ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille ( )

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille (2011 2012)"

Transkriptio

1 ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosikuntoutujille ( ) Väliraportti vuodesta 2011 Huhtikuu 2012 Suomen Osteoporoosiliitto ry

2 SISÄLLYS Johdanto Projektin tarve ja tarkoitus Ostoporoosi kansanterveysongelmana Murtumien ja kaatumisen ehkäisy, ryhmäkuntoutuksen vaikutukset Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennusta vuodesta Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin hallinnointi Talous Tiedotus Seuranta ja arviointi Projektin tulokset Projektin toiminta vuonna Toimintamallin kehittäminen Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ja projektin vaikutuksista Katsaus tulevaan Kirjallisuusluettelo Liitteet... 15

3 1 Johdanto Vuonna 2011 Suomen Osteoporoosiliitossa käynnistyi Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamana ASKO Avomuotoisen sopeutumisvalmennustoiminnan kehittämishanke osteoporoosia sairastaville. Hankkeen tavoitteena on edistää kansalaisten hyvinvointia lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon, liikuntatoimen sekä kolmannen sektorin yhteistyötä ja yhdistämällä näiden voimavaroja. Näin saadaan aikaan pysyvä muutos hyvinvointipalvelujen rakenteissa niin, että osteoporoosia sairastavien henkilöiden kokonaisvaltainen elämänmuutos tulee mahdolliseksi. Tavoitteeseen päästään kehittämällä osteoporoosikuntoutujien omalla tai lähipaikkakunnalla tarjottavan avo- ja ryhmämuotoisen sopeutumisvalmennuskurssin toimintamalli. Toimintamallin mukaan toteutetun kurssin myötä kurssille osallistuneiden kuntoutujien toimintakyky ja hyvinvointi lisääntyvät sekä he ja heidän lähipiirinsä voimaantuvat selviytymään arkielämän haasteista. Yhteistyötä lisäämällä ja voimavarat yhdistämällä vertaistoimijoille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ja liikuntapalvelujen ammattilaisille syntyy selkeä kuva ja yhteinen saumaton toimintamalli siitä, miten menetellä osteoporoosikuntoutujan omahoidon tukemiseksi. ASKO-toimintamalli vahvistaa osteoporoosikuntoutujan elämänhallintaa ja tukee hänen omahoitoaan.

4 2 1 Projektin tarve ja tarkoitus 1.1 Ostoporoosi kansanterveysongelmana Osteoporoosi on kansanterveydellinen ongelma sekä Suomessa että muualla Euroopassa. Suomessa osteoporoosia tai sen esiastetta osteopeniaa sairastaa arviolta yhteensä noin ihmistä. Erityinen haaste osteoporoosi on ikääntyville ihmisille, joilla on muitakin toimintakyvyn alenemiseen johtavia sairauksia. Heikentynyt toimintakyky altistaa kaatumistapaturmille. Erilaiset murtumat, kuten lonkkamurtumat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä ja lisäävät yhteiskunnallisia kustannuksia. Murtumat taas alentavat toimintakykyä entisestään. Kaatumisen aiheuttamista murtumista kustannusvaikutuksiltaan merkittävin on lonkkamurtuma, joita esiintyy Suomessa vuosittain noin 7000 kappaletta. Vuonna 2007 pelkästään tämän murtuman kokonaishoitokustannukset olivat arviolta 136 miljoonaa euroa. Yli 75-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä tulee kasvamaan arviolta 14 %:iin vuoteen 2030 mennessä ja ennusteiden mukaan tulevina vuosina lonkkamurtumien kokonaismäärä tulee nousemaan kaksin- tai kolminkertaiseksi. Lonkkamurtuman Käypä hoito -suosituksen mukaisesti lonkkamurtuman ehkäisyssä tulee kiinnittää huomiota osteoporoosin ehkäisyyn ja hoitoon sekä kaatumisten ehkäisyyn. Lonkkamurtumia ehkäisemällä vaikutetaan inhimillisten kärsimysten ja kustannusten vähenemisen lisäksi lonkkamurtumien komplikaatioista johtuvien ennenaikaisten kuolemien vähenemiseen. 1.2 Murtumien ja kaatumisen ehkäisy, ryhmäkuntoutuksen vaikutukset Kuntoutus on osa hyvää hoitoa ja sairauden pahenemisen ja uusiutumisen ehkäisyä. Osteoporoosia ja osteoporoosimurtumia sairastavien hyvän hoidon, työ- ja toimintakyvyn säilyttämisen ja sairauden ennusteen kannalta on tärkeää, että potilas tuntee sairautensa. Lisäksi kuntoutujan on hyvä tuntea osteoporoosin hoito sekä elämäntavat, joilla on mahdollista ehkäistä osteoporoosin haitat ja tilanteen paheneminen. Kuntoutujan kannalta on tärkeää lisäksi pyrkiä estämään kaatumistapaturmia sekä yleensä murtumien syntymistä. Samaa sairautta sairastavien antama vertaistuki kuntoutuksen toteutuksessa on merkittävä. Tutkimukset ovat osoittaneet ryhmäkuntoutuksen olevan yhtä tehokasta kuin yksilöohjauksenkin. Ryhmäkuntoutusten on todettu parantavan osallistujien elämänlaatua ja toimintakykyä sekä sitouttaneen heitä hoitoon. Lisäksi ryhmämuotoinen toiminta on kustannustehokasta. Osteoporoosin hoidossa on olennaista, että kuntoutus on osa hoitoa heti alusta alkaen. Alun tiiviin kuntouttavan hoitojakson jälkeen moni potilas tarvitsee täydentävää ja ylläpitävää kuntoutusta. Tällaisen kuntoutuksen järjestäminen ei ole vielä saanut vakiintunutta, koko maan kattavaa järjestelmää, vaan se on ollut ja on edelleen lähes yksinomaan Suomen Osteoporoosiliiton Rahaautomaattiyhdistykseltä saaman avustuksen varassa järjestämää sopeutumisvalmennusta. 1.3 Suomen Osteoporoosiliiton sopeutumisvalmennusta vuodesta 2001 Osteoporoosi on diagnostisoituna sairautena nuori. Vuonna 1993 Kansaneläkelaitos määritteli osteoporoosin sairaudeksi, joka voidaan diagnostisoida ja jota voidaan hoitaa, mutta Kelan järjestämän kuntoutuksen rahoitus on lopetettu. Sen sijaan Suomen Osteoporoosiliitto ja sen edeltäjä Suomen Osteoporoosiyhdistys on kehittänyt ja organisoinut vuodesta 2001 lähtien sopeutumisvalmennusta

