Hyvää alkavaa lukuvuotta YLEISTÄ... 5

Transkriptio

1 Riihikallion koulun lukuvuosiopas

2 Sisällys Hyvää alkavaa lukuvuotta YLEISTÄ Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Koulun päivärytmi ja oppitunnit Koulun yhteystiedot Luokat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Koulun järjestyssäännöt Koulun käytänteet Uusintakokeet Ruokailu/ välipala Työturvallisuus Koulumatkat Koulukuljetukset Oppilaan kuljettaminen opettajan tai huoltajan autolla Yhteisöllinen, kaikille viihtyisä koulu Oppilaskunta Tukioppilastoiminta Pysäkki Riihikallion Koulun Tuki ry Iltapäiväkerho OPETUS Opetussuunnitelma Uskonnonvapauslaki Oppilaanohjaus Työelämään tutustuminen (TET) lukuvuonna OPPILASHUOLTO JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppilashuolto Kouluterveydenhuolto Hammashuolto Oppilashuoltohenkilöstö Tuusulan tukipolku ja pedagoginen tukipolku Tukiopetus Erityisopetus

3 4 ARVIOINTI Oppimisen aikainen arviointi Päättöarviointi Käyttäytymisen arvosanan perusteet

4 Hyvää alkavaa lukuvuotta Lukuvuosi on alkamassa. Aloitusajankohtaan vaikuttavat monet asiat. Perusopetuslaki määrää työpäivien lukumäärän (190) ja päättymisen viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Lukuvuoden työaikoja suunniteltaessa huomioidaan syys-, joulu- ja talvilomat toisen asteen oppilaitosten vaatimukset lähinnä syksyn ylioppilaskirjoituksiin liittyen. Niinpä olemme aloittamassa uutta lukuvuotta ennätyksellisen aikaisin. Kun helteitä edelleen odotellaan, tuntuu mennyt loma lyhyehköltä. Saa nähdä, käykö tänäkin vuonna, kuten usein aiemminkin, että paras kesä osuus elokuulle. Tämä on mietityttänyt usein. Voisiko jollakin järjestelyllä, esimerkiksi kolmen lukukauden systeemillä, muuttaa lukuvuotta siten, että koulu jatkuisi juhannukselle ja uusi lukuvuosi alkaisi elo-syyskuun vaihteessa. Tätä voitaisiin ainakin miettiä. Aloitamme uuden lukuvuoden suurempana kuin koskaan aikaisemmin. Oppilasmäärä lähentelee 650 ja henkilökunnan määrä 60. Muutamat ikäluokkien oppilasmäärä koettelee sekä koulurakennuksen että lukujärjestysten toteuttamisen rajoja. Tulevaisuudessa, jos nykyinen kehitys jatkuu, tulee väistämättä pohdittavaksi, pitääkö eteläisen Tuusulan oppilasvirtoja ohjata nykyisestä poikkeavasti. Samassa tarkastelussa tulee varmasti myös pohdittavaksi koulun tilojen riittävyys. Kesäloman aikana on tehty koulurakennuksessa peruskorjaus- ja muutostöitä. Liikuntasalin osalta toisen vaiheen työt ensimmäinen vaihe tehtiin vuosi sitten jatkuvat elokuun ajan ja haittaavat väkisinkin hieman koulun aloitusta. Loppuosa liikuntasalisiiven peruskorjauksesta tehdään kesällä Luokkatilojen muutostyöt ja sisäilmatutkimusten johdosta tehdyt lattioiden uudelleen pinnoitukset on saatu valmiiksi. Koulun sisätiloihin on saatu kiipeilyseinä Liikkuva koulu hengessä ja välituntialueille on lisätty oppilaille mahdollisuuksia viettää välitunteja eri tavoin. Viime lukuvuoden loppupuolella kaikilla tuusulalaisten koululaisten huoltajilla oli mahdollisuus arvioida omien lastensa koulun toimintaa kasvatus- ja sivistystoimen toteuttamassa kyselyssä. Tulokset toimitettiin kouluille ennen juhannusta. Koulumme osalta tulokset kertovat siitä, että toimintaamme pidetään laadukkaan ja nautimme luottamusta kotien suunnalta. Kyselyssä pyydettiin vastaajia antamaan kouluarvosana. Riihikallion koulun keskiarvoksi muodostui 8,5. Olemme kiitollisia ja tyytyväisiä saamastamme palautteesta. Se kannustaa jatkamaan edelleenkin työtä yhteisönä, jossa jokaisella on oma vastuunsa oppimisesta ja niin yksilön kuin koko yhteisönkin hyvinvoinnista. Myös viime kevään yhteishaun tulokset vahvistivat onnistumista. Kaikki päättötodistuksen saaneet yhdeksäsluokkalaiset saivat haun ensimmäisessä vaiheessa jatko-opiskelupaikan toisen asteen opintoihin. Näistä lähtökohdista on hyvä jatkaa eteenpäin. 4

5 1 YLEISTÄ 1.1 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi (to) (pe) syysloma viikolla 42, joululoma Vapaapäivät: (ke) itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi (ma) (la) talviloma viikolla 8, pääsiäisloma Vapaapäivät: - (ti) vapunpäivä - (to) helatorstai 1.2 Koulun päivärytmi ja oppitunnit luokat luokat 1.oppitunti (siirtymävälitunti 5 min) 2.oppitunti pitkä välitunti (sis. ulkoilua 15 min) 3. ja 4. oppitunti pitkä välitunti (sis. ulkoilua 15 min) 5. oppitunti (siirtymävälitunti 5 min) 6. oppitunti välitunti (sisällä ja välipalalla) 7. ja 8. oppitunti Eskareiden koulupäivä klo Ruokailut kolmannen ja neljännen oppitunnin aikana klo välillä erillisen aikataulun mukaan. Tarkemmat tiedot luokan ruokailuajoista saa omalta opettajalta. - Käytännössä kaksi viimeistä oppituntia (alakoulun puolella 6. ja 7., yläkoulun puolella 7. ja 8.) pidetään usein peräkkäin ilman välituntia 5

6 1.3 Koulun yhteystiedot Riihikallion koulu Pellavamäentie Tuusula Koulun Internet-sivut löytyvät osoitteesta Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: rehtori Harri Saramola apulaisrehtori Laura Nuikka koulusihteeri Kirsi Tuomola faksi opettajien huone opinto-ohjaaja Jukka Moilanen teknisen työn luokka Miikka Lepistö esiluokka Tarja Jokinen Marie Froidurot Siri Leijo Mia Sipola Minna Aalto Anski Heinälä Kerttu Kajander Mervi Brandenburg kouluterveydenhoitaja Marja Kinnunen koulupsykologi esi-9.lk Mia Hellsten koulukuraattori Miia Malo koulusosionomi Riitta Järvinen kouluruokailu laitosmies Esa Kuosmanen päivystävä huoltomies iltapäiväkerho

