Tekninen lautakunta nro 7/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 7/2012 SISÄLLYSLUETTELO TEKNLTK 68 Kokouksen järjestäytyminen TEKNLTK 69 Viranhaltijapäätösten laillisuusvalvonta TEKNLTK 70 Svartbäckin entisen päiväkodin myyminen TEKNLTK 71 Åvallan entisen kunnantalon myyminen TEKNLTK 72 Valtuustoaloite n alueen turvallisuussuunnitelman laatimiseksi TEKNLTK 73 Valtuustoaloite koskien njokea ja ravinnepäästöjä Itämereen TEKNLTK 74 Vaatimus tekniselle lautakunnalle koskien Bollstadintietä, Asematietä, Säästöpankintietä ja Käkelänkujaa TEKNLTK 75 Teknisen lautakunnan talouden ja toiminnallisten tavoitteiden seuranta 8/2012 TEKNLTK 76 Teknisen lautakunnan kokoukset syksyllä 2012 TEKNLTK 77 Muut asiat

2 Sivu 2 Nro 7/2012 Kokouspaikka- ja aika Läsnäolevat jäsenet Muut läsnäolevat Kunnantalo klo Keränen Pekka, puheenjohtaja Westermarck Mikael, varapuheenjohtaja Ekström Susanne, jäsen Flythström Kjell, jäsen Gottberg-Ek Karin, jäsen Heikkilä Risto, jäsen Kaisla Sirpa, jäsen Malmgren Mikko, jäsen Tuomi Tuulia, jäsen Janhunen Taina, kunnanhallituksen edustaja Skyttä Jorma, tekninen johtaja Malmberg Magnus, rakennusmestari Kärkkäinen Markku, kunnaninsinööri Latvala Ann-Britt, toimistonhoitaja Huilla Tuomas, hallinnon suunnittelija Asiat Allekirjoitukset Pekka Keränen Puheenjohtaja Ann-Britt Latvala Pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Rakennustoimistossa Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Toimistosihteeri Virve Kääntee

3 Sivu 3 TEKNLTK 68 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää - todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi - valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

4 Sivu 4 TEKNLTK 69 Oheismateriaali VIRANHALTIJAPÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA Lautakunnalle on toimitettu lautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja edellisen kokouksen jälkeen tehdyistä päätöksistä, jotka voidaan kuntalain 51 :n mukaan ottaa lautakunnan käsiteltäväksi. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina ovat päätösluettelot. Lautakunta päättää - kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavia teknisen lautakunnan alaisten viranhaltijoiden pöytäkirjoissa olevia asioita: - rakennusmestari Magnus Malmberg, 13/2012, ja :t 14 40/2012 ajalta

5 Sivu 5 TEKNLTK:422 /2012 TEKNLTK 70 SVARTBÄCKIN ENTISEN PÄIVÄKODIN MYYMINEN TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaankahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa,että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena.

6 Sivu 6 Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet.

7 Sivu 7 - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: , sposti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: Päätös: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH Käsittely: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 1. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 2. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä. Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon:

8 Sivu 8 3. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === KV Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK 70 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SR-

9 Sivu 9 merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin. Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Kiinnostusta talon ostamiseen on ilmennyt. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Svartbäckin kiinteistö kuuluu luokkaan kaksi. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Kunnan valtuusto on palauttanut Åvallan ja Svartbäckin kiinteistöjen myymisen uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle.

10 Sivu 10 Tuolloin molempien kiinteistöjen myynti oli samassa pykälässä. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Ostajan kanssa tehdään myös yhteinen katselmus ennen kaupan tekoa koskien kiinteistöjen ongelmia ja vauriota. - mahdollisille ostajille toimitetaan kaikki kunnan hallussa oleva kuntotutkimus ja katselmusaineisto koskien Svartbäckin kiinteistöjä - kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi.

