TERVEYDENLUKUTAITO TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ. KAISU-LEENA MÄKELÄ TtM, SH, TH

Transkriptio

1 TERVEYDENLUKUTAITO TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KAISU-LEENA MÄKELÄ TtM, SH, TH

2 MISTÄ KÄSITE TERVEYDENLUKUTAITO TULEE? Englanniksi: Health litercy UNESCO määrittelee literate termin (suomeksi: lukutaitoinen) tarkoittavan kirjallisuuteen perehtynyttä, hyvin koulutettua tai oppinutta WHO:n mukaan health eli terveys, tarkoittaa täydellisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa Terveydenlukutaidon käsite on esitetty ensimmäisen kerran vuonna 1974 Yhdysvalloissa liittyen tutkimukseen, jossa pyrittiin löytämään riittävä terveysopetuksen määrä kouluihin Sittemmin terveydenlukutaito -käsitettä on määritelty monissa eri tutkimuksessa ja sen tulkitsemiseen on kehitetty erilaisia malleja

3 MITÄ ON TERVEYDENLUKUTAITO? Taitoa toimia terveyttään edistävästi Osaamista, jonka avulla ihminen pystyy tekemään päätöksiä omaa terveyttään koskevissa asioissa Siihen kuuluu kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja, joiden hallitseminen vaikuttaa yksilön motivaatioon sekä kykyyn ymmärtää ja käyttää terveyteen liittyvää informaatiota Edellä kuvattuihin taitoihin sisältyy tietämys yhteiskunnallisista sekä terveyteen liittyvistä asioista, vuorovaikutustaidot, kirjoitus- ja lukutaito, lukemisen ymmärtämisen taidot sekä numeraalinen osaaminen

4 Terveyden hoitaminen Sairauksien ehkäiseminen Terveyden edistäminen

5 MIKSI TERVEYDENLUKUTAITO ON TÄRKEÄ ASIA? WHO:n mukaan adekvaatti terveydenlukutaito lisää tasa-arvoa ihmisten välillä, koska se antaa yksilöille yhtäläiset valmiudet edistää ja hoitaa omaa sekä perheensä terveyttä Sen riittävällä osaamisella on todettu olevan myönteinen vaikutus ihmisen terveydentilaan ja hoitotuloksiin Erilaiset tutkimukset osoittavat, että terveydenlukutaito vaikuttaa esimerkiksi enemmän ihmisen terveyteen kuin yhteiskunnallinen tai taloudellinen asema, ikä tai etninen tausta Useissa tutkimuksissa on osoitettu, että alhaisella terveydenlukutaidolla sekä huonolla terveyden tilalla on suora yhteys Suomen terveydenhuoltolaissa ( /1326) edellytetään, että väestön terveyttä tulee edistää, väestöryhmien välisiä eroja kaventaa sekä terveydenhuollon palvelujen asiakaskeskeisyyttä parantaa.

6 MITTAAMINEN: voidaan mitata sen arviointiin kehitetyillä mittareilla Esim. Haun ym. tekivät yhteenvedon kaikista 2014 vuoteen mennessä kehitetyistä terveyden-lukutaidon mittareista, joita tunnistettiin yhteensä 51 Olemassa subjektiivisen-, objektiivisen- ja molemmat näkökulmat huomioon ottavia mittareita Tunnetuimpia matalaa tai korkeaa terveydenlukutaidon astetta mittaavia mittareita ovat vuonna 1992 Yhdysvalloissa kehitetty The Test of Functional Health Literacy in Adults (TOFHLA) ja vuonna 1993 Yhdysvalloissa kehitetty Rapid Estimate of Adult Literacy in Medicine (REALM) Mittari, jolla terveydenlukutaitoa mitataan, pitäisi olla huolella valittu. Ikääntyneeltä ja mahdollisesti myös kroonisesti sairaalta ihmiseltä ei voida selvittää terveydenlukutaitoa kysymällä samanlaisia kysymyksiä kuin esimerkiksi nuorelta koululaiselta.

