Työpajatoiminta Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset 1 1 /

Transkriptio

1 Valtakunnallisen työpajakyselyn tulokset /

2 Työpajatoiminta 2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Ruth Bamming

3 Sisällys Johdanto Työpajatoiminta vuonna Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin... 6 Työpajojen henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille työpajaorganisaatiotarjoaa palveluja... 6 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna Valmentautujat ja valmentajat Nuorten työttömyys ja valmentautujien määrä Valmentajat ja valmentautujat Valmentautujat (AVI-alueittain ja maakunnittain) Työpajojen valmentautujat vuonna Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan Valmentautujat ikäryhmän mukaan Valmentautujien määrä sukupuolen mukaan 2013 AVI-alueittain Valmentautujien määrä iän mukaan 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain) Valmennusjakson kesto kuukausina Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli AVI-alueittain Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan AVI-aluettain, Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan, Valmentautujat toimenpiteittäin 2011 ja 2013 ja sukupuolen mukaan Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (kaikki valmentautujat) Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (< 29-vuotiaat nuoret) Työpajojen henkilöstö Työpajojen henkilöstön koulutustausta Työpajojen henkilöstön työsuhteet Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna Työpajojen hallinto ja organisoituminen Työpajatoiminnan organisoituminen Työpajan toimintamuodot Työpajojen menetelmät Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa... 25

4 Johdanto Tämä raportti on yhteenveto Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat 1 ja pienen osan aikuisten pajoista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 204 eri organisaatiota. Kyselyn kautta kerätty aineisto sisältää tietoa työpajatoiminnan organisoitumisesta, työpajojen toiminnan sisällöistä ja sen kehittämissuunnista. Kyselyn perusteella saadaan valtakunnallista ja alueellista tietoa pajoilla valmentautujiana olevista nuorista sekä työpaja-ammattilaisista ja heidän työstään. Raportin aineisto koskee toimintavuotta Kyselyn tuloksia käytetään aiempien vuosien tapaan hyödyksi useissa yhteyksissä, kuten: työpajatoiminnan toteutumisen, toiminnan suunnan sekä kehittämisen määrittelemiseen tarvittavan tuen, ml. myönnettävän valtionavun, määrittelyyn valtion tulo- ja menoarvion valmistelun taustatietona uuden hallitusohjelman valmistelun taustatietona sekä hallituksen uuden lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman taustatietona EU:n rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoon erityisesti valtakunnallisessa kehittämistyössä erilaisiin aluehallinnossa ja opetus ja kulttuuriministeriössä tehtäviin raportteihin ja toimintakertomuksiin mm. nuorisolain (72/2006) edellyttämän nuorten sosiaalisen vahvistamisen toteuttamista koskevaan raportointiin nuorisotakuun kehittämiseen ja seuraamiseen paikallistason nuorten työpajatoiminnan ja siihen liittyvän moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen esittelymateriaalina nuorten työpajatoiminnasta sekä kansallisesti että kansainvälisesti. 1 Nuorten työpajoille tarkoitettua kansallista valtionavustusta saavista työpajoista kahden vastaukset puuttuvat.

5 1 Työpajatoiminta vuonna 2013 Tässä luvussa perehdytään lyhyesti työpajatoimintaan ja luodaan yleiskatsaus vuoden 2013 toiminnan volyymeihin, laajuuteen sekä työpajatoiminnan valtakunnalliseen kattavuuteen. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön arjenhallintataitoja sekä kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön. Työpajojen menetelmiksi ovat vakiintuneet työ- ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään valmentautujan työkykyä ja työelämässä tarvittavaa osaamista ja yleisiä työelämätaitoja, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallinnan kehittymistä. Työpajavalmennus perustuu tekemällä oppimiseen. Nykyaikainen työpajatoiminta asemoituu julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa sosiaalialan palveluiden ja nuorisotyön sekä avointen koulutus- ja työmarkkinoiden välimaastoon. Työpajatoiminnan rahoitus on monikanavaista ja se koostuu mm. valtionavusta (OKM, nuorisotoimi) toiminnan ylläpitäjän rahoitusosuudesta, hankerahoituksesta, valmennuspalveluiden tuloista (ostajina mm. KELA, TE-palvelut, sosiaalitoimi, oppilaitokset) sekä mahdollisista työtoiminnan tuotoista. Vuonna 2013 käynnistyi Jyrki Kataisen hallituksen yhden kärkihankkeen, Nuorisotakuun, toteuttaminen. Nuorisotakuun lupauksena on, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. Vuoden vaihteessa 2013 käynnistyivät myös TE-hallinnon organisaatiouudistus sekä uudistetun julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain toimeenpano. Näillä oli vaikutusta erityisesti alkuvuoden TE-hallinnon asiakasohjaukseen työpajoille ja toisaalta uudet säädökset rajasivat joitakin nuorten ryhmiä kokonaan työpajapalveluiden ulkopuolelle. Työvoimahallinnon uuden ohjeistuksen mukaan mm. ammattikoulutetuille nuorille ei saanut enää vuoden 2013 alusta alkaen tarjota toimenpiteenä työkokeilua. 4

