1. SÄÄTIÖ 2. PIIRI 3. KLUBI 4. ADRESSIT 5. RITARIT

Transkriptio

1 ARS-lionin kansio LC 1. SÄÄTIÖ 2. PIIRI 3. KLUBI 4. ADRESSIT 5. RITARIT Tämä kansio on tarkoitettu klubin ARS-lionin käsikirjaksi. Piirin osioon voi piirin ARS-toimikunta lisätä omia sivujaan, klubin osioon ARS-lion tekee omia, klubia koskevia lisäyksiä.

2 Arne Ritari-säätiö. Arne Ritari-säätiö perustettiin Hämeenlinnan valtakunnankokouksessa 1986, perustajana oli Suomen Lions-liitto ja alkupääomaksi merkittiin markkaa. Säätiö tukee sääntöjensä puitteissa (liite 1) klubien, piirien ja liiton aktiviteetteja ja muutakin lionstoimintaa. Se kartuttaa varojaan ottamalla vastaan lahjoituksia etupäässä adressi- ja ritarimaksujen kautta. Säätiön pääoma on kohonnut euroon, mutta turvallisen sijoituspolitiikan ansiosta ei sijoitustoiminta anna mahdollisuutta mittavien apurahojen jakoon. Vuosittain jaettavat apurahat perustuvat varainhankintaan (adressimyyntiin ja ritarimaksuihin) ja ovat noin puolet varainhankinnan nettotuotosta, lopuilla maksetaan hallintokustannukset ja kartutetaan säätiön pääomaa. Säätiön toimintaa ohjaa hallitus, johon kuuluu Suomen Lions-liiton edellisen vuoden puheenjohtaja ja kuusi liiton hallituksen nimeämää jäsentä. Jäsenistä kaksi vaihtuu vuosittain. Säätiön hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin, joka voi olla myös ulkopuolinen. Säätiön asioita hoitaa hallituksen valitsema asiamies. Koska palkattua työvoimaa ei säätiöllä ole, hoitavat hallituksen jäsenet säätiön erilaisia tehtäviä, kuten adressien markkinointia, kontakteja piirien ARS-puheenjohtajiin ja toiminnan kehittämistä. Jokaisessa piirihallituksessa on ARS-puheenjohtaja, joka valitsee ARS-toimikunnan. Puheenjohtaja yhdessä toimikunnan kanssa ylläpitää ja kouluttaa klubien ARS-lioneita, markkinoi adresseja ja edesauttaa hyvien palveluaktiviteettien löytämistä apurahojen kohteeksi. Klubien edellytetään nimeävän ARS-lionin toimimaan klubinsa kontaktihenkilönä säätiön asioissa. Hänen tehtävänään on tiedottaa säätiön asioista klubille ja hoitaa adressien myyntiä klubin jäsenille. ARS-lion hankkii adresseja piirin ARS-toimikunnalta, myy niitä klubin jäsenille ja valvoo, että klubi suorittaa adressimaksut säätiön tilille. Hän toimii myös klubin asiantuntijana ritari- ja apurahahakemuksia tehtäessä. Kuka oli Arne Ritari? Säätiö on perustettu vuonna 1986 tukemaan klubien palvelutoimintaa ja lionstoimintaa yleisesti. Kuka oli Arne Ritari, jolta säätiömme on saanut nimensä? Arne Ritari oli kanadansiirtolaisten Tuomas ja Justiina Ritarin poika, joka syntyi Seinäjoen Soukkajoella Hänen äitinsä teki raskaan laivamatkan Suomeen lapsensa synnyttämiseksi ja matkusti sen jälkeen takaisin uuteen kotimaahansa. Pojalle alun perin annettu nimi Aarne muuttui Kanadassa Arneksi.