11 Sivu 11 TEKNLTK:423 /2012 TEKNLTK 71 ÅVALLAN ENTISEN KUNNANTALON MYYMINEN TEKNLTK Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Svartbäck: Svartbäckin kiinteistö koostuu lainhuutotodistuksien mukaan kahdesta alueesta: kiinteistötunnus , maapinta-ala 0,3232 hehtaaria sekä , maapinta-ala 0,7700 hehtaaria. Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan P-aluetta. (Alueella voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti palvelujen ja hallinnon rakennuksia.) Kohde on SRmerkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde tai alueen osa. Kauppakirjojen mukaan alueet on myyty n kunnalle Myyjinä ovat olleet Ragnar Karell ja Karl ja Anna Salovius. Kauppakirjaehtojen mukaan n kunta sitoutuu käyttämään aluetta kansakoulurakennuksien pystyttämiselle. Kauppakirjoissa ei ole mainintaa, että tila siirtyy takaisin myyjälle, mikäli käyttötarkoitus muuttuu. Koulurakennus rakennettiin Rakennus toimi alussa kouluna, mutta se on myöhemmin otettu käyttöön päiväkodiksi. Rakennuksen kylmä ullakkotila on vaurioitunut salamaniskusta aiheutuneessa tulipalossa vuonna Rakennuksen ollessa päiväkotitoiminnassa lähinnä henkilökunta on oireillut huonon sisäilman takia. Rakennus poistettiin päiväkotikäytöstä tämän takia joulukuussa Talossa tehtiin talvella mittavia tutkimuksia, joissa voitiin todeta sieni- ja sädesieni-itiöiden kohonneita pitoisuuksia, jotka ovat tyypillisiä tämän ikäisissä rakennuksissa käytetyn rakennustekniikan osalta. Myös tulipalossa käytetyllä sammutusvedellä on ollut mahdollista vaikutusta alapuolella ensimmäisen kerroksen alapohjarakenteen purueristeessä todettuihin mikrobeihin.

12 Sivu 12 Rakennus on seissyt tyhjillään vuodesta 2008 lähtien lukuun ottamatta muutamaa kuukautta vuoden 2012 alusta, jolloin liikuntasalitila on toiminut taiteilijan ateljeena. Tällaisen talon pitäminen tyhjillään ei ole asianmukaista. Talo ränsistyy entisestään. Mikäli kunta ottaa sen omaan käyttöönsä, vaatii se laajaa kunnostamista, mitä ei tällä hetkellä ole huomioitu kunnan talousarviossa ja -suunnitelmassa. Ulkopuolista kiinnostusta on ollut talon ostamiselle. Talo soveltuu asuinkäyttöön. Tämän salliminen vaatii kuitenkin kaavamuutoksen. Talo sijaitsee kauniilla paikalla. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta. (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle tulee löytää korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi ja Svartbäckin kiinteistö luokkaa kaksi. Molempia on ehdotettu heti myytäviksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Kuntoluokka kaksi tarkoittaa, että rakennukset vaativat korjaustoimenpiteitä. Rakennusmateriaalit ovat vanhoja, kuluneita ja epäkäytännöllisiä. Talotekniikka on puutteellinen. Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina Suomen Sisäilmaston Mittauspalvelu Oy:n tekemä Sisäilmasto- ja kosteustekninen kuntotutkimus, - oheismateriaalina päiväkodin sisäilman laatuun liittyvät jatkotoimenpiteet

13 Sivu oheismateriaalina päivätty rakennuksen korjaamiseen liittyvät jatkotoimenpiteet. - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatulosteet - oheismateriaalina Länsi-n osayleiskaavamerkinnät ja määräykset alueella. - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimat kiinteistöt ja asunto-osakkeet Esittelijä: vt. tekninen johtaja Magnus Malmberg puh: , sposti: magnus.malmberg@siuntio.fi Käsittely: Muutettu ehdotus: Päätös: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään eniten tarjoavalle. - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - sivistyslautakunta ja tekninen lautakunta selvittävät Åvallan seura- ja yhdistystoiminalle korvaavia tiloja. Käsittelyn aikana esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että - Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myydään, Svartbäckin myyntiehtoihin lisätään, että etuosto-oikeus perinneyhdistyksille, yleishyödyllisille säätiöille tai vastaavalle - mahdollisille ostajille tulee selkeästi tuoda esille kaikki taloissa havaitut ongelmat ja todetut vauriot. Kiinteistönvälittäjälle annetaan toimeksianto kiinteistöjen myymiseksi. - kunta velvollinen osoittamaan ensin korvaavia tiloja ennen myyntiä Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Muutetun ehdotuksen mukaan. === KH Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se päättää 4. asettaa Svartbäckin ja Åvallan kiinteistöt myyntiin ja 5. valtuuttaa teknisen lautakunnan huolehtimaan kiinteistöjen myynnistä ja tarkempien myyntiehtojen laatimisesta sekä 6. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle ennen kiinteistön myyntiä.

