Paketti Bolognese. Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen

Transkriptio

1 Paketti Bolognese Mahdollisuuteni vaikuttaa eurooppalaiseen korkeakoulutukseen

2 Sisällys 3 Johdanto: Haluatko vaikuttaa tulevaisuuteesi? 5 Mikä Bolognan prosessi? 6 Bolognan tavoitteet 8 Opiskelijan osallistuminen ja asema 10 Amk-jatkotutkinto = maisteritason tutkinto 12 Opintopisteet ja tutkintotodistuksen liite 14 ECTS-opintopisteet vinkkejä ja avoimia kysymyksiä 15 Elinikäinen oppiminen 17 Liikkuvuus keskeinen teema 18 Kuinka kansainvälistymistä voi edistää? 20 Laatua ammattikorkeakouluun 22 Bolognan prosessi toisella puoliajalla 24 Bolognan prosessi Norjan ammattikorkeakouluissa 26 SAMOK ja ESIB opiskelijan edunvalvojina 27 Linkkejä lisätietoon

3 Haluatko vaikuttaa tulevaisuuteesi? Suomalaisen korkeakoulutuksen kehitys on osa eurooppalaisen korkeakoulualueen jatkuvaa kehitystä. Koulutuksen kansainvälistyminen asettaa meille haasteita - halusimmepa sitä tai emme. Eurooppalaisen korkeakoulualueen luomista kutsutaan ns. Bolognan prosessiksi. Tämä prosessi vaikuttaa joka ikisen korkeakouluopiskelijan arkeen. Lukijalle Tämän lehtisen tarkoituksena on kertoa, mitä nuo vaikutukset ovat ja mitä opiskelijat voivat tehdä vaikuttaakseen omaan koulutukseensa ja siten omaan tulevaisuuteensa. Lehtinen tarjoaa taustatietoa, herättää kysymyksiä ja tarjoaa teemoja vaikutustyöhön omassa ammattikorkeakoulussa. Helsingissä 1. kesäkuuta 2004 Timo Sivonen kansainvälisten asioiden sihteeri SAMOK

4

5 Mikä Bolognan prosessi? Bolognan prosessi sai alkunsa 1990-luvun lopulla, kun 29 maan opetusministerit allekirjoittivat Bolognan julistuksen. Tavoitteeksi otettiin eurooppalaisen korkeakoulualueen luominen vuoteen 2010 mennessä. Miksi? Siksi, että eurooppalaisen koulutuksen kilpailukykyä ja vetovoimaa haluttiin lisätä muihin maanosiin verrattuna. Ja siksi, että eurooppalaiset työmarkkinat tarvitsevat koulutettuja ihmisiä. Suomeksi sanottuna: halutaan kilpailla osaamisesta Yhdysvaltojen kanssa. Vuonna 2000 myös Euroopan unioni otti Lissabonissa tavoitteekseen tulla maailman kilpailukykyisimmäksi ja dynaamisimmaksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi. Bolognan prosessi ei kuitenkaan ole vain EU:n jäsentenvälinen projekti, sillä koulutuspolitiikka ei periaatteessa kuulu EU:n toimivaltaan. Bolognan prosessi onkin vapaaehtoisuuteen perustuva sitoumus kehittää kansallisia koulutusjärjestelmiä yhteisesti sovittujen päämäärien mukaisesti. Näitä päämääriin sitoutuneita maita on tätä nykyä 40, mukana on kaikkien EU-maiden ohella mm. myös Venäjä. Vaikka eurooppalaisen korkeakoulualueen luomisen tausta onkin raadollinen - globalisaatiokilpailuun vastaaminen - ovat sen mukanaan tuomat asiat pääsääntöisesti olleet hyviä. Tämä on johtunut siitä, että kaikki koulutuksen osakkeenomistajat ministeriöistä opiskelijoihin ovat tuoneet mukaan panoksensa.

6 Bolognan tavoitteet Jotta eurooppalainen koulutusalue ei jäisi vain sanahelinäksi, allekirjoittajamaat ovat sopineet tavoitteista ja aikatauluista. Bolognan prosessin seuraava seurantakokous pidetään Bergenissä Berliinissä 2003 sovittiin kolmesta välitavoitteesta, jotka pitäisi toteuttaa Norjan kokoukseen mennessä. (Välitavoitteet vuoteen 2005 mennessä) tutkintojen ja opintosuoritusten tunnustaminen laadunvarmistus kahden syklin tutkintorakenne

7 Näiden tavoitteiden lisäksi allekirjoittajamaat ovat sitoutuneet myös seuraaviin ja yhtä lailla tärkeisiin tavoitteisiin. liikkuvuuden edistäminen ECTS-opintopisteisiin siirtyminen opiskelijoiden osallistuminen elinikäinen oppiminen Euroopan korkeakoulualueen vetovoiman parantaminen eurooppalaisen ulottuvuuden edistäminen on erittäin tärkeä. Eurooppa ei tarvitse samasta puusta veistettyjä, sisällöltään identtisiä tutkintoja saati kaikkiin maihin kopioituja yhteneviä laadunvarmistusjärjestelmiä. Kaikki mainitut tavoitteet liittyvät toisiinsa, eikä niistä siksi saa poimia vain helpoimpia kohtia. Kyseessä ei siis ole mikään à la carte -lista, josta kukin saa valita haluamansa, vaan kaikkien on otettava samaa. Huomioitavaa on kuitenkin se, että kukin maa saa hoitaa käytännön toteutuksen parhaaksi katsomallaan tavalla. Monimuotoisen korkeakoulutuksen periaate

