VUOSIKERTOMUS MLL:n Järvi-Suomen piiri, vuosikertomus 2018

Transkriptio

1 1 VUOSIKERTOMUS 2018

2 2 MLL:n visio ja arvot MLL:n visio Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. MLL on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, luotettava ja ketterä kumppani, vapaaehtoistyön toteuttaja sekä innovatiivinen kehittäjä ja vaikuttaja. MLL tarjoaa innostavan ja arvostavan osallistumisympäristön vapaaehtoistoiminnalle lasten, nuorten ja perheiden kanssa. MLL:n arvot lapsen ja lapsuuden arvostus yhteisvastuu inhimillisyys yhdenvertaisuus Arvoja täydentävät periaatteet avoimuus ilo kumppanuus osallisuus arjen arvostus

3 3 Kohtaamisten vuosi 2018 Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin alueen 113 paikallisyhdistystä ja lukematon määrä vapaaehtoisia tekevät merkittävää ennalta vahvistavaa työtä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi. Piirin työntekijät sekä paikallisyhdistysten vapaaehtoiset olivat vahvasti mukana erilaisissa työryhmissä, jotka kehittävät uudistuksia, kumppanuutta ja yhteistyötä kunnan, maakunnan ja järjestön välillä. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyö sekä lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma ovat esimerkkejä, jotka vaikuttavat tämän päivän Suomessa sekä tulevaisuudessa lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) oli yksi hallituksen kärkihankkeista kahden vuoden ajan. LAPE-ohjelman tavoitteena olivat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut, joissa lapsen etu ja vanhemmuuden tuki olivat ensisijaisia. MLL:n Järvi-Suomen piiri toimi maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja eri järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri oli kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. LAPEN aikana kumppanuudet sekä verkostot laajenivat, tiivistyivät ja syvenivät piirin alueella maakunnissa. Kohtaaminen, lapsen, nuoren ja perheen aito osallisuus olivat piirin LAPE -toiminnan ytimessä. Yhteiskunnan muutoksessa on yhä tärkeämpää nähdä, tunnistaa ja tunnustaa vapaaehtoistoiminnan merkitys ihmisen hyvinvoinnin lisääntymisessä. Vapaaehtoistoiminta tarjoaa välittämisen ja jakamisen kanavia ja luo väyliä osallisuuteen. Järvi-Suomen piirissä kiinnitettiin yhä enemmän huomiota vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen laatuun, oikea-aikaisuuteen ja todellisiin tarpeisiin vastaamiseen. Vuoden aikana käynnistettiin eri toiminoissa seuranta- ja vaikuttavuusjärjestelmien kehittäminen tavoitteena osoittaa vapaaehtoistoiminnan vaikuttavuutta. Kolmivuotinen Selviydytään Kiusaamisesta -projekti Stean rahoittamana laajeni Pohjois-Savoon. Projektin tavoitteena on kehittää ja toteuttaa kiusaamista kokeneille lapsille, nuorille ja heidän vanhemmilleen jälkihoidollisia vertaisryhmiä. MLL:n Lastenhoitotoiminnassa siirryttiin vuoden lopussa uuteen välitysjärjestelmään, jossa perhe voi myös itse hakea alueensa vapaita hoitajia, joka helpottaa hoitajien löytymistä varsinkin silloin, kun lastenhoitovälitys on kiinni eli iltaisin ja viikonloppuisin. MLL:n tilapäinen lastenhoitoapu jatkaa toimintaansa kuten aikaisemminkin ja tilauksen voi jättää myös puhelimitse arkisin. Lapsen oikeuksien sopimus muodostaa pohjan piirin vaikuttamistyölle. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida ja lapsen etu huomioida kaikessa päätöksenteossa. Lapsivaikutusten arviointi ja sen vieminen rakenteisiin on ollut yksi vuoden keskeisistä piirin vaikuttamistyön kohteista. Lämmin kiitos piirin luottamusjohdolle, vapaaehtoisille toimijoille, työntekijöille, kumppaneille ja yhteistyöverkostoille. Lapsen, nuoren ja perheen hyvinvointia rakennetaan yhdessä toinen toistamme aidosti kuunnellen ja arvostaen. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirissä korostetaan iloa lapsesta! Miku Mirja Lavonen-Niinistö Toiminnanjohtaja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri

4 4 Sisällys MLL:n visio ja arvot... 2 Kohtaamisten vuosi Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Toimintaympäristö Vaikuttaminen Viestintä Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Perhekeskustoiminta Tukihenkilötoiminnat Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Paikallisen vapaaehtoistoiminnan tuki Uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Piiri osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Tuki kasvattajille Erillistoiminnot Rikosuhripäivystys (RIKU) Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Hallinto ja talous Piirin luottamuselimet Henkilökunta Talous ja toimitilat Tietohallinto Varainhankinta Tilinpäätös... 25

5 5 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. Järjestöön kuuluu 556 paikallisyhdistystä, 10 piiriä ja lähes henkilöjäsentä koko Suomen alueella. MLL:n Suunta strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Valtakunnallinen kehittämistyö kiinnittyy liiton strategisiin painopisteisiin, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistamiseen julkisen vallan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen yhdessä MLL:n laajan toimijajoukon kanssa. MLL:n liittokokous Kuopiossa 2017 vahvisti liiton kolmivuotissuunnitelman vuosiksi Kolmivuotissuunnitelma ohjaa vuosittaista toiminnan suunnittelua keskusjärjestössä, piireissä ja paikallisyhdistyksissä. Kolmivuotiskauden keskeisiin teemoihin kuuluu perhekeskuskumppanuuden vahvistaminen kunnissa ja maakunnissa. Liiton toiminnassa ja viestinnässä näkyvät perheiden moninaisuuden arvostaminen, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä lapsuuteen liittyvän ilon ja arjen ymmärryksen välittäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa lasten oikeuksiin perustuvaa vaikuttamistyötä sekä kehittää jäsentyötä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat piirin säännöt, MLL:n kolmivuotissuunnitelma sekä Suunta strategia. Toimintaa ja taloutta valvoo piirihallitus. Vuonna 2018 piirin toiminnassa painottuivat lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointia vahvistavan kumppanuuden juurruttaminen kuntien, maakuntien ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan tukeminen ja kehittäminen. 2 Toimintaympäristö Suomessa asui lasta (0 17-v.) vuoden 2018 alussa. Lasten osuus koko väestöstä oli 19,3% prosenttia. Lasten määrä ja osuus väestöstä on laskussa, kun taas vanhusväestön määrä ja osuus kasvavat. Vuonna 2017 syntyi lasta, mikä on yli 2000 lasta vähemmän kuin edellisenä vuonna. Syitä syntyvyyden laskuun ovat muun muassa taloudellinen epävarmuus ja poukkoileva sosiaalipolitiikka. Opiskeluajat ovat usein pitkiä; perheen ja opintojen yhteensovittaminen on haastavaa. Mielikuva lapsiperhearjesta voi olla negatiivinen ja huoli jaksamisesta suuri. Myös globaalit huolet, kuten ilmastonmuutos ja väestönkasvu, vaikuttavat. MLL:n Järvi-Suomen piirissä on pyritty tekemään näkyväksi lapsiperheen arkea, johon kuuluu myös paljon ilon aiheita. Yhdistysten monimuotoinen toiminta, piirin tukihenkilötoiminnat ja Selviydytään kiusaamisesta -projekti kertovat arjen valoisista hetkistä, pienten ilonaiheiden tunnistamisesta ja omien voimavarojen vahvistumisesta. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrälle lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen arkea. Perhetaustalla on usein yhteys sekä terveyteen että koulumenestykseen. Nykyiset keinot eivät kaikkien osalta riitä varmistamaan, etteivät lapsuuden olosuhteet olisi esteenä halutulle elämänpolulle. Kuormittavia tekijöitä ovat mm. muutokset perheolosuhteissa (avioero, vanhemman kuolema), pitkäaikainen toimeentulotuen saanti, vanhemman psykiatrinen diagnoosi ja vanhemman matala koulutus. Erityisen vahva yhteys lasten heikomman terveyden ja perhetaustan välillä oli tilanteissa, joissa vanhemmilla oli useita kuormittavia tekijöitä. Lähde: Kohortti Vuoden 2017 ennakkotilastojen mukaan noin lasta elää pienituloisissa talouksissa. Se on noin 11% kaikista lapsista. Pienituloisuusaste on yksinhuoltajaperheissä kolme kertaa korkeampi (22%) kuin kahden huoltajan perheissä (7%). Pitkittynyt köyhyys altistaa monenlaisille hyvinvointiongelmille aikuisuudessa. Lähde: Tilastokeskus, Tulonjakotilasto 2016 ja ennakkotilasto 2017.

6 6 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla on ollut tärkeä rooli palveluiden kehittämisessä. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus sekä maakuntauudistus ovat muuttamassa merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Uudistuksen lopullinen sisältö ja toteutusaikataulu ovat kuitenkin vielä epävarmoja. MLL:n Järvi-Suomen piiri on ollut aktiivisesti mukana lapsi- ja perhepalveluiden maakunnallisissa hankkeissa ja osallistunut myös sote- ja maakuntauudistusta koskevaan alueelliseen työskentelyyn ja keskusteluun. Lasten lukumäärä Järvi-Suomen piirin alueella vuoden 2018 alussa: Yhteensä Sukupuolet yhteensä Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä: Perheiden lukumäärä Järvi-Suomen piirin alueella vuoden 2018 alussa: Lähde: Tilastokeskus Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Yhteensä: Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Yhteensä: Vaikuttaminen MLL korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja että hyvinvointi rakentuu lapsuudessa. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Vaikuttamistyö on lapsenoikeusperustaista. Tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa. MLL:n Järvi-Suomen piirin vaikuttamistyön keskeisiä painopisteitä vuonna 2018 olivat yhdistysten vaikuttamistyön vahvistaminen, lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton edistäminen, lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteutuksen edistäminen sekä sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen. Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostui kaikilla tasoilla. Piiri teki vaikuttamistyötä noin 50 erilaisissa yhteistyöverkostoissa koko toiminta-alueellaan järjestöjen, maakuntien ja kuntien kanssa. Vaikuttaminen median ja erityisesti sosiaalisen median, kuten Twitterin ja Facebookin, kautta vahvistui. MLL:n Järvi-Suomen piiri teki vuonna 2018 vaikuttamistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen sekä ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Piiri julkaisi kannanottoja ja antoi lausuntoja ajankohtaisista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan teemoista. Vaikuttaminen erityisesti sosiaalisessa mediassa oli olennainen osa piirin vaikuttamistyötä. Yhdistyksiä tuettiin aktiiviseen paikalliseen vaikuttamiseen mm. LAPE-ohjelmaan liittyen. Piiri hyödynsi keskusjärjestön koulutuksia vaikuttamistyöstä, lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsivaikutusten arvioinnista ja vei tietoa yhdistyksille. LAPE-koordinaattorit informoivat yhdistyksiä ohjelmaan liittyen.

7 7 4 Viestintä Mannerheimin Lastensuojeluliiton viesteissä näkyy ja kuuluu perheiden moninaisuuden ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen, yhdenvertainen ja arvostava kohtaaminen ja vanhempien, nuorten, lasten sekä vapaaehtoisten ja eri alojen ammattilaisten kunnioittaminen. MLL muistuttaa lasten tuomasta ilosta ja nostaa lasten ja nuorten omaa ääntä kuuluviin. MLL:n viestinnän painopiste on digitaalisessa viestinnässä. Sosiaalinen media on kustannustehokas ja nopea ja siksi järjestölle ja myös piirille merkittävä viestintäkanava. Uusia jäseniä ja vapaaehtoisia rekrytoitiin valtakunnallisella kampanjalla, johon myös piiri osallistui. Lisäksi toteutettiin kaksi omaa kampanjaa vapaaehtoisten ja jäsenten rekrytoimiseksi toimintaan. Yhdessä hyvä arki! -kampanjassa jaettiin vinkkejä jäsenhankintaan kuukausittaisilla infokirjeillä. Eniten uusia aikuisjäseniä saanut ja eniten suhteellista jäsenmääräänsä kasvattanut yhdistys palkittiin. Voittajia olivat Tuusniemen ja Vihtavuori-Leppäveden paikallisyhdistykset. Lisäksi Pohjois-Karjalan alueella toteutettiin lokakuussa 2018 oma kampanja, johon piiri tuotti markkinointimateriaalia yhdistyksiä varten: julisteita, tiedotepohjan ja somemarkkinointimateriaalia. Piiri toteutti some-kampanjan julkaisten maksettua Facebook-mainontaa, jolla tavoitettiin yli 3000 henkilöä Pohjois-Karjalan alueella. Piirin koordinaattorit kannustivat yhdistyksiä osallistumaan kampanjaan sekä suunnittelivat ja toteuttivat kampanja-aikana erilaisia tapahtumia yhdessä yhdistyksien kanssa. Lisäksi piiri jakoi yhdistysten some-postauksia kampanjan aikana. Kampanjan kautta tavoitettiin noin 20 uutta vapaaehtoisia yhdistyksien ja piirin toimintaan. Piirin nettisivujen uudistus käynnistyi vuonna 2018, pilotoiden uusi MLL-sivupohja muita piirejä ja paikallisyhdistyksiä varten. Toteutus on viivästynyt johtuen palveluntuottajan aikatauluongelmista. Uudet sivut saadaan käyttöön vuoden 2019 kevään aikana. Järviset-uutiskirje ilmestyi seitsemän kertaa vuoden 2018 aikana tarjoten paikallisyhdistyksille ajankohtaista tietoa, vinkkejä ja näkymän koko piirin toimintaan. Suunnitteilla ollut kuntapäättäjille suunnattu uutiskirje todettiin LAPE-hankkeen mittavan verkostotyön ja tiedottamisen vuoksi tarpeettomaksi. Hyvä Joulumieli -keräys toteutettiin jo 22. kerran yhteistyössä SPR:n ja YLE:n kanssa. Piirin alueella jaettiin vuonna 2018 yhteensä kappaletta 70 euron arvoista lahjakorttia. Keski-Suomessa kortteja jaettiin 788, Pohjois-Savossa 750, Pohjois-Karjalassa 310 ja Etelä-Savossa 438 kappaletta. Kuopion torilla järjestettiin myös Hyvä joulumieli -keräyksen avaus, josta oli suora tv-haastattelu Ylen aamu-tv:ssä.

8 8 5 Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella paikallisyhdistysten ja piirin vapaaehtoiset tekivät vuoden 2018 aikana vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi yhteensä tuntia, joka vastaa noin 22,67 palkatun henkilön työpanosta. Vapaaehtoistyö tuottaa iloa sekä toisille ihmisille että vapaaehtoisille itselleen. Vapaaehtoisilla on oikeus tukeen, ohjaukseen ja koulutukseen. 5.1 Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoiminta perustuu pääasiassa paikallisyhdistysten toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan, piirin vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaukseen ja kuntakumppanuuteen. MLL:n yhdistykset ylläpitävät perhekahviloita, edistävät sukupolvia yhdistävää toimintaa ja järjestävät kerhoja, vertaisryhmiä ja tapahtumia lapsiperheille. Perhekeskustoiminnan koordinaattorit vastaavat vapaaehtoisten ammatillisesta ohjauksesta ja kouluttamisesta piirissä. Heidän tärkein tehtävänsä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, omien voimavarojen hyödyntämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Piirin perhekeskuskoordinaattorit pitävät säännöllisesti yhteyttä yhdistyksiin ja niiden vapaaehtoisiin ja toimivat yhteyshenkilöinä myös kuntiin. Vuonna 2018 piirillä oli kumppanuussopimus 22 kunnan tai kuntayhtymän kanssa. Perhekeskustoimintaa rahoitettiin kuntien kumppanuussopimuksien lisäksi STEA:n avustuksella. MLL:n perhekahvilat ovat lasten ja vanhempien kohtaamispaikkoja, joihin kaikki ovat tervetulleita. Niissä lapset saavat ikäistään leikkiseuraa ja vanhemmat voivat jakaa kokemuksia ja tutustua toisiinsa. Perhekahviloiden ideana on edistää perheiden keskinäistä kohtaamista ja vahvistaa vanhempien sekä perheiden tukiverkostoa ehkäisten samalla arjen ongelmien kasaantumista. Vuonna 2018 piirin alueella toimivia, paikallisyhdistysten ylläpitämiä perhekahviloita oli 120. Ne kokoontuivat yhteensä 2297 kertaa, ja käyntikertoja oli noin Piirin alueella perustettiin viisi uutta perhekahvilaa ja kahden perhekahvilan toiminta käynnistettiin uudelleen. Vuonna 2018 perhekahvilatoiminnassa painotettiin MLL:n näkyvyyttä ja kävijöiden osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Koulutusten ansiosta ohjaajien taidot kävijöiden kohtaamiseen ja kuulemiseen paranivat ja perhekahviloiden rooli monikulttuurisina matalan kynnyksen kohtaamispaikkoina vahvistui. Vuoden aikana perhekahvilaohjaajille järjestettiin verkkokurssi ja viisi muuta koulutusta tai tapaamista. Koulutuksiin ja kursseille osallistui yhteensä 59 vapaaehtoista. Lisäksi syksyn 2018 aikana kehitettiin perhekahvilaohjaajien Skype-perehdytystä uusille perhekahvilaohjaajille. Perhekahvilaohjaajien keskinäistä verkostoitumista tuettiin heille perustetun Facebook-ryhmän kautta. Perhekeskustoiminnan koordinaattorit tekivät lähes 50 perhekahvilakäyntiä tukien ja vahvistaen perhekahviloiden toimintaa. Käyntien aiheina olivat muun muassa vanhemmuus, MLL:n näkyvyys ja jäsenyys, MLL:n toiminta sekä lapsen kohtaaminen, kuuleminen ja osallisuus. Paikallisyhdistykset saivat käyttöönsä valtakunnallisen perhekahvilakävijöiden ja -ohjaajien kyselyn, josta yhdistykset näkevät myös oman perhekahvilansa tulokset. Tuloksia voidaan hyödyntää perhekahvilatoiminnan kehittämisessä ja suunnittelussa. Piiri osallistui valtakunnalliseen perhekahvilatoiminnan kehittämisryhmään, jossa kehitettiin perhekahvilatoiminnan indikaattoreita ja seurantajärjestelmää perhekahvilatoiminnan ohjaukseen ja tukeen. Vertaisryhmätoiminnan uudesta koulutusmallista, Jututtamosta, tiedotettiin paikallisyhdistyksiä ja vapaaehtoisia vuoden 2018 aikana. Yksi Jututtamo-ohjaajakoulutus toteutui syksyllä. Vapaaehtoisten ohjaamat Jututtamo-vertaisryhmät vastaavat perheiden tarpeisiin alueellisesti ja paikallisesti. Piirin työntekijät pitivät Jututtamo-tyyppisiä keskusteluhetkiä vanhemmille MLL:n esittelyissä ja kohtaamisissa. Kerhotoiminnassa vahvistettiin lasten osallisuutta kerhojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä. Vuoden 2018 aikana paikallisyhdistykset järjestivät 67 kerhoa, joissa oli 1238 kokoontumiskertaa ja yhteensä lasten ja aikuisten kerhokäyntiä. Yhdistyksien järjestämiä koululaisten aamu- ja iltapäiväkerhoja oli 7, ne kokoontuivat 269 kertaa ja käyntejä oli MLL:n

9 9 keskusjärjestö teki yhdistysten käyttöön kerhotoiminnan kyselyn, jonka avulla yhdistykset voivat kerätä lapsilta ja vanhemmilta palautetta kerhotoiminnasta. Piirin työntekijät tiedottivat yhdistyksiä kyselystä sekä kannustivat ja ohjasivat kyselyn käyttöönotossa ja tulosten käytössä. Kylämummi- ja vaaritoiminta on sukupolvia yhdistävää toimintaa, joka voi toteutua yhdistysten tapahtumissa, perhekahviloissa tai retkillä tai kouluissa lukumummi- ja vaaritoimintana. Piiri järjesti kylämummeille ja -vaareille vuonna perehdytyskoulutusta tai vertaistapaamista, joihin osallistui yhteensä 83 henkilöä. Lukumummi- ja vaaritoimintaa laajennettiin eri alueille ja koskemaan myös maahanmuuttajalapsia. Laajennus- ja kehittämistyössä vahvana kumppanina oli Niilo Mäki Instituutti, joka koulutti vapaaehtoisia lukumummeja ja -vaareja MLL:n paikallisyhdistyksille ja järjesti vertaistapaamisia vapaaehtoisille oman rahoituksensa kautta. Aiemmin kehitettyjä luontomummi- ja vaaritoiminnan malleja juurrutettiin yhdistyksiin mm. toimittamalla materiaaleja ja toimintamalleja yhdistysten käyttöön. Paikallisyhdistykset järjestivät 12 sukupolvia yhdistävää Terhokerhoa, joihin osallistui yhteensä 1705 kävijää. Terhokerho- ja leikkitoimintaa laajennettiin vuonna 2018 MLL:n muihin toimintoihin, mm. Perhekahviloihin, kouluttamalla leikkilähettejä. Vuonna 2019 tavoitteena on vahvistaa sukupolvia yhdistävää toimintaa paikallisyhdistyksissä. Vuonna 2018 paikallisyhdistykset järjestivät 482 tapahtumaa, retkeä tai leiriä, joihin osallistui ihmistä. Lisäksi piiri piti yhdessä paikallisyhdistysten, yhteistyökumppanien ja muiden toimijoiden kanssa 38 tilaisuutta, joissa oli 2698 osallistujaa. Piiri järjesti Kuopion tukiryhmän Martinhanhi-juhlan tuoton avustuksella kaksi koululaisten kesäleiriä Vanhamäen hyvinvointikeskuksessa kesällä Leireille osallistui 30 lasta. Vuonna 2018 perhekeskustoiminnassa pääpaino oli kumppanuuden syventämisessä maakuntien, kuntien, muiden järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Piirin koordinaattorit osallistuivat oman alueensa kuntien työryhmiin ja varhaisen tuen tiimeihin, joiden tavoitteena on vahvistaa, suunnitella ja toteuttaa perhekeskustoimintaa yhdessä kunnan, MLL:n ja muiden toimijoiden kanssa. Näin edistettiin MLL:n toteuttaman perhekeskustoiminnan nivoutumista osaksi kuntien lapsi- ja perhepalveluita maakuntien alueella kumppanuudessa keskusjärjestön ja yhdistysten kanssa. Piirin toiminnanjohtaja, päälliköt ja perhekeskustoiminnan koordinaattorit osallistuivat alueillaan sote-uudistustyöhön ja vahvistivat yhdistysten ja lapsiperheiden osallisuutta muutosvaiheessa. Vuoden aikana edistettiin MLL:n toimintojen, kuten perhekahviloiden, kerhojen, vertaisryhmien, sukupolvien kohtaamispaikkojen, tukihenkilötoimintojen ja lastenhoitotoiminnan, liittymistä osaksi kuntien ja jatkossa maakuntien perhekeskuksien palveluverkostoa. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistui vuonna 2018 tiiviisti keskusjärjestön koordinoimaan vapaaehtoistoiminnan ohjauksen laadun ja seurannan kehittämisryhmään. Ryhmässä luotiin yhdistystoiminnan vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen indikaattoreita, seurantajärjestelmää, palautteen keräyksen malleja sekä alueen lapsiperheiden kuulemisen menetelmiä. Uusi seurantajärjestelmä pilotoitiin syksyn 2018 aikana ja otettiin käyttöön valtakunnallisesti vuoden 2019 alussa. Perhekeskustoimintaa arvioitiin vuoden 2018 aikana keräämällä osallistujapalautteita koulutuksista ja tapaamisista. Piiri toteutti yhdistysten hallituslaisille suunnatun kyselyn vuoden 2018 keväällä liittyen yhdistysten toivomaan tukeen ja sen toteutukseen. Lisäksi valtakunnallisesti toteutettiin osallistujille suunnatut kerho- ja perhekahvilatoiminnan kyselyt sekä vapaaehtoisille suunnatut perhekahvilaohjaajien ja yhdistysten luottamushenkilöiden kyselyt. Kyselyjen tuloksia hyödynnetään vapaaehtoisten ammatillisen ohjauksen suuntaamisessa ja painotuksissa. 5.2 Tukihenkilötoiminnat MLL:n Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoimintojen tavoitteena on ehkäistä lasten ja nuorten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä, vahvistaa lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen hallintaa sekä tukea maahanmuuttajaäitien ja - perheiden kotoutumista. Toimintamuotoja ovat perhekummi-, kaveri- ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille - toiminnat sekä sosiaalihuoltolain alainen tukihenkilötoiminta. Vuonna 2018 kokeiltiin myös ystäväksi maahanmuuttajaperheille -toimintaa.

10 10 Tukihenkilötoiminnat vahvistavat kuntien varhaisen tuen palveluja. Toimintaa rahoitetaan kuntien ja STEAn tuella ja sosiaalihuoltolain alaista tukihenkilötoimintaa kuntien erillisellä rahoituksella. Osallistujille toiminta on maksutonta. Vuonna 2018 toimintaan osallistui yhteensä 262 vapaaehtoista ja tukisuhteita oli yhteensä 304 (joissa lapsia yhteensä 507). Tukihenkilötoiminnan koordinaattorit pitivät vapaaehtoisille 28 perus- tai jatkokoulutusta ja lisäksi vertaisiltoja ja toiminnanohjauksia sekä ryhmille että yksilöllisesti. Vuoden 2018 alusta lähtien kaikki tukihenkilötoimintoihin liittyvä tieto on koottu sähköiseen Sense-järjestelmään, jonne jokainen työntekijä kirjaa oman alueensa tapahtumat ja tiedot, kuten koulutukset, vertaisillat, vapaaehtoisten ja tuettavien perustiedot sekä tukisuhteet. Lisäksi vapaaehtoiset ovat alkaneet vähitellen kirjata omilla tunnuksillaan omia tietojaan, kuten raportit tapaamisista tuettavien kanssa. Toimintoja arvioidaan puolivuotiskyselyin, joihin sekä vapaaehtoiset että tuettavat vastaavat. Näin saadaan arvokasta tietoa toiminnan vaikuttavuudesta ja kehittämistarpeista. Vuonna 2018 tehtiin myös opinnäytetyö ("Olen saanut ihanan ystävän, on ollut hienoa seurata hänen kasvuaan ihmisenä", Kyselytutkimus Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoiminnan vapaaehtoisille heidän kokemuksistaan tukihenkilötoiminnassa. Heidi Ryynänen, Humanistinen ammattikorkeakoulu 2018.), johon vastasi 86 vapaaehtoista. Tulosten perusteella piirin tarjoama koulutus ja muu vapaaehtoisten tuki vastaa hyvin tarpeisiin; kehittämiskohteita löytyi vain tukisuhteen alkuvaiheeseen sekä poikkeuksellisiin tilanteisiin vastaamiseen liittyen. Tukihenkilötoimintoja kehitetään vastaamaan yhä paremmin tarpeisiin ja esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytointiin liittyviin haasteisiin. Heppakaveritoiminnan rakentuminen osaksi kaveritoimintaa ja sen vuonna 2018 käynnistynyt laajentuminen myös muiden piirien alueille ovat osoitus toimintojen kehittämisen ja uudenlaisten yhteistyöverkostojen tunnistamisen tärkeydestä. 5.3 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö MLL:n tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka toimivat kouluyhteisönsä hyväksi ja auttavat nuorempia koululaisia. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja puuttua koulukiusaamiseen. Alakouluissa tukioppilaat ovat kummioppilaita ja toisella asteella tutoreita. Toiminnassa on keskeistä oppilaiden mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa aikuinen ohjaaja. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa koulutusta, ohjausta ja aineistoja sekä koulujen tukioppilaille että tukioppilastoiminnan ohjaajille. Piiri järjestää ohjaajille alueellisia ohjaajatapaamisia eli Vertaisverstaita ja tekee kouluvierailuja. Tavoitteena on saada tukioppilastoiminta vahvemmin osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opetussuunnitelmaa. Tukioppilastoimintaa rahoitetaan STEAn avustuksella sekä yritysten, yksityisten ja säätiöiden lahjoituksilla. Vesalan tukioppilasleirit Keski-Suomessa ovat jo perinteiksi muodostuneita tukioppilaiden jatkokoulutusleirejä, jotka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Leirit rakennetaan ajankohtaisten teemojen ympärille. Tavoitteena on vahvistaa tukioppilaiden ja heidän ohjaajiensa osaamista tukioppilastoiminnassa ja osana kouluyhteisöä. Mahdollisen rahoituksen toteutuessa mallia on tarkoitus levittää muuallekin Järvi-Suomen piiriin. Koulurauhan valtakunnallinen julistustapahtuma järjestettiin Vantaalla. MLL:n Järvi-Suomen piiri kannustaa alueensa kouluja osallistumaan Koulurauha-ohjelmaan. Kuopiossa järjestettiin oma tapahtuma torilla. Mediakasvatuksessa kehitetään myönteistä nettikulttuuria ja koulut voivat tilata piirin kautta mediakasvatuskoulutuksia ja -vanhempainiltoja. MLL:n Järvi-Suomen piiri tekee jatkuvaa kiusaamisen vastaista työtä toteuttamalla koulutuksia ja vanhempainiltoja, tukemalla paikallisesti järjestettäviä Kaveriviikko- ja Koulurauha-tapahtumia sekä osallistumalla

11 11 kiusaamisen ehkäisyn työryhmiin eri kunnissa. MLL jakaa Itse tehty -stipendejä kiusaamisen ehkäisyä ja yhteisöllisyyttä edistäviin projekteihin tukioppilaille ja yhdistysten nuorisotoimintaan. Yhdistysten nuorisotoiminnan muotoja ovat esimerkiksi kouluyhteistyö kummi- ja tukioppilastoiminnassa, Kaveriviikko ja nuorten Itse tehty -projektit. Lisäksi nuoret toimivat eri tehtävissä osana yhdistysten toimintaa. Piirin työntekijä osallistui Jyväskylässä järjestettävään Nuori Suomi 15 vuotta -syntymäpäiväseminaariin. Samoin työntekijä oli aloittamassa Joensuun seudulla kouluyhteistyöhanketta Nepenmäen nuorten osallisuusprojektissa. Selviydytään kiusaamisesta -projekti (2017 ) on MLL:n Järvi-Suomen piirin projekti, jota Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA) rahoittaa. Projektissa kehitetään ja toteutetaan kiusaamista kokeneille nuorille jälkihoidollisia vertaisryhmiä ja niiden toteuttamiseen rakennetaan vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutus- ja ohjausmalli. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, joiden lapset/nuoret ovat kokeneet kiusaamista. Vuonna 2018 kiusaamisen jälkihoidollisen vertaistukimallin kehittäminen jatkui ja kehitystyön apuna käytettiin Kiusaamisen jälkihoidon oppaan lisäksi kokemuksia vuoden 2017 pilottiryhmästä, kirjallisuutta ja tutkimuksia sekä YAMK-opinnäytetyötä nuorten itsetuntoon vaikuttavista interventioista. Kehitystyön tuloksena syntyi erityisesti nuorille soveltuva toiminnallinen Selviytyjät-vertaisryhmämalli, jonka avulla pyritään vahvistamaan kiusaamista kokeneiden nuorten itsetuntoa, positiivista minäkuvaa, sosiaalisia ja tunnetaitoja sekä elämänhallinnan taitoja, joiden tiedetään ehkäisevän vertaistuen rinnalla kiusaamisen negatiivisia vaikutuksia. Ryhmämallia ja materiaalia kehitettäessä huomioitiin MLL:n pääpaino ennalta ehkäisevässä ja ennalta vahvistavassa ja vapaaehtoisvetoisessa toiminnassa. Projektissa luotiin myös ohjaajan opas ja materiaalipankki Selviytyjät-ryhmien ohjaamisen tueksi. Syksyllä 2018 järjestettiin Kuopiossa kaksipäiväinen Selviytyjät-ryhmänohjaajakoulutus, johon osallistui seitsemän vapaaehtoista. Lisäksi vuoden 2018 aikana käynnistyi kolme vertaistukiryhmää: kaksi Jyväskylässä ja yksi Kuopiossa. Näihin ryhmiin osallistui yhteensä vuotiasta kiusaamista kokenutta nuorta. Ryhmien aikana järjestettiin myös vertaisiltoja vanhemmille. Vanhemmille järjestettyjä ryhmiä toimi vuoden 2018 aikana kolme ja niihin osallistui 9 vanhempaa. Projektin vaikuttavuutta on arvioitu systemaattisesti koko ryhmäprosessin ajan. Lisäksi syksyllä 2018 toteutettiin nuorten ryhmän haastattelut JAMK:n opiskelijan opinnäytetyötä varten ja OKL:n opiskelija selvitti vanhempien ryhmien vaikuttavuutta ryhmähaastattelujen avulla. Töiden on määrä valmistua keväällä Projektin alkuperäinen suunnitelma levittää mallia osaksi eri piirien toimintaa osoittautui haastavaksi, koska toiminta vaatii paljon piirin työntekijän resursseja ja sen myötä myös rahoitusta toiminnan pyörittämiseen. Tämän sijaan eri sektoreiden ammattilaisten suuren kiinnostuksen seurauksena Selviytyjät-mallista kehitettiin yksipäiväinen pilotti asiantuntijakoulutusmalli, jonka tavoitteena on juurruttaa ja levittää kiusaamisen jälkihuollon mallia ammattilaisten kautta rakenteisiin. Mallin mukainen koulutus järjestettiin Pieksämäellä syksyllä Koulutukseen osallistui 13 sosiaali-, terveys ja kasvatusalan ammattilaista. Alueellinen yhteistyö on projektille tärkeää. Yhteistyökumppanit ja verkostot, varsinkin terveydenhoitajat, kuraattorit ja erityisopettajat, toimivat nuorten ohjaajina ryhmiin ja olivat näin merkittävä tekijä nuorten tavoittamisen kannalta. Projektin tavoitteena on myös jatkossa lisätä ammattilaisten kanssa tehtävää yhteistyötä, mikä mahdollistaa toimintamallin tavoitteellisen laajentamisen projektikauden jälkeen. Siksi projekti jatkoi edelleen verkostoitumistaan vuoden 2018 aikana. Yhteistyössä KSSHP:n nuorisopsykiatrian kanssa Jyväskylässä käynnistettiin keväällä 2018 nuorten ryhmä, jossa työparina toimivat projektin vapaaehtoinen ja psykologi. Lisäksi keväällä tehtiin yhteistyössä Music Against Drugsin kanssa Keski-Suomen yläkouluikäisille nuorille hyvinvointikysely, josta saatiin arvokasta, paikallista tietoa kiusaamisesta sekä vertaistuen merkityksestä kiusaamiskokemuksen käsittelyssä. Projekti osallistui myös syksyllä 2018 Jyväskylän Gradian hyvinvointisuunnitelman tekoon kiusaamisen jälkihuollon osalta.

12 12 Kuopiossa erityisesti yhteistyö Kuopion kaupungin kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen Kiitos kaveruudellatyöryhmän sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kanssa oli merkittävää. Kiitos kaveruudelle -työryhmän kanssa toteutettiin toiminnallisia vanhempainiltoja, kiusaamisen varhaiseen puuttumisen työpaja Nilsiän koululla. Toiminnallisten iltojen ja työpajojen avulla tavoitettiin enemmän vanhempia ja nuoria kuin mitä vertaisryhmät voivat tavoittaa. 5.4 Paikallisen vapaaehtoistoiminnan tuki Piiri ohjaa ja neuvoo paikallisyhdistyksiä järjestötyöhön ja yhdistyksen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yhdistyksiä tuettiin antamalla sisällöllistä ohjausta ja koulutusta. Yhdistyksiä ohjattiin tarvittaessa myös keskusjärjestöstä saatavan asiantuntijatuen piiriin erityiskysymyksissä. Verkossa tapahtuvaa ohjausta kehitettiin hyödyntämällä Yhdistysnettiä ja sosiaalisen median mahdollisuuksia, esimerkiksi Facebook-ryhmiä. Yhdistysnetti on sekä MLL:n vapaaehtoistoimijoille että järjestön ammatilliselle henkilöstölle suunnattu, kansalaisjärjestötyötä monipuolisesti palveleva vuorovaikutteinen osallistumis-, ohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä. Yhdistysnetti vahvistaa ja monipuolistaa vapaaehtoisille suunnattua sähköistä palvelua ja yhdistystoimintaa tukevaa informaatio-ohjausta sekä yhdistysten mahdollisuutta tehdä aktiivista jäsentyötä. Se edistää yhdistysten toiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla ajantasaista tietoa paikallisesta vapaaehtoistoiminnasta sekä tuottaa luotettavaa ja monipuolista tietoa paikallisesta toiminnasta, sen hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi se edistää järjestön työntekijöiden kesken tapahtuvaa käytäntöjen ja hyvien toimintamallien jakamista sekä ohjaustyön kehittämistä järjestössä olevan osaamisen näkyväksi tekemiseen. Piiri kannusti ja tuki yhdistyksiä yhdistysnetin käytössä. Vuoden 2018 aikana julkaistiin yhdistyksen hallituksen käsikirja, jossa kuvataan yhdistyksien, piirien ja keskusjärjestön tehtäviä ja toimintaa sekä piirin ja keskusjärjestön tukea ja ohjausta yhdistyksille. Piiri tiedotti yhdistyksiä kirjasta. Piirin vuonna 2018 järjestämät koulutukset ja kohtaamiset yhdistysten vapaaehtoisille: Täyskäsi-päivät: 4 kpl, 64 osallistujaa Seututapaamiset: 4 kpl, 39 osallistujaa Koulutus yhdistyksille, laajennettu seututapaaminen: 2 kpl, yli 60 osallistujaa Verkkokurssi perhekahvilatoimijoille ja muut perhekahvilakoulutukset ja vertaistapaamiset: 7 kpl, 58 osallistujaa Muut vapaaehtoisille suunnatut koulutukset: 20 kpl, 144 osallistujaa Ryhdistä yhdistystä -verkkokurssi: 22 osallistujaa Seutu-/yhdistyskohtaiset yhdistystoiminnan koulutukset: 5 kpl, 32 osallistujaa Yhdistyskäynnit: 53 kpl Seurantapuhelut yhdistysten kanssa: 100 kpl Lisäksi puhelin-, sähköposti- ja someohjausta Piiri tiedotti ja kannusti yhdistyksiä osallistumaan valtakunnallisiin Skype-kylpyihin, jotka MLL:n keskusjärjestö järjesti. Kylvyt koskivat mm. jäsentyötä, tulorekisteriä ja vapaaehtoisten rekrytointia. Keskusjärjestö järjesti syyskuussa 2018 MLL:n järjestöristeilyn, jolle osallistui yli 100 MLL-toimijaa Järvi-Suomen piirin alueelta. Piiri järjesti risteilylle yhteiskuljetuksen, jonka aikana yhdistystoimijoita kohdattiin ja koulutettiin. Piiri osallistui MLL:n ammatillisten ohjaajien järjestökoulutusmateriaalien uudistamiseen yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Materiaaleja käytetään vapaaehtoisten koulutuksissa. Lisäksi piiri oli mukana tukihenkilötoimintojen valtakunnalliseen koordinointiin liittyvässä vapaaehtoisten koulutusten kehittämisessä vastaten kaveritoiminnan kokonaisuudesta. Piiri osallistui myös keskusjärjestön koordinoimaan MLL:n Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK) toteutusmallin ja -sisältöjen uudistukseen yhdessä muiden piirien ja keskusjärjestön kanssa.

13 13 Sähköisten osaamismerkkien (Open Badges), joilla pystytään tekemään MLL:n vapaaehtoistoiminnassa karttuneita taitojen ja osaamista näkyväksi, laajempi käyttöönotto siirtyi vuoden 2019 alkuun. Paikallisyhdistysten puheenjohtajat johtavat oman alueensa paikallisyhdistystä yhdessä hallituksen kanssa. Piirin tehtävänä on tukea paikallisyhdistyksiä vaikuttamis- ja järjestötoiminnassa sekä verkostoitumisessa. Puheenjohtajien vertaisuuden ja jaksamisen tukeminen oli myös vuonna 2018 piirin tärkeä tehtävä. Puheenjohtajien ja varapuheenjohtajien Facebook-ryhmä toimi vertaistuen ja kokemusten jakamisen kanavana. Puheenjohtajille tarjottiin myös henkilökohtaista ohjausta tarpeen mukaan. Vahva jäsenkunta on MLL:n paikallisyhdistysten ja samalla koko järjestön perusta. Keskusjärjestö tukee jäsentyötä tarjoamalla jäsenpalvelun päivystävän puhelintuen sekä ylläpitämällä paikallisyhdistysten ja piirien jäsen-, luottamus- ja vastuuhenkilörekisteitä ja muita rekistereitä. Keskusjärjestö käynnistää jäsen- ja asiakasrekisterijärjestelmiensä uudistamisen. Jäsentyötä kehitettiin keskusjärjestön tuella syksyllä 2016 tehdyn jäsenkyselyn tulosten ja valtakunnallisen jäsentyöyhteistyöryhmän tuotosten pohjalta. Yhdistysten jäsenhankintaa tuettiin valtakunnallisin näkyvyyskampanjoin ja jäsenhankinnan kannustinlisällä sekä piirin omalla kampanjalla, jonka voittivat Tuusniemen ja Vihtavuori-Leppäveden yhdistykset. Piirin työntekijät tukivat ja ohjasivat yhdistyksiä jäsentyössä mm. materiaalien, yhteisen suunnittelun, käytännön vinkkien ja kannustuksen avulla. Myös piirin toimijat olivat aktiivisia jäsenhankinnassa. Piirin jäsenmäärä kasvoi vuonna jäsenen verran. Jäsenmäärä oli vuoden lopussa Uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Vapaaehtoinen leikkilähettitoiminta ( ) on STEAn rahoittama hanke, jossa MLL ja SPR kehittivät uutta vapaaehtoistehtävää. Tavoitteena oli luoda valtakunnallinen vapaaehtoisten leikkilähettien verkosto. Leikkilähetin tehtävänä on edistää sukupolvien välistä kohtaamista ja leikkiä. MLL:n päätavoitteena oli luoda valtakunnallinen leikin ja sukupolvien kohtaamisen malli, joka rikastuttaa jo olemassa olevaa piirien ja yhdistysten toimintaa sekä vahvistaa Terhokerhojen jatkuvuutta. Piiri järjesti tiiviissä yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa alkuvuodesta 2018 alueellaan neljä leikkilähettikoulutusta, joihin kutsutiin nykyisiä vapaaehtoisia, mm. perhekahvilan, terho- ja harrastekerhojen ohjaajia, perhekummeja ja kylämummeja ja -vaareja sekä uusia vapaaehtoisia. Koulutukset olivat avoimia kaikille leikistä ja yhdessäolosta kiinnostuneille. Koulutuksiin osallistui yhteensä 64 vapaaehtoista. MLL edistää Leikkipäivän toteutumista eri puolella maata. Piiri kannusti yhdistyksiä toteuttamaan leikkitapahtumia, erityisesti toukokuussa. MLL ylläpitää Leikkipäivä.fi-nettisivua, jota piiri markkinoi niin yhdistyksille kuin muillekin toimijoille. Piiri on aiempina vuosina kehittänyt erillisrahoituksen turvin luontomummi- ja vaaritoimintaan malleja, jotka voidaan kytkeä yhdistysten perhekahvila-, kerho- ja nuorisotoimintaan sekä varhaiskasvatukseen. Piiri levitti ja juurrutti toimintamalleja ja uutta vapaaehtoistoiminnan kokonaisuutta yhdistysten toimintaan. Vertaisryhmätoiminnan uusi toimintamalli Jututtamo oli tarkoitus levittää vuoden 2018 aikana eri puolille Järvi-Suomen piiriä. Jututtamo on MLL:n yhden tai useamman kerran vertaisryhmä vanhemmille, joita yhdistää esimerkiksi lasten ikä tai elämäntilanne. Jututtamo voi olla keskusteluhetki tai osa vanhempainiltaa päiväkodissa tai koulussa, MLL:n perhekahvilassa tai muussa kohtaamispaikassa. Jututtamossa asioita tarkastellaan lapsilähtöisesti. Jututtamoja ohjaavat vapaaehtoiset ryhmänohjaajat, jotka ovat saaneet koulutuksen tehtävään. Piirin tarjosi Jututtamo-ohjaajakoulutusta vapaaehtoisille eri alueilla. Jyväskylässä ja Mikkelissä syksylle suunnitellut Jututtamo-ohjaajakoulutukset eivät toteutuneet. Yksi koulutus pidettiin Kuopiossa. Vuoden 2018 aikana piiri on tiedottanut ja markkinoinut Jututtamo-ryhmämallia yhdistyksille ja muille kumppaneille luoden pohjaa seuraavan vuoden koulutuksien toteuttamiselle ja uuden mallin juurtumiselle. Piirin

14 14 työntekijät kokeilivat Jututtamo-mallin mukaisia vanhempainkeskustelutuokioita esimerkiksi erilaisissa esittely- ja keskustelutilaisuuksissa. Tartu Tarinaan -hanke käynnistyi elokuussa 2018 yhteistyössä Niilo Mäki Instituutin ja Jyväskylän kesäyliopiston kanssa. Hankkeen päätavoitteena on tukea 0 6-vuotiaita keskisuomalaisia lapsia ja perheitä löytämään lukuilo ja tuottaa materiaalia ja tietoa kirjoista ja lukemisesta perheille, varhaiskasvatuksen ammattilaisille ja muille lasten kanssa työskenteleville. MLL:n Järvi-Suomen piiri osuus hankkeessa on kehittää perhekahviloihin lukemiseen innostavaa toimintaa ja tukea yhdistyksiä toimintamuotojen juurruttamisessa. Toimintaa viedään myös Keski-Suomen ensi- ja turvakodin järjestölähtöisen avopalvelun ryhmiin. Hankkeen pilotti toteutettiin neljän Keski-Suomen alueen MLL-yhdistyksen viidessä perhekahvilassa syksyn 2018 aikana. Lisäksi toimintaa pilotoitiin Keski-Suomen ensi- ja turvakodin Viikkohuili-ryhmässä. Piloteissa kokeiltiin sekä vanhempien itseohjautuvuuteen perustuvaa mallia että työntekijän vetämiä lukutuokioita. Pilotin palautteiden ja arviointien perusteella toimintaa kehitettiin keväälle Lisäksi syksyllä 2018 toteutettiin koko hankkeen yhteisiä kampanjoita, kuten kick-off-tilaisuus osana Hyvä alku -tapahtumaa sekä isäinpäiväviikolla Isät lukijoina -kampanja. 5.6 Piiri osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) tavoitteena oli uudistaa lasten ja perheiden palvelut oikea-aikaisiksi ja perheiden tarpeita vastaaviksi, korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, kohti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria. MLL:n Järvi-Suomen piiri toimi maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri oli kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. Jokaisessa maakunnassa piiri oli kehittämässä perheiden asukasosallisuutta sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukea osana laajempaa perhekeskustoimintamallia sekä tukemassa lapsi- ja perhemyönteistä toimintakulttuuria. Järvi-Suomen piirillä oli Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa LAPE -kehittämistyöstä vastaava koordinaattori, joka toimi tiiviissä yhteistyössä piirin muiden koordinaattorien, maakunnallisen LAPE-kehittämistyöryhmän, alueella toimivien verkostojen sekä valtakunnallisesti lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa toimivien tahojen kanssa. Pohjois-Karjalassa LAPE-yhteyshenkilöinä oli perhekeskustoiminnan koordinaattori. Piirin osahankkeiden loppuraportit valmistuivat loppuvuodesta Etelä-Savon osahankkeessa kehitettiin vanhemmuuden ja parisuhteen tukea, ja esille nousi vahvasti perheiden tarve tulla aidosti kohdatuiksi. Tähän tarpeeseen vastaamiseksi kehitettiin Aito kohtaaminen -kampanja, jossa perheet ovat saaneet ilmiantaa yksiköitä ja henkilöitä, joiden taholta kokevat tulleensa aidosti kohdatuiksi. Kampanja sai paljon myönteistä julkisuutta ja herätti toimijat tunnistamaan asian tärkeyden. Parisuhteeseen liittyvien haasteiden puheeksi ottamisen tukemiseksi kehitettiin parisuhteen tuen kortti ja ammattilaisille järjestettiin parisuhteen tuen koulutus. Lisäksi hankkeessa toteutettiin vanhemmuutta tukevia teemallisia perheiltoja, kartoitettiin perheiden palvelutarpeita kyselyin ja laajennettiin Mikkelissä jo aiemmin toimineen Perheneuvoverkoston toimintaa. Osahankkeessa kehitettiin myös Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lapsen ja nuoren hyvinvoinnin tukena - kokonaisuutta. Piiri oli mukana erilaisten hyvinvointityöpajojen ja -foorumien järjestämisessä, ja toteutettiin useita lapsia ja nuoria osallistavia tilaisuuksia. Keski-Suomen osahankkeessa keskeisimmät tehtävät ja kehittämiskohteet painottuivat matalan kynnyksen palveluiden ja erityisesti perhekeskustoimintamallin, asukasosallisuuden ja avoimien kohtaamispaikkojen kehittämiseen. Monikulttuurisuus, lapsivaikutusten arviointi sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen kehittäminen kulkivat hankkeen aikana läpileikkaavana.

15 15 Hankkeen aikana sekä piirin että yhdistysten kanssa on vahvistettu lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tuettu osallisuutta. Yhdistyksiä on kannustettu osallistumaan kuntien LAPE-ryhmiin, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Avoimet kohtaamispaikat toimivat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukena. Maakunnassa kartoitettiin kunnissa toimivat avoimet kohtaamispaikat ja osaltaan myös keskeisimpiä verkostojen sidosryhmiä pilottialueilla. MLL:n yhdistysten ja piirin toimintaa integroitiin aktiivisesti osaksi avointen kohtaamispaikkojen toimintaa. Samalla tehtiin tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa ja mallinnettiin, millaista toimintaa avoimet kohtaamispaikat voivat perheille tarjota ja miten avointen kohtaamispaikkojen kautta perheiden omaa osallisuutta voidaan edistää. Pohjois-Savon osahankkeessa kehitettiin asukasosallisuutta perhekeskustoimintamalliin sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukea ja sen integroimista matalan kynnyksen palveluihin. Kohtaamispaikkojen osalta keskeinen työskentelyn lähtökohta oli tiivistää yhteyksiä kunnan toimijoiden, kuten sosiaalityön ja kohtaamispaikkatoimijoiden välillä siten, että perheet tarvittaessa saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä. Kohtaamispaikkojen kehittäminen herätti kunnissa laajasti kiinnostusta ja syksyn 2018 aikana tehtiin tiiviisti yhteistyötä Perheet keskiössä -hankkeen kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piirin osahankkeen tavoitteet täyttyivät hankesuunnitelman mukaisesti. Kokonaisuutta laajennettiin hankekauden aikana sekä kohtaamispaikkojen että vanhemmuuden tuen kehittämisen osalta, mikä mahdollisti verkostojen aktivoimisen laajemmin. Kohtaamispaikkatyöskentely kunnan toimijoiden kesken juurrutti kohtaamispaikan osaksi kunnan omaa toimintaa jo hankekauden aikana ja useassa kunnassa kohtaamispaikan toimintaa lähdettiin edistämään omien toimijoiden toimesta. Vanhemmuuden tuen mallin työstäminen maakuntatasolla aktivoi laajasti toimijoita eri kunnista ja synnytti muutoksia kunnan omassa toiminnassa, kun uudenlaisia toimintatapoja otettiin käyttöön. Molemmissa kehittämisosa-alueissa tehtiin tiivistä yhteistyötä myös valtakunnallisesti, mm. osallistumalla valtakunnallisiin verkostotapaamisiin, kuten kohtaamispaikkatyöpajoihin, sekä ottamalla osaa Lapsivaikutusten arvioinnin työrukkasen työskentelyyn. Vanhemmuuden tuen kehittämisen kokonaisuutta esiteltiin valtakunnallisessa LAPE-ohjausryhmässä ja kohtaamispaikkojen kehittämistä valtakunnallisessa kohtaamispaikkatyöryhmässä. Kaikissa piirin osahankkeissa vahvistettiin lapsivaikutusten arviointiin liittyvää osaamista järjestämällä luentoja ja työpajoja kuntien viranhaltijoille ja päättäjille. Lisäksi Pohjois-Savossa kehitettiin Perhekeskus tutuksi -toimintamalli: konkreettinen työkalu lapsivaikutusten arvioinnin toteuttamiseen ja lapsilta saadun hyvinvointitiedon merkityksen korostamiseen. Vuonna 2019 toteutettavan LAPE-siltausvuoden sekä mahdollisen sote-uudistuksen aikana on huolehdittava, että osahankkeissa kehitetyt toimintamallit ja LAPE-hankkeen aikana rakentunut verkostoyhteistyö sekä alkanut toimintakulttuurin muutos eivät unohdu, vaan tehtyä työtä jatketaan ja kehitetään edelleen. Piirin ja paikallisyhdistysten on hyvä olla kehitystyössä jatkossakin aktiivisesti mukana.

16 16 6 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki MLL:n toimintaan on tervetullut jokainen lapsi ja nuori. Nuorisotoiminnassa painotetaan lasten ja nuorten omaa tekemistä ja tuetaan esimerkiksi kaveritaitoja. MLL tavoittaa perheet heidän arjessaan. Yhdistykset ja piiri järjestivät lukuisia tilaisuuksia, perhekahviloita, vanhempainryhmiä ja muita osallistumismahdollisuuksia perheille. 6.1 Tuki kasvattajille Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vauvojen ja pienten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita ja vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimi yhtenä neljästä vastuupiiristä mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Piiri teki tiivistä yhteistyötä keskusjärjestön ja muiden vastuupiirien kanssa. Vuoden 2019 aikana piiri järjesti Vahvuutta vanhemmuuteen - ja Lapsi mielessä -ryhmänohjaajakoulutuksen Siun soten työntekijöille, jotka olivat sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan ammattilaisia. Lähes vuoden mittaiseen koulutusprosessiin osallistui 21 työntekijää. Lisäksi vuonna 2017 alkanut koulutusprosessi päättyi ja seitsemän henkilöä sai todistuksen koulutuksesta. Järvi-Suomen alueella toimi yhteensä 11 koulutukseen liittyvää Vahvuutta vanhemmuuteen- tai Lapsi mielessä -ryhmää. Piiri edisti perheryhmätoiminnan juurtumista ja laajenemista alueensa kuntiin ja vastasi mallien levittämisestä piirin alueella. Yhteistyössä keskusjärjestön kanssa järjestettiin Järvi-Suomen alueella Joensuussa, Kuopiossa ja Mikkelissä kolme aiemmin koulutettujen ohjaajien jatkokoulutustapaamista, joissa syvennetään työntekijöiden mentalisaatioon perustuvaa työotetta kaikissa lasten ja vanhempien tapaamisissa. Jatkokoulutuspäiviin osallistui yhteensä 37 ohjaajaa. MLL:n keskusjärjestö aloitti syksyllä 2018 jatkokoulutuksen, jossa koulutettiin kuntien työntekijöitä erityistä tukea tarvitsevien, eri-ikäisten lasten perheiden vanhempainryhmien ohjaamiseen. Perheryhmät ovat juurtuneet useassa kunnassa osaksi kuntien ennalta vahvistaa toimintaa. Piiri osallistui mentalisaatioperustaisen toiminnan kehittämisryhmään sekä MLL:n keskusjärjestön organisoimaan, ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhdessä ohjaamien mentalisaatioperustaisten vanhempien vertaisryhmien kehittämistyöhön ja oli mukana suunnittelemassa ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistä ohjaajakoulutusta. Piiri osallistui myös ohjaajakoulutusmallin valtakunnalliseen pilotointiin Kuopiossa. Vuonna 2018 MLL:n Järvi-Suomen piirissä vahvistettiin mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmä-toiminnan näkyvyyttä ja merkitystä osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteiden saavuttamista. MLL on mediakasvatuksen vahva osaaja ja asiantuntija. MLL koordinoi nuorisotyön kouluttajaverkostoa, joka tukee vanhempia ja lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattilaisia järjestämällä mediakasvatustilaisuuksia ja -vanhempainiltoja, tarjoamalla koulutuksia ja tuottamalla aineistoja mediakasvatuksen tueksi. MLL:n kouluttajat vierailevat pyydettäessä kouluilla ja keskustelevat oppilaiden kanssa näiden median käytöstä, nettikiusaamisesta ja myönteisen nettikulttuurin edistämisestä. Koulutukset ja vanhempainillat tuotetaan kunkin kohderyhmän mukaisella tasolla varhaiskasvatuksesta toisen asteen kouluihin. Mediakoulutuksilla on ollut kova kysyntä, suurempi kuin piiri on pystynyt tarjoamaan. Kouluttajia tarvittaisiin lisää varsinkin Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Savoon. Syksyllä lanseerattu uusi media-aiheinen vanhempainiltamalli sekä ala- että yläkouluille on ollut toivottu työkalu kouluttajien haasteeseen. Vanhempainiltamallia on testattu muutamalla koululla Pohjois-Savossa ja Keski-Suomessa. Koulujen ja päiväkotien vanhempain- ja perheillat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhemmuuden vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät mielellään MLL:n asiantuntemusta vanhemmuuden tukemisessa. Uudistunut materiaali varhaiskasvatukseen palvelee sekä ammattikasvattajia että vanhempia. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueellaan vanhemmuuden tukemiseen liittyviin haasteisiin ja kysymyksiin yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Mediakasvatusaiheisten iltojen lisäksi piiri toteuttaa esimerkiksi