3 Arne varttui nuorukaisesta mieheksi tehden erilaisia töitä ja opiskelemalla työn ohessa. Hän menestyi vakuutus- ja matkailualalla, hänellä oli oma matkatoimisto Sudburyssä (Supperissa). Hän avioitui suomalaisen Kaarina Heinosen kanssa Arne tapasi liikeasioissa Melvin Jones nimisen miehen; tästä muodostui elinikäinen ystävyys. Arne liittyi mukaan Melvinin perustamaan järjestöön, hän oli 63 vuotta LC Sudburyn 100 prosenttinen jäsen. Arne Ritari saapui Suomeen 1948 matkatoimistonsa asioissa; olivathan Olympialaiset Helsingissä Hän kertoi liiketuttavilleen kansainvälisestä lions-aatteesta, mutta aika ei ollut vielä kypsä lions-klubin perustamiseen Suomeen. Tämä tapahtui sitten 1950, jolloin perustettiin LC Helsinki- Helsingfors, jonka kummiksi tuli Arne Ritari. Arnea on sittemmin pidetty koko Suomen lionstoiminnan kummina. Hän teki sen jälkeen useita matkoja Suomeen ja oli mukana 1986 Hämeenlinnan valtakunnankokouksessa, jossa perustettiin Arne Ritari-säätiö. Hän ei aluksi ollut innostunut säätiön ehdotetusta nimestä, koska hän pelkäsi sen johtavan jonkinlaiseen henkilöpalvontaan. Kun hänelle oli selvitetty säätiön tarkoitus ja toimintaperiaatteet antoi hän mielihyvin nimensä säätiöllemme. Kun säätiöön perustettiin Arne Ritari-kilta, valittiin Arne Ritari sen jäseneksi numero 1. Arne Ritari kuoli xx.yy.zz Arne Ritari-säätiön säännöt 1 Säätiön nimi on Arne Ritari -säätiö ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena on tukea ja edistää Suomen lionsklubien hyväntekeväisyyteen johtavia aktiviteetteja sekä vaalia Suomen lionstoiminnan kummin, Arne Ritarin, elämäntyötä maamme lionstoiminnan perustamisessa. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto r.y:n jäsenklubien omille ja yhteisille piiri- tai liittotason aktiviteeteille sekä tukemalla muutenkin suomalaista lionstoimintaa. 3 Säätiön peruspääoma on satatuhatta ( ) markkaa. Säätiön varat on sijoitettava varmalla ja tuloa tuottavalla tavalla. Säätiöllä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja sekä kartuttaa omaisuuttaan muillakin tavoin, ei kuitenkaan harjoittamalla liiketoimintaa. Säätiö voi perustaa yhdessä Suomen Lions-liitto r.y:n kanssa lionstoimintaa tukevia sellaisia rahastoja, joiden varoja voidaan käyttää vain 2 :ssä mainittuihin tarkoituksiin.

4 4 Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu vuosittain vaihtuva Suomen Lionsliitto r.y:n edellisen toimikauden puheenjohtaja sekä kuusi jäsentä siten, että näistä kuudesta jäsenestä kausittain on kaksi jäsentä erovuorossa. Valittaessa hallitusta ensimmäistä kertaa, määrätään erovuoroisuus arvalla. Erovuoroon tullutta jäsentä ei voi valita uudelleen. Toimikausi on sama kuin tilikausi. Hallituksen valitsee perustajayhdistyksen hallitus viimeistään kesäkuussa pidettävässä kokouksessaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus valitsee myös säätiön sihteerin ja muut tarpeelliset toimihenkilöt ja määrää heidän palkkionsa. 5 Kutsu hallituksen kokouksiin toimitetaan todistettavalla tavalla kirjallisesti kullekin jäsenelle vähintään viisi päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot hallituksen jäsenille toimitetaan samalla tavalla. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kolme hallituksen jäsentä. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, mikäli näistä säännöistä ei muuta johdu. Äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaalit arvalla, mutta muissa asioissa tulee voimaan se mielipide, johon kokouksenpuheenjohtaja on yhtynyt. 6 Säätiön nimen kirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja yhdessä tai toinen heistä yhdessä hallituksen muun jäsenen tai hallituksen siihen valtuuttaman säätiön toimihenkilön kanssa. 7 Hallituksen jäsenelle ei makseta kokouspalkkiota. Kokousmatkakulut suoritetaan perustajayhdistyksen matkustussäännön mukaisesti. 8 Hallitus kokoontuu vuosikokoukseen kunkin vuoden elokuussa. Vuosikokouksessa vahvistetaan hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös. Niin ikään päätetään talousarviosta kulumassa olevalle vuodelle, määrätään mahdolliset palkat ja palkkiot ja valitaan kaksi tilintarkastajaa ja näille varamiehet. Tilintarkastajista ainakin toisen ja tämän varamiehen tulee olla KHT- tai HTM-tilintarkastajia.