14 Sivu 14 Käsittely: Malmgren poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Kaisla ehdotti, että kohta 3 muutetaan muotoon: 4. kehottaa teknistä lautakuntaa osoittamaan korvaavia tiloja Åvallan seura- ja yhdistystoiminnalle. Koska tehtyä ehdotusta ei kannatettu, puheenjohtaja totesi sen raukeavan kannattamattomana. Martin Laaksosen kannattamana ehdotti, että Svartbäckiä ei myydä, vaan Åvalla myydään ja Åvallan käyttäjät saavat käyttää Svartbäckiä. Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Martinin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8 (Janhunen, Kaisla, Sneck, Penttinen, Huittinen, Ryynänen, Sarviaho, Svanfeldt) 2 (Martin, Laaksonen). Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === KV Käsittely: Oinonen von Essenin kannattamana ehdotti, että asia palautetaan tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. Koska tehtyä ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kunnanvaltuuston yksimielisesti hyväksyneen sen. Päätös: Kunnanvaltuusto palautti asian tekniselle lautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. === TEKNLTK 71 Oheismateriaali Teknisen lautakunnan johtosäännön 9 kohta 21 mukaan tekninen lautakunta huolehtii kunnan kiinteistöjen ja alueiden rakentamisesta, kunnossapidosta ja käytöstä. Åvalla: Åvallan kiinteistötunnus Rekisteriyksikön alueella on yleiskaava. Alue on osayleiskaavamerkinnän ja määräyksen mukaan A-aluetta.

15 Sivu 15 (Alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientalo talousrakennuksineen ja / tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle haittaa.) Kohde on SR-merkitty, joka tarkoittaa, että se on rakennuslain tai rakennussuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu kohde. Maapinta-ala on lainhuutotodistuksen mukaan 0,3232 hehtaaria. Yrkeshögskolan Sydvästin rakennusinsinööriopiskelijat ovat tehneet oppilastyönä kuntokartoituksen. Talo on tällä hetkellä lähinnä yhdistyksien ja seurojen käytössä. n partiolaisilla on talossa aktiivista toimintaa. Yhdistys- ja seuratoiminnalle on tarkoitus osoittaa korvaavia tiloja. Kunnan omistamiin ja hallinnoimiin kiinteistöihin tehtyjen kuntoluokitusten mukaan Åvallan kiinteistö on kuntoluokkaa yksi. Kuntoluokka yksi tarkoittaa, että talot ovat huonossa kunnossa ja vaativat mittavia korjaustoimenpiteitä, jotta niistä saadaan käyttökelpoisia. Talon tekniikka on olematon ja vanha sekä käyttöaste pieni. Talossa on selvästi todettavissa voimakasta homeen hajua. Jotta rakennuksen elinikä jatkuisi, vaatii se heti korjaustoimenpiteitä. Edellä mainituista syistä on tarpeen osoittaa nykyisille käyttäjille korvaavia tiloja Åvallan kiinteistön tilalle. Kunnanvaltuusto on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi tekniselle lautakunnalle. Nyt Åvallan ja Svartbäckin myymiset on erotettu toisistaan erillisiksi pykäliksi ja Åvallan tapauksessa on tarkoituksenmukaista kartoittaa mahdollisia korvaavia tiloja Åvallan tämänhetkisille käyttäjille ennen varsinaista myyntiin laittamista. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina ote katsauksesta Kunnan omistamat ja hallinnoimatkiinteistöt ja asunto-osakkeet - oheismateriaalina kiinteistörekisterin karttatuloste. Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - käydä yleiskeskustelun mahdollisista Åvallan kiinteistön korvaavista tiloista sen nykyisille käyttäjille - pyytää lausuntoa n kunnan sivistyslautakunnalta koskien korvaavien tilojen löytämistä Åvallan kiinteistön nykyisille käyttäjille toivoen, että sivistyslautakunta kuulee Åvallan käyttäjiä lausuntoa antaessaan.

