TOIMINTASUUNNITELMA 2017: LAPSET ENSIN

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA 2017: LAPSET ENSIN

2 2 Sisällys 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Toimintaympäristö Vaikuttaminen Viestintä Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Perhekeskustoiminta Tukihenkilötoiminnat Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Paikallisen vapaaehtoistoiminnan tuki Uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki Tuki kasvattajille Erillistoiminnot Rikosuhripäivystys Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Hallinto ja talous Luottamuselimet Henkilökunta Talous ja toimitilat Tietohallinto Varainhankinta Liitteet... 17

3 3 1 Tavoitteena lapsiystävällinen yhteiskunta Mannerheimin Lastensuojeluliitto on avoin ja valtakunnallinen kansalaisjärjestö, joka edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia. MLL on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. MLL:n Suunta strategian tahtotilana on, että Suomi on lapsiystävällinen yhteiskunta, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle, ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Tähän työhön kutsumme mukaan uusia jäseniä ja työmme tukijoita sekä vaikutamme päättäjiin palvelujen kehittämiseksi lapsi- ja perhemyönteisemmäksi. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin toimintaa ohjaavat piirin säännöt, MLL:n kolmivuotissuunnitelma vuosille sekä Suunta 2024 strategia. Toimintaa ja taloutta valvoo piirihallitus. Vuonna 2017 piirin kehittämistyö kiinnittyy liiton strategisiin painopisteisiin, lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia tukevan kumppanuuden vahvistamiseen julkisen vallan ja yhteistyökumppaneiden kanssa sekä vapaaehtoistoiminnan kehittämiseen. 2 Toimintaympäristö Suomessa oli vuoden 2016 alussa lasta. Lasten osuus koko väestöstä oli hieman alle 20%. Järvi- Suomen alueella lapsia oli Etelä-Savo: Lapsia (16,3% väestöstä) Lapsiperheitä 32,3% perheistä Yksinhuoltajaperheitä 21% lapsiperheistä Pohjois-Karjala: Lapsia (17,7% väestöstä) Lapsiperheitä 34,4% perheistä Yksinhuoltajaperheitä 21,1% lapsiperheistä Keski-Suomi: Lapsia (19,6% väestöstä) Lapsiperheitä 37,5% perheistä Yksinhuoltajaperheitä 20,4% lapsiperheistä Pohjois-Savo: Lapsia (18,4 % väestöstä) Lapsiperheitä 35,8 % perheistä Yksinhuoltajaperheitä 20 % lapsiperheistä Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2016 Lasten ja nuorten yhdenvertaisuutta tulee aktiivisesti edistää. Suomesta on tullut monikulttuurinen maa. Rasismi ja vihapuhe ovat merkittävä uhkatekijä lasten ja nuorten hyvinvoinnille ja kehitykselle. Kriisialueilta tulleiden pakolaisten suuri määrä edellyttää toimimaan yhä vahvemmin erilaisissa elämäntilanteissa elävien lasten ja perheiden arjen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta. Maamme historiassa syntyneiden määrä ei ole koskaan ollut niin pieni kuin tällä hetkellä. Vuonna 2015 syntyi lasta, mikä on 5508 lasta vähemmän kuin vuonna Syntyvyyden tasoa kuvaava kokonaishedelmällisyysluku oli 1,65 vuonna 2015, kun vuonna 2010 se oli vielä 1,87. Vuonna 2016 syntyvyys alenee kuudetta vuotta peräkkäin ja kuolleiden määrä ylittänee syntyneiden määrän. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella syntyneiden määrä on hieman maan keskiarvoa alhaisempi. Syntyvyyttä vähentää muun muassa nuorten aikuisten heikentynyt asema työmarkkinoilla ja tulonjaossa. Niin sanotusta Y-sukupolvesta (vuosina syntyneet) on tulossa ensimmäinen itsenäisyyden aikainen sukupolvi, jonka tulotaso jää edellistä sukupolvea heikommaksi.

4 4 Lasten ja nuorten hyvinvointi on aiempaa eriytyneempää. Vaikka valtaosa lapsista ja nuorista voi hyvin, aiempaa suuremmalle määrällä lapsia ja nuoria kasautuu erilaisia ongelmia. Eri tavoin oireilevien lasten ja nuorten määrä on kasvanut. Kiusaaminen, yksinäisyys ja mielenterveysongelmat ovat monen lapsen arkea. Lapsi tai nuori saattaa olla usean palvelun piirissä ja kohdata lukuisia ammattilaisia, mutta jäädä silti vaille vaikuttavaa tukea. Kohtaamisen, osallisuuden ja palvelujen yhteensovittamisen parantaminen ovat olennaisia kehittäessä palveluja ja niiden vaikuttavuutta. Julkisen talouden leikkaukset haastavat vaikuttamaan yhä vahvemmin. Lasten ja nuorten palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset näyttävät jatkuvan. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, lasten ja nuorten vapaa-ajan palveluihin ja lapsiperheiden sosiaaliturvaan kohdistuu kunnissa huomattavia leikkauspaineita. MLL:n Järvi-Suomen piiri pyrkii osoittamaan leikkausten vaikutukset lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen sekä kannustamaan kuntia tekemään lapsivaikutusten arviointia ennen päätöksentekoa. Lasten ja nuorten palveluihin ja perheiden sosiaaliturvaan kohdistuvat leikkaukset ovat jatkuneet kuluvalla hallituskaudella. Varhaiskasvatukseen, koulutukseen, erityisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen sekä lapsiperheiden sosiaaliturvaan on kohdistettu huomattavia leikkauksia. Lapsilisän ja kotihoidon tuen reaaliarvo on merkittävästi alempi kuin 20 vuotta sitten. Vanhempainpäivärahojen vähimmäistaso on niin matala, että siihen on kiinnittänyt huomion Euroopan neuvoston sosiaalisten oikeuksien komitea. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) ja maakuntauudistus muuttavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämistä. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirtyy vuoden 2019 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä 18 perustettavalle maakunnalle, joille tulee itsehallinto. Sote- palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu erotetaan toisistaan. Palveluita voivat tuottaa maakunnan palvelulaitos ja sen omistamat yhtiöt, yritykset, yhdistykset, säätiöt ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Perustason sote-palveluihin tulee pääsääntöisesti valinnanvapaus, jossa asiakas voi valita julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin hyväksytyistä palveluntuottajista. Myös osaan erityistason palvelusta tulee valinnanvapaus. Kunnille jää mm. varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä vapaa-ajan palvelujen, kuten liikuta- ja kulttuuripalvelujen ja nuorisotyön järjestämisvastuu. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kuuluu sekä maakunnan että kunnan tehtäviin. Huhtikuussa 2017 järjestetään kuntavaalit ja ensimmäiset maakuntavaalit järjestetään tammikuussa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma on yksi hallituksen kärkihankkeista. MLL:n Järvi-Suomen piiri on mukana ohjelman alueellisissa työryhmissä, sekä kumppanuudessa paikallisyhdistysten kanssa kunnallisissa työryhmissä. Ohjelman tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat ensisijaisia. Peruspalveluja vahvistetaan ja siirretään painopistettä ehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen. MLL:n Järvi-Suomen piiri ja alueen paikallisyhdistykset tarjoavat ihmisille mahdollisuuden osallistua, toimia ja vaikuttaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyväksi. Halukkuus tehdä vapaaehtoistyötä lasten, nuorten ja perheiden hyväksi on korkea; jäsentyön merkitys MLL:ssa korostuu entisestään. Yhteiskunnalliset odotukset järjestöjä kohtaan kasvavat.

