Hyvää alkavaa lukuvuotta YLEISTÄ... 5

Transkriptio

1 Riihikallion koulun lukuvuosiopas

2 Sisällys Hyvää alkavaa lukuvuotta YLEISTÄ Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Koulun päivärytmi ja oppitunnit Koulun yhteystiedot Luokat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Oppilaan velvollisuudet Koulun käytänteet Työturvallisuus Koulumatkat Koulukuljetukset Oppilaan kuljettaminen opettajan tai huoltajan autolla Oppilaskunta Tukioppilastoiminta Yhteisöllinen, kaikille viihtyisä koulu Pysäkki Riihikallion Koulun Tuki ry Iltapäiväkerho OPETUS Opetussuunnitelma Uskonnonvapauslaki Oppilaanohjaus Työelämään tutustuminen (TET) lukuvuonna OPPILASHUOLTO JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppilashuolto Kouluterveydenhuolto Hammashuolto Oppilashuoltohenkilöstö Tuusulan tukipolku ja pedagoginen tuki Tukiopetus Erityisopetus

3 4 ARVIOINTI Oppimisen aikainen arviointi Päättöarviointi Käyttäytymisen arvosanan perusteet

4 Hyvää alkavaa lukuvuotta Uusi lukuvuosi on alkamassa. Aloitamme sitä ison uudistuksen äärellä, kun uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön niin Riihikallion koulussa kuin kaikkialla muuallakin suomalaisissa peruskouluissa. Uusi opetussuunnitelma tulee kaikilta osin käyttöön vuosiluokilla Tässä yhteydessä muuttuvat osalla vuosiluokkia ja oppiaineitten viikkotuntimäärät ja ruotsin kieli tulee kokonaan uutena aineena alkamaan 6. luokalta. Lisäksi alakoulussa on lisätty valinnaisten aineiden määrää, joista osa toteutuu oppilasvalintana ja osa koulutuksen järjestäjän päättämänä kuntakohtaisena valinnaisuutena. Yläkoulussa noudatetaan vielä edellisen opetussuunnitelman tuntijakoa ja oppiaineiden sisältöjä, mutta toimintakulttuuria ja oppimiskäsitystä lähdetään toteuttamaan heti uuden opetussuunnitelman hengessä yhtenäiskoulu kun ollaan. Uusi opetussuunnitelma haastaa suunnittelemaan ja toteuttamaan entistäkin parempaa suomalaista peruskoulua. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto ja siinä onnistuminen on yksi lukuvuoden päätavoitteista. Muita päätavoitteita ovat opetussuunnitelmasta nouseva oppilaiden osallisuuden lisääminen sekä edelleen koulunkäynnin tuen kehittäminen. Lukuvuoden alkaessa on koulumme oppilasmäärä suurempi kuin koskaan 620 oppilasta eskari-ikäisistä yhdeksäsluokkalaisiin. Näiden 620 koululaisen työtä ohjaa ja koulun arkea pyörittää yli 60 kasvatuksen, oppimisen ja oppilashuollon ammattilaista. Tilanne on poikkeuksellisen hyvä, sillä kaikissa opettajan viroissa myös määräaikaisissa sijaisuuksissa - sekä oppihuollon ja koulunkäynnin ohjaajien tehtävissä aloittaa muodollisen kelpoisuuden omaava henkilö. Oppilasmäärän kasvu aiheuttaa haasteita työn suunnittelulle mm. tilojen ja työjärjestysten osalta. Toisaalta kesän aikana on saatu liikuntasalisiiven peruskorjauksen ensimmäinen vaihe valmiiksi. Monikäyttöinen kokonaisuus tukee osaltaan uuden opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Liikuntatilojen osalta kunnostustyöt jatkuvat kesällä Näin koko koulurakennus on päivitetty 2000-luvulle. Näistä lähtökohdista on hyvä aloittaa lukuvuosi Yhteistyöterveisin Harri Saramola rehtori 4

5 1 YLEISTÄ 1.1 Lukuvuoden työ- ja loma-ajat Syyslukukausi Ke ke Syysloma (viikko 42) Joululoma Kevätlukukausi Ma la Talviloma (viikko 8) 1.2 Koulun päivärytmi ja oppitunnit luokat luokat 1.oppitunti (siirtymävälitunti 5 min) 2.oppitunti pitkä välitunti (sis. ulkoilua 15 min) 3. ja 4. oppitunti pitkä välitunti (sis. ulkoilua 15 min) 5. oppitunti (siirtymävälitunti 5 min) 6. oppitunti välitunti (sisällä ja välipalalla) 7. ja 8. oppitunti Eskareiden koulupäivä klo Ruokailut kolmannen ja neljännen oppitunnin aikana klo välillä erillisen aikataulun mukaan. Tarkemmat tiedot luokan ruokailuajoista saa omalta opettajalta. - Käytännössä kaksi viimeistä oppituntia (alakoulun puolella 6. ja 7., yläkoulun puolella 7. ja 8.) pidetään usein peräkkäin ilman välituntia 5

6 1.3 Koulun yhteystiedot Riihikallion koulu Pellavamäentie Tuusula Koulun Internet-sivut löytyvät osoitteesta Henkilökunnan sähköpostiosoitteet: rehtori Harri Saramola apulaisrehtori Laura Nuikka koulusihteeri Kirsi Tuomola faksi opettajien huone opinto-ohjaaja Jukka Moilanen teknisen työn luokka Miikka Lepistö esiluokka Tarja Jokinen Marie Froidurot Siri Leijo Mia Sipola Minna Aalto Anski Heinälä Kerttu Kajander kouluterveydenhoitaja Marja Kinnunen koulupsykologi esi-9.lk Mia Hellsten koulukuraattori Miia Malo koulusosionomi Emma Raassina kouluruokailu laitosmies Esa Kuosmanen päivystävä huoltomies iltapäiväkerho