7 VAIKUTUS YKSILÖÖN JA YHTEISKUNTAAN: Terveydenlukutaidon alhaisen osaamisen on, koko väestöä ajatellen, todettu pidentävän ja lisäävän ihmisten sairaalassa potilaana olo aikoja, nostavan terveyskustannuksia sekä vaikuttavan jopa kuolleisuuden lisääntymiseen Sen arvioiminen onkin tärkeää, jotta voidaan tunnistaa ne ihmiset, joilla on puutteellinen terveydenlukutaito ja siten riski alentuneeseen terveyteen sen epäpätevän osaamisen vuoksi Terveydenlukutaitoa voidaan kehittää ja tukea: Sen osaamista voidaan parantaa opetuksella ja esimerkiksi erilaisia terveysasioita käsitteleviä materiaaleja räätälöidä kaikille tai tietylle ryhmälle sopiviksi sekä muuntaa terveysinformointia selkeämmäksi Myös hoitoalan ammattilaisia tulisi kouluttaa siihen liittyvien asioiden suhteen entistä kattavammin Ikääntyneet ovat ryhmä, joiden on todettu monissa koko väestöä koskevissa tutkimuksissa saavan muita huonompia tuloksia mitattaessa terveydenlukutaidon tasoa. Aiempia tutkimuksia, joissa olisi mitattu ikääntyneiden terveydenlukutaitoa Suomessa, ei löytynyt

8 SYDÄMEN VAJAATOIMINTAA SAIRASTAVIEN IKÄÄNTYNEIDEN TERVEYDENLUKUTAITO JA SEN MITTAAMINEN: Tutkimuksen tarkoituksena oli löytää ikääntyneiden itsearvioidun terveydenlukutaidon mittaamiseen soveltuva mittari Tarkoituksena oli myös kuvata kohderyhmän itsearvioitua terveydenlukutaitoa ja selvittää taustamuuttujien yhteyttä heidän käsityksiinsä siitä Kohderyhmänä tutkimuksessa olivat 65-vuotiaat tai sitä vanhemmat sydämen vajaatoimintaa sairastavat henkilöt (N=235, n=86) Tutkimus suoritettiin kahden sairaanhoitopiirin kahdessa keskussairaalassa ja kahdessa kaupungin sairaalassa vuoden 2016 toukokuun ja joulukuun välisenä aikana Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeilla ja terveydenlukutaitoa mitattiin HLS-EU-Q47 mittarilla

9

10 HLS-EU-Q47 mittarin summamuuttujat Terveyden hoitaminen Sairauksien ehkäiseminen Terveyden edistäminen TULOKSET: Sydämen vajaatoimintaa sairastavien ikääntyneiden itsearvioitu terveydenlukutaito oli hyvällä tasolla Kokonaiskeskiarvo oli 3,10 asteikolla 1-4 Miesten terveydenlukutaito oli itsearvioituna naisia parempaa Tutkimuksen reliabiliteetti oli hyvä (Cronbachin alfan arvo oli 0,954), joten HLS-EU-Q47 mittari mittasi luotettavasti sydämen vajaatoimintaa sairastavien ikääntyneiden itsearvioitua terveydenlukutaitoa tässä aineistossa. Terveysinformaation etsiminen Terveysinformaation ymmärtäminen Terveysinformaation kriittinen arviointi Löydetyn terveysinformaation hyödyntäminen 4 väittämää 4 väittämää 4 väittämää 4 väittämää 4 väittämää 3 väittämää 5 väittämää 3 väittämää 5 väittämää 4 väittämää 3 väittämää 4 väittämää Terveyden edistämiseen liittyvässä osa-alueessa ikääntyneiden terveydenlukutaito oli alhaisinta Tulosten mukaan, terveyden edistäminen suhteessa löydetyn terveysinformaation hyödyntämiseen, oli haastavinta vastaajille Vastaajat kokivat, että esimerkiksi poliittisista muutoksista, jotka vaikuttivat terveyteen, oli vaikeaa saada tietoutta samoin kuin siitä, miten tiedotusvälineiden tuottaman tiedon avulla osaisi suojautua sairaudelta Vaikeutta koettiin sen arvioimisessa, milloin kysyä toisen lääkärin mielipidettä ja hankaluutta oli ymmärtää psyykkisen terveyden edistämiseen liittyvää tietoa Tutkimukseen osallistuneista suurimmalle osalle oli hyvin helppoa soittaa ambulanssi hätätilanteessa, mutta liikuntakerhoon liittyminen oli vaikeaa sekä osan ottaminen toimintaan, joka edistää terveyttä ja hyvinvointia omassa yhteisössä Tiedon löytäminen itseä koskevien sairauksien oireista oli osalle haasteellista sekä eri hoitovaihtoehtojen hyötyjen ja haittojen arviointi

11 JATKOSSA Aihetta pitäisi tutkia lisää eri-ikäisiltä ihmisiltä Suomessakin, jotta voitaisiin vertailla eri ikä-ryhmien terveydenlukutaidon tasoa ja näin panostaa terveyden edistämiseen Voitaisiin esimerkiksi selvittää, kokevatko ihmiset tarvetta saada terveysinformaatioon liittyvää opetusta aiempaa enemmän Erilaisten terveyteen liittyvien poliittisten ohjelmien ja päätösten tiedotukseen voitaisiin kehittää uusia menetelmiä Myös sitä, miten ihmiset ymmärtävät saamansa terveysinformaation, voitaisiin enemmän testata erilaisilla mittareilla

12 KIITOS!

13 LÄHTEET: Altin SV., Finke I., Kautz-Freimuth S. & Stock S. (2014) The evolution of health litera-cy assessment tools: a systematic review. BMC Public Health. 14, doi: / Bann C., McCormack L., Berkman N. & Squiers L. (2012) The Health Literacy Skills Instrument: A 10-item Short Form. Journal of Health Communication: International Perspectives. 17(3), Haun JN., Valerio MA., McCormack LA., Sørensen K. & Paasche-Orlow MK. (2014) Health Literacy Measurement: An Inventory and Descriptive Summary of 51 Instru-ments. Journal of Health Communication. 19(2), Mårtensson L. & Hensing G. (2012) Health literacy a heterogeneous phenomenon: a literature review. Scandinavian Journal of Caring Science. 26(1), doi: /j x. Nutbeam D. (2008) The evolving concept of health literacy. Social Science & Medicine. 67(12), doi: /j.socscimed Oldfield SR. & Dreher HM. (2010) The Concept of Health Literacy Within the Older Adult Population. Holistic Nursing Practice Journal. 24(4), Sørensen K., Van den Broucke S., Pelikan JM., Fullam J., Doyle G., Pelikan J., Slonska Z. & Brand H. (2012) Health literacy and public health: A systematic review and inte-gration of definitions and models. BMC Public Health. 12, doi: / Terveydenhuoltolaki ( /1326). Luettavissa: Luettu: The HLS-EU Consortium. (2012) HLS-EU-Q. Measurement of health literacy in Eu-rope: HLS-EU-Q47; HLS-EU-Q16; and HLS-EU-Q86. Luettavissa: file:///c:/users/m%c3%a4kel%c3%a4/downloads/hls-eu-q-tools-and-introduction-2%20(1).pdf Luettu: World Health Organisation: Health Promotion Glossary of World Health Organisation. (1998) Luettavissa: Luet-tu Zwakhalen SM., Hamers JP., Abu-Saad HH. & Berger MP. (2006) Pain in elderly peo-ple with severe dementia: a systematic review of behavioural pain assessment tools. BMC Geriatrics. 6, doi: /