1 / 6. Dnro Saapunut. Viranomainen täyttää

Transkriptio

1 1 / 6 Dnro Saapunut Viranomainen täyttää

2 2 / 6 OSAAVA -OHJELMAN MUKAISEN KEHITTÄMISHANKKEEN VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hankkeen nimi Pedagoginen uudistuminen muutosjohtamisen välineenä 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) Koulutuksen / opetuksen järjestäjä Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä (LSKKY) Postiosoite Myllykyläntie 8, PL 124 Postinumero ja -toimipaikka Loimaa Pankkiyhteys (BIC-pankkitunniste ja IBAN tilinumero) Osuuspankki FI BIC OOOYFIHH Y tunnus Toiminnasta vastaava yhteyshenkilö Antti Virtanen, kuntayhtymäjohtaja Työpuhelin Matkapuhelin Faksi (02) Sähköposti antti.virtanen@lskky.fi 3. Verkoston jäsenet Luettelo verkoston jäsenistä (koulutuksen järjestäjä, oppilaitos) Hankkeessa mukana olevat kunnat ja kaupungit: Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä: Loimaan, Liedon ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopistot (omistajat: Aura, Huittinen, Koski TL, Lieto, Loimaa, Marttila, Oripää, Pöytyä, Uusikaupunki) (Antti Virtanen, kuntayhtymäjohtaja, puh ) Liedon kunta (Laila Mäkelä, sivistysjohtaja puh ) Loimaan kaupunki (Manne Pärkö, sivistysjohtaja puh. (02) , ) Uudenkaupungin kaupunki (Inkeri Parviainen, opetus- ja kulttuuritoimen johtaja puh ) Verkoston jäsenet: x perusopetus, x lukio, x ammatillinen toinen aste, ammatillinen aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö, muu, mikä? 4. Verkoston yhteistyökumppanit Koulutuspäivien ja sekä niihin sisältyvän esimiesten henkilökohtaisen ohjauksen sekä opintomatkan toteuttavana yhteistyökumppanina käytetään pedagogisen muutosjohtamisen asiantuntijaorganisaatiota. Asiantuntijaorganisaatio kilpailutetaan. 5. Lähtötilanne ja perustelut hankkeen tarpeellisuudelle Koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten toimintaympäristön nopea muuttuminen edellyttää koulutuksen toimintatapojen ja johtamismallien muuttamista. Innovatiivinen, kehittävä johtamistapa on nyt tarpeen. Muutosten onnistunut toteuttaminen edellyttää hyvää johtajuutta. Hankkeen toimenpiteet kohdennetaan ensisijaisesti muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta vastuussa oleviin esimiehiin eli kuntien sivistys- ja koulutoimen johtajiin, rehtoreihin, apulaisrehtoreihin sekä ammatillisen koulutuksen koulutusalavastaaviin. Muutosjohtamisen merkitystä korostavat opetussuunnitelmien uudistaminen, Suomen hallituksen koulutukseen tekemät säästöpäätökset, koulutuksen järjestäjäverkoston uudistaminen sekä opettamiseen, ohjaamiseen ja opettajuuteen kohdistuvat muutokset. Riittävien ja laadukkaiden koulutuspalveluiden turvaaminen yhä pienemmillä resursseilla edellyttää koulutuksen järjestäjiltä tuottavuuden ja tehokkuuden nostamista. Oppilaitosten ulkopuolelta tulevien työelämän uudistusten ja nopeiden muutosten keskellä paineet organisaatioiden kehittämiseen sekä johtamismallien ja toimintatapojen uudistamiseen ovat juuri nyt suuret. Hanke on jatkoa vuosina toteutetulle ja LSKKY:n koordinoimalle Osaava-ohjelmaan kuuluneelle hankkeelle Uudet oppimisympäristöt ja pedagoginen uudistuminen. Uudella hankkeella halutaan myös varmistaa, että edellisessä hankkeessa ja muissa pedagogissa oppimisprosesseissa aikaansaadut hyvät käytänteet leviävät mahdollisimman laajasti mukana olevien kuntien ja kuntayhtymän opetustoimeen. Hankkeessa edistetään

3 3 / 6 johtamiskäytäntöjen kehittymistä vastaamaan pedagogisen uudistuspaineen luomia tarpeita. 6. Suunnitellun kehittämistoiminnan keskeiset tavoitteet lyhyesti Esimiehet ja johto ovat muutoksen keskeisiä henkilöitä, minkä vuoksi heidän jaksamiseensa sekä muutosjohtajuustaitoihinsa on kiinnitettävä erityistä huomiota. Muutos on osattava suunnitella ja muutoksen toteuttamiseen on varattava riittävästi resursseja (aikaa, tietoa ja osaamista). Muutoksen hyvä etukäteissuunnittelu ja koordinoitu johtaminen edesauttavat myös henkilöstön motivoitumista muutokseen. Usein ongelmana voi olla yhteisyyden rakentaminen. Totuttuja työn tekemisen tapoja tai organisaation rakenteita muutettaessa muutoksen käytännössä kohtaava henkilöstö tulee saada motivoitua ja sitoutettua muutokseen. Hyvin johdetussa muutoksessa myös uudistuksen mahdollisesti negatiiviset vaikutukset työhyvinvointiin pyritään eliminoimaan tai ainakin minimoimaan. Hyvin johdetun muutoksen kaikissa vaiheissa toiminnan päämäärä ja muutoksen tavoite säilyy kirkkaana, johtaminen perustuu tosiasioihin ja on prosessinomaista. Myös muutoksen edellyttämiin uuden oppimisen vaatimuksiin tulee kyetä vastaamaan ja resursoimaan organisaatio muutoksen edellyttämällä tavalla. Oppivassa organisaatiossa johdon tärkein tehtävä on luoda oppimisen mahdollistavat puitteet, jotka edistävät luovuutta ja erilaisia kokeiluja. Henkilöstö sitoutetaan informaation hankkimiseen, kommunikointiin ja vuoropuheluun. Oppimisprosessi etenee kokemusten prosessoinnin kautta johtaen toiminnan jatkuvaan muuttumiseen ja kehittymiseen normaaliin arkipäivän toimintaan sisäänrakennettuna. Organisaation oppiminen lähtee aina yksilöstä, joka voi siirtää osaamisensa ryhmälle, jalostaen näin omaa osaamistaan. Ryhmätason osaaminen voidaan puolestaan laajentaa ja syventää uusien toimintamallien kautta organisaatiotason osaamiseksi. Vuoropuhelu tuo uutta osaamista, mutta mitä laajempaa joukkoa oppiminen koskee, sen haasteellisemmaksi osaamisen jakaminen tulee. Yksilöiden oppimisen välittyminen ja jalostuminen ryhmän osaamiseksi sekä työyhteisön eri tasojen avoin ja jatkuva vuorovaikutus ovat iso haaste. Muutoksen onnistunut läpivienti ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen muutoksen keskellä edellyttävät huomion kohdentamista muutokseen itseensä. Muutoksen ohella pitää myös johtaa ihmisiä. Hankkeen aikana huomiota kohdistetaan erityisesti muutosta johtaviin tahoihin organisaatioissa. Muutoksen avainhenkilöillä on oltava riittävästi tietoa organisaatiomuutosten riskitekijöistä. Ihmisten johtaminen muutoksissa kulminoituu esimiesten ja johtajien kykyyn motivoida henkilöstöä ja antaa heille tilaa ja mahdollisuuksia osallistumiseen ja todelliseen vaikuttamiseen. Muutokselle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen edellyttää hyvää johtamista. Substanssiosaaminen ei riitä, vaan on osattava johtaa myös ihmisiä siten, että heidän yksilölliset tarpeensa ja organisaation tavoitteet tulevat muutoksessa huomioon otetuiksi. Hankkeen tavoitteet voidaan kiteyttää seuraavasti: esimiesten ja johdon pedagogisten muutosjohtajuustaitojen kehittäminen sekä työssä jaksamisen edistäminen jatkuvan muutoksen keskellä henkilöstön motivaation, viihtyvyyden ja hyvinvoinnin lisääminen muutosprosessien aikana valtuuttavan ja osallistavan johtajuuden kautta esimiesten ja johdon henkilökohtaisten kehityssuunnitelmien laatiminen opetustoimen verkostoituminen, yhteistyö ja hyvien käytänteiden jakaminen. 7. Kuvaus suunnitellusta kehittämistoiminnasta 7.1 Kehittämistoiminta opetushenkilöstön täydennyskoulutuksen rakenteiden ja suunnitelmallisuuden osalta Hankkeen myötä toteutettavien koulutuspäivien ja opintomatkan sisältö rakentuu hyvän pedagogisen