5 9 Säätiön tilivuosi on Tilit ja hallituksen kertomus, säätiön toiminnasta edellisenä kautena on toimitettava vuosikokouksen jälkeen tilintarkastajille, joiden on annettava kertomuksensa syyskuun kuluessa. Mikäli tilintarkastajien kertomus antaa aihetta, on hallituksen kokoonnuttava lokakuun loppuun mennessä päättämään toimenpiteistä, joita tilintarkastuskertomus aiheuttaa. 10 Oikeaksi todetut jäljennökset tilinpäätöksestä, tilintarkastajien lausunnosta ja toimintakertomuksesta sekä tarvittavat tiedot hallituksen vuosikokouksen pöytäkirjasta on marraskuun loppuun mennessä toimitettava patentti- ja rekisterihallitukselle. Hallituksen jäsenen ja nimenkirjoittajien vaihtumisesta on viivytyksettä tehtävä ilmoitus patentti- ja rekisterihallituksen säätiörekisteriin. 11 Säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, mikäli vähintään neljä hallituksen jäsentä sitä kannattaa. Sääntömuutokselle on saatava patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus. Säätiön lakkauttamisesta päätetään samassa järjestyksessä. 12 Jos säätiö lakkautetaan, käytetään säätiön varat hallituksen päättämällä tavalla lionstoimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Perustettu: KVN Kankaanpää Säätiörekisteri nro 2483/ Sääntömuutos: Arne Ritari -säätiön hallitus , Pat.- ja rekist.hallitus/säätiörekisteri ARNE RITARI-SÄÄTIÖ RS PALKITSEMINEN SÄÄTIÖN PUITTEISSA. 1. Huomionosoituksen välineenä on säätiön viiri. Huomionosoitus voidaan myöntää henkilön tai klubin merkkipäivänä. Se voidaan myöntää myös klubille tai henkilölle, joka on merkittävästi vaikuttanut säätiön varojen kartuttamiseen. Ehdotuksen klubista tekee ARS-toimikunnan puheenjohtaja ja henkilöstä klubi. Säätiön asiamies esittelee ehdotuksen säätiön hallitukselle, joka tekee päätöksen. 2. Huomionosoituksen välineenä on kunniakirja.

6 Klubi voidaan palkita kunniakirjalla hyvin onnistuneen adressimyynnin takia. Ehdotuksen klubista tekee säätiön asiamies hallitukselle, joka tekee päätöksen. 3. Huomionosoituksen välineenä on ansiomerkki. Leijonalle voidaan myöntää yhden, kahden tai kolmen ruusukkeen ARS-ansiomitali. Yhden ruusukkeen ansiomerkki, joka myönnetään ansiokkaasta toiminnasta klubi-, piiri- tai liiton tasolla tai säätiön hallituksessa säätiön päämäärien hyväksi. Ehdotuksen voi tehdä piirin ARS-toimikunnan puheenjohtaja säätiön asiamiehelle ja säätiön asiamies piiri- ja liittotasolla hallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen. Kahden ruusukkeen ansiomerkki, joka myönnetään erittäin ansiokkaasta toiminnasta piirin ARS-toimikunnan puheenjohtajana tai säätiön hallituksen jäsenenä. Ehdotuksen tekee säätiön asiamies tai hallituksen jäsen hallitukselle, joka tekee lopullisen päätöksen. Kolmen ruusukkeen ansiomerkki, joka myönnetään pitkäaikaisesta ja erittäin ansiokkaasta toiminnasta säätiön hyväksi. Ehdotuksen tekee säätiön asiamies tai hallituksen jäsen. Hallitus tekee lopullisen päätöksen. Kolmen ruusukkeen ansiomerkki edellyttää joko yhden tai kahden ruusukkeen ansiomerkin olemassaoloa. 4. Piiriä säätiön hallitus voi kannustaa myöntämällä raha-apurahan hyvin onnistuneen adressimyynnin takia. MYÖNNETYISTÄ PALKITSEMISISTA SÄÄTIÖN ASIAMIES PITÄÄ LUETTELOA, JOKA JULKISTETAAN SÄÄTIÖN VUOSIKERTOMUKSESSA. Hyväksytty säätiön hallituksen kokouksessa Klubin ARS-lionin oma sivu Säätiön asiamies: Timo Haasto p Säätiön pankkitili: Säätiön Internet osoite:

