VUOSIKERTOMUS 2016: PERHEEN HYVÄ ARKI

Transkriptio

1 1 VUOSIKERTOMUS 2016: PERHEEN HYVÄ ARKI

2 2 Ole pienen puolella Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirissä korostetaan iloa lapsesta, iloa vapaaehtoisuudesta, iloa siitä, että saa olla tuottamassa iloa toisille. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueen 112 paikallisyhdistyksen vapaaehtoista toimijaa sekä suuri joukko piirin vapaaehtoisia tekevät työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Arvostava kohtaaminen, lapsen, nuoren ja perheen aito osallisuus sekä vapaaehtoisen motivaatio ovat toiminnan ytimessä. Piirin työntekijöiden perustehtävänä on vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus. MLL:n Järvi-Suomen piirissä kiinnitetään yhä enemmän huomiota vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen laatuun, oikeaaikaisuuteen ja todellisiin tarpeisiin vastaamiseen. MLL:n Järvi-Suomen piirin vuoropuhelu ja aito kumppanuus alueen kuntien kanssa on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina. MLL:n monipuolinen toiminta osana kunnan perhekeskuksia lisää perheiden tukiverkostoja ja ehkäisee tehokkaasti arjen ongelmien kasaantumista. Useissa perheiden pulmatilanteissa toisten vanhempien tarjoama vertaistuki riittää, eikä ammattiapuun ole tarvetta turvautua. Syksyllä käynnistyneen hallituksen kärkihankkeen, Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (Lape), valmistelu vaikuttaa tämän päivän Suomessa ja tulevaisuudessa Soten käynnistyessä lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen. MLL:n Järvi-Suomen piirissä rakennetaan aktiivisesti tulevaisuuden kumppanuutta osallistumalla Lape-työryhmiin ja keskusteluihin. MLL nähdään yhteiskunnallisena toimijana, jonka kautta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia voidaan vahvistaa. Tämän tunnistavat myös monet uudet kumppanit kuten Suur-Savon Osuuskauppa, joka halusi lahjoittaa juhlavuonnaan mittavan summan perhekummitoimintaan Etelä-Savon alueella. Yhteiskunnan muutoksessa on yhä tärkeämpää nähdä, tunnistaa ja tunnustaa vapaaehtoistoiminnan merkitys hyvinvoinnin lisääntymisessä. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa välittämisen ja jakamisen kanavia ja luo väyliä osallisuuteen. Lämmin kiitos piirin luottamusjohdolle, vapaaehtoisille toimijoille, kaikille kumppaneille ja yhteistyöverkostoille. Hyvinvointia rakennetaan yhdessä luottamuksen kautta, toinen toistamme aidosti kuunnellen ja arvostaen. Miku Mirja Lavonen-Niinistö Toiminnanjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri

3 3 Sisällys Ole pienen puolella Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Toimintaympäristö Vaikuttaminen Viestintä Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Perhekeskustoiminnan ammatillinen ohjaus Perhekeskustoimintaa kumppanuudessa kuntien kanssa Perhekeskustoiminnan kehittämisen painopisteet Perhekeskustoiminnan arviointi Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Kaveriksi Mulle toiminta Perhekummitoiminta Ystäväksi maahanmuuttajaäidille Lastenhoitotoiminta Vanhempain- ja koko perheen illat Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta Materiaalinen tuki Ammatillinen palvelutuotanto Lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta Lastenhoitopalvelut yrityksille Ammattilaisille suunnatut koulutukset Erillistoiminnot Rikosuhripäivystys Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Hallinto ja talous Luottamuselimet Henkilökunta Talous ja toimitilat Tietohallinto Varainhankinta Liitteet... 22

4 4 1. Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. MLL:n Suunta 2024 strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Vuonna 2016 pyrimme tähän aktiivisella jäsentyöllä, kutsumalla mukaan tukijoita sekä vaikuttamalla päättäjiin palvelujen kehittämiseksi lapsi- ja perhemyönteisemmiksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat piirin säännöt, MLL:n kolmivuotissuunnitelma vuosille sekä Suunta 2024 strategia. Toimintaa ja taloutta valvoo piirihallitus. Vuonna 2016 piirin toiminnassa korostettiin vapaaehtoisuuden ja kansalaistoiminnan näkyväksi tekemistä, sekä paikallisyhdistysten monimuotoista tukemista, esimerkiksi kuinka yhdistykset voivat vastata ajankohtaisiin haasteisiin, kuten maahanmuuttajien kotoutumiseen. Lisäksi toiminnassa korostuivat vaikuttaminen päätöksentekoon sekä arjen tuen tarjoaminen lapsille, nuorille ja vanhemmille. Jäsentyössä vuonna 2016 tavoitteena oli piirin alueen yhdistysten jäsenmäärän nostaminen :een, mutta tähän ei aivan päästy. 2. Toimintaympäristö MLL:n visiona on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Lapsi- ja perheystävällisen yhteiskunnan rakentamiseen tartuttiin vuonna 2016 hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma -kärkihankkeella. MLL:n Järvi-Suomen piiri lähti aktiivisesti mukaan muutosohjelman ja siihen liittyvien maakunnallisten hankkeiden valmisteluun. Piiri hyväksyttiin mukaan kolmeen maakunnalliseen konsortioon: Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Suomessa oli vuoden 2016 alussa lasta, eli 19,6 % väestöstä. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella lapsia oli yhteensä Etelä-Savo: Lapsia (16,3 % väestöstä) Lapsiperheitä (32,3 % perheistä) Yksinhuoltajaperheitä 21 % lapsiperheistä Pohjois-Karjala: Lapsia (17,7 % väestöstä) Lapsiperheitä (34,4 % perheistä) Yksinhuoltajaperheitä 21,1 % lapsiperheistä Keski-Suomi: Lapsia (19,6 % väestöstä) Lapsiperheitä (37,5 % perheistä) Yksinhuoltajaperheitä 20,4 % lapsiperheistä Pohjois-Savo: Lapsia (18,4 % väestöstä) Lapsiperheitä (35,8 % perheistä) Yksinhuoltajaperheitä 20 % lapsiperheistä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Julkisen talouden leikkaukset haastoivat vaikuttamaan yhä vahvemmin. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistui vuonna 2016 kunnissa huomattavia leikkauspaineita. MLL:n Järvi-Suomen piiri pyrki osoittamaan leikkausten