5 osteoporoosia sairastaville. Rahoitus toimintaan on tullut Raha-automaattiyhdistykseltä aluksi projektimuotoisena ja myöhemmin kohdennettuna toiminta-avustuksena. Sopeutumisvalmennusta on järjestetty kurssimuotoisena laitoskuntoutuksena. Kurssien määrä on vakiintunut kolmeen tai neljään vuosittain järjestettyyn kuusipäiväiseen internaattikurssiin, joita on pidetty vuosien aikana yhteensä 35. Kurssien rinnalla on järjestetty myös ensitietopäiviä, jotka ovat hiljattain diagnoosin saaneille suunnattuja yhden päivän mittaisia koulutuksia. Näitä on järjestetty vuoden 2011 loppuun mennessä yhteensä 26. Hyvät kokemukset ensitietopäivistä ovat herättäneet ajatuksen avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen järjestämisestä entistä laajempana kokonaisuutena ja laajemmalle kohderyhmälle. Lisäksi laitosmuotoisen sopeutumisvalmennuksen käyneet ovat toivoneet jatkokursseja, joilla voitaisiin kerrata opittua ja kysyä uusia esiin tulleita omahoitoon liittyviä asioita. Sopeutumisvalmennuskurssi on monelle ainoaksi jäävä tilaisuus saada tietoa sairaudesta, sen hoidosta ja kaatumistapaturmien ehkäisystä sekä saada vertaistukea. Osteoporoosi on pitkäaikaissairaus, joka vaatii myös lähiympäristön tukea sekä yhteiskunnan panosta ja terveydenhuollon kumppanuutta säännöllisen omahoidon tuen tueksi. Suomen Osteoporoosiliitto päätti ASKO-hankkeen avulla laajentaa sopeutumisvalmennusta nykyisestä pienen ryhmän palvelusta laajempaan mittakaavaan. Kurssilaisten majoituskustannukset poistamalla ja internaattimuotoisesta toiminnasta luopumalla voitaisiin tarjota sopeutumisvalmennusta nykyistä suuremmalle ryhmälle. Lisäksi sopeutumisvalmennuksen järjestäminen lähellä kotia mahdollistaisi myös lähipiirin osallistumisen ja verkostoitumisen paikallisten sidosryhmien kanssa. 3 2 Projektin kohderyhmä ja tavoitteet Projektin kohderyhminä ovat: Kuntoutujat eli osteoporoosia sairastavat henkilöt Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja vertaisasiantuntijat yhdistyksissä Ammattilaisasiantuntijat sosiaali- ja terveydenhuollossa ja liikuntatoimessa Välillisenä kohderyhmänä ovat yhteiskunnan hyvinvointipalvelujen (sosiaali- ja terveydenhuolto, liikuntapalvelut) palvelurakenteet, joita kehittämällä kuntoutuja saa tarvitsemansa palvelut ja tuen sairauteensa Projektin tavoitteet ovat: ASKO-hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon, liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja yhdistämällä kehittää ja toteuttaa sopeutumisvalmennuksen toimintamalli, joka saa aikaan pysyvän muutoksen hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Tämän toimintamallin mukaan toteutettu sopeutumisvalmennus tukee pitkäaikaissairaan omahoitoa, osteoporoosia sairastavien henkilöiden toimintakyvyn ylläpitoa ja mahdollisuuksia jatkaa itsenäistä elämää omassa kodissa mahdollisimman pitkään. Kokonaisvaltainen elämänmuutos tulee mahdolliseksi, ja näin voidaan estää osteoporoosista aiheutuvien komplikaatioiden esiintymistä ja edistää kansalaisten hyvinvoinnin lisääntymistä.

6 4 ASKO-hankkeen myötä: Sopeutumisvalmennustoiminnan tarjonta osteoporoosia sairastaville henkilöille lisääntyy. Vertaistuen mahdollisuudet osteoporoosia sairastaville henkilöille lisääntyvät. Terveydenhuollon toimijat, liikuntapalvelujen henkilöstö sekä vapaaehtoistyöntekijät voimaantuvat osteoporoosia sairastavan henkilön omahoidon tukijana. Julkisen palvelun sekä kolmannen sektorin toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy osteoporoosia sairastavien henkilöiden elämänlaadun parantamiseksi; sopeutumisvalmennus tukee elämänhallintaa. Pilottipaikkakuntien osteoporoosiyhdistykset saavat tukea vapaaehtoistyön toteuttamiseen sekä vertaisasiantuntijat saavat eväitä oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi. Kuntoutustoimet kohdentuvat oikeaan kohderyhmään, toteutettavaksi oikeaan aikaan, vaikuttavalla menetelmällä. Yhteistyömahdollisuudet kunnan eri hallinnonalojen ja järjestötoiminnan välillä lisääntyvät. ASKO-kurssista tulee tuote joka leviää ja juurtuu valtakunnan laajuisesti. Osteoporoosiliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta kehittyy monimuotoisemmaksi, kun yhteistyömahdollisuudet liiton ja sen jäsenyhdistysten sekä julkisen sektorin toimijoiden välillä lisääntyvät. Liiton jäsenyhdistysten rooli kehittyy ja yhdistysten toimijat saavat tukea vertaistuen organisointiin. Näin myös yhdistysten tarjoama vertaistuki kehittyy entistä keskeisemmäksi yhdistysten toimintamuodoksi. 3 Projektin hallinnointi Hankkeen käynnistyttyä Suomen Osteoporoosiliiton hallitus nimitti hankkeelle ohjausryhmän, joka toimii projektipäällikön tukena sekä seuraa hankkeen edistymistä. Ohjausryhmän jäsenet ovat: Kolimaa Maire, Suomen Osteoporoosiliitto ry:n hallituksen 1. varapj., neuvotteleva virkamies, STM, ohjausryhmän pj Holm Ansa, toiminnanjohtaja, Suomen Osteoporoosiliitto ry Huusko Tiina, kuntoutuspäällikkö, KELA Nurmi-Lüthje Ilona, START- keskuksen päällikkö, Kouvola Seuna Leila, avoterveydenhuollon ylilääkäri, Kerava Lindberg Anne, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry, esittelijä-sihteeri Hankkeelle on nimitetty myös asiantuntijaryhmä, joka on ohjausryhmän vahvistama. Asiantuntijaryhmän jäsenten tehtävänä on olla projektipäällikön apuna rakentamassa kurssin sisältöä ja koulutusja ohjausmateriaalia, toimien oman erityisosaamisensa sisällön asiantuntijoina.

7 5 Asiantuntijaryhmän jäsenet ovat: Luusto ja osteoporoosi, lääketieteen näkökulma o Ari Rosenvall, Osteoporoosiklinikka, Mehiläinen Liikunta ja kaatumisen ehkäisy, kaatumisen pelko o Maarit Piirtola, tutkija, UKK-instituutti, asiantuntijaryhmän pj. o Iiris Salomaa, fysioterapeutti, Lahden KAAOS-klinikan projektikoordinaattori o Kitty Seppälä, fysioterapeutti, Terveystieteen maisteri Ravitsemus o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry o Taija Puranen, suunnittelija, ravitsemustieteilijä, Suomen muistiasiantuntijat ry o Kirsti Uusi-Rasi, dosentti, UKK instituutti Sosiaaliturva o Riitta Saksanen, kuntoutussosiaalityöntekijä, projektipäällikkö, Invalidiliitto o Sari Hiitikka, sosiaalipalveluohjaaja, Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Surutyö, motivointi, osteoporoosikuntoutuja omahoidon asiantuntijana; (onnistumiset, vastoinkäymiset, ym.), ryhmäsopeutumisvalmennus o Anne-Päivi Kivistö, ryhmätyöntekijä, psykodraamaohjaaja CP, fysioterapeutti, Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus o Ritva-Liisa Aho, Kanta-Hämeen Osteoporoosiyhdistys pj, Suomen Osteoporoosiliitto ry:n hallitus o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry Osteoporoosiyhdistys omahoidon tukena o Anna-Liisa Mäkiaho, Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistys pj o Eila Salonen, Päijät-Hämeen osteoporoosiyhdistys siht. Erikoissairaanhoidon osteoporoosihoitajan näkemys; osteoporoosikuntoutujan omahoito, ryhmänohjaus o Liisa Ritakallio, osteoporoosihoitaja, kuntoutusohjaaja, Lohjan sairaala o Mirja Venäläinen osteoporoosihoitaja, Keski-Suomen keskussairaala o Helena Naboulsi, osteoporoosihoitaja, Päijät-Hämeen keskussairaala, Lahti o Anne Lindberg, projektipäällikkö, ASKO-hanke, Suomen Osteoporoosiliitto ry Vuonna 2011 asiantuntijaryhmä kokoontui kaksi kertaa: järjestäytymis- ja työskentelyn aloittamiskokoukseen sekä materiaalikokoukseen. Puheenjohtaja Maarit Piirtolan johdolla ryhmän työskentely sujui erinomaisesti. Asiantuntijat työstivät koulutusten sisältöjä ASKO-kurssin ohjaajille kurssin eri osa-alueista. Alustava ASKO-kurssilla käytetty materiaali oli valmis vuoden 2011 lopussa. Seuraavan kerran asiantuntijaryhmän on tarkoitus kokoontua toukokuussa 2012, jolloin kurssin sisältö ja materiaalit on kertaalleen testattu ja arvioitu. Saatujen kokemusten ja palautteen perusteella materiaalia kehitetään edelleen. Projektipäällikkönä toimi Anne Lindberg Hankkeesta vastasi osa-aikainen projektipäällikkö. Hänen viikkotyöajastaan meni 2,5 päivää hankkeen koordinointiin ja käytännön toimenpiteisiin. Lisäksi projektipäällikkö toimi Suomen Osteoporoosiliiton luustoneuvojana 1,5 päivänä viikossa. ASKO-hanke käynnistyi projektipäällikön aloitettua työsuhteensa toukokuun 2011 alussa. Alkuvaiheessa työ painottui suunnitteluun, verkostojen luomiseen, ohjausryhmän ja asiantuntijaryhmän työn käynnistykseen sekä neuvotteluihin vaihtoehtoisten pilottipaikkakuntien kanssa. Pilottipaikkakunnan

