ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille (2011 2012)"

Transkriptio

1 ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille ( ) Väliraportti vuodesta 2011 Huhtikuu 2012 Suomen Osteoporoosiliitto ry

2 SISÄLLYS Johdanto Projektin tarve ja tarkoitus Ostoporoosi kansanterveysongelmana Murtumien ja kaatumisen ehkäisy, ryhmäkuntoutuksen vaikutukset Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennusta vuodesta Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin hallinnointi Talous Tiedotus Seuranta ja arviointi Projektin tulokset Projektin toiminta vuonna Toimintamallin kehittäminen Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ja projektin vaikutuksista Katsaus tulevaan Kirjallisuusluettelo Liitteet... 15

3 1 Johdanto Vuonna 2011 Suomen Osteoporoosiliitossa käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosia sairastaville. Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon, liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyötä ja yhdistämällä näiden voimavaroja. Näin saadaan aikaan pysyvä muutos hyvinvointipalvelujen rakenteissa niin, että osteoporoosia sairastavien henkilöiden kokonaisvaltainen elämänmuutos tulee mahdolliseksi. Tavoitteeseen päästään kehittämällä osteoporoosikuntoutujien omalla tai lähipaikkakunnalla tarjottavan avo- ja ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin toimintamalli. Toimintamallin mukaan toteutetun kurssin myötä kurssille osallistuneiden kuntoutujien toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyvät sekä he ja heidän lähipiirinsä voimaantuvat selviytymään arkielämän haasteista. Yhteistyötä lisäämällä ja voimavarat yhdistämällä vertaistoimijoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikuntapalvelujen ammattilaisille syntyy selkeä kuva ja yhteinen saumaton toimintamalli siitä, miten menetellä osteoporoosikuntoutujan omahoidon tukemiseksi. ASKO-toimintamalli vahvistaa osteoporoosikuntoutujan elämänhallintaa ja tukee hänen omahoitoaan.

4 2 1 Projektin tarve ja tarkoitus 1.1 Ostoporoosi kansanterveysongelmana Osteoporoosi on kansanterveydellinen ongelma sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa osteoporoosia tai sen esiastetta osteopeniaa sairastaa arviolta yhteensä noin ihmistä. Erityinen haaste osteoporoosi on ikääntyville ihmisille, joilla on muitakin toimintakyvyn alenemiseen johtavia sairauksia. Heikentynyt toimintakyky altistaa kaatumistapaturmille. Erilaiset murtumat, kuten lonkkamurtumat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät yhteiskunnallisia kustannuksia. Murtumat taas alentavat toimintakykyä entisestään. Kaatumisen aiheuttamista murtumista kustannusvaikutuksiltaan merkittävin on lonkkamurtuma, joita esiintyy Suomessa vuosittain noin 7000 kappaletta. Vuonna 2007 pelkästään tämän murtuman kokonaishoitokustannukset olivat arviolta 136 miljoonaa euroa. Yli 75-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä tulee kasvamaan arviolta 14 %:iin vuoteen 2030 mennessä ja ennusteiden mukaan tulevina vuosina lonkkamurtumien kokonaismäärä tulee nousemaan kaksin- tai kolminkertaiseksi. Lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lonkkamurtuman ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota osteoporoosin ehkäisyyn ja hoitoon sekä kaatumisten ehkäisyyn. Lonkkamurtumia ehkäisemällä vaikutetaan inhimillisten kärsimysten ja kustannusten vähenemisen lisäksi lonkkamurtumien komplikaatioista johtuvien ennenaikaisten kuolemien vähenemiseen. 1.2 Murtumien ja kaatumisen ehkäisy, ryhmäkuntoutuksen vaikutukset Kuntoutus on osa hyvää hoitoa ja sairauden pahenemisen ja uusiutumisen ehkäisyä. Osteoporoosia ja osteoporoosimurtumia sairastavien hyvän hoidon, työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen ja sairauden ennusteen kannalta on tärkeää, että potilas tuntee sairautensa. Lisäksi kuntoutujan on hyvä tuntea osteoporoosin hoito sekä elämäntavat, joilla on mahdollista ehkäistä osteoporoosin haitat ja tilanteen paheneminen. Kuntoutujan kannalta on tärkeää lisäksi pyrkiä estämään kaatumistapaturmia sekä yleensä murtumien syntymistä. Samaa sairautta sairastavien antama vertaistuki kuntoutuksen toteutuksessa on merkittävä. Tutkimukset ovat osoittaneet ryhmäkuntoutuksen olevan yhtä tehokasta kuin yksilöohjauksenkin. Ryhmäkuntoutusten on todettu parantavan osallistujien elämänlaatua ja toimintakykyä sekä sitouttaneen heitä hoitoon. Lisäksi ryhmämuotoinen toiminta on kustannustehokasta. Osteoporoosin hoidossa on olennaista, että kuntoutus on osa hoitoa heti alusta alkaen. Alun tiiviin kuntouttavan hoitojakson jälkeen moni potilas tarvitsee täydentävää ja ylläpitävää kuntoutusta. Tällaisen kuntoutuksen järjestäminen ei ole vielä saanut vakiintunutta, koko maan kattavaa järjestelmää, vaan se on ollut ja on edelleen lähes yksinomaan Suomen Osteoporoosiliiton Rahaautomaattiyhdistykseltä saaman avustuksen varassa järjestämää sopeutumisvalmennusta. 1.3 Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennusta vuodesta 2001 Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena nuori. Vuonna 1993 Kansaneläkelaitos määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja jota voidaan hoitaa, mutta Kelan järjestämän kuntoutuksen rahoitus on lopetettu. Sen sijaan Suomen Osteoporoosiliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys on kehittänyt ja organisoinut vuodesta 2001 lähtien sopeutumisvalmennusta

5 osteoporoosia sairastaville. Rahoitus toimintaan on tullut Raha-automaattiyhdistykseltä aluksi projektimuotoisena ja myöhemmin kohdennettuna toiminta-avustuksena. Sopeutumisvalmennusta on järjestetty kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena. Kurssien määrä on vakiintunut kolmeen tai neljään vuosittain järjestettyyn kuusipäiväiseen internaattikurssiin, joita on pidetty vuosien aikana yhteensä 35. Kurssien rinnalla on järjestetty myös ensitietopäiviä, jotka ovat hiljattain diagnoosin saaneille suunnattuja yhden päivän mittaisia koulutuksia. Näitä on järjestetty vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 26. Hyvät kokemukset ensitietopäivistä ovat herättäneet ajatuksen avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen järjestämisestä entistä laajempana kokonaisuutena ja laajemmalle kohderyhmälle. Lisäksi laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen käyneet ovat toivoneet jatkokursseja, joilla voitaisiin kerrata opittua ja kysyä uusia esiin tulleita omahoitoon liittyviä asioita. Sopeutumisvalmennuskurssi on monelle ainoaksi jäävä tilaisuus saada tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kaatumistapaturmien ehkäisystä sekä saada vertaistukea. Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, joka vaatii myös lähiympäristön tukea sekä yhteiskunnan panosta ja terveydenhuollon kumppanuutta säännöllisen omahoidon tuen tueksi. Suomen Osteoporoosiliitto päätti ASKO-hankkeen avulla laajentaa sopeutumisvalmennusta nykyisestä pienen ryhmän palvelusta laajempaan mittakaavaan. Kurssilaisten majoituskustannukset poistamalla ja internaattimuotoisesta toiminnasta luopumalla voitaisiin tarjota sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle. Lisäksi sopeutumisvalmennuksen järjestäminen lähellä kotia mahdollistaisi myös lähipiirin osallistumisen ja verkostoitumisen paikallisten sidosryhmien kanssa. 3 2 Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin kohderyhminä ovat: Kuntoutujat eli osteoporoosia sairastavat henkilöt Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja vertaisasiantuntijat yhdistyksissä Ammattilaisasiantuntijat sosiaali- ja terveydenhuollossa ja liikuntatoimessa Välillisenä kohderyhmänä ovat yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuolto, liikuntapalvelut) palvelurakenteet, joita kehittämällä kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut ja tuen sairauteensa Projektin tavoitteet ovat: ASKO-hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon, liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja yhdistämällä kehittää ja toteuttaa sopeutumisvalmennuksen toimintamalli, joka saa aikaan pysyvän muutoksen hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Tämän toimintamallin mukaan toteutettu sopeutumisvalmennus tukee pitkäaikaissairaan omahoitoa, osteoporoosia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn ylläpitoa ja mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kokonaisvaltainen elämänmuutos tulee mahdolliseksi, ja näin voidaan estää osteoporoosista aiheutuvien komplikaatioiden esiintymistä ja edistää kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä.

6 4 ASKO-hankkeen myötä: Sopeutumisvalmennustoiminnan tarjonta osteoporoosia sairastaville henkilöille lisääntyy. Vertaistuen mahdollisuudet osteoporoosia sairastaville henkilöille lisääntyvät. Terveydenhuollon toimijat, liikuntapalvelujen henkilöstö sekä vapaaehtoistyöntekijät voimaantuvat osteoporoosia sairastavan henkilön omahoidon tukijana. Julkisen palvelun sekä kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy osteoporoosia sairastavien henkilöiden elämänlaadun parantamiseksi; sopeutumisvalmennus tukee elämänhallintaa. Pilottipaikkakuntien osteoporoosiyhdistykset saavat tukea vapaaehtoistyön toteuttamiseen sekä vertaisasiantuntijat saavat eväitä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kuntoutustoimet kohdentuvat oikeaan kohderyhmään, toteutettavaksi oikeaan aikaan, vaikuttavalla menetelmällä. Yhteistyömahdollisuudet kunnan eri hallinnonalojen ja järjestötoiminnan välillä lisääntyvät. ASKO-kurssista tulee tuote joka leviää ja juurtuu valtakunnan laajuisesti. Osteoporoosiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta kehittyy monimuotoisemmaksi, kun yhteistyömahdollisuudet liiton ja sen jäsenyhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoiden välillä lisääntyvät. Liiton jäsenyhdistysten rooli kehittyy ja yhdistysten toimijat saavat tukea vertaistuen organisointiin. Näin myös yhdistysten tarjoama vertaistuki kehittyy entistä keskeisemmäksi yhdistysten toimintamuodoksi. 3 Projektin hallinnointi Hankkeen käynnistyttyä Suomen Osteoporoosiliiton hallitus nimitti hankkeelle ohjausryhmän, joka toimii projektipäällikön tukena sekä seuraa hankkeen edistymistä. Ohjausryhmän jäsenet ovat: Kolimaa Maire, Suomen Osteoporoosiliitto ry:n hallituksen 1. varapj., neuvotteleva virkamies, STM, ohjausryhmän pj Holm Ansa, toiminnanjohtaja, Suomen Osteoporoosiliitto ry Huusko Tiina, kuntoutuspäällikkö, KELA Nurmi-Lüthje Ilona, START- keskuksen päällikkö, Kouvola Seuna Leila, avoterveydenhuollon ylilääkäri, Kerava Lindberg Anne, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry, esittelijä-sihteeri Hankkeelle on nimitetty myös asiantuntijaryhmä, joka on ohjausryhmän vahvistama. Asiantuntijaryhmän jäsenten tehtävänä on olla projektipäällikön apuna rakentamassa kurssin sisältöä ja koulutusja ohjausmateriaalia, toimien oman erityisosaamisensa sisällön asiantuntijoina.

7 5 Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat: Luusto ja osteoporoosi, lääketieteen näkökulma o Ari Rosenvall, Osteoporoosiklinikka, Mehiläinen Liikunta ja kaatumisen ehkäisy, kaatumisen pelko o Maarit Piirtola, tutkija, UKK-instituutti, asiantuntijaryhmän pj. o Iiris Salomaa, fysioterapeutti, Lahden KAAOS-klinikan projektikoordinaattori o Kitty Seppälä, fysioterapeutti, Terveystieteen maisteri Ravitsemus o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry o Taija Puranen, suunnittelija, ravitsemustieteilijä, Suomen muistiasiantuntijat ry o Kirsti Uusi-Rasi, dosentti, UKK instituutti Sosiaaliturva o Riitta Saksanen, kuntoutussosiaalityöntekijä, projektipäällikkö, Invalidiliitto o Sari Hiitikka, sosiaalipalveluohjaaja, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Surutyö, motivointi, osteoporoosikuntoutuja omahoidon asiantuntijana; (onnistumiset, vastoinkäymiset, ym.), ryhmäsopeutumisvalmennus o Anne-Päivi Kivistö, ryhmätyöntekijä, psykodraamaohjaaja CP, fysioterapeutti, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus o Ritva-Liisa Aho, Kanta-Hämeen Osteoporoosiyhdistys pj, Suomen Osteoporoosiliitto ry:n hallitus o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry Osteoporoosiyhdistys omahoidon tukena o Anna-Liisa Mäkiaho, Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistys pj o Eila Salonen, Päijät-Hämeen osteoporoosiyhdistys siht. Erikoissairaanhoidon osteoporoosihoitajan näkemys; osteoporoosikuntoutujan omahoito, ryhmänohjaus o Liisa Ritakallio, osteoporoosihoitaja, kuntoutusohjaaja, Lohjan sairaala o Mirja Venäläinen osteoporoosihoitaja, Keski-Suomen keskussairaala o Helena Naboulsi, osteoporoosihoitaja, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry Vuonna 2011 asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa: järjestäytymis- ja työskentelyn aloittamiskokoukseen sekä materiaalikokoukseen. Puheenjohtaja Maarit Piirtolan johdolla ryhmän työskentely sujui erinomaisesti. Asiantuntijat työstivät koulutusten sisältöjä ASKO-kurssin ohjaajille kurssin eri osa-alueista. Alustava ASKO-kurssilla käytetty materiaali oli valmis vuoden 2011 lopussa. Seuraavan kerran asiantuntijaryhmän on tarkoitus kokoontua toukokuussa 2012, jolloin kurssin sisältö ja materiaalit on kertaalleen testattu ja arvioitu. Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella materiaalia kehitetään edelleen. Projektipäällikkönä toimi Anne Lindberg Hankkeesta vastasi osa-aikainen projektipäällikkö. Hänen viikkotyöajastaan meni 2,5 päivää hankkeen koordinointiin ja käytännön toimenpiteisiin. Lisäksi projektipäällikkö toimi Suomen Osteoporoosiliiton luustoneuvojana 1,5 päivänä viikossa. ASKO-hanke käynnistyi projektipäällikön aloitettua työsuhteensa toukokuun 2011 alussa. Alkuvaiheessa työ painottui suunnitteluun, verkostojen luomiseen, ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän työn käynnistykseen sekä neuvotteluihin vaihtoehtoisten pilottipaikkakuntien kanssa. Pilottipaikkakunnan

8 varmistuttua ja asiantuntijaryhmän käynnistyttyä työ alkoi kohdentua aiempaa enemmän pilottikurssin organisointiin ja materiaalisuunnitteluun. 3.1 Talous Raha-automaattiyhdistys myönsi hankkeelle vuodelle 2011 Ci-projektiavustusta euroa (kehittämishankeavustus). Vuoden 2011 lopussa hankkeen kulut olivat ,11 euroa. Suurimmaksi osaksi projektin kulut koostuivat palkka- ja hallinnointikuluista. Vuoden 2011 talousarvio oli selkeästi ylimitoitettu hankkeen aloituksen viivästymisen vuoksi. Hankkeen aloitus viivästyi alun perin suunnitellusta vuoden 2011 alusta useita kuukausia ja hanke alkoi varsinaisesti toukokuun alussa, jolloin osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä. Lisäksi hyvin ja laajalla rintamalla sujunut yhteistyö Lahden kaupungin kanssa on vienyt oman aikansa muun muassa koulutusten järjestämisen muodossa. Näin ollen ensimmäisen pilotointikurssin järjestäminen siirtyi vuodelle Tämä vaikutti olennaisesti kuluylijäämän muodostumiseen. 3.2 Tiedotus Tiedotuksella on olennainen rooli hankkeessa. Hankkeesta on laadittu erillinen alustava viestintäsuunnitelma (ks. liite). Tietoa levitetään niin järjestön sisällä kuin ulkopuolellekin. Ensimmäisenä toimintavuonna viestintäkanavina on käytetty jäsenkirjeitä, www-sivuja, sähköpostia, tiedotteita, koulutuspäiviä ja seminaareja. Osteoporoosiliiton hallitus, ohjausryhmä ja pilottikumppani ovat saaneet tietoa hankkeen edistymisestä hallituksen, ohjasryhmän ja asiantuntijaryhmän kokouksissa. Vuonna 2012 kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ulkoiseen viestintään hankkeen sisällön muovautumisen myötä. Lisäksi hankkeelle tullaan luomaan yhtenäinen visuaalinen ilme ja oma logo, joita käytetään kaikissa tiedotusmateriaaleissa yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi ja tunnettavuuden varmistamiseksi. Hankkeen aikaisesta tiedottamisesta vastaa projektipäällikkö. Viestinnän kohderyhmät vuonna 2011: Suomen Osteoporoosiliiton liittokokous Suomen Osteoporoosiliiton hallitus Raha-automaattiyhdistys Ohjausryhmä Asiantuntijaryhmä Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Pilottipaikkakuntien toimijat ja yhteistyökumppanit Pilottipaikkakuntien ulkoinen tiedottaminen (mm. sairastuneet ja läheiset) Kunnat, sairaanhoitopiirit, joiden kanssa on käyty alustavia neuvotteluja pilotoinnin osalta Hankeyhteistyökumppanit 3.3 Seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi ovat kiinteä osa hanketta ja niiden avulla seurataan hankkeen etenemistä, alkuperäisten tavoitteiden toteutumista sekä kehitetään toimintaa toivottuun suuntaan tavoitteiden toteuttamiseksi ja kohderyhmän tarpeisiin vastaamiseksi. Seurannan ja arvioinnin kohteena on myös hankkeen aikataulu, talous, viestintä ja raportointi. 6

9 Hankkeen toteutumista seuraavat Osteoporoosiliiton hallitus, hankkeen ohjausryhmä, Rahaautomaattiyhdistys, Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja hankkeen projektipäällikkö. Seurannassa ja arvioinnissa tehdään yhteistyötä kurssipaikkakuntien toimijoiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Projektipäällikkö raportoi toiminnasta Osteoporoosiliiton hallitukselle kokousten yhteydessä ja tarvittaessa useammin. Ohjausryhmälle raportoidaan hankkeesta lähes kuukausittain. Tilitoimisto tekee raportit talouden toteutumisesta kuukausittain. Raporttien perusteella projektipäällikkö seuraa yhdessä Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa hankkeen talouden toteutumista. Samoin toiminnanjohtaja käy projektipäällikön kanssa viikoittain keskustelua hankkeen etenemisestä ja riskien hallinnasta. Hankkeessa tullaan suorittamaan sekä prosessi- että vaikutusten arviointia. Lisäksi arvioidaan projektin tuloksia, tuotoksia sekä tavoitteiden toteutumista. Olennaista on myös toimintamallien ja materiaalien tuottaminen ja kehittäminen. Arvioinnin tavoitteena on tukea prosessia ja samalla kehittää hanketta eteenpäin. Palautetta ja arviointia (kirjallinen ja mahdolliset palautekeskustelut) kerätään niin kurssien osallistujilta, vertaistoimijoilta, kurssien ohjaajilta ja muilta paikkakunnan toimijoilta kuin ohjaus- ja asiantuntijaryhmältä. Hankkeessa on laadittu erillinen alustava seuranta- ja arviointisuunnitelma (ks. liite). Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-sairaanhoitajaopiskelija Jonna Varis suunnittelee hankearvioinnin ASKO-hankkeesta ja sen tuotosten asettumisesta Lahden kaupungin palvelujärjestelmään. Lisäksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija Kadri Hummal tekee opinnäytetyönsä liittyen muutokseen ASKO-kurssilaisten omahoidossa ja terveyskäyttäytymisessä. 7 4 Projektin tulokset 4.1 Projektin toiminta vuonna 2011 Rahoituksen varmistuttua käynnistettiin hankesuunnitelman tarkentaminen, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja osa-aikaisen projektipäällikön rekrytoiminen. Olennainen osa ensimmäisen vuoden toimintaa oli yhteyksien luominen julkisen sosaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen toimijoihin. Samoin yhteistyön aloittaminen sidosryhmien sekä paikallistason osteoporoosiyhdisten kanssa aloitettiin heti hankkeen käynnistyttyä. Niin pilottikoulutusten sisältöjä kuin materiaalejakin suunniteltiin ja työstettiin asiantuntijoiden ja yhdistysten vastuuhenkilöiden kanssa. Pilottiyhteistyö Lahdessa Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin mahdollisia pilottipaikkakuntia, joiden joukosta ensimmäiseksi valikoitui Lahti. Yhteistyö Lahden kaupungin kanssa alkoi lokakuussa 2011 ja on sujunut erinomaisesti. Kaupungin toimialojen johto on sitoutunut toimintaan, samoin Lahden Katumis- ja osteoporoosiklinikan (KAAOS) vastaavat työntekijät ovat asiantuntevia ja sitoutuneita toimintaan. Yhteistyön tuloksena järjestettiin Osteoporoosipotilaan hoito ja kuntoutus -koulutuspäivä Lahden Sibeliustalossa Koulutuksen kohderyhminä olivat lääkärit, hoitotyöntekijät, kuntoutustyöntekijät, liikunnanohjaajat, ravitsemussuunnittelijat, sosiaalityöntekijät sekä Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen vertaistoimijat. Osallistujia päivässä oli yli 200. Koulutus käsitteli murtumien ehkäisyä sekä osteoporoosia ja sen hoitoa. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin ASKO-hanketta, osteopo-

10 roosiyhdistystä kuntoutujan tukena sekä julkistettiin Lahden kaupungin vasta valmistunut osteoporoosipotilasta ja matalaenergisten murtumien sekundaaripreventiota koskeva hoitopolku. Koulutuspäivästä kerättiin kirjallista palautetta osallistujilta ja saatu palaute oli erittäin myönteistä. Kaatumisja osteoporoosiklinikan hankkimien sponsorointisopimusten mukaisesti koulutuspäivien kustannuksista vastasivat erilaiset lääke- ja apuvälineyritykset. Näillä varoilla katettiin myös osa ASKO-hankkeen vastuulla olleista luennoitsijoiden palkkioista. ASKO-ohjaajien koulutuspäivä pidettiin Lahden urheilukeskuksessa Toisen koulutuspäivän aikana tarjottiin perehdytystä ASKO-kurssilla toimiville ohjaajille. Koulutus sisälsi teorialuentojen lisäksi keskustelua sekä työpajatoimintaa. Työpajoja oli kaksi, joista toinen oli suunnattu osteoporoosihoitajille ja lääkäreille ja toisessa fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat saivat opastusta osteoporoosikuntoutujan liikuntaohjaukseen. Osallistujia koulutuksessa oli sosiaali- ja terveystoimesta, liikuntapalveluista ja Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksestä yhteensä 10 henkilöä. Pilottikurssi Lahdessa Hakijoita pilottikurssille rekrytoitiin marras-joulukuun vaihteessa Lahden KAAOS-klinikan ja osteoporoosiyhdistyksen kautta. Hakupaperit lähetettiin postitse kaikille Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen jäsenille, joiden postiosoite on Lahti sekä kaikille viimeisen 10 kuukauden sisällä KAAOSklinikalla osteoporoosidiagnoosin saaneille kuntoutujille. Hakijat täyttivät kaksi lomaketta, joista toinen oli taustatietoja kartoittava hakemus ja lähes samanlainen kuin liiton sopeutumiskurssien hakijoille suunnattu hakulomake. Toinen, IPA-lomake, oli aikuisille suunnattu koetun toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka kartoittaa hakijoiden autonomian ja osallisuuden kokemusta (ks. liite). Hakemuksia ASKO-kurssille tuli määräaikaan mennessä 29 henkilöltä. Kahta hakijaa ei huomioitu valinnassa, koska hakemuksista puuttuivat henkilöiden tunnistetiedot. Kurssilaisten valinta tehtiin lähinnä IPA-lomakkeesta saatujen pisteiden perusteella. Kurssille valittiin 13 henkilöä ja loput hakijat kutsuttiin maaliskuussa 2012 pidettävään Osteoinfopäivään, jonka aikana osallistuja saa sairaanhoitajalta ja fysioterapeutilta tietoa osteoporoosista, sen hoidosta sekä paikkakunnan ammattilais- ja vertaistuen mahdollisuuksista. Lisäksi kolme infopäivään kutsutuista henkilöistä katsottiin olevan laajemman kartoituksen ja tuen tarpeessa. Heidät tullaan kutsumaan KAAOS-klinikalle yksilölliseen kaatumis- ja murtumariskien kartoitukseen, ennen kuin heille harkitaan kutsua tuleville ASKO-kursseille. Ensimmäinen ASKO-kurssi järjestettiin Lahdessa helmi-maaliskuussa Alun perin kurssi oli suunniteltu pidettäväksi jo vuonna 2011, mutta se siirrettiin alkuvuoteen 2012 Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimen toiveesta. Pilotoinnin jälkeen Lahdessa on suunnitteilla pysyviä muutoksia osteoporoosia sairastavien hoitoon ja kuntoutukseen: luusto-infopäivien aloittaminen osteoporoosidiagnoosin saaneille sekä ASKO-kurssin juurruttaminen osaksi hoitoketjua. 4.2 Toimintamallin kehittäminen ASKO-hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon, liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja yhdistämällä kehittää ja toteuttaa sopeutumisvalmennuksen toimintamalli, joka saa aikaan pysyvän muutoksen hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Ensimmäisenä toimintavuonna ASKO-sopeutumisvalmennuskurssin toimintamallia on kehitetty hankkeen asiantuntijaryhmän ja pilottipaikkakunnan asiantuntijoiden kanssa. Toiminta pyritään hankkeen 8

11 aikana vakiinnuttamaan osaksi pilottipaikkakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntapalvelujen ja osteoporoosiliiton jäsenyhdistysten toimintaa. Hankkeen hakuvaiheessa luotiin alustava malli ASKO-sopeutumisvalmennuskurssin toteuttamisesta materiaaleineen. Ensimmäisen vuoden aikana mallia on tarkennettu ja mallia testataan vuoden 2012 aikana. Mallia muokataan tarvittaessa kokemusten ja saadun palautteen perusteella toimivammaksi ja paremmin kuntoutujan tarpeita vastaavaksi. ASKO-kurssin sisältö Tapaamiskertoja on kahden kuukauden ASKO-kurssin aikana yhteensä kuusi ( pv). Tämän lisäksi ovat kuuden ja 12 kuukauden seurantatapaamiset varsinaisen ASKO-kurssin jälkeen. ASKOkurssin ryhmänohjaajana toimii osteoporoosikuntoutujan omahoidon ohjaukseen ja ASKOtoimintamalliin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö. Ryhmänohjaaja on mukana jokaisena kurssipäivänä ja vierailevina ohjaajina ASKO-kurssilla toimivat lääkäri, fysioterapeutti, ravitsemussuunnittelija, sosiaalityöntekijä. Kuva 1. ASKO-kuntoutusmalli. Kouluttajina paikkakunnan/lähialueen sosiaali- terveys- ja liikuntatoimen edustajat, koulutus- ja liikuntatilat paikkakunnalta, alueyhdistys mukana kouluttajana ja vertaistuen tarjoajana 9 Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso ASKO-käsikirja kurssin järjestävälle taholle Kouluttajille ohjauskäsikirjat Koulutus-/opiskelumateriaali kurssilaisille Jatkokäyttöön ASKO-hankkeen yksi tavoite on koota olemassa olevaa tiedon ja materiaalin pohjalta käsikirja avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen toteuttamisen tueksi. Alustavaa ASKO-käsikirjaa on työstetty vuoden 2011 aikana (ks. liite). Käsikirjaan on koottu Stakesin kehittämän hyvien käytäntöjen tunnistamismallin avulla toimivia menetelmiä ja sisältöjä, joiden avulla kursseja voi ohjata samanlaisina ja tasalaatuisina eri paikkakunnilla ja eri kouluttajien toimesta. Käsikirja on koottu yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa ja valmistelussa on ollut mukana sekä ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita ja muita yhteistyökumppaneita. Käsikirja kattaa koulutussisällöt ja kurssimateriaalin. Käsikirjan toimivuutta on testattu pilottikurssilla alkuvuodesta Tämän jälkeen

12 käsikirja ja materiaalit muokataan saatujen seuranta- ja arviointitulosten perusteella viimeiseen muotoonsa ja tuotetaan tallenteet, painotuotteet ja Internet-aineisto. Lisäksi materiaalin muokkauksessa tullaan huomiomaan aikuispedagogiikan näkökulma ohjaajan ja kuntoutujan motivoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Käsikirjaa ja materiaalia tullaan jakamaan siirrettävässä muodossa pilottikursseilla, ASKOn kotisivuilla sekä ammattilaisille. Koulutuspaketti huomioi kuntoutujan sekä eri toimialojen ammattilaisten ja vertaisasiantuntijoiden näkökulmat. ASKO-hankkeen tuotokset tulevat olemaan helposti päivitettäviä ja tulevat jatkamaan elämäänsä muokkautuen aina paikalliset olosuhteet huomioiden. Käsikirja on avainasemassa toimintamallin siirtämisessä eri toimipisteisiin ja juurruttamisessa terveydenhuollon toimintaan valtakunnallisesti. Kuva 2. Hyvien käytäntöjen prosessi. 10 ASKO-käsikirjan sisältö: Kurssin sisältö 1. Tapaaminen: Osteoporoosikuntoutujan omahoidon kulmakivet 2. Tapaaminen: Luusto ja osteoporoosi, lääkehoito ja vitamiinit 3. Tapaaminen: Pysy pystyssä ja sosiaaliturva 4. Tapaaminen: Liikunnasta luuston terveyttä 5. Tapaaminen: Ravinnosta luuston terveyttä 6. Tapaaminen: ASKO-kurssin päätös, tavoitteiden tarkentaminen, seuranta, kurssijuhlat 7. Tapaaminen: 6 kk:n seurantakerta 8. Tapaaminen: 12 kk:n seurantakerta Liikuntatuokioita (liikunnallinen osio on toteutettu jokaisella tapaamiskerralla)