7 1.4 Luokat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat Lk Esilk 1A 1B 1C 2A 2B 2C 3A 3B 3C 4A 4B 4C 5A 5B 5C 6A 6B 6C 7A 7B 7C 8A 8B 8C 9A 9B 9C Nimi Tarja Jokinen Erja Hujanen, Mia Sipola Armi Stenvall Kaisa Lehtimaa Juha Kuparinen, Mia Sipola Hanna Seppänen Leena Willgren Ulla Välipakka Satu Eskelinen, Minna Aalto Sara Horstia-Niemi Juuso Kauppinen Tuuli Snellman, Anski Heinälä Riitta Hyrkäs-Lindgren, Anski Heinälä Leea Antila Laura Ala-Ruona Suvi Salo, Minna Aalto Anni Heikkinen Pasi Ala-Ruona, Anski Heinälä Aino Eerola, Anski Heinälä Joni Niemi matematiikka, Päivi Kaartinen tekstiilityö Elsi Kiviniemi historia, uskonto, yhteiskuntaoppi Suvi Romppanen englanti, saksa Anne Aavamaa fysiikka, matematiikka, Mervi Brandenburg erityisopetus Marjo Lähdemäki-Kempas ruotsi, englanti Elina Lindholm äidinkieli, suomi toisena kielenä Piia Jääskeläinen kemia, biologia, terveystieto, maantieto Jukka Moilanen opo, uskonto, elämänkatsomustieto, historia Sanna Puputti historia, uskonto, äidinkieli, Siri Leijo erityisopetus Pia Närhi biologia, maantieto, terveystieto, ruotsi Larissa Aksinovits viro Marie Froidurot erityisopetus Kerttu Kajander erityisopetus Antti Korhonen ranska Miikka Lepistö tekninen työ Jenni Mikkonen englanti, saksa Satu Munukka kotitalous Emmi Mäntylä liikunta Tero Niemi tekninen työ Katariina Pekuri englanti, kuvataide Marko Tahvanainen matematiikka, tietotekniikka Sannis Sundström musiikki Niklas Winther-Jensen liikunta 7

8 Koulunkäynninohjaajat Tarja Altio Leila Antin Sirpa Harju Anni Hartikka Antti Huurinainen (virkavapaalla syyslukukauden 2017) Tiina Kantonen Mari Kautiainen Anne Karppinen Venla Lehtinen Sanna-Mari Matero Miia Nakari Eija Paldanius-Jokela Johanna Peltola Nina Virtanen 1.5 Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Kodin ja koulun yhteistyö on säännöllistä tiedottamista ja kuulemista eri yhteyksissä. Koulussamme käytetään koulutyön seurantajärjestelmänä Wilmaa. Opettajat kirjaavat järjestelmään oppilaiden poissaolot, tiedot kokeista, myöhästymiset yms. koulunkäyntiin liittyvät asiat. Wilman sujuva käyttö edellyttää, että huoltajat käyvät säännöllisesti katsomassa ja kuittaamassa koululaisensa tapahtumat. Käyttäjätunnus ja salasana ovat vain huoltajan tiedossa. Älä siis tallenna käyttäjätunnusta ja salasanaa tietokoneen välimuistiin luokkien oppilaat saavat omat käyttäjätunnukset, joilla he pääsevät tarkastelemaan koevarauksia, annettuja läksyjä sekä poissaoloja. Wilma on pääasiallinen viestintäväline yhteydenpidossa kodin ja koulun välillä. Tarvittaessa opettajiin tai muuhun koulun henkilökuntaan voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse tai puhelimitse. Jokainen luokanopettaja/luokanvalvoja antaa lisäksi tarkemmat ohjeet yhteydenpidosta. Jos jokin asia lapsen tai nuoren koulunkäynnissä mietityttää, toivotaan huoltajien ottavan yhteyttä ensisijaisesti luokanopettajaan tai -valvojaan sekä tarvittaessa aineenopettajaan, oppilashuoltoryhmään tai rehtoriin. Huoltajia pyydetään ilmoittamaan välittömästi yhteystietojensa muuttumisesta kansliaan tai luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Koulun tiedotteet lähetetään Wilman kautta ja ne ovat luettavissa myös Riihikallion koulun internet-sivuilla Lisäksi koulun arkea voi seurata koulun facebook-sivujen kautta: 8

9 1.6 Koulun järjestyssäännöt JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN TARKOITUS JA SOVELTAMINEN Riihikallion järjestyssäännöt perustuvat voimassa olevalle lainsäädännölle. Järjestyssääntöjen tarkoituksena on edistää koulun sisäistä järjestystä, oppimisen ja opiskelun esteetöntä sujumista ja kouluyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Koulun järjestyssäännöt ovat voimassa kaikessa koulun toiminnassa koskien myös erilaisia koulun ulkopuolella (esim. opintokäynnit, leirikoulut, tet-harjoittelut jne.) tapahtuvaa toimintaa samoin kuin oppilaan normaalista työjärjestyksestä poikkeavina aikoina tapahtuvaa, opetus- tai työsuunnitelmana mukaista toimintaa (esim. yökoulut). Järjestyssääntöjen laadintaan ovat osallistuneet koulun henkilökunnan kanssa oppilaat ja oppilaiden huoltajat. OPPILAIDEN OIKEUDET JA VELVOLLISUUDET Oppilaan oikeudet Oppilaalla on oikeus jokaisena koulupäivänä perusopetuslaissa ja asetuksessa määriteltyyn opetukseen ja kasvatukseen sekä niissä mainittuihin opintososiaalisiin tukipalveluihin, kouluruokailuun ja kouluterveydenhoitoon. Kaikkia oppilaita kohdellaan tasavertaisesti noudattaen Tuusulan kunnan ja Riihikallion koulun tasa-arvosuunnitelmaa. Oppilaalla on oikeus tulla kuulluksi kaikissa häntä koskevissa asioissa. Oppilaan velvollisuudet Oppilas osallistuu työjärjestyksensä mukaisesti perusopetukseen ellei häntä ole erikseen perustellusta syystä siitä vapautettu. Oppilaan tulee suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. OPPIMISEN JA OPISKELUN ESTEETÖN SUJUMINEN, TURVALLISUUS JA VIIHTYISYYS Käyttäytyminen Hyvää käyttämistä on tilanteen ja paikan huomioiminen omassa toiminnassa. Sujuvan ja miellyttävän koulupäivän ytimen muodostaa toisten ihmisten huomioiminen kaikessa tekemisessä ja kielenkäytössä. Koulun kaikilla aikuisilla on velvollisuus ohjata ja opastaa oppilaita tarvittaessa näissä asioissa. Oppimisen ja opiskelun esteetön sujuminen Oppitunneille saavutaan ajoissa tarvittavat opiskelu- ja työvälineet mukana. Luokkatunneilla ja ruokalassa ei käytetä päällysvaatteita. Kuvaaminen ja äänittäminen on sallittua silloin, kun se kuuluu oppimistehtävään ja opiskeluun.puhelimet tai muut mobiililaitteet pidetään poissa näkyviltä ja äänettömällä, ellei sitä käytetä oppimiseen tai opettajan kanssa muuten toisin sovita. Laitteen voi halutessaan viedä nimellä varustettuna luokassa olevaan säilytyspisteeseen. Turvallisuus Mahdollisen vaaran aiheuttavasta asiasta tulee ilmoittaa välittömästi jollekin koulun aikuisista joka välittää tiedon edelleen rehtorille, apulaisrehtorille tai turvallisuusvastaavalle. 9