5 5 vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen sekä kannustamaan kuntia tekemään lapsivaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista voi hyvin, kasvavalle joukolle lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Kohtaamisen ja osallisuuden parantaminen ovat olennaisia palvelujen saatavuuden turvaamisen ohella. MLL:n Järvi-Suomen piirissä tähän pyrittiin monin tavoin, muun muassa tuomalla lapsen ääntä kuuluviin perhekeskusverkostoissa ja tukemalla vapaaehtoisten ja ammattilaisten kohtaamisen taitojen kehittymistä. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman maakunnallisten hankkeiden valmistelussa korostettiin osallisuuden ja lapsivaikutusten arvioinnin merkitystä. Piirin oman toiminnan kehittämisessä panostettiin lasten ja nuorten aidon kuulemisen ja osallisuuden näkökulmiin muun muassa hankerahoituksia haettaessa. 3. Vaikuttaminen Suunta 2024 strategiaa tarkentava vaikuttamisstrategia ohjaa MLL:n vaikuttamistyötä. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi. YK:n lapsen oikeuksien sopimus on vaikuttamistyön perustana. Tavoitteena on, että lapsen oikeuksien sopimus toteutuu mahdollisimman hyvin Suomessa. Vuonna 2016 vaikuttamistyössä korostettiin 1) lasten ja lapsuuden arvostamista, 2) lasten yhdenvertaisuutta, 3) lapsivaikutusten arviointia ja lapsen edun ensisijaisuutta päätöksenteossa, 4) lapsiin ja nuoriin investoimisen tärkeyttä sekä 5) lasten ja nuorten arjen tuen ja peruspalvelujen merkitystä. Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostui kaikilla tasoilla. Piiri teki vaikuttamistyötä erilaisissa arjen yhteistyön verkostoissa koko toiminta-alueellaan. Vaikuttaminen median ja erityisesti sosiaalisen median kautta vahvistui: esimerkiksi Facebook- ja Twitter-vaikuttamista aktivoitiin. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2016 olivat 1) lapsivaikutusten arvioinnin lisääminen sekä julkisen vallan päätöksenteossa että MLL:n omassa toiminnassa 2) yhdistysten vaikuttamistyön tukeminen 3) lapsi- ja perhepalveluihin ja lapsiperheiden toimeentuloon liittyvä vaikuttaminen Yhdistysten vaikuttamistyötä tuettiin esimerkiksi koulutuksin (osana Täyskäsi-päiviä ja seututapaamisia), laatimalla tiedotteita ja kannanottoja yhdessä yhdistysten kanssa, sekä kannustamalla yhdistyksiä olemaan aktiivisia sosiaalisessa mediassa. Vuonna 2016 MLL:n keskusjärjestö toteutti Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen, johon Järvi-Suomen piiristä osallistui 25 puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella toteutettavaa perhekeskustoimintaa tehtiin näkyväksi Perheen viikolla (viikko 40) erityisesti yhdistysten toimesta. Piiri järjesti kuntapäättäjille ja viranhaltijoille Jyväskylässä ja Kuopiossa seminaarit lapsivaikutusten arvioinnista syksyllä MLL:n Järvi-Suomen piirin toiminta on osa kuntien ennaltaehkäisevää perhekeskusverkostoa. Piirin kumppanuus alueen kuntien kanssa on vahvistunut vuonna 2016: kumppanuussopimuksia on jatkettu ja uusia on syntynyt. Lisäksi sopimusten sisältöjä on monipuolistettu, mikä näkyy myös kuntarahoituksen vahvistumisena piirin taloudessa.

6 6 MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii tiiviissä yhteistyössä alueen muiden kansalaisjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2016 piiri oli jäsenenä tai edustettuna lukuisissa verkostoissa, kuten: Etelä-Savo: - Etelä-Savon järjestöjohtajien verkosto - Hyvinvointialan kumppanuuspöytä - Mikkelin vapaaehtoisverkosto - Mikkelin lapsiperheverkosto Keski-Suomi: - Keski-Suomen Sosiaalialan osaamiskeskus - Jyväskylän Valikko-verkosto - Keski-Suomen Järjestöareena - Kolmikko - Vatupassi-työryhmä Pohjois-Karjala: - Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta - Pohjois-Karjalan Nuorten ryhmä - Joensuun Perheentalon ohjausryhmä Pohjois-Savo: - Ilona-työryhmä - Kuopion Perheentalo - Kuopion Valikko-verkosto - Iisalmen Perheentalo - SOSTE aluetyöntekijäverkosto - Vapaaehtoistoiminnan markkinointityöryhmä MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistui yhteistyökumppaneiden järjestämiin tapahtumiin ja tilaisuuksiin, kuten yli tuhat osallistujaa vetäneeseen Niilo Mäki instituutin Opin ja osaan päivään elokuussa. Kaiken kaikkiaan piiri oli mukana 34 tapahtumassa, joissa oli osallistujia 3105 aikuista ja 2349 lasta. Uusi, merkittävä yhteistyö rakentui marraskuussa järjestetyn STOP koulukiusaamiselle ravitapahtuman myötä. Tapahtumaa toteuttamassa olivat MLL:n Järvi-Suomen piirin lisäksi MLL:n Kymen piiri, Killerin ravirata sekä Jyväskylän ammattiopiston opiskelijat. Se sai runsaasti paikallista ja valtakunnallista julkisuutta ja viritti laajempaan yhteistyöhön tulevaisuudessa. 4. Viestintä Strategiassa nimetyt periaatteet: avoimuus, kumppanuus, osallisuus, arjen arvostus ja ilo ovat myös viestinnän periaatteita. MLL:n Järvi-Suomen piirissä vahvistettiin sähköistä viestintää ja hyödynnettiin sosiaalista mediaa. Facebookia hyödynnettiin toiminnan ja koulutusten markkinoinnissa. Yhdistysten puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien oma suljettu Facebook-ryhmä perustettiin, ja osoittautui erinomaiseksi kanavaksi sekä tiedottamiseen että jäsenten keskinäiseen verkottumiseen ja vertaistukeen. Myös perhekahvilavastaaville perustettiin oma Facebook-ryhmä hyvällä menestyksellä. Piirin Youtube-

7 7 kanava avattiin keväällä Sitä käytetään esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytointiin jakamalla siellä innostavia tarinoita vapaaehtoisuudesta. Uusia jäseniä pyrittiin rekrytoimaan member-get-member konseptia toistamalla. Kaikissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa, joita piiri järjesti tai joihin osallistui, tehtiin aktiivista jäsenhankintaa. Lisäksi jäsenten ja vapaaehtoisten sitoutumista tuettiin suoralla kohderyhmäkohtaisella viestinnällä, kuten aiemmin mainituille Facebook-ryhmillä sekä uutiskirjeillä ja Järviset-blogilla. Piirin videoneuvottelujärjestelmää hyödynnettiin sekä piirihallituksen kokousten toteuttamisessa että vapaaehtoisten koulutuksessa. Vuonna 2016 toteutettiin kaksi keräyskampanjaa: Kevätilo-keräys ja Hyvä Joulumieli keräys. MLL toteutti Hyvä Joulumieli kampanjan yhteistyössä Ylen ja SPR:n kanssa jo 20. kerran. Juhlavuoden keräystavoite oli 2,1 miljoonaa euroa, jolla jaettiin kappaletta 70 euron arvoisia lahjakortteja. MLL:n Järvi-Suomen piiri jakoi yhdessä paikallisyhdistysten kanssa näistä 2635 korttia. 5. Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on liiton keskeinen toimintamuoto. MLL:n Järvi- Suomen piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja ja paikallisen toiminnan ammatillista ohjausta yhteistyössä keskusjärjestön ja yhdistysten kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa alueellaan toimiville 112 paikallisyhdistykselle järjestötyön ja yhdistyshallinnon tukea yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Yhdistyksiä tuettiin yhdistyshallinnon tehtävissä antamalla sisällöllistä ohjausta, kannustamalla Yhdistysnetin käyttöön, toteuttamalla järjestökoulutusta alueellisesti ja paikallisesti, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja esimerkiksi Facebookissa sekä tuottamalla aineistoja. Yhdistyksiä ohjattiin ja tuettiin tapauskohtaisesti myös puhelimitse ja sähköpostitse. Piirin työntekijät tekivät 76 yhdistyskäyntiä vuonna Yhdistysten vapaaehtoisten arvostava kohtaaminen ja aito kuuleminen ovat tärkeitä tuen ja ohjauksen muotoja. Yhden yhdistyksen toiminta käynnistettiin uudelleen ja kahden osalta toiminnan elvyttäminen aloitettiin. 5.1 Perhekeskustoiminnan ammatillinen ohjaus Perhekeskus kokoaa yhteen kunnan ja järjestöjen lapsiperheille suuntaamat palvelut ja toiminnot. MLL on aktiivinen perhekeskuskumppani, joka kouluttaa ja ohjaa vapaaehtoisia ja järjestää laadukasta toimintaa, joka lisää perheiden kohtaamisia ja vertaistukea ja on tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä. MLL toimii tiiviissä yhteistyössä muiden järjestöjen ja kunnan kanssa. Liiton vapaaehtoistoiminta vahvistaa perheiden omia voimavaroja ja hyvinvointia ja vähentää siten kunnan kustannuksia. MLL:n yhdistykset ylläpitävät muun muassa perhekahviloita ja kerhoja ja ohjaavat kylämummeja ja - vaareja. Perhekahvilat ovat tärkeitä kohtaamispaikkoja varsinkin pienten lasten vanhemmille ja MLL:n kerhoihin ovat kaikki lapset tervetulleita ilman suorituspaineita ja isoja maksuja. Kylämummit ja -vaarit ovat ikäihmisiä, joilla on aikaa ja kiinnostusta viettää sitä lasten seurassa. Lisäksi MLL:n Järvi-Suomen piiri kouluttaa ja ohjaa perheiden avuksi tukihenkilöitä, kuten perhekummeja ja maahanmuuttajaäitien ystäviä.