8 Opiskelijan osallistuminen ja asema Ministerien Berliinissä 2003 allekirjoittaman julkilausuman mukaan opiskelijat ovat täysivaltaisia kumppaneita korkeakoulutuksen hallinnossa. Ministerit myös kehottavat korkeakouluja ja opiskelijajärjestöjä etsimään keinoja vahvistaa opiskelijoiden todellista osallistumista korkeakoulutuksen hallintoon. Kuulostaa siltä, mitä me opiskelijat haluamme, eikö? Tämän asian eteen on paikallisissa opiskelijakunnissa tehty ja tehdään jatkuvasti työtä. Huomattakoon

9 silti, että oikeuksien puolesta voi taistella myös vetoamalla siihen, mihin opetusministerit ovat kansainvälisellä tasolla sitoutuneet. Samoin on sosiaalisten asioiden laita: Ministerit korostavat tarvetta luoda opiskelijoille asianmukaiset opiskeluja asumisolosuhteet, jotta he voivat menestyksellisesti saattaa opintonsa päätökseen asianmukaisessa ajassa riippumatta heidän sosiaalisesta tai taloudellisesta taustastaan. Toteutuuko tämä lupaus mielestäsi jo? SAMOK tekee työtä opintotuen eteen valtakunnallisella tasolla, mutta asianmukaisiin opiskelu- ja asumisolosuhteisiin on tehokkainta yrittää vaikuttaa paikallisesti. Lainaukset: Euroopan korkeakoulualueen toteuttaminen, julkilausuma, korkeakoulutuksesta vastaavien ministerien konferenssi, , Berliini.

10 Amk-jatkotutkinto = maisteritason tutkinto Joka ainoaa ammattikorkeakouluopiskelijaa koskettaa se, millainen hänen tutkintonsa rakenne on ja minkä tasoiseksi se tunnustetaan. Yhä tärkeämmäksi asia nousee silloin, kun opiskelija haluaa suorittaa osan tutkintoaan ulkomailla. Tai kun vastavalmistunut ammattikorkeakoulun perustutkinnon suorittaja alkaa etsiä työtä kotimaasta tai maan rajojen ulkopuolelta. Lähtökohtana on, että perustutkinto tuottaa alemman korkeakoulututkinnon (bachelor) pätevyyden. Yhtenä Bolognan prosessin keskeisenä ajatuksena on luoda yleiseurooppalainen, kahteen portaaseen pohjaava tutkintorakenne. Se tulee koostumaan alemmasta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta, jossa alemman suorittaminen antaa oikeuden ylemmän suorittamiseen. Tämän periaatteen pitäisi helpottaa tutkintojen vertaamista toisiinsa riippumatta siitä, missä maassa tutkinto on suoritettu. Samoin sen pitäisi helpottaa liikkuvuutta, kun ammattikorkeakoulun perustutkinnolla voi hakea opiskelupaikkaa maisteriohjelmaan missä tahansa Euroopan maassa. Yhtenäisen tutkintorakenteen myötä on myös helppo osoittaa työnantajalle, minkä tasoisen tutkinnon on suorittanut. Bolognan prosessin myötä suomalaiseen ammattikorkeakouluun ollaan luomassa toisen syklin tutkintoa, jonka on määrä olla samantasoinen kuin ylempi korkeakoulututkinto (master). Ammattikorkeakoulun kilpailukyvyn ja myös opiskelijan jatkomahdollisuuksien kannalta on tärkeää, että ammattikorkeakouluissa on luonnollinen jatkoväylä perustutkinnon suorittaneille. Bolognan tavoitteiden mukaisesti ensimmäisen ja toisen portaan tutkintojen tulisi tarjota eri suuntautumisvaihtoehtoja ja eri profiileja, jotka vastaavat monipuolisesti sekä henkilökohtaisiin että

11 työelämän tarpeisiin. Perustutkinto säilyy jatkossakin työelämään valmentavana koulutuksena. Jatkotutkinto puolestaan toisi aikuisopiskelijalle mahdollisuuden syventää jo hankkimaansa asiantuntemusta työelämän kehittämistehtävissä. Asia on poliittisesti arka, sillä yliopistot haluavat pitää kiinni yksinoikeudestaan ylempään korkeakoulututkintoon. Jatkotutkinnoista tullaan päättämään valtakunnallisella tasolla. Opetusministeriö ja SAMOK kannattavat selkeästi jatkotutkintojen vakinaistamista kokeiluvaiheen jälkeen. Jatkotutkintojen kohtalon ratkaisevat lopulta vaalipiireistään valitut kansanedustajat. Jos jatkotutkinnot vakinaistetaan, on muistettava, että ne eivät ole valmiita ja vaativat jatkossakin suunnittelutyötä. Tässä työssä tarvitaan opiskelijan panosta. opiskelijoiden tulee saada automaattisesti valmistumisen yhteydessä. DS kertoo laajemmin esimerkiksi työnantajalle tai toiselle korkeakoululle minkälaisesta ja minkä tasoisesta tutkinnosta on kyse. Diploma Supplementista on olemassa standardipohja, jota suositellaan kaikkien koulujen käyttöön. Tarkat tiedot DS:n käytöstä ja sisällöstä löytyvät Opetushallituksen Internet-sivuilta Perus- ja jatkotutkintojen tunnustamista eurooppalaisella tasolla helpottaa tutkintotodistusta täydentävä liite Diploma Supplement (DS), joka kaikkien

12 Opintopisteet ja tutkintotodistuksen liite Matti Isokallio ECTS-/DS-neuvonantaja Euroopan komissio ECTS-opintopisteet Vuosi 2005 tulee olemaan isojen muutosten vuosi suomalaisessa korkeakoulutuksessa. Korkeakoululaitos kokonaisuudessaan siirtyy eurooppalaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteeseen ja opintojen mitoituksessa siirrytään opintopisteisiin. Jo nyt melko laajalti korkeakouluissa käytetyn tutkintotodistuksen liitteen, Diploma Supplementin antaminen tullee automaattiseksi kaikille valmistuville. Ammattikorkeakoulujen tutkintorakenne muuttuu lukuvuodesta alkaen siten, että se sopii yhteen eurooppalaiseen kaksiportaiseen tutkintorakenteen kanssa. Ammattikorkeakoulujen ensimmäisen syklin tutkinto vastaa bachelor-tutkintoa ja jatkotutkinnon asemasta tullaan päättämään. Opintopisteisiin siirtyminen on muutakin kuin kertoimen 1,5 käyttöä. Kansainvälisessä vaihdossa on opittu, että opintoviikkojen ja ECTS-opintopisteiden välinen kerroin on 1,5. ECTS-opintopisteet ovat olleet eräänlainen koulutuksen euro - siitä on tullut yhteinen valuutta, jolla muualla suoritetut opinnot on saatu siirrettyä oman tutkinnon osaksi. Nyt ammattikorkeakoulut ovat merkittävän opetussuunnitelmatyön edessä. Jos opintojen mitoitus määräytyy niin, että lukuvuoden keskimäärin tunnin työpanos tuottaa 60 opintopistettä, pitää ammattikorkeakoulujen käydä läpi, arvioida ja tarvittaessa suunnitella uudelleen opetussuunnitelmansa. Koulujen pitää myös miettiä tutkinnon opintojen mitoitus siitä ajatuksesta lähtien, että jokaisen lukuvuoden työpanos on todella 60 opintopistettä. Ammattikorkeakouluissa ei ilmeisesti ole (ainakaan systemaattisesti ja suuressa laajuudessa) päässyt tapahtumaan sen tyyppistä opintojen mitoituksen vääristymää kuin yliopistoissa on ajan saatossa tapahtunut. Oletus ei kuitenkaan anna ammattikorkeakouluille oikeutta vain mekaanisesti kertomalla muuttaa opintoviikkoja opintopisteiksi.

13 Ammattikorkeakoulujen erityispiirre on laaja harjoittelun osuus opinnoissa. Opintoviikkomitoituksesta opintopisteisiin siirryttäessä harjoittelun mitoituksen ja lukuvuoden kesto pitää tarkasti selvittää. Koulutusalakohtaiset erot ovat varmasti suuria siinä, miten harjoittelu on opetussuunnitelmaan suunniteltu suoritettavaksi. Aloilla, joilla nyt ei ole ristiriitaa harjoittelun ajallisen mitoituksen ja opintoviikkojen välillä, ei ole sitä varmasti jatkossakaan. Näin on erityisesti silloin, jos opetussuunnitelma on sellainen, että se aidosti on suunniteltu siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa sen normiajassa, tavanomaisesti kolmessa ja puolessa vuodessa tai neljässä vuodessa. Diploma Supplement Bolognan julistuksen mukaan mm. tutkintojen ja tutkintotodistusten ymmärrettävyyttä ja vertailtavuutta pitää lisätä ottamalla käyttöön tutkintotodistuksen liite, Diploma Supplement. Yliopistotutkintoja ja ammattikorkeakouluopintoja koskevat tämän hetken asetukset velvoittavat korkeakoulut antamaan pyynnöstä opiskelijalle kansainväliseen käyttöön tarkoitetun tutkintotodistuksen liitteen. Opetusministeriö on suositellut, että korkeakoulut käyttävät Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja UNESCOn yhteisesti hyväksymää tutkintotodistuksen liitettä (Diploma Supplement, DS) tähän tarkoitukseen. Liitteestä ja siihen liitetystä kansallisesta korkeakoulujärjestelmän kuvauksesta käyvät ilmi mm. tutkinnon rakenne, tavoitteet, taso ja asema koulutusjärjestelmässä. Tavoitteena on, että jokainen opiskelija saa automaattisesti valmistuessaan myös Diploma Supplementin. Toivottavasti korkeakoulut mahdollisimman nopeasti myöntävät tutkintotodistuksen liitteen aina valmistuvalle automaattisesti valmistumisen yhteydessä. Jotta tutkintotodistuksen liite Opintojen mitoituksessa siirrytään opintopisteisiin. olisi aidosti hyödyllinen asiakirja, korkeakoulun tulee tuottaa dokumentissa vaadittu materiaali riittävän selvästi ja yksityiskohtaisesti. Euroopan unionin, Euroopan neuvoston ja UNESCOn mallissa on erittäin hyvä ohjeistus liitteen tekoon ja täyttämiseen. Tutkintotodistuksen merkitys korostuu erityisesti kansainvälisessä työnhakutilanteessa, jossa ei voi olettaa, että työnantaja tuntisi suomalaisen koulutusjärjestelmän. Tutkintotodistuksen liite selittävänä ja arvovapaana asiakirjana sijoittaa hakijan tutkinnon oikeaan asemaan eurooppalaisessa korkeakoulutuskentässä. Opetusministeriön suositusta tutkintotodistuksen liitteen mallista kannattaa korkeakoulun noudattaa. Vaikka tiukka määrämittaisuus saattaa vaikuttaa kahlitsevalta, sen tarkoitus on tarjota sisältämänsä informaatio helposti esiin vertailtavaksi. Mallista poikkeava liite saattaa jossain tilanteessa kääntyä jopa itseään vastaan. Miten tutkinnon suorittanut näyttää oman tutkintonsa aseman ja sen tuottaman osaamisen, jos todistuksen sisältämää informaatiota ei pysty vertaamaan muihin todistuksiin ja niiden liitteisiin? (Kirjoittaja toimii Satakunnan ammattikorkeakoulussa opintoasioiden päällikkönä sekä EU-komission kansallisena ECTS-/DS-neuvonantajana.)

14 ECTS-opintopisteet vinkkejä ja avoimia kysymyksiä Nykyisistä opintoviikoista luovutaan kokonaan Nykyisten opintoviikkojen määrittely perustuu yhden opintoviikon määrittelyyn. ECTS-opintopisteiden määrittely perustuu opiskelijan koko lukuvuoden työmäärään. Opiskelijat ovat parhaita asiantuntijoita kertomaan, mikä on todellinen työmäärä, joka opintopisteen suorittamiseen tunneissa mitattuna kuluu. o Mikä on lukuvuoden pituus? ECTS-vuoden työmäärä on 60 opintopistettä ja tuntia. Se on 40 kalenteriviikkoa. Milloin lukukaudet alkavat ja mihin ne päättyvät? o Kokopäiväiseen opinto-ohjelmaan osallistuvan opiskelijan työmäärä on Euroopassa useimmiten viikkoa vuodessa. Tuolloin yksi suorituspiste vastaa työtuntia. Jokaiseen kouluun on keväällä 2004 nimitetty ECTS-koordinaattori. Häntä saa häiritä! Kuinka perusteelliseen opetussuunnitelmatyöhön koulussa pitää ryhtyä siirryttäessä uusiin opintopisteisiin? Tyydytäänkö vain käyttämään 1,5-kerrointa? Miten vanhoja opintoviikkoja keränneet opiskelijat siirtyvät uusien opintopisteiden pariin? Miten opiskelijan harjoittelu mitoitetaan? Miten muutos tehdään ammattikorkeakoulujen tietojärjestelmiin? jne. jne.

15 Elinikäinen oppiminen Bolognan prosessissa on korostettu korkeakoulutuksen panosta elinikäinen oppimisen edistämisessä. Korkeakoulu on kuitenkin vain osa elinikäistä oppimista. Vasta erilaisten oppimispolkujen, -tapojen ja -mahdollisuuksien hyödyntäminen kullekin oppijalle sopivalla tavalla tuo elinikäiselle oppimiselle sisältöä, joka monista juhlapuheista on puuttunut. Parhaimmillaan elinikäinen oppiminen edistää työllistymisen ohella aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja henkilökohtaista kehittymistä. Elinikäinen oppiminen on myös yksi keskeisiä keinoja, jolla Euroopan unioni pyrkii nousemaan kilpailukykyisimmäksi tietoon perustuvaksi talousalueeksi. Lisää opinpoluista:

16

17 Liikkuvuus keskeinen teema Oleellinen osa Bolognaa on ihmisten liikkumisen helpottaminen niin opiskelussa kuin työelämässä. Ulkomailla suoritetut opintosuoritukset tulee lukea hyväksi kotimaassa. Liikkumista ja opintojen hyväksilukemista helpottavat yhdenmukaiset tutkintojen rakenteet ja niiden helppo vertaileminen. Suomalaiset opiskelijat ovat hyvässä asemassa mm. siinä mielessä, että suomalaista opintotukea saa myös vaihto-opiskelussa tai kokonaista tutkintoa ulkomailla suorittaessa. Kaikki eurooppalaiset opiskelijat eivät voi nauttia samanlaisesta edusta. Liikkuvuutta (mobility) voidaan silti vielä kehittää huomattavasti myös meillä. Tällä hetkellä Suomeen tulee enemmän opiskelijoita kuin meiltä lähtee. On olennaista, että liikkuvuudessa saavutetaan tasapaino lähtijöiden ja tulijoiden välillä. Ammattikorkeakoulut ovat hankkineet paljon yhteistyökumppaneita ulkomailta ja vaihto-ohjelmat pyörivät hyvin. Jatkossa liikkujien määrää on kuitenkin tärkeää kyetä kasvattamaan, ja silti määrä ei saa vaikuttaa koulutuksen laatuun. Siinäpä tenkkapoo. Suomi on asettanut tavoitteeksi, että vuosikymmenen loppuun mennessä vuosittain ammattikorkeakoulu opiskelijaa suorittaa osan tutkintoaan ulkomailla. Vastaavasti saman määrän ulkomaalaisia pitäisi opiskella täällä. Tämä merkitsee nykyisten määrien kolminkertaistamista! Miten kaikki tämä saavutetaan? Opiskelijan ulkomaille lähtemistä ja toisaalta Suomeen tulemista on helpotettava. Siinä tarvitaan joustavuutta. Opiskelijoille on tarjottava erilaisia tuki- ja ohjauspalveluita sekä kieliopintoja. Koulutuksen on oltava laadukasta ja vetovoimaista. Jne. jne. Liikkuvuuden edistämiseksi kaikki Bolognan tavoitteet tulee ottaa huomioon.

18 Kuinka kansainvälistymistä voi edistää? S euraavassa on lueteltu kansainvälistymiseen liittyviä teemoja, joiden edistämiseksi koulut ja opiskelijat voivat tehdä lähes mitä tahansa. Vain luovuus on rajana. Koulut voivat aina tiedottaa paremmin vaihtomahdollisuuksista. Tieto ei lisää tuskaa. Paperisodan määrä voi kauhistuttaa. Milloin byrokratiaa on liikaa? Vaihto-opiskelun tai työharjoittelun pitää olla myös sisällöllisesti hyödyllistä. Laatua pitää lisätä. Vaihtopaikka uima-altaan putsaajana Maltalla ei palvele ketään. Anna palautetta! Mahdollisuuksien määrää on lisättävä. Ovatko koulusi vaihto-opiskelumahdollisuudet maantieteellisesti rajoittuneita? Anna palautetta! Toiset koulutusalat ovat kansainvälistymismyönteisempiä kuin toiset. Miksi? Naiset ovat miehiä innokkaampia opiskelemaan ulkomailla. Mistä tasapaino? Kansainvälisiin kokemuksiin kannustaa parhaiten vertaisesimerkki. Toisten opiskelijoiden kokemukset kiertoon! Kuinka helposti ulkomaalaiset pääsevät mukaan opiskelijakunnan toimintaan?

19 Suomeen tulevien opiskelijoiden sopeutumista helpottaa hyvä tuutorointi, erilaiset kotouttavat tapahtumat ja avomielinen ilmapiiri. Kuka tuutoroinnin järjestää? Mitä kaikkea ulkomaalainen tarvitsee tunteakseen olonsa hyväksi? Miten rasismiin tulisi reagoida? Kuinka erityisryhmät voivat saada kansainvälisiä kokemuksia? Miten esim. vammaisia opiskelijoita tuetaan ja kannustetaan? Liikkuvuus ei rajoitu vain liikkumiseen opintojen aikana vaan ulottuu myös työelämään! Diploma Supplementin käyttöä pitää laajentaa ja uraneuvontaa parantaa jne. ECTS-järjestelmä on saatava toimimaan myös käytännössä, ei vain teoriassa! jne. jne. Huom! Em. kohdat pätevät pääosin myös opettajien liikkuvuuteen.

20 Laatua ammattikorkeakouluun Bolognan prosessin koulutuksen rakenteisiin liittyvillä tavoitteilla ei ole merkitystä, ellei koulutus itsessään ole laadukasta. Laatu on keskeinen tekijä eurooppalaisen korkeakoulun vetovoiman lisääjänä. Tärkeintä se on kuitenkin opiskelijalle. Miksi haaskata aikaa opiskeluun, ellei koulutuksen laatu vastaa odotuksia? Opetusministerien allekirjoittamassa Berliinin kommunikeassa asetetaan päämääräksi, että vuoteen 2005 mennessä kansallisiin laadunvarmistusjärjestelmiin tulisi kuulua mm.: koulutusohjelmien tai korkeakoulujen arviointi, johon kuuluu sekä oppilaitoksen sisäinen että sen ulkopuolinen arviointi ja opiskelijoiden osallistuminen arviointiin, akkreditaatio-, sertifionti- tai muu vastaava järjestelmä. Suomessa on päätetty kulkea muun vastaavan järjestelmän tiellä. Se tarkoittaa, että jokaiseen ammattikorkeakouluun luodaan ns. laadunvarmistusjärjestelmä, jonka Korkeakoulujen arviointineuvosto riippumattomasti arvioi. Järjestelmien luominen kouluihin perustuu siihen, mitä ministerit sanovat Berliinin julkilausumassa: Päävastuu korkeakoulutuksen laadunvarmistuksesta kuuluu kullekin korkeakoululle itselleen. Opiskelija voi lähestyä asiaa henkilökohtaisesta ja oman koulunsa näkökulmasta. Miten voit vaikuttaa oman koulutuksesi laatuun? Minkälainen laadunvarmistus omassa koulussasi luodaan? Laatua voi arvioida monelta kantilta. Tämä johtuu siitä, että laatu merkitsee eri ihmisille eri asioita. Kaksi koulutukseen parhaiten sopivaa määrittelyä ovat tarkoituksenmukainen laatu ja

21 muutokseen perustuva laatu. Näitä määrittelyjä opiskelijakunta voi käyttää laadunvarmistuksen rakentamisessa. Tarkoituksenmukainen laatu toteutuu silloin, kun se täyttää käyttäjän asettamat vaatimukset, esimerkiksi opiskelijan koulutukselleen asettamat vaatimukset. Muutokseen perustuva laatu puolestaan toteutuu silloin, kun tavoitteena on muutos nykytilasta ihannetilaan, esimerkiksi opiskelija saavuttaa osaamisessaan koulutuksen seurauksena ideaalin tavoitetilan. Määrittelyjen lisäksi laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseksi tarvitaan tiettyjä mitattavia kriteerejä. Kriteerien määrittely ei ole helppoa, mutta joitakin ominaisuuksia pitäisi sisältyä kaikkiin koulutuksen laatujärjestelmiin. Järjestelmiä rakennettaessa opiskelijoiden on hyvä pitää huolta, että esimerkiksi seuraavat ominaisuudet tulevat huomioiduiksi: Opiskelijat osallistuvat järjestelmän luomiseen ja jatkuvaan kehittämiseen. Järjestelmä kattaa koulun koko toiminnan. Koulu valitsee sopivat työkalut laadunvarmistukseen, joiden avulla se pystyy luomaan omista lähtökohdistaan omaa toimintaa tukevan laadunvarmistusjärjestelmän (eikä siis vaikkapa kopioi sattumanvaraisen brittiyliopiston tai teollisuusyrityksen järjestelmää). Järjestelmissä tulisi olla kuitenkin kansainvälisiä vertailukohtia. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta on selkeästi kuvattu ja dokumentoitu. Laatutyö on koulun normaalia ja jatkuvaa toimintaa. Kouluun syntyy laatukulttuuri kaikessa tekemisessä. Järjestelmän tulee olla hallinnollisesti kevyt ja joustava, jolloin se ei rasita liikaa esimerkiksi opiskelijakunnan toimintaa.

22 Bolognan prosessi toisella puoliajalla teoriasta käytäntöön Bastian Baumann opiskelija ESIBin Bolognan prosessi -työryhmä Koulutusjärjestelmät eivät tunnetusti muutu nopeasti. Bolognan prosessi merkitsee kuitenkin suurinta muutosta eurooppalaiseen koulutusjärjestelmään sitten 60-luvun lopun/70-luvun alun. Ajatuksena on luoda eurooppalainen korkeakoulutusalue vuoteen 2010 mennessä. Useita edistysaskelia on otettu ainakin paperilla. Prosessi on nyt saavuttanut puolivälin, ja toteuttamissuunnitelma on saamassa kansallisella ja paikallisella tasolla konkreettisempia muotoja. Tulevana haasteena on Bolognan tavoitteiden kaikkien osien tehokas toteuttaminen. Euroopan korkeakoulutuksesta vastuussa olevat ministerit ovat sopineet tietyistä tärkeimmistä toteutettavista alueista seuraavaan Bergenissä Norjassa toukokuussa 2005 pidettävään kokoukseensa mennessä. Tärkeimpiä välitavoitteita ovat tutkintojen tunnustaminen ja opintoajat. Joustava tutkintojen tunnustaminen on olennaista liikkuvuuden helpottamiseksi. Todistamisen taakan menettelyä ollaan helpottamassa: enää opiskelijat eivät joudu todistamaan, että heidän tutkintonsa ovat samantasoisia, vaan oppilaitosten on pystyttävä todistamaan toisin, jos ne eivät halua tunnustaa muualla hankittua tutkintoa. Toinen tärkeä asia on kansallisten apuraha- ja lainajärjestelmien siirrettävyys. Ministerit ovat päättäneet v. 2003, että opiskelijoilla tulisi olla mahdollisuus saada kotimaansa taloudellista tukea opiskellessaan ulkomailla. Toisaalta se, mikä on riittävää suomalaiselle opiskelijalle, joka opiskelee Bulgariassa, ei ole riittävästi päinvastaisessa tapauksessa. Yksi haasteista tulee olemaan se, että yhteisestä eurooppalaisesta korkeakoulutusalueesta tulee yhteinen myös sen opiskelijoille. Erot erilaisten koulutusjärjestelmien välillä ovat vielä hyvin suuria, mutta sovitut uudistukset tekevät järjestelmistä samankaltaisemmiksi. Jäljelle jää kuitenkin