7 1.4 Luokat, opettajat ja koulunkäynninohjaajat Lk Esilk 1A 1B 1C 2A 2B 2C 3A 3B 3C 4A 4B 4C 5A 5B 5C 6A 6B 6C 7A 7B 7C 8A 8B 8C 9A 9B 9C Nimi Tarja Jokinen Karin Pulkkinen, Mia Sipola Linda Söderlund-Jaakkola Leena Willgrèn Erja Hujanen, Mia Sipola Armi Stenvall Kaisa Lehtimaa Juuso Kauppinen Tuuli Snellman, Anski Heinälä Riitta Hyrkäs-Lindgren, Anski Heinälä Leea Antila Laura Ala-Ruona Suvi Salo, Minna Aalto Anni Heikkinen Pasi Ala-Ruona, Anski Heinälä Aino Eerola, Anski Heinälä Ulla Välipakka Anne Salmisuo Mervi Laurén, Minna Aalto Marjo Lähdemäki-Kempas ruotsi, englanti Elina Lindholm äidinkieli, suomi toisena kielenä Piia Jääskeläinen kemia, biologia, terveystieto, maantieto Jukka Moilanen, opo, uskonto, elämänkatsomustieto, historia Sanna Puputti, historia, yhteiskuntaoppi, uskonto, äidinkieli, ruotsi Pia Närhi, biologia, maantieto, terveystieto, ruotsi Katariina Pekuri englanti, saksa, kuvataide Jenni Mikkonen englanti, saksa Niklas Winther-Jensen liikunta, terveystieto (hoitovapaalla syksyn 2016) Satu Munukka kotitalous, terveystieto Larissa Aksinovits viro Iiro Hölttä liikunta syksy 2016 Päivi Kaartinen tekstiilityö Terhi Kauppila liikunta Elsi Kiviniemi historia, uskonto, yhteiskuntaoppi Antti Korhonen ranska Miikka Lepistö tekninen työ Joni Niemi matematiikka, fysiikka, kemia Tero Niemi tekninen työ Marko Tahvanainen matematiikka, tietotekniikka Suvi Romppanen englanti, saksa Heidi Sairanen fysiikka, kemia Sannis Sundström musiikki 7

8 Koulunkäynninohjaajat Tarja Altio Leila Antin Sirpa Hakala Antti Huurinainen Tiina Kantonen Mari Kautiainen Anne Karppinen Venla Lehtinen Leena Lindberg Rasmus Mäkynen Miia Nakari Johanna Peltola Nina Virtanen 1.5 Yhteydenpito kodin ja koulun välillä Kodin ja koulun yhteistyö on säännöllistä tiedottamista ja kuulemista eri yhteyksissä. Koulussamme käytetään koulutyön seurantajärjestelmänä Wilmaa. Opettajat kirjaavat järjestelmään oppilaiden poissaolot, tiedot kokeista, myöhästymiset yms. koulunkäyntiin liittyvät asiat. Wilman sujuva käyttö edellyttää, että huoltajat käyvät säännöllisesti katsomassa ja kuittaamassa koululaisensa tapahtumat. Käyttäjätunnus ja salasana ovat vain huoltajan tiedossa. Älä siis tallenna käyttäjätunnusta ja salasanaa tietokoneen välimuistiin luokkien oppilaat saavat omat käyttäjätunnukset, joilla he pääsevät tarkastelemaan koevarauksia, annettuja läksyjä sekä poissaoloja. Wilma on pääasiallinen viestintäväline yhteydenpidossa kodin ja koulun välillä. Tarvittaessa opettajiin tai muuhun koulun henkilökuntaan voi ottaa yhteyttä myös sähköpostitse tai puhelimitse. Jokainen luokanopettaja/luokanvalvoja antavat lisäksi tarkemmat ohjeet yhteydenpidosta. Jos jokin asia lapsen tai nuoren koulunkäynnissä mietityttää, toivotaan huoltajien ottavan yhteyttä ensisijaisesti luokanopettajaan tai -valvojaan sekä tarvittaessa aineenopettajaan, oppilashuoltoryhmään tai rehtoriin. Huoltajia pyydetään ilmoittamaan välittömästi yhteystietojensa muuttumisesta kansliaan tai luokanopettajalle/luokanvalvojalle. Koulun tiedotteet lähetetään Wilman kautta ja ne ovat luettavissa myös Riihikallion koulun internet-sivuilla Lisäksi koulun arkea voi seurata koulun facebook-sivujen kautta: 8

9 1.6 Oppilaan velvollisuudet Osallistun perusopetukseen. (Perusopetuslaki 35 ) Suoritan tehtäväni tunnollisesti. (Perusopetuslaki 35 ) Käyttäydyn asiallisesti. (Perusopetuslaki 35 ) Noudatan liikennesääntöjä koulumatkoilla ja liikkuessani liikenteessä oppitunneilla. (Tieliikennelaki 3 ) Korvaan aiheuttamani vahingon koulun tai koulukaverin omaisuudelle sovitulla tavalla. Vahingonkorvausvelvollisuus ei ole riippuvainen siitä, onko oppilasta rangaistu vahingon aiheuttamisesta vai ei. (Vahingonkorvauslaki 1 ) Koulupäivä aloitetaan lyhyellä päivänavauksella. (Perusopetusasetus 6 ) Tupakointi ja päihteiden käyttö sekä tupakan ja päihteiden hallussapito on kielletty kouluaikana sekä koulun alueella. (Tupakkalaki 10 ) Tupakoinnista sekä päihteiden käytöstä seuraa aina ilmoitus huoltajalle sekä osallistumisvelvollisuus oppilashuoltohenkilöstön järjestämiin Tupakkakeskusteluihin. Koulun henkilökunnalla on mahdollisuus ottaa tupakointivälineet, päihdyttävät ja vaaralliset aineet sekä esineet haltuunsa. Ne luovutetaan ainoastaan oppilaan huoltajalle. Kannan vastuun teoistani ja yritän ymmärtää niiden seuraukset. Sovitan sääntöjen vastaiset tekoni sovitulla tavalla. Koulu käyttää tarvittaessa perusopetuslaissa ja -asetuksessa mainittuja kurinpitotoimia (Perusopetuslaki 36 ). 1.7 Koulun käytänteet Noudatan aikuisen antamia ohjeita. Tulen ajoissa kouluun ja otan tarvittavat koulutarvikkeet mukaani. Käyttäydyn asiallisesti Kohtelen kaikkia rihalaisia ystävällisesti. Pidän ympäristöni siistinä. 9