8 8 MLL:n vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti ohjattua ja laadukasta. Piirin perhekeskuskoordinaattorit pitävät säännöllisesti yhteyttä yhdistyksiin ja niiden vapaaehtoisiin ja toimivat yhteishenkilöinä myös kuntiin. Piirin koordinaattorit osallistuivat oman alueensa kuntien varhaisen tuen tiimeihin, joiden tavoitteena on vahvistaa, suunnitella ja toteuttaa perhekeskustoimintaa kunnan, MLL:n ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Piirin vuonna 2016 järjestämät koulutukset ja kohtaamiset yhdistysten vapaaehtoisille: Täyskäsi-päivät (4 kpl), 75 osallistujaa Seututapaamiset (32 kpl), 285 osallistujaa Verkkokurssi perhekahvilatoimijoille (2 kpl) Ryhdistä yhdistystä verkkokurssi, 7 osallistujaa seudullisia / yhdistyskohtaisia yhdistystoiminnan koulutuksia (10 kpl), 54 osallistujaa Ohjausta kehitetään jatkuvasti. Vuonna 2016 painopisteinä olivat arvostava kohtaaminen ja yhteistyön vahvistaminen. MLL:n vapaaehtoisten ja ammattilaisten monikulttuurisuusosaamista kehitettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen piirin Monikulttuurinen lapsi- ja perhetoiminta -hankkeen kanssa. MLL:n keskusjärjestö toteutti kuntakumppaneille kyselyn, jossa selvitettiin kuntien tyytyväisyyttä perhekeskusyhteistyöhön MLL:n kanssa. Vastaajat olivat pääosin tyytyväisiä: kouluarvosanaksi annettiin 8,6. Vastaajista 83 prosenttia suosittelisi melko tai erittäin todennäköisesti yhteistyötä MLL:n kanssa muille kunnille. 76 prosenttia arvioi, että yhteistyö MLL:n kanssa on vakiintunutta tai hyvässä kehittämisvauhdissa. Kyselyn perusteella kuntien ja järjestöjen yhteistyön onnistumisessa keskeistä ovat yhteyshenkilöt, keskinäinen yhteydenpito, selkeä vastuunjako sekä vapaaehtoisten ja ammattilaisten roolien erottaminen. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat johtavat oman alueensa paikallisyhdistystä yhdessä hallituksen kanssa. Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistyksiä vaikuttamis- ja järjestötoiminnassa sekä verkostoitumisessa. Vapaaehtoiset puheenjohtajat tarvitsevat tukea ja ohjausta voidakseen johtaa ja toteuttaa tärkeää paikallista työtä. Puheenjohtajien vertaisuuden ja jaksamisen tukeminen on tärkeä piirin tehtävä. MLL:n Järvi-Suomen piiri järjesti vuonna 2016 kaksi alueellista puheenjohtajapäivää. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien Facebook-ryhmä toimii vertaistuen ja kokemusten jakamisen kanavana. Puheenjohtajille tarjottiin myös henkilökohtaista ohjausta tarpeen mukaan. Valtakunnallisen vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK) keskeinen tavoite on vahvistaa yhteisöllistä johtajuutta ja sisäistä vuoropuhelua MLL:ssa sekä luoda edellytyksiä liittokokouksen päättämän MLL Suunta strategian toteuttamiselle. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella toteutettiin kaksi VJK:n alueryhmää, joissa oli yhteensä 25 osallistujaa piirin alueelta. Koulutuksessa luotiin jokaiselle yhdistykselle muun muassa Oma suunta ja jäsenhuollon suunnitelmat. Kaksi piirin työntekijää toimi kouluttajina aluepajoissa. MLL:n Perhekahvilat ovat lasten ja vanhempien kohtaamispaikkoja kaikille lapsiperheille. Niissä lapset saavat oman ikäistään leikkiseuraa ja vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja tutustua toisiin. Perhekahvilan tehtävänä on edistää perheiden keskinäistä kohtaamista ja vahvistaa vanhempien sekä perheiden tukiverkostoa, samalla ehkäisten arjen pulmien ja ongelmien kasaantumista.

9 9 Perhekahvilat ovat paikallisyhdistysten toimintaa, jossa useimmiten vapaaehtoiset ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä kävijöiden kanssa. Perhekahvilan toiminta on aina lapsilähtöistä ja vanhemmuutta tukevaa. Perhekahviloissa kohtaavat myös eri sukupolvet ja kulttuurit, ja toimintaa kehitetään yhteistyössä kunnan perhekeskustoiminnan ja muiden toimijoiden kanssa. Vuonna 2016 piirin alueella toimivia, paikallisyhdistysten ylläpitämiä perhekahviloita oli 104. Ne kokoontuivat yhteensä 2759 kertaa. Niissä oli osallistujaa, vanhempaa ja lasta. Vuonna 2016 painotettiin lapsen näkökulmaa ja MLL:n näkyvyyttä perhekahviloissa. Perhekahvilatoimijoiden koulutusten myötä ohjaajien taidot kävijöiden kohtaamiseen ja kuulemiseen vahvistuivat, ja perhekahviloiden toiminta monikulttuurisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina vahvistui. Perhekahvilaohjaajien keskinäistä verkostoitumista tuettiin muodostamalla perhekahviloiden ohjaajille ja vastaaville oma Facebook-ryhmä. Perhekahviloiden toimintaa sekä ohjaajien osaamista ja jaksamista tuettiin järjestämällä perhekahvila-verkkokurssit keväällä ja syksyllä, ja lisäksi järjestettiin kolme muuta perhekahvilakoulutusta. Koulutuksiin ja kursseille osallistui yhteensä 42 vapaaehtoista. Perhekeskustoiminnan koordinaattorit kävivät kymmenissä perhekahviloissa tukien ja vahvistaen niiden toimintaa. Käyntien aiheina olivat muun muassa MLL:n näkyvyys ja jäsenyys, MLL:n toiminta, sekä lapsen kohtaaminen, kuuleminen ja osallisuus. MLL:n vertaisryhmissä samankaltaisessa elämäntilanteessa olevat perheet tutustuvat toisiinsa, keskustelevat lapsiperheiden elämään liittyvistä asioista ja etsivät yhdessä ratkaisuja mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Vertaisryhmiä ohjaavat useimmiten vapaaehtoiset paikallisyhdistysten ryhmänohjaajat, jotka saavat piirin koordinaattoreilta ohjausta ja koulutusta. Vertaisryhmiin kehitettiin vuonna 2016 uusi, mentalisaatio-teoriaan perustuva toimintamalli, Jututtamo. Mentalisaatio tarkoittaa ihmiselle ominaista piirrettä pohtia niin oman kuin toisen ihmisen käyttäytymisen takana olevia ajatuksia, tunnetiloja ja aikomuksia. Jututtamoissa vahvistetaan vanhempien jaksamista ja kykyä ymmärtää lapsen tunteita ja tarpeita. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistui Jututtamo-mallin ja siihen liittyvän vapaaehtoisten koulutuksen suunnitteluun ja pilotointiin. Kerhotoiminnassa vahvistetaan sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä. Kerhotoiminnan toteuttamisesta MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella vastaavat pääasiassa paikallisyhdistykset. Kerhot syntyvät aina paikallisista tarpeista. Piiri ohjaa ja tukee yhdistyksiä kerhotoiminnan toteuttamisessa ja järjestää yhdistyksille perehdytystä ja koulutusta MLL:n kerhotoimintaan. Kerhotoimintaa tuki Koko Suomi leikkii hanke ( ), joka toimi Suomen Kulttuurirahaston rahoituksella. Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja Suomen Punainen Ristin sekä paikallisyhdistysten ja - osastojen kanssa yhteistyössä oli tavoitteena muistuttaa leikin merkityksestä ja innostaa kaikenikäisiä leikkimään yhdessä. Terhokerhot on suunnattu erityisesti 5 10 vuotiaille lapsille ja ikäihmiselle. Terhokerhojen myötä on saatu uusia vapaaehtoisia, löydetty uusia toimintamuotoja ja vahvistettu sukupolvien välistä vuorovaikutusta MLL:n toiminnassa. Hankkeen työntekijät, leikkilähetit, osallistuivat piirin Täyskäsi-päiviin ja piirin koordinaattorit jakoivat hankkeen tuottamaa materiaalia esimerkiksi seututapaamisissa. Uusia vapaaehtoisia leikkilähettejä koulutettiin neljällä paikkakunnalla. Toiminta siirtyi vuoden lopulla MLL:n ja SPR:n yhdistysten ja osastojen toiminnaksi, osaksi kerhotoimintaa.

10 10 MLL:n kylämummi ja vaaritoiminta lisää sukupolvien välistä myönteistä vuorovaikutusta, siirtää kulttuuriperimää, lisää yhteisöllisyyttä ja tarjoaa mahdollisuuden tehdä antoisaa vapaaehtoistyötä, joka vahvistaa ikääntyvien hyvinvointia ja tuo seniori-ikäisten elämään uutta sisältöä. Kylämummit ja vaarit toimivat perhekahviloissa, päiväkodeissa, perheentaloissa, kerhoissa, kirjastoissa ja kouluissa. Lukumummi- ja vaaritoiminta on osa kylämummi- ja vaaritoimintaa. Koulujen kanssa yhteistyössä toteutettava toiminta vahvistaa lasten lukemissujuvuutta ja tarjoaa senioreille mukavan vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuden. Vuonna 2016 toiminta laajeni koko piirin alueelle. Vuonna 2015 kehitetty Mummon kanssa mustikkaan -toimintamalli kokosi yhteen ympäristökasvatuksen menetelmiä osaksi MLL:n kylämummi- ja vaaritoimintaa sekä perhekahviloita. Toiminta laajennettiin vuonna 2016 ulottumaan myös nuoriin. Piirin alueen paikallisyhdistykset voivat edistää nuorten osallisuutta ja hyvinvointia paikallisella tasolla ja tarjota nuorille mahdollisuuden vapaaehtoistoimintaan. Yhä useammat yhdistykset toimivat yhteistyössä koulujen kanssa tukioppilastoiminnassa, kummioppilastoiminnassa ja Koulurauhan julistuksessa. Yhdistyksille tiedotettiin erilaisista valmiista nuorisotoiminnan muodoista (esimerkiksi ja kerhotoiminta) ja toiminnan käynnistämiseen sekä nuorten osallistamiseen ja omaehtoisen toiminnan toteuttamiseen kehitetyistä menetelmistä. 5.2 Perhekeskustoimintaa kumppanuudessa kuntien kanssa MLL:n Järvi-Suomen piirin toiminta on osa kuntien ennaltaehkäisevää perhekeskusverkostoa. Kunnat tukevat paikallisyhdistysten toimintaa eri tavoin mm. osoittamalla tiloja yhdistysten käyttöön, sekä myöntämällä avustuksia. Piirin ja kuntien välisten kumppanuussopimusten sisällöt vaihtelivat kuntien tilanteen ja tarpeiden mukaan. Piirin tärkein tehtävä oli paikallisyhdistysten vapaaehtoistoiminnan ammatillinen ohjaus ja tuki. Piirin työntekijät edustivat kunnan alueella toimivia paikallisyhdistyksiä erilaisissa työryhmissä ja varhaisen tuen tiimeissä. Työryhmien tavoitteena on vahvistaa, suunnitella ja toteuttaa perhekeskustoimintaa kunnan, MLL:n ja muiden toimijoiden kanssa yhteistyössä. Lisäksi piiri toteutti kuntien alueella esimerkiksi lastenhoitotoimintaa ja perhekummitoimintaa. Vuonna 2016 MLL:n Järvi-Suomen piirillä oli kaksikymmentäviisi perhekeskustoimintaan tai lapsiperheiden varhaiseen tukeen liittyvää kuntakumppanuussopimusta, joista osa on kuntayhtymien tai liikelaitosten kanssa solmittuja useamman kunnan käsittäviä sopimuksia. Vuodelle 2017 on neuvoteltu lisäksi viiden kunnan kanssa kumppanuudesta. Lisäksi käynnistynyt sote- ja maakuntauudistus vaikutti siten, että esimerkiksi Pohjois-Karjalan alueella ryhdyttiin alustavia kumppanuusneuvotteluja käymään Siun soten kanssa. Vuonna 2016 käynnistyi hallituksen kärkihanke, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma. Piiri osallistui aktiivisesti maakunnallisten LAPE-hankkeiden valmistelutyöhön, ja vuosina niissä kehitetään kumppanuudessa perhekeskustoimintaa. MLL:n Järvi-Suomen piirin tehtävänä on tehdä näkyväksi ja mallintaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta, vapaaehtoistoiminnan merkitystä sekä lapsivaikutusten arviointia.

11 Perhekeskustoiminnan kehittämisen painopisteet Vuonna 2016 kehittämistyön painopisteitä MLL:n Järvi-Suomen piirin perhekeskustoiminnassa olivat Yhdistysten tukeminen vapaaehtoistyössä ja kuntakumppanuudessa Vapaaehtoisten toteuttama vanhemmuuden tuki, ja tuen tarpeiden selvittäminen MLL:n avointen kohtaamispaikkojen, kerhotoiminnan ja vertaisryhmätoiminnan kehittäminen Leikin, monikulttuurisuusosaamisen ja parisuhteen tukemiseen liittyvien teemojen tuominen perhekeskustoiminnan vapaaehtoisten koulutuksiin Vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen laadun kehittäminen Kehittämistyön painopisteet näkyivät vapaaehtoisten koulutusten ja kohtaamisten sisällöissä ja menetelmissä. Piirin alueella järjestettiin MLL:n Varsinais-Suomen piirin monikulttuurisuushankkeen kanssa neljä monikulttuurisuusseminaaria, jotka oli suunnattu sekä ammattilaisille että vapaaehtoisille. Seminaareihin osallistui yhteensä 180 henkilöä. 5.4 Perhekeskustoiminnan arviointi Keskusjärjestö kehitti yhteistyössä piirien kanssa vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen laatua ja seurantaa. Toimintaa arvioitiin keräämällä osallistujapalautetta, toteuttamalla kuntakohtaisia laatutyöpajoja sekä kyselyillä vapaaehtoisille ja kuntakumppaneille. Vuonna 2016 keskusjärjestö toteutti kyselyt perhekahvilan ohjaajille ja kävijöille, jäsenille ja vapaaehtoisille (yhdistysten hallitusten jäsenet ja vapaaehtoiset). Piiri tiedotti ja kannusti vastaamaan kyselyihin. Keskusjärjestö toteutti vanhemmuuden tuen tarvekartoituksen perhekeskustoimintaan osallistuville vanhemmille, jota piiri puolestaan hyödyntää jatkossa vapaaehtoistoiminnan ammatillisessa ohjauksessa. 6 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki MLL tarjoaa lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ammattikasvattajille tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. Painopisteitä vuonna 2016 olivat lapsen ja nuoren kehityksen ja mielenterveyden sekä vanhemmuuden tukeminen ja turvallisen media- ja päiväkotiympäristön rakentaminen. 6.1 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita, usein nuorempia oppilaita. Alakouluissa heitä kutsutaan usein kummioppilaiksi ja toisen asteen oppilaitoksissa tutoreiksi. Toiminnassa keskeistä on nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Keskusjärjestö ja piiri ylläpitävät tukioppilastoiminnan verkostoa, ja tarjoavat kouluille koulutusta, ohjausta ja aineistoja. Vuonna 2016 MLL:n Järvi-Suomen piiri järjesti alueellisia tukioppilasohjaajien tapaamisia ja vertaisverstaita. MLL:n piirityöntekijät, tukioppilaskouluttajat ja yhdistysaktiivit vierailivat kouluilla kouluttamassa tukioppilaita ja tapaamassa koulun henkilökuntaa ns. ohjauskäynneillä. Koulutuksissa, kouluvierailuilla ja tukioppilasleireillä kouluja ohjattiin kiinnittämään tukioppilaiden toimintaa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, opetussuunnitelmaan ja KiVa Koulu -toimintaan, jotta tukioppilastoiminnan asemaa koulussa saadaan vahvistettua. Yhteensä koulutuksissa ja tapaamisissa kohdattiin noin 600 nuorta ja lähes 200 koulujen ammattilaista.

12 12 Koulurauha-ohjelma tuottaa toimintamalleja ja materiaaleja kouluille turvallisen koulupäivän ja kouluvuoden rakentamiseksi. Ohjelma lisää oppilaiden viihtyvyyttä koulussa ja varmistaa heidän henkistä, fyysistä ja sosiaalista turvallisuuttaan sekä vahvistaa kouluyhteisön me-henkeä Koulurauha-ohjelman avulla MLL levittää nuorilta nuorille ajatusta koulukiusaamisen ehkäisemisestä ja koulun yhteisöllisyydenlujittamisesta. Koulurauha on MLL:n, Opetushallituksen, Poliisihallituksen, Suomen Vanhempainliiton ja Folkhälsanin yhteinen ohjelma, joka toteutetaan yhdessä oppilaiden ja opettajien sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhdistykset ja koulut järjestivät teeman ympärille omia tapahtumia ja toteuttivat koulurauha-ohjelmaa läpi vuoden. 6.2 Kaveriksi Mulle toiminta Vuosi 2016 oli viimeinen Kaveriksi Mulle -toiminnan vuosi, koska vuonna 2013 alkanut yhteistyö Suomen Punaisen Ristin Länsi-Suomen piirin kanssa päättyi. Toiminnan nimi muuttui Kaveritoiminnaksi MLL:n valtakunnallisen linjauksen mukaisesti. Kaveritoiminnan tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten yksinäisyyttä sekä vahvistaa itsetuntoa ja tunnetaitoja osallisuuden ja onnistumisen kokemusten kautta. Toimintamuotoina ovat kaveripari- sekä kaverikerho- ja leiritoiminta. Vanhemmuutta tuetaan tarjoamalla toiminnan kautta vanhemmille mahdollisuutta omiin harrastuksiin sekä tilaisuuksia tutustua muihin toiminnassa mukana oleviin perheisiin yhteisten toiminnallisten kohtaamisten myötä. Toiminta on ennaltaehkäisevää, jonka vuoksi kaveriparitoiminnassa ei voi olla lastensuojeluasiakkuutta. Toimintaa toteutettiin vuonna 2016 koko Järvi-Suomen piirin alueella sekä SPR:n Länsi-Suomen piirin alueella. Toimintaan palkattiin uusi koordinaattori Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueelle. Yhteistyö alueiden ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen jatkui ennallaan. Uusia yhteistyökokeiluita olivat muun muassa yhteistyö leikkilähettien kanssa. Uusia vapaaehtoisia koulutettiin 94, myös perehdytyksen kautta pääsi toimintaan mukaan. Kerhon ohjaajia oli 45,leirien ohjaajia 5 ja kaveriparitoiminnan vapaaehtoisia lasta sai toiminnan kautta itselleen aikuisen kaverin. Kerhoissa oli mukana 124 lasta ja vuoden 2016 kolmella leirillä 34. Vuonna 2016 kaveriparitoiminta tavoitti Järvi-Suomen piirin alueella 196 lasta ja vapaaehtoiset tekivät yhteensä vapaaehtoistyötä 1894 tuntia. Perheille järjestettiin yhteisiä kohtaamisia Mikkelissä kolme, joihin osallistui kaveritoiminnan perheitä. Toiminnan toteutusta seurattiin ja arvioitiin entiseen tapaan ja erityistä huomiota kiinnitettiin toiminnan toteutuksen yhdenmukaistamiseen koko piirin alueella. Vanhemmilta, lapsilta ja vapaaehtoisilta kysyttiin palautteita valtakunnallisessa työryhmässä muokattujen palautelomakkeiden avulla. Lisäksi käytiin palautekeskusteluja kasvotusten ja kuultiin yhteistyökumppaneiden toiveita. 6.3 Perhekummitoiminta Perhekummitoiminta on ammatillisesti ohjattua vapaaehtoistoimintaa. Toiminta täydentää kunnan peruspalveluita vastaten mm. uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin, ja on osa lapsiperheiden ennaltaehkäisevää tukea. Tuettavilla perheillä ei ole lastensuojeluasiakkuutta. Perhekummitoiminta on perheelle maksutonta, ja toiminnan piiriin voi hakeutua itse tai ammattilaisen ohjaamana. Toiminta on luottamuksellista, sillä perhekummeja sitoo vaitiolovelvollisuus. Toiminnan sisältö muodostuu perheen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden sekä perhekummin auttamismahdollisuuksien

13 13 mukaan. Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Kummisuhteen lähtökohtana on vapaaehtoinen ja tasavertainen kumppanuus. Toimintaa ylläpidetään ja kehitetään niillä alueilla, joilla sitä jo toteutetaan ja tarvitaan. Piiri vastaa MLL:n valtakunnallisen mallin mukaisten perhekummien peruskoulutusten sekä säännöllisten toiminnanohjausten järjestämisestä. Perhekummitoiminnan tarve on voimakkaassa kasvussa. Vuonna 2016 perhekummitoimintaa toteutettiin piirin alueella 18 kumppanuuskunnassa. Toiminnassa oli mukana 50 vapaaehtoista, joiden jaksamista ja taitoa toimia vapaaehtoisena tuettiin koulutuksin, vertaistapaamisin ja yksilöohjauksen keinoin. Kaikkiaan kummisuhteita Järvi-Suomen piirin alueella oli Ystäväksi maahanmuuttajaäidille Ystäväksi maahanmuuttajaäidille -toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja kielenoppimista. Maahanmuuttajaäidit jäävät helposti eristyksiin, sillä heiltä puuttuvat luonnolliset tukiverkostot eikä heillä ole välttämättä mahdollisuutta lähteä kielikursseille. Myös turvapaikanhakijaäidit kaipaavat usein tukea. Maahanmuuttajaäidillä saattaa olla korkea kynnys lähteä yksin tutustumaan leikkipuistoon tai oman asuinalueen muuhun lapsiperhetoimintaan. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnassa pyritään löytämään ystävä, joka asuu lähistöllä ja jonka kanssa äidillä on yhteisiä harrastuksia ja kiinnostuksen kohteita, tai samankaltainen elämäntilanne. Vapaaehtoiset ystävät perehdytetään ja heille järjestetään säännöllisiä vertaistapaamisia. Toimintaa käynnistettiin loppuvuodesta 2016 Jyväskylässä ja Kuopiossa ja valmisteltiin alkavaksi Joensuussa heti vuoden 2017 alussa. Ensimmäisten ystävyyssuhteiden solmiminen siirtyi vuoden vaihteen yli. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnan rinnalle alettiin vuonna 2016 kehittää ystäväperhetoimintaa kumppanuudessa Varkauden kaupungin kanssa. Ystäväperhetoiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaperheiden kotoutumista ja suomenkielenoppimista. Toimintamuoto tarjoaa maahanmuuttajaperheelle mahdollisuuden tutustua suomalaisen perheen arkeen ja suomenkielen käyttämiseen arjessaan, toimien näin ollen hyvänä apuna kotoutumisessa. Samalla toiminta tarjoaa tukea myös maahanmuuttajaperheen hyvinvointiin, vanhemmuuteen ja lapsiperheen arkeen. Ystäväperhetoiminta tarjoaa mahdollisuuksia vuorovaikutukseen eri kulttuurien välillä ja ennakkoluulojen vähentämiseen ymmärryksen lisääntymisen myötä. Se on vapaaehtoistoimintaa, joka tuottaa iloa ja hyvinvointia sekä maahanmuuttajaperheelle että suomalaiselle perheelle tarjoten perheille väylän tutustua toisiinsa, oppia uutta ja saada uusia ystäviä. Toimintaa käynnistettiin loppuvuodesta 2016 Varkauden kaupungissa kouluttamalla vapaaehtoisia ystäväperheitä toimintaan. 6.5 Lastenhoitotoiminta Mannerheimin Lastensuojeluliiton lastenhoitotoiminta on toiminut jo 1970-luvulta lähtien. Sillä on merkittävä rooli vanhemmuuden tukemisessa ja orastavien ongelmien ennaltaehkäisyssä. Sitä toteutettiin vuonna 2016 kahdenkymmenenyhden (21) kunnan alueella. Kuopion seudullisesta välityspisteestä välitettiin keskitetysti hoitajia koko Järvi-Suomen piirin alueelle. Toimintojen sisällön koordinoinnista ja toimintaedellytysten kehittämisestä vastasi MLL:n Uudenmaan piiri yhteistyössä MLL:n Järvi-Suomen piirin kanssa. Lastenhoitotoiminnan tavoitteena vuonna 2016 oli, että perheet saivat apua kysynnän mukaan, lapsiperheiden arjessa tukeminen, sekä laadukkaan ja joustavan

14 14 lastenhoitoavun tuottaminen perheille. Lastenhoitotoimintaa toteutettiin toiminnalle laaditun valtakunnallisen laatukäsikirjan mukaan. Lastenhoitotoiminnan tiedottamista kuntiin tehostettiin kuntakäyntien ja muiden yhteistyöverkostojen kautta. Vuonna 2016 Järvi-Suomen piirin alueella lastenhoitotunteja toteutui tuntia. Hoitokäyntejä perheissä oli yhteensä ja hoidettavia lapsia kaikkiaan MLL:n Järvi-Suomen piirin lastenhoitotoiminta on osa kuntakumppanuutta ja siihen kuuluvaa perhekeskustoimintaa. Hoitajien peruskoulutuksia järjestettiin yksi Jyväskylässä. Jatkokoulutusta hoitajille järjestettiin yhdeksän kertaa ja erillisiä toiminnanohjauksia viisi kertaa. Lisäksi hoitajia ohjattiin ja tuettiin henkilökohtaisilla puheluilla, viesteillä ja tapaamisilla. Hoitajille järjestettiin myös virkistystapaamisia kaikissa vapaaehtoiskeskuksissa. 6.6 Vanhempain- ja koko perheen illat Koulujen ja päiväkotien vanhempain- ja koko perheen illat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhemmuuden vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät mielellään MLL:n asiantuntemusta vanhemmuuden tukemisessa. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueellaan vanhemmuuden tukemiseen liittyviin haasteisiin ja kysymyksiin yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Piiri toteutti esimerkiksi mediakasvatukseen, lapsen ja nuoren kehitykseen, vanhempana kasvamiseen ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä vanhempien ja koko perheen iltoja. Toiminnallisten, osallistavien iltojen tuloksena oli oivalluksia vanhemmuudesta, yhteisöllisyyttä, iloa ja luottamusta. 6.7 Mentalisaatioperustainen vanhempainryhmätoiminta Mentalisaatioperustaiset perheryhmät ovat jatkoa MLL:n valtakunnallisessa Vahvuutta vanhemmuuteen - hankkeessa (VV- hankkeessa) v kehitetylle kunnan ammattilaisten ohjaamalle perheryhmätoiminnalle. Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vauva- ja pienten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita ja vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimi yhtenä neljästä vastuupiiristä mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Piiri teki tiivistä yhteistyötä keskusjärjestön ja muiden vastuupiirien kanssa. Vuoden 2016 aikana piiri järjesti yhden Vahvuutta vanhemmuuteen ja Lapsi mielessä - ohjaajakoulutuksen, johon osallistui kuusi (6) kuntien ja järjestöjen työntekijää. Koulutukseen liittyvä yksi uusi perheryhmä aloitti v aikana ja toinen ryhmä aloittaa v aikana. Lisäksi vuonna 2015 alkanut koulutusprosessi päättyi ja seitsemän henkilöä sai todistuksen koulutuksesta. Koulutetuille ohjaajille järjestettiin tiiviissä yhteistyössä keskusjärjestön kanssa jatkokoulutus erityistä tukea tarvitsevien perheiden ryhmätoimintaan. Jatkokoulutukseen osallistui yhteensä 25 kunnan työntekijää. Piiri edisti perheryhmätoiminnan juurtumista ja laajenemista alueensa kuntiin ja vastasi mallien levittämisestä piirin alueella. Yhteistyössä keskusjärjestön kanssa järjestettiin Järvi-Suomen alueella kaksi koulutettujen ohjaajien jatkokoulutuspäivää, joihin osallistui yhteensä 26 ohjaajaa. Perheryhmät ovat juurtuneet useassa kunnassa osaksi kuntien ennalta vahvistaa toimintaa.

15 15 Varhaiskasvatuksen toimijoille tarjottiin mentalisaatioajattelua soveltava, pienten lasten kiusaamisen ehkäisyä ja kaverisuhteita tukeva seminaari yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Seminaariin osallistui 56 henkilöä. 6.8 Materiaalinen tuki Tukiaineistoa vanhemmille ovat erilaiset vanhemmuutta ja kasvatusta tukevat julkaisut sekä netissä julkaistava aineisto. Piirijärjestö levitti keskusjärjestön ja muiden tahojen tuottamia aineistoja ja materiaaleja omissa tilaisuuksissaan ja verkostoissaan vanhemmille, paikallisyhdistyksille ja yhteistyökumppaneilleen. 7 Ammatillinen palvelutuotanto 7.1 Lastensuojelun avohuollon tukihenkilötoiminta Lastenhuollon avohuollon tukihenkilötoiminta muuttui uuden sosiaalihuoltolain voimaantulon myötä sosiaalihuoltolain mukaiseksi tukihenkilötoiminnaksi. Se on ammatillisesti ohjattua, vapaaehtoisten toteuttamaa varhaista lastensuojelua, ja tarjoaa apua ja tukea lapsen ja nuoren sekä lapsiperheen arkeen. Keskeisiä tukemisen muotoja ovat keskustelu, kuuntelu ja yhdessä tekeminen. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukihenkilötoimintaa toteutettiin vuonna 2016 sosiaalihuoltolain mukaisena varhaisena tukena Jyväskylän kaupungissa ja Laukaan kunnassa. Uusi sosiaalihuoltolaki on vahvistanut kuntien kiinnostusta tukihenkilötoimintaa kohtaan, mutta kuntien käytänteet lain soveltamisessa ovat vasta muotoutumassa. Uusia kuntakumppanuuksia tukihenkilötoiminnan toteuttamiseen neuvoteltiin vuonna 2016, mutta ne ovat toteutumassa vasta myöhemmin. Tukihenkilötoiminnasta kiinnostuneet vapaaehtoiset haastatellaan, ja he osallistuvat tukihenkilöiden peruskoulutukseen. Peruskoulutuksen lisäksi vapaaehtoiset saavat säännöllisesti täydennyskoulutusta ja vertais- sekä yksilöohjausta. Lisäksi he saavat kohtuulliset, toimintaan liittyvät matka- ja kulukorvaukset. Toimintaan osallistuneita vapaaehtoisia oli vuonna 2016 kaikkiaan 40. Heille järjestettiin vertaistapaamisia, virkistysiltoja ja lisäkoulutusta. Uusia tukihenkilöitä koulutettiin 20. Tukisuhteita vuoden lopussa oli 34. Toimintaan osallistuneilta koottiin palautetta pitkin toimintakautta. Jouni on parasta mitä meidän perheelle on tapahtunut, sanoo perhe tukihenkilöstä. Tukihenkilötoimintaa kehitetään vahvistaen vertaistoiminnan ja kokemusasiantuntijuuden näkökulmia. Uuden sosiaalihuoltolain vaikutukset ja merkitys huomioidaan toiminnan toteuttamisessa. 7.2 Lastenhoitopalvelut yrityksille Lastenhoitopalvelut yrityksille olivat edelleen MLL:n Järvi-Suomen piirissä Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon alueella tarjottava palvelutuote. Palvelu perustuu vuonna 2001 tulleeseen tuloverolain muutokseen. Piiriltä palvelua osti 10 yritystä ja mukana oli 25 hoitajaa. Lastenhoitopalvelua yrityksille kertyi 605 tuntia. 7.3 Ammattilaisille suunnatut koulutukset MLL:n Järvi-Suomen piirin koulutustoimintaa pyrittiin vahvistamaan vuonna Ammattilaisille järjestettiin seminaareja lapsivaikutusten arvioinnista ja monikulttuurisuudesta, ja koulutuksia

16 16 mentalisaatioperustaisesta vanhempainryhmätoiminnasta, mediakasvatuksesta ja tukioppilaiden ohjaamisesta. 8 Erillistoiminnot 8.1 Rikosuhripäivystys Rikosuhripäivystyksen (RIKUn) perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasiassa todistavan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. RIKU aloitti toimintansa Vuosi 2016 oli RIKUn uuden strategian ( ) ensimmäinen toimintavuosi. Yhteistyösopimukseen perustuen sitä toteuttivat Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Ensi- ja turvakotien liitto, Suomen Setlementtiliitto, Kirkkohallitus ja Suomen Punainen Risti. Itä-Suomen aluetoimisto on toiminut osana RIKUn valtakunnallista palvelua vuoden 1996 keväästä alkaen. RIKUn Itä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Joensuussa ja sen toiminta-alueena ovat Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnat. Alueen väestöpohja on n henkeä. Toiminta painottuu Joensuun, Lappeenrannan, Kuopion, Savonlinnan ja Mikkelin palvelupisteisiin. RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston aluekoordinaatiojärjestönä toimi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. RIKUn vaikuttamistyön keskiössä oli EU:n rikosuhridirektiivi, joka tuli kansallisesti saattaa voimaan marraskuussa Direktiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia ja edellyttää jäsenmailta mm. tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Vuonna 2016 Itä-Suomen aluetoimistossa peruspalveluihin ja verkostoyhteistyöhön liittyvät tavoitteet toteutuivat hyvin. Alueelta vaikuttamistyössä oli edustaja 23 eri työryhmässä. Palveluita onnistuttiin vahvistamaan kaikissa palvelupisteissä. Vuoden aikana muodostettiin tukisuhteita 671 (519/2015), kasvua 29 %. Tukisuhteissa asiakas saa avukseen henkilökohtaisen tukihenkilön. Hän keskustelee asiakkaan kanssa ja on mukana myös käynneillä mm. poliisiasemalla, käräjäoikeudessa, hovioikeudessa, oikeusaputoimistossa ja asianajotoimistossa. Alueella oli tukisuhteisiin liittyviä yhteydenottoja kaikkiaan 6546 (5664/2015). Valtakunnallisten peruspalveluiden, Auttavan puhelimen ja Rikunet-verkkopalvelun, Chat-palvelun sekä Juristin puhelinneuvonnan toimintoihin osallistuttiin myös alueella säännöllisesti. Alueella kaikissa palveluissa oli yhteensä 7092 yhteydenottoa (6245/2015). Yleisin syy yhteydenottoihin sekä tukisuhteisiin oli pari- ja lähisuhdeväkivalta, seksuaalinen väkivalta tai muu henkeen ja terveyteen liittyvä väkivalta tai sen uhka. Itä-Suomen alueelle asetetuista tavoitteista saavutettiin hyvin. Vuoden 2016 resurssien vahvistuminen ja erityisesti toiminnanohjaajien kokoaikaistaminen etäpalvelupisteissä näkyi merkittävänä asiakasmäärän kasvuna: Savonlinna +309 %, Lappeenranta +268 % ja Mikkeli +87 %. Itä-Suomen alueella järjestettiin tukihenkilöiden peruskurssit Kuopiossa, Joensuussa, Savonlinnassa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. Palvelupisteissä vapaaehtoisille täydennyskoulutusta järjestettiin kaikkiaan 36 kertaa. Ryhmätyönohjausta vapaaehtoisille järjestettiin kaikilla palvelupisteillä. Aluejohtaja ja

17 17 toiminnanohjaajat antoivat tarvittaessa myös yksilöohjausta. Palvelupisteiden vapaaehtoisille järjestettiin virkistäytymistä ennen joulua sekä keväällä. Vuosi 2016 oli kolmivuotisen ORAVA-hankkeen viimeinen toimintavuosi. Hankkeen kohderyhmänä olivat lähisuhdeväkivallan uhrit ja erityisesti MARAK-asiakkaat harvaan asutuilla alueilla. Pohjois-Karjalassa toteutetun hankkeen konkreettisia keinoja olivat mm. RIKUn tukihenkilötoiminnan kehittäminen ja tukihenkilöiden kouluttaminen, vertaistukiryhmät, aineistojen laatiminen sekä palvelupolkujen kehittäminen. ORAVA-hankkeen viimeisenä toimintavuonna painopisteenä olivat lähisuhdeväkivaltaan liittyvän koulutusmateriaalin sekä tukihenkilöoppaan sisällön tuottaminen ja valmistuminen. Lisäksi toteutettiin neljä ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmää lähisuhdeväkivaltaa kokeneille miehille ja naisille. Vertaisryhmätoimintojen ryhmämallit sekä ryhmän ohjaajien Hyvät käytännöt ryhmänohjauksessa - manuaali valmistuivat syksyllä. Videovälitteinen kriisiapu kriisikeskus- ja rikosuhripalveluissa eli Video välittää -hanke ( ) käynnistyi huhtikuussa. Videovälitteisen kriisiavun hanke on Kuopion ja Pohjois-Karjalan kriisikeskuksen sekä Rikosuhripäivystyksen Itä-Suomen aluetoimiston yhteistyöhanke, jossa RIKUn palveluja tarjotaan videovälitteisesti erityisesti palvelujen katvealueille. Vuosi 2016 painottui hankeorganisaation kokoamiseen, kuntayhteistyön aloittamiseen ja yhteistyön suunnitteluun, tiedon hankintaan aiemmista vastaavista palveluista, sovellusten ja teknisten ratkaisujen testaamiseen ja valintaan sekä hankkeesta ja uudesta avun väylästä tiedottamiseen. Alueella palkattuja työntekijöitä oli kuusi päätoimista ja kaksi osa-aikaista sekä vapaaehtoisia 83 (74/2015). Toimintaa rahoittivat valtio (oikeusministeriö) ja Raha-automaattiyhdistys. Muuta rahoitusta saatiin OK - opintokeskukselta. 8.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Piirijärjestö vastaa sovittelulain (Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005) mukaisesta sovittelupalvelusta Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Sovittelussa rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti sekä käsitellä rikoksen uhrille aiheutuneita fyysisiä, psyykkisiä ja aineellisia haittoja puolueettoman sovittelijan läsnä ollessa. Sovittelu tarjoaa rikoksen tekijälle tilaisuuden ottaa vastuun teostaan ja uhrille mahdollisuuden saada hyvitys. Lisää sovittelutietoa löytyy Itä-Suomen sovittelutoimistojen nettisivuilta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta Sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut sovittelijat sovittelutoimiston ohjauksessa ja valvonnassa. Sovittelijan tehtävänä on toimia välittäjänä eri osapuolten välillä. Hän ei ratkaise osapuolten välisiä erimielisyyksiä, vaan auttaa heitä ratkaisemaan ne itse. Vuonna 2016 toiminnassa oli mukana 56 aktiivista ja motivoitunutta vapaaehtoista sovittelijaa.

18 18 Sovittelutoimisto tekee tiivistä yhteistyötä poliisi- ja syyttäjäviranomaisten, sosiaalitoimen, nuorisotoimen, Itä-Suomen yliopiston ja muiden oppilaitosten sekä Itä-Suomen Rikosuhripäivystyksen kanssa. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti valtakunnalliseen koulutus- ja kehittämistoimintaan. Sovitteluun ohjautui juttuja tasaisesti koko maakunnan alueella ja palvelua pystyttiin tarjoamaan asiakkaiden omilla paikkakunnilla. Vuoden 2016 aikana sovittelutoimistoon tuli 366 aloitetta, joiden sisällä olevien rikosasioiden määrä oli 378 ja riita-asioiden määrä 34. Lähisuhdeväkivaltaa soviteltiin 60 tapauksessa. Jutuista 91 % tuli vireille poliisilta, muita sovittelualoitteiden tekijöitä ovat syyttäjä, muut viranomaiset ja asianosaiset itse. Epäillyistä 31 % ja asianomistajista 18 % oli alle 21-vuotiaita nuoria ja lapsia. Sovittelutoimisto järjesti vapaaehtoisille säännöllistä jatkokoulutusta ja työnohjausta. Toimintavuonna järjestettiin koulutusta mm. naapuruussovittelusta, vakavien rikosten jälkisovittelusta sekä restoratiivisesta oikeudesta. Toimintavuonna 2016 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta lakisääteisen sovittelutoiminnan aloittamisesta ja samalla myös Pohjois-Karjalan sovittelutoimiston perustamisesta. Juhlavuonna tehtiin sovittelua tunnetuksi tehostetulla tiedottamisella ja tapahtumilla. Syyskauden aluksi järjestettiin kansalaisille, sovittelijoille ja yhteistyökumppaneille sovittelutoimistossa avointen ovien päivä. Marraskuussa järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen poliisilaitoksen kanssa vapaaehtoisille sovittelijoille ja poliisin tutkijoille Puhe-Judo koulutus ja sovittelutoiminnan 10-vuotisjuhla. Juhlavuonna korostettiin vapaaehtoisten merkittävää panosta rikosten ja riitojen sovittelussa sekä kiinnitettiin erityistä huomiota vapaaehtoistoiminnan tukemisen kehittämiseen. 10-vuotisjuhlassa luovutettiin pitkään toimineille vapaaehtoisille sovittelijoille Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen myöntämät ansiomerkit. Sovittelulain muutos astui voimaan vuoden 2016 alusta ja sen myötä rikos-ja riita-asioiden sovittelun järjestämisvastuu, koordinointi ja kehittäminen siirtyivät aluehallintovirastoilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle. Valtio vastaa toiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Sovittelutoimiston johtaja vastaa sovittelutoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja asianmukaisesta toteuttamisesta sekä toimii tarvittaessa sovittelijana. Kahden sovittelun ohjaajan tehtäviin kuuluvat vapaaehtoisten sovittelijoiden toiminnan ohjaus ja valvonta ja sovittelijana toimiminen. 9 Hallinto ja talous 9.1 Luottamuselimet Piirin puheenjohtajana toimi Terhi Vanala, ja varapuheenjohtajina Anne Waldén ja Reino Rouhiainen. Piirin työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtajiston lisäksi Anne Vola ja Satu Mustonen-Eskelinen. Piirin kehittämistyöryhmässä toimivat Alisa Puustinen, Laura Seppänen, Anne Waldén ja Annemari Sinikorpi.