6 Yhteenveto vuoden 2013 työpajatoiminnasta Työpajaorganisaatio määrä / Nuoret (< 29) Yhteensä Kuntien Valmentautujat AVI / Henkilökunta (htv) maakunta määrä organisaatio määrä määrä määrä Etelä- 44 2, Etelä-Karjala 3 4, Kanta-Häme 6 1, Kymenlaakso 3 4, Päijät-Häme 9 2, Uusimaa 23 2, Itä- 22 2, Etelä-Savo 7 1, Pohjois-Karjala 4 3, Pohjois-Savo 11 2, Lappi 16 1, Lappi 16 1, Lounais- 35 2, Satakunta 12 3, Varsinais- 23 2, Länsi-Sisä- 63 3, Etelä-Pohjanmaa 9 2, Keski-Pohjanmaa 3 3, Keski- 20 2, Pirkanmaa 25 3, Pohjanmaa 6 4, Pohjois 24 1, Kainuu 5 1, Pohjois-Pohjanmaa 19 1, Yhteensä 204 2, Kyselyyn vastasi kaikkiaan 204 työpajaorganisaatiota vuonna Työpajatoimintaan osallistui noin valmentautujaa, joista lähes oli nuoria (alle 29-vuotiaita). Työpajojen henkilöstö teki toimintavuoden aikana kaikkiaan henkilötyövuotta (htv). Yhteensä työpajoilla työskenteli noin 2000 eri henkilöä. Vastaajista noin 100 oli pieniä organisaatioita ja ne ottivat vuoden aikana vastaan alle 50 valmentautujaa. Yli 30 organisaatiossa oli vuoden aikana yli 200 valmentautujaa. Yhteensä lähes 60% valmentautujista oli näiden työpajojen asiakkaina. Valmentautuja- ja työpajavolyymeiltaan suurimmat AVI-alueet olivat Etelä- sekä Länsi- ja Sisä-. 5

7 Työpajojen valmentautujien määrä organisaatiossa keskimäärin (n=204) Työpajojen henkilöstön kokonaismäärä (htv) vuonna 2013 (n=204) Toimialueen laajuus: Kuntien määrä, joille työpajaorganisaatiotarjoaa palveluja (n=204) 6

8 Valtionavulla tuettu työpajatoiminta vuonna 2013 Yli puolet kyselyyn osallistuneista työpajaorganisaatioista tarjosi palveluita yhden kunnan alueella. Keskimäärin organisaatio tarjosi palvelua 2,6 kunnan alueella ja neljän työpajaorganisaation toiminta-alueena oli yli 10 kuntaa. Vuonna 2013 työpajapalveluita oli saatavilla kaikkiaan 260 kunnassa. Työpajatoiminta kattoi siten 85,5% Manner-Suomen kunnista. Kunnista kaikkiaan 44 oli vailla työpajapalvelua, ja nämä kunnat olivat pääasiassa pieniä ja maaseutumaisia. Työpajatoiminnan suurimmat katvealueet sijaitsivat vuonna 2013 Etelä-Savossa, Kainuussa ja Pohjanmaalla (kts. kartta, punaiset ja keltaiset kunnat). 7

9 2 Valmentautujat ja valmentajat Tässä luvussa tarkastellaan valmentautujien ja valmentajien määrien kehitystä vuosina Nuorten työttömyys on kasvanut vuosien 2006 ja 2013 välillä. Voimakasta kasvua on nähtävissä erityisesti vuosina ja Vuodesta 2006 vuoteen 2010 valmentautujien määrä on kaksinkertaistunut. Sen jälkeen kasvu on ollut hitaampaa. Tämä johtuu mm. siitä, että erityisesti aikuisten valmentautujien määrä on pienentynyt kyselyyn osallistuvissa organisaatioissa viime vuosina. Osin aikuisten määrän vähentyminen selittyy sillä, että aikuisille on enenevässä määrin omia työpajojaan, jotka eivät ole mukana tämän raportin aineistossa. Nuorten työttömyys ja valmentautujien määrä (2013: n=204) (lähde nuorten työttömyys: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työnvälitystilasto. Vuoden keskimäärinen työttömyys, ilman Ahvenanmaata) Valmentajat ja valmentautujat

10 Vuonna 2013 työpajojen henkilöstön työpanos oli henkilötyövuotta (htv) ja työpajojen valmennus- ja muissa tehtävissä työskenteli yhteensä noin eri henkilöä. Vuosina valmentautujien määrä kasvoi suhteellisesti yhtä paljon kuin valmentajien määrä. Valmentautujat (AVI-alueittain ja maakunnittain) AVI/ Maakunta Etelä- (2013: n=204) Ikäryhmä määrä muutos % yhteensä ,2 nuoret (<29) ,2 Etelä-Karjala ,4 Kanta-Häme ,9 Kymenlaakso yhteensä ,1 Päijät-Häme ,1 Uusimaa ,4 Itä- yhteensä ,1 nuoret (<29) ,2 Etelä-Savo ,7 Pohjois-Karjala yhteensä ,2 Pohjois-Savo ,4 Lappi yhteensä ,8 nuoret (<29) ,8 Lappi yhteensä ,8 Lounais- yhteensä ,7 nuoret (<29) ,2 Satakunta ,1 yhteensä Varsinais ,4 Länsi-Sisä- yhteensä ,0 nuoret (<29) ,0 Etelä-Pohjanmaa ,7 Keski-Pohjanmaa ,2 Keski- yhteensä ,2 Pirkanmaa ,4 Pohjanmaa ,2 Pohjois yhteensä ,9 nuoret (<29) ,3 Kainuu ,9 yhteensä Pohjois-Pohjanmaa ,6 yhteensä ,5 yhteensä nuoret (<29) ,3 Vuoden 2006 jälkeen valmentautujien määrä on kaksinkertaistunut lähes kaikilla AVI-alueilla. Kasvu on ollut erittäin voimakasta Lapissa, Etelä-Suomessa ja Lounais-Suomessa. Ainoastaan Pohjois-Suomessa kasvu on ollut hitaampaa. 9

11 Vuosina valmentautujien määrä ei kokonaisuudessaan ole muuttunut Suomessa kovinkaan paljoa, mutta joillakin alueilla muutos on ollut muita suurempaa. Merkittävämmät muutokset suurten pajojen asiakasmäärissä näkyvät heti maakuntien kokonaisluvuissa. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla valmentautujien määrä laski viime vuonna enemmän kuin muilla alueilla. Päijät-Hämeessä valmentautujien määrä lisääntyi huomattavasti. Vuosien keskinäistä vertailua vaikeuttaa se, että vuoden 2013 alussa tuli voimaan uusi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettu laki ja sen sovellusohje, jotka aiheuttivat muutoksia työpajojen asiakasvirroissa valtakunnallisesti. Nuorten valmentautujien määrä on kasvanut vuosina nopeammin kuin kaikkien valmentautujien keskimäärin. Lapissa nuorten valmentaujien määrä kasvoi, vaikka valmentautujien kokonaismäärä laski merkittävästi. Toisaalta Itä-Suomessa nuorten valmentautujien määrä kasvoi suhteellisesti vähemmän kuin kaikkien valmentautujien määrä ja Pohjois-Suomessa nuorten valmentautujien määrä on laskenut suhteellisesti enemmän kuin valmentautujien kokonaismäärä. 10

12 3 Työpajojen valmentautujat vuonna 2013 Tässä luvussa tarkastellaan valmentautujia mm. iän, sukupuolen, äidinkielen ja koulutustaustan mukaan. Lisäksi tarkastellaan valmentautujien ohjautumista työpajatoimintaan sekä toimenpiteitä ja niiden keskimääräistä kestoa. Työpajojen valmentautujista enemmistö on miehiä. Miesten osuus on noin 60 % ja naisten osuus noin 40 %. Ikäryhmien välillä ei ole suuria eroja: ainoastaan vuotiaiden ikäryhmässä miesten osuus on 64 prosentin osuudella vielä hieman muita ikäryhmiä suurempi. AVI-alueiden välillä ei ole suuria eroja. Kaikilla AVI-alueilla miesten osuus on noin 60 %. Eroa sukupuolten osuuksissa selittää osaltaan se, että miesten työttömyys on korkeampaa kuin naisten. 2 Sen lisäksi naisten koulutustaso on korkeampi kuin miesten. Esimerkiksi koko väestössä vuotiaiden ryhmässä naisista 33% on korkeakoulututkinto, kun miehillä vastaava luku on 20 %. 3 Valmentautujien määrä sukupuolen ja ikäryhmän mukaan 2013 Valmentautujista 64 % on nuoria. Pelkästään aikuisille suunnatut pajat eivät kuulu kyselyn piiriin, joten on selvää, että suurin osa kyselyyn osallistuneiden pajojen valmentautujista on nuoria. Ikä ryhmä Miehet Naiset Yhteensä määrä osuus% määrä % määrä Nuoret yhteensä (61,6) (38,4) Alle 17 vuotta 420 (59,2) 290 (40,8) vuotta (59,7) (40,3) vuotta (64,5) (35,5) vuotta (61,7) 880 (38,3) ei tietoa (nuori) vuotta (59,0) (41,0) Yli 50 vuotta (58,5) (41,5) Ei tietoa (aikuis) Yhteensä (60,9) 8940 (39,1) Miehet 61,6 59,2 59,7 64,5 61,7 59,0 58,5 60,9 Naiset 38,4 40,8 40,3 35,5 38,3 41,0 41,5 39, (n=204) 2 Työ- ja elinkeinoministeriö: Työnvälityksen vuositilastot vuonna 2013, TEM Tilastotiedote 2014:2, Helsinki (2014), sivu Tilastokeskus 2013: taulukko 15 vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, kunnan, sukupuolen ja ikäryhmän mukaan muuttujina vuosi, alue 2013, ikä, koulutusaste ja tiedot 11