7 Adressimyynti. Jokainen leijona käyttää useita adresseja vuodessa onnitteluihin tai surunvalitteluihin. Arne Ritarisäätiöllä on adressi, jonka tuotolla avustetaan klubien palveluaktiviteetteja sekä tuetaan lionismin kehitystä Suomessa. Käyttäkäämme siis järjestömme omaa adressia varsinkin kun se on erittäin monipuolinen, samaa adressia voidaan käyttää sekä ilon että surun päivänä. Adressissa on kolme vaihdettavaa kuvaa, jotka voi valita tilanteen mukaan; voi myös tulostaa tyhjälle arkille minkä tahansa kuvan, joka sopii tilanteeseen. Adresseja on saatavissa piirin ARS-toimikunnan puheenjohtajalta, joka markkinoi adresseja piirin eri tilaisuuksissa. Häneltä adresseja voi tilata myös puhelimitse tai sähköpostilla, jolloin toimitus tapahtuu postitse. Klubin kannattaa hankkia kerralla suurempi määrä adresseja, niitä voi sitten klubikokouksessa ostaa ARS-lionilta. Kätevintä on, jos klubin jokaisella jäsenellä on vähintään yksi adressi kotona, samaa adressiahan voi käyttää eri tilanteissa. Kun adressi on käytetty, ostetaan seuraavassa klubikokouksessa uusi. Koska kaikilla ei ole valmiuksia adressin kirjoittamiseen tietokoneella, olisi hyvä jos klubissa olisi joku, jolta voi pyytää apua adressin tekstittämiseen. Toki adressin voi tekstittää myös käsin, ilman mitään apuneuvoja. Klubi maksaa adressit säätiölle aktiviteettitililtään. Maksu suoritetaan säätiön pankkitilille käyttäen klubiviitettä, viitteen saa piirin ARS-puheenjohtajalta. Klubin jäsenen ostaessa adresseja suoraan säätiöltä (esim. liiton toimistosta), on maksettaessa käytettävä klubiviitettä. Jäsenen ostaessa adresseja klubilta maksulla hyvitetään aktiviteettitiliä. Säätiö seuraa adressimaksujen kertymistä klubeittain, kotimaisen 100 prosentin presidentin palkinnon edellytyksenä on joko Lions-ritarin hankkiminen klubiin tai vähintään 10 adressin osto. Säätiöllä on myös adressimyyntikilpailuja, tulos ratkaistaan klubiseurannan avulla. Arne Ritari-kilta. Arne Ritari-säätiö perusti v Arne Ritari-killan, jonka säännöt ovat 5.2. Kun lion hyväksytään killan jäseneksi, hänelle myönnetään Lions-ritarin nimi ja arvo. Jäsenyyden perusteet ovat sääntöjen pykälässä 3: Jäsenyyttä voi anoa vain Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubin hallitus klubin omalle