8 varmistuttua ja asiantuntijaryhmän käynnistyttyä työ alkoi kohdentua aiempaa enemmän pilottikurssin organisointiin ja materiaalisuunnitteluun. 3.1 Talous Raha-automaattiyhdistys myönsi hankkeelle vuodelle 2011 Ci-projektiavustusta euroa (kehittämishankeavustus). Vuoden 2011 lopussa hankkeen kulut olivat ,11 euroa. Suurimmaksi osaksi projektin kulut koostuivat palkka- ja hallinnointikuluista. Vuoden 2011 talousarvio oli selkeästi ylimitoitettu hankkeen aloituksen viivästymisen vuoksi. Hankkeen aloitus viivästyi alun perin suunnitellusta vuoden 2011 alusta useita kuukausia ja hanke alkoi varsinaisesti toukokuun alussa, jolloin osa-aikainen projektipäällikkö aloitti työnsä. Lisäksi hyvin ja laajalla rintamalla sujunut yhteistyö Lahden kaupungin kanssa on vienyt oman aikansa muun muassa koulutusten järjestämisen muodossa. Näin ollen ensimmäisen pilotointikurssin järjestäminen siirtyi vuodelle Tämä vaikutti olennaisesti kuluylijäämän muodostumiseen. 3.2 Tiedotus Tiedotuksella on olennainen rooli hankkeessa. Hankkeesta on laadittu erillinen alustava viestintäsuunnitelma (ks. liite). Tietoa levitetään niin järjestön sisällä kuin ulkopuolellekin. Ensimmäisenä toimintavuonna viestintäkanavina on käytetty jäsenkirjeitä, www-sivuja, sähköpostia, tiedotteita, koulutuspäiviä ja seminaareja. Osteoporoosiliiton hallitus, ohjausryhmä ja pilottikumppani ovat saaneet tietoa hankkeen edistymisestä hallituksen, ohjasryhmän ja asiantuntijaryhmän kokouksissa. Vuonna 2012 kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota ulkoiseen viestintään hankkeen sisällön muovautumisen myötä. Lisäksi hankkeelle tullaan luomaan yhtenäinen visuaalinen ilme ja oma logo, joita käytetään kaikissa tiedotusmateriaaleissa yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi ja tunnettavuuden varmistamiseksi. Hankkeen aikaisesta tiedottamisesta vastaa projektipäällikkö. Viestinnän kohderyhmät vuonna 2011: Suomen Osteoporoosiliiton liittokokous Suomen Osteoporoosiliiton hallitus Raha-automaattiyhdistys Ohjausryhmä Asiantuntijaryhmä Suomen Osteoporoosiliiton jäsenyhdistykset ja yhteistyökumppanit valtakunnallisesti Pilottipaikkakuntien toimijat ja yhteistyökumppanit Pilottipaikkakuntien ulkoinen tiedottaminen (mm. sairastuneet ja läheiset) Kunnat, sairaanhoitopiirit, joiden kanssa on käyty alustavia neuvotteluja pilotoinnin osalta Hankeyhteistyökumppanit 3.3 Seuranta ja arviointi Seuranta ja arviointi ovat kiinteä osa hanketta ja niiden avulla seurataan hankkeen etenemistä, alkuperäisten tavoitteiden toteutumista sekä kehitetään toimintaa toivottuun suuntaan tavoitteiden toteuttamiseksi ja kohderyhmän tarpeisiin vastaamiseksi. Seurannan ja arvioinnin kohteena on myös hankkeen aikataulu, talous, viestintä ja raportointi. 6

9 Hankkeen toteutumista seuraavat Osteoporoosiliiton hallitus, hankkeen ohjausryhmä, Rahaautomaattiyhdistys, Osteoporoosiliiton toiminnanjohtaja ja hankkeen projektipäällikkö. Seurannassa ja arvioinnissa tehdään yhteistyötä kurssipaikkakuntien toimijoiden ja muiden ammattilaisten kanssa. Projektipäällikkö raportoi toiminnasta Osteoporoosiliiton hallitukselle kokousten yhteydessä ja tarvittaessa useammin. Ohjausryhmälle raportoidaan hankkeesta lähes kuukausittain. Tilitoimisto tekee raportit talouden toteutumisesta kuukausittain. Raporttien perusteella projektipäällikkö seuraa yhdessä Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa hankkeen talouden toteutumista. Samoin toiminnanjohtaja käy projektipäällikön kanssa viikoittain keskustelua hankkeen etenemisestä ja riskien hallinnasta. Hankkeessa tullaan suorittamaan sekä prosessi- että vaikutusten arviointia. Lisäksi arvioidaan projektin tuloksia, tuotoksia sekä tavoitteiden toteutumista. Olennaista on myös toimintamallien ja materiaalien tuottaminen ja kehittäminen. Arvioinnin tavoitteena on tukea prosessia ja samalla kehittää hanketta eteenpäin. Palautetta ja arviointia (kirjallinen ja mahdolliset palautekeskustelut) kerätään niin kurssien osallistujilta, vertaistoimijoilta, kurssien ohjaajilta ja muilta paikkakunnan toimijoilta kuin ohjaus- ja asiantuntijaryhmältä. Hankkeessa on laadittu erillinen alustava seuranta- ja arviointisuunnitelma (ks. liite). Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun terveydenhoitaja-sairaanhoitajaopiskelija Jonna Varis suunnittelee hankearvioinnin ASKO-hankkeesta ja sen tuotosten asettumisesta Lahden kaupungin palvelujärjestelmään. Lisäksi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulun ylemmän AMK-tutkinnon opiskelija Kadri Hummal tekee opinnäytetyönsä liittyen muutokseen ASKO-kurssilaisten omahoidossa ja terveyskäyttäytymisessä. 7 4 Projektin tulokset 4.1 Projektin toiminta vuonna 2011 Rahoituksen varmistuttua käynnistettiin hankesuunnitelman tarkentaminen, asiantuntijaryhmän kokoaminen ja osa-aikaisen projektipäällikön rekrytoiminen. Olennainen osa ensimmäisen vuoden toimintaa oli yhteyksien luominen julkisen sosaali- ja terveystoimen sekä liikuntatoimen toimijoihin. Samoin yhteistyön aloittaminen sidosryhmien sekä paikallistason osteoporoosiyhdisten kanssa aloitettiin heti hankkeen käynnistyttyä. Niin pilottikoulutusten sisältöjä kuin materiaalejakin suunniteltiin ja työstettiin asiantuntijoiden ja yhdistysten vastuuhenkilöiden kanssa. Pilottiyhteistyö Lahdessa Hankkeen alkuvaiheessa kartoitettiin mahdollisia pilottipaikkakuntia, joiden joukosta ensimmäiseksi valikoitui Lahti. Yhteistyö Lahden kaupungin kanssa alkoi lokakuussa 2011 ja on sujunut erinomaisesti. Kaupungin toimialojen johto on sitoutunut toimintaan, samoin Lahden Katumis- ja osteoporoosiklinikan (KAAOS) vastaavat työntekijät ovat asiantuntevia ja sitoutuneita toimintaan. Yhteistyön tuloksena järjestettiin Osteoporoosipotilaan hoito ja kuntoutus -koulutuspäivä Lahden Sibeliustalossa Koulutuksen kohderyhminä olivat lääkärit, hoitotyöntekijät, kuntoutustyöntekijät, liikunnanohjaajat, ravitsemussuunnittelijat, sosiaalityöntekijät sekä Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen vertaistoimijat. Osallistujia päivässä oli yli 200. Koulutus käsitteli murtumien ehkäisyä sekä osteoporoosia ja sen hoitoa. Lisäksi tilaisuudessa esiteltiin ASKO-hanketta, osteopo-