23 kysymys: aiheuttaako tutkintojen harmonisoidumpi rakenne myös sisällöllistä harmonisointia? Bolognan prosessi tähtää valmistuneiden parempaan työllistymiseen sekä kansallisessa mielessä että yhä enemmän eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Käytännön seuraukset ovat vielä tuntemattomia. Myös termit työllistettävyys ja työmarkkinarelevantti ovat edelleen vailla määrittelyä Työhaastattelussa kukaan ei kysy Mitä sinulle opetettiin? vaan Mitä osaat tehdä?. koulutuksen kannalta. Kuinka järjestää opetussuunnitelmat uudelleen niin, että ne edesauttavat työllistymistä, mutta samalla säilyttää akateeminen vapaus ja oppilaitoskohtainen itsehallinto? Edelliseen liittyen asia, jolla tulee olemaan suurta vaikutusta, on opetuksen mallien todellinen muuttaminen - muutos opettajakeskeisestä ja opetusperusteisesta järjestelmästä oppimisperusteiseen järjestelmään, jossa opiskelija on keskipisteessä. Tällä tarkoitetaan, että ennen kaikkea tärkeää on oppiminen ja oppimistulokset, ei opettaminen. tavoitteena on säilyttää korkeakoulutuksen moninaisuus ja rikkaus. Niin ikään on kunnioitettava kulttuurisia ja historiallisia perinteitä, koska tavoitteena ei ole (eikä pitäisi olla) yhden suuren ja harmonisoidun Euroopan kehittäminen. Joillakin Bolognan uudistuksista ei välttämättä ole vaikutusta, jos katsotaan vain paikallisesta tai kansallisesta näkökulmasta. Bolognan raamien mukaan jokainen valmistunut saa automaattisesti Diploma Supplementin, joka hahmottelee tutkinnon, sen sisällön ja oppilaitoksen tyypin. Se on työkalu, jolla on lisäarvoa silloin, kun se selittää eron suomalaisen ammattikorkeakoulututkinnon ja ranskalaisen korkeakoulun Maîtrisen välillä. Bolognan teoriaa sovelletaan vähitellen käytäntöön. Kaikki käytännön vaikutukset eivät kuitenkaan ole selviä ja paljon kysymyksiä on vielä avoinna. Vielä ei ole helppoa sanoa, mikä lopulta opiskelijan edun mukaista, mutta toisaalta nyt on vasta toisen puoliajan alku. (Kirjoittaja Kuvattu malli merkitsisi muutosta suuntaan, joka vastaa paremmin nyky-yhteiskunnan tarpeita. Työhaastattelussa kukaan ei kysy Mitä sinulle opetettiin? vaan Mitä osaat tehdä?. Jotta voitaisiin todella puhua eurooppalaisesta vertailtavuudesta tai yhteensopivuudesta, opiskelijoiden oppimistuloksia ja pätevyyksiä yritetään yhtenäistää. Tästä seuraa kuitenkin kysymys kuinka voidaan saavuttaa yhtenäisiä kelpoisuuksia ilman yhtenäisiä tutkintoa, kun samalla

24 Lene Henriksen opiskelija kansainvälisten asioiden vastaava StL, Norja Bolognan prosessi Norjan ammattikorkeakouluissa Bolognan prosessin toimeenpanoa on Norjassa kutsuttu laatureformiksi. Se on osa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen pitkää muutossarjaa. Viimeisimmät muutokset voimassa olevaan korkeakoululakiimme tulivat voimaan 2004 alussa, ja uusi laki on jo valmisteilla. Muutokset ovat tuottaneet suunnattoman työtaakan opetushenkilöstölle ja opiskelijoille. Hankalaan asemaan ovat joutuneet opiskelijat, jotka olivat lain täytäntöönpanon aikaan opintojensa puolivälissä. Bolognan prosessin periaatteiden mukaisesti Norjassa on siirrytty kahden syklin malliseen jaksoon. Toimeenpano on ollut erilaista yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Yliopistoissa muutokset ovat olleet paljon syvempiä kuin ammattikorkeakouluissa mm. siksi, että muutokset maisteritutkintoon ovat olleet suurempia kuin kandidaattitasolla. Ammattikorkeakoulujen tutkinnoista useimmat olivat jo ennen reformia kolmevuotisia, joten niiden rakenteisiin ei ole tarvinnut koskea. Opiskelijaa koskevat muutokset Laatureformin myötä opiskelijoiden odotetaan nyt olevan vain päätoimisia opiskelijoita. Tämä vaikeuttaa käymistä osaaikatyössä, josta saisi lisätuloja opintorahaan. Uudistus on tuonut myös enemmän tehtäviä ja pakollisia kursseja aiempaan verrattuna. Lopulliset arvosanat perustuvat koko vuoden työhön, kun aiemmin arvosana määräytyi yhden loppukokeen tuloksesta. Tämä pakottaa opiskelijat työskentelemään pitkäjänteisesti läpi koko lukuvuoden.