10 Työympäristö ja yhteiset välineet Ulkovaatteet jätetään naulakoihin tai lokeroihin. Lokerot ovat käytössä luokkien oppilailla. Oppitunneilla, ruokalassa tai koulun yhteisissä tilaisuuksissa ollaan ilman päähineitä ja ulkovaatteita. Kaikissa alakoululaisten käyttämissä luokkatiloissa liikutaan ilman ulkokenkiä. Koulun käytävillä liikutaan kävellen. Ympäristö pidetään siistinä. Välitunnit Pitkillä välitunneilla liikutaan ulkona. Yläkoululaiset voivat tulla sisälle ensimmäisen vartin jälkeen. Alakoululaisia ohjataan viettämään välitunnit ilman kännyköitä erilaisia liikkumismahdollisuuksia hyödyntäen. Jalkapalloa pelataan hiekkakentällä tai alapihalla. Lumipalloja heitetään liikuntasalin pitkiin seiniin. Välituntialueelta poistumiseen tarvitaan opettajan lupa. Parkkipaikat eivät ole välituntialuetta. Rullalautailu ja scoottaaminen on sallittua kypärä päässä. Sähkökäyttöisiä liikkumisvälineitä ei käytetä välitunnilla eikä niitä ladata koulun tiloissa. Pyörät ja mopot säilytetään niille osoitetuilla paikoilla eikä niiden luona oleskella välituntien aikana. Myöhästymiset Oppitunneilta myöhästyminen merkitään Wilmaan. Toistuvat myöhästymiset laskevat käytösnumeroa ja neljästä myöhästymisestä viikon aikana tulee yläkoululaisille jälki-istuntoa. Poissaolot Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta koululle. Oppilas selvittää ja huolehtii itse poissaolonsa aikaiset läksyt. 10

11 Luvattomista poissaoloista seuraa aina luokanopettajan/luokanvalvojan yhteydenotto kotiin. Läksyparkki Koulullamme toimii maanantaista torstaihin luokkalaisille suunnattu läksykerho klo Kerhossa läksyjen tekemistä valvovat koulunkäynninohjaajat. Mikäli läksyjen tekeminen kotona tuntuu haastavalta tai ne unohtuvat helposti, voitte kysellä lisätietoa kerhosta lapsenne omalta opettajalta. Yläkoululaisten läksyparkista vastaa koulusosionomi Emma Raassina. Parkki toimii koululla iltapäivisin maanantaista perjantaihin. Lisätietoja parkista voitte kysellä suoraan Emmalta tai luokanvalvojalta. Uusintakokeet Jos yläkoulun oppilas saa kokeesta hylätyn arvosanan, on koe uusittava. Mikäli arvosana ei muutu uusinnassa, tulee oppilaan osallistua tukiopetukseen. Koe on mahdollista uusia myös, mikäli koenumero poikkeaa selkeästi edellisestä arvosanasta ja oppilaan huoltaja pyytää uusintaa opettajalta. Uusintakokeet järjestetään tiistaisin klo 8.00 alkaen. Oppilas osallistuu seuraavaan mahdolliseen uusintakokeeseen. Ruokailu/ välipala Allergisoivat ruoka-aineet tai ruokavalioon liittyvät sairaudet edellyttävät aina käyntiä kouluterveydenhoitajalla, joka ilmoittaa erityisruokavaliot suoraan koulun keittiölle. Tarkemmat tiedot ja käytännöt löytyvät alla olevan linkin ohjeistuksesta. Lisätietoja asiasta saat koulun terveydenhoitajan kautta. Alakoululaisten ja esikoululaisten vanhempien on ilmoitettava itse kouluille seuraavista ruokavalioista: Kasvisruokavalio Uskonnollisen vakaumuksen vaikutus ruokavalioon Vähälaktoosinen välipala esiopetuksessa / iltapäiväkerhossa Löydät näiden kaikkien ylläolevien ruokavalioiden osalta kaavakkeet Tuusulan kunnan nettisivuilta osoitteesta: Tietoa yläkoululaisille: Kasvisruokavaliosta ja uskonnolliseen vakaumukseen liittyvästä ruokavaliosta ei tarvitse tehdä erillistä ilmoitusta, sillä linjastoissa on päivittäin tarjolla kasvisruokavaihtoehto. Kasvisruoka on siis tarjolla kaikille toisena vaihtoehtona ja aina vapaasti otettavissa. Koulussa tarjotaan maksullinen välipala yläkoululaisille klo

12 Välipalalippuja voi ostaa koulusihteeriltä ma-pe klo välitunnilla. Loma-anomukset Muihin kuin sairauspoissaoloihin luokanvalvoja voi myöntää vapaata enintään viideksi koulupäiväksi kerrallaan. Pidemmät vapaat myöntää rehtori. Kaikki etukäteen tiedossa olevat vapaat anotaan kirjallisesti hyvissä ajoin luokanvalvojalta tai rehtorilta käyttäen erillistä lomaketta. Loma-anomukset tulee jättää ajoissa. Lomakkeita saa koulun kotisivulta tai luokanvalvojalta. Lomakkeeseen oppilas hakee myös työtehtävät niiltä opettajilta, joiden tunneilta hän on poissa loman takia. Kun oppilaalle on myönnetty poissaololupa koulusta, huoltajat ovat velvollisia huolehtimaan lapsensa opetuksen järjestämisestä. Oppilaan huoltaja vastaa siitä, että poissaolon aikaiset läksyt tulevat tehdyiksi. Toivomme huoltajien ottavan huomioon koulujen loma-ajat ja harkitsevan, onko ylimääräisille vapaapäiville todella tarvetta. Koulu on suhtautunut suopeasti loma-anomuksiin ymmärtäen työssä käyvien huoltajien lomajärjestelyiden hankaluuden. Toisaalta koulu toivoo oppilailta vastapainoksi ahkeraa ja asiallista työskentelyä. Liikuntatunnit Koulun liikuntatunneille pukeudutaan liikuntavaatteisiin ja -jalkineisiin. Luistelutunneilla käytetään kypärää. Liikuntatuntien jälkeen peseydytään. Mikäli oppilaalla on vapautus liikunnasta, tuntien järjestelyistä keskustellaan opettajan kanssa. Muuta Kännyköitä voidaan käyttää oppitunneilla opettajan luvalla. Luvattomasta kännykän käytöstä oppitunnilla tulee merkintä Wilmaan. Tarvittaessa opettaja voi ottaa kännykän pois oppitunnin loppuajaksi. Koulu ei korvaa kadonnutta tai rikkoutunutta puhelinta. Koulun pyöräretkillä käytetään pyöräilykypärää. Jälki-istunnoista ja muista rangaistuksista tiedotetaan koteihin. 12

13 Koulupäivän loputtua asiaton oleskelu koulun alueella on kielletty. Energiajuomien nauttiminen on kielletty koulupäivän aikana. Opettajalla on mahdollisuus ottaa talteen energiajuoma ja oppilas voi noutaa sen opettajalta koulupäivän loputtua. 1.8 Työturvallisuus Asetuksen 475/ mukaan oppivelvollisen nuoren työntekijän huoltajalle on etukäteen ilmoitettava 4 :ssä tarkoitetun vaarallisen työn tekemisestä ja sen perusteista. ( Perusopetuksen oppilaat voivat vain opettajan johdolla ja välittömässä valvonnassa tehdä vaarallista työtä peruskoulun seitsemännestä luokasta lähtien, jos se opetuksen toteuttamiseksi on välttämätöntä ja voidaan tehdä turvallisesti. Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työskenneltäessä esim. seuraavilla koneilla ja laitteilla: laserlaite, sirkkeli, pyörösaha, vannesaha, höyläkone, moottorisaha, jyrsinkone, levyleikkuri ja muu vastaava konevoimalla toimiva leikkuri, pylväs- ja penkkiporakone, kulmahiomakone, metallisorvi, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaite, paineilmalla tai vastaavalla toimiva naulain. (STM:n asetus 128/ vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta - Perusopetuksen vuosiluokilla em. asetuksen mukaisten vaarallisten aineiden, koneiden, laitteiden ja työvälineiden käyttö on kielletty. Vaaralliseksi koneeksi ei lasketa kiinteästi asennettua pylväs- tai pöytäporakonetta, joka on varustettu toimintaan kytketyllä karansuojalla. Tämän koneen, kuten kaikkien muidenkin opetuksessa käytettävien koneiden toimintakunto sekä turvallisuus- ja suojavarusteet sekä niiden toimivuus, samoin kuin oppilaan taito käyttää konetta tulee tarkistaa ja varmistaa. Kouluilla opetusta järjestettäessä otetaan huomioon asetuksen vaatimukset. Lisätietoja antavat työsuojelupäällikkö Pirjo Oikarinen sekä rehtori Harri Saramola. Oppilaiden tulee aina noudattaa opettajien antamia työturvallisuusohjeita. 1.9 Koulumatkat Vanhemmat huolehtivat siitä, että lapsi käyttää kypärää koulumatkojen aikana. Esi - 2. luokan oppilaat saavat pyöräillä kouluun vain erityisluvalla luokanopettajan ja huoltajan sovittua keskenään asiasta. Kypärän käyttö on pakollista koulun pyöräretkillä. Oppilaiden huoltajat käyttävät saattoliikenteessä alakoulun päädyssä olevaa vanhaa levikettä. Koulutaksit käyttävät uutta Pellavamäentien varteen koulun laajennusosan kohdalle rakennettua levikettä. 13

14 Koulun piha-alueella on kaksi parkkipaikkaa oppilaiden polkupyörille sekä parkkipaikka mopoille ja skoottereille. Mopoparkki sijaitsee pääsisäänkäynnin vieressä. Kulkuneuvoja on säilytettävä näillä alueilla eikä niitä saa käyttää välitunneilla. Koulumatkoilla ja kouluaikana (esim. liikuntatunneilla) pyörällä liikuttaessa käytetään pyöräilykypärää sekä noudatetaan opettajan antamia ohjeita reiteistä ja turvallisuudesta Koulukuljetukset Perusopetuslain 32. :n nojalla Tuusulan kunta järjestää esiopetusoppilaille sekä peruskoulun oppilaille maksuttoman kuljetuksen tai avustaa oppilaan kuljettamista tai saattamista kouluun, jos oppilaan koulumatka on yli viisi kilometriä. Perusopetuslain 32. :n pääperiaatteesta poiketen Tuusulan kunnan esiopetusoppilaille sekä Tuusulan peruskoulun ala-asteen luokan oppilaille myönnetään koulukuljetus- tai saattoavustus matkan rasittavuuden perusteella, mikäli koulumatka on yli kolme kilometriä. Tuusulan kunta mittaa matkat kevyenliikenteen väyliä pitkin. Kuljetus voidaan järjestää myös, jos koulumatka on vaarallinen matkan pituudesta riippumatta (vaarallisiksi luokiteltujen teiden luettelo, selvitetään tapauskohtaisesti) tai lääkärinlausunnon perusteella (sairauden tai tapaturman vuoksi). Jos huoltaja haluaa lapsensa muuhun kuin asuinpaikan mukaiseen lähimpään omakieliseen kouluun tai esiopetuspaikkaan, maksutonta kuljetusta tai avustusta ei myönnetä. Kuljetusta tai saattoavustusta haetaan koulusta saatavalla lomakkeella lukuvuosittain, ellei sitä ole myönnetty kerralla pidemmäksi aikaa. Lomakkeet palautetaan koululle. Koulukuljetuksen myöntämisestä päättävät rehtorit sekä koulukuljetuksista vastaava toimistosihteeri Riikka Korhonen, puh Kuljetukset suunnitellaan siten, että ne ovat turvallisia, taloudellisia ja tarkoituksenmukaisia. Kuljetuksiin käytetään yleisiä kulkuneuvoja. Ellei niiden käyttö ole mahdollista tai muu järjestely tulee edullisemmaksi, kunta voi järjestää kuljetuksen tilausliikenteen avulla. Bussilla kulkevalle oppilaalle annetaan bussikortti, joka on henkilökohtainen. Jos oppilas kadottaa tai turmelee bussikorttinsa, peritään uuden hankkimisesta panttimaksu sekä matkat, jotka kortilla oli jäljellä Tilaus- ja vuoroautot ajavat määrättyä reittiä, joten oppilaan tulee kävellä reitin varteen, enintään kolme kilometriä. Oppilas voidaan kuljettaa kotiosoitteesta kouluun vain perustellusta syystä. Mikäli oppilaan taksilla tapahtuva koulukuljetus syystä tai toisesta (oppilas sairaana, lomalla tms.) jää toteutumatta enintään 5 päivän ajan tai jonakin yksittäisenä viikonpäivänä koulukuljetus peruutetaan toistaiseksi. Tällöin huoltajan tulee ilmoittaa asiasta suoraan kyseiselle taksille. Muut kuljetusmuutokset ilmoitetaan koulusihteerille (Kirsi Tuomola ) tai kouluvirastoon (Riikka Korhonen ). 14

15 1.11 Oppilaan kuljettaminen opettajan tai huoltajan autolla Koulutyössä tulee lukuvuoden aikana tilanteita, joissa opetus- tai työsuunnitelman mukainen oppimis- ja opetustapahtuma toteutetaan koulun ulkopuolella. Tällöin voi olla tarpeen, että joku koulun henkilökunnasta tai oppilaiden huoltajista kuljettaa oppilaita omalla autollaan. Näitä tilanteita varten opettajat jakavat erillisen lomakkeen Oppilaskunta Oppilaskunnan tehtävänä on toimia ja vaikuttaa aktiivisesti myönteisen kouluhengen ja -viihtyvyyden lisäämiseksi sekä aktivoida ja tutustuttaa oppilaita omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja päätöksentekoon. Toimintaan kuuluu mm. erilaisten tilaisuuksien ja teemapäivien järjestäminen. Jokaisella luokalla on oma edustajansa oppilaskunnan hallituksessa Tukioppilastoiminta Kahdeksannen luokan oppilailla on mahdollisuus valita lyhyenä valinnaisaineena tukioppilaskurssi. Oppilaat, jotka ovat valinneet kurssin, koulutetaan kevätlukukauden aikana toimimaan tukioppilaina seuraavan lukuvuoden 7.-luokkalaisille. Lisäksi koulumme viidesluokkalaiset toimivat 1.-luokkalaisten koulukummeina. Tukioppilastoiminnan tarkoituksena on mm. lujittaa koulun yhteishenkeä, auttaa nuorempia oppilaita käytännön tilanteissa, tuoda vaihtelua koulutyöhön ja välitunneille sekä ennaltaehkäistä koulukiusaamista Yhteisöllinen, kaikille viihtyisä koulu Aiemmin Riihikallion koulussa käytetty KiVa Koulu -ohjelma on muuttunut maksulliseksi, minkä takia olemme lopettaneet ohjelman käyttämisen. Olemme jo aiemmin käyttäneet KiVa Koulu -materiaalin rinnalla muita aiheeseen liittyviä materiaaleja ja jatkamme niiden parissa tästä eteenpäin. Riihikallion koulu on edelleen kiusaamista vastustava koulu. Toimintamme tarkoituksena on lisätä eri-ikäisten oppilaiden kouluviihtyvyyttä sekä vähentää ja ennaltaehkäistä koulukiusaamista. Käytännössä tämä näkyy koulun arjessa päivittäisissä oppilaiden kohtaamisissa sekä yhteistyötaitoihin liittyvinä säännöllisinä oppitunteina ja kiusaamistapausten aktiivisena selvittelyinä. Mikäli huoltajalla herää huoli koulukiusaamisesta, haluamme kannustaa ottamaan yhteyttä matalalla kynnyksellä oppilaan omaan opettajaan, koulusosionomiin tai koulukuraattoriin. Olemme mukana myös Liikkuva koulu -hankkeessa. Meillä on välitunneilla ohjattua toimintaa sekä oppilaiden ylläpitämät liikuntavälinelainaamot. Tämän lisäksi koulullamme vierailee keskiviikkoisin ulkopuolinen välituntiliikuttaja. Järjestämme myös viikoittain maksutonta kerhotoimintaa, josta infoamme myöhemmin. 15

16 1.15 Pysäkki Pysäkki on paikka, jonne voidaan lähettää yksittäinen oppilas, joka häiritsee tuntia tai ei saa muuten tunnilla työskenneltyä ohjeiden mukaan. Pysäkillä oppilas voi rauhoittua ja hänen kanssaan on mahdollista käydä läpi luokassa tapahtunutta tilannetta keskustelemalla. Keskustelun mahdollistamiseksi opettaja voi lähettää oppitunniltaan vain yhden oppilaan pysäkille. Pysäkillä tehdään mahdollisuuksien mukaan loppuun tunnilla kesken jääneet tehtävät. Pysäkin toiminnasta vastaa koulusosionomi Emma Raassina Riihikallion Koulun Tuki ry Riihikallion Koulun Tuki ry:n tarkoituksena on tukea ja parantaa Riihikallion koulun oppilaiden oppimisedellytyksiä ja kouluviihtyvyyttä sekä lisätä kodin ja koulun välistä vuorovaikutusta. Yhdistyksen jäsenyys on täysin ilmaista ja jäseniä ovat kaikki Riihikallion koulun oppilaiden vanhemmat, jotka oppilasilmoituskaavakkeessa ilmoittavat liittyvänsä jäseneksi. Joka syksy yhdistykselle valitaan johtokunta, joka suunnittelee ja päättää tulevan kauden toiminnasta. Tuki ry järjestää koulun oppilaille monipuolista kerhotoimintaa sekä suunnittelee yhteistyössä koulun kanssa erilaisia teemapäiviä, tapahtumia ja vanhempainiltoja. Tuki ry on myös kannustanut oppilaita stipendein sekä tukenut esimerkiksi oppilaskunnan toimintaa ja Liikkuva koulu -hanketta. Riihikallion koulun Tuki ry rahoittaa toimintansa järjestämällä talkoita, tapahtumia ja myymällä erilaisia tuotteita. Yhdistys ei tuota taloudellista voittoa, vaan kaikki yhdistyksen hankkimat varat käytetään Riihikallion koulun ja sen oppilaiden hyväksi. Tuki ry:n puheenjohtajana toimii Kimmo Matero Linkki Tuki ry:n nettisivuille löytyy koulun kotisivuilta Iltapäiväkerho Iltapäiväkerho kokoontuu Riihikallion nuorisotilassa. Kerho on tarkoitettu ensisijaisesti ensimmäisen luokan oppilaille. Iltapäiväkerhotoiminnan vastuuohjaaja on Anne Karppinen p Tuusulan kunnan iltapäivätoiminnan koordinaattori on Eija Kenttälä p

17 2 OPETUS 2.1 Opetussuunnitelma Koulutus- ja kirjastolautakunta on hyväksynyt Riihikallion koulun opetussuunnitelman vuosiluokille 1-9. Opetussuunnitelma on luettavissa koulun internetsivuilta. Järjestyssäännöt sekä käyttäytymisen arvioinnin yleiset kriteerit löytyvät tästä oppaasta. 2.2 Uskonnonvapauslaki Uskonnonvapauslain mukaan koulut voivat järjestää uskonnollisia tilaisuuksia. Näitä tilaisuuksia koulussamme ovat Tuusulan seurakunnan järjestämät päivänavaukset koulun liikuntasalissa noin kuusi kertaa lukuvuodessa sekä mahdollinen koululaisjumalanpalvelus. Perustuslain momentin mukaan ketään ei voida velvoittaa osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen. Perusopetuksen oppilaan osalta huoltaja ilmoittaa omalle opettajalle, jos huoltaja ei halua oppilaan osallistuvan kyseisiin tilaisuuksiin. Uskonnonvapauslaki takaa oppilaalle oikeuden oman uskonnon opetukseen. Oppilaan uskontokunta määrittelee opetuksen muodon. Oppilaalla on velvollisuus osallistua enemmistön tai oman uskontokunnan opiskeluun. Mikäli omaa uskontoa ei koulussa opeteta, voi oppilas osallistua elämänkatsomustiedon opiskeluun tai enemmistön uskonnonopetukseen. Uskonnon opetus ei ole uskonnon harjoittamista. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomille oppilaille on velvollisuus järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, kun kyseisiä oppilaita on koulussa vähintään kolme. Huoltaja voi järjestää oppilaalle uskonnonopetusta poikkeuksellisesti myös koulun ulkopuolella oppilaan oman uskontokunnan järjestämänä. Tässä tilanteessa huoltaja tekee asiasta ilmoituksen koululle. 2.3 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan koulunkäyntiä. Oppilasta autetaan ja ohjataan valintojen teossa, opiskelun suunnittelussa ja työelämään tutustumisessa. Ohjaus sisältää luokkaopetusta, henkilökohtaista ohjausta ja tiedottamista. Tiedottamisen painopistealueena ovat sekä koulun sisäiset valinnat ja niiden vaikutukset jatko-opintoihin että perusopetuksen jälkeiset vaihtoehdot. 17

18 2.4 Työelämään tutustuminen (TET) lukuvuonna luokan oppilailla on koulun sisäinen TET, jolloin oppilas tutustuu koulun henkilökunnan työhön osallistumalla heidän työtehtäviinsä. Tämä jakso toteutetaan syyslukukaudella viikkojen aikana. Käytännön järjestelyistä tiedotetaan myöhemmin. 8. luokkien TET-harjoittelu toteutetaan kevätlukukaudella 2017 viikoilla siten, että luokkien oppilaat jaetaan kahteen ryhmään. Toisen ryhmän ollessa harjoittelussa toinen ryhmä opiskelee. Jälkimmäisellä viikolla osat vaihtuvat. 9. luokkien TET-harjoittelu sisältää kaikille kaksi viikon mittaista pakollista jaksoa. TET-jaksot toteutetaan syyslukukaudella 2016 viikkojen ja kevätlukukaudella 2017 viikkojen 3 4 aikana samanlaisella ryhmäjakoperiaatteella kuin 8. luokalla. Tämän lisäksi toukokuussa on mahdollista suorittaa vapaaehtoinen viikon mittainen TET-harjoittelu, jonka tarkoituksena on osaltaan tukea nuorten kesäajan työllistymistä. 3 OPPILASHUOLTO JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 3.1 Oppilashuolto voimaan tulleen oppilas-ja opiskelijahuoltolain mukaan koulun oppilashuolto jakautuu kolmeen ryhmään: yhteisölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltoon sekä pedagogisen tuen ryhmään. Yhteisöllisessä oppilashuollossa käsitellään ja koordinoidaan koko kouluyhteisön hyvinvointia koskevia asioita ja toimintaa sekä suunnitellaan ja arvioidaan koulun oppilashuoltotyötä. Toiminta suuntautuu ennaltaehkäisevään työhön. Lukuvuoden aikana tehdään yhteistyötä myös koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä kokoontuu muutaman kerran lukukaudessa. Ryhmän jäseniä ovat rehtori, apulaisrehtori, erityisopettaja, opo, koulusosionomi, koulukuraattori, koulupsykologi ja terveydenhoitaja. Yksilökohtainen oppilashuolto käynnistetään, jos oppilaasta herää huolta tai oppilaan tarvitseman tuen toteuttamiseksi tarvitaan oppilashuollollisia palveluja. Aloitteen yksilökohtaisen oppilashuollon käynnistämiseksi voi tehdä luokanopettaja/-valvoja tai koulun muu työntekijä, oppilashuollon edustaja tai oppilas ja huoltajat itse. Mikäli koulussa herää oppilaasta huoli, on luokanopettaja/-valvoja ensin yhteydessä huoltajiin ja ohjaa tarvittaessa kuraattorille, koulupsykologille, koululaisten perhetyöntekijälle tai terveydenhoitajalle (oppilashuollon työntekijälle). Mikäli oppilaan asioita käsitellään moniammatillisessa työryhmässä, määritellään kodin kanssa yhteistyössä, ketkä osallistuvat oppilaan asian käsittelyyn. Ryhmään voidaan pyytää myös koulun ulkopuolisia toimijoita. Asian käsittelyssä ja kirjaamisessa toimitaan yksilöllisen oppilashuollon ohjeiden mukaisesti. 18

19 Pedagogisen tuen ryhmän jäseniä ovat luokanopettaja/-valvoja, erityisopettaja, koulukuraattori, koulupsykologi, koulusosionomi ja rehtori sekä tarvittaessa kouluterveydenhoitaja. Yläkoulun ryhmään kuuluu myös opinto-ohjaaja. Pedagogisen tuen ryhmä käsittelee pedagogiikkaan liittyviä kysymyksiä ja yksittäisten oppilaiden asioita liittyen opetuksen järjestämiseen, tukitoimiin tai pedagogisiin asiakirjoihin (pedagogiset arviot ja -selvitykset). Pedagogisen tuen ryhmässä on myös mahdollista konsultoida nimettömästi oppilashuollon työntekijöitä huolenaiheissa ja/tai pohdittaessa tarvetta käynnistää yksilökohtainen oppilashuolto. Kunkin luokan käsittelystä pedagogisen tuen ryhmässä tiedotetaan koteja etukäteen Kouluterveydenhuolto Terveydenhoitaja on tavattavissa koululla päivittäin, paitsi joka kuun ensimmäinen ja kolmas torstai. Koululääkärin vastaanotto on kerran viikossa, jolloin hän tekee ensimmäisen, viidennen ja kahdeksannen luokan oppilaiden terveystarkastuksia. Tapaturman sattuessa koulussa tai koulutyön yhteydessä ensiavun antaa ensisijaisesti kouluterveydenhoitaja (tai koululääkäri), toissijaisesti opettaja. Huoltajaan otetaan yhteyttä, mikäli on tarvetta ohjata oppilas päivystävän lääkärin vastaanotolle terveyskeskukseen. Huoltaja huolehtii oppilaan kuljettamisesta lääkäriin. Terveystarkastukset tehdään vuosittain, tulevien 1.-luokkalaisten terveystarkastukset tehdään kesällä ennen koulunalkua. Terveystarkastuksessa kiinnitetään huomiota oppilaan kokonaisvaltaiseen terveydentilaan. Vanhempien toivotaan ottavan yhteyttä terveydenhoitajaan, mikäli lapsen terveydessä tai käyttäytymisessä tapahtuu muutoksia. Varsinainen sairaanhoito hoidetaan terveyskeskuksessa Hammashuolto Alakoululaiset Koko luokan kattavia suun terveystarkastuksia järjestetään alakoulussa 1., 3. ja 5. luokalla. Tämän lisäksi kutsutaan oppilaita suun terveystarkastukseen yksilöllisen tarpeen mukaan. Kaikki alakoulujen oppilaat tarkastetaan koululla PopUphammashoitolassa. Mikäli lapsella todetaan PopUp-hammashoitolan tarkastuksessa hoidon tarvetta, ilmoitetaan hoitoaika kotiin. Vanhempien läsnäolo hoitokäynnillä on toivottavaa. Vanhemmat vastaavat myös lapsen kuljetuksesta hammashoitokäynnillä. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä lapsen suun hoidossa kotien kanssa. Kutsut yksilöllisiin suun terveystarkastuksiin lähetetään kotiin, jolloin vanhemmat vastaavat matkasta ja kuljetuksesta hammashoitoon. Alakoulujen 1., 3. ja 5. luokille järjestetään terveydenedistämistuokio tarkastuksen jälkeen koululla pienryhmissä, joissa aiheena on hampaiden omahoito. 19

20 Yläkoululaiset Koko luokan kattavia suun terveystarkastuksia järjestetään yläkoululaisille 8. luokalla. Tämän lisäksi kutsutaan oppilaita suun terveystarkastukseen yksilöllisen tarpeen mukaan. Kaikkiin yläkoulun oppilaiden suun terveystarkastuksiin kutsu lähetetään kotiin. Tarvittavat hoitoajat oppilas saa hammashoitokäynnillä. Seitsemännen luokan oppilaille järjestetään koululla terveyskasvatustilaisuus, jossa teemana on oma vastuu suun terveydestä ja suun omahoito. Hammaslääkäripäivystys Hammaslääkäripäivystys kiireellistä hoitoa tarvitseville (esim. tapaturma, särky) toimii ajanvarauksella ja edellyttää aina yhteydenottoa suun terveydenhuollon keskitettyyn ajanvaraukseen p Lisätietoa Oppilashuoltohenkilöstö Koulukuraattori on sosiaalityön ammattilainen koulussa. Kuraattori voi olla avuksi esim. kaverisuhteisiin liittyvissä ongelmissa, arjen ja elämänhallinnan pulmissa, koulunkäyntihaluttomuuteen tai poissaoloihin liittyvissä tilanteissa, vaikeissa perhetilanteissa sekä tunne-elämän pulmissa (esim. surut, huolet, motivaatio, alavireisyys). Koulukuraattorina toimii Miia Malo ja hän on tavattavissa koululla ma, ti, ke ja pe. Kuraattorin tavoittaa numerosta , sähköpostitse tai wilman kautta. Koulupsykologin puoleen voi kääntyä lapsen tai nuoren koulunkäyntiin tai kehitykseen liittyvissä asioissa. Kyse voi olla esimerkiksi oppimis-, keskittymis-, sopeutumis-, tunne-elämän tai kotitilanteen vaikeuksista. Yhteydenottaja voi olla huoltaja, opettaja tai oppilas itse. Lapsen tilanteen selvittely tapahtuu yhteistyössä vanhempien, opettajan sekä koulun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Henkilökohtaisen asiakastyön lisäksi koulupsykologi tekee suunnittelu-, konsultaatio- ja kehittämistyötä koko koulun tasolla. Koulupsykologi osallistuu koulun ja yksittäisten opetusryhmien hyvinvointia koskeviin keskusteluihin yhdessä muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa. Koulupsykologin toiminta on luottamuksellista. Koulusosionomin tehtävänä on toimia yhteisöllisyyttä vahvistavana, syrjäytymistä ehkäisevänä ja yksilöitä tukevana aikuisena kouluyhteisössä. Koulusosionomi on ns. matalan kynnyksen tuen henkilö, jonka toimenkuva asettuu opettajan ja koulukuraattorin välimaastoon. Hän toimii muun muassa pysäkin ja yläkoululaisten läksyparkin ohjaajana, osallistuu luokkien ryhmäyttämiseen sekä välituntitoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Koulusosionomi vastaanottaa aamuisin myös Check-In oppilaita. Check-In -palvelua tarjotaan yläkoulun oppilaille, joilla on haasteita tulla kouluun ajoissa. 20

21 3.2 Tuusulan tukipolku ja pedagoginen tuki Tuusulassa noudatetaan kolmiportaista tukijärjestelmää erilaisen tuen tarpeessa olevien oppilaiden koulunkäynnin edistämiseksi. Yleinen tuki tarkoittaa esimerkiksi koulun ja kodin välisen keskustelun tiivistämistä, tukiopetusta, oppimissuunnitelmia tai laaja-alaisen erityisopettajan palveluita sekä keskustelua erilaisten tukihenkilöiden kanssa. Tehostettu tuki jatkaa tiivistäen edellä mainittuja toimia, mutta lisäksi laaditaan aina oppimissuunnitelma ja pedagoginen selvitys. Erityinen tuki tarkoittaa opetuspäällikön tekemää määräaikaista erityisen tuen päätöstä, jonka jälkeen oppilaalle laaditaan yhdessä huoltajan kanssa HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Erityisen tuen päätös edellyttää asiantuntijalausuntoa, koulupsykologilta, lääkäriltä tai muulta vastaavalta henkilöltä. Erityiseen tukeen siirryttäessä oppilas siirtyy myös yksilöllisen oppilashuollon piiriin. Lisää tietoa lasten ja nuorten tuesta esi- ja perusopetuksessa löytyy osoitteesta Tukiopetus Tukiopetusta järjestetään opinnoissa tilapäisesti lisäharjoitusta tarvitseville. Tukiopetusta annetaan koulun muun opetuksen ja ohjauksen lisäksi. Se toteutetaan pienryhmäopetuksena tai tarvittaessa yhdelle oppilaalle annettavana lisäopetuksena ennen tai jälkeen oppituntien. Tukiopetusta voi antaa oma luokanopettaja, joku muu koulun opettajista tai koulunkäynninohjaaja Erityisopetus Erityisopetus on yksi oppilaille suunnatuista tukipalveluista. Erityisopettajien työ painottuu tehostetussa ja erityisessä tuessa olevien lasten opiskelun tukemiseen. Erityis-, ja luokan- ja aineenopettajien välinen yhteistyö on tiivistä. Iso osa erityisopetuksesta on samanaikaisopetusta, jolloin luokassa työskentelee yhtä aikaa kaksi opettajaa. Erityisopettajilla on myös käytössään omat luokat, joissa opetusta voidaan antaa pienemmille ryhmille. 4 ARVIOINTI Arviointiin kuuluvat sekä oppilasarviointi että koulun toiminnan, kouluyhteisön ja opetussuunnitelman arviointi. Näin arvioidaan toisaalta oppilaan oppimista, edistymistä ja osaamista sekä toisaalta koulua organisaationa ja sen tuottamia palveluita. Oppilasarviointi jakaantuu kahteen osaan: oppimisen aikaiseen arviointiin ja päättöarviointiin. Oppimisen aikaiseen arviointiin kuuluvat sekä oppilaan edistymisen että osaamisen arviointi sekä uuden opetussuunnitelman myötä yhä enenevässä määrin oppimisprosessin arviointi ja oppilaan itsearviointi. Oppilasarvioinnin tehtävänä on 21

22 antaa oppilaalle ja huoltajalle palautetta oppilaan edistymisestä, sosiaalisesta kasvusta, opiskelutaidoista ja oppimistuloksista. Arviointi on päivittäin läsnä koulun arjessa. Sen avulla ohjataan ja kehitetään sekä oppilaiden oppimista että koulun toimintaa. 4.1 Oppimisen aikainen arviointi luokat Arviointi on jatkuvaa. Luokanopettaja kirjaa ja havainnoi oppilaan kehittymistä säännöllisesti lukuvuoden aikana ja antaa siitä sekä suullista että kirjallista palautetta. Arviointitiedon kirjaamista varten Wilmaan on saatu lisäominaisuus, joka mahdollistaa oppimista edistävän, tavoitepohjaisen ja ohjaavan arvioinnin toteuttamisen. Ominaisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden laajaan itsearviointiin ikäkauden edellytysten mukaisesti ja mahdollistaa huoltajalle reaaliaikaisen arviointitietojen seurannan. Marras-joulukuussa toteutetaan oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteinen, dokumentoitava arviointikeskustelu, jossa hyödynnetään Wilmaan kertynyttä arviointietoa. Tämä keskustelu korvaa aiemman numeerisen väliarvioinnin. Lukuvuoden päättyessä annetaan lukuvuositodistus, jonka arviointi on sanallista tai numeerista luokka-asteesta ja oppiaineesta riippuen. Lukuvuoden aikana voidaan antaa myös kirjallista palautetta oppimisen ja työskentelyn edistymisestä luokat Luokanvalvojat järjestävät samanlaiset arviointikeskustelut kuin alakoulussa. Lisäksi oppilaat saavat numeerisen lukukausitodistuksen syyslukukauden päättyessä. Lukuvuositodistus annetaan lukuvuoden päättyessä keväällä. Kussakin oppiaineessa annettava numeroarviointi (4-10) perustuu asetettujen tavoitteiden suuntaisesti oppilaan osoittamien tietojen, taitojen, työskentelyn ja oppimistaitojen arviointiin. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi tehdä jakso- tai oppimiskokonaisuuksien arviointia. 4.2 Päättöarviointi Päättöarviointi suoritetaan yhdeksännen luokan päättyessä, kun koko perusopetuksen oppimäärä on hyväksytysti suoritettu. Päättöarvioinnin osalta noudatetaan Opetushallituksen valtakunnallista ohjeistusta, joka löytyy mm. Tuusulan kunnan opetussuunnitelmasta tai Opetushallituksen internetsivuilta. 22

23 4.3 Käyttäytymisen arvosanan perusteet Muiden huomioon Ympäristön huomioon ottaminen työntekoon Suhtautuminen Tavoite ottaminen Oppilas toimii aktiivisesti työskentelynen ja kannustava Oppilas on positiivi- Hän on positiivinen 10 ja kannustava esimerkki muille kaikilympäristön siisteyden ja viihtyisyyden tumisessa työnte- esimerkki suhtau- erinomainen la osa-alueilla. hyväksi. koon. Oppilas omalla esimerkillään kannus- Oppilaalla on myön- Oppilas antaa työrauhan ja ottaa taa toisia huolehtimaan työskentelynen koulutyöhön. teinen suhtautumi- 9 muiden mielipiteet Kiitettävä huomioon. Yhteistyö ympäristön siisteydestä ja viihtyisyy- toisten työtä. Hän arvostaa myös työyhteisössä sujuu hyvin. destä. Oppilas pitää oman Oppilas ottaa muut työskentelyympäristön siistinä. huomioon. Hän on Oppilas on yhteistyökykyinen ja te- 8 koulumyönteinen ja Hän ei roskaa eikä Hyvä käytökseltään asiallinen. Hän ei yleensä vät. kee annetut tehtä- tahallisesti vahingoita koulun tai muiden häiritse työrauhaa. omaisuutta. Oppilaalla on satunnaisesti vaikeuksia toimia muiden kanssa. Hän käyttää Oppilas pitää vain Oppilas jättää annettuja tehtäviä ajoittain huolta joskus epäkohteliasta tai asiatonta kiel- 7 työskentelyympäristönsä siistautuu niihin välin- tekemättä tai suh- tyydyttävä tä. Hän ei osallistu teydestä ja tarvitsee pitämättömästi. aina oppimistapahtumaan ja häiritsee tähän ohjausta. ajoittain oppitunneilla. Oppilas häiritsee opiskelua. Hän on epäkohtelias. Hänellä on vaikeuksia välinpitämättömästi Oppilas suhtautuu Oppilas on välinpitämätön ja jättää 6 tehdä yhteistyötä työskentelyympäristön siistey- kohtalainen usein tehtävät tekemättä. muiden kanssa. Hänellä on useita teen ja kuntoon. luvattomia poissaoloja. Oppilas häiritsee opiskelua jatkuvasti. Hän käyttäytyy Oppilas jättää tehtävänsä tekemättä asiattomasti ja on Oppilas sotkee tahallisesti työskente- eikä myöskään osal- 5 haluton yhteistyöhön. Hän loukkaa ly-ympäristöään. listu tuntityöskente- Välttävä toisen fyysistä ja lyyn. henkistä koskemattomuutta. 4 hylätty KÄYTÖS KOULUYHTEISÖÖN SOPIMATONTA Sääntöjen noudattaminen Hän toimii omaaloitteisesti ja rakentavasti kouluyhteisön parhaaksi. Oppilas suhtautuu myönteisesti koulun sääntöihin ja käytänteisiin. Oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on joskus vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on enemmän kuin yksi rangaistus. Oppilas ei noudata sääntöjä ja annettuja ohjeita. Oppilaalla on useita rangaistuksia. Oppilas rikkoo tahallisesti koulun sääntöjä ja ohjeita. 23