10 roosiyhdistystä kuntoutujan tukena sekä julkistettiin Lahden kaupungin vasta valmistunut osteoporoosipotilasta ja matalaenergisten murtumien sekundaaripreventiota koskeva hoitopolku. Koulutuspäivästä kerättiin kirjallista palautetta osallistujilta ja saatu palaute oli erittäin myönteistä. Kaatumisja osteoporoosiklinikan hankkimien sponsorointisopimusten mukaisesti koulutuspäivien kustannuksista vastasivat erilaiset lääke- ja apuvälineyritykset. Näillä varoilla katettiin myös osa ASKO-hankkeen vastuulla olleista luennoitsijoiden palkkioista. ASKO-ohjaajien koulutuspäivä pidettiin Lahden urheilukeskuksessa Toisen koulutuspäivän aikana tarjottiin perehdytystä ASKO-kurssilla toimiville ohjaajille. Koulutus sisälsi teorialuentojen lisäksi keskustelua sekä työpajatoimintaa. Työpajoja oli kaksi, joista toinen oli suunnattu osteoporoosihoitajille ja lääkäreille ja toisessa fysioterapeutit ja liikunnanohjaajat saivat opastusta osteoporoosikuntoutujan liikuntaohjaukseen. Osallistujia koulutuksessa oli sosiaali- ja terveystoimesta, liikuntapalveluista ja Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksestä yhteensä 10 henkilöä. Pilottikurssi Lahdessa Hakijoita pilottikurssille rekrytoitiin marras-joulukuun vaihteessa Lahden KAAOS-klinikan ja osteoporoosiyhdistyksen kautta. Hakupaperit lähetettiin postitse kaikille Päijät-Hämeen Osteoporoosiyhdistyksen jäsenille, joiden postiosoite on Lahti sekä kaikille viimeisen 10 kuukauden sisällä KAAOSklinikalla osteoporoosidiagnoosin saaneille kuntoutujille. Hakijat täyttivät kaksi lomaketta, joista toinen oli taustatietoja kartoittava hakemus ja lähes samanlainen kuin liiton sopeutumiskurssien hakijoille suunnattu hakulomake. Toinen, IPA-lomake, oli aikuisille suunnattu koetun toimintakyvyn itsearviointimenetelmä, joka kartoittaa hakijoiden autonomian ja osallisuuden kokemusta (ks. liite). Hakemuksia ASKO-kurssille tuli määräaikaan mennessä 29 henkilöltä. Kahta hakijaa ei huomioitu valinnassa, koska hakemuksista puuttuivat henkilöiden tunnistetiedot. Kurssilaisten valinta tehtiin lähinnä IPA-lomakkeesta saatujen pisteiden perusteella. Kurssille valittiin 13 henkilöä ja loput hakijat kutsuttiin maaliskuussa 2012 pidettävään Osteoinfopäivään, jonka aikana osallistuja saa sairaanhoitajalta ja fysioterapeutilta tietoa osteoporoosista, sen hoidosta sekä paikkakunnan ammattilais- ja vertaistuen mahdollisuuksista. Lisäksi kolme infopäivään kutsutuista henkilöistä katsottiin olevan laajemman kartoituksen ja tuen tarpeessa. Heidät tullaan kutsumaan KAAOS-klinikalle yksilölliseen kaatumis- ja murtumariskien kartoitukseen, ennen kuin heille harkitaan kutsua tuleville ASKO-kursseille. Ensimmäinen ASKO-kurssi järjestettiin Lahdessa helmi-maaliskuussa Alun perin kurssi oli suunniteltu pidettäväksi jo vuonna 2011, mutta se siirrettiin alkuvuoteen 2012 Lahden kaupungin sosiaalija terveystoimen toiveesta. Pilotoinnin jälkeen Lahdessa on suunnitteilla pysyviä muutoksia osteoporoosia sairastavien hoitoon ja kuntoutukseen: luusto-infopäivien aloittaminen osteoporoosidiagnoosin saaneille sekä ASKO-kurssin juurruttaminen osaksi hoitoketjua. 4.2 Toimintamallin kehittäminen ASKO-hankkeen tavoitteena on terveydenhuollon, liikuntapalvelujen ja kolmannen sektorin yhteistyötä lisäämällä ja voimavaroja yhdistämällä kehittää ja toteuttaa sopeutumisvalmennuksen toimintamalli, joka saa aikaan pysyvän muutoksen hyvinvointipalvelujen rakenteessa. Ensimmäisenä toimintavuonna ASKO-sopeutumisvalmennuskurssin toimintamallia on kehitetty hankkeen asiantuntijaryhmän ja pilottipaikkakunnan asiantuntijoiden kanssa. Toiminta pyritään hankkeen 8

11 aikana vakiinnuttamaan osaksi pilottipaikkakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä liikuntapalvelujen ja osteoporoosiliiton jäsenyhdistysten toimintaa. Hankkeen hakuvaiheessa luotiin alustava malli ASKO-sopeutumisvalmennuskurssin toteuttamisesta materiaaleineen. Ensimmäisen vuoden aikana mallia on tarkennettu ja mallia testataan vuoden 2012 aikana. Mallia muokataan tarvittaessa kokemusten ja saadun palautteen perusteella toimivammaksi ja paremmin kuntoutujan tarpeita vastaavaksi. ASKO-kurssin sisältö Tapaamiskertoja on kahden kuukauden ASKO-kurssin aikana yhteensä kuusi ( pv). Tämän lisäksi ovat kuuden ja 12 kuukauden seurantatapaamiset varsinaisen ASKO-kurssin jälkeen. ASKOkurssin ryhmänohjaajana toimii osteoporoosikuntoutujan omahoidon ohjaukseen ja ASKOtoimintamalliin perehtynyt terveydenhuollon ammattihenkilö. Ryhmänohjaaja on mukana jokaisena kurssipäivänä ja vierailevina ohjaajina ASKO-kurssilla toimivat lääkäri, fysioterapeutti, ravitsemussuunnittelija, sosiaalityöntekijä. Kuva 1. ASKO-kuntoutusmalli. Kouluttajina paikkakunnan/lähialueen sosiaali- terveys- ja liikuntatoimen edustajat, koulutus- ja liikuntatilat paikkakunnalta, alueyhdistys mukana kouluttajana ja vertaistuen tarjoajana 9 Kurssi alkaa 1 kk etäjakso 1 kk etäjakso Kurssi päättyy Seuranta 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso 2 pv lähijakso ASKO-käsikirja kurssin järjestävälle taholle Kouluttajille ohjauskäsikirjat Koulutus-/opiskelumateriaali kurssilaisille Jatkokäyttöön ASKO-hankkeen yksi tavoite on koota olemassa olevaa tiedon ja materiaalin pohjalta käsikirja avomuotoisen sopeutumisvalmennuksen toteuttamisen tueksi. Alustavaa ASKO-käsikirjaa on työstetty vuoden 2011 aikana (ks. liite). Käsikirjaan on koottu Stakesin kehittämän hyvien käytäntöjen tunnistamismallin avulla toimivia menetelmiä ja sisältöjä, joiden avulla kursseja voi ohjata samanlaisina ja tasalaatuisina eri paikkakunnilla ja eri kouluttajien toimesta. Käsikirja on koottu yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa ja valmistelussa on ollut mukana sekä ammattilaisia että kokemusasiantuntijoita ja muita yhteistyökumppaneita. Käsikirja kattaa koulutussisällöt ja kurssimateriaalin. Käsikirjan toimivuutta on testattu pilottikurssilla alkuvuodesta Tämän jälkeen