16 Sivu 16 KH:102 /2011 TEKNLTK 72 KH VALTUUSTOALOITE SIUNTION ALUEEN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN LAATIMISEKSI Valtuutetut Calin, Varpio ja Nordström ovat jättäneet valtuustoaloitteen, joka koski n alueen turvallisuussuunnitelman laatimista. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Käsittely: Päätös: Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi. Kunnanjohtajan estyneenä ollessa asian esittelijänä toimi hallintopäällikkö Jarkko Sorvanto. Ehdotus hyväksyttiin. ====== TEKNLTK 72 Oheismateriaali Valtuutetut Arto Varpio, Marcus Nordström ja Elisa Calin ovat jättäneet valtuustoaloitteen koskien kunnan turvallisuussuunnitelman laatimista arkisen turvallisuuden parantamiseksi yhdessä poliisitoimen, alueellisen pelastustoimen johdon, tienpitäjien, rakennusvalvonnan järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajien kanssa. Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna Tavoitteen saavuttamiseksi Valtioneuvosto on edellyttänyt, että jokaisessa kunnassa tehdään suunnitelma rikosten, häiriöiden ja onnettomuuksien ennalta ehkäisystä ja yleisen turvallisuuden parantamisesta. Turvallisuussuunnittelu perustuu laaja-alaiseen turvallisuuden käsitteeseen, missä arjen rikoksia ja häiriöitä estetään ennalta yhteistyössä paikallisyhteisön kanssa. Turvallisuustyössä ovat mukana valtion viranomaiset, kunnat, kirkko, elinkeinoelämä, kansalaisjärjestöt ja itse kansalaiset. Paikalliset turvallisuussuunnitelmat kattavat rikosturvallisuuden lisäksi mm. palo-, ja liikenneturvallisuuden, poikkeusolojen turvallisuuden, tapaturmat ja onnettomuudet. Näin muodostuu kokonaiskuva toiminnasta turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi alueella. Tämä lisää turvallisuustyön hallittavuutta, vähentää päällekkäisyyksiä, varmistaa tiedonkulun sekä antaa mahdollisuuden seurata turvallisuuden eteen tehtyä työtä laajemmin. Turvallisuussuunnitelman yhtenä keskeisenä tavoitteena on lisätä asukkaiden tietoa siitä, miten kuntalaisten arjen turvallisuutta tullaan parantamaan.