4 4 / 6 muutosjohtajuuden osa-alueiden ympärille. Osa-alueet kiteytetään seuraavasti: 1. Muutoksen johtaminen ja työhyvinvoinnin edistäminen pedagogisessa ympäristössä muutoksen suunnittelu ja johtamisen prosessi muutoksen mahdollisuudet muutosvastarinnan voittaminen jaksaminen, työhyvinvointi, palaute, kannustus 2. Oppilaitoksen johtamisen uudet ratkaisut strategiatyö ja tavoitteiden asettaminen osaamisen johtaminen ennakointi, arviointi ja jatkuva parantaminen toimintajärjestelmien uudistaminen 3. Esimies- ja alaistaitojen kehittäminen muutosviestintä, tiedottaminen ja vuorovaikutus valtuuttava ja osallistava johtajuus henkilöstön tietojen ja taitojen kehittäminen henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä itseohjautuvuuden edistäminen 4. Oma kehittyminen pedagogisena johtajana itsearviointi ja työyhteisön palaute johtajan vaihtuvat roolit minä muutosjohtajana oman kehittymissuunnitelman laatiminen 7.2 Toteutuva täydennyskoulutus / osaamisen lisäämisen toimet Hankkeessa toteutetaan esimiehille neljä yhteistä koulutustilaisuutta, joihin valmistaudutaan ennakkotehtävien ja omaa esimiestoimintaa koskevien arviointien avulla. Viimeisen koulutuspäivän aikana keskitytään esimiesten omiin vahvuuksiin ja kehitystarpeisiin sekä laaditaan henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. Hankkeen aikana toteutetaan yksi koko päivän opintomatka organisaatioon, jossa muutosjohtamisella on saavutettu merkittäviä tuloksia. Organisaation ei tarvitse olla oppilaitos, vaan oleellisempaa on kuulla kokemuksia ja oppia asiantuntijaorganisaation johdonmukaisen muutosjohtamisen parhaista käytänteistä. Hankkeen loppuseminaarissa vedetään yhteen osallistujien koulutusprosessin aikana kiteytyneet pedagogisen muutosjohtamisen kokemukset ja tavoitteet organisaatiokohtaisesti sekä esitetään organisaatiokohtainen jatkosuunnitelma. Yhteisissä koulutustilaisuuksissa ja loppuseminaarissa järjestetään mahdollisuuksia kokemusten jakamiseen ja vertaistuen saamiseen. 7.3 Muu kehittämistoiminta Hanke tukee voimaan tulevia uusia organisaatioita ja koulutuksen järjestämislupia. 7.4 Toiminnan vakiinnuttaminen Hankkeella haetaan pysyviä muutoksia johtamiskäytänteisiin, ja keinoja henkilöstön parempaan motivointiin ja osallistamiseen pedagogisten muutosten suunnittelussa ja toteuttamisessa. Työhyvinvoinnin ja ikäjohtamisen teemat sisällytetään arkipäivän johtamistapoihin. Esimiesten henkilökohtaisilla kehittymissuunnitelmilla ja osaamisen johtamisen avulla tuetaan edellä kuvattua kehitystä. 8. Ohjausryhmän kokoonpano ja tehtävät LSKKY ja hankkeeseen mukaan tulevat kunnat nimeävät kukin yhden henkilön ohjausryhmään. Ohjausryhmä