13 Hankkeen aikana suunnitellaan ASKO-toimintamallin siirtämistä vai jalkauttamista eri paikkakunnille ja juurruttamista terveydenhuollon toimintaan valtakunnallisesti. ASKO-käsikirjan ja muiden materiaalien avulla sopeutumisvalmennuskurssia voi toteuttaa samalla toimintamallilla valtakunnallisesti eri paikkakunnilla. Koulutuspaketti huomioi kuntoutujan sekä eri toimialojen ammattilaisten ja vertaisasiantuntijoiden sekä aikuisen motivoinnin ja oppimisen näkökulmat Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ja projektin vaikutuksista Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on ollut onnistunut hankkeen aloituksen viivästymisestä huolimatta. Hanke on käynnistynyt hyvin ja toimintavuodelle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmät on nimitetty ja ne ovat kokoontuneet ja työskennelleet vuoden aikana tavoitteiden saavuttamiseksi. Valittu osa-aikainen projektipäällikkö on vastannut hankkeen käytännöntoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Projektipäällikkö on koonnut yhteen ohjausja asiantuntijaryhmän työskentelyn tuloksia ja ohjannut Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa projektia tavoitteiden suuntaan. Hankkeen pilotointi käynnistyi hyvin ja Lahden kaupungin sosiaali- ja terveys- ja liikuntatoimen kanssa yhteistyö on ollut onnistunutta. Yhteistyössä on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen edustajille, suunniteltu pilottikurssin sisältöjä ja valittu kurssin osallistujat. Aiemmin suunnitellusta poiketen pilottikurssi järjestettiin vasta alkuvuodesta Kursseja varten on koottu alustava ASKO-käsikirja, joka pohjautuu aiemmin Osteoporoosiliitossa käytössä olleisiin toimiviksi osoittautuneisiin koulutussisältöihin ja toimintamalleihin sekä hankkeen asiantuntijaryhmän kokoamiin materiaaleihin. Käsikirjaa on testattu pilottikurssilla ja sitä tullaan muokkaamaan kokemusten ja saadun palautteen perusteella jatkossa. Hankkeen vaikutukset tulevat olemaan sekä taloudellisia ja toiminnallisia että elämänlaadullisia. Avomuotoinen kurssitoiminta säästää resursseja, koska majoituskustannuksia ei synny. Laadukkaan sopeutumisvalmennuksen järjestämisellä taas on hyvinkin suuria kustannusvaikutuksia, sillä sen seurauksena voi muun muassa lonkkamurtumien määrä vähentyä ja hoitokustannukset pienentyä. Avomuotoinen lähellä kotipaikkakuntaa toteutettava sopeutumisvalmennus takaa osteoporoosiin sairastuneelle helpomman saavutettavuuden. Kerrallaan lyhyempikestoiseen valmennukseen on matalampi kynnys osallistua. Kehitettävässä mallissa sopeutumisvalmennus järjestetään yhteistyössä paikallisen julkisen sosiaalija terveydenhuollon sekä liikuntapalveluiden kanssa. Tämän johdosta valmennus nivoutuu kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja sairastuneen hoitopolkua. Samalla paikallisen sosiaali- ja terveys sekä - liikuntatoimen osaaminen lisääntyy. Lisäksi lähipiirillä on mahdollisuus osallistua kurssille ja saada tietoa sairaudesta ja omahoidosta sekä kuulla sairastuneiden kokemuksia. Tämä edesauttaa koko perheen sopeutumista sairastumiseen ja mahdollistaa entistä paremman omahoidon. Kaiken kaikkiaan avomuotoisuus tukee sopeutumista internaattimuotoista toimintaa paremmin ja lisää näin ollen olennaisesti sairastuneiden hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua.

14 12 6 Katsaus tulevaan Visuaalinen ilme ASKO-hankkeelle tullaan luomaan yhtenäinen visuaalinen ilme ja oma logo, joita käytetään kaikissa tiedotus- ja muissa materiaaleissa yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi ja tunnettavuuden varmistamiseksi. Visuaalisen ilmeen työstäminen on aloitettu vuoden 2012 alussa. Materiaalit Ensimmäisen ASKO-kurssin aikana ja välittömästi sen jälkeen kootaan kertynyt arviointitieto, jonka perusteella ASKO-kurssin sisältöä, käsikirjaa ja materiaaleja muokataan sekä huomioidaan erityisesti ohjaamisen metodiikka ja pedagoginen näkökulma. Vuonna 2012 pilotoinnin toisessa vaiheessa toinen ja kolmas ASKO-kurssi toteutetaan muokattuna ja räätälöitynä toisille pilottipaikkakunnille, jotka valitaan alkuvuodesta. Pilotointien jälkeen käsikirja ja materiaalit tullaan muokkaamaan lopulliseen muotoonsa ja niistä tuotetaan tallenteet, painotuotteet ja Internet-aineisto. Käsikirjaa ja materiaalia tullaan jakamaan ASKO-hankkeen kotisivuilla sekä ammattilaisille siirrettävässä muodossa. Seuraavat pilottikurssit Seuraaviin pilottikursseihin liittyvien yhteistyökumppanien kartoittaminen aloitettiin lokakuussa niillä paikkakunnilla, joissa on Osteoporoosiyhdistys tai sen toimiva paikallisosasto. Lokakuun aikana lähestyttiin sähköpostiviestillä kaikkien em. paikkakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtohenkilöitä sekä lähetettiin tiedote asiasta kullekin paikalliselle Osteoporoosiyhdistykselle. Kartoittamista on jatkettu vuoden alussa sopivien paikkakuntien löytämiseksi. Vuoden 2012 jälkeen Ensimmäisen toimintavuoden perusteella ASKO-sopeutumisvalmennusta pidetään toimivana mallina, jonka levitystä ja sisällön kehittämistä tulee jatkaa. Uuden toimintamallin rakentaminen ja perusteellinen testaaminen vaatii aikaa. Aikaa vaatii ennen kaikkea täysin uudenlaisen toimintamallin levittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Levittämiseen ja juurruttamiseen tullaankin hakemaan jatkorahoitusta vuoden 2012 jälkeen.