17 Sivu 17 n kunnan turvallisuussuunnitelma on valmistunut vuonna 2007 ja aloite kunnan turvallisuussuunnitelman päivittämisestä on perusteltu ja ajankohtainen. Maakunnallista tai alueellista turvallisuussuunnitelmaa Uudellamaalla tai Länsi - Uudellamaalla ei tällä hetkellä ole, joten turvallisuussuunnittelun suhteen ei voida turvautua alueellisiin suunnitelmiin. n ja Inkoon kunnat ovat tehneet vuonna 2008 yhteistyönä Inkoon ja n liikenneturvallisuussuunnitelman. n liikenneturvallisuutta on viime vuosina pohdittu ja pyritty kehittämään säännöllisesti kokoontuvassa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmässä, jossa on edustajia kunnan lisäksi myös aluehallintoviranomaisilta. Liikenneturvallisuus voisi olla painopistealueena tulevassa turvallisuussuunnitelmassa. Painopistealueet lyödään kuitenkin lukkoon vasta nykytilanteen arvioinnin ja toimintaympäristöanalyysin jälkeen. Valtuustoaloite asiasta on tehty jo Asiaan ei ole tartuttu aiemmin suunnitellun kuntaliitoksen takia. Ei olisi ollut tarkoituksenmukaista päivittää n kunnan omaa turvallisuussuunnitelmaa, joka olisi ollut voimassa vain vuoden 2012 loppuun. Myöskään tekninen osaston resurssit eivät ole aiemmin antaneet mahdollisuutta tarttua turvallisuussuunnitelman päivittämiseen. Turvallisuussuunnitelmaa on tarkoitus valmistella yhteistyössä Länsi Uudenmaan poliisilaitoksen ja Länsi Uudenmaan pelastuslaitoksen avustuksella. Mahdollisuuksia kuntien väliseen yhteistyöhön selvitetään ennen kaikkea Inkoon kanssa. Tarkoitus on kuitenkin tehdä n kunnalle oma erillinen turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman valmistelu on aloitettu elokuussa 2012 ja sen on määrä valmistua kevään 2013 aikana. Oheismateriaali: - valtuustoaloite Esittelijä: rakennusmestari Magnus Malmberg puh: , s-posti: magnus.malmberg@siuntio.fi Lautakunta päättää - esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että n kunnan tekninen osasto on käynnistänyt kunnan turvallisuussuunnitelman laatimisen.

18 Sivu 18 KH:475 /2011 TEKNLTK 73 KH VALTUUSTOALOITE KOSKIEN SIUNTIONJOKEA JA RAVINNEPÄÄSTÖJÄ ITÄMEREEN Valtuutetut Holm ja Vierinen sekä varavaltuutettu Lehtinen ovat jättäneet ja allekirjoittaneet aloitteen, joka koskee n jokea ja ravinnepäästöjä Itämereen sekä uudenlaisen hankkeen käynnistämistä päästöjen vähentämiseksi. Valtuustoaloite on oheismateriaalina. Päätös: TEKNLTK 73 Oheismateriaali Kunnanhallitus päättää lähettää valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan sekä ympäristö- ja rakennuslautakunnan valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin. === Valtuutettujen jättämä aloite kuuluu seuraavasti: n joki kulkee n kunnan läpi ja kerää mukaansa ne mitä pelloilta, metistä ja muualta siihen johdetaan. Munkkaan kaatopaikalta Lohjalta ja Nummelan jätevedenpuhdistamolta tulee pieniä päästöjä, mutta valtaosa ravinteista ja muista päästöistä on meidän siuntiolaisten aikaansaamia. Valitettavasti n jokiranta-alueiden suojavyöhykkeiden puhdistusteho ei ole riittävä. Ravinteita pelloilta valuu liiaksi mm. salaojituksen kautta. Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry on tehnyt ansiokasta ja korvaamatonta työtä seuraamalla eri pisteissä jätevesipäästöjä ympärivuotisesti ihan oikeilla mittauksilla lähes kymmenen vuoden ajan Pikkalan lahdella ja koko n joen vesistössä. n joen osuus esimerkiksi fosforipäästöistä Pikkalan lahdella on mittauksin todettu olevan (98 99) % kaikista päästöistä. n jätevedenpuhdistamon osuus Pikkalan lahden fosforipäästöistä on alle 0,50 % ja siis hyvin marginaalinen. Pikkalan lahdella sijaitsevien Båtsvikin ja Kantvikin tehtaiden ja Upinniemen varuskunnan osuus fosforipäästöistä on vain noin (1,0-1,5) %. Viime vuosina on julkisessa keskustelussa kysytty sitä miksi itämeri likaantuu ja miksi ei tehdä oikeasti mitään. Pietarin vaikutus jo näkyy keskisellä suomenlahdella, mutta rannikkoalueella Pikkalan niemestä länteen tilanne on edelleen pahasti huonontunut. Miksi emme puhdista mereen pääseviä päästöjä juuri siinä kohdassa Pikkalan lahdella, jossa fosforipäästöistä (98-99) % johdetaan mereen? Yleensä kun siivotaan roskia pois niin työ aloitetaan pahimmasta kohdasta. Suunnitellun siirtoviemärin ja