5 5 / 6 kokoontuu hankkeen aikana kaksi kertaa. Ohjausryhmässä on enintään kuusi henkilöä. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja linjata hankkeen etenemistä, tehdä hanketta koskevat päätökset ja vastata hankkeen rahoituksen toteutumisesta. Ohjausryhmän edustajat vastaavat siitä, että mukana olevat tahot ovat sitoutuneet toimintaan. 9. Verkoston jäsenten tehtävät ja vastuut Koordinaattorilla on kokonaisvastuu hankkeen tavoitteiden ja toiminnan toteutumisesta sekä kustannusten ja rahoituksen toteutumisen seurannasta. LSKKY toimii myös hankkeen osatoteuttajana ja vastaa toimijoiden ja ohjausryhmän toiminnasta. 10. Hakijaverkoston alueen opetushenkilöstön kokonaismäärä 620 henkilöä Taulukko aukeaa kaksoisklikkauksella Täyttöohje: Verkostojen kehittämis- ja ohjausryhmäkokoukset, seminaarit, sekä muu osaamista kehittävä toiminta Opetustoimen henkilöstölle suunnattu täydennyskoulutus ja osaamisen lisäämisen toimet Erittely kohdassa suunniteltuun täydennyskoulutukseen osallistuvista henkilöistä kohderyhmittäin. Yksi henkilö voi kohdassa esiintyä vain yhdellä rivillä. 11. Verkoston, sen jäsenen/ jäsenten muu samanaikainen tämän hankkeen keskeisiin sisältöihin saatu rahoitus (Osaava-rahoitus, laatukriteerit, oppimisympäristöjen kehittäminen, ESR, jne.)

6 6 / Kehittämistoiminnan kokonaiskustannusarvio Taulukko aukeaa kaksoisklikkauksella Kuvaus verkoston jäsenten osoittamasta omarahoitusosuudesta (myös laskennallinen) Hankkeeseen osallistuvat tahot sitoutuvat yhteensä 15 % omavastuuseen hankkeen kokonaiskustannuksista. Omavastuu jaetaan tasan kaikkien hankkeessa mukana olevien tahojen kesken. Paikka ja päiväys Allekirjoitus (henkilön, jolla on nimenkirjoitusoikeus) Uusikaupunki, Antti Virtanen, kuntayhtymäjohtaja Mahdolliset liitteet 2 kpl Liite 1. Toteutussuunnitelma Liite 2. Budjettiehdotus Hakulomake mahdollisine liitteineen toimitetaan sähköpostilla sekä allekirjoitettuna ao. aluehallintovirastoon. Osoitetiedot:

7 7 / 6 Aluehallintoviraston yhteystiedot Etelä-Suomen aluehallintovirasto PL HELSINKI sekä sähköisesti osoitteella: virve.smarzoch@avi.fi Vastuuhenkilö Opetustoimen ylitarkastaja Virve Smarzoch, virve.smarzoch@avi.fi p Itä-Suomen aluehallintovirasto PL MIKKELI sekä sähköisesti osoitteella: kirjaamo.ita@avi.fi Opetustoimen ylitarkastaja Johanna Albert, johanna.albert@avi.fi, p Lapin aluehallintovirasto PL ROVANIEMI sekä sähköisesti osoitteella: kirjaamo.lappi@avi.fi Johtaja Elisa Suutala, elisa.suutala@avi.fi, p Lounais-Suomen aluehallintovirasto PL Turku sekä sähköisesti osoitteella: kirjaamo.lounais@avi.fi Opetustoimen ylitarkastaja Lea Karjomaa, lea.karjomaa@avi.fi, p Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto PL JYVÄSKYLÄ sekä sähköisesti osoitteella: kirjaamo.lansi@avi.fi Johtaja Tuomo Laitila sivistys.lansi@avi.fi p Pohjois-Suomen aluehallintovirasto PL OULU sekä sähköisesti osoitteella: opetus.pohjois@avi.fi Opetustoimen ylitarkastaja Jyri Ulvinen, jyri.ulvinen@avi.fi, p Regionförvaltningsverket i Västra och Inre Finland, Svenska enheten för undervisningsväsendet, PB 22, ÅBO samt i elektronisk form till adressen: registratur.vastra@rfv.fi Överinspektör för bildningsväsendet Carola Bryggman, carola.bryggman@avi.fi, tfn päivitetty