Vieraslajit ja niiden mahdollinen hyötykäyttö tapaus vesirutto!

Transkriptio

1 Vieraslajit ja niiden mahdollinen hyötykäyttö tapaus vesirutto! Seppo Hellsten Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vihdin Vesistöpäivä

2 Suomen ympäristökeskus

3 Mitä ovat vieraslajit?

4 Sisävesillä 49 vieraslajia monesta lähteestä Ei alkuperätietoa 2 Mahd. viljelylajeja Pohjois-Amerikka 18 Aasia 3 Eurooppa 9 Venäjä ja Baltia 16 Karttapohja RKTL Vieraslajiportaali

5 Pohjois-Amerikasta peräisin oleva uposkasvi Kanadanvesirutto (Elodea canadensis) Kiinnittyy pohjaan juurien avulla, mutta voi myös kellua vapaana vedessä Pituus cm, lisääntyy kasvullisesti

6 Tuotiin Pohjois-Amerikasta 1836 Irlantiin, josta levisi koko Eurooppaan Helsingin yliopiston kasvitieteelliseen puutarhaan vuonna 1884 professori Fredrik Elfvingin toimesta Levisi nopeasti eteläisessä Suomessa Vuonna 1917 pohjoisin löytöpaikka Pieksämäellä Kanadanvesirutto Eurooppaan ellinen-puutarha

7 Vesiruttoesiintymät Suomessa 7 Etunimi Sukunimi

8 8 Etunimi Sukunimi

9 Ongelmallinen vieraslaji Voi aiheuttaa muutoksia ekosysteemissä Vaikeuttaa umpeenkasvulla kaikkea veden käyttöä Leviää tehokkaasti, uusi kasvusto voi muodostua pienestäkin palasesta Viihtyy monenlaisissa vesissä, muttei muodosta massakasvustoja kaikkialla Toimivien torjunta- ja poistomenetelmien puute

10 Esimerkkinä Kaarinan Littoistenjärvi Kannan vaihtelu ollut syklistä (5-7 v.) Vesirutto vaikutti voimakkaasti järven veden laatuun Uposkasvien runsastuminen loi noidankehän (-> kirkas vesi -> enemmän uposkasveja -> kirkkaampi vesi -> kannan romahdus -> sinileväkukinnat Kohtuullinen uposkasvien määrä pitää veden laadun hyvänä!

11 Sudden collapses of the macrophyte biomass in 1987 and 1992 were followed by a short, one-summer long turbid water phase with high nutrient concentrations, algal blooms and low transparency (<1 m) Plant biomass (dry mass g m -2 ) Elodea Ceratophyllum Other submerged plants Chlorophyll Total phosphorus Year LÄHDE SARVALA YM Chlorophyll or phosphorus (mg m -3 )

12 12 Littoistenjärvellä laajamittainen mekaaninen poisto ei hyödyttänyt vaan pahensi tilannetta -> kasvoi entistä nopeammin, kunnes kanta romahti -> sinileväkukinnat Monen tekijän summana (kannan romahduttanut happikato ja keskivedenkorkeuden nousu, joka piti veden sameana) vesiruttokasvusto pysynyt niukkana Syklisyyden ja massaesiintymän kesto vaihtelee eri järvillä?

13 Even a >50% removal did not prevent Elodea from increasing when the population was in the growth phase Plant biomass (dry mass g m -2 ) Submerged plant biomass Removed biomass LÄHDE: SARVALA YM Year 13

14 14 Lupaavia tuloksia Vihdin Ruutinlammella (Ari Mäkelä)

15 15 Vesiruton radikaali väheneminen (Ari Mäkelä)

16 Kuusamojärven Partasenlahti Selvitetään voidaanko vedestä ja sedimentistä fosfaattifosforia sitomalla vaikuttaa hillitsevästi vesiruton kasvuun 16 Etunimi Sukunimi

17 Kuusamojärven Partasenlahti Kartoitukset ennen (2011) ja jälkeen Phoslock-levityksen (2012,2013,2014) Lahti jaettu kahteen osaan Phoslock: myrkytön bentoniittilantaaniyhdiste, joka sieppaa fosforin 17 Etunimi Sukunimi

18 Tuloksia Vesiruton peittävyys väheni 44 % käsitellyllä alueella ja 48 % käsittelemättömällä alueella verrattuna lähtötilanteeseen (2011) Kasvustojen keskimääräiset korkeudet vähenivät 65 % käsittelemättömällä ja 69 % käsitellyllä alueella Syvimmillä alueilla erot olivat suuremmat peittävyyksien ja korkeuksien vähentyessä % Käsitellyn alueen kasvit kasvattivat juuriaan enemmän ravinteiden vähentyessä Vesiruton habitus muuttui etenkin matalassa häiriötilan jälkeen 18

19 Vesirutto - riesasta raaka-aineeksi projekti (Elodea) Vesiruton runsastuminen Koillismaalla Kuva: Seppo Hellsten Kuva: Seppo Hellsten/SYKE 19 Satu Maaria Karjalainen

20 Projektin tausta Kuusamossa ensimmäinen havainto 1991 Koillismaan järvissä kanadanvesiruttoa Kuusamossa useilla järvillä (37 kpl), Taivalkoskella 3 järvessä myös Etelä- ja Keski-Suomessa Vesirutto leviää herkästi ja aiheuttaa ongelmia vesistön käytölle ja eliöstölle Vesiruton poistaminen suhteellisen hankalaa ja kallista voisiko vesiruttomassaa hyödyntää? 20 Satu Maaria Karjalainen

21 Kuvat: Ari Mäkelä

22 Levittäjiä Lisääntyy pienistäkin pätkistä Virran mukana Linnut Veneet, kalastusvälineet, trailerit Akvaariovedet Kuvat:Arsene Druel

23 Projektin tavoitteet (1/2) Löytää erilaisia vesiruton hyödyntämistapoja, joiden pohjalta voitaisiin muodostaa liiketoimintaa Selvitetään vesiruton Kemiallinen koostumus eri rehevyys- ja mineraalitason vesistöissä Käyttömahdollisuudet Biokaasutuksessa Maanparannusaineena Jatkojalosteena Rehuna Ravintokäytössä Kosmetiikkateollisuudessa 23 Satu Maaria Karjalainen

24 Projektin tavoitteet (2/2) Kartoitetaan yritysten/potentiaalisten yritysten kiinnostusta ja liiketoimintamahdollisuuksia vesiruton poistamiselle ja jatkokäytölle Koillismaalla ja/tai muualla Suomessa. Yritystakomon CleanTech-innovaatiosprintti Yhteistyö Naturpolis Oy:n Uusia liikeideoita ja työpaikkoja -projektin kanssa 24

25 Osatehtävä 1 (1/2) Vesiruton biomassan kartoitus Ilmakuvista tietokoneella alueen järvissä Kaikuluotaamalla veneestä (3-6 järveä) Kuva: Seppo Hellsten 25 Satu Maaria Karjalainen

26 Prosenttinen kasvillisuuden biovolyymi kuvaa kasvillisuuden täyttämää prosenttiosuutta vesipatsaassa kussakin GPS-sijainnissa: Biovolyymi (BV) = (keskimääräinen kasvuston korkeus / vedensyvyys) * 100 GPS-sijainnin keskimääräinen kasvuston korkeus lasketaan 5 30 pingin (kaikupulssin) keskiarvona Kasvillisuudeksi tulkitaan vain pulssit, jotka on vähintään 5 % veden syvyydestä. pohjanläheinen matala kasvillisuus ei erotu.

27 Testi 2, Puruvesi, Ristilahti. Biovolyymi Kaikuluotain asennetaan veneeseen Ei saada tuloksia matalan rantaveden (< 70 cm) kasvillisuudesta

28 Osatehtävä 1 (2/2) Vesiruton koostumus eri rehevyys- ja mineraalitason vesistöissä Raskasmetallit Ravinteet Ravintoaineet Hivenaineet Kuva: Seppo Hellsten

29 Osatehtävä 2 Vesiruton käyttömahdollisuus biokaasutuksessa Laboratorio-olosuhteissa pullomittakaavassa tutkituista vesikasveista vesirutolla on paras metaanintuottopotentiaali (Vitie 2009) Biokaasutuskokeet kolmesta järvestä otetusta vesirutosta 29 Etunimi Sukunimi Kuva: Tuuli Myllymaa/Ympäristöhallinnon kuvapankki

30 Osatehtävä 2 Kokeet tilattu Jahotec Oy:ltä (Limingan biokaasutuslaitos) Pönttömittakaavassa (metaanin tuotto, mätänemisaika) Laitosmittakaavassa yhdessä muiden mätänevien syötteiden kanssa arvioidaan syötteen lisäyksen vaikutusta mätänemisaikaan, kuormitustasoon, metaanituottoon arvioidaan vesiruton boosteroivaa vaikutusta biokaasutuksessa 30

31 Kuva Aarno Torvinen/Ympäristöhallinnon kuvapankki Osatehtävä 3 Selvitetään vesiruton käyttömahdollisuudet maanparannusaineena tuorenäytteestä maanparannusaineena biokaasutuksen rejektistä biologiseen torjuntaan jatkojalosteena rehuksi elintarvike- ja ravintolisäkäyttöön kosmetiikkateollisuuteen 31 Etunimi Sukunimi

32 Alustavia tuloksia Suuria ravinnepitoisuuksia Tavattiin merkkejä muita kasveja torjuvista aineista > usein vesikasvin versoilla ei tavata päällysleviä Soveltuuko poron rehuksi? Paikalliset innostuneet kokeilemaan vesiruttomassaa perunapelloilla >kasvaa tuplasti paremmin 32 Etunimi Sukunimi

33 Osatehtävä 4 Kartoitetaan yritysten ja muiden tahojen kiinnostusta ja liiketoimintamahdollisuuksia vesiruton poistamisessa Vesiruton poisto Pusulan Ruutilammesta raivausnuottaamalla ( aiemmissa osatehtävissä antamien soveltamiskohteiden perusteella 33

34 Osatehtävä 4 Hankkeesta ja sen tuloksista tiedottaminen 34

35 Projektin tuotokset ja rahoitus Loppuseminaari Kuusamossa alkuvuodesta 2017 Loppuraportti projektin tuloksista Toimintamalli vesiruton keräämisestä sen jatkokäyttöön Kirjallisuusselvitys vesirutosta ja sen ominaisuuksista Toteutusaika Hankkeen budjetti euroa. Rahoittajat Euroopan aluekehitysrahasto (Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin Elykeskus) Naturpolis Oy, Kuusamon Energia- ja Vesiosuuskunta, Suomen ympäristökeskus, Luonnonvarakeskus Kuva: Seppo Hellsten Kuva: Seppo Hellsten

36 Isosorsimo - tulokaslaji vai vieraslaji? Isosorsimo Kuva: Terhi Ryyttäri Etelä-Euroopasta (hav. 1767) Istutettu karjan rehuksi Nopea kasvullinen lisääntyminen Syrjäyttää muut rantakasvit Hyötyy ympäristön muutoksesta (säännöstely)

37 Kiitos!