13 Valmentautujat ikäryhmän mukaan (2013: n=204) Valmentautujien määrä sukupuolen mukaan 2013 AVI-alueittain Miehet Naiset Yhteensä AVI Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret Yhteensä Nuoret määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % määrä osuus % määrä Etelä , , , , Itä , , , , Lappi , , , , Lounais , , , , Länsi-Sisä , , , , Pohjois , , , , yhteensä , , , , (n=204) 12

14 Valmentautujien määrä iän mukaan 2013 (AVI-alueittain ja maakunnittain) AVI/ Maakunta Alle 17 vuotta vuotta vuotta vuotta Ei tietoa (nuori) Nuoret <29 vuotta vuotta Yli 50 vuotta Ei tietoa (aikuis) Yhteensä (%) Etelä (2,5) (35,8) (29,1) (8,2) (0,5) (76,0) (13,1) (10,6) (100) Etelä-Karjala Kanta-Häme Kymenlaakso Päijät-Häme Uusimaa Itä (4,3) (21,7) (26,1) (11,5) ( - ) (63,2) (22,9) (13,4) (100) Etelä-Savo Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Lappi (2,6) (15,9) (19,0) (10,3) ( - ) (47,7) (29,7) (20,5) (100) Lappi Lounais (4,2) (28,5) (22,6) (8,7) ( - ) (63,9) (24,3) (11,8) (100) Satakunta Varsinais Länsi-Sisä (3,1) (19,4) (21,4) (10,9) (2,6) (57,3) (27,3) (13,0) (100) Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Keski Pirkanmaa Pohjanmaa Pohjois (3,0) (29,3) (31,1) (12,8) ( - ) (75,6) (15,2) (9,1) (100) Kainuu Pohjois-Pohjanmaa yhteensä (3,1) (25,5) (24,6) (10,0) (1,0) (64,3) (22,0) (12,7) (100) (n=204) määrä 13

15 Valmennusjakson kesto kuukausina 2013 AVI Alle 2 kk 2-3 kk 3-6 kk Yli 6 kk Ei tietoa Yhteensä määrä (%) Etelä (20,3) 900 (14,7) (27,3) (32,4) Itä- 360 (14,2) 400 (15,8) 760 (30,0) 770 (30,4) Lappi 280 (14,3) 300 (15,3) 400 (20,4) 300 (15,3) Lounais- 950 (33,1) 450 (15,7) 670 (23,3) 550 (19,2) Länsi-Sisä (19,4) (14,0) (32,0) (28,8) Pohjois 320 (19,5) 340 (20,7) 560 (34,1) 380 (23,2) yhteensä (20,3) (15,2) (28,6) (27,1) (n=204) Työpajavalmennusjakso kestää Suomessa tavallisesti alle kuusi kuukautta. Kuitenkin melkein kolmannes valmennusjaksoista kestää pidempään. Tällöin on mitä ilmeisimmin kyse erilaisten toimenpiteiden ketjusta; kuntouttavasta työtoiminnasta siirrytään työkokeiluun tai työkokeilusta palkkatuettuun työhön, jolloin kokonaiskesto ylittää tyypillisen puolen vuoden jakson. Lounais-Suomessa valmennusjakson kesto on keskimäärin lyhyempi kuin muualla maassa. 14

16 Vuonna 2013 työpajalla olleiden valmentautujien äidinkieli AVI-alueittain Äidinkieli Etelä- Itä- Lappi Lounais- Länsi- Sisä- Pohjois Kaikki yhteensä määrä (%) Kotimaiset kielet (87,9) (96,8) (81,0) (92,0) (90,6) (97,6) (90,5) Ruotsi Saame Vieraat kielet (6,5) (3,2) (1,5) (7,6) (5,9) (1,8) (5,3) Albania Arabia Kurdi Somali Thai Venäjä Vietnam Viro Muu Ei tietoa Yhteensä (n=204) Muut kielet (60): afganistan, afrikaans, azeri, bari, bosnia, bulgaria, burma, dari, englanti, eritrea, espanja, farsi, fula, gambia, ghana, hindi, hollanti, igbo, irak, iran, italia, kayah, kiina, kikongo, kirundi, kongo, kosovo, kreikka, liettua, lingala, malesia, mandinga, namibia, nepal, norja, nuba, pashto, persia, portugali, puola, ranska, romani, saksa, serbia, serbokratia, sinhali, sri lanka, swahili, tagalog, tanska, thai, tigrinja, tsekki, turkki, ukraina, unkari, viittomakieli, visaya, wolof. Noin viidellä prosentilla valmentautujista äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi. Osuus on sama kuin Suomen väestössä on äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia (5,3 %). 4 Venäjänkieliset ovat suurin vieraskielinen ryhmä pajoilla. Muita suuria kieliryhmiä ovat arabian- ja somalinkieliset. Työpajojen valmentautujat puhuvat äidinkielenään kaikkiaan noin 60 eri kieltä. 4 Tilastokeskus (Väestörakenne 2013): 15

17 Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan AVI-aluettain, 2013 (n=204) Ohjaava taho Etelä- Itä- Lappi Lounais- Länsi- Sisä- Valmentautujien ohjautuminen työpajatoimintaan, Pohjois yhteensä määrä % Työvoimahallinto (47,7) Koulutuksen järjestäjät (7,6) KELA (1,4) Sosiaalijaterveystoimi (14,1) Kriminaalihuolto (0,8) Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö (0,2) Suoraan (6,8) Etsivä (5,9) Time Out (0,2) Mielenterveyspalvelu (2,8) Muu (5,4) Ei tietoa (7,2) Kaikki yhteensä (100) Ohjaava taho määrä muutos % Työvoimahallinto ,6 Koulutuksen järjestäjät ,5 KELA ,2 Sosiaalijaterveystoimi ,8 Kriminaalihuolto * * ,6 Työeläkelaitos tai vakuutusyhtiö * * ,5 Suoraan ,3 Etsivä * * ,0 Time Out * * * * Mielenterveyspalvelu * * ,5 Muu * * ,0 Ei tietoa ,3 Kaikki yhteensä ,5 (2013: n=204) Suurin osa valmentautujista ohjautuu työpajoihin työvoimahallinnon kautta, mutta yhteistyö TE-toimistojen kanssa on vähentynyt vuoden 2010 jälkeen. 5 Yhä suurempi osa valmentautujista ohjautuu suoraan työpajoille. Tätä selittänee osaltaan se, että työpajatoiminnan kattavuus on laajentunut valtakunnallisesti ja toiminnasta on saatavilla tietoa enenevissä määrin mm. verkon kautta. Kyselyn avoimessa kommenttiosuudessa muutamat toivat esiin, että etsivään nuorisotyöhön panostaminen on parantanut nuorten tavoitettavuutta ja kontaktien löytymistä merkittävästi. 5 Jos valmistautuja tulee suoraan tai muiden kuin TE-palveluiden kautta työpajalle, mutta sopii myöhemmin työvoimahalllinnon kanssa tuesta, tilastoissa hänet saatetaan luokitella suoraan TE-toimiston kautta pajalle tulleeksi. 16