8 jäsenelle. Klubi voi hakea jäsenyyttä vain sellaiselle jäsenelleen, oka on ollut jäsen vähintään 5 vuotta ja toiminut aktiivisesti klubin eri tehtävissä ja/tai aktiviteeteissa useina toimikausina. Tekemällään hakemuksella klubi vakuuttaa, että ko. lion täyttää em. jäsenyysehdot. Lions-ritarin nimityksestä on tullut suosittu tapa muistaa ansioitunutta klubin jäsentä, ritareita on jo yli kuusisataa. Ritariarvon hankkiminen on arvokkain tapa klubille palkita jäsentään paikkakunnan, piirin tai koko maan alueella tapahtuneesta merkittävästä palvelutyöstä. Klubeissa on erilaisia menetelmiä palkitsemisesta päättämiseksi, klubikokous on varmastikin väärä foorumi tässä asiassa. Hyvään hallintotapaan kuuluu varata aktiviteettirahoista jäsenyysmaksu budjettikäsittelyn yhteydessä. Päätös tehdään hallituksen kokouksessa, ellei palkittava satu olemaan hallituksen jäsen; hallitus voi myös antaa valtuudet presidentille. Kun päätös on tehty, täytetään ritarihakemus, joka on sivulla 5.3 ja löytyy myös netistä. Hakemukseen kuuluu lyhyt ansioluettelo ja se lähetetään presidentin allekirjoituksella varustettuna säätiön toimistoon. Killan jäsenyysmaksu (tällä hetkellä 850 euroa) suoritetaan säätiön tilille samanaikaisesti anomuksen jättämisen kanssa. Hakemukseen on syytä merkitä julkaisupäivä, josta nähdään kiireellisyys ja myös salassapitoaika. Hakemuksen käsittely ja kilven sekä merkkien toimitus kestää kaksi viikkoa, ellei asialla ole kiire; tällöin kannattaa ottaa yhteyttä säätiön asiamieheen, jolloin toimitusaikaa voidaan lyhentää ratkaisevasti. Materiaali toimitetaan hakemuksessa nimetylle yhdyshenkilölle. Hakemus käsitellään säätiössä virkamiestyönä, jolloin varmistetaan, että hakija täyttää pykälän 3 kriteerit. Käytännössä Lions-ritariksi hyväksymisen tekee klubin hallitus, säätiön hallitus hyväksyy jäsenyyden muodollisesti jälkikäteen. Ritariksi nimittäminen tapahtuu juhlallisesti joko Charter-juhlassa, klubikokouksessa tai saajan merkkipäivävastaanotolla. Enenevässä määrin on otettu käyttöön ritariksi lyöminen miekanlappeen kosketuksella. Lyöjänä tulisi olla Lions-ritari tai säätiön hallituksen jäsen, nimittämisen jälkeen ojennetaan uudelle ritarille ritarikirja, arki- ja juhlamerkit ja ladylle ladymerkki. Ritariksi lyöjä tai esim. klubin presidentti onnittelee uutta ritaria ja tuo esille hänen ansionsa palvelutyössä ja esittelee hänet esimerkkinä todellisesta leijonasta. Piirin ARSpuheenjohtajalta tai säätiön asiamieheltä saa apua ritaritilaisuuden suunnittelussa. Arne Ritari-killan säännöt 1. Jäsenyyden myöntää Suomen Lions-liitto ry:n Arne Ritari-säätiön hallitus

9 2. Lions-ritari-jäsenyyden tunnukseksi annetaan lionille jäsenyystodistus sekä killanjuhla- ja arkimerkki. Jäsenyystodistuksen allekirjoittaa sekä Suomen Lions-liitto ry:n että Arne Ritarisäätiön ne henkilöt, joilla on siihen ao. sääntöjen mukaisesti nimenkirjoitusoikeudet.. 3. Jäsenyyttä voi anoa vain Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubin hallitus klubin omalle jäsenelle. Klubi voi hakea jäsenyyttä vain sellaiselle jäsenelleen, joka on ollut jäsen vähintään 5 vuotta ja toiminut aktiivisesti klubin eri tehtävissä ja/tai aktiviteeteissa useina toimikausina. Tekemällään hakemuksella klubi vakuuttaa, että ko. lion täyttää em. jäsenyysehdot. 4. Vapaamuotoiset hakemukset lähetetään osoitteella Suomen Lions-liitto ry/ Arne Ritari-säätiö, Kirkonkyläntie 10, Helsinki. Määräaikoja hakemuksen jättämiselle ei ole. 5. Säätiön hallitus päättää jäsenyydestä heti hakemuksen saapumista seuraavassa kokouksessa, kuitenkin vain jos jäsenyysmaksu on tätä ennen suoritettu säätiön tilille. 6. Jäsenyysmaksu on 850 EUR, eikä sen suorittamiseen saa liittyä mitään käyttötarkoitusta. Jäsenyysmaksun vahvistaa tarvittaessa uudelleen Suomen Lions-liitto ry:n hallitus säätiön hallituksen esityksestä. 7. Arne Ritari-säätiön hallitus pitää yllä Lions-ritari-jäsenluetteloa. Mahdollisuuksien mukaan jäsenten nimet, esittely tms. julkaistaan myös the Lion-lehdessä ja Lions-vuosikirjassa. 8. Lions-ritari-jäsenet ja kertyneet jäsenmaksut on mainittava Suomen Lions-liitto ry:n vuosikokoukselle esitettävässä säätiön tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. 9. Jäsenyysmaksulla kertyneitä varoja säätiön hallitus saa käyttää vain sääntöjen mukaisiin tarkoituksiin. 10. Näitä sääntöjä voi muuttaa Suomen Lions-liitto ry:n hallitus vain säätiön hallituksen esityksestä. Muutospäätöksen on oltava yksimielinen. Valtakunnankokous Jyväskylä