10 Kaikki kulkuneuvot säilytetään niille osoitetuilla paikoilla. Kouluun ei tuoda energiajuomia, päihdyttäviä tai huumavia aineita tai sellaisia esineitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa muille koulussa opiskeleville tai työskenteleville henkilöille. Tilanteen vaatiessa henkilökunnalla on oikeus poistaa oppilaalta tällainen aine tai esine. Koulumatkoilla ja koulupäivän aikaisissa siirtymisissä noudatetaan voimassa olevia liikennesääntöjä ja erikseen annettuja ohjeita. Välitunnit vietetään koulun alueella. Koulualueelta poistumiseen tarvitaan lupa koulun aikuiselta. Koulualueella ja kiinteistössä on tallentava kameravalvonta. Viihtyvyys Jokainen vastaa omalla toiminnallaan osaltaan kouluviihtyvyydestä, siisteydestä ja turvallisuudesta. Riihikallion koulu on 700 ihmisen työpaikka. Ethän halua sen näyttävän kaatopaikalta. Roskat kuuluvat roskakoreihin ja jokainen vastaa osaltaan koulurakennuksen suojelusta. Opiskelu- ja työvälineet ovat meidän kaikkien yhteistä omaisuutta ja annettu sinulle käyttöön. Huolehdithan niistä kuin omistasi. JÄRJESTYKSESTÄ HUOLEHTIMINEN JA KURINPITO Keinot ja menetelmät Kaikessa koulutyöhön liittyvässä toiminnassa on keskeistä aikuisen ohjaus ja neuvonta. Tarvittaessa käytetään kasvatuskeskustelua, erillistä konfliktitilanteen selvityslomaketta tai jälki-istuntoa. Vakavissa tai toistuvissa rikkeissä käytetään perusopetuslain mukaisia kurinpitorangaistuksia siten kuin laissa säädetään. Oppilaan vastuu Oppilas osallistuu erilaisten ristiriitatilanteiden ja rikkeiden selvittämiseen. Oppilas sovittaa näiden järjestyssääntöjen vastaiset tekonsa kulloinkin sovittavalla tavalla ja osoittaa näin kantavansa vastuuta tekemisistään. Oppilas on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon sovitulla tavalla riippumatta siitä, oliko vahinko aiheutettu tahattomasti, tuottamuksellisesti tai tahallisesti. JÄRJESTYSSÄÄNTÖJEN SEURANTA JA TARKISTAMINEN Koulun järjestyssäännöt ovat nähtävillä koulun internetsivuilla ja ne toimitetaan huoltajille lukuvuositiedotteen yhteydessä. Järjestyssäännöt tarkistetaan ja päivitetään tarvittaessa vuosittain lukuvuosisuunnitelman laatimisen yhteydessä. 10

11 1.7 Koulun käytänteet Noudatan aikuisen antamia ohjeita. Tulen ajoissa kouluun ja otan tarvittavat koulutarvikkeet mukaani. Käyttäydyn asiallisesti Kohtelen kaikkia rihalaisia ystävällisesti. Pidän ympäristöni siistinä. Työympäristö ja yhteiset välineet Ulkovaatteet jätetään naulakoihin tai lokeroihin. Lokerot ovat käytössä luokkien oppilailla. Oppitunneilla, ruokalassa tai koulun yhteisissä tilaisuuksissa ollaan ilman päähineitä ja ulkovaatteita. Kaikissa alakoululaisten käyttämissä luokkatiloissa liikutaan ilman ulkokenkiä. Koulun käytävillä liikutaan kävellen toiset henkilöt huomioiden. Ympäristö pidetään siistinä. Välitunnit Pitkillä välitunneilla liikutaan ulkona. Yläkoululaiset voivat tulla sisälle ensimmäisen vartin jälkeen. Alakoululaisia ohjataan viettämään välitunnit ilman kännyköitä erilaisia liikkumismahdollisuuksia hyödyntäen. Jalkapalloa pelataan hiekkakentällä tai alapihalla. Lumipalloja heitetään liikuntasalin pitkiin seiniin. Välituntialueelta poistumiseen tarvitaan opettajan lupa. Parkkipaikat eivät ole välituntialuetta. Rullalautailu ja scoottaaminen on sallittua kypärä päässä. Sähkökäyttöisiä liikkumisvälineitä ei käytetä välitunnilla eikä niitä ladata koulun tiloissa. Pyörät ja mopot säilytetään niille osoitetuilla paikoilla eikä niiden luona oleskella välituntien aikana. 11

12 Myöhästymiset Oppitunneilta myöhästyminen merkitään Wilmaan. Toistuvat myöhästymiset vaikuttavat käytösnumeroon. Poissaolot Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta koululle. Oppilas selvittää ja huolehtii itse poissaolonsa aikaiset läksyt. Luvattomista poissaoloista seuraa aina luokanopettajan/luokanvalvojan yhteydenotto kotiin. Mikäli poissaolojen kokonaismäärä ylittää 50 tuntia, on luokanopettajan/valvojan velvollisuus ilmoittaa asiasta sekä huoltajalle että rehtorille. Tämän jälkeen asia käsitellään tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Mikäli huoli herää, otetaan asiasta yhteyttä lapsen kotiin uudelleen ja sovitaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tämä toimintapa perustuu perusopetuslaissa määrättyyn koulujen seurantavelvoitteeseen. Yhteydenotto toistuu seuraavan mahdollisen 50:n poissaolotunnin täytyttyä sekä toistuvasti aina 50:n poissaolotunnin täyttyessä. Loma-anomukset Muihin kuin sairauspoissaoloihin luokanvalvoja voi myöntää vapaata enintään kolmeksi koulupäiväksi kerrallaan. Pidemmät vapaat myöntää rehtori. Kaikki etukäteen tiedossa olevat vapaat anotaan Wilman kautta. Mikäli kyseessä on rehtorilta anottava pidempi vapaa, on huoltajien velvollisuus tiedottaa myös luokanopettajaa/valvojaa asiasta hyvissä ajoin. Oppilas kysyy lomanaikaisia tehtäviä hyvissä ajoin kaikilta opettajiltaan. Kun oppilaalle on myönnetty poissaololupa koulusta, huoltajat ovat velvollisia huolehtimaan lapsensa opetuksen järjestämisestä. Oppilaan huoltaja vastaa siitä, että poissaolon aikaiset läksyt tulevat tehdyiksi. Toivomme huoltajien ottavan huomioon koulujen loma-ajat ja harkitsevan, onko ylimääräisille vapaapäiville tarvetta. Koulu on suhtautunut suopeasti loma-anomuksiin ymmärtäen työssä käyvien huoltajien lomajärjestelyiden hankaluuden. Toisaalta koulu toivoo oppilailta vastapainoksi ahkeraa ja asiallista työskentelyä. 1.9 Uusintakokeet Jos yläkoulun oppilas saa kokeesta hylätyn arvosanan, on koe uusittava. Mikäli arvosana ei muutu uusinnassa, tulee oppilaan osallistua tukiopetukseen. Koe on mahdollista uusia myös, mikäli koenumero poikkeaa selkeästi edellisestä arvosanasta ja oppilaan huoltaja pyytää uusintaa opettajalta. Uusintakokeet järjestetään tiistaisin klo 8.00 alkaen. Oppilas osallistuu seuraavaan mahdolliseen uusintakokeeseen Ruokailu/ välipala Tuusulan kunnan ruokahuolto on linjannut, että miltei kaikissa erityisruokavalioissa huoltaja tai oppilas toimittaa erityisruokavalioon liittyvän todistuksen terveydenhoitajalle, joka toimittaa todistukset eteenpäin koulun keittiölle. 12

13 Poikkeuksena: Vähälaktoosinen välipala esiopetuksessa/iltapäiväkerhossa, sekä uskonnolliset syyt alakouluissa, joista täytyy ilmoittaa erillisellä lomakkeella suoraan koulun opetushenkilöstölle. Jos oppilas ei nouda hänelle valmistettua erityisruokavaliota kahteen viikkoon, se lopetetaan. Erityisruokavalion saa tässä tapauksessa takaisin ilmoittamalla siitä uudelleen terveydenhoitajalle. Tarvittavat lomakkeet ja lisätietoa löytyy osoitteesta Erityisruokavalio Mihin ilmoitan? Miten usein? Mitä muuta on huomioitava? Diabetes, keliakia tai Ilmoitetaan koulun terveydenhoitajalle. Täältä tieto ohjataan Yksi ilmoitus riittää koulu-asteen ** täysin laktoositon ruokavalio alkaessa riittää. * keittiölle. Vähälaktoosinen ruokavalio Esiopetus ja iltapäiväkerho: Vähä-laktoosinen ruokavalio Ruoka-allergiat Ei erillistä ilmoitusta, sillä koululounas on aina vähälaktoosista. Jos lapsi syö esiopetuksessa myös aamupalan ja/tai välipalan, pitää vähälaktoosisesta ruokavaliosta ilmoittaa opetushenkilökunnalle erillisellä lomakkeella. He ilmoittavat asiasta edelleen keittiölle. *** Perhe tai oppilas ilmoittaa ruokaaineallergiastaan terveydenhoitajalle, josta tieto ohjataan keittiölle. Ei erillistä ilmoitusta. Ilmoitus lukuvuosittain. * Ilmoitus lukuvuosittain. Kopio vanhasta todistuksesta riittää. * Ei erillistä ilmoitusta. ** ** Ruoka-allergian ristireagointi Ei erillistä ilmoitusta. Ei erillistä ilmoitusta. Allergiaa aiheuttavan ruoka-aineen voi jättää siitepölyaikana ottamatta tai tarvittaessa varataan korvaava ruoka-aine. Uskonnolliset syyt Ei erillistä ilmoitusta, sillä tarjolla on aina toinen ruokavaihtoehto, joka on kasvispohjainen. Ei erillistä ilmoitusta. Ruokana tarjotaan kasvisruokavaihtoehto. Kasvisruokavalio Ei erillistä ilmoitusta, sillä aina tarjolla kasvispohjainen ruoka. Ei erillistä ilmoitusta. Tietoa yläkoululaisille: Koulussa tarjotaan maksullinen välipala yläkoululaisille klo Välipalalippuja voi ostaa koulusihteeriltä ma-pe klo välitunnilla. Liikuntatunnit Koulun liikuntatunneille pukeudutaan liikuntavaatteisiin ja -jalkineisiin. Luistelutunneilla käytetään kypärää. Liikuntatuntien jälkeen peseydytään. 13

14 Mikäli oppilaalla on vapautus liikunnasta, tuntien järjestelyistä keskustellaan opettajan kanssa. Muuta Kännyköitä voidaan käyttää oppitunneilla opettajan luvalla. Luvattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee merkintä Wilmaan. Tarvittaessa opettaja voi ottaa kännykän pois oppitunnin loppuajaksi. Koulu ei korvaa kadonnutta tai rikkoutunutta puhelinta kuten ei muutakaan oppilaan henkilökohtaista välinettä. Koulun pyöräretkillä käytetään pyöräilykypärää. Jälki-istunnoista ja muista rangaistuksista tiedotetaan koteihin. Koulupäivän loputtua asiaton oleskelu koulun alueella on kielletty. Energiajuomien nauttiminen on kielletty koulupäivän aikana. Opettajalla on mahdollisuus ottaa talteen energiajuoma ja oppilas voi noutaa sen opettajalta koulupäivän loputtua. 1.8 Työturvallisuus Asetuksen 475/ mukaan oppivelvollisen nuoren työntekijän huoltajalle on etukäteen ilmoitettava 4 :ssä tarkoitetun vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. ( Perusopetuksen oppilaat voivat vain opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä vaarallista työtä peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien, jos se opetuksen toteuttamiseksi on välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työskenneltäessä esim. seuraavilla koneilla ja laitteilla: laserlaite, sirkkeli, pyörösaha, vannesaha, höyläkone, moottorisaha, jyrsinkone, levyleikkuri ja muu vastaava konevoimalla toimiva leikkuri, pylväs- ja penkkiporakone, kulmahiomakone, metallisorvi, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaite, paineilmalla tai vastaavalla toimiva naulain. (STM:n asetus 128/ vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta - Perusopetuksen vuosiluokilla em. asetuksen mukaisten vaarallisten aineiden, koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö on kielletty. Vaaralliseksi koneeksi ei lasketa kiinteästi asennettua pylväs- tai pöytäporakonetta, joka on varustettu toimintaan kytketyllä karansuojalla. Tämän koneen, kuten kaikkien muidenkin opetuksessa käytettävien koneiden toimintakunto sekä turvallisuus- ja suojavarusteet sekä niiden toimivuus, samoin kuin oppilaan taito käyttää konetta tulee tarkistaa ja varmistaa. Kouluilla opetusta järjestettäessä otetaan huomioon asetuksen vaatimukset. Lisätietoja antavat työsuojelupäällikkö Simo Aravuori sekä rehtori Harri Saramola. Oppilaiden tulee aina noudattaa opettajien antamia työturvallisuusohjeita. 1.9 Koulumatkat Liikkuvan Koulun hengen mukaisesti kannustamme oppilaita kulkemaan koulumatkat kävellen tai pyörällä. Pyörällä kulkemista suositellaan 3.-luokkalaisista eteenpäin. Koulun pyöräretkille osallistuminen edellyttää kypärän käyttöä. 14

15 Oppilaiden huoltajat käyttävät saattoliikenteessä Pellavamäentien varteen koulun laajennusosan kohdalle rakennettua levikettä. Koulutaksit käyttävät alakoulun päädyssä olevaa kääntöpaikkaa. Koulun piha-alueella on kaksi parkkipaikkaa oppilaiden polkupyörille sekä parkkipaikka mopoille ja skoottereille. Mopoparkki sijaitsee pääsisäänkäynnin vieressä. Mopoautot pysäköidään päiväkodin ja koulun väliselle parkkipaikalle. Kulkuneuvoja on säilytettävä näillä alueilla eikä niitä saa käyttää välitunneilla. Koulumatkoilla ja kouluaikana (esim. liikuntatunneilla) pyörällä liikuttaessa käytetään pyöräilykypärää sekä noudatetaan opettajan antamia ohjeita reiteistä ja turvallisuudesta Koulukuljetukset Perusopetuslain 32. :n nojalla Tuusulan kunta järjestää esiopetusoppilaille sekä peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista tai saattamista kouluun, jos oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä. Perusopetuslain 32. :n pääperiaatteesta poiketen Tuusulan kunnan esiopetusoppilaille sekä Tuusulan peruskoulun ala-asteen luokan oppilaille myönnetään koulukuljetustai saattoavustus matkan rasittavuuden perusteella, mikäli koulumatka on yli kolme kilometriä. Tuusulan kunta mittaa matkat kevyenliikenteen väyliä pitkin. Kuljetus voidaan järjestää myös, jos koulumatka on vaarallinen matkan pituudesta riippumatta (vaarallisiksi luokiteltujen teiden luettelo, selvitetään tapauskohtaisesti) tai lääkärinlausunnon perusteella (sairauden tai tapaturman vuoksi). Jos huoltaja haluaa lapsensa muuhun kuin asuinpaikan mukaiseen lähimpään omakieliseen kouluun tai esiopetuspaikkaan, maksutonta kuljetusta tai avustusta ei myönnetä. Kuljetusta tai saattoavustusta haetaan koulusta saatavalla lomakkeella lukuvuosittain, ellei sitä ole myönnetty kerralla pidemmäksi aikaa. Lomakkeet palautetaan koululle. Koulukuljetuksen myöntämisestä päättävät rehtorit sekä koulukuljetuksista vastaava toimistosihteeri Riikka Korhonen, puh Kuljetukset suunnitellaan siten, että ne ovat turvallisia, taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia. Kuljetuksiin käytetään yleisiä kulkuneuvoja. Ellei niiden käyttö ole mahdollista tai muu järjestely tulee edullisemmaksi, kunta voi järjestää kuljetuksen tilausliikenteen avulla. Bussilla kulkevalle oppilaalle annetaan bussikortti, joka on henkilökohtainen. Jos oppilas kadottaa tai turmelee bussikorttinsa, peritään uuden hankkimisesta panttimaksu sekä matkat, jotka kortilla oli jäljellä Tilaus- ja vuoroautot ajavat määrättyä reittiä, joten oppilaan tulee kävellä reitin varteen, enintään kolme kilometriä. Oppilas voidaan kuljettaa kotiosoitteesta kouluun vain perustellusta syystä. Mikäli oppilaan taksilla tapahtuva koulukuljetus syystä tai toisesta (oppilas sairaana, lomalla tms.) jää toteutumatta enintään 5 päivän ajan tai jonakin yksittäisenä viikonpäivänä koulukuljetus peruutetaan toistaiseksi. Tällöin huoltajan tulee ilmoittaa asiasta suoraan kyseiselle taksille. Muut kuljetusmuutokset ilmoitetaan koulusihteerille (Kirsi Tuomola ) tai kouluvirastoon (Riikka Korhonen ) Oppilaan kuljettaminen opettajan tai huoltajan autolla Koulutyössä tulee lukuvuoden aikana tilanteita, joissa opetus- tai työsuunnitelman mukainen oppimis- ja opetustapahtuma toteutetaan koulun ulkopuolella. Tällöin voi olla tarpeen, että joku koulun henkilökunnasta tai oppilaiden huoltajista kuljettaa oppilaita omalla autollaan. Näitä tilanteita varten opettajat jakavat erillisen lomakkeen. 15

16 2. Yhteisöllinen, kaikille viihtyisä koulu Riihikalliossa jatketaan yhteisöllisen koulukulttuurin kehittämistä. Jokaiselle vuosiluokalle on jaettu kummiparit; eskarit ja 9.-luokkalaiset, ekaluokkalaiset ja viidesluokkalaiset jne. Kummiparit toimivat yhdessä ainakin Isot ja pienet yhdessä -teemapäivinä. Riihikallion koulussa opiskellaan säännöllisesti myös yhdessä elämisen taitoja. Tämän opiskelun tukena käytetään muun muassa Askeleittain, KivaKoulu ja LionsQuest-materiaaleja. Koulussamme tavoitteena on aktiivinen kiusaamiseen puuttuminen. Ensisijaisesti kiusaamista selvittää lapsen oma opettaja. Mikäli kiusaamistapaukset eivät selviä luokanopettajan/valvojan kanssa tai kiusaaminen jatkuu puuttumisesta huolimatta, käsitellään asiaa seuraavaksi koulusosionomin ja apulaisrehtorin kanssa. Nämä selvittelyt raportoidaan aina huoltajalle ja niihin liittyy myös selvittelyn jälkeiset seurantatapaamiset. Mikäli huoltajalla herää huoli koulukiusaamisesta, toivomme hänen ottavan yhteyttä oppilaan omaan opettajaan, koulusosionomiin tai koulukuraattoriin. Kaikki Tuusulan koulut ovat mukana Liikkuva koulu -hankkeessa. Riihikalliossa tämä tarkoittaa muun muassa koulun tilojen ja sääntöjen muokkaamista liikkumaan kannustaviksi, oppituntien toiminnallistamista, tauottamista sekä niiden pitämistä erilaisissa ympäristöissä. Liikuntasali on isojen oppilaiden käytössä välituntisin, välituntipihoilla on oppilaiden ylläpitämiä liikuntavälinelainaamoja, Wau ry. pitää vauhtivälkkiä kerran viikossa. Tämän lisäksi järjestetään yhdessä välkkäreiden kanssa erilaisia tapahtumia sekä teemavälitunteja. Koulu järjestää myös viikoittain maksutonta kerhotoimintaa, josta infoamme myöhemmin Oppilaskunta Oppilaskunnan tehtävänä on toimia ja vaikuttaa aktiivisesti myönteisen kouluhengen ja - viihtyvyyden lisäämiseksi sekä aktivoida ja tutustuttaa oppilaita omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja päätöksentekoon. Toimintaan kuuluu mm. erilaisten tilaisuuksien ja teemapäivien järjestäminen. Jokaisella luokalla on oma edustajansa oppilaskunnan hallituksessa Tukioppilastoiminta Kahdeksannen luokan oppilailla on mahdollisuus valita lyhyenä valinnaisaineena tukioppilaskurssi. Oppilaat, jotka ovat valinneet kurssin, koulutetaan kevätlukukauden aikana toimimaan tukioppilaina seuraavan lukuvuoden 7.-luokkalaisille. Tukioppilastoiminnan tarkoituksena on mm. lujittaa koulun yhteishenkeä, auttaa nuorempia oppilaita käytännön tilanteissa, tuoda vaihtelua koulutyöhön ja välitunneille sekä ennaltaehkäistä koulukiusaamista Pysäkki Pysäkki on paikka, jonne voidaan lähettää yksittäinen oppilas, joka häiritsee tuntia tai ei saa muuten tunnilla työskenneltyä ohjeiden mukaan. Pysäkillä oppilas voi rauhoittua ja hänen kanssaan on mahdollista käydä läpi luokassa tapahtunutta tilannetta keskustele- 16

17 malla. Keskustelun mahdollistamiseksi opettaja voi lähettää oppitunniltaan vain yhden oppilaan pysäkille. Pysäkillä tehdään mahdollisuuksien mukaan loppuun tunnilla kesken jääneet tehtävät. Pysäkin toiminnasta vastaa koulusosionomi Riitta Järvinen Riihikallion Koulun Tuki ry Riihikallion Koulun Tuki ry:n tarkoituksena on tukea ja parantaa Riihikallion koulun oppilaiden oppimisedellytyksiä ja kouluviihtyvyyttä sekä lisätä kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta. Yhdistyksen jäsenyys on täysin ilmaista ja jäseniä ovat kaikki Riihikallion koulun oppilaiden vanhemmat, jotka oppilasilmoituskaavakkeessa ilmoittavat liittyvänsä jäseneksi. Joka syksy yhdistykselle valitaan johtokunta, joka suunnittelee ja päättää tulevan kauden toiminnasta. Tuki ry järjestää koulun oppilaille monipuolista kerhotoimintaa sekä suunnittelee yhteistyössä koulun kanssa erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja vanhempainiltoja. Tuki ry on myös kannustanut oppilaita stipendein sekä tukenut esimerkiksi oppilaskunnan toimintaa ja Liikkuva koulu -hanketta. Riihikallion koulun Tuki ry rahoittaa toimintansa järjestämällä talkoita, tapahtumia ja myymällä erilaisia tuotteita. Yhdistys ei tuota taloudellista voittoa, vaan kaikki yhdistyksen hankkimat varat käytetään Riihikallion koulun ja sen oppilaiden hyväksi. Tuki ry:n puheenjohtajana toimii Kimmo Matero Tarkemmin Tuki ry:n toimintaan voit tutustua Facebook-sivuilla Iltapäiväkerho Iltapäiväkerho kokoontuu Riihikallion nuorisotilassa. Kerho on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen luokan oppilaille. Iltapäiväkerhotoiminnan vastuuohjaaja on Anne Karppinen p Tuusulan kunnan iltapäivätoiminnan koordinaattori on Seppo Mentula p

18 3 OPETUS 3.1 Opetussuunnitelma Koulutus- ja kirjastolautakunta on hyväksynyt Riihikallion koulun opetussuunnitelman vuosiluokille 1-9. Opetussuunnitelma on luettavissa koulun internetsivuilta. Järjestyssäännöt sekä käyttäytymisen arvioinnin yleiset kriteerit löytyvät tästä oppaasta. 3.2 Uskonnonvapauslaki Uskonnonvapauslain mukaan koulut voivat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Näitä tilaisuuksia koulussamme ovat Tuusulan seurakunnan järjestämät päivänavaukset koulun liikuntasalissa noin kuusi kertaa lukuvuodessa sekä mahdollinen koululaisjumalanpalvelus. Perustuslain momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Perusopetuksen oppilaan osalta huoltaja ilmoittaa omalle opettajalle, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kyseisiin tilaisuuksiin. Uskonnonvapauslaki takaa oppilaalle oikeuden oman uskonnon opetukseen. Oppilaan uskontokunta määrittelee opetuksen muodon. Oppilaalla on velvollisuus osallistua enemmistön tai oman uskontokunnan opiskeluun. Mikäli omaa uskontoa ei koulussa opeteta, voi oppilas osallistua elämänkatsomustiedon opiskeluun tai enemmistön uskonnonopetukseen. Uskonnon opetus ei ole uskonnon harjoittamista. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomille oppilaille on velvollisuus järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, kun kyseisiä oppilaita on koulussa vähintään kolme. Huoltaja voi järjestää oppilaalle uskonnonopetusta poikkeuksellisesti myös koulun ulkopuolella oppilaan oman uskontokunnan järjestämänä. Tässä tilanteessa huoltaja tekee asiasta ilmoituksen koululle. 3.3 Oppilaanohjaus Opinto-ohjauksella tuetaan oppilaan koulunkäyntiä. Oppilasta autetaan valintojen teossa, opiskelun suunnittelussa ja työelämään tutustumisessa. Opinto-ohjaus sisältää luokkamuotoista ohjausta, henkilökohtaista ohjausta ja tiedottamista. Luokkaohjauksen ja tiedottamisen painopistealueena ovat sekä koulun sisäiset valinnat ja niiden vaikutukset jatko-opintoihin, että perusopetuksen jälkeisten vaihtoehtojen kartoittaminen. Henkilökohtaisen ohjauksen painopistealueina ovat oppilaan omiin uravalintoihin liittyvät seikat muutostekijöiden täyttämässä työelämässä ja yhteiskunnassa. Mahdollisuuksia erilaisiin ja joustaviin koulutus- ja uravalintoihin on 2000-luvun nuorilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Ohjauksella pyritään saamaan nuoret tietoisiksi yhteiskunnan epävarmuustekijöistä, mutta luomaan samalla uskoa nuorten vaikutusmahdollisuuksiin kouluttautumisen avulla oman tulevaisuuden rakentamisessa. Edellä mainittuihin päämääriin on mahdollista päästä silloin kun oppilas ottaa aktiivisesti osaa ohjaukseen myös omalla toiminnallaan unohtamatta erityisen tärkeää kodin tukea. Ohjaus ei ole pelkästään opinto-ohjaajan tehtävä, vaan koko työyhteisön tehtävä, koska syrjäytymistä ennaltaehkäisevä toimintana ohjauksella on kokonaisuutena merkittävä vaikutus. 18

19 3.4 Työelämään tutustuminen (TET) lukuvuonna luokan oppilailla on koulun sisäinen TET (työelämään tutustumisjakso), jolloin oppilas tutustuu koulun henkilökunnan työhön osallistumalla heidän työtehtäviinsä. Tämä jakso toteutetaan syyslukukaudella viikkojen aikana. Käytännön järjestelyistä tiedotetaan syyslukukaudella ennen tetin alkua. 8. luokkien TET-harjoittelu toteutetaan kevätlukukaudella 2018 viikoilla siten, että luokkien oppilaat jaetaan kahteen ryhmään. Toisen ryhmän ollessa harjoittelussa toinen ryhmä käy koulua. Jälkimmäisellä viikolla ryhmien osat vaihtuvat. 9. luokkien TET-harjoittelu sisältää kaikille kaksi viikon mittaista pakollista jaksoa. TETjaksot toteutetaan syyslukukaudella 2017 viikkojen ja kevätlukukaudella 2018 viikkojen 3 4 aikana samanlaisella ryhmäjakoperiaatteella kuin 8. luokalla. Tämän lisäksi toukokuussa on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen viikon mittainen TET-harjoittelu, jonka tarkoituksena on osaltaan tukea nuorten kesäajan työllistymistä. 4 OPPILASHUOLTO JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 4.1 Oppilashuolto voimaan tulleen oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaan koulun oppilashuolto jakautuu kolmeen ryhmään: yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon sekä pedagogisen tuen ryhmään. Yhteisöllisessä oppilashuollossa käsitellään ja koordinoidaan koko kouluyhteisön hyvinvointia koskevia asioita ja toimintaa sekä suunnitellaan ja arvioidaan koulun oppilashuoltotyötä. Toiminta suuntautuu ennaltaehkäisevään työhön. Lukuvuoden aikana tehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa. Ryhmän jäseniä ovat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opo, koulusosionomi, koulukuraattori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja. Yksilökohtainen oppilashuolto käynnistetään, jos oppilaasta herää huolta tai oppilaan tarvitseman tuen toteuttamiseksi tarvitaan oppilashuollollisia palveluja. Aloitteen yksilökohtaisen oppilashuollon käynnistämiseksi voi tehdä luokanopettaja/-valvoja tai koulun muu työntekijä, oppilashuollon edustaja tai oppilas ja huoltajat itse. Mikäli koulussa herää oppilaasta huoli, on luokanopettaja/-valvoja ensin yhteydessä huoltajiin ja ohjaa tarvittaessa kuraattorille, koulupsykologille, koululaisten perhetyöntekijälle tai terveydenhoitajalle (oppilashuollon työntekijälle). Mikäli oppilaan asioita käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, määritellään kodin kanssa yhteistyössä, ketkä osallistuvat oppilaan asian käsittelyyn. Ryhmään voidaan pyytää myös koulun ulkopuolisia toimijoita. Asian käsittelyssä ja kirjaamisessa toimitaan yksilöllisen oppilashuollon ohjeiden mukaisesti. Pedagogisen tuen ryhmän jäseniä ovat luokanopettaja/-valvoja, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koulusosionomi ja rehtori sekä tarvittaessa kouluterveydenhoitaja. Yläkoulun ryhmään kuuluu myös opinto-ohjaaja luokkalaisten luokkia käsiteltäessä on pedagogisen tuen ryhmän alussa paikalla myös oppilasedustajat, jotka kertovat yleisellä tasolla luokan työrauhasta ja kaverisuhteista. Tämän lisäksi luokkalaisten kouluviihtyvyyttä ja opiskelumotivaatiota kartoitetaan nimettömällä kyselyllä ennen luokan asioiden käsittelemistä PeTu:ssa. Pedagogisen tuen ryhmä käsittelee pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä ja yksittäisten oppilaiden asioita liittyen opetuksen järjestämiseen, tukitoimiin tai pedagogisiin asiakirjoihin (pedagogiset arviot ja -selvitykset). Pedagogisen tuen ryhmässä 19

20 on myös mahdollista konsultoida nimettömästi oppilashuollon työntekijöitä huolenaiheissa ja/tai pohdittaessa tarvetta käynnistää yksilökohtainen oppilashuolto. Kunkin luokan käsittelystä pedagogisen tuen ryhmässä tiedotetaan koteja etukäteen Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla päivittäin, paitsi joka kuun ensimmäinen ja kolmas torstai. Koululääkärin vastaanotto on kerran viikossa, jolloin hän tekee ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaiden terveystarkastuksia. Tapaturman sattuessa koulussa tai koulutyön yhteydessä ensiavun antaa ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja (tai koululääkäri), toissijaisesti opettaja. Huoltajaan otetaan yhteyttä, mikäli on tarvetta ohjata oppilas päivystävän lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Huoltaja huolehtii oppilaan kuljettamisesta lääkäriin. Terveystarkastukset tehdään vuosittain, tulevien 1.-luokkalaisten terveystarkastukset tehdään kesällä ennen koulunalkua. Terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen terveydentilaan. Vanhempien toivotaan ottavan yhteyttä terveydenhoitajaan, mikäli lapsen terveydessä tai käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia. Varsinainen sairaanhoito hoidetaan terveyskeskuksessa Hammashuolto Koko ikäluokan kattavia suun terveystarkastuksia järjestetään 1., 3., 5. ja 8-luokalla. Alakoululaisten tarkastukset järjestetään koululla PopUp-hammashoitolassa luokkalaiset kutsutaan suun terveystarkastukseen hammashoitolaan. Tarkastusten jälkeen oppilaille pidetään opastus hampaiden omahoidosta pienryhmissä. Mikäli lapsella todetaan PopUp-hammashoitolan tarkastuksessa hoidon tarvetta, kutsutaan hänet uudelle käynnille hammashoitolaan yhdessä huoltajan kanssa. Tavoitteena on näin lisätä yhteistyötä lapsen suun hoidossa kotien kanssa. Vanhemmat vastaavat lapsen kuljetuksesta hammashoitolaan. 7. luokan oppilaille järjestetään kouluilla terveydenedistämistilaisuus, jossa teemana on suun terveys, siihen vaikuttavat tekijät, suun itsehoito ja vastuu omasta suun terveydestä. Hammaslääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys kiireellistä hoitoa tarvitseville (esim. tapaturma, särky) toimii ajanvarauksella ja edellyttää aina yhteydenottoa suun terveydenhuollon keskitettyyn ajanvaraukseen p Lisätietoa Oppilashuoltohenkilöstö Koulukuraattori on sosiaalityön ammattilainen koulussa. Kuraattori voi olla avuksi esim. kaverisuhteisiin liittyvissä ongelmissa, arjen ja elämänhallinnan pulmissa, koulunkäyntihaluttomuuteen tai poissaoloihin liittyvissä tilanteissa, vaikeissa perhetilanteissa sekä tunneelämän pulmissa (esim. surut, huolet, motivaatio, alavireisyys). Koulukuraattorina toimii Miia Malo ja hän on tavattavissa koululla ma, ti, ke ja pe. Kuraattorin tavoittaa numerosta , sähköpostitse tai Wilman kautta. 20

21 Koulupsykologin puoleen voi kääntyä lapsen tai nuoren koulunkäyntiin tai kehitykseen liittyvissä asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi oppimis-, keskittymis-, sopeutumis-, tunneelämän tai kotitilanteen vaikeuksista. Yhteydenottaja voi olla huoltaja, opettaja tai oppilas itse. Lapsen tilanteen selvittely tapahtuu yhteistyössä vanhempien, opettajan sekä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Henkilökohtaisen asiakastyön lisäksi koulupsykologi tekee suunnittelu-, konsultaatio- ja kehittämistyötä koko koulun tasolla. Koulupsykologi osallistuu koulun ja yksittäisten opetusryhmien hyvinvointia koskeviin keskusteluihin yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulupsykologin toiminta on luottamuksellista. Koulusosionomin tehtävänä on toimia yhteisöllisyyttä vahvistavana, syrjäytymistä ehkäisevänä ja yksilöitä tukevana aikuisena kouluyhteisössä. Koulusosionomi on ns. matalan kynnyksen tuen henkilö, jonka toimenkuva asettuu opettajan ja koulukuraattorin välimaastoon. Hän toimii muun muassa pysäkin ja yläkoululaisten läksyparkin ohjaajana, osallistuu luokkien ryhmäyttämiseen sekä välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Koulusosionomi vastaanottaa aamuisin myös Check-In oppilaita. Check-In -palvelua tarjotaan yläkoulun oppilaille, joilla on haasteita tulla kouluun ajoissa. 4.2 Tuusulan tukipolku ja pedagoginen tukipolku Kuka tahansa lapsi tai nuori saattaa tarvita tukea jossain vaiheessa koulutaivaltaan, vaikka varsinaisia oppimisvaikeuksia hänellä ei olisikaan. Yleinen tuki kuuluu kaikille. Tällä tarkoitetaan koulun toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa oppimista ja koulunkäyntiä. Yleisen tuen muotoja on muun muassa tukiopetus, joustavat ryhmittelyt, opetusta erityttävät tukitoimet, osa-aikainen erityisopetus sekä kodin ja koulun yhteistyö. Tehostettu tuki jatkaa tiivistäen edellä mainittuja toimia. Tukimuotoja tarvitaan tällöin pitkäkestoisemmin, säännöllisemmin ja mahdollisesti useampia tukimuotoja samanaikaisesti. Kaikille tehostetussa tuessa oleville oppilaille laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa oppimissuunnitelma. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisessä tuessa olevalle oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajan kanssa HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Lisää tietoa lasten ja nuorten tuesta esi- ja perusopetuksessa löytyy osoitteesta Tukiopetus Tukiopetusta järjestetään opinnoissa tilapäisesti lisäharjoitusta tarvitseville. Tukiopetusta annetaan koulun muun opetuksen ja ohjauksen lisäksi. Se toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena ennen tai jälkeen oppituntien. Tukiopetusta voi antaa oma luokanopettaja, joku muu koulun opettajista tai koulunkäynninohjaaja Erityisopetus Erityisopetus on yksi oppilaille suunnatuista tukipalveluista. Erityisopettajien työ painottuu tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien lasten opiskelun tukemiseen. Erityis-, ja luokanja aineenopettajien välinen yhteistyö on tiivistä. Iso osa erityisopetuksesta on samanaikaisopetusta, jolloin luokassa työskentelee yhtä aikaa kaksi opettajaa. Erityisopettajilla on käytössään myös omat luokat, joissa opetusta voidaan antaa pienemmille ryhmille. 21

22 4 ARVIOINTI Arviointiin kuuluvat sekä oppilasarviointi että koulun toiminnan, kouluyhteisön ja opetussuunnitelman arviointi. Näin arvioidaan toisaalta oppilaan oppimista, edistymistä ja osaamista sekä toisaalta koulua organisaationa ja sen tuottamia palveluita. Oppilasarviointi jakaantuu kahteen osaan: oppimisen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Oppimisen aikaiseen arviointiin kuuluvat sekä oppilaan edistymisen että osaamisen arviointi sekä uuden opetussuunnitelman myötä yhä enenevässä määrin oppimisprosessin arviointi ja oppilaan itsearviointi. Oppilasarvioinnin tehtävänä on antaa oppilaalle ja huoltajalle palautetta oppilaan edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. Arviointi on päivittäin läsnä koulun arjessa. Sen avulla ohjataan ja kehitetään sekä oppilaiden oppimista että koulun toimintaa. 4.1 Oppimisen aikainen arviointi Arviointi on jatkuvaa. Opettajat kirjaavat ja havainnoivat oppilaan kehittymistä säännöllisesti lukuvuoden aikana ja antaa siitä sekä suullista että kirjallista palautetta sekä. Arviointitiedon kirjaamista varten Wilmassa on myös lisäominaisuus, joka mahdollistaa oppimista edistävän, tavoitepohjaisen ja ohjaavan arvioinnin toteuttamisen. Ominaisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden laajaan itsearviointiin ikäkauden edellytysten mukaisesti ja mahdollistaa huoltajalle reaaliaikaisen arviointitietojen seurannan. Marras-joulukuussa toteutetaan oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteinen, dokumentoitava arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään Wilmaan kertynyttä arviointietoa. Tämä keskustelu korvaa aiemman väliarvioinnin. Keskustelun lisäksi 7. ja 8.-luokkalaiset saavat numeroarvioinnin päättyvistä oppiaineista Wilmaan. 9.-luokkalaiset saavat numeroarvioinnin jouluna kaikista oppiaineista. Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, jonka arviointi on sanallista tai numeerista luokka-asteesta ja oppiaineesta riippuen. Lukuvuoden aikana voidaan antaa myös kirjallista palautetta oppimisen ja työskentelyn edistymisestä. Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä keväällä. Kussakin oppiaineessa annettava numeroarviointi (4-10) perustuu asetettujen tavoitteiden suuntaisesti oppilaan osoittamien tietojen, taitojen, työskentelyn ja oppimistaitojen arviointiin. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi tehdä jakso- tai oppimiskokonaisuuksien arviointia. 4.2 Päättöarviointi Päättöarviointi suoritetaan yhdeksännen luokan päättyessä, kun koko perusopetuksen oppimäärä on hyväksytysti suoritettu. Päättöarvioinnin osalta noudatetaan Opetushallituksen valtakunnallista ohjeistusta, joka löytyy mm. Tuusulan kunnan opetussuunnitelmasta tai Opetushallituksen internetsivuilta. 22

23 4.3 Käyttäytymisen arvosanan perusteet Muiden huomioon Ympäristön huomioon ottaminen työntekoon Suhtautuminen Tavoite ottaminen Hän on positiivinen ja kannussesti työskentelyvinen ja kannus- Oppilas toimii aktiivi- Oppilas on positii- 10 tava esimerkki ympäristön siisteyden ja viihtyisyyden suhtautumisessa tava esimerkki erinomainen muille kaikilla osa-alueilla. hyväksi. työntekoon. Oppilas antaa Oppilas omalla esimerkillään kannus- Oppilaalla on työrauhan ja ottaa muiden mielitaa toisia huolehti- myönteinen suhtautuminen koulu- 9 piteet huomioon. maan työskentelyympäristön siistey- Kiitettävä työhön. Hän arvostaa myös tois- Yhteistyö työyhteisössä sujuu destä ja viihtyisyydestäten työtä. hyvin. Oppilas ottaa Oppilas pitää oman muut huomioon. työskentely-ympäristön siistinä. Hän ei Hän on koulumyönteinen ja työkykyinen ja te- Oppilas on yhteis- 8 roskaa eikä tahallisesti vahingoita kou- Hyvä käytökseltään kee annetut tehtävät. asiallinen. Hän ei lun tai muiden omaisuutta. yleensä häiritse työrauhaa. Oppilaalla on satunnaisesti vaikeuksia toimia muiden kanssa. Oppilas pitää vain Oppilas jättää annettuja tehtäviä Hän käyttää joskus epäkohteli- ajoittain huolta työs- 7 kentely-ympäris- tönsä siisteydestä ja tautuu niihin välin- tekemättä tai suhasta tai asiatonta tyydyttävä kieltä. Hän ei tarvitsee tähän ohjaustapitämättömästi. osallistu aina oppimistapahtumaan ja häiritsee ajoittain oppitunneilla. Oppilas häiritsee opiskelua. Hän on epäkohtelias. Hänellä on vaikeuk- välinpitämättömästi Oppilas suhtautuu Oppilas on välinpitämätön ja jättää 6 sia tehdä yhteistyötä muiden ristön siisteyteen ja työskentely-ympä- kohtalainen usein tehtävät tekemättä. kanssa. Hänellä kuntoon. on useita luvattomia poissaoloja. Oppilas häiritsee opiskelua jatkuvasti. Hän käyttäytyy asiatto- Oppilas jättää tehtävänsä tekemättä Oppilas sotkee tahallisesti työskentely- eikä myöskään 5 masti ja on haluton yhteistyöhön. Välttävä ympäristöään. osallistu tuntityöskentelyyn. Hän loukkaa toisen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta. 4 hylätty KÄYTÖS KOULUYHTEISÖÖN SOPIMATONTA Sääntöjen noudattaminen Hän toimii omaaloitteisesti ja rakentavasti kouluyhteisön parhaaksi. Oppilas suhtautuu myönteisesti koulun sääntöihin ja käytänteisiin. Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on joskus vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on enemmän kuin yksi rangaistus. Oppilas ei noudata sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on useita rangaistuksia. Oppilas rikkoo tahallisesti koulun sääntöjä ja ohjeita. 23