18 Valmentautujat toimenpiteittäin 2011 ja 2013 ja sukupuolen mukaan* Toimenpide Yhteensä muutos Naiset Nuoret määrä % % % Työkokeilu/ Työharjoittelu ** ,3 37,4 74,1 Kuntouttava työtoiminta ,4 36,2 53,7 Palveluohjaus ,7 34,1 72,1 Palkkatuki/työsuhde ,3 39,1 45,4 Ammatillisen koulutuksen opiskelijana ,9 42,4 87,7 Sosiaalitoimen ennalta ehkäisevät tukitoimet ,5 43,3 54,5 Työ- ja toimintakyvyn arviointi ,2 34,7 58,2 Työvoimapoliittinen koulutus ,7 42,6 63,1 Peruskoulun oppilaana ,5 43,1 36,6 Pajakoululaisena ,8 32,8 55,2 Ammatillinen erityisopetus ,4 40,6 89,7 Mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus ,0 35,8 97,0 Työelämävalmennus ,7 36,8 98,5 Oppisopimus ,6 51,0 72,8 Peruskoulun TET-jakso ,3 23,5 96, Valmentautujat toimenpiteitäin (n=204) *useita vastausvaihtoehtoja **työharjoittelutoimenpidettä ei ollut enää v Valmentautujista suurin osa osallistuu joko työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan. Näiden kahden toimenpiteen määrä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Osaltaan muutos heijastelee myös käytössä olevien lakien ja niistä johtuvien toimenpiteiden muutosta. Valmentautujat voivat osallistua pajajakson aikana useampaan toimenpiteeseen. Esimerkiksi, jos asiakas siirtyy työ- ja toimintakyvyn arviointijakson jälkeen palkkatuettuun työhön, hän näkyy tilastossa molempien toimenpiteiden kohdalla. Kyselyn mukaan valmentautujat osallistuivat keskimäärin noin 1,3 toimenpiteeseen vuonna

19 Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (kaikki valmentautujat) (n=204) Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Lukion oppimäärä Ylioppilas AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä Etelä Itä Lappi Lounais Länsi-Sisä Pohjois yhteensä AVI määrä % (1,3) (1,5) (38,0) (1,3) (4,0) (25,1) (1,2) (1,7) (25,9) (100) Valmentautujien koulutustaustat vuonna 2013 (< 29-vuotiaat nuoret) (n=204) AVI 2. asteen ammatillinen tutkinto määrä Peruskoulussa Peruskoulu keskeytynyt Peruskoulu Suurin osa nuorista valmentautujista on päättänyt peruskoulun tai toisen asteen koulutuksen. Pelkästään peruskoulupohjalla on miltei puolet nuorista ja toisen asteen ammattillisen tutkinnon suorittaneita on lähes neljännes. Lukion käyneitä on verrattain pieni määrä. Pienellä osalla valmentautujista (alle neljä prosenttia) on peruskoulu käynnissä tai se on kokonaan keskeytynyt. Valitettavasti kaikki työpajat eivät ole keränneet tietoja valmentautujien koulutustaustasta, joten joidenkin alueiden kohdalla ei tietoa vastausten osuus on niin suuri, että alueellinen katsaus ei tässä suhteessa ole mielekäs. Erityisesti Lapin työpajoilta puuttuu paljon koulutustietoja. Lukion oppimäärä Ylioppilas 2. asteen ammatillinen tutkinto AMK / yliopisto tutkinto Muu / Ulkomailla suoritettu tutkinto Ei tietoa Yhteensä määrä Etelä Itä Lappi Lounais Länsi-Sisä Pohjois yhteensä määrä % (2,0) (1,9) (46,0) (1,5) (5,4) (25,2) (0,7) (0,9) (16,3) (100) 18

20 4 Työpajojen henkilöstö Tässä luvussa tarkastellaan työpajoilla työskentelevien ammattilaisten koulutustaustaa, työtehtäviä ja työsuhteiden laatua. Työpajojen henkilöstön koulutustausta* Yliopisto/ Yliopisto AMK Työtehtävä AMK 2. aste Ei amm. koulutus Yhteensä määrä määrä % määrä % määrä % määrä % Valmentajat , ,8 50 3, Työvalmentaja , ,1 50 5, Yksilövalmentaja , ,0-0, Etsivä työpari , ,9-0, Hallintotehtävät , ,4 10 1, Johto , ,7-1, Kehittäminen ja suunnittelu , ,0-1, Muu hallintotehtävä , ,8-2, Muu , ,5 20 8, Yhteensä , ,8 70 3, (n= 200) *tieto henkilöinä Noin puolella työpajojen henkilöstöstä on korkea-asteen koulutus. Yksilövalmentajista yli 75 % on joko AMK- tai yliopistotutkinto. Työvalmentajilla on muuta henkilöstöä useammin toisen asteen koulutus. Työpajojen henkilöstön työsuhteet 2013 (n=200) 19