25 ECTS-opintopisteet ja tutkintotodistuksen liite Diploma Supplement ovat Norjassa käytössä. Muutos on aiheuttanut eniten tuskaa opettajille ja vaatii vielä totuttelua ja hienosäätöä. Esimerkiksi todellisen työn ja opintopisteiden määristä on esiintynyt erimielisyyksiä. Se tosin oli odotettavissa koko tutkintojärjestelmän muuttuessa. Koulutuksessa painotetaan nyt kansainvälisyyttä. Jokaisella opiskelijalla on oikeus suorittaa osa tutkinnostaan ulkomaisessa korkeakoulussa. Sen seurauksena opiskelijoiden on miltei pakko lähteä ulkomaille. Opintotukeen on tehty muutoksia, Opiskelijoiden on miltei pakko lähteä ulkomaille. jotka tukevat tätä. Me opiskelijaliikkeenä olemme kuitenkin olleet sitä mieltä, että ulkomaille lähteminen ei saa olla ainut tapa tuoda kansainvälisyyttä norjalaiseen korkeakoulutukseen. Teemme työtä sen puolesta, että oppilaitokset kävisivät läpi opetussuunnitelmat ja opinto-ohjelmat, jotta niihin saataisiin elementtejä kansainvälisestä tutkimuksesta ja kehityksestä. tulee nostaa, jotta kokopäiväinen opiskelu olisi mahdollista. Vain sosiaalisten asioiden saattaminen kuntoon tekee mahdolliseksi sen, että opiskelijat voivat todella hyötyä eurooppalaisesta korkeakoulutusalueesta. (Kirjoittaja on toiminut Norjan ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan liiton StL:n kansainvälisten asioiden vastaavana ja ESIB:n hallituksen jäsenenä ) Kohti Bergenin kokousta 2005 Norjan ammattikorkeakoulujen opiskelijoita edustava Studentenes Landsforbund (StL) on pääosin ollut hyvin tyytyväinen laatureformiin sisältyviin tavoitteisiin. Olemme kuitenkin sitä mieltä, että muutostyö on epäonnistumassa, mikä johtuu riittämättömästä rahoituksesta. Pidämme erittäin tärkeänä sitä, että ministerit tunnustaisivat voimakkaammin opiskeluun liittyvien sosiaalisten asioiden tärkeyden. Opintotukia

26 SAMOK ja ESIB opiskelijan edunvalvojina Tässä lehtisessä on kerrottu Bolognan prosessin vaikutuksista ja vaikutusahdollisuuksista paikallisella tasolla ja opiskelijan jokapäiväisissä opinnoissa. Vaikka Bolognan vaikutukset näkyvät ruohon juurella, prosessia viedään eteenpäin ennen kaikkea kansallisella ja valtioidenvälisellä tasolla, joihin vaikuttaminen saattaa tuntua hankalalta. Toisaalta, se onkin SAMOKin tehtävä. SAMOK on aktiivisesti mukana vaikuttamassa kansallisen tason keskustelussa ja kansallisessa toimeenpanossa. Me SAMOKissa toivomme kuitenkin aktiivista palautetta opiskelijakunnilta siitä, miten Bolognan tavoitteet ovat kussakin koulussa toteutuneet. Näin voimme välittää tietoa ongelmista eteenpäin. Kansainvälisillä foorumeilla SAMOK on tiiviisti mukana eurooppalaisten kansallisten liittojen muodostamassa ESIBissä (The National Unions of Students in Europe), joka on tunnustettu opiskelijoiden äänitorvi Bolognan neuvottelupöydissä. ESIBillä on myös varta vasten toimiva Bologna Process Committee (BPC). Se on ESIBin asiantuntijaelin, joka tietää kaiken oleellisen prosessin kehityksestä ja välittää tietoa ESIBin jäsenjärjestöille. BPC myös edustaa korkeakouluopiskelijoita yhdessä ESIBin hallituksen kanssa, kun ministereille ja muille korkeakouluasioista päättäville tahoille pitää taivuttaa asioita rautalangasta.

27 Linkkejä lisätietoon Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry ESIB - The National Unions of Students in Europe Bergenin kokouksen sivut Opetusministeriön Bologna-sivu yliopistokoulutus/bolognaprosessi.html Suomen visio korkeakoulujärjestelmästään kehittamissuunnitelma pdf Selvitysmies Juha-Pekka Liljanderin raportti, Ammattikorkeakoulutuksen asema eurooppalaisella korkeakoulualueella Opetushallituksen internet-sivut, tutkintotodistuksen liite Diploma Supplement -> hakusanaksi diploma supplement Apua laatukysymyksiin: Ohjeita arvioitsijalle, Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointiryhmien tukimateriaali -> julkaisut -> www-julkaisut Berliinin kommunikea Euroopan korkeakoulualueen toteuttaminen, julkilausuma, korkeakoulutuksesta vastaavien ministerien konferenssi, , Berliini. berliininkommunikea.pdf

28 Suomen Ammattikorkeakouluopiskelijayhdistysten Liitto - SAMOK ry 2004 Tekstit Timo Sivonen Taitto Pauli Salokangas Kuvat Paino SAMOK Mäkelänkatu 56, 3. krs HELSINKI Puh. (09) Faksi (09) Sähköposti samok@samok.fi