5 5 Rahapelitoiminnan tuotot ovat kansalaisjärjestöjen toiminnan tärkeä rahoituslähde. Nykyiset kolme rahapeliyhtiötä Veikkaus, RAY ja Fintoto yhdistyvät vuoden 2017 alusta uudeksi rahapeliyhtiöksi. Muutos ei vaikuta edunsaajaryhmien asemaan. Samassa yhteydessä RAY:n avustustoiminta siirtyy sosiaali- ja terveysministeriön yhteyteen perustettavaan Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukseen (STEA). 3 Vaikuttaminen MLL korostaa, että jokaisella lapsella on oikeus hyvään lapsuuteen ja että hyvinvointi rakentuu lapsuudessa. Vaikuttamistyön tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi, jossa lapsen etu asetetaan etusijalle ja jossa lapset ja nuoret voivat hyvin. Vaikuttamistyö on lapsenoikeusperustaista. Piirin tavoitteena on edistää lapsen oikeuksien sopimuksen sisällön tunnettuutta ja sopimuksen täytäntöönpanoa Järvi- Suomessa. Vaikuttamistyö kohdistuu julkisen vallan eli kuntien ja tulevien maakuntien päätöksentekoon ja toimintaan. Lapsiystävällisessä yhteiskunnassa lapsia ja lapsuutta arvostetaan. Lasten oikeuksia edistetään tavoitteellisesti ja lapsivaikutukset arvioidaan ja huomioidaan päätöksenteossa. Lapsiin ja nuoriin investoidaan, lasten ja nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistetään ja eriarvoisuutta kavennetaan. Sote- ja maakuntauudistus muuttaa merkittävästi lapsi- ja perhepalvelujen järjestämistä, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen siirtyy vuoden 2019 alussa kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille. Kuntien järjestämisvastuulle tehtävistä varhaiskasvatus, koulutus ja vapaa-ajanpalvelut muodostavat jatkossa valtaosan. Kuntavaalit järjestetään huhtikuussa 2017 ja ensimmäiset maakuntavaalit tammikuussa Sote- ja maakuntauudistuksen seurauksena MLL:n vaikuttamisstrategia päivitetään vuonna 2017, ja piiri ottaa uudistetun strategian käyttöön. Vaikuttamistyön painopisteet vuonna ) lapsivaikutusten arvioinnin käyttöönoton edistäminen julkisen vallan päätöksenteossa 2) lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman toteutuksen edistäminen 3) lapsi- ja perhenäkökulman pitäminen esillä sote- ja maakuntauudistuksessa 4) kuntavaalivaikuttaminen (alkuvuonna) 5) maakuntavaalivaikuttaminen (loppuvuonna) Vaikuttamistyössä yhteistyön ja kumppanuuden merkitys korostuu kaikilla tasoilla. Vaikuttaminen median kautta on yhä tärkeämpi osa vaikuttamistyötä. Erityisesti sosiaalisen median merkitys kasvaa. Vaikuttamistyön tukena käytetään tietoa monipuolisesti, niin tilasto- ja indikaattoritietoa, tutkimustietoa kuin kokemustietoa. MLL:n Järvi-Suomen piiri hyödyntää keskusjärjestön kokoamaa aineistoa perhekeskustoiminnasta, auttavista puhelimista ja tukioppilastoiminnasta. Lisäksi piiri kokoaa toimintaalueeltaan tietoa lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä osana piirin ja yhdistysten perustoimintaa ja kumppanuusverkostoja, hyödyntää niitä vaikuttamiseen omalla alueellaan, ja vie viestiä liittotasolle. Piirin vaikuttaminen. MLL:n Järvi-Suomen piiri tekee aktiivista vaikuttamisyhteistyötä muiden kansalaisjärjestöjen, erityisesti lapsi-, nuoriso- ja perhejärjestöjen sekä ihmisoikeustyötä tekevien järjestöjen kanssa. Piiri julkaisee kannanottoja ja antaa lausuntoja ajankohtaisista lapsi-, nuoriso- ja

6 6 perhepolitiikan teemoista. Haastattelut ja kirjoitukset mediassa sekä vaikuttaminen sosiaalisessa mediassa ovat tärkeä osa vaikuttamista. Vaikuttamisen tuki yhdistyksille. Yhdistyksiä tuetaan aktiiviseen vaikuttamiseen. Piiri hyödyntää keskusjärjestön koulutuksia vaikuttamistyöstä, lapsen oikeuksien sopimuksesta ja lapsivaikutusten arvioinnista ja vie tietoa eteenpäin yhdistyksille. Keskusjärjestön ohjelmat, kannanotot, lausunnot, medianäkyvyys ja asiantuntijakirjoitukset tukevat myös paikallisyhdistysten ja piirijärjestöjen vaikuttamistyötä. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella toteutettavaa perhekeskustoimintaa tehdään näkyväksi Perheen viikolla (viikko 40). 4 Viestintä Suunta strategiaan kirjatut tavoitteet: MLL on helposti lähestyttävä ja vetovoimainen, MLL tavoittaa erilaisissa elämäntilanteissa ja erilaisista kulttuureista olevia perheitä ja MLL on vahva ja rohkea vaikuttaja, ovat hyvä ohjenuora MLL:n Järvi-Suomen piirin viestinnälle. MLL:lla on erinomainen järjestökuva, liitto on sekä tunnettu että arvostettu, mutta vahvaakin brändiä on joka vuosi lujitettava. Piirin ja paikallisyhdistysten on oltava läsnä lapsiperheiden ja nuorten arjessa ja viestien on oltava innostavia, asiantuntevia ja helposti jaettavia. On tärkeää, että tavoitamme perheet ajasta, paikasta ja laitteesta riippumatta ja he kokevat tulevansa arvostavasti kohdatuiksi, saavansa kokemuksen osallisuudesta ja saavansa hyödyllistä tietoa ja tukea. Vuoden 2017 kehittämiskohteena on vaikuttamisviestien, lapsia, nuoria ja perheitä koskevan tiedon sekä piirin ja paikallisyhdistysten työn esittelyn kehittäminen. Tekstiaineistojen rinnalle tuodaan muun muassa infografiikkaa, videoita ja kuvasarjoja. Tiedon omaksuttavuuteen ja innostavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota, ja toteutetaan kampanjatyyppistä viestintää. Sosiaalinen media on kustannustehokas ja nopea ja siksi järjestölle merkittävä viestintäkanava. Sen käyttöä aktivoidaan ja tuetaan koulutuksin ja ohjein. Lisäksi pyritään osallistamaan paikallisyhdistysten vapaaehtoisia, tukihenkilöitä ja tukioppilaita MLL:n tavoitteisiin kytkeytyvien viestien tuottamiseen ja levittämiseen. Vuonna 2016 käynnistettiin liiton nettisivu-uudistus. Piiri ottaa uuden nettisivupohjan käyttöön, ja rakentaa piirin sivut käyttäjälähtöisesti. Piirin viestinnän kanavia ovat nettisivut, Facebook-sivu, toimintakohtaiset Facebook-ryhmät (esimerkiksi yhdistysten puheenjohtajille, perhekahvilaohjaajille ja tukioppilasohjaajille), Järviset-blogi, Twitter, YouTube-kanava sekä sähköinen uutiskirje. Muita sosiaalisen median kanavia otetaan käyttöön tarpeen mukaan. Uusia jäseniä ja vapaaehtoisia rekrytoidaan digikampanjoilla. Tavoitteena on nostaa liiton jäsenmäärä :een vuoteen 2020 mennessä, mikä edellyttää sekä aktiivista jäsenhankintaa että jäsenten sitouttamista. Hyvä alku koulutielle ja Hyvä alku yläkouluun -kampanjoita, jotka toteutetaan koko ikäluokan tavoittavina suorapostituksina, laajennetaan nettinäkyvyydellä. Piiri osallistuu valtakunnallisiin kampanjoihin ja toteuttaa omia kampanjoita esimerkiksi vapaaehtoisten rekrytoimiseksi toimintaan.

7 7 Kevätilo-keräyksen nimi vaihtuu Lapset ensin -keräykseksi ja sen ilme uudistetaan. Keräyksen kohteena on edelleen MLL:n paikallinen toiminta. Hyvä joulumieli -keräys toteutetaan jo 21. kerran yhteistyössä SPR:n ja Ylen kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa medialle juttuaiheita ja -aineistoja, julkaisee tiedotteita ja kannanottoja ja auttaa lapsia ja perheitä koskevan tiedon hankinnassa. Piirin asiantuntijat antavat haastatteluja ja kirjoittavat Järviset-blogiin. MLL osallistuu Suomi 100 -ohjelmaan kolmella teemalla: 100 leikkiä, 100 uutta ystävää ja 100-vuotiaan Suomen lapset. Teema tukee Koko Suomi leikkii -hankkeen aikana luodun Terhokerho-verkoston ja Leikkipäivän juurruttamista. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistuu Suomi 100 ohjelmaan liiton leikkiteemaan kytkeytyvällä Tehdään yhdessä kaikille hyvä Suomi leikkimällä teemalla. Tämä näkyy erityisesti paikallisyhdistysten perhekahviloissa, mutta myös yhdistysten muissa toiminnoissa, tukioppilastoiminnassa sekä piirin tukihenkilötoiminnoissa, joissa nostetaan esille yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden merkitystä leikin keinoin. Teema toteutetaan järjestämällä perhekahviloissa avoimia leikkipäiviä: tutustutaan vanhoihin leikkeihin, keksitään uusia, opitaan leikkejä eri puolilta maailmaa. Leikkipäiviin kutsutaan ihmisiä, jotka eivät vielä ole löytäneet mukaan vapaaehtoistoimintaan. Samalla vähennetään yksinäisyyttä ja syrjäytymistä, autetaan maahanmuuttajia kotoutumaan, vahvistetaan erilaisten, eri-ikäisten ja erinäköisten suomalaisten / Suomessa asuvien ihmisten yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia. Leikkipäivät toteutetaan viikolla 40, kun MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella vietetään Perheen viikkoa. Päivien käytännön suunnittelu käynnistyy kuitenkin vuoden 2017 alusta, ja toimintakonseptia testataan kesäkuussa. MLL:n liittokokous järjestetään Kuopiossa, ja sen oheistapahtumana järjestetään leikkipäivä. 5 Vapaaehtoistoiminta ja järjestötyö Vapaaehtoistoiminta lasten, nuorten ja perheiden kanssa on liiton keskeinen toimintamuoto. Vapaaehtoistoiminta tapahtuu pääasiassa paikallisyhdistyksissä sekä eräissä piirin koordinoimissa vapaaehtoistoiminnan muodoissa. MLL:n Järvi-Suomen piiri koordinoi ja kehittää vapaaehtoistoiminnan muotoja ja paikallisen toiminnan ammatillista ohjausta yhteistyössä keskusjärjestön ja yhdistysten kanssa. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa paikallisyhdistyksille järjestötyön ja yhdistyshallinnon tukea yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Yhdistyksiä tuetaan yhdistyshallinnon tehtävissä antamalla sisällöllistä ohjausta, kannustamalla Yhdistysnetin käyttöön, toteuttamalla järjestökoulutusta, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja sekä tuottamalla aineistoja. 5.1 Perhekeskustoiminta MLL:n perhekeskustoiminta perustuu pääasiassa paikallisyhdistysten toteuttamaan vapaaehtoistoimintaan. Piiri tukee yhdistysten toimintaa, vastaa alueellaan vapaaehtoistoiminnan ohjauksesta ja kehittää uusia toimintamuotoja. Piiri nivoo kumppanuudessa keskusjärjestön kanssa MLL:n toteuttamaa perhekeskustoimintaa osaksi kuntien lapsi- ja perhepalveluita. Toimintaa arvioidaan keräämällä osallistujapalautetta, toteuttamalla kyselyitä vapaaehtoisille ja kuntakumppaneille. Vuonna 2017 perhekeskustoiminnassa pääpaino on kumppanuuden syventämisessä maakuntien, kuntien, muiden

8 8 järjestöjen ja seurakunnan kanssa. Piirin toiminnanjohtaja ja koordinaattorit osallistuvat alueillaan soteuudistustyöhön ja vahvistavat yhdistysten ja lapsiperheiden osallisuutta muutosvaiheessa. Tavoitteena on nivoa MLL:n perhekahvilat, vertaisryhmät, sukupolvien kohtaamispaikat, tukihenkilötoiminta ja kerhot osaksi kuntien ja jatkossa maakuntien perhekeskuksien palveluverkostoa. Perhekeskustoiminnan koordinaattorit vastaavat vapaaehtoistoiminnan ammatillisesta ohjauksesta piirissä. Heidän tärkein tehtävänsä on tukea yhdistysten vapaaehtoistoimintaa, joka tähtää perheiden hyvinvoinnin tukemiseen, perheiden omien voimavarojen hyödyntämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen sekä yksinäisyyden ehkäisemiseen. MLL:n Järvi-Suomen piirin yhdistyksillä on yli 100 perhekahvilaa. Tavoitteena on edistää kävijöiden osallistumista toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä tukea uusien tulijoiden huomaavaista vastaanottoa. Vertaisryhmätoiminnan vapaaehtoisten ryhmänohjaajien uutta koulutusmallia, Jututtamoa, levitetään piirin alueella. Kerhotoiminnassa vahvistetaan sukupolvien kohtaamista ja yhteisen leikin merkitystä sekä tuetaan Terhokerhojen jatkuvuutta. Piiri järjestää kylämummeille ja -vaareille perehdytyskoulutusta ja vertaistapaamisia. Vuonna 2017 laajennetaan lukumummi- ja vaaritoimintaa, ja kehitetään luontomummi- ja vaaritoimintaan varhaiskasvatuskumppanuuden ja nuorisotoiminnan malleja. Perhekeskustoiminnan koulutuksissa korostetaan arvostavaa kohtaamista ja kuntakumppanuutta. Tavoitteena on lisätä perhekeskustoiminnan sisältöjen näkyvyyttä kunnissa. Perhekeskustoimintaa rahoitetaan Raha-automaattiyhdistyksen ja kuntien avustuksilla. 5.2 Tukihenkilötoiminnat MLL:n Järvi-Suomen piirin tukihenkilötoimintoja ovat perhekummi-, kaveri- ja ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminta, sekä sosiaalihuoltolain mukainen lasten, nuorten ja perheiden tukihenkilötoiminta. Toimintojen tavoitteena on tukea lasten, nuorten ja perheiden arjen sujumista, vahvistaa hyvinvointia ja ehkäistä ongelmien muodostumista. Tukihenkilötoiminnan koordinaattorit vastaavat MLL:n Järvi-Suomen piirissä toiminnoissa mukana olevien vapaaehtoisten rekrytoinnista, koulutuksesta ja tuesta, sekä toimintoihin liittyvästä viestinnästä ja kumppanuudesta paikallisyhdistysten, kuntien ja oppilaitosten sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. On tärkeää löytää tuettavalle lapselle, nuorelle tai perheelle sopiva vapaaehtoinen. Tukihenkilötoimintojen toteuttamista ohjaavat MLL:n arvot ja periaatteet sekä Suunta 2024 strategia. Toimintoja rahoitetaan kuntien ja Raha-automaattiyhdistyksen tuella, ja sosiaalihuoltolain mukaista tukihenkilötoimintaa kuntien erillisellä rahoituksella. Osallistuminen on perheille maksutonta. Kaveritoiminta (ent.kaveriksi Mulle) tuo vuotiaan lapsen ja nuoren elämään aikuisen kaverin, jonka kanssa viettää mukavia yhteisiä hetkiä. Toiminnan tarkoituksena on tuoda lapsen ja nuoren yksinäisiin hetkiin mielekästä tekemistä luotettavan aikuisen kanssa. Toiminta koostuu kaveripari-, kerho- ja leiritoiminnasta. Vuonna 2017 MLL:n Järvi-Suomen piiri ottaa vastuulleen kaveritoiminnan valtakunnallisen koordinoinnin, jossa tavoitteena on toiminnan laajentaminen ja laadun varmistaminen muita piirejä tukemalla.

9 9 Perhekummitoiminnan tarkoituksena on tukea ensisijaisesti perheen vanhempia keskustelemalla ja kuuntelemalla sekä auttamalla arjen asioissa. Toiminnan sisältö muodostuu perheen yksilöllisten tarpeiden ja toiveiden sekä perhekummin auttamismahdollisuuksien mukaan. Tavoitteena on lisätä perheen hyvinvointia ja vahvistaa koko perheen elämänhallintaa. Ystäväksi maahanmuuttajaäidille toiminnan tavoitteena on edistää maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja kielenoppimista. Toiminta on suunnattu maahanmuuttajataustaisille kotiäideille, maahanmuuttosyistä riippumatta, keskittyen siihen vaiheeseen, kun perhe on asunut jo jonkin aikaa Suomessa. Toiminnassa suomea puhuvat naiset toimivat ystävinä maahanmuuttajaäideille, saaden samalla itse mahdollisuuden tutustua uuteen kulttuuriin ja oppia uutta. Sosiaalihuoltolain mukainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukihenkilötoiminta on tarkoitettu vuotiaille lapsille ja nuorille sekä lapsiperheille, jotka tarvitsevat luotettavaa aikuista arkeen rinnalla kulkijaksi. Toiminta käynnistyy esim. sosiaalityöntekijän arvioinnin ja yhteisen keskustelun kautta. Tukisuhteen aikana toiminnan vaikuttavuutta arvioidaan säännöllisissä yhteisissä tapaamisissa, joihin osallistuvat sosiaalityöntekijä, MLL:n työntekijä, tuettava lapsi / nuori perheineen / perhe sekä tukihenkilö. 5.3 Nuorten vapaaehtoistoiminta ja kouluyhteistyö Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia yläkoulun oppilaita, jotka haluavat toimia kouluyhteisönsä hyväksi ja auttaa muita, usein nuorempia oppilaita. Alakouluissa heitä kutsutaan usein kummioppilaiksi ja toisen asteen oppilaitoksissa tutoreiksi. Toiminnassa keskeistä on nuorten mahdollisuus itse ideoida, toteuttaa ja arvioida toimintaa. Toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. Keskusjärjestö ja piirit ylläpitävät valtakunnallista tukioppilastoiminnan verkostoa, ja tarjoavat kouluille koulutusta, ohjausta ja aineistoja. Vuonna 2017 MLL:n Järvi-Suomen piiri järjestää tukioppilasohjaajille peruskoulutuksia sekä täydennyskoulutusta monikulttuurisuudesta ja kiusaamisen ehkäisystä. Piiri järjestää myös alueellisia tapaamisia ja vertaisverstaita ohjaajille. Koulutukset ja tapahtumat toteutetaan kasvavassa määrin myös verkossa. MLL:n piirityöntekijät, tukioppilaskouluttajat ja yhdistysaktiivit vierailevat kouluilla kouluttamassa tukioppilaita ja tapaamassa koulun henkilökuntaa. Koulutuksissa ja kouluvierailuilla kouluja ohjataan kiinnittämään tukioppilaiden toimintaa yhteisölliseen opiskeluhuoltoon, opetussuunnitelmaan, KiVa Koulu toimintaan ja Vaakamalli -toimintaan, jotta nuorten oman toiminnan asema koulussa vahvistuu. MLL:n Järvi-Suomen piirin koulutuksissa, vanhempainilloissa ja kouluvierailuilla keskeisiä teemoja ovat nettikiusaaminen, vihapuhe ja nuorten välinen sosiaalinen tuki verkossa. MLL:n Järvi-Suomen piiri on hakenut Raha-automaattiyhdistykseltä rahoitusta kiusaamisen jälkihoidon projektiin (Selviydytään kiusaamisesta koko yhteisö kasvaa ja kasvattaa) vuosille Projektissa kehitetään ja toteutetaan kiusaamista kokeneille lapsille ja nuorille jälkihoidollisia vertaisryhmiä, ja niiden toteuttamiseen rakennetaan vapaaehtoisten ryhmänohjaajien koulutus- ja ohjausmalli. Lisäksi kehitetään ja toteutetaan vertaisryhmätoimintaa vanhemmille, joiden lapset ja nuoret ovat kokeneet kiusaamista, jotta vanhempien kyvyt ja osaaminen lasten ja nuorten tukemisessa vahvistuisivat.

10 10 MLL:n Järvi-Suomen piiri toteuttaa vuonna 2017 nuorten videotyöpajojen sarjan eri puolilla piiriä. Erityisesti yläkouluun siirryttäessä, mutta usein jo aiemmin, moni lapsi arvelee, ettei enää voi leikkiä. Leikin pitäisi kuitenkin olla kaikenikäisten oikeus! Hyväksyttävämpää taitaakin tänä päivänä olla leikkiminen sosiaalisessa mediassa ja virtuaalisissa pelimaailmoissa, kuten Pokémon Gon pelaaminen on osoittanut. Yksinäisyys on suurimpia uhkia suomalaisten hyvinvoinnille. Tilastokeskuksen viimeisimmän ajankäyttötutkimuksen mukaan yksin vietetty aika on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä. Myös vanhempien ja lasten yhdessä viettämä aika on vähentynyt. Yhdessä leikkiminen, sekä reaalimaailmassa että virtuaalisesti, on erinomainen keino vähentää yksinäisyyttä. Videoprojektin keskeinen tavoite on saada nuorten ääni kuuluviin osallisuuden ja käytännön toiminnan kautta. Videoklippien sisällöt lähtevät nuorista itsestään. Niitä tullaan esittämään MLL:n liittokokouksessa Kuopiossa kesäkuussa 2017 sekä jakamaan sosiaalisessa mediassa. Projektin toteuttamiseen on haettu rahoitusta Olvisäätiöltä. Koulurauhan valtakunnallinen julistustapahtuma järjestetään Helsingissä. MLL:n Järvi-Suomen piiri kannustaa alueensa kouluja osallistumaan Koulurauha-ohjelmaan. eli verkkotukioppilaat ovat MLL:n nuoria vapaaehtoisia, jotka toimivat vertaistukijoina nettikeskusteluissa, tekevät omia mediatuotoksia nettiin ja järjestävät paikallista toimintaa. voivat toimia paikallisena ryhmänä MLL:n yhdistyksessä. Vuonna 2017 pyritään käynnistämään MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella. Yhdistysten nuorisotoiminnan muotoja ovat esimerkiksi kouluyhteistyö kummi- ja tukioppilastoiminnassa, Kaveriviikko, ja nuorten Itse tehty -projektit. Lisäksi nuoret toimivat eri tehtävissä osana yhdistysten toimintaa. Yhdistyksiä tuetaan hyödyntämään nuorisotoiminnan käynnistämiseksi ja toteuttamiseksi kehitettyjä malleja, kuten Askeleet nuorisotoimintaan ja nuorten Unelmapaja. 5.4 Paikallisen vapaaehtoistoiminnan tuki Piiri ohjaa ja neuvoo paikallisyhdistyksiä järjestötyöhön ja toimintaan liittyvissä hallinnollisissa kysymyksissä. Yhdistyksiä tuetaan antamalla sisällöllistä ohjausta ja koulutusta, kehittämällä uusia koulutuksen ja ohjauksen toteutustapoja sekä tuottamalla aineistoja. Verkossa tapahtuvaa ohjausta kehitetään hyödyntämällä Yhdistysnettiä ja sosiaalisen median mahdollisuuksia, esimerkiksi Facebookryhmiä. Yhdistysnetti. Yhdistysnetti on sekä MLL:n vapaaehtoistoimijoille että järjestön ammatilliselle henkilöstölle suunnattu, kansalaisjärjestötyötä monipuolisesti palveleva vuorovaikutteinen osallistumis-, ohjaus- ja tiedonhallintajärjestelmä. Yhdistysnetti vahvistaa ja monipuolistaa vapaaehtoisille suunnattua sähköistä palvelua ja yhdistystoimintaa tukevaa informaatio-ohjausta sekä yhdistysten mahdollisuutta tehdä aktiivista jäsentyötä. Se edistää yhdistysten toiminnasta kiinnostuneiden osallistumismahdollisuuksia tarjoamalla ajantasaista tietoa paikallisesta vapaaehtoistoiminnasta sekä tuottaa luotettavaa ja monipuolista tietoa paikallisesta toiminnasta, sen hyödyistä ja vaikutuksista. Lisäksi se edistää järjestön työntekijöiden kesken tapahtuvaa käytäntöjen ja hyvien toimintamallien jakamista sekä ohjaustyön kehittämistä.

11 11 Yhdistysnetin verkko-oppimisympäristöä kehitetään edelleen tavoitteena vahvistaa järjestötyössä tapahtuvaa oppimista ja osaamisen jakamista. Sisältöä kehitetään erilaisilta käyttäjäryhmiltä saadun palautteen pohjalta. MLL:n Järvi-Suomen piiri osallistuu tähän kehittämistyöhön aktiivisesti. Jäsen- ja järjestöpalvelut. Vahva jäsenkunta on MLL:n paikallisyhdistysten ja samalla koko järjestön perusta. Jäsentyötä kehitetään keskusjärjestön tuella syksyllä 2016 tehdyn jäsenkyselyn tulosten pohjalta. Jäsenviestintää monipuolistetaan kohderyhmälähtöisesti. Uuden Yhdistysnetin avulla jäsenyhdistysten on mahdollista seurata ajantasaista jäsentilannetta ja edellytykset pitää eri tavoin yhteyttä jäseniin vahvistuvat. Yhdistysten jäsenhankintaa tuetaan kampanjoin. Tavoitteena on, että jäsenmäärän nettolisäys on jäsentä valtakunnallisesti. MLL:n Järvi-Suomen piirin alueella jäsenmäärän lisäystavoite on jäsentä. Vapaaehtoisten koulutus ja tuki. MLL:n tärkein yhteistyökumppani koulutusten järjestämisessä on OK- Sivis. MLL:n koulutusten tavoitteena on edesauttaa ja varmistaa MLL:n Suunta strategiaan kirjattujen toiminta-alueiden toteutumista. Koulutusten toteutusta ohjaa syksyllä 2016 laadittu MLL:n koulutuksen kokonaissuunnitelma. Piiri osallistuu MLL:n ammatillisten ohjaajien järjestökoulutus-materiaalien uudistamiseen yhteistyössä keskusjärjestön kanssa. Materiaaleja käytetään vapaaehtoisten koulutuksissa. Lisäksi piiri osallistuu tukihenkilötoimintojen valtakunnalliseen koordinointiin liittyvään vapaaehtoisten koulutusten kehittämiseen, vastaten kaveritoiminnan kokonaisuudesta. 5.5 Uudet vapaaehtoistoiminnan muodot Vapaaehtoinen leikkilähettitoiminta ( ) on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama hanke, jossa MLL ja SPR kehittävät uutta vapaaehtoistoiminnan muotoa. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen vapaaehtoisten leikkilähettien verkosto. Leikkilähetin ydintehtävinä on vastata Terhokerhon toiminnasta paikkakunnalla, edistää leikkiä ja sukupolvien kohtaamista sekä toimia linkkinä Terhokerhon ja SPR:n ja MLL:n paikallistoimijoiden sekä piirien välillä. Vuonna 2017 järjestöt rakentavat ja kouluttavat valtakunnallisen vapaaehtoisten leikkilähettien verkoston. Piiri osallistuu leikkilähettitoiminnan kehittämiseen ja levittämiseen omalla alueellaan. Leikkilähettitoiminnassa hyödynnetään Koko Suomi leikkii -hankkeessa tuotettua käsikirjaa, toimintakortteja, nettisivustoa sekä markkinointiin tuotettuja esitteitä ja julisteita. Tavoitteena on varmistaa vapaaehtoisten leikkilähettien avulla Terhokerhojen jatkuvuus. Luontomummi- ja vaaritoimintaa kehitetään vuonna 2017 edelleen Ympäristöhallinnon rahoituksen turvin. Projektin tarkoituksena on tuottaa paikallisia malleja ylisukupolvitoiminnan toteuttamiseen luontokohteissa. MLL:n olemassa oleva vapaaehtoistoiminta on luonteva viitekehys, jonka puitteisiin toiminta on mahdollista juurruttaa. Vuonna 2015 kehitettiin toimintamallit luontomummi- ja vaaritoiminnan kytkemiseksi yhdistysten perhekahvila- ja kerhotoimintaan. Vuonna 2016 koottiin nuorten ideoita siitä, kuinka tukioppilastoiminta niveltyisi luontomummi- ja vaaritoimintaan. Vuonna 2017 tavoitteena on koota ja testata malleja, jotka tukevat luontomummien ja vaarien osallisuutta varhaiskasvatuksessa.

12 12 Vertaisryhmätoiminnan uusi toimintamalli, Jututtamo, on tarkoitus levittää vuoden 2017 aikana eri puolilla Järvi-Suomen piiriä. Piiri on osallistunut vuosina Ehyt ry:n hallinnoimaan ånni-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kehittää toimintamalleja kulttuurisensitiiviseen, ennaltaehkäisevään päihdetyöhön. Hankkeessa kehitettiin ånni yhdessä vertaistuokioiden malli, joka nivelletään osaksi Jututtamokokonaisuutta. 6 Lasten, nuorten ja vanhemmuuden tuki MLL tarjoaa lapsille, nuorille ja vanhemmille sekä ammattikasvattajille tukea lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen liittyvissä kysymyksissä. MLL:n Järvi-Suomen piiri jakaa tietoa MLL:n Lasten ja nuorten puhelimesta, nuorten mielenterveyttä tukevasta viikonloppuchatista sekä vanhempainpuhelimesta kuntiin, kouluihin, yhteistyökumppaneille, tapahtumissa ja tilaisuuksissa, ja yhdistysten kautta. 6.1 Tuki kasvattajille Mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan tavoitteena on vahvistaa vauva- ja pienten lasten vanhempien mentalisaatiokykyä eli kykyä tunnistaa lapsensa tunteita ja tarpeita ja vastata niihin lapsen kehitystä tukevalla tavalla. Piiri toimii yhtenä neljästä vastuupiiristä mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Piiri tekee tiivistä yhteistyötä keskusjärjestön ja muiden vastuupiirien kanssa. Valtakunnallisesti MLL tekee yhteistyötä Ensi- ja turvakotien liiton, PELAn sekä MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiön kanssa erityistukea tarvitsevien vanhempien vanhempainryhmätoiminnan kehittämisessä. Vuonna 2017 MLL:n Järvi-Suomen piirissä vahvistetaan mentalisaatioperustaisen vanhempainryhmätoiminnan näkyvyyttä ja merkitystä osana lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman tavoitteiden saavuttamista. MLL:n mediakasvatustyö luo toimintamalleja, jotka edistävät vastuullista ja toisia kunnioittavaa median käyttöä. MLL:n Järvi-Suomen piirin kouluttajat vierailevat kouluissa, päiväkodeissa ja yhdistysten tilaisuuksissa sekä toteuttavat ammattikasvattajien koulutuksia. Tukioppilaille ja ohjaajille järjestetään paikallista koulutusta myönteisen nettikulttuurin edistämisestä. Pienten lasten kiusaamisen ehkäisyä kehitettiin MLL:n ja Folkhälsanin yhteisessä Kompisväskan - hankkeessa vuosina Hankkeen lähtökohtana oli vahvistaa kasvattajien mentalisaatiokykyä, mikä auttaa pohtimaan lapsen näkyvän käyttäytymisen taustalla olevia ajatuksia, tunteita ja kokemuksia. MLL tuotti varhaiskasvattajille oppaan, jonka käyttöönoton tueksi vuonna 2017 järjestetään kolme alueellista koulutusta. MLL:n Järvi-Suomen piiri levittää alueellaan Kompisväskan-hankkeessa kehitettyjä malleja ja materiaaleja. Koulujen ja päiväkotien vanhempain- ja koko perheen illat ovat tilaisuuksia, joissa on mahdollisuus yhteisön sosiaalisen pääoman kasvattamiseen, vanhemmuuden vertaistukeen ja aidon kasvatuskumppanuuden rakentamiseen. Koulut ja päiväkodit hyödyntävät mielellään MLL:n asiantuntemusta vanhemmuuden tukemisessa. MLL:n Järvi-Suomen piiri vastaa alueellaan vanhemmuuden tukemiseen liittyviin haasteisiin ja kysymyksiin yhteistyössä koulujen ja päiväkotien kanssa. Mediakasvatusaiheisten iltojen lisäksi piiri toteuttaa esimerkiksi lapsen ja nuoren kehitykseen, vanhempana kasvamiseen ja muihin ajankohtaisiin aiheisiin

13 13 liittyviä vanhempien ja koko perheen iltoja. Toiminnallisten, osallistavien iltojen tuloksena on oivalluksia vanhemmuudesta, yhteisöllisyyttä, iloa ja luottamusta. MLL:n Järvi-Suomen piiri tarjoaa tilapäistä lastenhoitoapua perheille. MLL kouluttaa, ohjaa ja välittää perheille hoitajia. MLL:n Järvi-Suomen piirin lastenhoitotoiminta on lapsiperheiden tarpeista lähtevää, luotettavaa, joustavaa, laadukasta, vastuuntuntoista ja asiakaslähtöistä toimintaa. Toiminnan pääpaino on lyhytaikaisen tilapäisen hoitoavun tarjoaminen lapsiperheille. Lastenhoitotoiminta, joka käsittää lastenhoitokurssien järjestämisen, hoitajien rekrytoinnin, perehdyttämisen ja ohjauksen, sekä lastenhoitoavun välittämisen perheille, toteutetaan kuntien avustusten turvin. Piiri tuottaa lastenhoitopalvelua myös yrityksille, kun yrityksen työntekijän alle 10-vuotias lapsi on sairas tai toipilas, enintään neljäksi (4) päiväksi yhtä sairautta kohden. MLL:n Järvi-Suomen piiri toimii tällöin työnantajana ja laskuttaa yritystä tehtyjen tuntien mukaan. 7 Erillistoiminnot 7.1 Rikosuhripäivystys Rikosuhripäivystyksen (RIKUn) perustehtävä on parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla palveluita. Tähän pyritään toteuttamalla seuraavia arvoja: asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, luotettavuus, tasapuolisuus sekä yhteistyön ja välittämisen kulttuurin edistäminen yhteiskunnassa. Vuonna 2015 hyväksytyssä RIKUn strategiassa vuosille määriteltiin myös uusi visio: Rikoksen uhri saa yhdenvertaisesti ja oikea-aikaisesti tarvitsemansa palvelut selviytyäkseen rikoksen seurauksista. Taloudellisesti vakaa Rikosuhripäivystys on järjestölähtöinen toimija ja vaikuttaja, jonka korkealaatuiset palvelut sekä asiantuntemus tunnetaan koko maassa. Pääosin ammatillisesti ohjattuna vapaaehtoistyönä tuotettavilla palveluilla lievitetään rikoksesta yksilölle koituneiden seuraamusten vaikutuksia ja tuetaan kohderyhmän oikeuksien toteutumista. RIKUn vaikuttamistyö kohdentuu toimintavuonna erityisesti EU:n uhridirektiivin toimeenpanon käytännön toimenpiteiden seurantaan. RIKUa toteuttavat yhteistyösopimukseen perustuen Ensi- ja turvakotien liitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Kirkkohallitus, Suomen Punainen Risti, Suomen Setlementtiliitto ja Suomen Mielenterveysseura, joka toimii valtakunnallisena koordinaatiojärjestönä. Toimintaa johdetaan valtakunnallisesti keskustoimistosta Helsingistä ja alueellisesti seitsemästä aluetoimistosta. Itä-Suomen aluetoimisto sijaitsee Joensuussa, ja asiakastyö tehdään viidessä aluetoimiston alaisuudessa toimivassa palvelupisteessä: Joensuussa, Savonlinnassa, Kuopiossa, Mikkelissä ja

14 14 Lappeenrannassa. Toiminta-alue kattaa yhteensä 57 kuntaa käsittäen Etelä- ja Pohjois-Karjalan sekä Eteläja Pohjois-Savon maakunnat. RIKUn toimintasuunnitelma 2017 tukeutuu kansainvälisiin ja kansallisiin tavoitteisiin. EU:n rikosuhridirektiivi säätelee uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevia vähimmäisvaatimuksia ja edellyttää jäsenmailta mm. tarpeen mukaisia tukipalveluita rikoksen uhreille. Direktiivi on pantu Suomessa täytäntöön lakimuutoksilla, joista suurin osa astui voimaan Keskeiset muutokset koskivat uhrin yksilöllisen suojelutarpeiden arviointia ja uhrien tiedonsaantia sekä ohjaamista tukipalveluihin. Merkittävä toimenpide direktiivin voimaan saattamisessa on ollut RIKUn perustyön siirtyminen pääosin valtion rahoittamaksi. Kaikessa RIKUn toiminnassa huomioidaan valtakunnalliset painopisteet, jotka noudattavat strategiaa. Toiminnan painopisteet vuodelle 2017 ovat: 1)Tukipalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden vahvistaminen 2) Verkkopalveluiden juurruttaminen peruspalveluihin, 3) Rikoksen uhrin asemaan vaikuttaminen ja 4) RIKUn palveluiden ja brändin tunnettavuuden vahvistaminen suuren yleisön keskuudessa Itä-Suomen aluetoimiston Osaamista raja-alueille vapaaehtoistoimintaan ORAVA projekti (RAY) on kehittänyt RIKUn lähisuhdeväkivaltaan erikoistunutta tukihenkilötoimintaa sekä alueellisesti että valtakunnallisesti koko RIKUn käyttöön. Hankkeelle haetaan jatkoa syksyn 2016 RAY-haussa toiminnan valtakunnalliseen juurruttamiseen. RIKUn Kuopion palvelupisteessä kehitetään vuonna 2016 käynnistyneessä Kuopion kriisikeskuksen koordinoimassa Video välittää -hankkeessa ( ) videovälitteistä asiakaspalvelua. Etäyhteyksien käyttöönotto on yksi RIKUn vuoden 2017 toiminnan painopisteitä. RIKUn rahoitus koostuu valtakunnallisesta ja alueellisesta rahoituksesta. Rahoitusta haetaan valtiolta (oikeusministeriö), Raha-automaattiyhdistykseltä, EU:lta, kunnilta ja muista lähteistä. RIKU-lehden tuotto käytetään lehden julkaisemiseen. Kokonaisarvio RIKUn Itä-Suomen aluetoimiston perustoiminnan rahoitustarpeesta vuodelle 2017 on yhteensä (OM) ORAVA-hankkeeseen (Ray). Itä-Suomen aluetoimistoa ja Joensuun palvelupisteen toimintaa koordinoi Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri. Savonlinnan, Kuopion, Mikkelin ja Lappeenrannan palvelupisteitä koordinoivat Savonlinnan seudun Mielenterveysseura ry, Kuopion seudun Mielenterveysseura Hyvä mieli ry, Mikkelin seudun Mielenterveysseura ry ja Lappeenrannan Mielenterveysseura ry. 7.2 Rikosten ja riitojen sovittelutoiminta Piirijärjestö vastaa sovittelulain (Laki rikos- ja eräiden riita-asioiden sovittelusta 1015/2005) mukaisesta sovittelupalvelusta Pohjois-Karjalan maakunnan alueella. Sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus sekä valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle ja valtio vastaa toiminnasta aiheutuneista kustannuksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on velvollinen järjestämään sovittelutoiminnan siten, että palvelua on

15 15 saatavissa asianmukaisesti toteutettuna koko maassa ja Valviran tehtävänä on valvoa sovittelupalvelujen järjestämistä. Lisää Pohjois-Karjalan sovittelutoiminnasta: Sovittelutoiminta pohjautuu restoratiiviseen oikeuteen. Siinä on keskeistä tulevaisuuteen suuntautuminen. Perusajatuksena on, että rikosseuraamuksen tulee ensisijaisesti olla uhrin hyvittäminen, rikoksen tekijän ja uhrin palauttaminen yhteiskunnan toimiviksi jäseniksi sekä yhteisöjen ja yhteiskunnan arvojen vahvistaminen. Rikoksen tai riidan osapuolilla on mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti sekä käsitellä rikoksen uhrille aiheutuneita fyysisiä, psyykkisiä ja aineellisia haittoja puolueettomien sovittelijoiden läsnä ollessa. Sovittelu tarjoaa rikoksen uhrille mahdollisuuden hyvitykseen ja rikoksen tekijälle tilaisuuden ottaa vastuun teostaan. Sovittelijoina toimivat vapaaehtoiset, tehtävään koulutetut sovittelijat sovittelutoimiston ohjauksessa. Sovittelijoiden tehtävänä on toimia välittäjänä eri osapuolten välillä. He eivät ratkaise osapuolten välisiä erimielisyyksiä, vaan auttavat heitä itse ratkaisemaan ne. Pohjois-Karjalassa toimii 56 koulutettua sovittelijaa. Vuonna 2017 järjestetään uusien sovittelijoiden peruskurssi sekä jo toiminnassa oleville jatkokoulutusta ja työnohjausta. Sovitteluun ohjautuu juttuja tasaisesti koko maakunnan alueella ja palvelua pystytään tarjoamaan asiakkaiden omilla paikkakunnilla. Vuosittain sovitellaan rikos- ja riitatapausta joista yli 80 prosenttia tulee vireille poliisilta. Muita aloitteentekijöitä ovat syyttäjä, sosiaaliviranomaiset, koulut ja asianosaiset itse. Jos riidan osapuoli, rikoksesta epäilty tai rikoksen uhri on alaikäinen, myös hänen huoltajallaan tai laillisella edustajalla on oikeus aloitteen tekoon. Toimintavuoden tavoitteena on sovittelun tunnetuksi tekeminen kansalaisten keskuudessa. Toimistossa työskentelee kolme sovittelun ammattihenkilöä. Sovittelutoimiston johtaja vastaa sovittelutoiminnan suunnittelusta, kehittämisestä ja asianmukaisesta toteuttamisesta sekä toimii tarvittaessa sovittelijana. Kahden sovittelun ohjaajan tehtäviin kuuluu vapaaehtoisten sovittelijoiden toiminnan ohjaus ja valvonta sekä sovittelijana toiminen. Henkilöstö osallistuu aktiivisesti sovittelun kehittämistoimintaan Itä-Suomessa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Sovittelun maakunnallisen neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. 8 Hallinto ja talous 8.1 Luottamuselimet Piirin viralliset kokoukset järjestetään sääntöjen määräämänä aikana kaksi kertaa vuodessa, kevätkokous viimeistään toukokuussa ja syyskokous viimeistään joulukuussa. Piirin hallinnosta vastaa piirin syyskokouksen valitsema piirihallitus, johon kuuluu puheenjohtajan lisäksi 12 varsinaista ja 12 varajäsentä. Piirihallitus kokoontuu keskimäärin 6-7 kertaa vuoden aikana. Piirihallituksen apuna asioiden valmistelussa on työvaliokunta, joka kokoontuu tarpeen mukaan, sekä kehittämisryhmä, jonka tehtävänä on mm. hankeasioiden valmistelu. MLL:n liittokokous järjestetään joka kolmas vuosi. Seuraava liittokokous järjestetään Kuopiossa Liittokokouksessa käsitellään liittohallituksen selonteko menneestä kolmivuotiskaudesta sekä hyväksytään seuraavaa kolmivuotiskautta koskeva suunnitelma. Lisäksi liittokokouksessa kuullaan raportti MLL:n Suunta strategian toteutumisesta. Liittokokous valitsee MLL:n liittovaltuuston puheenjohtajan

16 16 ja kaksi varapuheenjohtajaa, liittovaltuuston muut jäsenet, liittohallituksen puheenjohtajan sekä tilintarkastajat seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. MLL:n Järvi-Suomen piiri tukee keskusjärjestöä liittokokouksen järjestämisessä, rakentaen muun muassa oheisohjelmaa. 8.2 Henkilökunta MLL:n Järvi-Suomen piiri on avoin ja vuorovaikutuksellinen työyhteisö, jossa hyödynnetään ja levitetään koko piirin parhaaksi työntekijöiden eri osaamisalueita ja vahvuuksia. Henkilöstön ammatillinen kehittäminen on jatkuva prosessi. Piirissä työskentelee noin 20 työntekijää osa- tai kokoaikaisissa työsuhteissa, jotka ovat määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia. Järjestötyötä tekevien työntekijöiden lisäksi piirissä työskentelee erillistoimintojen ammattilaisia rikosten ja riitojen sovittelutoiminnan sekä Rikosuhripäivystyksen parissa. Piirihallitus ja henkilöstö kehittävät yhdessä piirin toimintaa vastaamaan yhdistysten ja yhteistyökumppaneiden tarpeisiin. 8.3 Talous ja toimitilat Piirin toiminnan perusta on hyvin hoidettu ja vakaa talous. Talouden perustan muodostavat jäsenmaksutuotot, keräystulot, avustukset ja erillinen hankerahoitus. Kasvavien kulujen ja supistuvan rahoituksen vuoksi on varmistettava piirin toimintojen rahoitus olemassa olevin ja uusien avustussopimuksin, kuntaavustuksin, varainhankintamuotojen ja yhteistyökumppaneiden avulla. Suositusjäsenmaksu on 25 euroa, josta keskusjärjestön osuus 12,50, piirin osuus 5 ja yhdistyksen osuus 7,50. Yhdistyksen henkilöjäsenen jäsenmaksun suuruudesta päättää paikallisyhdistys syyskokouksessaan, piirin jäsenmaksuosuudesta piirin syyskokous. Piirin taloushallinto on keskitetty Joensuuhun. Piirin taloussihteeri sekä ulkopuolelta ostettu tilitoimistopalvelu hoitavat piirin taloushallinnon kokonaisuudessaan. Piiri toimii neljässä eri vapaaehtoiskeskuksessa, jotka ovat omistushuoneistoja, lukuun ottamatta Mikkelin vapaaehtoiskeskusta, jossa toimitaan vuokratiloissa. Toimitilat sijaitsevat Joensuussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Mikkelissä. 8.4 Tietohallinto MLL:n Järvi-Suomen piirissä on käytössä piirin työntekijöillä SharePoint-pilvipalvelu, jolla mahdollistetaan ja vahvistetaan yhteistyötä ja kehittämistä kaikissa piirin toiminnoissa. Pilvipalvelu toimii myös tiedosto- ja tietovarantona, jota pystytään hyödyntämään eri toimintojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä sisäisessä viestinnässä. Piirillä on käytössä LYNC- pikaviestin ja videoneuvottelupalvelu, jonka avulla vahvistetaan piirin työntekijöiden ja tiimien yhteistyötä, kehittämistä ja viestintää. Lync- palvelu mahdollistaa myös tehokkaan neuvottelun ja työkokouksien pitämisen sekä vähentää matkakuluja sekä mahdollistaa neuvottelut eri puolilta piiriä. Lync-palvelua hyödynnetään myös piirihallituksen ja työvaliokunnan kokouksissa vahvistaen ja mahdollistaen piirihallituksen jäsenten osallistumista kokouksiin yhtäaikaisesti neljästä eri vapaaehtoiskeskuksesta.

17 17 Piirin tietohallinto toteutetaan pääsääntöisesti ostopalveluna palvelun tuottajalta. Tietohallinnon sopimukseen kuuluvat edellä mainitut palvelut ja lisäksi mm. atk-tuki sekä tiedostojen varmennus ja tietoturvapalvelu. Vuoden 2017 aikana kehitetään edelleen tietohallintoa mm. tarkastamalla ostopalvelusopimukset ja niiden sisällöt. Lisäksi tietohallintoa yhtenäistetään mahdollisuuksien mukaan keskusjärjestön järjestelmien kanssa. Tietohallinnossa pyritään hyödyntämään myös uudistuneen Yhdistysnetin ominaisuuksia mm. tilastoinnissa. Vuonna 2017 toteutetaan suunnitelma laitekannan päivittämisestä ja uudistamisesta sekä toteutetaan laitekannan uudistamista käytettävissä olevien resurssien mukaan. 8.5 Varainhankinta Piirin omalla varainhankinnalla on merkittävä rooli talouden tasapainossa. Vuonna 2017 toteutetaan jälleen valtakunnallinen Lapset ensin -keräys. Piirin tukena toimii myös kaksi erillistä, alueellista tukiryhmää. Perinteikäs Naistoimikunta Joensuussa osoittaa varoja piirin eri toimintoihin. Tukiryhmä Kuopiossa järjestää vuosittain marraskuussa Martinhanhi-juhla, joista saatava tuotto osoitetaan vuosittain tukiryhmän osoittamalla tavalla piirin tekemään työhön. Piirillä on mahdollisuus anoa vuosittain kaksi kertaa avustusta myös Pohjois-Karjalan lastensuojelutyön säätiöltä. Piirin ja eri yritysten välisiin yhteistyömahdollisuuksiin etsitään uusia toteutustapoja. Piiri vastaanottaa myös sille osoitettuja testamentti- ja muita lahjoituksia. 9 Liite: talousarvio 2017 ks. seuraava sivu

18 18 BUDJETTI 2017 BUDJETTI Tulot Kulut Netto YHTEENSÄ ,00 10 Järjestö , , , ,00 Talous ja 12 hallinto 0, , , ,00 13 Piirihallinto 0, , , , Perhekeskustoiminta , ,00 0,00 0,00 Lastenhoitotoim./ välitys , , ,00 0,00 Tukioppilastoiminta , ,00 0,00 0,00 40 Rikosuhripäivystys , ,00 0,00 0,00 41 Orava , ,00 0,00 0,00 50 Sovittelutoiminta , ,00 0,00 0,00 71 Tukihenkilötoiminnat , ,00 0,00 0,00 KULUJÄÄMÄ Varsinaisen toim. kulujäämä , , , , ,00 VARAIN- HANKINTA, SIJOITUS- TOIMINTA JA AVUSTUKSET ,00 80 Varainhankinta ,00-500, , ,00 81 Sijoitus- ja rahoitustoiminta , , , ,00 0,00 0,00 YHTEENSÄ , , , ,00 TULOS Tilikauden tulos , ,00 0,00 0,00 0,00