21 Valmentajista 72 prosentilla oli vakituinen tai vakituisluonteinen työsuhde. Vakituisluonteisella työsuhteella tarkoitetaan tässä : - toistaiseksi voimassa olevia työsuhteita tai - yli kaksi vuotta työpajalla työskennelleitä tai - AVIen myöntämän työpajatoiminnan valtionavustuksen avulla palkattuja tai - opetus- ja kulttuuriministeriön etsivän nuorisotyön valtionavustuksella palkattuja etsiviä nuorisotyöntyöntekijöitä. Työpajojen henkilöstön tehtävät vuonna 2013* *htv. tulokset eivät ole suoraan verrattavissa seuraavien taulukoiden kanssa, koska niissä on kysytty henkilötyövuosien sijaan henkilöstömääriä; yhteensä 1870 htv. **sis. Kehittämis- ja suunittelutehtävät/ työpajojen johtotehtävät (n=201, neljä pajaa eivät olleet ilmoittaneet valmentajien tietoja). Yhteensä työpajoilla työskenteli vuonna 2013 noin 2000 ihmistä. Yli 70 % henkilöstöstä työskenteli valmentajina ja 15 % muissa tehtävissä, kuten toimistotyöntekijöinä, avustajina, asiakaspalvelijoina tai tuotantoon ja palveluihin liittyvissä tehtävissä, talous- ja velkaneuvojina tai urasuunnittelijoina. 20

22 5 Työpajojen hallinto ja organisoituminen Tässä luvussa tarkastellaan työpajatoiminnan organisoitumista, sen keskeisiä toimintamuotoja ja työmenetelmiä sekä yhteistyötä. Työpajatoiminnan organisoituminen Organisaatiomuoto Työpajat Valmentautujat määrä % määrä % Kunnallinen organisaatiomuoto , ,1 Kunta* , ,9 Seutukunta 7 3, ,0 Kunta-/Koulutuskuntayhtymä 8 3, ,2 Rekisteröity yhdistys/järjestö 40 19, ,2 Säätiö 22 10, ,8 Muu** 6 2, ,8 Ei tietoa 1 0,5 20 0,1 Yhteensä *ml kunnallinen liikelaitos **mm. osakeyhtiö Työpajat voivat olla hallinnollisesti kunnallisia, seutukunnallisia tai kuntayhtymän, säätiön, yhdistyksen tai jonkun muun tahon ylläpitämiä. Enemmistö työpajoista on kuntien ylläpitämiä. Säätiömuotoiset pajat ovat keskimääräistä suurempia ja palvelevat joka kolmannesta valmentautujista, vaikka säätiöpajojen osuus on vain 11 %. Työpajalla tehtävät työt vaihtelevat suuresti, ne muovautuvat yleensä paikallisten tarpeiden mukaan. Perinteisimmät alat ovat metalli-, puu-, tekstiili- ja auto- ja kuljetusala. Työpajoilla tehtäviä tarjoutuu myös muun muassa puisto- ja muissa vihertöissä, kierrätyksessä, median ja viestinnän parissa, toimistotöissä, keittiö- ja puhdistuspalveluissa sekä koti- ja kiinteistöpalveluissa. 21

23 Työpajan toimintamuodot n=204; eri vaihtoehtoja Muut esim. avotyötoiminta, ECDL-tietotekniikkakoulutus, kesätyö, koulutuspalvelut, maahanmuuttajille suunnatut työvoimakoulutukset, MAST, metallipaja -yhteistyö ammatti-instituutin kanssa, (mielenterveys)kuntoutujien työkuntoutus, opiskeluun valmennus, oppilaitoksien työharjoittelujaksot, pajojen yhteistyön koordinointi, ryhmätoiminta, työkokeilu, yksilövalmennus ja tuettu työtoiminta (SHL 27 e ja d). Työpajat valmentavat, kouluttavat ja kuntouttavat. Yleisin toimintamuoto on valmennus. Valmennus työpajalla noudattaa kasvatuksellisia ja pedagogisia periaatteita. Työn sisällöt vaihtelevat, sillä toiminnalla pyritään vastaamaan valmentautujan tarpeisiin hänen tilanteensa mukaisesti. Valmennuksen erityispiirteitä ovat valmentautujalähtöisyyden lisäksi yhteisöllisyyden rakentaminen, sosiaalinen vahvistaminen sekä joustavuus. Työvalmennuksella tarkoitetaan tiettyjen tehtävien, taitojen ja yleisten työelämätaitojen oppimisen tukea, sekä yhteistoimintaa muiden valmentautujien kanssa. Työvalmennuksen tukena käytetään työtä ja on tärkeää, että tehtävät ovat vaatimustasoltaan mielekkäitä. Valmentaja auttaa valmentautujaa tunnistamaan omaa osaamistaan. Valmentautuja tulee työvalmennuksen aikana tietoiseksi kyvyistään ja niiden kasvamisesta. Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä on säädetty laissa kuntouttavasta työtoiminnasta. Siinä kunnat velvoitetaan järjestämään pitkään työttöminä olleille, työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saaville henkilöille toimintaa, jolla parannetaan heidän edellytyksiään työllistyä avoimilla työmarkkinoilla. Kunnan ja TE-palveluiden edustaja sekä valmentautuja laativat yhteistyössä valmentautujalle aktivointisuunnitelman, johon kuntouttava työtoiminta perustuu. 6 6 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta ( /189). 22