12 käsikirja ja materiaalit muokataan saatujen seuranta- ja arviointitulosten perusteella viimeiseen muotoonsa ja tuotetaan tallenteet, painotuotteet ja Internet-aineisto. Lisäksi materiaalin muokkauksessa tullaan huomiomaan aikuispedagogiikan näkökulma ohjaajan ja kuntoutujan motivoinnin ja oppimisen edistämiseksi. Käsikirjaa ja materiaalia tullaan jakamaan siirrettävässä muodossa pilottikursseilla, ASKOn kotisivuilla sekä ammattilaisille. Koulutuspaketti huomioi kuntoutujan sekä eri toimialojen ammattilaisten ja vertaisasiantuntijoiden näkökulmat. ASKO-hankkeen tuotokset tulevat olemaan helposti päivitettäviä ja tulevat jatkamaan elämäänsä muokkautuen aina paikalliset olosuhteet huomioiden. Käsikirja on avainasemassa toimintamallin siirtämisessä eri toimipisteisiin ja juurruttamisessa terveydenhuollon toimintaan valtakunnallisesti. Kuva 2. Hyvien käytäntöjen prosessi. 10 ASKO-käsikirjan sisältö: Kurssin sisältö 1. Tapaaminen: Osteoporoosikuntoutujan omahoidon kulmakivet 2. Tapaaminen: Luusto ja osteoporoosi, lääkehoito ja vitamiinit 3. Tapaaminen: Pysy pystyssä ja sosiaaliturva 4. Tapaaminen: Liikunnasta luuston terveyttä 5. Tapaaminen: Ravinnosta luuston terveyttä 6. Tapaaminen: ASKO-kurssin päätös, tavoitteiden tarkentaminen, seuranta, kurssijuhlat 7. Tapaaminen: 6 kk:n seurantakerta 8. Tapaaminen: 12 kk:n seurantakerta Liikuntatuokioita (liikunnallinen osio on toteutettu jokaisella tapaamiskerralla)

13 Hankkeen aikana suunnitellaan ASKO-toimintamallin siirtämistä vai jalkauttamista eri paikkakunnille ja juurruttamista terveydenhuollon toimintaan valtakunnallisesti. ASKO-käsikirjan ja muiden materiaalien avulla sopeutumisvalmennuskurssia voi toteuttaa samalla toimintamallilla valtakunnallisesti eri paikkakunnilla. Koulutuspaketti huomioi kuntoutujan sekä eri toimialojen ammattilaisten ja vertaisasiantuntijoiden sekä aikuisen motivoinnin ja oppimisen näkökulmat Arviointia tavoitteiden toteutumisesta ja projektin vaikutuksista Hankkeen ensimmäinen toimintavuosi on ollut onnistunut hankkeen aloituksen viivästymisestä huolimatta. Hanke on käynnistynyt hyvin ja toimintavuodelle asetetut tavoitteet ovat pääosin toteutuneet. Ohjaus- ja asiantuntijaryhmät on nimitetty ja ne ovat kokoontuneet ja työskennelleet vuoden aikana tavoitteiden saavuttamiseksi. Valittu osa-aikainen projektipäällikkö on vastannut hankkeen käytännöntoiminnan suunnittelusta ja toteuttamisesta. Projektipäällikkö on koonnut yhteen ohjausja asiantuntijaryhmän työskentelyn tuloksia ja ohjannut Osteoporoosiliiton toiminnanjohtajan kanssa projektia tavoitteiden suuntaan. Hankkeen pilotointi käynnistyi hyvin ja Lahden kaupungin sosiaali- ja terveys- ja liikuntatoimen kanssa yhteistyö on ollut onnistunutta. Yhteistyössä on järjestetty kaksi koulutustilaisuutta kunnan sosiaali-, terveys- ja liikuntatoimen edustajille, suunniteltu pilottikurssin sisältöjä ja valittu kurssin osallistujat. Aiemmin suunnitellusta poiketen pilottikurssi järjestettiin vasta alkuvuodesta Kursseja varten on koottu alustava ASKO-käsikirja, joka pohjautuu aiemmin Osteoporoosiliitossa käytössä olleisiin toimiviksi osoittautuneisiin koulutussisältöihin ja toimintamalleihin sekä hankkeen asiantuntijaryhmän kokoamiin materiaaleihin. Käsikirjaa on testattu pilottikurssilla ja sitä tullaan muokkaamaan kokemusten ja saadun palautteen perusteella jatkossa. Hankkeen vaikutukset tulevat olemaan sekä taloudellisia ja toiminnallisia että elämänlaadullisia. Avomuotoinen kurssitoiminta säästää resursseja, koska majoituskustannuksia ei synny. Laadukkaan sopeutumisvalmennuksen järjestämisellä taas on hyvinkin suuria kustannusvaikutuksia, sillä sen seurauksena voi muun muassa lonkkamurtumien määrä vähentyä ja hoitokustannukset pienentyä. Avomuotoinen lähellä kotipaikkakuntaa toteutettava sopeutumisvalmennus takaa osteoporoosiin sairastuneelle helpomman saavutettavuuden. Kerrallaan lyhyempikestoiseen valmennukseen on matalampi kynnys osallistua. Kehitettävässä mallissa sopeutumisvalmennus järjestetään yhteistyössä paikallisen julkisen sosiaalija terveydenhuollon sekä liikuntapalveluiden kanssa. Tämän johdosta valmennus nivoutuu kiinteäksi osaksi palvelukokonaisuutta ja sairastuneen hoitopolkua. Samalla paikallisen sosiaali- ja terveys sekä - liikuntatoimen osaaminen lisääntyy. Lisäksi lähipiirillä on mahdollisuus osallistua kurssille ja saada tietoa sairaudesta ja omahoidosta sekä kuulla sairastuneiden kokemuksia. Tämä edesauttaa koko perheen sopeutumista sairastumiseen ja mahdollistaa entistä paremman omahoidon. Kaiken kaikkiaan avomuotoisuus tukee sopeutumista internaattimuotoista toimintaa paremmin ja lisää näin ollen olennaisesti sairastuneiden hyvinvointia ja parantaa elämänlaatua.

14 12 6 Katsaus tulevaan Visuaalinen ilme ASKO-hankkeelle tullaan luomaan yhtenäinen visuaalinen ilme ja oma logo, joita käytetään kaikissa tiedotus- ja muissa materiaaleissa yhtenäisen ilmeen säilyttämiseksi ja tunnettavuuden varmistamiseksi. Visuaalisen ilmeen työstäminen on aloitettu vuoden 2012 alussa. Materiaalit Ensimmäisen ASKO-kurssin aikana ja välittömästi sen jälkeen kootaan kertynyt arviointitieto, jonka perusteella ASKO-kurssin sisältöä, käsikirjaa ja materiaaleja muokataan sekä huomioidaan erityisesti ohjaamisen metodiikka ja pedagoginen näkökulma. Vuonna 2012 pilotoinnin toisessa vaiheessa toinen ja kolmas ASKO-kurssi toteutetaan muokattuna ja räätälöitynä toisille pilottipaikkakunnille, jotka valitaan alkuvuodesta. Pilotointien jälkeen käsikirja ja materiaalit tullaan muokkaamaan lopulliseen muotoonsa ja niistä tuotetaan tallenteet, painotuotteet ja Internet-aineisto. Käsikirjaa ja materiaalia tullaan jakamaan ASKO-hankkeen kotisivuilla sekä ammattilaisille siirrettävässä muodossa. Seuraavat pilottikurssit Seuraaviin pilottikursseihin liittyvien yhteistyökumppanien kartoittaminen aloitettiin lokakuussa niillä paikkakunnilla, joissa on Osteoporoosiyhdistys tai sen toimiva paikallisosasto. Lokakuun aikana lähestyttiin sähköpostiviestillä kaikkien em. paikkakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon johtohenkilöitä sekä lähetettiin tiedote asiasta kullekin paikalliselle Osteoporoosiyhdistykselle. Kartoittamista on jatkettu vuoden alussa sopivien paikkakuntien löytämiseksi. Vuoden 2012 jälkeen Ensimmäisen toimintavuoden perusteella ASKO-sopeutumisvalmennusta pidetään toimivana mallina, jonka levitystä ja sisällön kehittämistä tulee jatkaa. Uuden toimintamallin rakentaminen ja perusteellinen testaaminen vaatii aikaa. Aikaa vaatii ennen kaikkea täysin uudenlaisen toimintamallin levittäminen, käyttöönotto ja juurruttaminen osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää. Levittämiseen ja juurruttamiseen tullaankin hakemaan jatkorahoitusta vuoden 2012 jälkeen.

15 13 Kirjallisuusluettelo Ahola A Koettu terveys on myös inhimillistä pääomaa. Hyvinvointikatsaus 4/2005. Survey Laboratorio. Tilastokeskus. Deakin T. A., McShane C. E., Cade J. E., Williams R Group based training for self-management strategies in people with type 2 diabetes mellitus. (Intervention review). Published in Issue 1, Review content assessed as up-to-date: 27 February Published by John Wiley & Sons, Ltd. ETENE Terveydenhuollon yhteinen arvopohja, yhteiset tavoitteet ja periaatteet. Etene julkaisuja 1. STM. Valtioneuvosto. Haynes R. B., Ackloo E., Sahota N., McDonald H. P., Xiaomei Yao Interventions for enhancing medication adherence. THE COCHRANE COLLABORATION. Published by John Wiley & Sons, Ltd. Honkanen, Risto, Luukinen, Heikki, Lüthje, Peter, Nurmi-Lüthje Ilona ja Palvanen Mika Ikäihmisten kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Opas sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. Kaila A. & Kuivalainen L. Potilasohjaus vaikuttavammaksi. Artikkeli. IMPAKTI 6/2007. Finohta. Karttunen J Ryhmäkuntoutuksen vaikutus 67 vuotta täyttäneiden toimintakykyyn, elämänlaatuun ja terveyspalvelujen kustannuksiin. Väitöskirja. Kuopion yliopiston julkaisuja D. lääketiede 456. Lonkkamurtuma Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2011 Lüthje P., Nurmi-Lüthje I., Kaukonen J., Tanninen S., Naboulsi H. & Kataja M Lonkkamurtumapotilaiden osteoporoosilääkitys toteutuu huonosti. Suomen Lääkärilehti 2007; 37: Länsipuro L MEM=matalaenergisten murtumien projektiraportti Lääkehoidon kehittämiskeskus Rohto. Mänty, Minna, Sihvonen, Sanna, Hulkko, Terhi ja Lounamaa, Anne toim Opas kaatumisten ja murtumien ehkäisyyn. Kansanterveyslaitoksen julkaisuja B 29/2007. Helsinki. Mäntyranta T., Kaila M., Varonen H., Mäkelä M., Roine R. & Lappalainen J Hoitosuositusten toimeenpano. Käypä hoito -suosituksista käytäntöön. Suomalainen lääkäriseura Duodecim Osteoporoosi Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Endokrinologiyhdistyksen ja Suomen Gynekologiyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, Piirtola, Maarit FRACTURES IN OLDER PEOPLE incidence, predictors and consequences. Institute of Clinical Medicine, Department of Family Medicine. Annales Universitatis Turkuensis D 966. Pitkälä K, Savikko N & Routasalo P Kuntoutuspolun solmukohtia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishankkeen tutkimusraportti no 10. Vanhustyön keskusliitto. Gummerus. Saarijärvi.

16 Rickheim P. L., Weavwér T. W., Flader J. L. & Kendall D. M Assesment of group versus individual diabetes education. A randomized study. Diabetes Care, volume 25, number 2, February Roilas H Geriatrisen päiväkuntoutuksen vaikuttavuus. Väitöskirja. Kansanterveystieteen ja yleislääketieteenlaitos. Kuopion yliopisto. Sund Reijo, Juntunen Merja, Lüthje Peter, Huusko, Tiina, Mäkelä Matti, Liski Antti ja Häkkinen Unto PERFECT Lonkkamurtuma. Hoitoketjujen toimivuus, vaikuttavuus ja kustannukset lonkkamurtumapotilailla. Verkkojulkaisu 18/2008. Stakes: Helsinki. STM Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys kansanterveysohjelmasta. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2001:4. Helsinki. STM Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma. KASTE Sosiaalija terveysministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki. Sund, Reijo, Juntunen, Merja, Lüthje Peter, Huusko, Tiina ja Häkkinen, Unto Monitoring the performance of hip fracture treatment in Finland. Annals of Medicine, 2011; 43(Suppl 1): S39 S46. Suomen Osteoporoosiliitto ry Osteoporoosin ja kaatuilun aiheuttamien murtumien ehkäisyn, tutkimuksen, hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen. Kansallinen toimenpideohjelma vuosille Ström, O. & Borgström, F. & Kanis, John A. & Compston, Juliet & Cyrus, Cooper & McCloskey, V & Jönsson B Osteoporosis: burden, health care provision and opportunities in the EU. A report prepared in collaboration with the International Osteoporosis Foundation (IOF) and the European Federation of Pharmaceutical Industry Associations (EFPIA). Arch Osteoporos. Copyright: International Osteoporosis Foundation and National Osteoporosis Foundation Vaapio S Elämänlaatu ja iäkkäiden kaatumisten ehkäisy. väitöskirja. Turun yliopiston julkaisuja. Painosalama oy. Turku. Vuorisalmi, M Examining self-rated health in old age - methodological study of survey questions. Väitöskirja. Acta Universitatis Tamperensis; Tampere University Press. 14

17 15 Liitteet Liite 1 Viestintäsuunnitelma Liite 2 Seuranta- ja arviointisuunnitelma Liite 3 Hakulomakkeet pilottikurssille a) Sopeutumisvalmennus ASKO-kurssihakemus b) IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Liite 4 ASKO-käsikirja

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana

VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana VANHUSPALVELULAKI KÄYTÄNTÖÖN: Kuntalainen oman terveytensä vastuunkantajana Tietoisku 12.9.2013 klo 12.00-12.20 Kuntamarkkinat Rap-mummo Eila Iiris Salomaa, ft AMK, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina

Lisätiedot

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA

LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA LUUSTOKUNTOUTUJAN OMAHOIDON JA KUNTOUTUMISEN TUKI: KOHTI KUSTANNUSTARKASTELUA Taloudellisen arvioinnin menetelmäverkosto SOSTE ry Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori SISÄLTÖ Osteoporoosi ja kuntoutuminen

Lisätiedot

OSTEOPOROOSIN OMAHOITO: MURTUMIEN EHKÄISY ARJESSA

OSTEOPOROOSIN OMAHOITO: MURTUMIEN EHKÄISY ARJESSA OSTEOPOROOSIN OMAHOITO: MURTUMIEN EHKÄISY ARJESSA Tunnista osteoporoosin riski ehkäise murtuma Koulutusiltapäivä Lahdessa 18.4.2018 Pauliina Tamminen Omahoidon koordinaattori OSTEOPOROOSI Osteoporoosia

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras..

Päämäärä. Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Päämäärä Muistisairaan ihmisen terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta edistävä kotona asuminen. Jos tai silloin kun kotona paras.. Miksi Muistisairaiden ihmisten määrä nousee Suomessa yli 120 000 muistisairasta,

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

ASKO. Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille. Hankesuunnitelma vuosille

ASKO. Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille. Hankesuunnitelma vuosille ASKO Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille Hankesuunnitelma vuosille 2013 2015 Toukokuu 2012 Suomen Osteoporoosiliitto ry ASKO - Avomuotoiset SopeutumisvalmennusKurssit Osteoporoosikuntoutujille

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

OMAHOIDON TUKI TERVEYDEN EDISTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA

OMAHOIDON TUKI TERVEYDEN EDISTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA OMAHOIDON TUKI TERVEYDEN EDISTÄMISEN LÄHTÖKOHTANA Luustofoorumi 30.5.2013 Helsinki Luustoneuvoja-projektipäällikkö Pauliina Tamminen ESITYKSEN SISÄLTÖ Taustaa Omahoito yleensä Osteoporoosin omahoito Omahoidon

Lisätiedot

ASKO. Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville. Hankesuunnitelma

ASKO. Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville. Hankesuunnitelma Sivu 1 / 14 ASKO Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia sairastaville Hankesuunnitelma 2011 2012 Sivu 2 / 14 Avomuotoisen Sopeutumisvalmennustoiminnan Kehittämishanke Osteoporoosia

Lisätiedot

K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P

K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P LUUSTOLIITON AVOKUNTOUTUSPALVELUT K u s t a n n u s v a i k u t t a v u u d e n v e r t a i s s p a r r a u s 3 1. 1. 2 0 1 8 S o s t e O m a h o i d o n k o o r d i n a a t t o r i P a u l i i n a Ta

Lisätiedot

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula

Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus. Kehittämispäällikkö Seija Sukula Mittarit Vuosiraportit Kehittämistoiminnan rahoitus Kehittämispäällikkö Seija Sukula Standardien mittarit Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta

Lisätiedot

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015

Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille. Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kelan kuntoutus ja sopeutumisvalmennuskurssit reumapotilaille Kuntoutusohjaaja Janne Österlund HYKS Reumaklinikka 1.10.2015 Kela Kansaneläkelaitos hoitaa Suomen sosiaaliturvaan kuuluvien perusturvaa eri

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY

Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Neuvokas-projekti 1996-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry * mukana 23 sosiaali- ja terveysjärjestöä * rahoitti RAY Järjestötalo-hanke 1999-2000 * hallinnoi Lakeuden Mielenterveysseura ry *

Lisätiedot

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä

Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusta palvelukeskusten ja järjestön yhteistyönä Avokuntoutusfoorumi 30.11.2016, Tampere Vuokko Mäkitalo, omahoidon suunnittelija, Suomen Luustoliitto ry Veera Sillanpää, toimintaterapeutti, Helsingin

Lisätiedot

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena

Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Syöpäjärjestöt kuntoutumisen tukena Ylilääkäri, LT, dosentti Suomen Syöpäyhdistys ry SYÖPÄJÄRJESTÖT Syöpäjärjestöillä tarkoitetaan Suomen Syöpäyhdistyksen ja Syöpäsäätiön muodostamaa kokonaisuutta. Suomen

Lisätiedot

KUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu

KUKKARO KIINNI. Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu KUKKARO KIINNI Työkalu parempaan luustoterveyteen Luustoviikon materiaalien julkaisu Pauliina Tamminen, omahoidon koordinaattori, Suomen Luustoliitto ry TAUSTAA #kukkarokiinni #hoitamattomuudenhinta 18

Lisätiedot

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista 2008-2013 Tea Viljanen Projektivastaava Syömishäiriöliitto-SYLI ry ENSISYLI -projekti 1 Projektin toimialue Liiton jäsenyhdistykset 2013: Pohjois-Suomen syömishäiriöperheet

Lisätiedot

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere

LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä Tampere LUUSTOASIALLA YHDESSÄ -koulutus- ja verkostoitumispäivä 19.5.2015 Tampere AJANKOHTAISET TERVEISET LUUSTOLIITOSTA Luustoliitto Ammattilaisille hyödynnettäväksi Ajankohtaista Pauliina Tamminen Luustoneuvoja-projektipäällikkö

Lisätiedot

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III

IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä Moduli III IKINÄ avainhenkilöiden koulutuspäivä 20.2.2019 Moduli III Ohjelma: 8.30 Koulutuspäivän avaus Iiris Salomaa; ft YAMK 8.45 Gerastenia oireyhtymä potilaan tutkiminen Sirkku Lavonius; geriatri 10.00 Kahvitauko

Lisätiedot

ASKO 2 -hanke 2013 2015. Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille

ASKO 2 -hanke 2013 2015. Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille ASKO 2 -hanke 2013 2015 Avomuotoinen SopeutumisvalmennusKurssi Osteoporoosi- ja osteopeniakuntoutujille Toimintakertomus 2013 ASKO 2 -hanke 2013 2015 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 HANKKEEN TAUSTA JA TARVE...

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015

Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla. Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 Kelan sopeutumisvalmennus 2010-luvulla Tuula Ahlgren Kehittämispäällikkö 10.3.2015 2 Kuntoutustilastot, Kelan järjestämä kuntoutus vuonna 2014 3 Ennuste 2014 Kelan sopeutumisvalmennus Kela järjestää sopeutumisvalmennusta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla

Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Iäkkäiden kaatumisten ehkäisy liikunnan avulla Erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Saija Karinkanta KAATUMINEN ON YLEISTÄ 1 joka kolmas yli 65-vuotias kaatuu vuosittain näistä puolet

Lisätiedot

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa Potilasturvallisuuden tutkimuspäivät 26. - 27.1.2011,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 SUOMEN AKUSTIKUSNEURINOOMAYHDISTYS ry 1/5 FINLANDS AKUSTIKUSNEURINOMFÖRENING rf TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1. TOIMINTAVUOSI 2015 Suomen Akustikusneurinoomayhdistys ry on aktiivinen yhdistys. Jäsenistö

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto

Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa. Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Yhteistyö avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa ja sopeutumisvalmennuksessa Tuula Ahlgren Ma. kuntoutuspäällikkö Kelan Terveysosasto Kelan kuntoutustoiminta Subjektiivinen oikeus kuntoutukseen edellytysten

Lisätiedot

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit,

ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, ALS-sopeutumisvalmennuskurssit, parikurssit Palveluntuottajien koulutus Merja Pouttu suunnittelija Kela, Työ ja toimintakykyetuuksien osaamiskeskus, Kuntoutuspalvelujen ryhmä ALS-kurssit Mikä on muuttunut

Lisätiedot

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila

SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila SYDÄNLIITON KUULUMISET Annukka Alapappila 28.10.2016 Sydänliiton kuntoutus Voimavarojen tukeminen -ideologia kautta linjan Vertaistuki, kokemuskouluttajat Verkkokuntoutus, pilotti 2015 SOPE 80-100 kurssia

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI Osteoporoosin hoitoketju -koulutus 22.3.2017 Keski-Suomen keskussairaala Omahoidon koordinaattori Pauliina Tamminen, Suomen Luustoliitto ry SISÄLTÖ Luustoliitto Osteoporoosi

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin?

Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? Kuva: Jan Mika/Colourbox.com Miksi ehkäistä kaatumisia ja millä keinoin? ANNI KUIVINEN, FYSIOTERAPEUTTI SUUPOHJAN LLKY; KAATUMISSEULA HANKE /UKK-INSTISTUUTTI 2015-2016 Kaatumisia kannattaa ehkäistä, koska

Lisätiedot

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN

KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN 21.5. KAATUMISSEULA - KAATUMISTEN VÄHENTÄMINEN IÄKKÄIDEN ARJESSA Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö MIKSI IÄKKÄIDEN KAATUMISIA PITÄISI EHKÄISTÄ? 1. Kaatuminen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä

Mittarit ja mittaaminen. Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittarit ja mittaaminen Kehittämispäällikkö Seija Sukula/ Suunnittelija Anneli Louhenperä Mittareiden valinta Tieto mittareiden pätevyydestä mittaamaan haluttua toimintakyvyn osa-aluetta tietyllä kohderyhmällä

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn Arviointisuunnitelma 1.7.2013 31.10.2014 7.11.2013 Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) Kouvolan kaupunki Etelä-Kymenlaakson kunnat

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN

YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN YHTEISKEHITTÄMISPÄIVÄ 22.8.2018 VAIKUTTAVAMPAA ELINTAPAOHJAUSTA VERKOSTOLLA HUS PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKÖN JOHTAJA, YLILÄÄKÄRI TAPANI HÄMÄLÄINEN 25.9.2017 2 TERVEYDENHUOLTOLAKI 35 PERUSTERVEYDENHUOLLON

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle

Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Pienienergiaisen murtuman saaneiden potilaiden hoito Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueelle Osteoporoosihoitaja Tanja Jukola 20.2.2015 1 Projektin taustaa Suomessa todetaan vuosittain arviolta 30000

Lisätiedot

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä Antti Malmivaara, LKT, dos.,ylilääkäri, Käypä hoito, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Terveys- ja sosiaalitalouden

Lisätiedot

Avokuntoutuksen aika on tullut

Avokuntoutuksen aika on tullut Avokuntoutuksen aika on tullut Janne Jalava Seurantapäällikkö, dosentti Janne Jalava, 27.8.2015 1 Tehdään selvä ero Kela-kuntoutukseen Selkeä ero on tehtävä lakisääteisen ja RAY-rahoitteisen toiminnan

Lisätiedot

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia 14.11.2011 Arviointi- ja koulutusyksikkö 15.11.2011 1 Arvioinnin toteutus n arviointi- ja koulutusyksikkö toteuttanut arviointia vuosien 2009-2011 aikana.

Lisätiedot

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle

Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Yhdistys muistihäiriöisille, heidän läheisilleen ja ammattihenkilöstölle Snellmaninkatu 3 B, Lappeenranta (ent. asemapäällikön talo) Toimisto avoinna klo 9.00-13.00 tai sopimuksesta Puh. 040 587 2451 Sähköposti:

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011

LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 LAPSEN JA NUOREN HYVÄN KUNTOUTUKSEN TOTEUTUMINEN PALVELUVERKOSTOSSA PROJEKTI 2007-2011 VAJAALIIKKEISTEN KUNTO RY. WWW.VLKUNTO.FI 15.11.2007 HKI PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ EEVA SEPPÄLÄ 1. PROJEKTIN VISIO Lasten

Lisätiedot

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle

Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Laatu kaiken takeena suuntalinjat RAY:n rahoittamalle ryhmämuotoiselle kuntoutukselle Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti Jalava Janne, 6.3.2015 1 RAY:n tukema sopeutumisvalmennustoiminta/ nykytilanne

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

OSTEOPOROOSIN HOITOKETJU KESKI-SUOMESSA

OSTEOPOROOSIN HOITOKETJU KESKI-SUOMESSA OSTEOPOROOSIN HOITOKETJU KESKI-SUOMESSA Anna-Mari Koski Keski-Suomen keskussairaala 22.3.2017 OSTEOPOROOSIN EHKÄISY JA HOITO K-SSHP, v. 2000 OSTEOPOROOSITYÖRYHMÄ: Oyl. Anna-Mari Koski, erik.l. Tiina Huusko,

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori

KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA. Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori KAATUMISSEULA-HANKE KOTKASSA Anu Takala Fysioterapeutti Hankekoordinaattori PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN Hankekoordinaattori 50% aloitti työn huhtikuussa 2015 Alkukartoitus 1. Paikalliset yhdistykset, järjestöt,

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen

Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa (CDSMP) - Ryhmästä tukea pitkäaikaissairauden oireiden hallintaan ja arjen sujuvuuteen Arkeen Voimaa toiminta Kuntaliiton strategiassa Arkeen Voimaa -toiminta toteuttaa Kuntaliiton strategiatavoitetta

Lisätiedot

Kokemustoimintaverkosto 2016 Lauri Honkala, suunnittelija, Kokemustoimintaverkosto Kokemustoimintaverkostossa mukana 36 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä 17 alueellista ohjausryhmää eri

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ

HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ TOIMINTAKERTOMUS 2017 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2017... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Sääntömuutos... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset...

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry

JÄRJESTÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYTKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus Tor Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry JÄRJESÖPUHEENVUORO RAMPE ja KYKE Kainuun osahankkeiden päätöstilaisuus 11.9.2012 or Jungman Pääsihteeri Suomen Sydänliitto ry Yksi elämä hankekokonaisuus 1. 2012 2017 2 Päätavoitteet valtimoterveyden tukeminen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto

Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä. Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Vaikeavammaisten toimintakyky asiantuntijaryhmä Pj. Tiina Suomela-Markkanen Kela, Terveysosasto Taustaa Tavoitteena oli Löytää ja arvioida tarkoituksenmukaiset arviointimenetelmät vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET

KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET KAATUMISSEULA -HANKE - TAUSTA, MALLI JA KESKEISET TULOKSET Saija Karinkanta FT, ft erikoistutkija, KaatumisSeula-hankkeen projektipäällikkö Tanja Kulmala TtM, ft KaatumisSeula-hankkeen projektityöntekijä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017

Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Kaatumisten ja kaatumistapaturmien ehkäisyn fysioterapiasuositus päivitetty 2017 Suositustyöryhmän puolesta Maarit Piirtola, FT, ft maarit.piirtola@helsinki.fi TYÖRYHMÄ Satu Havulinna (pj.), Maarit Piirtola

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

GAS-menetelmää käytetty

GAS-menetelmää käytetty PALVELUNTUOTTAJAN KOKEMUKSIA TAVOITEASETTELUSSA GAS-MENETELMÄÄ KÄYTTÄEN Anne Huuskonen Sanna Toivonen GAS-menetelmää käytetty Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutus eli Vake-hanke

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

suositukset rahoittajille

suositukset rahoittajille EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille

Lisätiedot

Toimintakyvyn edistäminen

Toimintakyvyn edistäminen Toimintakyvyn edistäminen Luokka Tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset Prosessin lähtötilanne Prosessin lopputilanne Prosessin keskeiset resurssit

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä Hanke-esittely Anu Tuovinen, hankekoordinaattori SATAEDU Ammatillisen koulutuksen hyvinvointipäivät 23.-24.11.2011 Tampere Yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Toiminnan painoalueet 2009 2013 Väestön liikkumisen ja fyysisen kunnon seuranta Liikkumisen turvallisuus Terveysliikunnan edistäminen Liikuntavammat Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2018

Toimintasuunnitelma 2018 Toimintasuunnitelma 2018 Sisällys 1. Yhdistyksen toiminnan tarkoitus ja visio tulevasta toiminnasta... 2 2. Tulevan toimikauden haasteet ja mahdollisuudet... 2 3. Yhdistyksen toiminnan painopisteet vuonna

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA...

Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... TOIMINTAKERTOMUS 2018 Sisällys YLEISTÄ... 2 HALLITUS, KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ... 2 Hallinto 2018... 2 Kokoukset... 2 Jäsenistö... 2 TALOUS... 3 TOIMINTA... 3 Jäsenyydet ja osallistumiset... 3 SOTUNET Sosiaali-

Lisätiedot

Yksi elämä -terveystalkoot

Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä -terveystalkoot Yksi elämä 2012 2017 Yksi elämä -terveystalkoiden tavoitteena on terveempi Suomi! Vuonna 2012 Aivoliitto, Diabetesliitto ja Sydänliitto käynnistivät yhteiset terveystalkoot,

Lisätiedot

Elintapaohjauksen palvelutarjotin

Elintapaohjauksen palvelutarjotin Elintapaohjauksen palvelutarjotin LLE-seminaari Sari Kivimäki, Tommi Vasankari 21.3.2018 UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM Vaikuttavaa elintapaohjausta sosiaali-

Lisätiedot

Järjestöyhteistyön nykytilanne

Järjestöyhteistyön nykytilanne Järjestöyhteistyön nykytilanne Susanna Mutanen, ft, TtM Terveyden edistämisen suunnittelija Perusterveydenhuollon yksikkö Terveyden edistäminen ja preventio KSSHP 12.09.2017 KSSHP strategia: Potilas ensin

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot