Alle 17 vuotta vuotta vuotta vuotta Nuoret <29 vuotta määrä vuotta Yli 50 vuotta Ei tietoa Yhteensä (%) Etelä-Suomi (1,4) (22,2) (28,8) (10,8) (63,2) (18,9) (12,0) (5,9) (100) Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi (2,9) (17,7) (24,1) (14,3) (58,9) (25,3) (15,6) (0,2) (100) Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi (1,0) (10,9) (18,3) (13,9) (44,1) (34,6) (20,8) (0,5) (100) Lappi Lounais-Suomi (2,3) (17,1) (22,4) (12,4) (54,2) (24,6) (16,8) (4,5) (100) Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi (1,7) (14,4) (21,5) (14,9) (52,4) (29,5) (17,3) (0,7) (100) Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi (2,1) (22,3) (33,0) (17,1) (74,5) (16,0) (9,4) (0,1) (100) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Suomi yhteensä (1,8) (17,8) (24,8) (13,3) (57,7) (24,5) (15,1) (2,7) (100) LSSAVI - Työpajatoiminta

15 Valmentautujat sukupuolen mukaan Suurin osa työpajojen valmentautujista on miehiä: heidän osuutensa on hieman yli 60 % kaikista työpajojen valmentautujista. Ikäryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Suurimmat erot sukupuolijakaumissa oli vuotiaiden ja vuotiaiden ikäryhmissä. Eroa miesten ja naisten jakaumien välillä saattaa selittää se, että miesten työttömyys on valtakunnallisesti ollut korkeammalla tasolla kuin naisten. Lisäksi naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Sukupuolijakauma ei ole vaihtelut merkittävästi vuosien varrella. Kuva 3: Valmentautujien osuus sukupuolen mukaan vuonna 2016 Naiset 40 % Miehet 60 % n= Taulukko 5: Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan vuonna 2016 Ikäryhmä Miehet Naiset Yhteensä määrä osuus % määrä osuus % määrä Nuoret yhteensä (60,5) (39,5) Alle 17 vuotta 293 (64,1) 164 (35,9) vuotta (56,4) (43,6) vuotta (61,6) (38,4) vuotta (63,4) (36,6) vuotta (59,9) (40,1) Yli 50 vuotta (60,5) (39,5) Ei tietoa 399 (56,4) 309 (43,6) 708 Yhteensä (60,2) (39,8) LSSAVI - Työpajatoiminta

16 Valmentautujat koulutustaustan ja AVI-alueen mukaan Suurin osa työpajojen nuorista valmentautujista oli peruskoulututkinnon varassa. Korkeintaan peruskoulututkinto oli lähes puolella alle 29-vuotiaista nuorista. Tämä johtuu muun muassa siitä, että nuoret valmentautujat ovat keskeyttäneet ammatillinen koulutuksensa. Kyselyssä kysytetään ylintä suoritettua tutkintoa. Peruskoulututkinnon jälkeen valmentautujien toiseksi yleisin koulutustausta oli 2. asteen ammatillinen tutkinto. Tämä koulutustausta oli miltei kolmasosalla alle 29-vuotiaista. Kuva 4: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto vuonna 2016 Taulukko 6: Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ylin suoritettu tutkinto AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 AVI/ maakunta Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu suoritettu Nuorten valmentautujien määrä Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Suomi yhteensä Lukion oppimäärä Ylioppilas 2. asteen ammatillinen tutkinto AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta

17 Valmentautujat äidinkielen ja AVI-alueen mukaan Noin kuudella prosentilla (1 512) valmentautujista oli muu äidinkieli kuin suomi, ruotsi tai saame. Vieraskielisten määrä oli hieman kasvanut edellisestä vuodesta, jolloin vieraskielisiä oli Valmentautujien määrien kasvu kohdistui erityisesti Etelä-Suomen ja Lounais-Suomen AVI-alueille. Suurin vieraskielisten valmentautujien ryhmä olivat venäjänkieliset. Muita suuria ryhmiä olivat arabian-, somalian- ja kurdinkieliset. Yhteensä työpajojen valmentautujat puhuivat noin 60 eri kieltä. 6 Kuva 5: Vuonna 2016 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli* *ilman "Ei tietoa" Taulukko 7: Valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 Kotimaiset Vierasperäiset Suomi Ruotsi Arabia Somali Venäjä Muu AVI / Maakunta kielet kielet Ei tietoa Yhteensä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä Etelä-Suomi (75,9%) (5,1%) Etelä-Karjala (19,6%) (1,0%) Kanta-Häme (52,8%) (0,7%) Kymenlaakso (93,6%) (6,4%) Päijät-Häme (96,2%) (3,7%) Uusimaa (83,3%) (6,8%) Itä-Suomi (82,4%) (3,5%) Etelä-Savo (50,2%) (2,9%) Pohjois-Karjala (93,4%) (2,6%) Pohjois-Savo (95,1%) (4,0%) Lappi (87,6%) (4,8%) Lappi (87,6%) (4,8%) Lounais-Suomi (89,9%) (7,7%) Satakunta (93,5%) (3,0%) Varsinais-Suomi (87,9%) (10,3%) Länsi- ja Sisä-Suomi (89,2%) (7,2%) Etelä-Pohjanmaa (88,0%) (10,6%) Keski-Pohjanmaa (84,5%) (15,3%) Keski-Suomi (94,9%) (3,0%) Pirkanmaa (87,9%) (6,0%) Pohjanmaa (87,5%) (9,6%) Pohjois-Suomi (93,3%) (5,7%) Kainuu (98,0%) (1,6%) Pohjois-Pohjanmaa (92,4%) (6,5%) Kaikki yhteensä (84,5%) (5,9%) Muut kielet (61): acholi, afgaani, afrikans, amhara, antaria, assyri, azeri, baria, bosnia, bulgaria, burma, dari, dinka, edo, englanti, espanja, etiopia, farsi, filipino, fur, gagua, gambia, ghana, hollanti, islanti, italia, japani, jarai, karem, kareni, kayah, kiina, kinuaruanda, kongo, kreikka, kroatia, lingala, moru, norja, nubia, pashto, persia, portugali, puola, pwo, ranska, romania, saksa, senegal, sinhali, slovakia, suahili, sudan, syyria, tagalog, taiwan, turkki, ukraina, unkari, visayan, wolof LSSAVI - Työpajatoiminta

18 Taulukko 8: Nuorten valmentautujien määrät äidinkielen ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 AVI / Maakunta Kotimaiset Vierasperäiset Suomi Ruotsi Arabia Somali Venäjä Muu Ei tietoa Yhteensä kielet kielet määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä määrä määrä määrä osuus (%) määrä määrä Etelä-Suomi (83,5%) (5,2%) Etelä-Karjala (31,4%) (1,1%) Kanta-Häme (56,1%) (0,3%) Kymenlaakso (92,3%) (7,5%) Päijät-Häme (96,8%) (3,1%) Uusimaa (88,6%) (6,5%) Itä-Suomi (84,1%) (2,4%) Etelä-Savo (52,3%) (2,5%) Pohjois-Karjala (93,0%) (2,8%) Pohjois-Savo (97,5%) (2,2%) Lappi (68,1%) (2,1%) Lappi (68,1%) (2,1%) Lounais-Suomi (93,6%) (4,6%) Satakunta (96,5%) (1,8%) Varsinais-Suomi (91,8%) (6,3%) Länsi- ja Sisä-Suomi (92,7%) (4,5%) Etelä-Pohjanmaa (92,8%) (5,0%) Keski-Pohjanmaa (91,0%) (8,6%) Keski-Suomi (96,3%) (1,6%) Pirkanmaa (92,4%) (3,3%) Pohjanmaa (88,3%) (10,0%) Pohjois-Suomi (94,2%) (4,7%) Kainuu (98,9%) (1,1%) Pohjois-Pohjanmaa (93,4%) (5,2%) Kaikki yhteensä (87,3%) (4,4%) Valmentautujat valmennusjaksojen keskimääräisen keston mukaan Kuvassa on valmentautujien valmennusjaksojen keskimääräinen kesto kuukausina vuonna Suurin osa (57 %) työpajojen valmennusjaksoista kesti yhteensä 1-6 kuukautta. Jotkut kyselyn vastaajat kokevat puolen vuoden työpajajakson liian lyhyeksi. Nuorten tilanteet ovat heidän mielestä entistä haastavampia, mitä vaatii pitkäkestoista työskentelyä. AVI-alueittain pisimmät valmennusjaksot sijoittuivat erityisesti Länsi- ja Sisä - Suomen sekä Pohjois-Suomen alueille. Kuva 6: Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina vuonna 2016 LSSAVI - Työpajatoiminta

19 Taulukko 9:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (kaikki valmentautujat) AVI/ maakunta Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk 6 kk - 1v 1v. ja pitempi Ei tietoa Yhteensä määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä määrä osuus (%) Etelä-Suomi ,3 % ,3 % ,1 % ,0 % ,7 % ,0 % Etelä-Karjala ,2 % 62 6,5 % ,7 % ,4 % ,2 % ,0 % Kanta-Häme ,0 % ,1 % ,6 % ,9 % 45 5,2 % ,0 % Kymenlaakso ,7 % ,0 % ,8 % ,2 % ,3 % ,0 % Päijät-Häme ,6 % ,7 % ,8 % ,4 % 81 9,4 % ,0 % Uusimaa ,1 % ,3 % ,5 % ,6 % 193 4,9 % ,0 % Itä-Suomi ,7 % ,1 % ,1 % ,7 % ,6 % ,0 % Etelä-Savo ,3 % 64 8,4 % ,4 % ,6 % ,2 % ,0 % Pohjois-Karjala 46 13,3 % 45 13,0 % 97 28,0 % 63 18,2 % 19 5,5 % ,0 % Pohjois-Savo ,0 % ,6 % ,8 % ,9 % ,8 % ,0 % Lappi ,3 % ,7 % ,6 % ,1 % ,2 % ,0 % Lounais-Suomi ,4 % ,8 % ,1 % ,3 % ,8 % ,0 % Satakunta ,7 % ,8 % ,0 % ,1 % ,2 % ,0 % Varsinais-Suomi ,2 % ,8 % ,7 % ,1 % 194 8,7 % ,0 % Länsi-Sisä-Suomi ,3 % ,2 % ,1 % ,8 % ,6 % ,0 % Etelä-Pohjanmaa ,1 % 76 9,1 % ,3 % ,1 % ,7 % ,0 % Keski-Pohjanmaa ,2 % ,4 % ,0 % ,7 % 76 8,2 % ,0 % Keski-Suomi ,1 % ,4 % ,2 % ,1 % ,2 % ,0 % Pirkanmaa ,7 % ,7 % ,4 % ,1 % ,4 % ,0 % Pohjanmaa ,5 % 82 12,5 % ,1 % ,4 % ,4 % ,0 % Pohjois Suomi ,3 % ,9 % ,7 % ,4 % ,5 % ,0 % Kainuu ,5 % 29 9,4 % 55 17,9 % 53 17,3 % 61 19,9 % ,0 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % ,3 % ,0 % ,2 % ,4 % ,0 % Suomi yhteensä ,2 % ,7 % ,8 % ,4 % ,8 % ,0 % Taulukko 10:Työpajojen valmennusjaksojen keskimääräiset kestot kuukausina ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna 2016 (nuoret valmentautujat) AVI/ maakunta Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk 6 kk - 1v 1v. ja pitempi Ei tietoa Yhteensä määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä määrä osuus (%) Etelä-Suomi ,3 % ,1 % ,5 % ,0 % 369 7,2 % ,0 % Etelä-Karjala ,8 % 28 6,3 % 94 21,3 % 56 12,7 % 75 17,0 % ,0 % Kanta-Häme 57 16,9 % 52 15,4 % 39 11,6 % 59 17,5 % 9 2,7 % ,0 % Kymenlaakso ,1 % ,7 % ,2 % ,7 % 57 7,4 % ,0 % Päijät-Häme ,3 % 97 11,6 % ,1 % ,5 % 76 9,1 % ,0 % Uusimaa ,9 % ,7 % ,4 % ,2 % 152 5,5 % ,0 % Itä-Suomi ,0 % ,1 % ,0 % ,3 % 145 9,0 % ,0 % Etelä-Savo ,1 % 46 10,4 % ,4 % ,3 % 30 6,8 % ,0 % Pohjois-Karjala 45 13,8 % 38 11,6 % 94 28,7 % 59 18,0 % 18 5,5 % ,0 % Pohjois-Savo ,4 % ,0 % ,2 % ,7 % 97 11,6 % ,0 % Lappi ,1 % ,8 % ,9 % ,2 % ,7 % ,0 % Lounais-Suomi ,0 % ,7 % ,2 % ,6 % ,1 % ,0 % Satakunta ,6 % 86 12,0 % ,1 % ,8 % ,5 % ,0 % Varsinais-Suomi ,3 % ,2 % ,9 % ,7 % 78 6,7 % ,0 % Länsi-Sisä-Suomi ,8 % ,2 % ,4 % ,8 % ,0 % ,0 % Etelä-Pohjanmaa 84 16,8 % 55 11,0 % ,0 % ,4 % ,0 % ,0 % Keski-Pohjanmaa ,8 % 71 16,1 % 85 19,2 % ,0 % 20 4,5 % ,0 % Keski-Suomi ,9 % ,4 % ,4 % ,9 % ,4 % ,0 % Pirkanmaa ,8 % ,4 % ,9 % ,5 % ,1 % ,0 % Pohjanmaa ,9 % 65 13,8 % 99 21,0 % 73 15,5 % 74 15,7 % ,0 % Pohjois Suomi ,5 % ,3 % ,7 % ,9 % ,1 % ,0 % Kainuu 68 37,0 % 15 8,2 % 34 18,5 % 36 19,6 % 31 16,8 % ,0 % Pohjois-Pohjanmaa ,5 % ,8 % ,7 % ,1 % ,4 % ,0 % Suomi yhteensä ,3 % ,2 % ,7 % ,6 % ,2 % ,0 % LSSAVI - Työpajatoiminta

20 Nuoret valmentautujat ohjaavan tahon mukaan Yleensä valmentautujat tulivat pajoille jonkun ohjaavan tahon lähettäminä. Alle 29-vuotiaiden valmentautujien ryhmissä merkittävin työpajoille ohjaava taho oli vuonna 2016 työhallinto. Toiseksi yleisimmät ohjaavat tahot olivat kunnan sosiaali- ja terveystoimi ja nuorisotyö. Valmentautujia tuli pajoille aikaisempaa enemmän myös oma-aloitteisesti. (Taulukko 11). AVI-alueittain tarkasteltuna työvoimahallinnon kautta pajalle ohjautuminen oli suhteellisesti pienintä Pohjois- Suomen AVI-alueilla (312 nuorta; 22 %). Työhallinnon kautta tulleiden nuorten valmentautujien määrä oli suurinta Etelä-Suomen AVI-alueella (2427 nuorta; 47 %). Erityisesti Itä-Suomen AVI-alueella ja Lapissa sosiaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen kautta tulleet valmentautujat muodostivat suuremman ryhmän kuin työhallinnon kautta tulleet. (Taulukko 12). Noin puolet työpajoista ei voinut ottaa vastaan kaikkia valmentautujia, jotka halusivat tulla toimintaan mukaan vuonna Yleisimmät syyt olivat valmentautujien päihdeongelmat tai terveystilanne (59 työpajaa), henkilökunnan liian vähäinen määrä (53 työpajaa) ja tilapuute (51 työpajaa). Kommenttien mukaan syy voi olla myös, että jaksoa lähettävää tahoa ei aina löydy. Taulukko 11: Nuorten valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon mukaan vuosina Ohjaava taho määrä osuus (%) määrä osuus (%) määrä osuus (%) TE-toimisto (32,1) (28,8) (27,8) Työvoimahallinto Työvoiman palvelukeskus (9,0) (8,5) (7,2) Yhteensä (41,2) (37,2) (35,0) Peruskoulu 332 (2,3) 291 (2,0) 300 (2,0) Oppilaitos 2. asteen oppilaitos (7,1) 955 (6,5) 900 (6,1) Muu oppilaitos 137 (1,0) 121 (0,8) 94 (0,6) Yhteensä (10,4) (9,3) (8,7) Sosiaali- ja terveystoimi (15,0) (15,8) (15,4) Sosiaali- ja Mielenterveyspalvelut 304 (2,1) 319 (2,2) 370 (2,5) terveystoimi / Etsivä nuorisotyö (8,6) (9,1) (9,7) Nuorisotyö Nuorisotoimi* - (-) - (-) 39 (0,3) Yhteensä (25,7) (27,1) (27,8) KELA 138 (1,0) 118 (0,8) 77 (0,5) Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö 8 (0,1) 19 (0,1) 9 (0,1) Kriminaalihuolto 64 (0,5) 87 (0,6) 83 (0,6) Muut viranomaiset Varusmiespalvelu/Time out 27 (0,2) 16 (0,1) 14 (0,1) /siviilipalvelu Ohjaamo* - (-) - (-) 63 (0,4) Yhteensä 237 (1,7) 240 (1,6) 246 (1,7) Suoraan työpajalle (mm. itse, kavereiden- tai sukulaisen (10,4) (11,4) (12,9) Muu yhteydenotto) Muu taho 896 (6,3) 971 (6,6) (8,6) Yhteensä (16,7) (18,0) (21,5) Ei rek. tietoa 619 (4,4) (6,8) 802 (5,4) Yhteensä (100) (100) (100) LSSAVI - Työpajatoiminta

21 Taulukko 12: Nuorten alle 29-vuotiaiden valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan ohjaavan tahon ja AVI -alueen ja maakunnan mukaan vuonna AVI / maakunta Työvoimahallinto TEtoimisto 1)vuoden 2016 alkaen, 2) KELA, Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö, Varusmiespalvelu /Time out /siviilipalvelu, Kriminaalihuolto, Ohjaamo (uusi 2016) 3) mm. itse, kavereiden- tai sukulaisen yhteydenotto Oppilaitos Kunnan palvelut Muu 2. asteen oppilaitos Muu oppilaitos Sosiaali- ja terveystoimi Etsivä nuorisotyö Työvoiman palvelukeskus Peruskoulu Mielenterveyspalvelut Nuorisotoimi 1) Muut viranomaiset 3) Suoraan työpajalle 2) Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Suomi yhteensä Muu taho Ei rek. tietoa Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta

22 Valmentautujat ohjaavan tahon toimenpiteiden mukaan Valmentautujat osallistuvat työpajoilla pääsääntöisesti yhdessä tai muuttamassa ohjaavan tahon toimenpiteessä. Vuonna 2016 noin 47 prosenttia (12 154) työpajoilla olleista valmentautujista oli kunnan tai työhallinnon kuntouttavassa työtoiminnassa. Kuntouttavassa työtoiminnassa olevien osuus on viime vuosien aikana kasvanut ja ohittanut työkokeilussa olleiden määrän. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille henkilöille työllistymismahdollisuuksien ja elämänhallinnan parantamiseksi, ja siihen ohjaudutaan aktivointisuunnitelman laatimisen kautta. Kuntouttava työtoiminta on tarkoituksenmukainen palvelu silloin, kun yksilö tarvitsee ennen kaikkea toimintakykynsä tukemista. Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) keskusteli vuonna 2016 blogissaan, että työkokeilua ja palkkatukea koskevien säädösten tiukentuminen ja työllisyysmäärärahojen pienentyminen on kuitenkin johtanut siihen, että asiakkaita ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan, vaikkei heillä ole kuntoutuksellisen palvelun tarvetta. TPY:n mukaan väärään palveluun joutuminen ei ole kenenkään etu. 7 Yksi vastaaja kuvasi muutosta seuraavasti: Työpaja alkaa olla enemmän kuntouttava yksikkö kuin valmentava työpaja, koska kuty-nuorten määrä on tuplaantunut. Sinänsä tämä on ihan ok, autetaan niitä nuoria jotka eniten apua tarvitsevat. Toiseksi yleisin työpajoilla toteutettava toimenpide oli työkokeilu. Vuonna 2016 noin 27 prosenttia (7 021) kaikista työpajojen valmentautujista oli työkokeilussa. Palkkatuella olleiden valmentautujien määrä on laskenut viime vuosina. Sen piirissä oli yhteensä henkilöä. Koulutuspalvelujen osallistujien määrät ovat valtakunnallisesti suhteellinen pieniä. Paikallisesti koulutuspalvelut voivat kuitenkin olla tärkeitä. Koulutuspalvelut ovat suunnatut ensisijaisesti nuorille valmentautujille. Vuonna 2015 kyselyssä oli uusi kategoria Työssä oppimisjaksolla, mistä tuli heti isoin kategoria. Työssä oppimisjaksolla tarkoittaa yleensä opiskelijoiden harjoittelujaksoja. Toiseksi yleisin koulutuspalvelu on ammatillinen koulutus. Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan vuoden 2015 alkaen nuorten sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä. (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014.) Työpajojen starttivalmennus voi tukea nuoren muuta kuntoutuksellista palveluketjua, toimia itsessään sosiaalisen kuntoutuksen palveluna tai sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa. Työpajojen palveluprosessin alkuvaiheen palveluna sen tarkoituksena on tukea nuoren hyvinvointia ja elämänhallintaa. Toiminta on myös tulevaisuuteen suuntaavaa: nuoria tuetaan tulevaisuuden suunnitelmien rakentamisessa ja jatkopoluille pääsemisessä. 7 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (2016): Kuntouttava työtoiminta kasvaa, mutta miksi? Helsinki. LSSAVI - Työpajatoiminta

23 Kuva 7: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * *valitut toimenpiteet, kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja Kuva 8: Nuoret valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * *valitut toimenpiteet, kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja LSSAVI - Työpajatoiminta

24 Taulukko 13: Valmentautujat lähettävän tahon toimenpiteiden mukaan vuosina * Toimenpide Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria Yhteensä Nuoria määrä Kaikki valmentautujat (N) Työhallinto Kunnan ja työhallinnon palvelut Kunnan palvelut KELA Koulutuspalvelut (Kunta /Valtio/ Oppilaitos/Työpaja) Muut tahot Työkokeilussa (ent. Työharjoittelu) Töissä palkkatuella/työsuhteessa Työvoimapoliittisessa koulutuksessa Työhönvalmennuksessa Kuntouttavassa työtoiminnassa Maahanmuuttajan kotoutumistoimenpiteessä Sosiaalisessa kuntoutuksessa 1) Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevässä tukitoimessa Kehitysvammaisten päivätoiminnassa Kuntoutustarveselvityksessä Vajaakuntoisten ammatillisessa koulutuksessa Avomuotoisessa työhönvalmennuksessa Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennuksessa Vajaakuntoisten työhönvalmennuksessa Peruskoulussa (sisältää joustavan perusopetuksen) (kunta) Peruskoulun TET-jaksolla (kunta) 2) Pajakoulussa (kunta/oppilaitos) Oppisopimuksella (kunta/valtio) Ammatillisessa koulutuksessa (oppilaitos) Ammatillisessa erityisopetuksessa (oppilaitos) Lukiossa (oppilaitos) Tuotantokoulussa 1) Työssäoppimisjaksolla (opiskelijoiden harjoittelujakso) 1) Palveluohjauksessa (ohjattu muualle kuin työpajalle) Siviilipalveluksessa (valtio) Työ- ja toimintakyvyn arvioinnissa (eri tahoja) (Nuorten-) kesätyössä 1) Jossakin muussa toimenpiteessä ) Kysytty vuonna 2015 alkaen 2) Ei kysytty vuonna 2015 *kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja LSSAVI - Työpajatoiminta

25 Valmentautujien sijoittuminen työpajanjakson jälkeen Valmentautujien sijoittuminen työpajajakson aikana ja sen jälkeen palvelutarpeen mukaiseen koulutukseen, työelämään, muuhun palveluun tai muualle (esim. varusmiespalvelu, perhevapaa) on merkittävä työpajojen vaikuttavuutta mittaava muuttuja. Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Nuorten työpajatoiminta on ryhmä- ja/tai yksilöohjauksen avulla vahvistanut sekä valmentanut nuoria. Työpajatoiminnan, valmennuksen ja jatkosuunnitelmien avulla olemme saaneet nuoria valmentautujia elämässä eteenpäin, pitkällä tähtäimellä se on tarkoittanut suurimman osan kohdalla koulutus- tai työpaikkaa. Pidämme työpajalta jo lähteneiden nuorten valmentautujien kanssa aktiivisesti yhteyttä. Suurin osa nuorista vierailee usein työpajalla, vaikka työpajajakson päättymisestä olisi jo aikaa. Nuorilta saatu palaute on ollut hyvää, nuoret ovat kertoneet saaneensa työpajalta eväitä elämäänsä. Nuorten työpajapalveluissa ovat kuntouttavan työtoiminnan sopimusten määrät vähentyneet, ja työkokeilusopimusten määrät ovat kasvaneet. Kaikista valmentautujista yhteensä 23 prosenttia sijoittui koulutukseen 8. Suurempi osuus nuorista, 30 prosenttia, sijoittui valmennusjakson jälkeen koulutukseen. Heidän osuutensa on aikaisempaa pienempi. Sen sijaan kasvava osa valmentautujista sijoittuu ohjattuun toimenpiteeseen työpajajakson jälkeen. Työttömäksi sijoittui kaikista työpajojen valmentautujista yhteensä 3412 henkilöä (29 %). Aikuisten osalta työttömyys oli hieman todennäköisempää kuin alle 29-vuotiaiden. Useat työntekijät kommentoivat, että he kokevat merkittäväksi onnistumiseksi, jos valmentautujat löytävät heille sopivan jatkopolun. Riippuen nuorten tilanteesta se voi olla helpompaa tai haastavampaa. Erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmat vaikeuttavat koulun- tai työssäkäyntiä. 8 Kyselyssä tilastoidaan kaikkien vuoden kuluessa valmentautujina olleiden sijoittuminen työpajajakson jälkeen. Tässä kappaleessa huomioidaan vain tiedot valmentautujista, jotka lopettivat työpajajakson vuoden 2016 aikana ja joiden sijoittuminen on rekisteröity. Osa valmentautujista ei ole edes aloittanut työpajajaksoa ja yli valmentautujaa ovat edelleen työpajassa. Osa valmentautujista keskeytti työpajan, mutta heidän kohdallaan ei ole aina rekisteröity, mihin he sijoittuivat. Sen lisäksi osa työpajoista ei rekisteröi valmentautujien sijoittumista. Noin valmentautujan kohdalla tiedot sijoittumisesta puuttuu. LSSAVI - Työpajatoiminta

26 Kuva 9: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina * * jos sijoittuminen rekisteröity Kuva 10: Nuorten valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina * * jos sijoittuminen rekisteröity LSSAVI - Työpajatoiminta

27 Taulukko 14: Valmentautujien sijoittumiset työpajajakson jälkeen vuosina 2016* AVI / maakunta Koulutukseen Työelämään Muuhun ohjattuun toimenpiteeseen Työttömäksi Yhteensä Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Etelä-Suomi Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi Lounais-Suomi Satakunta Varsinais-Suomi Länsi-Sisä-Suomi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois Suomi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Suomi yhteensä * jos sijoittuminen rekisteröity Muualle LSSAVI - Työpajatoiminta

28 4 Työpajojen henkilöstö Työpajojen henkilöstön tehtävät Työpajojen työntekijästä (htv) noin 72 prosenttia työskenteli vuonna 2016 joko työ-/ työhönvalmentajana, yksilövalmentajana tai etsivänä nuorisotyöntekijänä. Hallinnollisissa tehtävissä toimi noin 16 prosenttia henkilöstöstä - määrä on kasvanut hieman edellisvuosiin nähden. Jotkut vastaajat kokevat, että tarvetta yksilöohjaukseen olisi enemmän kuin ohjaajaresurssit antavat myöden. Kuva 11: Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2016* *htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa seuraavien taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä **sis. Kehittämis- ja suunnittelutehtävät/ työpajojen johtotehtävät Taulukko 15: Työpajojen henkilöstön tehtävät sukupuolen mukaan vuosina * Työntehtävä yhdessä naiset yhdessä naiset yhdessä naiset määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % määrä määrä osuus % Työvalmentajina ,6 % ,2 % ,2 % Yksilövalmentajina ,6 % ,3 % ,4 % Etsivä nuoriso-työntekijät ,2 % ,8 % ,9 % Johtotehtävä ,1 % ,0 % ,7 % Kehittämistehtävä ,3 % ,5 % ,7 % Muu hallinnon työtehtävä ,4 % ,5 % ,9 % Muu tehtävä ,3 % ,7 % ,4 % Ei tietoa ,0 % ,2 % ,3 % Yhteensä ,1 % ,5 % ,3 % *htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa toisen taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä LSSAVI - Työpajatoiminta

29 Työpajojen henkilöstön työsuhteet Pitkäjänteisen ja tuloksekkaan työpajatoiminnan edellytys on ammatillisesti osaava henkilökunta. Pitkäjänteinen työskentely edellyttää, että enemmistö työpajan henkilöstöstä on vakinaisia työntekijöitä ja että heillä on mahdollisuus suunnitella toiminnan sisältöjä. Moniammatillisen verkoston luominen ja ylläpito edellyttävät vakinaisia työntekijöitä toimiakseen tehokkaasti. Vuonna 2016 työpajojen henkilöstöstä yhteensä 81 prosenttia oli vakinaisissa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa. Vakinaisluonteiseksi työksi määritellään toistaiseksi voimassaolevat työsuhteet, yli kaksi vuotta työpajalla työskennelleet, AVI:n myöntämällä valtionavustuksella palkatut ja opetus- ja kulttuuriministeriön etsivän nuorisotyön valtionavustuksella palkatut työntekijät. Vakinaisessa tai vakinaisluonteisessa työsuhteessa olevien määrä on kasvanut viime vuosina (Kuva 13Kuva 12). Kuitenkin monet työntekijät kokevat epävarmuutta työpajojen rahoituksen suhteen. Kuva 12: Työpajojen henkilöstö työsuhteen luonteen mukaan vuonna 2016 Kuva 13: Henkilöstön määrä vuosina henkilötyövuosina (htv) LSSAVI - Työpajatoiminta

30 Työpajojen henkilöstön koulutustaustat Työpajoilla työskenteli yhteensä henkilöä. Noin 44 prosentilla työpajojen henkilöstöstä oli korkea-asteen tutkinto. Yksilövalmentajista 70 prosentilla oli joko AMK- tai yliopistotutkinto, mikä on hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (2015:76 %). Työvalmentajilla pääasiallinen koulutus oli vastaavasti 2. asteen ammatillinen tutkinto (67 %). Taulukko 16: Työpajojen henkilöstön koulutustausta vuonna 2016 Yliopisto Ylempi Ei amm. Ei AMK Yliopisto/ AMK 2. aste Muu Työtehtävä AMK koulutus tietoa Yhteensä määrä määrä määrä määrä % määrä % määrä määrä % määrä määrä % Valmentajat ,8 % ,6 % ,8 % % Työvalmentaja ,0 % ,3 % ,9 % % Yksilövalmentaja ,0 % ,9 % % Etsivä nuorisotyöntekijä ,0 % 34 27,2 % % Hallintotehtävät ,2 % ,4 % 5 2 0,6 % % Johto ,6 % 38 22,6 % % Kehittäminen ja suunnittelu ,6 % 23 25,3 % % Muut hallinnon tehtävät ,7 % 40 54,8 % 2 2 2,7 % % Muu ,7 % ,4 % ,1 % % Yhteensä ,0 % ,2 % ,4 % % Työpajojen henkilöstön täydennyskoulutukset Lähes kaikista työpajoista ainakin osa työntekijöistä on osallistunut täydennyskoulutukseen vuoden 2016 aikana. Noin puolet työpajoista järjestää työyhteisön sisäistä yhteistä koulutusta. Lisäksi suurimassa osassa työpajoista työnantaja maksaa koulutukseen osallistumisen ja henkilöstö voi käyttää työaikaa kouluttautumiseen. Aluehallintovirastojen sekä valtakunnallisen työpajayhdistyksen ry:n (TPY) tarjoamat koulutukset ovat yleisimmät koulutukset, mihin työpajojen henkilöstö osallistui vuonna Alueelliset sekä valtakunnalliset työpajapäivät ja erilaiset nuorisotyön verkostoitumistapahtumat ovat suosituimmat tapahtumat. Suurin osa organisaatioiden työntekijöistä osallistui niihin vuoden aikana. Työpajojen työntekijöille suunnatut koulutukset ovat myös suosittuja, kuten työ- ja yksilövalmennus sekä mielenterveys ja päihdekoulutukset, joita esim. TPY tarjosi yhteistyössä aluehallintovirastojen kanssa. Lisäksi PAR-järjestelmien koulutukseen ja ensiapukurssiin osallistui työntekijöitä lähes puolesta työpajoista. Henkilöstö kokee tarvitsevansa lisää koulutusta erityisesti mielenterveyskysymyksiin. Koulutustarvetta olisi myös teemoista erilaiset oppijat työpajoilla, työssä jaksaminen, valmennuksen laadullinen vaikuttavuus ja sen mittaaminen, opinnollistaminen osaamisen tunnistaminen ja dokumentointi sekä organisaation laadun arviointi: toimintatapojen ja tulosten kehittäminen. Kommenteissa tulee myös esille, että monet työntekijät kokevat lakiuudistukset sekä tulevan SOTE-uudistuksen haastavaksi. Eri tapahtumat kuten työpajapäivät, joissa keskustellaan ajankohtaisista teemoista voivat helpottaa epävarmuutta. LSSAVI - Työpajatoiminta

31 Kuva 14: Työpajan henkilöstön osallistuminen täydennyskoulutukseen vuonna 2016* *kysymyksessä useita vastausvaihtoehtoja Kuva 15: Työpajojen henkilöstön koulutustarpeet vuonna2016* *1-Ei lisätarpeita 6 Suuri tarve, Keskiarvo kaikkien koulutusteemasta on ollut 3,3. LSSAVI - Työpajatoiminta

32 5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin Valmentautujien määrät työpajaorganisaatioissa vaihtelevat paljon. Kyselyyn vastanneista työpajoista 98 (47 %) oli sellaisia, joissa oli vuoden 2016 aikana vähemmän kuin 50 valmentautujaa. Vastaavasti 35 organisaatiossa oli vuoden aikana yli 200 valmentautujaa (Kuva 16). Kuva 16: Työpajojen valmentautujien määrä keskimäärin vuosina Työpajatoimintaa järjestävissä organisaatioissa henkilöstön määrä oli tyypillisesti alle 5 henkilöä (55 %). 20 tai enemmän henkilöä työllistäviä työpajaorganisaatioita oli yhteensä % työpajoista toimi vain yhden kunnan alueella (120 työpajaa kaikista kyselyn vastaajista). Toiminta-alueen laajuuden valtakunnallinen keskiarvo oli kuitenkin 2,6 kuntaa. Viiden tai useamman kunnan alueella toimi yhteensä 36 työpajaa eli noin 17 prosenttia vastaajista. Työpajojen organisaatiomuoto Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun organisaation ylläpitämiä. Vuonna ,5 prosenttia oli yksittäisten kuntien ylläpitämiä. Kaiken kaikkiaan kunnallinen organisaatiomuoto oli 72,2 prosentilla työpajoista. Rekisteröityjen yhdistysten tai järjestöjen ylläpitämiä oli 15,9 prosenttia ja säätiöiden 9,1 prosenttia kaikista työpajoista. Säätiöt ovat selkeästi suurempia kuin muut työpajat. Vuoden 2016 aikana säätiömuotoisissa työpajoissa oli keskimäärin yli 400 valmentautujaa. Kunnallisissa työpajoissa oli sen sijaan keskimäärin 86 valmentautujaa vuoden aikana. LSSAVI - Työpajatoiminta

33 Taulukko 17: Työpajojen organisaatiomuodot vuosina Organisaatiomuoto määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % määrä osuuus % Kunnallinen organisaatiomuoto , , , ,2 Kunta , , , ,5 Seutukunta 7 3,4 7 3,6 10 5,0 9 4,3 Kunta-/Koulutuskuntayhtymä 8 3,9 10 5,1 6 3,0 7 3,4 Rekisteröity yhdistys/järjestö 40 19, , , ,9 Säätiö 22 10, , ,5 19 9,1 Yritys/ Osakeyhtiö * * 2 1,0 5 2,5 5 2,4 Muu 6 2,9 1 0,5 4 2,0 2 1,0 Ei tietoa 1 0,5 2 1, ,4 Yhteensä * vuoden 2014 alkaen Taulukko 18: Työpajojen organisaatiomuodot vuonna 2016 Työpajat Valmentautujat Organisaatioiden koko Organisaatiomuoto Kunnallinen organisaatiomuoto määrä osuuus % määrä osuuus % keskimäärä / työpaja pieni (< 10 työntekijää) keskisuuri (10-29 työtekijää) suuri (yli 29 työtekijää) ei tietoa , ,7 86, Kunta , ,5 74, Seutukunta 9 4, ,7 191, Kunta-/ Koulutuskuntayhtymä Rekisteröity yhdistys/ järjestö 7 3, ,5 166, , ,1 141, Säätiö 19 9, ,5 414, Yritys/ Osakeyhtiö 5 2, ,1 59, Muu 2 1,0 54 0,2 27, Ei tietoa 3 1, ,3 108, Yhteensä LSSAVI - Työpajatoiminta

34 Työpajojen valmennusyksiköt Työpajojen erilaisissa valmennusyksiköissä toteutetaan hyvin monen tyyppisiä eri toimialoille sijoittuvia työtehtäviä. Vuonna 2016 yleisin valmennusyksikön toimiala oli puu- ja rakennusala. Siihen liittyviä yksiköitä oli 66 prosentilla työpajoista. Myös tekstiilipuoleen, kiinteistöhuoltoon ja siivouksen keskittyvät yksiköt olivat yleisiä. Reilusti puolella pajoista oli myös erillinen starttivalmennusyksikkö. Starttipajavalmennus on lisääntynyt edellisvuodesta. Työpajoilla toteutettavaa starttivalmennusta on kehitetty 2000-luvun alusta alkaen vastaamaan työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien erityistä tukea tarvitsevien nuorten tarpeisiin. Starttivalmennus on palveluprosessin alkuvaiheen kokonaisvaltaista ja tavoitteellista toimintaa, jossa painopiste on toimintakyvyn kartoittamisessa ja arjen taitojen ja elämänhallinnan tukemisessa. Toimiakseen valmennusyksiköt edellyttävät valmennusosaamisen lisäksi substanssiosaamista. Työpajoille voi olla kommenttien mukaan haastavaa tunnistaa eri toimialojen tärkeimmät lait ja säädökset erityisesti työsopimuslain ja työturvallisuuslain mukaisen perehdyttämisen, työturvallisuuden ja muiden työnantajan velvollisuuksien osalta. Sen takia työpajojen henkilöstö tarvitsee jatkuvasti koulutusta. Taulukko 19: Työpajojen valmennusyksiköt vuosina * Valmennusyksikköä 2014 määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % Vastauksen määrä % % % Puu ja rakennus % % % Tekstiili ja ompelu % % % Starttivalmennusyksikkö % % % Kiinteistönhuolto ja muu kunnossapito % % % Siivous % % % Tuotemyymälä % % % Kahvila, ravintola, catering % % % Kuljetus % % % Seinätön paja % % % Kierrätys % % % Metalli % % % Media ja mainonta % % % Alihankinta ja kokoonpanotyö % % % Tietotekniikka % % % Taide ja kulttuuri % % % Toimisto % % % Auton huollot ja korjaukset % % % Kotipalvelut % % % Pesulapalvelut 17 9 % % % Sähkö- ja elektroniikkaromun purku % % % Muu** % % % *useita vastausta mahdollista ** Muu, esim.: keittiö, kirpputori, pienkonekorjaamo, audio, video, bändi LSSAVI - Työpajatoiminta

35 Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut Nuorten työpajatoiminta sijoittuu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palvelujen ja avoimien koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon ja on monialaista ja moniammatillista toimintaa. Olemme onnistuneet luomaan luottamuksellisen suhteen niin asiakkaisiin kuin yhteistyökumppaneihimmekin. Olemme myös onnistuneet luomaan hyvän toimintamallin, joka on istunut hyvin tämän kunnan palvelutarpeisiin. Pajalle on luotu hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. Kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti, mutta silti kaikki otetaan huomioon yksilöinä. Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat. Yleisin toimintamenetelmä on valmennus. Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan palvelutarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmennuksen erityispiirteitä ovat valmentautujalähtöisyyden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä joustavuus. Vuonna 2016 lähes kaikki työpajat tarjosivat valmennuspalvelunaan yksilövalmennusta. Työvalmennusta tarjosi hieman 88 prosenttia ja ryhmävalmennusta 84 prosenttia työpajoista. Matalankynnyksen palveluista yleisin oli starttivalmennus, jota tarjosi noin 57 prosenttia työpajoista. Etsivän nuorisotyön palveluita oli työpajapalveluna 47 prosentilla työpajoista. Vaikka työpajalla ei omaa etsivän nuorisotyönpalvelua olisikaan, on yhteistyö kuitenkin usein näiden välillä hyvin tiivistä. Kasvava määrä työpajoista tarjoaa myös vapaa-ajantoimintaa. Vierailut oppilaitoksissa tai yrityksissä ovat myös osa työpajavalmennusta. Usein työpajat antavat mahdollisuuksia tutustua oppilaitoksiin (88 %) sekä yrityksiin tai työpaikkoihin (89 %). 90 työpajaa tarjoa seinätöntä valmennusta. Seinättömässä työpajassa on mahdollisuus nuoren yksilölliseen valmentamiseen juuri niissä asioissa, joissa tarvetta on. Palveluohjauskenttä ja mahdollisuudet ovat laajat ja verkostoyhteistyö toimii loistavasti. Työpajojen valmennusjaksoihin kuuluu olennaisesti yksilöllisen valmennussuunnitelman tekeminen ja siinä asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi. Lähes kaikki pajat ilmoittivat henkilökohtaisten suunnitelmien kuuluvan valmennusjaksoon. Noin 89 prosenttia työpajoista ilmoitti myös, että valmentautuja pääsee itse osallistumaan työpajajakson arviointiin. Avoimien vastausten perusteella valmentautujien keskeisimpiä väyliä vaikuttaa pajan toimintaan olivat mm. valmennusjakson lopussa toteutettavat palautekyselyt ja -keskustelut sekä joillakin pajoilla tasaisin väliajoin järjestettävät yhteispalaverit tai nuorten omat projektit. LSSAVI - Työpajatoiminta

36 Taulukko 20: Työpajojen toimintamenetelmät ja palvelut vuosina * Palvelut / Menetelmät määrä osuus määrä osuus määrä osuus Vastauksen määrä 1) % % % Valmennuspalvelut / Menetelmät Yksilövalmennus % % % Työvalmennus % % % Ryhmävalmennus % % % Työhönvalmennus % % % Kuntouttava valmennus % % % Työpajan matalan kynnyksen palvelut ja pajajakson aloitukseen liittyvät toimintamuodot Etsivä nuorisotyö % % % Työ- ja toimintakyvyn/kuntoutustarpeen arviointi % % % Starttivalmennus (matalan kynnyksen palveluna) % % % Starttijakso (kartoittava starttivalmennusta lyhempi pajan aloitusjakso) % % % Maahanmuuttajien kotouttaminen % % % Yksilölliset suunnitelmat ja arvioinnit Henkilökohtainen suunnitelma työpajajaksolle % % % Henkilökohtainen jatkosuunnitelma työpajajakson jälkeen % % % Valmentautujien osallistuminen oman työpajajakson arviointiin % % % Valmentautujien valmennuspäiväkirja/portfolio/ työmaapäiväkirja % % % Osaamistodistus 2) % Yhteistyö oppilaitosten ja yritysten kanssa Työpaikkatutustumiset ja yritysvierailut % % % Seinätön valmennus % % % Tutustumiset oppilaitoksiin % % % Osallistujien sijoittaminen työpajan ulkopuolisiin työpaikkoihin (työpajajakson aikana) % % % Hyvinvointi ja terveys Terveys- ravinto- ja liikuntakasvatus % % % Ehkäisevä päihdetyö % % % Muut terveyspalvelut (esim. terveyshoitajan päivystysaika työpajalla) % % % Erilliset tukipalvelut Korttikurssit (esim. hygieniapassi, tulityökurssi, tieturva) % % % Tietotekniikan opetus % % % Muut erilliset kurssit ja koulutukset % % % Tuettu asuminen % 17 9 % 14 7 % Nuotta-valmennus % % % Työpajanuorten vapaa-ajantoiminta % % % *useita vastausvaihtoehtoja 1) vuonna 2016 neljää työpajaa eivät vastanneet. 2) uusi 2016 LSSAVI - Työpajatoiminta

37 Työpajojen yhteistyö ja sen toimivuus Työpajat työskentelevät useiden oppilaitosten, viranomaisorganisaatioiden ja muiden kumppaneiden kanssa. Työpajatoiminnan onnistuminen edellyttää vahvaa verkostoitumista, hyvää palvelujärjestelmän hallintaa ja hyödyntämistä asiakkaiden edun mukaisesti. Vastaajien mukaan yhteistyö sujuu tavallisesti kohtuullisen hyvin. Lähes kaikki työpajat ilmoittivat tekevänsä yhteistyötä työhallinnon, sosiaalitoimen, etsivän nuorisotyön, muiden työpajojen ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Tiivistä yhteistyötä oli myös kunnan nuorisotoimen, mielenterveyspalveluiden, Kelan ja yritysten välillä. Vähiten yhteistyötä oli puolustusvoimien, lukion, seurakunnan nuorisotyön ja poliisin kanssa. Kuvassa 17 on eritelty työpajojen yhteistyöverkostoa ja sen toimivuutta vuonna Asteikolla 1 5 yhteistyön sujuvuuden (1 = välttävä; 5 = erinomainen) keskiarvo on 3,7. Kuva 17: Työpajojen yhteistyön sujuvuus vuonna 2016 *n= 204, vuonna 2016 neljää työpajaa eivät vastanneet. Paras yhteistyökumppani pajoille näyttää olevan etsivä nuorisotyö (4,5): yli 84 prosenttia vastaajista arvioi yhteistyön toimivan etsivän nuorisotyön välillä erinomaisesti tai hyvin. Yhteistyö näyttää toimineen hyvin myös kunnan nuorisotoimen (4,2), sosiaalitoimen (4,1) ja Nuotan (4,0) suuntaan. Osittain tämä selittyy sillä, että moni kunnallisista työpajoista sijoittuu juuri näiden yksiköiden alaisuuteen. Myös toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja työpajojen välillä arvioitiin olevan hyvää yhteistyötä. 89 työpajat tekivät vuonna 2016 yhteistyö Nuotta-valmennuksen kanssa. Nuotta-valmennus on tarkoitettu erityisen tuen tarpeessa oleville nuo- LSSAVI - Työpajatoiminta

38 rille. Valmennus on maksuton etsivän nuorisotyön ja työpajojen nuorten ryhmille opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Nuotta-valmennuksen tavoitteena on nuoren sosiaalinen vahvistuminen, jossa keskitymme erityisesti tukemaan nuorten arjenhallinnan, sosiaalisten taitojen ja terveiden elämäntapojen vahvistumista. Työhallinnon ja työpajojen välisen yhteistyön heikentyminen on viime vuosina nostettu monesti esiin. Kyselyn vastaajista kuitenkin n. 70 prosenttia arvioi yhteistyön sujuvan erinomaisesti tai hyvin. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi Sen takia yhteistyötä tulisi tiivistää, mutta työntekijät arvioivat yhteystyö Kelan annetun yhteyskumppaneiden listalta vähiten sujuvaksi. Vuonna 2016 sujuvuuden arvioinnin keskiarvo oli 3,3. Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa. Yhteistyö peruskoulun kanssa muodostuu usein TET-jakson kautta. Lähes joka neljännes vastaaja ilmoitti, että yhtenä yhteistyömuotona on myös mahdollisuus peruskoulun oppimäärän osasuorittamiseen pajakoulun kautta. Ammatillisten oppilaitosten kanssa yhteistyömuodot ovat myös moninaisia. Yleisin yhteistyömuoto on työpajanuorten tutustumisen oppilaitokseen ja työssäoppimisjaksot. Yli 40 prosenttia vastaajista ilmoitti, että työpajojen ja ammatillisen oppilaitoksen yhteistyö muotoillaan opinnollistamisen kautta. Opinnollistaminen tarkoittaa työpajalla hankittavan osaamisen tunnistamista ja kuvaamista opetussuunnitelman kielellä. Opinnollistamisen kautta eri oppimisympäristöissä hankitusta osaamisesta tulee yhteismitallista ja vertailukelpoista muihin oppimisympäristöihin kuten ammatilliseen koulutukseen nähden. 9 Kuva 18: Työpajan yhteistyö peruskoulun kanssa vuonna 2016* *useita vastausta mahdollista; N=200 9 lisätietoa: ; LSSAVI - Työpajatoiminta

39 Kuva 19: Työpajan yhteistyö ammatillisten oppilaitosten kanssa vuonna 2016 *useita vastausta mahdollista Oppimisympäristöjen tunnistaminen työpajoilla Työpajatoiminta toteuttaa varhaisen puuttumisen ja yhteisöllisyyden periaatteita, soveltaa oppimisen ja motivoimisen menetelmiä sekä tarjoaa mahdollisuuden ohjattuun, tuettuun ja räätälöityyn polkuun koulutukseen ja sen loppuun suorittamiseen. Työpaja toimii oppimisympäristönä toimintaan osallistuville. Oppiminen voi olla joko virallisen ja epävirallisen opetuksen seurausta tai arkioppimista. Oppimisympäristö tarkoittaa fyysisistä, psyykkisistä ja sosiaalisista tekijöistä koostuvaa ympäristöä, jossa opiskelu ja oppiminen tapahtuvat. Noin puolet työpajoista tunnistaa oppimisympäristön (48 %). Työpajoilla on aloitettu oppimisympäristöjen tunnistamisen kehittäminen oppilaitosyhteistyöhankkeiden avulla. Oppimisympäristöjä on tunnistettu esim. opetushallituksen laatimien ammatillisten perustutkintojen perusteiden mukaisesti. Yli puolet työpajoista antaa valmentautujille osaamistodistukset. Työpajat käyttävät eniten omia malleja tai oppilaitosten malleja, mutta käytetään myös TPY:n 10 tai muiden kehittämää mallia. 10 Lisätietoa: LSSAVI - Työpajatoiminta

40 Kuva 20: Onko työpajan oppimisympäristö tunnistettu vuosina ? Kuva 21: Annetaanko valmentautujille osaamistodistus vuonna 2016? Kuva 22: Missä palveluissa / toimenpiteissä olette antaneet osaamistodistuksia vuoden 2016 aikana?* *useita vastausta mahdollista LSSAVI - Työpajatoiminta

41 Kuva 23: Minkälaisen osaamistodistuksen annatte?* *useita vastausta mahdollista Valmentautujien vaikuttamismahdollisuudet valmennukseen Valmentautujalla itsellään on keskeinen asema tavoitteiden asettamisessa ja valmentautumisjaksoa koskevan suunnitelman laatimisessa. Valmentautumisjakson aikana tavoitteiden saavuttamista ja pajatoimenpiteiden vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisesti. Työpaja raportoi toteutuneet pajatoimenpiteet ja tulokset valmentautujalle ja palvelun tilaajalle. Lähes kaikki valmentautujat voivat vaikuttaa työpajan jokapäiväiseen toimintaan joko säännöllisesti (71 %) tai satunnaisesti (27 %). Valmentautujat voivat vaikuttaa toimintasuunnitelmaan, työpajan strategiaan tai osallistua työpajan ohjausryhmään. Muutamalla pajalla oli myös käytössä ns. pajaparlamentti, jonka kautta valmentautujien ääni voidaan nostaa esiin. Taulukko 21: Voivatko NUORET valmentautujat vaikuttavat jokapäiväiseen toimintaan ja toiminnan sisältöön*? Vastaus määrä osuus määrä osuus Kyllä, säännöllisesti % % Kyllä, satunnaisesti % % Ei 2 1 % 2 1 % En osaa sanoa 3 2 % 2 1 % Ei tietoa % Työpajat % % *useita vastausvaihtoehtoja LSSAVI - Työpajatoiminta

42 Kuva 24: Miten aiotte kehittää valmentautujien vaikuttamismahdollisuuksia?* Nuorten pajaneuvosto perustettiin vuonna 2016 ja nuoret voivat siinä vaikuttaa mm. pajansääntöihin, toiminnan sisältöön, tavoitekeskustelujen toteutumiseen. Työpajan ohjausryhmään uudistetaan vuoden 2017 aikana ja sinne pyritään saamaan mukaan nuorten edustaja/edustajia. Juuri perustettu työpajojen palaute- ja ideointifoorumi kerran kuussa. Palautekyselyiden ja keskusteluiden kautta Pajalla harjoitellaan päivittäin nuorten oman äänen vahvistamista sekä tunteiden ja mielipiteiden ilmaisua. Tavoitteena on, että nuori oppisi paremmin ilmaisemaan, mitä hän tarvitsee ja haluaa myös starttipajatoiminnalta. Sovari käytännön vakiinnuttaminen. Nuoren perehdyttäminen työpajatoimintaan, erityisesti valmennusyksikkönä Tällä hetkellä molemmat osapuolet tyytyväisiä tilanteeseen. Paljon keskustelemme pajalla ja kuuntelemme myös asiakkaiden ehdotuksia. Vuoden 2017 alussa ovat käynnistyneet säännölliset kuukausipalaverit koko työpajayhteisön kesken * valitut vastaukset SOVARI Sovari Sosiaalisen vahvistumisen mittari on työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuusmittari. Sovarin tarkoituksena on mitata ja tuoda esille palvelunlaatua ja sosiaalisesti vahvistavaa vaikutusta. Mittari käsittää sosiaalisen vahvistumisen viisi osa-aluetta, joita ovat itsetuntemus ja -luottamus, sosiaaliset taidot, arjen hallinta, opiskelu- ja työelämävalmiudet sekä elämänhallinta ja tavoitteellisuus. Sovari-mittari on kehitetty TPY:ssä OKM:n rahoituksella. Mittarin sisältöä on kehitetty yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa. Sovarin tarkoituksena on tuottaa tietoa nuorten saamista kokemuksista etsivästä nuorisotyöstä ja sen sosiaalisesti vahvistavasta vaikutuksesta. LSSAVI - Työpajatoiminta

43 Melkein puolet työpajoissa käyttää Sovari. Sovari-tulosten 2016 mukaan työpajojen valmentautujista 93 prosenttia on kokenut sosiaalista vahvistumista vähintään jonkin verran työpajajakson aikana. Merkittävää on se, että selvää vahvistumista jakson aikana on kokenut 59 prosenttia valmentautujista. 11 Kuva 25: Onko teillä sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari käytössä? Työpajatoiminnan asiakastieto- / tilastointijärjestelmät Työpajatoiminnan tuottajalla on oltava asiakashallintajärjestelmä. Asiakashallinta- tai tilastointijärjestelmä on 91 % työpajoista. Useimmilla (74,5 %) on käytössään PARTY -järjestelmä. PARty-järjestelmä on työkalu etsivän nuorisotyön tilastointiin, asiakasseurantaan ja raportointiin. PAR-järjestelmät on kehittänyt vuonna 2009 KYT ry. PAR on ollut opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama hanke, ja järjestelmä on käyttäjälle maksuton. Nykyisin aluehallintovirastojen yläpitämän PARtyn avulla organisaatiot voivat lähettää osan vastauksista vuosittaiseen valtakunnalliseen työpajatoiminta kyselyyn automaattisesti, mikä helpottaa vastaamista ja vähentää siihen käytettävää aikaa. Kasvava määrä työpajoista on liittänyt oma paikallisen ohjelmansa PARtyyn ja ovat mukana tiedonsiirtoprosessissa. Taulukko 22: Onko työpajallanne käytössä jokin asiakashallinta- / tilastointijärjestelmä? Vastaus määrä osuus määrä osuus määrä osuus Kyllä, PARty ,2 % ,0 % ,5 % Kyllä, oma paikallinen ohjelma, mikä on linkitetty PARtyyn 3 1,5 % 5 2,5 % 16 7,7 % Kyllä, joku muu 48 24,5 % 33 16,5 % 19 9,1 % Ei, mutta suunitteilla 16 8,2 % 8 4,0 % 7 3,4 % Ei käytössä 10 5,1 % 6 3,0 % 6 2,9 % En osaa sanoa 1 0,5 % 2 1,0 % 1 0,5 % Ei tietoa ,9 % Yhteensä ,0 % ,0 % ,0 % 11 Kinnunen, Riitta; Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (2016): Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari työpajatoimintaan ja etsivään nuorisotyöhön. Valtakunnalliset tulokset 2016: TPY, Helsinki; LSSAVI - Työpajatoiminta

44 Työpajatoiminnan rahoitus Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista. Se muodostuu kuntien rahoituksesta, valtionavustuksista, muista julkisista rahoituksista ja avustuksista (RAY, ESR) sekä työpajatoiminnan tuote- ja valmennuspalvelujen myyntituloista. Työpajatoiminnan rahoitukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä lähes 109 milj. euroa. Valtion rahoitus on viimeiset vuodet ollut suurin piirtein samalla tasolla, noin 13 miljoonassa eurossa. Taulukko 23: Työpajatoiminnan rahoitus vuosina *: Rahoitusmuoto Hallinnoijan rahoitus (sis. esim. kunnan rahoitus) AVI (OKM) valtakunnallinen nuorten työpajatoiminta-avustus AVI (OKM) valtakunnallinen avustus etsivää nuorisotyöhön Euroa % Euroa % Euroa % ,8 % ,9 % ,3 % ,2 % ,9 % ,5 % ,5 % ,2 % ,6 % AVI muu rahoitus ,0 % ,4 % ,1 % ELY rahoitus 2) ,0 % Palkkatuki (työntekijöille, nuorille, aikuisille) 2) ,6 % RAY rahoitus ,6 % ,4 % ,4 % ESR rahoitus 1) ,8 % ,5 % Muu julkinen rahoitus ,3 % ,9 % ,6 % Yksityinen rahoitus ,3 % ,3 % ,2 % Työpajatuotannon myynti, omat tuotteet Työpajan palvelutuotanto (esim. kotiapu tms.) Valmennuspalvelujen myynti (esm. oppilaitos, KELA, TE-hallinto) 1) 2015 ESR rahoitus uusi kohta 2) 2016 uusi kohta Lähde: OKM/AVI (Valtakunnallinen työpajakysely) ,7 % ,7 % ,5 % ,3 % ,5 % ,0 % ,5 % ,3 % ,4 % Muut tulot ,8 % ,6 % ,0 % Yhteensä % % % LSSAVI - Työpajatoiminta

45 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2017 Kuva 26: Valtionavulla tuettu työpajatoiminta Manner-Suomessa vuonna 2017 LSSAVI - Työpajatoiminta