24 Starttivalmennus on työpajan matalimman kynnyksen palvelua. Se vastaa kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden yksilöllisiin kuntoutuksellisiin tarpeisiin. Starttivalmennus perustuu kokonaisvaltaiselle, arjessa tapahtuvalle tavoitteelliselle työskentelylle. Valmentautujalle tarjotaan sekä yksilöllistä että vuosovaikutussuhteita tukevaa ryhmämuotoista valmennusta. Valmentautujan arjen- ja elämänhallinnan lisäksi tuetaan moniammatillisen verkoston työtä sekä valmentautujan kiinnittymistä muihin tarvittaviin palveluihin. 23

25 Työpajojen menetelmät Työpajojen yksilövalmennuksessa perehdytään valmentautujan elämäntilanteeseen kokonaisvaltaisesti. Siinä tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi. Eräs yksilövalmennuksen menetelmä on ryhmävalmennus, jossa valmentautujien arki-, työelämä- ja vuorovaikutustaitoja kehitetään toiminnallisin menetelmin vertaisryhmässä. 7 Työpajojen käyttämät menetelmät tukevat työpaja-aikaisten yksilöllisten suunnitelmien laatimista, oman toiminnan arviointia sekä tulevaisuuden suunnitelmien rakentamista. Toimilla pyritään löytämään mielekkäitä yksilöllisiä koulutus- ja työelämäpolkuja sekä tukemaan valmentautujien arjen toimia, terveyttä, vapaa-ajan aktiviteetteja sekä asumista. n=204; eri vaihtoehtoja. *Muut esim. elämänhallinnan ja sosiaalisen vahvistamisen ns. pedagoginen ohjelma, asumisen ohjaus, koulutus, seminaarit, työkokoukset, tapahtumat, omaehtoinen liikunta, vapaaliput kuntosalille ja uimahalliin, parisuhde- ja vanhemmuusvalmennus, Melba, Imba ja OsaajaPlus, -ryhmävalmennukset, säännöllinen yhteydenpito, terveystarkastukset, toiminnallinen kielikoulutus. Työpajat ilmoittivat keskimäärin 11 eri toimintamenetelmää. Lähes kaikki työpajat ilmoittivat, että ne käyttävät henkilökohtaista suunnitelmaa pajajaksoille menetelmänä. 7 Hämäläinen & Palo (2014): Työpajapedagogiikka Valmennuksen pedagogisia lähtökohtia työpajalla. Helsinki (sivu 53). 24

26 Työpajojen yhteistyö oppilaitosten kanssa Peruskoulu Oppilaitos Etelä- Itä- Lappi Lounais- Länsi- Sisä- Pohjois yhteensä osuus % 70,5 86,4 87,5 71,4 71,4 83,3 75,5 Ammattilinen oppilaitos Lukio osuus % 95,5 95,5 93,8 85,7 93,7 95,8 93,1 osuus % 31,8 36,4 56,3 42,9 42,9 54,2 42,2 n=204 Useimmat työpajat tekevät yhteistyötä oppilaitoksien kanssa. Yleisin yhteistyömuoto ovat kokoukset. Peruskoulujen kanssa TET-jaksot ja peruskoulun oppimäärän osasuorittaminen työpajalla ovat yleisiä yhteistyömuotoja. Työpajoista yli 93% tekee yhteistyötä ammatillisten oppilaitosten kanssa. Yhteistyömuodot ovat esimerkiksi työpajanuorten tutustuminen oppilaitokseen, työssäoppimisjakso ja oppilaitoksesta eronneiden rekrytointi työpajalle. 25

27 26

28 Tämä raportti on yhteenveto Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallisesta työpajakyselystä vuodelle Kysely on suunnattu ensisijaisesti niille työpajoille, jotka saivat toimintaansa nuorten työpajatoiminnan kansallista valtionavustusta vuonna Lisäksi Suomessa toimii työpajoja, jotka eivät saa tai hae tätä avustusta, koska ne palvelevat vain aikuisia tai saavat rahoituksensa muista lähteistä. Näiden työpajojen osallistuminen kyselyyn oli vapaaehtoista, ja vain muutamat niistä osallistuivat. Kysely kattaa miltei kaikki nuorten työpajoille tarkoitettua valtionavustusta saavat työpajat ja pienen osan aikuisten pajoista. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 204 eri organisaatiota.