19 Sivu 19 muiden vastaavien hankkeiden vaikutus olisi hyvin marginaalinen ja vähäinen itämeren päästöjen vähentämisen kannalta. Ehdotamme itämeren alueella aivan uudenlaisen hankkeen käynnistämistä ja aivan uudenlaista lähestymistapaa. Pitäisi selvittää se miten n joen jokisuussa tai lähellä jokisuuta voitaisiin päästöjä merkittävästi vähentää. Päästöjä olisi vähennettävä HETI eikä perinteisillä menetelmillä vuoden viiveellä. Jokivettä suoraan puhdistavia menetelmiä on jo käytössä useissa Euroopan suurkaupungeissa asumisviihtyvyyden parantamiseksi. Näiden kaupunkien läpi virtaa joki ja hyviä tuloksia on saatu. Ehdotamme apu- tai hankerahan hakemista tähän selvitystyöhön ja mahdolliseen toteutukseen ympäristöministeriöltä ja John Nurminen säätiöltä sekä mahdollisesti muualta. Ehdotamme toteutukseen ja hankkeen esiselvitykseen koulutuslaitosyhteistyötä Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto yliopiston vesitekniikan asiantuntijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Koko hanke voitaisiin toteuttaa opiskelijaprojektina tai lopputöiden muodossa. Alustavan tiedustelun perusteella koulutuslaitokset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa tällaisesta yhteistyöhankkeesta. n sitoutumattomat ry: ssa Kari Vierinen, Kalle Holm, Lea Lehtinen n ympäristö- ja rakennuslautakunta käsitteli asiaa : Ympäristö- ja rakennuslautakunta toteaa, että aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen kunnan puolelta ei ole edellytyksiä. Ympäristö- ja rakennuslautakunnan perustelu: Aloitteessa mainitut koulutuslaitokset ovat tervetulleita selvittämään veden laadun parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä ssa, ja hyvälle hankkeelle kunta voinee antaa pientä rahallista tukea. Mutta käytännössä täysin epärealistisen hankkeen käynnistäminen ei ole kunnan edun mukaista. Vaikka njoen veden puhdistaminen ennen laskemista Pikkalanlahteen olisikin mahdollista, se on hyvin kallista, ja puhdistusvaikutus kohdistuisi pelkästään Pikkalanlahteen. njoen vesistön pääuomat järvineen ovat yhtä lailla vedenlaadun parantamisen tarpeessa, jolloin vesiensuojelun kannalta tehokkaampaa olisi sijoittaa mahdolliset rahat peltolohko- ja salaojakohtaiseen valumavesien puhdistamiseen. Tällaisia rahoja ei ole toistaiseksi Suomessa löytynyt kuin koetoimintaan. Maatalouden päästöjen torjunta on valtakunnallinen ongelma, jonka ratkaisut riippuvat valtion maatalous- ja ympäristöpolitiikasta. :

20 Sivu 20 Viitaten ympäristö- ja rakennuslautakunnan päätökseen perusteita hankkeen käynnistämiselle ei ole. Kyse on ennen kaikkea resursseista kuten n kunnan ympäristöpäällikkö Patrik Skult rakennus- ja ympäristölautakunnan valmistelutekstissä toteaa: Veden puhdistaminen on teoriassa mahdollista, mutta edellyttää isoja ja kalliita laitoksia. Jokiveden suoraa puhdistamista ei mitä ilmeisimmin ole Euroopan suurkaupungeissa suuressa mittakaavassa tehty vaikka aloitteessa näin annetaan ymmärtää. Näin ollen on myös vaikeaa alkaa laskea menettelystä aiheutuvia kokonaiskustannuksia. On kuitenkin oletettava, että kustannukset tulisivat nousemaan niin suuriksi, ettei n kokoisella kunnalla ole siihen mahdollisuuksia ryhtyä. njoen veden tilaa on mietitty viimeksi keväällä 2012 njokiseminaarissa, jossa pohdittiin Inkoon n ympäristöyhdistyksen johdolla mahdollisuuksia joen tilan kohentamiseksi. Inkoon n ympäristöyhdistys onkin käynnistänyt keväällä 2012 njoki-projektin joen tilan parantamiseksi. Oheismateriaali: - valtuustoaloite Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta toteaa, ettei kunnalla ole edellytyksiä aloitteessa esitetyn hankkeen käynnistämiseen.

21 Sivu 21 TEKNLTK:421 /2012 TEKNLTK 74 VAATIMUS TEKNISELLE LAUTAKUNNALLE KOSKIEN BOLLSTADINTIETÄ, ASEMATIETÄ, SÄÄSTÖPANKINTIETÄ JA KÄKELÄNKUJAA TEKNLTK Oheismateriaali n kulttuuriympäristö ry. Sjundeå kulturmiljö rf., kuntalaisia Bollstadintieltä, Asematieltä, Säästöpankintieltä ja Käkelänkujalta on lähettänyt vaatimuksen. Kuntalaiset vaativat: 1) Käkelänkujan ja Bollstadintien yhdistävän jalankulkutien sulkemista välittömästi sekä alueen ennallistamista. 2) Asematielle asennettavaksi ajohidasteet ajonopeuksien pitämiseksi nopeusrajoituksen mukaisina. 3) Junaliikenteen liityntäpysäköintialueen poistamista Asematieltä. Perustelut: 1) Jalankulkutietä ei ole toteutettu lainvoimaisen katusuunnitelman ja Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 2) Asema- ja Bollstadintien asuinalueelle on muodostunut sekava ja vaarallinen liikennejärjestely, erityisesti lapsille 3) Asuinalueen asukkaille on aiheutunut vakavaa, kohtuutonta haittaa: järjestyshäiriöitä, ilkivaltaa ja omaisuusvahinkoa. Vanhasta rauhallisesta asuinalueesta on muodostunut mopedien, moottoripyörien ja autojen kiihdytysalue 4) Junaliikenteen liityntäpysäköinti sijaitsee nykyään radan eteläpuolella. Entinen rautatieasemarakennus on siirtymässä muuhun käyttöön. Käkelänkuja ja Bollstadintien yhdistää jalankulkutie, joka on liikennemerkein ja sulkupuomein merkitty. Valtuusto on / 77 hyväksynyt asemakaavan muutoksen koskien kevyen liikenteen järjestelyjä. Rautatiealue on asemakaavassa merkitty LR-merkinnällä, jossa liityntäpysäköinti on sallittu. Rautatien pohjoispuoleisen alueen yleiskaava ja asemakaavan muutos on kaavoitusohjelmassa.

22 Sivu 22 Liikenneturvallisuutta parantavia toimenpiteitä tulee tarpeen mukaan suunnitella ja toteuttaa. Kunnassa on sitä varten kunnanhallituksen asettama liikenneturvallisuustyöryhmä. Mainittakoon, että Bollstadintiellä on 20 km/h nopeusrajoitus, mutta muualla kuntakeskuksessa sivukaduilla on 30 km/h nopeusrajoitus. Ei ole perusteita Bollstadintiellä poiketa siitä, Teknisen lautakunnan päätös on asiasta tehty. Oheismateriaalina: - asemakaavojen yhdistelmäkartta, kuntakeskus - valtuuston hyväksymä asemakaava / 77 - teknisen lautakunnan päätös - vaatimus Esittelijä: Tekninen johtaja Catharina Lindström p , s-posti: catharina.lindstrom@siuntio.fi Lautakunta päättää - että kohtien 1 ja 2 vaatimukset hylätään ja - kohdan 3 vaatimus, liikenneturvallisuuden ja yleisen järjestelyn parantaminen lähetetään kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle. Käsittely: Esittelijän selostusosaan tekemät muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Käytiin keskustelu siitä, että Bollstadintiellä on 20 km/h nopeusrajoitus, mutta muualla kuntakeskuksessa sivukaduilla on 30 km/h nopeusrajoitus teknltk:n päätöksen mukaisesti. Onko perusteita Bollstadintiellä poiketa siitä, kun kerran tekninen lautakunta on asiasta tehnyt päätöksen. Esittelijä muutti päätösehdotustaan seuraavasti: Muutettu ehdotus: Lautakunta päättää - että niin kauan kun kaavoitus on meneillään pidetään 20 km/h nopeusrajoitus Bollstadintiellä. - että kohtien 1 ja 2 vaatimukset hylätään ja - kohdan 3 vaatimus, liikenneturvallisuuden ja yleisen järjestelyn parantaminen lähetetään kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle. Päätös: TEKNLTK 74 Muutetun ehdotuksen mukaan.