15 13 Kirjallisuusluettelo Ahola A Koettu terveys on myös inhimillistä pääomaa. Hyvinvointikatsaus 4/2005. Survey Laboratorio. Tilastokeskus. Deakin T. A., McShane C. E., Cade J. E., Williams R Group based training for self-management strategies in people with type 2 diabetes mellitus. (Intervention review). Published in Issue 1, Review content assessed as up-to-date: 27 February Published by John Wiley & Sons, Ltd. ETENE Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene julkaisuja 1. STM. Valtioneuvosto. Haynes R. B., Ackloo E., Sahota N., McDonald H. P., Xiaomei Yao Interventions for enhancing medication adherence. THE COCHRANE COLLABORATION. Published by John Wiley & Sons, Ltd. Honkanen, Risto, Luukinen, Heikki, Lüthje, Peter, Nurmi-Lüthje Ilona ja Palvanen Mika Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kaila A. & Kuivalainen L. Potilasohjaus vaikuttavammaksi. Artikkeli. IMPAKTI 6/2007. Finohta. Karttunen J Ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuotta täyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja D. lääketiede 456. Lonkkamurtuma Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 Lüthje P., Nurmi-Lüthje I., Kaukonen J., Tanninen S., Naboulsi H. & Kataja M Lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkitys toteutuu huonosti. Suomen Lääkärilehti 2007; 37: Länsipuro L MEM=matalaenergisten murtumien projektiraportti Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Mänty, Minna, Sihvonen, Sanna, Hulkko, Terhi ja Lounamaa, Anne toim Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 29/2007. Helsinki. Mäntyranta T., Kaila M., Varonen H., Mäkelä M., Roine R. & Lappalainen J Hoitosuositusten toimeenpano. Käypä hoito -suosituksista käytäntöön. Suomalainen lääkäriseura Duodecim Osteoporoosi Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Piirtola, Maarit FRACTURES IN OLDER PEOPLE incidence, predictors and consequences. Institute of Clinical Medicine, Department of Family Medicine. Annales Universitatis Turkuensis D 966. Pitkälä K, Savikko N & Routasalo P Kuntoutuspolun solmukohtia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tutkimusraportti no 10. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus. Saarijärvi.

16 Rickheim P. L., Weavwér T. W., Flader J. L. & Kendall D. M Assesment of group versus individual diabetes education. A randomized study. Diabetes Care, volume 25, number 2, February Roilas H Geriatrisen päiväkuntoutuksen vaikuttavuus. Väitöskirja. Kansanterveystieteen ja yleislääketieteenlaitos. Kuopion yliopisto. Sund Reijo, Juntunen Merja, Lüthje Peter, Huusko, Tiina, Mäkelä Matti, Liski Antti ja Häkkinen Unto PERFECT Lonkkamurtuma. Hoitoketjujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla. Verkkojulkaisu 18/2008. Stakes: Helsinki. STM Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki. Sund, Reijo, Juntunen, Merja, Lüthje Peter, Huusko, Tiina ja Häkkinen, Unto Monitoring the performance of hip fracture treatment in Finland. Annals of Medicine, 2011; 43(Suppl 1): S39 S46. Suomen Osteoporoosiliitto ry Osteoporoosin ja kaatuilun aiheuttamien murtumien ehkäisyn, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Kansallinen toimenpideohjelma vuosille Ström, O. & Borgström, F. & Kanis, John A. & Compston, Juliet & Cyrus, Cooper & McCloskey, V & Jönsson B Osteoporosis: burden, health care provision and opportunities in the EU. A report prepared in collaboration with the International Osteoporosis Foundation (IOF) and the European Federation of Pharmaceutical Industry Associations (EFPIA). Arch Osteoporos. Copyright: International Osteoporosis Foundation and National Osteoporosis Foundation Vaapio S Elämänlaatu ja iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Painosalama oy. Turku. Vuorisalmi, M Examining self-rated health in old age - methodological study of survey questions. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis; Tampere University Press. 14

17 15 Liitteet Liite 1 Viestintäsuunnitelma Liite 2 Seuranta- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Hakulomakkeet pilottikurssille a) Sopeutumisvalmennus ASKO-kurssihakemus b) IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Liite 4 ASKO-käsikirja

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä 19.5.2015 Tampere AJANKOHTAISET TERVEISET LUUSTOLIITOSTA Luustoliitto Ammattilaisille hyödynnettäväksi Ajankohtaista Pauliina Tamminen Luustoneuvoja-projektipäällikkö

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Sairaanhoitajapäivät, Helsinki 17.3.2011 24.10.2011

Lisätiedot

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017

Eloisa ikä. RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 Eloisa ikä RAY:n avustusohjelma ikäihmisten hyvän arjen puolesta 2012 2017 1 Eloisa ikä ikäihmisten avustusohjelma RAY:n avustusohjelmassa tuetaan yli 60-vuotiaita ikäihmisiä eri elämänvaiheissa ja elämän

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat

Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä Koppi-kuntoutusseminaari 16.11.2016 Mikko Toivanen osaamiskeskuksen päällikkö, työ- ja toimintakykyetuudet 1 Kela kuntoutuksen kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry

Opastava-hanke Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke 23.4.2013 Virpi Vepsäläinen Projektikoordinaattori, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry OPASTAVA-hanke pähkinänkuoressa Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus

Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Aikuisen epilepsiaa sairastavan ohjaus Mervi Pöntinen neurologian poliklinikka/ PHKS Epilepsiahoitaja toimii hoitotyön asiantuntijana moniammatillisessa työryhmässä vastaten omalta osaltaan epilepsiaa

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Harvinaiset-verkosto

Harvinaiset-verkosto Harvinaiset-verkosto verkosto Mitä aukkoja harvinaissairaan palveluissa? Hanna Eloranta varapuheenjohtaja Harvinaiset-verkosto 20 jäsenyhteisöä, joiden toiminnassa on edustettuina useita harvinaisia sairaus-

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019

Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 1 Tules-kurssit ja Tules-avokurssit 2016-2019 Tuleskurssit ja avokurssit 2016-2019 2 KEHITTÄMISTYÖN TAUSTA Kelan rahoittaman TULES- eli tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksen standardien kehittämistä

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen työnjako

Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sopeutumisvalmennuksen työnjako Sari Miettinen Projektipäällikkö, vastaava tutkija (TtT) Vastuuyliopettaja Hyvinvointiosaamisen yksikkö Hämeen ammattikorkeakoulu Lähtökohtia Hankkeen kohteena nykytilan

Lisätiedot

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko

Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016. STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Harkinnanvarainen kuntoutus kolmivuotiskaudella 2014 2016 STM 24.4.2013 Kuntoutuspäällikkö Tiina Huusko Kuntoutujat sairauksittain 1990 2012 2 Kuntoutujien lukumäärä 100 asukasta kohti maakunnittain 2012

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Vanhusneuvoston työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Vanhusneuvoston työkokous 5.10.2015 Saara Bitter LÄÄKÄRI Muistilääkäri on muistisairauksiin perehtynyt lääkäri, tavallisimmin geriatri, neurologian tai psykogeriatrian erikoislääkäri. Hän toimii

Lisätiedot

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena

Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Diabetesyhdistykset omahoidon tukena Järjestösuunnittelija Kati Multanen, Suomen Diabetesliitto ry Puheenjohtaja Saija Hurme, Loimaan Seudun Diabetesyhdistys ry Dehko-päivät 31.1.2011 Omahoidon tuki yhteistyö

Lisätiedot

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön kehittämishanke

Lisätiedot

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET

SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET SEURATUKI JA ESR -AVUSTUKSET Järjestöpäivät Rantasipi Aulanko, Hämeenlinna Kulttuuriasiainneuvos Mirja Virtala 24.9.2008 Opetusministeriön liikuntayksikkö OPETUSMINISTERIÖ 1 ESR VALTAKUNNALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA

Lisätiedot

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Hankkeen esittely Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke 2011-2013 Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan Kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.

Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1. Mitä uutta Kelan kuntoutuksen kehittämisessä? Hanna Pakkala Pääsuunnittelija, Kuntoutusryhmä, Työ- ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus 21.1.2016 Kelan rooli kuntoutuksen kehittämisessä Kelalla lakisääteinen

Lisätiedot

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut Ikääntyvien varhainen tuki Vanhuspalvelulaki: Hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon Hyvästi jää, on vaikeaa nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa, kun kevät saapuu nauraen - Arto Sotavalta - -toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon 9.4.2015 KKE - ohjausryhmä SAATTAEN - hankkeen yhteiset

Lisätiedot

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista

Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista 1 Yhteenveto Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. kuntaryhmän itsearvioinnista Luumäki, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale (EKSOTE), Kouvola, Lahti, Pieksämäki, Valkeakoski Voimaa vanhuuteen -ohjelman 3. ryhmän

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan

Hankekuvaus Hankkeen osa-alueet ympärivuorokautista Koordinoivan toiminnan Hankekuvaus Hanke Turvallisuus kotona vuorokauden ympäri alkoi elokuussa 2010. Kaksivuotinen hanke on Kristiinankaupungin oma ja sen osarahoittajana toimii Pohjanmaan liitto. Hankkeen pääasiallisena kohderyhmänä

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä

Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Terveyskeskusten ja sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari 18.10.2012 Terveyden edistäminen osana terveydenhuollon laatutyötä Veikko Kujala ja Leea Järvi, Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1

Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Kehittämis- ja juurrutussuunnitelma Voimaa vanhuuteen -ohjelman kunnille 1 Paikallinen Voimaa vanhuuteen -hanke Kehittämistyön päämäärä kunnassa Iäkkäiden liikkumiskyky ja kotikuntoisuus säilyy, kun toimintakykyä

Lisätiedot

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin

Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin 1 Monitoimijayhteistyöllä uusiin haasteisiin Pisara koordinaatio Oulun kaupunki Projektijohtaja Koordinaattori Minna Angeria Vastuullinen johtaja Keijo Koski 29.4 2010 Hymykin on herkässä kun on kumppani

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011

Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.4.2011 SOVATEK-SÄÄTIÖ julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintaorganisaationa Toimitusjohtaja Jussi Suojasalmi SOVATEK-SÄÄTIÖ S osiaalipalvelu O sallistaminen, ohjauspalvelu

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Terveyden edistäminen MIKSI PPSHP PANOSTAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN? Sairastavuutemme on korkea maakunnassamme on terveyseroja palvelujen

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital

STM:n asiantuntijaryhmän toiminta ja. toimintasuunnitelma Professor,University of Tampere. University Hospital STM:n asiantuntijaryhmän toiminta 2007-2009 ja toimintasuunnitelma 2010-2012 Seppo Soimakallio Professor,University of Tampere Head of Department,Tampere University Hospital 19.1.2010 Asiantuntijaryhmän

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)?

2. Mihin avomuotoisen ryhmäkuntoutuksen palveluista osallistuit työntekijänä kuluneen lukukauden aikana (kevät 2012)? 1 TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen ja keväällä 2012 päättyvän moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista palvelujen toteuttajien näkökulmasta. Kaikki

Lisätiedot

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)

TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus

Lisätiedot

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa

Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Miten rakentaa varhaisen tuen malli? Askeleet kohti sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden hallintaa Elon työhyvinvointipalvelut 1 Mallin rakentamisen askeleet 1. Yrityksen johto päättää sitoutua

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot