MLL:N JÄRVI-SUOMEN PIIRIN TOIMINTASUUNNITELMA 2018

Transkriptio

1 MLL:N JÄRVI-SUOMEN PIIRIN

2 Sisällys 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Toimintaympäristö Vaikuttaminen Viestintä Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Perhekeskustoiminta Tukihenkilötoiminnat Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Paikallisen vapaaehtoistoiminnan tuki Uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Piiri osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Tuki kasvattajille Erillistoiminnot Rikosuhripäivystys (RIKU) Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Hallinto ja talous Luottamuselimet Henkilökunta Talous ja toimitilat Tietohallinto Varainhankinta Liite

3 3 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on maan kattava järjestö, johon kuuluu 556 paikallisyhdistystä ja 10 piirijärjestöä sekä henkilöjäsentä. MLL:n Suunta strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Valtakunnallinen kehittämistyö kiinnittyy liiton strategisiin painopisteisiin, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistamiseen julkisen vallan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen yhdessä MLL:n laajan toimijajoukon kanssa. MLL:n liittokokous Kuopiossa 2017 vahvisti liiton kolmivuotissuunnitelman vuosiksi Kolmivuotissuunnitelma ohjaa vuosittaista toiminnan suunnittelua keskusjärjestössä, piireissä ja paikallisyhdistyksissä. Kolmivuotiskauden keskeisiin teemoihin kuuluu perhekeskuskumppanuuden vahvistaminen kunnissa ja maakunnissa. Liiton toiminnassa ja viestinnässä näkyvät perheiden moninaisuuden arvostaminen, lasten ja nuorten oman äänen esille tuominen sekä lapsuuteen liittyvän ilon ja arjen ymmärryksen välittäminen. Tavoitteena on myös vahvistaa lapsenoikeuksiin perustuvaa vaikuttamistyötä sekä kehittää jäsentyötä. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat piirin säännöt, MLL:n kolmivuotissuunnitelma sekä Suunta strategia. Toimintaa ja taloutta valvoo piirihallitus. Vuonna 2018 piirin kehittämistyö kiinnittyy liiton strategisiin painopisteisiin, lasten ja nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistamiseen julkisen vallan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. 2 Toimintaympäristö Suomessa asui lasta (0 17-v.) vuoden 2017 alussa. Lasten osuus koko väestöstä on hieman alle 20 prosenttia. Lasten määrä ja osuus väestöstä on laskussa, kun taas vanhusväestön määrä ja osuus kasvavat. Globaalit ja eurooppalaiset kehityskulut vaikuttavat myös suomalaisten lapsiperheiden arkeen. Maailmanlaajuinen epävarmuus, epävakaus ja ääri-ilmiöt, kuten terrorismi vaikuttavat myös suomalaisten turvallisuuden tunteeseen. Digitalisaatio vaikuttaa monin tavoin oppimiseen, opetukseen, työntekoon ja vapaa-aikaan. Työmarkkinoiden muutos tulee olemaan suuri myös palvelualoilla. Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Tällä hetkellä hieman yli 7 prosenttia lapsista on muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, Uudellamaalla noin 13 prosenttia. Lasten ja nuorten monikulttuurisuutta tulee arvostaa ja tukea. Rasismi ja vihapuhe ovat merkittävä uhkatekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kriisialueilta tulleet pakolaiset edellyttävät toimimaan vahvemmin erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Itsenäisen Suomen historiassa syntyneiden määrä ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tällä hetkellä. Vuonna 2016 syntyi lasta, mikä on 8166 lasta vähemmän kuin vuonna Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1,57 vuonna 2015, kun vuonna 2010 se oli vielä 1,87. Vuonna 2017 syntyvyys alenee Suomessa seitsemättä vuotta peräkkäin ja kuolleiden määrä ylittää syntyneiden määrän. Odotettavissa on, että vuonna 2017 tai viimeistään vuonna 2018 kokonaishedelmällisyys alittaa Suomen kaikkien aikojen pienimmän kokonaishedelmällisyyden (1,50) vuodelta 1973.

4 Syntyvyyttä vähentää muun muassa nuorten aikuisten heikentynyt asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa. Niin sanotusta Y-sukupolvesta ( syntyneet) on tulossa ensimmäinen itsenäisyyden aikainen sukupolvi, jonka tulotaso jää edellistä sukupolvea heikommaksi. Nuorten asemaa ja perhepolitiikkaa tulee parantaa, jotta nuorten aikuisten mahdollisuus perheen perustamiseen vahvistuu. Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrällä lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen arkea. Lapsi tai nuori saattaa olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovat olennaisia kehittäessä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmalla on tärkeä rooli palveluiden kehittämisessä. Lasten ja nuorten palveluihin ja perheiden sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset ovat jatkuneet kuluvalla hallituskaudella. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvaan on kohdistettu huomattavia leikkauksia. Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvo on merkittävästi alempi kuin 20 vuotta sitten. Vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso on niin matala, että siihen on kiinnittänyt huomion Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ja maakuntauudistus muuttavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2020 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 perustettavalle maakunnalle, joille tulee itsehallinto. Ensimmäiset maakuntavaalit pidetään lokakuussa Sote- palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Palveluita voivat tuottaa maakunnan liikelaitos ja sen omistamat yhtiöt, yritykset, yhdistykset, säätiöt ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Perustason sotepalveluihin tulee pääsääntöisesti valinnanvapaus, jossa asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin hyväksytyistä palveluntuottajista. Myös osaan erityistason palvelusta tulee valinnanvapaus. Kunnille jää mm. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä vapaaajan palvelujen, kuten liikunta- ja kulttuuripalvelujen ja nuorisotyön järjestämisvastuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä maakunnan että kunnan tehtäviin. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi hallituksen kärkihankkeista. LAPE-ohjelman tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. MLL:n Järvi- Suomen piiri toimii maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri on kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. MLL tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Suomessa tehdään yhä enemmän vapaaehtoistyötä ja joka kolmas suomalainen tekee vapaaehtoistyötä. Silti vapaaehtoistyöhön sitoutuminen ja sitä kohtaan asetetut odotukset ovat murroksessa. Mm. oman työn vaativuuden kasvu vähentää kansalaisten mahdollisuuksia osallistua järjestötoimintaan. Yhteiskunnalliset odotukset järjestöjä kohtaan kasvavat. Rahapelitoiminnan tuotot ovat kansalaisjärjestöjen toiminnan tärkeä rahoituslähde. Vuoden 2017 alussa kolme rahapeliyhtiötä Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyivät uudeksi Veikkaukseksi. Muutos ei vaikuttanut edunsaajien asemaan. Samassa yhteydessä RAY:n avustustoiminta siirtyi sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). 4

5 5 3 Vaikuttaminen MLL korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja että hyvinvointi rakentuu lapsuudessa. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Vaikuttamistyö on lapsenoikeusperustaista. Tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa Suomessa. Vaikuttamistyö kohdistuu julkisen vallan eli valtion, kuntien ja tulevien maakuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa lapsia ja lapsuutta arvostetaan. Lasten oikeuksia edistetään tavoitteellisesti ja lapsivaikutukset arvioidaan ja huomioidaan päätöksenteossa. Lapsiin ja nuoriin investoidaan, lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistetään ja eriarvoisuutta kavennetaan tavoitteellisesti. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi lapsi- ja perhepalvelujen järjestämistä, kun sosiaalija terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy vuoden 2020 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Kuntien järjestämisvastuulle tehtävistä varhaiskasvatus, koulutus ja vapaa-ajanpalvelut muodostavat jatkossa valtaosan. Ensimmäiset maakuntavaalit lokakuussa Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena MLL:n vaikuttamisstrategia päivitetään keväällä Vaikuttamistyön painopisteet vuonna 2018: 1) Piirien ja yhdistysten vaikuttamistyön tuen vahvistaminen 2) Lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton edistäminen julkisen vallan päätöksenteossa 3) Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteutuksen edistäminen 4) Sote- ja maakuntauudistukseen vaikuttaminen 5) Perhevapaauudistukseen vaikuttaminen 6) Maakuntavaalivaikuttaminen (vaalit lokakuussa 2018) 7) Eduskuntavaalivaikuttaminen (vaalit huhtikuussa 2019)

6 Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostuu kaikilla tasoilla. Vaikuttaminen median kautta on yhä tärkeämpi osa vaikuttamistyötä. Erityisesti sosiaalisen median merkitys kasvaa. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti, niin tilasto- ja indikaattoritietoa, tutkimustietoa kuin kokemustietoa. MLL hyödyntää perhekeskustoiminnasta, auttavista puhelimista ja tukioppilastoiminnasta saatua kokemustietoa. Piirin vaikuttamistyö MLL:n Järvi-Suomen piiri tekee vaikuttamistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen sekä ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Piiri julkaisee kannanottoja ja antaa lausuntoja ajankohtaisista lapsi-, nuoriso- ja perhepolitiikan teemoista. Vaikuttaminen erityisesti sosiaalisessa mediassa sekä asiantuntijahaastattelut mediassa ovat olennainen osa piirin vaikuttamistyötä. Piiri tekee vaikuttamistyötä maakuntavaaleissa MLL:n paikallisyhdistysten ja muiden järjestöjen kanssa. Vaikuttamisen tuki yhdistyksille. Yhdistyksiä tuetaan aktiiviseen paikalliseen vaikuttamiseen mm. LAPE-ohjelmaan liittyen. Piiri hyödyntää keskusjärjestön koulutuksia vaikuttamistyöstä, lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsivaikutusten arvioinnista ja vie tätä tietoa yhdistyksille. LAPE-koordinaattorit informoivat yhdistyksiä ohjelmaan liittyen. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot, medianäkyvyys ja lausunnot tukevat myös paikallisyhdistysten vaikuttamistyötä. Maakuntavaalit pidetään lokakuussa Niissä äänestetään maakuntavaltuustot maakunnallisille itsehallintoalueille. Piiri pyrkii vaikuttamaan kannanotoilla, asiantuntijalausunnoilla sekä erilaisiin paneeleihin osallistumisella lasten, nuorten ja lapsiperheiden asioiden esillä pitämiseen erityisesti koskien LAPE-ohjelmaa ja sen toteuttamista. 6 4 Viestintä Liiton viestintä pohjautuu Suunta strategiaan kirjattuihin kolmeen perustehtävään. Vapaaehtoistoiminnan, vaikuttamisen ja vanhempien, lasten ja nuorten tukeminen näkyvät viestinnässä tasaarvoisesti. Strategian tavoitteista seuraavat kohdat ohjaavat viestinnän suunnittelua ja kehittämistä: MLL on näkyvä, nykyaikainen, tehokas ja innovatiivinen toimija MLL on helposti lähestyttävä ja vetovoimainen järjestö MLL tunnetaan laadukkaasta vapaaehtoistoiminnastaan MLL tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisista kulttuureista olevia perheitä MLL vaikuttamistyö on arvostettua ja yhteiskunnallisesti näkyvää. MLL:lla on vahva järjestökuva ja liiton työ on tunnettua ja arvostettua. Vahvan brändin lujittamiseksi koko liittoyhteisön työ viestinnän parissa on tärkeää. Viestintä palvelee liittoyhteisön viestintää koulutuksin, ohjeistuksin ja helposti jaettavalla viestintämateriaalilla. Vuosittainen viestintäsuunnitelma on koko liittoyhteisön työkalu, joka ohjaa yhteistä viestintää. MLL:n viesteissä näkyy ja kuuluu perheiden moninaisuuden ja erilaisten tilanteiden ymmärtäminen, yhdenvertainen ja arvostava kohtaaminen ja vanhempien, nuorten, lasten sekä vapaaehtoisten ja eri alojen ammattilaisten kunnioittaminen. MLL muistuttaa lasten tuomasta ilosta ja nostaa lasten ja nuorten omaa ääntä kuuluviin. MLL:n viestinnän painopiste on digitaalisessa viestinnässä. Sosiaalinen media on kustannustehokas ja nopea ja siksi järjestölle ja myös piirille merkittävä viestintäkanava. Sen käyttöä aktivoidaan ja tuetaan

7 koulutuksin ja ohjein. Vuonna 2017 uudistettu liiton nettisivu kehittyy edelleen ja kehittämisen pohjana on analytiikka verkkosivun käytöstä sekä liittoyhteisön kokemus sisältöjen toimivuudesta. Lapsemme-lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lehteä kehitetään toimintavuonna sekä visuaalisesti että sisällöllisesti kohtaamaan lukijoiden odotuksia. Lehden tehtävänä on lisätä jäsenten tietoisuutta lapsiin ja perheisiin liittyvistä asioista ja MLL:n työstä sekä tukea jäsenten sitoutumista järjestöön. Uusia jäseniä ja vapaaehtoisia rekrytoidaan kampanjalla. Tavoitteena on nostaa liiton jäsenmäärä :een vuoteen 2020 mennessä ja vuoden 2018 nettolisäys on 5000 jäsentä, mikä edellyttää sekä aktiivista jäsenhankintaa että jäsenten sitouttamista. Piiri osallistuu valtakunnallisiin kampanjoihin sekä toteuttaa omia kampanjoita mm. vapaaehtoisten ja jäsenten rekrytoimiseksi toimintaan piiritasolla. Piirin tavoitteena on vahvistaa vuonna 2018 sosiaalisessa mediassa, erityisesti FB:ssa tapahtuvaa markkinointia vapaaehtoisten rekrytoimiseksi sekä vahvistaa piirin toiminnan tunnettuutta. Myös piirin kotisivujen uudistaminen on viestinnällisesti yksi vuoden 2018 tavoitteista. Hyvä joulumieli-keräys toteutetaan jo 22. Kerran yhteistyössä SPR:n ja Ylen kanssa. Muita viestinnällisesti huomioitavia tapahtumia tulevana toimintakautena, joilla on yhtymäkohtia MLL:n toimintaan ovat mm: Topeliuksen 200-vuotis- juhlavuosi, maksuton kouluruokailu Suomessa 70-vuotta sekä valtakunnallinen MLL:n ja monien järjestöjen yhteinen valtakunnallinen Leikkipäivä. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa medialle juttuaiheita ja -aineistoja, julkaisee tiedotteita ja kannanottoja sekä auttaa lapsia ja perheitä koskevan tiedon hankinnassa. Piirin asiantuntijat antavat haastatteluja ja kirjoittavat Järviset-blogiin. Paikallisyhdistyksille suunnataan Järviset-uutiskirje 4-6 kertaa vuodessa, josta yhdistykset saavat ajankohtaista tietoa piirin sekä muista yhteiskunnallisista asioista. Vuoden 2018 aikana on tarkoitus kehittää erikseen kuntapäättäjille suunnattu uutiskirje, joka julkaistaan muutaman kerran vuodessa. 7 5 Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on liiton keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu pääasiassa paikallisyhdistyksissä sekä eräissä piirin koordinoimissa vapaaehtoistoiminnan muodoissa. MLL:n Järvi-Suomen piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja ja paikallisen toiminnan ammatillista ohjausta yhteistyössä keskusjärjestön ja yhdistysten kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa paikallisyhdistyksille järjestötyön ja yhdistyshallinnon tukea yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Yhdistyksiä tuetaan yhdistyshallinnon tehtävissä antamalla sisällöllistä ohjausta, kannustamalla Yhdistysnetin käyttöön, toteuttamalla järjestökoulutusta, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja sekä tuottamalla aineistoja. 5.1 Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoiminta perustuu pääasiassa paikallisyhdistysten toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan, piirin vapaaehtoistoiminnan ammatilliseen ohjaukseen ja kuntakumppanuuteen. Yhdistykset ylläpitävät perhekahviloita, järjestävät kerhoja, edistävät sukupolvia yhdistävää toimintaa, vertaisryhmiä ja tapahtumia lapsiperheille. Piiri tukee yhdistysten toimintaa, vastaa alueellaan vapaaehtoistoiminnan ohjauksesta ja kehittää uusia toimintamuotoja siten, että yhdistyksillä on voi-

8 mavaroja toteuttaa toimintaa lähellä lapsia, nuoria ja perheitä. Piiri nivoo kumppanuudessa keskusjärjestön ja yhdistysten kanssa MLL:n toteuttamaa perhekeskustoimintaa osaksi kuntien lapsi- ja perhepalveluita maakuntien alueella. Piiri osallistuu tiiviisti muiden piirien kanssa keskusjärjestön koordinoimaan vapaaehtoistoiminnan ohjauksen laadun ja seurannan kehittämiseen, muun muassa osallistumalla laadun ja seurannan pilotointeihin omalla alueellaan. Toimintaa arvioidaan keräämällä osallistujapalautetta, toteuttamalla kyselyitä vapaaehtoisille, yhdistyksille ja kuntakumppaneille huomioiden valtakunnalliset kyselyt. Vuonna 2018 perhekeskustoiminnassa pääpaino on kumppanuuden syventämisessä maakuntien, kuntien, muiden järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Piirin toiminnanjohtaja, päälliköt, perhekeskuskoordinaattorit osallistuvat alueillaan sote-uudistustyöhön ja vahvistavat yhdistysten ja lapsiperheiden osallisuutta muutosvaiheessa. Tavoitteena on nivoa MLL:n perhekahvilat, vertaisryhmät, sukupolvien kohtaamispaikat, tukihenkilötoiminta, lastenhoitotoiminta ja kerhot osaksi kuntien ja jatkossa maakuntien perhekeskuksien palveluverkostoa. Perhekeskustoiminnan koordinaattorit vastaavat vapaaehtoistoiminnan ammatillisesta ohjauksesta ja kouluttamisesta piirissä. Heidän tärkein tehtävänsä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, perheiden omien voimavarojen hyödyntämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen sekä yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisemiseen. MLL:n Järvi-Suomen piirin yhdistyksillä on yli 100 perhekahvilaa. Tavoitteena on edistää kävijöiden osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä saada uusia osallistujia perhekahvilatoimintaan. Lisäksi piirissä kehitetään perhekahviloiden laatua ja sisältöä yhteistyössä yhdistysten, perhekahvilaohjaajien ja Lape-koordinaattorien sekä keskusjärjestön kanssa. Vertaisryhmätoiminnan vapaaehtoisten ryhmänohjaajien uutta koulutusmallia, Jututtamoa, levitetään ja vahvistetaan piirin alueella. Vapaaehtoisten ohjaamat Jututtamo-vertaisryhmät vastaavat perheiden tarpeisiin alueellisesti ja paikallisesti. Kerhotoiminnassa vahvistetaan lasten osallisuutta ja kuulemista kerhojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä. Piiri järjestää kylämummeille ja -vaareille perehdytyskoulutusta ja vertaistapaamisia. Vuonna 2018 laajennetaan lukumummi- ja vaaritoimintaa eri alueille ja koskemaan myös maahanmuuttajalapsia. Lisäksi juurrutetaan kehitettyjä luontomummi- ja vaaritoiminnan malleja yhdistyksiin. Myös Terhokerho- ja leikkitoiminta laajenee vuonna 2018 MLL:n muihin toimintoihin mm. Perhekahvilat. Vuonna 2018 tavoitteena on vahvistaa sukupolvia yhdistävää toimintaa paikallisyhdistyksissä. Perhekeskustoiminnan koulutuksissa korostetaan arvostavaa kohtaamista ja lasten ja perheiden osallisuutta sekä kumppanuutta kuntien, maakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteena on lisätä perhekeskustoiminnan sisältöjen näkyvyyttä kunnissa. Perhekeskustoimintaa rahoitetaan STEA:n ja kuntien avustuksilla. Vuonna 2018 tavoitteena on vakiinnuttaa piirin vapaaehtoistoiminnan ammatillisen ohjauksen piirissä olevien sopimuskuntien määrä vähintään 24 kunnan tai kuntayhtymän tasolle. Tavoitteena on lisätä perhekeskustoiminnan sisältöjen näkyvyyttä kunnissa ja maakunnissa Tukihenkilötoiminnat MLL:n tukihenkilötoiminnan palveluiden (tukihenkilö-, perhekummi- kaveri- ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille-toiminta) yleinen tavoite on toimia yhteistyössä kuntien kanssa tarjoamalla matalan kynnyksen oikea-aikaisia palveluja lapsille, nuorille ja lapsiperheille. MLL:n tukihenkilötoiminnat vahvistavat ja lisäävät kuntien varhaisen tuen, ennaltaehkäiseviä palveluja, joilla ehkäistään lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä yksinäisyyttä sekä vahvistetaan lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen hallin-

9 taa. Tukihenkilötoiminnat ovat kaikille avoimia ja maksuttomia palveluita. Toimintoja rahoitetaan kuntien ja STEA:n tuella sekä Sosiaalihuoltolain alaista tukihenkilötoimintaa kuntien erillisellä rahoituksella. Tukihenkilötoiminnan koordinaattoreiden työtä ohjaavat MLL:n arvot ja periaatteet sekä Suunta 2024-strategia. Työntekijän tehtäviin kuuluu uusien vapaaehtoisten rekrytointi, haastattelu ja kouluttaminen, lasten, nuorten ja perheiden tavoittaminen yhdessä yhteistyökumppanien kanssa (esimerkiksi koulut, päiväkodit, neuvola, kotipalvelu, perhetyö), tukisuhteiden ja kerhotoiminnan käynnistäminen ja tukeminen (esimerkiksi pitämällä yhteyttä sekä vapaaehtoisiin että perheisiin), vapaaehtoisten ja perheiden tapaamiset tukisuhteiden tiimoilta, vapaaehtoisten kannustaminen ja ohjaaminen esimerkiksi vertais- ja virkistystapaamisten avulla sekä yhteistyökumppanien tapaamiset toimivan yhteistyöverkoston luomiseksi perheiden tueksi. Perhekummitoiminnan tavoitteena on tukea lapsiperheen arkea ja vanhemmuutta sekä vahvistaa perheen lasten ja vanhempien hyvinvointia ja voimavaroja. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille-toiminnan tavoitteena on edesauttaa maahan muuttaneiden äitien kotoutumista, vahvistaa heidän suomen kielen taitoaan, auttaa yhteiskuntaan integroitumisessa sekä ehkäistä syrjäytymistä ja yksinäisyyttä. Kaveritoiminnan tavoitteena on ehkäistä 4 17-vuotiaiden lasten ja nuorten syrjäytymistä ja yksinäisyyttä sekä vahvistaa heidän sosiaalisia vuorovaikutustaitojaan. Lisäksi toimintaan kuuluvat kerho- ja leiritoiminta, joissa pienissä ryhmissä harjoitellaan yhteisen toiminnan kautta kaveritaitoja. Järvi-Suomen piirillä on vastuu Kaveritoiminnan valtakunnallisesta koordinoinnista, jonka tavoitteena on toiminnan laadun varmistaminen ja laajentaminen muita piirejä tukemalla. Tavoitteena on toimia vahvana ennaltaehkäisevän lastensuojelun ammattilaisena lasten, nuorten ja perheiden arjen tukemisessa myös vuonna Tavoitteena on lisätä tukihenkilötoiminnan näkyvyyttä sekä kasvattaa vapaaehtoisten ja tukisuhteiden määrää. Vuonna 2018 vahvistetaan edelleen kuntayhteistyötä ja pyritään saamaan uusia kuntakumppaneita. Vuonna 2018 otetaan käyttöön uusi tukihenkilötoimintojen vaikuttavuutta mittaava arviointisysteemi, jolla pystytään entistä paremmin osoittamaan toiminnan vaikuttavuus ja täten turvaamaan toiminnan rahoituksen jatkuvuus mm. STEA:n suhteen Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka toimivat kouluyhteisönsä hyväksi ja auttavat nuorempia koululaisia. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on ehkäistä yksinäisyyttä ja puuttua koulukiusaamiseen. Alakouluissa tukioppilaat ovat kummioppilaita ja toisella asteella tutoreita. Toiminnassa on keskeistä oppilaiden mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa aikuinen ohjaaja. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa koulutusta, ohjausta ja aineistoja sekä koulujen tukioppilaille että tukioppilastoiminnan ohjaajille. Piiri järjestää ohjaajille alueellisia ohjaajatapaamisia ja tekee kouluvierailuja. Tavoitteena on saada tukioppilastoiminta vahvemmin osaksi yhteisöllistä opiskeluhuoltoa ja opetussuunnitelmaa. Tukioppilastoimintaa rahoitetaan STEA:n avustuksella sekä yritysten, yksityisten ja säätiöiden lahjoituksilla. Vesalan tukioppilasleirit Keski-Suomessa ovat jo perinteiksi muodostuneita tukioppilaiden jatkokoulutusleirejä, jotka toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Leirit rakennetaan ajankohtaisten teemojen ym-

10 pärille. Tavoitteena on vahvistaa tukioppilaiden ja heidän ohjaajiensa osaamista tukioppilastoiminnassa ja osana kouluyhteisöä. Seuraavan jatkokoulutusleirin ja ohjaajien jatkokoulutuksen ajankohta on Mahdollisen rahoituksen toteutuessa mallia on tarkoitus levittää muuallekin Järvi- Suomen alueelle. Koulurauhan valtakunnallinen julistustapahtuma järjestetään Vantaalla. MLL:n Järvi-Suomen piiri kannustaa alueensa kouluja osallistumaan Koulurauha-ohjelmaan. Mediakasvatuksessa kehitetään myönteistä nettikulttuuria ja koulut voivat tilata piirin kautta mediakasvatus koulutuksia ja vanhempainiltoja. MLL:n Järvi-Suomen piiri tekee jatkuvaa kiusaamisen vastaista työtä toteuttamalla koulutuksia, vanhempainiltoja, tukemalla paikallisesti järjestettäviä Kaveriviikko ja Koulurauha tapahtumia sekä osallistumalla kiusaamisen ehkäisyn työryhmiin eri kunnissa. MLL jakaa Itse tehty -stipendejä kiusaamisen ehkäisyä ja yhteisöllisyyttä edistäviin projekteihin tukioppilaille ja yhdistysten nuorisotoimintaan. Selviydytään kiusaamisesta- hanke (2017- ) on MLL Järvi- Suomen piirin projekti, jota rahoittaa STEA. Tiedetään, että kiusaamisen ennaltaehkäisyyn on jo paljon toimia ja työkaluja käytettävissä, mutta kiusaamisen jälkihoitoon erittäin vähän. Projektissa kehitetään ja toteutetaan kiusaamista kokeneille nuorille jälkihoidollisia vertaisryhmiä ja niiden toteuttamiseen rakennetaan vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutus- ja ohjausmalli. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, joiden lapset/nuoret ovat kokeneet kiusaamista. Projektissa hyödynnetään kasvatustieteen tohtori Päivi Hamaruksen sekä Lahden Valopilkku-projektin työntekijöiden laatimaa Kiusaamisen jälkihoidon- opasta (2015). Projektin pilotti- ryhmä käynnistyy syksyllä 2017 Jyväskylässä. Kohderyhmänä ovat nuoret ja nuoret aikuiset sekä heidän vanhempansa. Ryhmät pohjautuvat vertaisryhmän tukeen, joita vapaaehtoiset ohjaavat. Vapaaehtoiset koulutetaan Vahvuudet esiin! -kiusaamisen jälkihoidon malliin Lahden valopilkun toimesta. Ryhmissä harjoitellaan elämänhallinnantaitoja sekä pohditaan omaa identiteettiä ja minäkuvaa. Lasten mediakerhon kehittämiseen ja käynnistämiseen haetaan rahoitusta Länsi- ja Itä-Suomen aluehallintavirastoilta vuodeksi Projektissa kehitetään uusi varhaisnuorisotyön muoto MLL:n Järvi- Suomen piirin paikallisyhdistysten käyttöön. Kyseessä on kerho, jonka tavoitteena on osallistujien itseilmaisun, itsetunnon, sosiaalisten taitojen sekä medialukutaidon vahvistaminen. Kerhon vetäjinä toimivat MLL:n kouluttamat vapaaehtoiset nuoret (n v) ja kävijöinä on alakouluikäisiä lapsia (n v). Vastuu kerhon pyörittämisestä on MLL:n paikallisyhdistyksen aikuisella vapaaehtoisella. Projektin aikana kerholle laaditaan toimintarunko sekä materiaalipaketti yhdessä nuorten kanssa. Aiheiltaan tehtävät ovat mediapainotteisia ja ne voivat liittyä esimerkiksi valo- ja videokuvaamiseen, videoblogaamiseen tai sosiaaliseen mediaan. Tarkoitus ei ole opetella tekniikkaa vaan käyttää nuorille tuttua mediaympäristöä alustana erilaisten asioiden harjoitteluun. Väljän rungon pohjalta kerhon vetäjät voivat yhdessä osallistujien kanssa muokata sisällön oman mielenkiintonsa mukaiseksi painottaen sellaisia aiheita ja toimintamuotoja, jotka he kokevat hyödyllisiksi. Vuoden aikana kerhotoiminta käynnistetään kymmenessä MLL:n Järvi-Suomen piirin paikallisyhdistyksessä. Yhdistysten nuorisotoiminnan muotoja ovat esimerkiksi kouluyhteistyö kummi- ja tukioppilastoiminnassa, Kaveriviikko, verkk@riryhmät ja nuorten Itse tehty -projektit. Lisäksi nuoret toimivat eri tehtävissä osana yhdistysten toimintaa. Yhdistyksiä tuetaan hyödyntämään nuorisotoiminnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi kehitettyjä malleja, kuten Askeleet nuorisotoimintaan ja nuorten Unelmapaja. 10

11 eli verkkotukioppilaat ovat MLL:n nuoria vapaaehtoisia, jotka toimivat vertaistukijoina nettikeskusteluissa, tekevät omia mediatuotoksia nettiin ja järjestävät paikallista toimintaa. voivat toimia paikallisena ryhmänä MLL:n yhdistyksessä. MLL järjestää ja heidän ohjaajilleen koulutusta. Vuonna 2018 vahvistetaan valtakunnallista toimintaa siten, että nuoren on mahdollista osallistua Nuortennetin toimintaan verkon välityksellä asuinpaikastaan riippumatta. Vuonna 2018 pyritään käynnistämään MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella. Kouluyhteistyön muotona on myös Lukumummi- ja vaaritoiminta, jossa vapaaehtoiset tukevat luokkalaisten lasten lukusujuvuutta kouluilla. Niilo Mäki Instituutti (NMI) on kehittänyt toiminnan yhdessä Järvi-Suomen piirin kanssa. Uutena mallina on maahanmuuttaja lapsille kohdistettu toiminta, jossa pääpaino on sanavaraston kerryttämiseen ja suomen kielen oppimisessa. Piiri tukee yhdistyksiä lukumummi- ja vaaritoiminnan toteuttamisessa mm. kouluttamalla ja perehdyttämällä vapaaehtoisia lukumummeja ja -vaareja ja yhdistyksen vastuuhenkilöitä toiminnan toteuttamiseen NMI:n materiaalien ja MLL:n ja NMI:n välisen ohjeistuksen / sopimuksen mukaisesti Paikallisen vapaaehtoistoiminnan tuki Piiri ohjaa ja neuvoo paikallisyhdistyksiä järjestötyöhön ja yhdistyksen toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Yhdistyksiä tuetaan antamalla sisällöllistä ohjausta ja koulutusta, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja sekä tuottamalla ja päivittämällä aineistoja ja materiaaleja yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Yhdistyksiä ohjataan tarvittaessa myös keskusjärjestöstä saatavan asiantuntijatuen piiriin erityiskysymyksissä. Verkossa tapahtuvaa ohjausta kehitetään hyödyntämällä Yhdistysnettiä ja sosiaalisen median mahdollisuuksia, esimerkiksi Facebook-ryhmiä. Yhdistysnetti on sekä MLL:n vapaaehtoistoimijoille että järjestön ammatilliselle henkilöstölle suunnattu, kansalaisjärjestötyötä monipuolisesti palveleva vuorovaikutteinen osallistumis-, ohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä. Yhdistysnetti vahvistaa ja monipuolistaa vapaaehtoisille suunnattua sähköistä palvelua ja yhdistystoimintaa tukevaa informaatio-ohjausta sekä yhdistysten mahdollisuutta tehdä aktiivista jäsentyötä. Se edistää yhdistysten toiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla ajantasaista tietoa paikallisesta vapaaehtoistoiminnasta sekä tuottaa luotettavaa ja monipuolista tietoa paikallisesta toiminnasta, sen hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi se edistää järjestön työntekijöiden kesken tapahtuvaa käytäntöjen ja hyvien toimintamallien jakamista sekä ohjaustyön kehittämistä järjestössä olevan osaamisen näkyväksi tekemiseen. Piiri kannustaa ja tukee yhdistyksiä yhdistysnetin käytössä. Yhdistysnetin verkko-oppimisympäristöä kehitetään edelleen tavoitteena vahvistaa järjestötyössä tapahtuvaa oppimista ja osaamisen jakamista. Sisältöä kehitetään erilaisilta käyttäjäryhmiltä saadun palautteen pohjalta. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistuu tähän kehittämistyöhön aktiivisesti. Jäsen- ja järjestöpalvelut. Vahva jäsenkunta on MLL:n paikallisyhdistysten ja samalla koko järjestön perusta. Keskusjärjestö tukee jäsentyötä tarjoamalla jäsenpalvelun päivystävän puhelintuen sekä ylläpitämällä paikallisyhdistysten ja piirien jäsen-, luottamus- ja vastuuhenkilörekisteitä ja muita rekistereitä. Keskusjärjestö käynnistää jäsen- ja asiakasrekisterijärjestelmiensä uudistamisen. Järjestelmien uudistamisessa otetaan huomioon toukokuussa 2018 voimaan astuvan EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät tietoturvavaatimukset. Jäsentyötä kehitetään keskusjärjestön tuella syksyllä 2016 tehdyn jäsenkyselyn tulosten ja valtakunnallisen Jäsentyö-yhteistyöryhmän tuotosten pohjalta. Jäsenviestintää monipuolistetaan kohderyhmälähtöisesti. Yhdistysnetin avulla jäsenyhdistykset näkevät ja voivat hyödyntää ajantasaisia jäsentietojaan sekä vahvistaa yhteydenpitoa jäseniin.

12 Yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan kampanjoin sekä tukemalla ja ohjaamalla yhdistyksiä jäsentyössä. Myös piirin toimijat ovat aktiivisia jäsenhankinnassa. Tavoitteena on, että jäsenmäärän nettolisäys vuonna 2018 on valtakunnallisesti jäsentä ja Järvi-Suomen piirin alueella jäsentä. Vapaaehtoisten koulutus ja tuki. MLL:n tärkein yhteistyökumppani koulutusten järjestämisessä on OK-Sivis. MLL:n koulutusten tavoitteena on edesauttaa ja varmistaa MLL:n Suunta strategiaan kirjattujen toiminta-alueiden toteutumista. Koulutusten toteutusta ohjaavat MLL:n koulutuksen vuosi- ja kokonaissuunnitelmat. MLL:n vapaaehtoistoiminnassa karttuneiden taitojen sekä osaamisen näkyväksi tekemiseksi MLL ottaa nykyistä huomattavasti laajemmin käyttöön sähköiset osaamismerkit (Open Badges). Keskusjärjestö järjestää syyskuussa 2018 MLL:n Järjestöristeilyn. Valtakunnallinen, järjestön eri tehtävissä toimiville vapaaehtoisille sekä ammatilliselle henkilöstölle suunnattava koulutusristeily tarjoaa erinomaisen foorumin vahvistaa ja jakaa osaamista. Piiri aktivoi yhdistyksiä osallistumaan jäsenristeilylle. Piiri osallistuu MLL:n ammatillisten ohjaajien järjestökoulutus-materiaalien uudistamiseen yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Materiaaleja käytetään vapaaehtoisten koulutuksissa. Lisäksi piiri osallistuu tukihenkilötoimintojen valtakunnalliseen koordinointiin liittyvään vapaaehtoisten koulutusten kehittämiseen, vastaten kaveritoiminnan kokonaisuudesta. Piiri osallistuu keskusjärjestön koordinoimaan MLL:n Vapaaehtoistoiminnan johtamiskoulutuksen (VJK) toteutusmallin ja -sisältöjen uudistukseen. Seuraava VJK-koulutus toteutetaan vuonna Uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Tukihenkilötoiminnan uusi muoto on syksyllä 2017 alkanut heppakaveritoiminta. Toiminnan kohderyhmänä ovat 6 17-vuotiaat lapset ja nuoret, jotka ovat joutuneet erityisesti koulukiusaamisen kohteiksi koulussa. Toiminnan tavoitteena on välittää kiusaamisen kohteena olevalle tai olleelle lapselle / nuorelle kokemus varauksettomasta hyväksymisestä heppakaverin kautta sekä tukea lapsen / nuoren itsetunnon sekä vuorovaikutustaitojen vahvistumista sekä mahdollistaa lapselle / nuorelle turvallinen vuorovaikutussuhde aikuisen kanssa. Vuonna 2018 heppakaveritoimintaa kehitetään edelleen ja laajennetaan yhteistyössä mm. Hippos ry:n ja muiden hevosalan järjestöjen kanssa. Toiminnan suojelijana toimii europarlamentaarikko Henna Virkkunen. Vapaaehtoinen leikkilähettitoiminta ( ) on STEA:n rahoittama hanke, jossa MLL ja SPR kehittävät uutta vapaaehtoistehtävää. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen vapaaehtoisten leikkilähettien verkosto. Leikkilähetin tehtävänä on edistää sukupolvien välistä kohtaamista ja leikkiä. Järjestöt räätälöivät leikkilähettien toiminnan oman vapaaehtoistyönsä luonteeseen ja rakenteisiin soveltuvaksi. MLL:n päätavoitteena on luoda valtakunnallinen leikin ja sukupolvien kohtaamisen malli, joka rikastuttaa jo olemassa olevaa piirien ja yhdistysten toimintaa sekä vahvistaa Terhokerhojen jatkuvuutta. Piiri järjestää tiiviissä yhteistyössä MLL:n keskusjärjestön kanssa alkuvuodesta 2018 alueellaan leikkilähettikoulutuksia, joihin kutsutaan nykyisiä vapaaehtoisia, esim. perhekahvilan, Terhokerhon tai harrastekerhojen ohjaajia, perhekummeja ja kylämummeja ja -vaareja, sekä uusia vapaaehtoisia. Koulutukset ovat avoimia kaikille leikistä ja lasten ja aikuisten yhdessäolosta kiinnostuneille. Leikkilähettitoiminnassa hyödynnetään Koko Suomi leikkii -hankkeessa tuotettua käsikirjaa, nettisivustoa ja markkinointimateriaalia. MLL edistää Leikkipäivän toteutumista eri puolella maata. Tavoitteena on toteuttaa eri puolilla Suomea leikkitapahtumia, jotka tavoittavat mahdollisimman laajasti lapsia, nuoria ja eri-ikäisiä aikuisia. Leikkilähettiverkostoa aktivoidaan järjestämään paikallisesti leikkitapahtumia, mutta tapahtuman voi

13 järjestää kuka tahansa. MLL ylläpitää Leikkipäivä.fi-nettisivua sekä vuonna 2017 koottua yhteistyöverkostoa. Piiri aktivoi ja kannustaa yhdistyksiä järjestämään Leikkipäivä-tapahtumia omilla alueillaan. Piiri on aiempina vuosina kehittänyt erillisrahoituksen turvin luontomummi- ja vaaritoimintaan malleja, jotka voidaan kytkeä yhdistysten perhekahvila- ja kerho- ja nuorisotoimintaan sekä varhaiskasvatukseen. Piiri levittää ja juurruttaa toimintamalleja ja uutta vapaaehtoistoiminnan kokonaisuutta yhdistyksien toimintaan. Vertaisryhmätoiminnan uusi toimintamalli, Jututtamo, on tarkoitus levittää vuoden 2018 aikana eri puolilla Järvi-Suomen piiriä. Piiri on osallistunut vuosina Ehyt ry:n hallinnoimaan ånnihankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja kulttuurisensitiiviseen, ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Hankkeessa kehitettiin ånni yhdessä -vertaistuokioiden malli, joka nivelletään osaksi Jututtamo-kokonaisuutta Piiri osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa (LAPE) tavoitteena on uudistaa lasten ja perheiden palvelut oikea-aikaisiksi ja perheiden tarpeita vastaaviksi, korjaavista ennaltaehkäiseviin palveluihin, kohti lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistavaa toimintakulttuuria. Tavoitteena on vahvistaa yhdessä piirin ja yhdistysten kanssa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia ja tukea osallisuutta. MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii maakunnallisissa LAPE-ohjelmissa osatoteuttajana matalan kynnyksen palveluissa Keski-Suomen, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon alueilla yhteistyössä maakuntien, kuntien ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa piiri on kehittämässä lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluita kumppanuudessa Siun soten kanssa. Jokaisessa maakunnassa piiri on kehittämässä perheiden asukasosallisuutta sekä vanhemmuuden ja parisuhteen tukea osana laajempaa perhekeskustoimintamallia sekä tukemassa lapsi- ja perhemyönteistä toimintakulttuuria. Järvi-Suomen piirillä on Etelä-Savossa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa on LAPE -kehittämistyöstä vastaava koordinaattori, joka toimii tiiviissä yhteistyössä piirin muiden koordinaattorien, maakunnallisen LAPE-kehittämistyöryhmän, alueella toimivien verkostojen sekä valtakunnallisesti lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmassa toimivien tahojen kanssa. Pohjois-Karjalassa LAPE-yhteyshenkilöinä ovat perhekeskustoiminnan koordinaattorit. Piiri lisää alueella eri toimijoiden LAPE-tietoisuutta sekä nostetaan erityisesti esille paikallisyhdistysten roolin merkitystä LAPE-muutosohjelmassa. Yhdistyksiä kannustetaan ja tuetaan osallistumaan kuntien LAPE-ryhmiin sekä kehittämiseen ja toteuttamiseen. Parisuhteen ja vanhemmuuden varhaisen tuen edistämisen kokonaisuudessa kartoitetaan millaisia tarpeita maakunnan eri alueilla parisuhteen ja vanhemmuuden varhaiselle tuelle on. Lisäksi mallinnetaan vanhemmuuden ja parisuhteen varhaisen tuen rakennetta osana maakunnan perhekeskustoimintamallia. Avoimet kohtaamispaikat toimivat lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukena. Piiri kartoittaa kunnissa toimivat avoimet kohtaamispaikat ja keskeisimmät sidosryhmät. MLL:n yhdistysten ja piirin toimintaa integroidaan aktiivisesti osaksi avointen kohtaamispaikkojen toimintaa. Samalla tehdään tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa ja mallinnetaan, millaista toimintaa avoimet kohtaamispaikat voivat perheille tarjota ja miten avointen kohtaamispaikkojen kautta perheiden omaa osallisuutta voidaan edistää. Lisäksi mallinnetaan yhteistyössä Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön (Likes) kanssa kuinka avoimet kohtaamispaikat voivat toimia liikunnan ja hyvinvoinnin edistäjinä.

14 Lapsi- ja perhemyönteisen toimintakulttuurin edistämisessä piiri järjestää kumppanien kanssa seminaareja ja luentotilaisuuksia verkostoille esim. lapsivaikutusten arvioinnista. Piiri pitää esillä perhekeskustoimintamallin suunnittelussa keskeisiä toimintaa ohjaavien arvoja, joita ovat lapsilähtöisyys, perheiden tasavertaisuus ja monikulttuurisuus. Monikulttuurisuuden huomioimista ja yhteistyötä kehitetään eri tahojen kanssa muun muassa seminaarien ja asiantuntijavaihdon kautta sekä tuomalla työkaluja lasten ja perheiden kohtaamisiin, tekemällä osallisuuskartoitusta ja vahvistamalla yhteisöllisyyttä avoimissa kohtaamispaikoissa. Perheiden osallisuuden edistetään pitämällä seminaareja ja alustuksia verkostoille, miksi perheiden oma osallisuus on keskeistä ja miten sitä voidaan edistää. Osahankkeissa rakennetaan kumppaneiden kanssa avointen kohtaamispaikkojen osallisuuden malli. Yhdistysten ja perheiden roolia arjen asiantuntijoina vahvistetaan. Piiri on mukana palveluohjausta tukevien käytänteiden kehittämisessä ja käyttöönotossa tukemisessa yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki MLL tarjoaa lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ammattikasvattajille tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. MLL:n Järvi-Suomen piiri jakaa tietoa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimesta, nuorten mielenterveyttä tukevasta viikonloppuchatista sekä vanhempainpuhelimesta kuntiin, kouluihin, yhteistyökumppaneille, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, ja yhdistysten kautta. Lisäksi tiedotetaan valtakunnallisista vanhempainnetistä ja nuorten netistä. 6.1 Tuki kasvattajille Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vauva- ja pienten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita ja vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimii yhtenä neljästä vastuupiiristä mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä keskusjärjestön ja muiden vastuupiirien kanssa. MLL kouluttaa järjestöjen ja kuntien työntekijöitä erityistä tukea tarvitsevien, eri-ikäisten lasten perheiden vanhempainryhmien ohjaamiseen ja jatkaa vanhempainryhmämallien kehittämistä lapsen kehityksen tai perhe-elämän eri siirtymävaiheisiin. Piiri järjestää Vahvuutta vanhemmuuteen ja Lapsi mielessä -ryhmänohjaajakoulutuksia kuntien ja järjestöjen työntekijöille alueellaan koulutussopimuksiin ja tilauksiin perustuen. Piiri järjestää yhteistyössä keskusjärjestön kanssa aiemmin koulutetuille perhe- ja vanhempainryhmien ohjaajille jatkokoulutusta ja alueellisia ohjaajatapaamisia, joissa syvennetään työntekijöiden mentalisaatioon perustuvaa työotetta kaikissa lasten ja vanhempien tapaamisissa. Piiri osallistuu MLL:n keskusjärjestön organisoimaan, ammattilaisen ja vapaaehtoisen yhdessä ohjaamien mentalisaatioperustaisten vanhempien vertaisryhmien kehittämistyöhön ja on mukana suunnittelemassa sekä vanhempainryhmien teemoja että ammattilaisten ja vapaaehtoisten yhteistä ohjaajakoulutusta. Piiri osallistuu myös ohjaajakoulutusmallin valtakunnalliseen pilotointiin. Vuonna 2018 MLL:n Järvi-Suomen piirissä vahvistetaan mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan näkyvyyttä ja merkitystä osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteiden saavuttamista. MLL on mediakasvatuksen vahva osaaja ja asiantuntija. MLL koordinoi nuorisotyön kouluttajaverkostoa, joka tukee vanhempia ja lasten ja nuorten kanssa toimivia ammattilaisia järjestämällä mediakasvatus tilaisuuksia ja vanhempainiltoja, tarjoamalla koulutuksia ja tuottamalla aineistoja mediakasvatuksen tueksi. MLL:n kouluttajat vierailevat pyydettäessä kouluilla ja keskustelevat oppilaiden kanssa

15 heidän median käytöstään, nettikiusaamisesta ja myönteisen nettikulttuurin edistämisestä. Koulutukset ja vanhempainillat tuotetaan kunkin kohderyhmän mukaisella tasolla varhaiskasvatuksesta toisen asteen kouluihin. Koulujen ja päiväkotien vanhempain- ja koko perheen illat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhemmuuden vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät mielellään MLL:n asiantuntemusta vanhemmuuden tukemisessa. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueellaan vanhemmuuden tukemiseen liittyviin haasteisiin ja kysymyksiin yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Mediakasvatusaiheisten iltojen lisäksi piiri toteuttaa esimerkiksi lapsen ja nuoren kehitykseen, vanhempana kasvamiseen ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin liittyviä vanhempien ja koko perheen iltoja. Toiminnallisten, osallistavien iltojen tuloksena on oivalluksia vanhemmuudesta, yhteisöllisyyttä, iloa ja luottamusta. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin tilapäinen lastenhoitoapu on ennaltaehkäisevää apua ja varhaista tukea lapsiperheille tilapäisissä lyhytaikaisissa lastenhoitotarpeissa. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää lastenhoitajien peruskurssien järjestämisen, hoitajien haastattelut ja perehdytykset, jatkokoulutukset, hoitajien rekrytoinnin, ohjaamisen sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille, toteutetaan kuntien avustusten turvin. Lastenhoitotoiminnan toimintamallissa hoitajan työnantaja on perhe. Perhe huolehtii hoitajan lakisääteisistä työnantajavelvoitteista. Lastenhoitotoiminnan välitys tiedottaa ja ohjaa perheitä työnantajavelvoitteiden hoitamiseen. Hoitovaraukset voi tehdä puhelimitse arkisin klo 7-12 välisenä aikana tai netin kautta mihin aikaan vuorokaudesta tahansa. MLL:n Järvi-Suomen piirin välityspalvelu hoidetaan koko piirin alueella Kuopion vapaaehtoiskeskuksesta. Selainpohjainen välitysjärjestelmä mahdollistaa lastenhoitovälityksen laajemmalle alueelle. Lastenhoitotoiminta on myös nuorisotyötä. MLL:n lastenhoitokurssien osallistujista noin puolet on alle 20-vuotiaita, jotka oppivat kurssilla hyödyllisiä tietoja ja taitoja myös omaan elämäänsä. Lastenhoitotoiminnassa työskentelemällä he saavat hyödyllistä työkokemusta, valmiuksia omaan vanhemmuuteen, sekä tilaisuuden ansaita omaa rahaa Erillistoiminnot 7.1 Rikosuhripäivystys (RIKU) RIKUn perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Tähän pyritään toteuttamalla seuraavia arvoja: asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, luotettavuus, tasapuolisuus sekä yhteistyön ja välittämisen kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa. Vuonna 2015 hyväksytyssä RIKUn uudessa strategiassa vuosille määriteltiin myös uusi visio: Rikoksen uhri saa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut selviytyäkseen rikoksen seurauksista. Taloudellisesti vakaa Rikosuhripäivystys on järjestölähtöinen toimija ja vaikuttaja, jonka korkealaatuiset palvelut sekä asiantuntemus tunnetaan koko maassa. Ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä ja ammattityönä tuotettavilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan kohderyhmän oikeuksien toteutumista. RIKUn vaikuttamistyön erityisinä tavoitteina on alueellinen tasapuolisuus poliisiohjauksissa

16 sekä rikoksen uhrin aseman vahvistaminen rikosprosessin eri vaiheissa, mitä kehitetään oikeusministeriön hyvien käytäntöjen työryhmässä. RIKUa toteuttavat yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura, joka toimii valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. Itä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Joensuussa ja aluetoimiston toimintaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. Toiminta-alue kattaa yhteensä 54 kuntaa käsittäen Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Etelä- ja Pohjois-Savon maakunnat. Kuopion palvelupiste palvelee 18 kuntaa, Joensuun palvelupiste 13 kuntaa, Lappeenrannan palvelupiste 9 kuntaa, Mikkelin palvelupiste 9 kuntaa ja Savonlinnan palvelupiste 5 kuntaa. Alueen väestöpohja on henkilöä. Itä-Suomen aluetoimiston ensisijaisena tehtävänä on organisoida, johtaa ja koordinoida alueen RIKUn toimintaa keskustoimiston antamien linjausten ja vuosille laaditun strategian mukaisesti. Itä-Suomessa asiakastyö tehdään viidessä aluetoimiston alaisuudessa toimivassa palvelupisteessä: Joensuussa, Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä ja Lappeenrannassa. RIKUn toimintasuunnitelma 2018 tukeutuu kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. EU:n rikosuhridirektiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia ja edellyttää jäsenmailta mm. tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön lakimuutoksilla, joista suurin osa astui voimaan Keskeiset muutokset koskivat uhrin yksilöllisen suojelutarpeiden arviointia ja uhrien tiedonsaantia sekä ohjaamista tukipalveluihin. Merkittävä toimenpide direktiivin voimaan saattamisessa on ollut RIKUn perustyön siirtyminen pääosin valtion rahoittamaksi. Kaikessa RIKUn toiminnassa huomioidaan valtakunnalliset painopisteet, jotka noudattavat strategiaa. Toiminnan painopisteet vuodelle 2018 ovat: 1) Tukipalveluiden yhdenvertaisuuden vahvistaminen. 2) Vapaaehtoistoiminnan aseman vankistaminen. 3) Rikoksen uhrin aseman parantaminen. 4) RIKUn viestintäkäytäntöjen ja viestinnällisen ilmeen yhdenmukaistaminen. RIKUn Itä-Suomessa vuoden 2018 aikana toteutettavat erityiset kehittämistoiminnot ovat STEAn rahoittaman Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan ORAVA -hankkeen jatkohankkeen koordinointi. Hankkeessa juurrutetaan syventävää osaamista lähisuhdeväkivaltakysymyksissä koko RIKUn henkilöstölle. RIKUn Kuopion palvelupisteessä kehitetään vuonna 2016 käynnistyneessä Kuopion kriisikeskuksen koordinoimassa Video välittää -hankkeessa ( ) videovälitteistä asiakaspalvelua. RIKUn rahoitus koostuu valtakunnallisesta ja alueellisesta rahoituksesta. Kokonaisarvio RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston perustoiminnan rahoitustarpeesta vuodelle 2018 on yhteensä (OM) ja ORAVA-hankkeeseen (STEA). Perustoimintaan Itä-Suomen aluetoimisto , Joensuun palvelupiste , Kuopion palvelupiste , Lappeenrannan palvelupiste , Mikkelin palvelupiste ja Savonlinnan palvelupiste Itä-Suomen aluetoimistoa ja Joensuun palvelupisteen toimintaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. Savonlinnan, Kuopion, Mikkelin ja Lappeenrannan palvelupisteitä koordinoivat Savonlinnan seudun Mielenterveysseura ry, Kuopion seudun Mielenterveysseura Hyvä mieli ry, Mikkelin seudun Mielenterveysseura ry ja Lappeenrannan Mielenterveysseura ry. 16