10 Suomen Lions-liitto ry:n ARNE RITARI -SÄÄTIÖ Lions-ritari -nimityksen hakemus Anomme täten Arne Ritari säätiöltä klubimme jäsenelle LIONS-RITARI-nimitystä. Nimityksen saaja Klubi Liittymisvuosi Lions ansiot Yhteyshenkilö Katuosoite Puhelin Postinro ja kaupunki Julkaisupäivä Allekirjoitukset Anomus toimitetaan Arne Ritari säätiön hallituksen käsittelyä varten osoitteella: Timo Haasto Kauppilankuja 51, Vihti puh: Jäsenyysmaksu 850 maksetaan Arne Ritari säätiön tilille Nordea

11 Apurahat. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubien omille tai yhteisille piiri- ja liittotason aktiviteeteille sekä tukemalla muutenkin suomalaista lionstoimintaa. Säätiön tärkein apurahakohde on klubien palveluaktiviteettien rahoitus, jolloin klubin osuus rahoituksesta on vähintään puolet. Säätiö myöntää myös apurahoja perheille, joita on kohdannut katastrofi kuolemantapauksen tai esim. tulipalon muodossa. Tällöin ei välttämättä vaadita klubilta palvelutyötä tai täyttä 50 prosenttia omarahoitusta. Hakemuksen tulee olla lionsklubin tekemä. Säätiö on myös tukenut piirien ja liiton lionismia edistäviä hankkeita. Apurahan hakeminen tehdään hakulomakkeella. Hakijan nimen (klubi) jälkeen tulevat tarkat osoiteja yhteystiedot sekä tieto aikaisemmin myönnetyistä apurahoista. Klubi voi hakea uutta apurahaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua edellisen myöntämisestä. Avustuskohde ilmaistaan muutamalla sanalla samoin kohteen sijainti. Apurahoja myönnetään vain toteutumattomiin kohteisiin. Mitä suurempi on palvelutyön määrä, sitä paremmin hakemus hyväksytään. Huom! Palvelutyötä ei ole klubin rahoitusosuuden hankkimiseksi käytetty aktiviteettityön määrä. Tarkemmat tiedot kohteesta, palvelutyön toteutuksesta ja talousarviosta voivat olla myös yhtenä liitteenä. Hakijan pankkiyhteys (klubin aktiviteettitili) tulee aina merkitä hakemukseen. Hakemuksia hylätään vuosittain: suurin syy on hakemuksen väärä kohde ts. haetaan rahoitusta varainhankinta-aktiviteetille, jota ei ohjesäännön mukaisesti rahoiteta. On kuitenkin puute hyvistä kohteista ts. puhtaista palveluaktiviteeteista, jotka ovat ainutkertaisia eikä vuosittain toistuvia. Säätiö ei myöskään tue Suomen Lions-liiton ohjelmaan kuuluvia kertaluontoisia tai jatkuvia aktiviteetteja (esim. Lions-Quest). Säätiö ilmoittaa kirjeitse päätöksestä, lisätietoja saa säätiön asiamieheltä. Apuraha maksetaan ilmoitetulle pankkitilille. Klubin tulee antaa selvitys apurahan käytöstä kohteen valmistuttua, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua myöntämispäivästä. Jos kohde ei ole tuolloin valmis, on siitä ilmoitettava säätiölle. Ellei kohdetta ole päästy aloittamaan, tulee apuraha palauttaa säätiön tilille. Apurahojen hakemisesta saa lisätietoja piirin ARS -puheenjohtajalta, jolle apurahahakemus tulee toimittaa. Hän lähettää sen saatekirjeellä säätiön asiamiehelle.

12 Apurahojen myöntämisperusteiden OHJESÄÄNTÖ 1(1) 1. Arne Ritari-säätiön hallituksella on oikeus jakaa vuosittain apurahoja, joiden määrä ja saajatahot on määritelty säätiön säännöissä. Tässä ohjesäännössä on määritelty apurahan hakumenettely ja myöntämispäätökseen vaikuttavat asiat. Ohjesäännössä käytetään jäljempänä seuraavia nimityksiä: Hakija on apurahaa hakemaan oikeutettu taho, joka on joko lionsklubi, useat klubit yhdessä tai Suomen Lions-liitto ry. Kohde on aktiviteetti, johon apurahaa haetaan. Hallitus on Arne Ritari-säätiön hallitus Apurahojen hakuperusteista kerrotaan säätiön koulutusmateriaalissa, Internet-sivuilla ja The Lion-lehden sivuilla. Apurahaa voi hakea lionsjärjestön toimintakauden aikana, joka on syystoukokuu. Hallitus käsittelee apuraha-anomuksen seuraavassa kokouksessaan. Käsittelyn tulos ilmoitetaan hakijalle. 4. Apuraha voidaan myöntää vain tuloa tuottamattomaan kohteeseen, joka on suunnittelu- tai aloitusvaiheessa. 5. Myöntämispäätöstä harkittaessa hakijalle katsotaan eduksi omarahoitusosuuden ohella kohteen hyväksi tehtävä palvelutyö. 6. Apuraha voi olla enintään saman suuruinen kuin hakijan kohteeseen panostama rahamäärä.. 7. Apuraha-hakemus tehdään säätiöltä saatavalle lomakkeelle. 8.Hakija, jolle apuraha on myönnetty, sitoutuu antamaan selvityksen hallitukselle apurahan käyttöön liittyvistä asioista. Selvitys annettava välittömästi kohteen valmistumisen jälkeen, kuitenkin viimeistään kahden vuoden sisällä apurahan myöntämisestä. Mikäli kohteen luonne vaatii toisenlaista selvitysaikataulua, siitä tulee sopia kirjallisesti hallituksen kanssa. Jos apuraha on käytetty muuhun kuin hakemuksessa mainittuun tarkoitukseen tai hakija on harhauttanut hallitusta antamillaan tiedoilla myöntäjätahoa tai hakija ei ole antanut vaadittua selvitystä, hallituksella on oikeus periä myönnetty apuraha takaisin joko kokonaan tai osittain.

13 9. Apuraha maksetaan hakijan ilmoittamalle pankkitilille. Myönnetyt apurahat ja niiden saajat julkaistaan vuosittain säätiön toiminta-kertomuksessa Hakija, jolle apuraha on myönnetty, voi hakea uutta apurahaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua myöntämispäätöksestä. Tämä aikarajoitus koskee myös tapausta, jossa apurahaa haetaan uudelleen samaan kohteeseen. Hyväksytty hallituksen kokouksessa

14 Suomen Lions-Liitto ry:n ARNE RITARI SÄÄTIÖ Kirkonkyläntie HELSINKI APURAHAHAKEMUS Käsittely ja päätös (säätiö täyttää) saapumispvm ARS nro Käsittelypvm ja paikka Myönnetty Ei myönnetä Päätösperustelu Anottu summa Käsittelijä Myönnetty summa Käyttöselvityksen saapumispvm Käyttöselvityksen hyväksymispvm Hakemus (hakija täyttää) Hakijan nimi Piiri Vastuuhenkilön nimi Asema Puhelin Osoite Hakijalle on aikaisemmin myönnetty apurahaa AR -säätiöltä vuonna Avustuskohde Kohteen sijainti Toteutusaika Hakijan palvelutyöt kohteen hyväksi (perusteltu arvio ) Kohteen rahoitus tuntia Hakijan rahallinen osuus Muiden tahojen rahallinen osuus Anottava ARS -apuraha Hakijan pankkiyhteys Yhteensä Telekopio Hakijalle ei ole aikaisemmin myönnetty apurahaa Kohteen tarkemmat tiedot ovat liitteinä Palvelutyön tarkemmat tiedot ovat liitteenä Tarkempi talousarvio on liitteenä Oikeaksi todistettu ote hakijatahon kokouksen pöytäkirjasta jossa on päätös apurahan hakemisesta liitteenä Allekirjoitukset (hakija täyttää) Olen tutustunut Arne Ritari säätiön apurahojen myöntämisperusteita koskevaan ohjesääntöön ja sitoudun noudattamaan ohjesäännöissä hakijalle asetettuja velvollisuuksia mikäli apuraha haettuun kohteeseen myönnetään Paikka ja päivämäärä Allekirjoitus Nimenselvennys Piirin ARS -toimikunnan puheenjohtajan allekirjoitus!