23 Sivu 23 Liitteet 1, 2 Oheismateriaali n kunnan tekninen lautakunta on vastaanottanut kirjatun sisällöltään täysin samanlaisen vaatimuksen, jonka tekninen lautakunta käsitteli kokouksessaan Erona aiempaan vaatimukseen on se, että se on tullut vain n kulttuuriympäristö ry:n nimissä. Maaliskuussa 2012 käsitellyssä vaatimuksessa allekirjoittajina oli myös joukko kuntalaisia n kulttuuriympäristö ry:n lisäksi. Asiassa ei ole ilmennyt uusia muuttuneita seikkoja n kunnan teknisen lautakunnan tekemän päätöksen jälkeen. Lautakunnan tekemä päätös lähettää vaatimuksen kohdan 3 asia liikenneturvallisuustyöryhmälle on edelleen valmistelussa. Lautakunnalla ei ole syytä poiketa tekemästään päätöksestä. Oheismateriaali ja liitteet: - oheismateriaalina asemakaavojen yhdistelmäkartta, kuntakeskus - oheismateriaalina valtuuston hyväksymä asemakaava / 77 - oheismateriaalina teknisen lautakunnan päätös - liitteenä vaatimus liitteenä vaatimus Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti: jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää, - että niin kauan kun kaavoitus on meneillään, pidetään 20 km/h nopeusrajoitus Bollstadintiellä - että kohtien 1 ja 2 vaatimukset hylätään ja - todeta, että kohdan 3 vaatimus on lähetetty maaliskuussa kunnan liikenneturvallisuustyöryhmälle, joten se ei vaadi lisätoimenpiteitä.

24 Sivu 24 TEKNLTK 75 Oheismateriaali TEKNISEN LAUTAKUNNAN TALOUDEN JA TOIMINNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEURANTA 8/2012 Tasaisen toteutuman periaatteen mukaan käyttötalouden toteutuma saisi olla elokuun lopun tasolla 66 prosenttia. Toimintatuotot ovat toteutuneet ennakoitua alhaisempina (52,8 prosenttia) ja toimintakulut ovat ennakoitua korkeampia (70,4 prosenttia). Oheismateriaali ja liitteet - oheismateriaalina talouden toteutumatilasto 08/ toiminnallisten tavoitteiden seurantataulukko. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä, puh , s-posti jorma.skytta@siuntio.fi Lautakunta päättää - merkitä asian tiedoksi.

25 Sivu 25 TEKNLTK 76 TEKNISEN LAUTAKUNNAN KOKOUKSET SYKSYLLÄ 2012 Teknisen lautakunnan kokoukset pidetään tarpeen mukaan kalenterikuukauden ensimmäisenä tiistaina. Kokouspäiviksi syksyllä 2012 ehdotetaan seuraavia päiviä: tiistai kello tiistai kello tiistai kello Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti kunnantalolla, kunnanhallituksen kokoushuoneessa. Esittelijä: tekninen johtaja Jorma Skyttä p , s-posti Lautakunta päättää - pitää kokouksensa syksyllä , ja

26 Sivu 26 TEKNLTK 77 MUUT ASIAT keskustelee ajankohtaisista asioista. Lautakunta päättää - merkitä ajankohtaiset asiat tiedoksi.