Vuosikertomus 2014 NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2014 NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

2 Sisällysluettelo SETLEMENTTIYHDISTYS NAAPURI RY...3 Toiminta-ajatus...3 Visio...3 Toimintaa ohjaavat perusarvot...4 Perustehtävät...4 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS...5 ARKEA JA JUHLAA...7 Tavoitteita ja tuloksia...7 Yhdistyksen juhlavuosi TOIMINNAN KEHYKSET...11 Organisaatio...11 Rahoitus...12 Toimitilat...13 NAAPURIA RAKENTAMASSA...14 Hallinto...14 Henkilöstö...15 Vapaaehtoistoiminta...16 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit...17 Kiitokset yhteistyökumppaneille...18 TYÖMUODOT...19 Hallinnolliset tukipalvelut ja myyntipalvelut...19 Vaikeat elämäntilanteet -toimiala...20 Kansalaistoiminta -toimiala...28 Henkilöstö NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

3 SETLEMENTTIYHDISTYS NAAPURI RY Vuonna 1994 perustettu Setlementtiyhdistys Naapuri ry on osa 1880-luvulla Lontoossa alkunsa saanutta maailmanlaajuista setlementtiliikettä. Uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton yhdistys tekee työtään liikkeen perinteiden mukaisesti ihmisten parissa, holhoavaa ja ylhäältä ohjailevaa asennoitumista välttäen. Setlementtiyhdistys Naapuri on itsenäinen organisaatio, joka noudattaa Suomen Setlementtiliiton periaateohjelmaa. Toiminta-ajatus Setlementti Naapuri edistää setlementtiarvojen toteutumista yhteiskunnassa. Olemme vahva ja seutukunnallisesti merkittävä hyvinvointipalveluiden toimija, asiantuntija ja vaikuttaja. Visio Setlementti Naapuri kohtaa ihmisen ihmisenä, edistää osallisuutta ja kehittää hyvinvointipalveluja ennakkoluulottomasti. Setlementtiliike Ensimmäinen setlementti, Toynbee Hall, perustettiin vuonna 1884 Lontoossa. Alli Trygg Helenius toi tiedon toiminnasta Suomeen vuonna Suomalaisen setlementtiliikkeen uranuurtaja oli kuitenkin teologian tohtori (H.C.) Sigfrid Sirenius, joka vuonna 1918 perusti Teollisuusseurojen evankelioimisseuran toimimaan yhteiskuntaluokkien sekä kirkon ja työväenliikkeen välillä. Nykyään suomalaisen setlementtityön toiminta-ajatuksena on toimia uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumattomana kansalaisliikkeenä, joka tukee ihmisenä ja lähimmäisenä kasvamista sekä elämän eheytymistä. Perusajatuksena on yksilön näkeminen oman elämänsä aktiivisena tekijänä. Avun tarvitsijoita tuetaan ja kannustetaan parantamaan elinolosuhteitaan omatoimisesti. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

4 Toimintaa ohjaavat perusarvot yksilön oikeuksien kunnioittaminen erilaisuuden hyväksyminen luottamus ihmisen ja hänen yhteisönsä kykyyn ratkaista itsenäisesti omia ongelmiaan paikallisuus usko henkilökohtaisen ystävyyden ja yhteyden mahdollisuuteen yli kaikenlaisten rajojen ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista riippumaton tasa-arvoisuus sitoutuminen erityisesti heikommassa tilanteessa olevan ihmisen tilanteen parantamiseen. Perustehtävät Suomalaisen setlementtiliikkeen arvoista sekä toimintaympäristön haasteista johdettavat setlementtien eri toimintamuotoja yhdistävät perustehtävät ovat : yksilön elämänhallinnan edistäminen elinikäisen oppimisen mahdollistaminen ihmisten välisen vuorovaikutuksen ja lähimmäisyyden edistäminen yhteisöllisyyden toteutumista ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävien toimintamuotojen kehittäminen Kansainvälisellä Setlementtiliitolla (IFS) on jäseniä noin 50 maassa ja se on sekä YK:n että Euroopan Neuvoston virallinen yhteistyöjärjestö. Suomen Setlementtiliiton jäseniä ovat 34 paikallista setlementtiä ja 7 setlementtinuorten piirijärjestöä ympäri Suomen. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

5 TOIMINNANJOHTAJAN TERVEHDYS Hyvä lukija! Vuodenvaihteessa ilmestynyt Järjestöbarometri 2014 on mielenkiintoista luettavaa yhdistys- ja järjestötoiminnan sekä kansalaisyhteiskunnan näkökulmista. Julkaisun tulokset perustuvat valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnanjohtajille ja järjestöjen paikallisyhdistyksille vuoden 2014 alussa tehtyihin kyselyihin. Niihin vastasi 98 järjestöjen toiminnanjohtajaa ja 1077 paikallisyhdistystä. Kirjoittaessani toiminnanjohtajan tervehdystä Setlementti Naapurin vuosikertomukseen en malta olla hieman referoimatta barometriä ja tekemättä pieniä huomioita sen tuloksista. Teemat ovat tuttuja järjestötoimintaa tunteville, mutta silti tulosten lukeminen kvantitatiivisessa muodossa voi kertoa meille, ettei Setlementti Naapuri suinkaan yksin etsi vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin. Naapurin asemoiminen laajemmalle kentälle on tärkeää, jotta näköala ei kapeudu. Paikallisyhdistyksen näkövinkkelistä on helppo yhtyä barometristä esiin nousevaan ajatukseen siitä, että tarvitaan runsaasti yhteistyötä valtakunnallisen ja paikallisen tason päättäjien sekä järjestötoimijoiden kesken asioiden eteenpäin viemiseksi ja kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi. Järjestöbarometrin mukaan runsas kaksi kolmasosaa valtakunnallisista järjestöistä piti omaa toimintaansa koskevaa muutostilannetta voimakkaana. Paikallisyhdistyksistä kohtalaiseksi muutostilanteensa arvioi noin joka neljäs ja melko voimakkaaksi tai voimakkaaksi noin joka kymmenes yhdistys. Taloudeltaan suurissa ja henkilökuntaa palkanneissa yhdistyksissä muutostilanne arvioitiin muita yleisemmin voimakkaaksi. Huolenaiheita olivat erityisesti toiminnan rahoituksen riittävyys, henkilöstön jaksaminen, hankintalaki ja kilpailutukset, huono-osaisuuden lisääntyminen sekä yleinen yhteiskunnallisen ilmapiirin ja arvojen koventuminen. Vajaa puolet yhdistysten vastaajista tunnistaa niiden toiminnan kannalta erityisiä uhkia tai riskejä. Yleisimmin uhkat liittyvät yhdistyksen toiminnan inhimillisiin resursseihin. Uhkiksi mainitaan lisäksi muun muassa toiminnan aineelliset voimavarat, erityisesti kunnilta saatavien avustusten ja toimintatilojen nykytilanne ja tulevaisuus. Palveluja tuottavilla yhdistyksillä puolestaan asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelut ja niiden kilpailuttaminen aiheuttavat uhkia toiminnalle ja palvelutuotannon jatkuvuudelle. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

6 Kilpailutusten järjestäminen ja niihin osallistuminen vaativat paljon aikaa ja ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen ostamista, mikä vie voimavaroja perustoiminnalta. Kunnilta saatavan tuen jatkuvuuden turvaamiseksi yhdistykset kaipasivat muun muassa avustusperiaatteiden selkeyttämistä, yhteistä keskustelua sekä kunnan edustajien myönteistä suhtautumista ja ymmärrystä yhdistyksen toimintaa kohtaan. Osalla palveluja tuottavista paikallisyhdistyksistä asiakasmäärien kehitys sekä kuntien ostopalvelujen väheneminen ja palvelujen kilpailuttaminen uhkasivat toiminnan ja palvelutuotannon jatkuvuutta. Palveluntuotantoon liittyvistä uhkista selviämiseen yhdistykset kaipasivat barometrin mukaan tarjoamiensa palvelujen laadun entistä parempaa huomioonottamista kilpailutuksissa sekä tukea toiminnan vaikuttavuuden osoittamisessa. Myös palvelujen voittoa tavoittelematon luonne pitäisi huomioida entistä paremmin, ja tiiviimpi yhteistyö kunnan kanssa katsottiin voivan vähentää yhdistysten ostopalvelujen tuottamiseen liittyviä uhkia. Kolme neljästä järjestöstä arvioi vapaaehtoistoimijoiden tarpeen kasvavan, mutta resurssien kasvuun suhtauduttiin kriittisemmin: niiden oletettiin joko pysyvän ennallaan tai pienentyvän. Yhdistyksistä vapaaehtoistensa määrästä oli huolissaan yli puolet ja siihen tyytyväisiä vain runsas neljäsosa. Yleisimmät huolenaiheet olivat juuri niukat resurssit ja vaikeus löytää sitoutuneita vapaaehtoisia. Resurssipulan katsottiin vaikeuttavan etenkin mahdollisuuksia ohjata, tukea ja palkita vapaaehtoisia. Kokonaiskuva yhdistysten toiminnasta ja toiminnan laajuuden kehityksestä on Järjestöbarometrin mukaan joka tapauksessa hyvin myönteinen. Noin yhdeksässä yhdistyksessä kymmenestä toiminnan arvioitiin joko säilyvän ennallaan tai laajenevan. Yhdistykset arvioivat myös myönteisesti oman toimintansa arvostusta. Siihen tyytyväisiä oli reilusti yli kaksi kolmasosaa vastaajista, ja yli puolet yhdistyksistä oli tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa. Entä mihin tässä keskustelussa sijoittuu Setlementti Naapuri? Vuoden 2014 toiminnan ja tulosten perusteella voin ilokseni todeta, että Setlementti Naapuri on hyvinvoiva ja elinvoimainen yhdistys. Henkilöstömme on asiantuntevaa ja sitoutunutta, ja olemme siksi arvostettu yhteistyökumppani. Naapuri voidaan lukea niiden yhdistysten joukkoon, joiden talous on kehittynyt ja organisaatio kasvanut. Ja kyllä: viime vuonna mekin kohtasimme ylä- ja alamäkiä, ja myös Naapurissa tapahtui monia muutoksia. On kuitenkin tärkeää nähdä, että muutoksilla on aina suunta ja tarkoitus. Tunnistamme hyvin Järjestöbarometrissä kuvattuja teemoja ja olemme innolla mukana ratkaisemassa näitä haasteita. Sami Wirkkula kaksikymmenvuotiaan (v. 2014) Setlementti Naapurin toiminnanjohtaja NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

7 ARKEA JA JUHLAA Tavoitteita ja tuloksia Kahden viime vuoden aikana Setlementti Naapuri on kohdannut huomattavia muutoksia, joista keskeisimmät ovat kohdistuneet organisaatiorakenteeseen, vapaaehtoistoimintaan ja henkilöstöön yhdistyksen hallinnossa. Vuonna 2013 aloitetun organisaatiouudistuksen päämääränä on ollut pystyttää Naapuria uusille perustuksille, ja tätä työtä jatkettiin aktiivisesti myös vuonna Työmuotojen yhdistäminen kahden toimialan alle, toimialajohtajan ja järjestösihteerin rekrytoinnit, henkilöstön sitouttaminen uuteen organisaatioon sekä poisoppiminen vanhoista totutuista rakenteista ja tavoista olivat tavoitteita, joihin kohdistui suuria odotuksia ja joita saatiin vietyä onnistuneesti eteenpäin. Rakenteellisen kehittämistyön ohella muita vuodelle asetettuja tavoitteita olivat mm. yhdistyksen ja julkisen sektorin suhteiden edelleen vahvistuminen, vapaaehtoistyön kehittäminen, järjestötyön sekä setlementtityön näkyvyyden lisääntyminen, yhteiskunnallisen palveluvajeen täydentäminen sekä ihmisten hyvinvoinnin lisääminen. Hyvillä mielin voidaan todeta, että kaikissa näissä tavoitteissa edistyttiin niin Naapurin eri yksiköissä tehtävän työn kuin koko yhdistyksenkin toiminnan tasoilla. Tosin debriefing-työn päätyttyä helmikuussa 2014 Naapurin toiminnasta jäi pois suuri joukko vapaaehtoistyöntekijöitä. Tämä on luettava tappioksemme, mutta samaan aikaan muissa yhdistyksen työmuodoissa vapaaehtoistyötä kehitettiin aktiivisesti ja koulutuksia järjestettiin hyviä tuloksia saavuttaen. Lisäksi valmistautuminen toiseen suureen ennalta tiedettyyn muutokseen Palvelevan puhelimen sopimuksen päättyminen asetti yhdistykselle haasteita. Tilanteet saatiin ratkaistua hallitusti liittämällä ne osaksi edellä mainittua organisaatiomuutosta. Setlementti Naapuri yhdistyksenä ja sen moninaiset työmuodot tuottavat palveluita sekä tarjoavat toimintaa, joiden avulla ihmisten hyvinvointi voi todellakin lisääntyä. Kriittisestä näkökulmasta on kuitenkin syytä todeta, että kaikilta osin tavoitteet vuodelle 2014 eivät toteutuneet. Erityisesti strategiatyön päätökseen saattaminen ja koko yhdistyksen toimintaa selvittävä arviointityö olivat tehtävälistalla korkealla, mutta monista syistä johtuen ne jäivät vielä odottamaan toteuttamistaan. Toisaalta yhteistyö oppilaitosten kanssa tuotti aiempien vuosien tavoin jälleen näkyviä tuloksia niin yleisellä kuin henkilökohtaisellakin tasolla. Opinnäytetyöt, opiskelijoiden saamat kokemukset setlementti- ja järjestötyöstä samoin kuin opinnot yhdistyksen henkilöstön keskuudessa ovat kaikki tärkeitä osia siitä yhteiskunnallisesta vaikuttamistyöstä, jo- NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

8 hon yhdistyksenä pyrimme. Kannanotot, seminaarit ja valtakunnallinen näkyvyys lisäsivät setlementtityön tunnettuutta tämä on seikka, jonka tuleekin olla jokaisen vuoden tavoitteenamme! Edelleen vuoden 2014 toimintasuunnitelmiin kirjattu aktiivinen yhteistyö Suomen Setlementtiliiton kanssa näkyi muun muassa toimikuntatyöskentelynä, verkostopäiville osallistumisina ja yhteydenpitona eri kaupungeissa toimivien paikallissetlementtien kanssa. Setlementtiliiton suuntaan yhteistyötä rajoittivat tosin ehkä liikaakin Naapurin resurssipula ja liiton tarjoaman yhteistyön sisällöt. Yhdistyksen tavoitteet resurssien suhteen toteutuivat monilta osin. Niukoista ajoista huolimatta onnistuimme säilyttämään rahoitusten tasot ennallaan, vaikka toisenlaisiakin tunnelmia oli vuoden aikana ilmassa. Myös henkilöstömäärän ja tilojen suhteen on syytä olla tyytyväinen, sillä usean vuoden työn tuloksena useimmissa Naapurin yksiköissä henkilöstön määrä on saatu vakiinnutettua ja jopa kasvatettua. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

9 Yhdistyksen juhlavuosi 2014 Setlementtiyhdistys Naapuri ry rekisteröitiin Vuonna 2014 yhdistys juhli siis 20. toimintavuottaan teemalla Työn ja arjen ilo ja hyvinvointi. Juhlavuoden toiminnallisia sisältöjä suunnittelemaan perustettiin juhlatoimikunta, minkä lisäksi koko työyhteisö osallistui juhlavuoden valmisteluihin. Juhlien tavoitteiksi asetettiin yhdistyksen positiivinen näkyminen ja hyvän tekeminen sekä ilon irti ottaminen yhteistyökumppaneiden kanssa. Työyhteisön kehittämis- ja tyky-päivää vietettiin hyväntekeväisyystempauksena toukokuussa. Työyhteisön hyvinvointia ja kunnioittavaa kohtaamista työyhteisössä käsittelevän kehittämispäivän ohella vietettiin aurinkoista iltapäivää avustetun ulkoilun merkeissä Koukkuniemen asukkaiden kanssa. 20-vuotisen toiminnan juhlistamiseksi järjestettiin kaksiosainen tapahtuma. Juhlan ensimmäinen osa oli avoin seminaari Konsun juhlasalissa Juhlaseminaarin teemoissa työn ja arjen ilon ja hyvinvoinnin lisäksi korostuivat setlementtityön arvoista nouseva paikallisuus sekä positiivinen näky sosiaalisesta työstä järjestökentällä. Seminaariin osallistui noin 250 vierasta. Tilaisuuden avasi Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen. Juhlapuheessaan pormestari nosti esiin ajankohtaista kumppanuuksista järjestöjen kanssa sekä paikallisen setlementtityön merkityksestä yhteisöllisyyden lisääjänä ja yhteistyökumppanina. Seminaarissa puhui myös Tampereen yliopiston professori Marja-Liisa Manka, jonka innostava puheenvuoro aiheella Työn ilo pää(n) asia sai runsaasti kiitosta seminaarin osallistujilta. Päätöspuheenvuorossaan olympiavoittaja Toni Nieminen käsittele aihetta Sisulla kohti tavoitetta. Juhlaseminaarin ohjelmallisesta osuudesta vastasi Tampereen kaupungin Nauhan nuorten bändi yhdessä ohjaajansa, Vuoden Aikuinen palkinnon saaneen nuorisotyöntekijä/muusikko Jussi Aaltosen kanssa. Seminaarissa esiintyi myös länsi-afrikkalaisen musiikin ja tanssin yhdistys Jamora. Yhdistyksen kutsuvierasjuhlaa työyhteisölle sekä yhteistyökumppaneille vietettiin Solo Sokos Hotel Tammerissa. Kutsuvierasjuhlaan osallistui 90 henkilöä. Juhlatilaisuuden avasi Naapurin hallituksen puheenjohtaja Satu Laitinen aiheella Naapuruutta tarvitaan Tampereella. Suomen Setlementtiliiton puheenjohtaja Irene Roivainen puhui kutsuvieraille paikallisuudesta ja setlementtityöstä. Ajankohtaisesta avustustoiminnassa kertoi Raha-automaattiyhdistyksen avustustoiminnan johtaja Sisko Seppä. Suomen Setlementtiliiton onnittelutervehdyksen toi toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen. Kutsuvieraille oli tarjolla myös musiikillista ohjelmaa, josta vastasivat Fardin Abbasi, Tuuli Kallio ja Sami Wirkkula. Juhlat jatkuivat Raatihuoneella kaupungin vastaanotolla, jossa kutsuvierastilaisuutta emännöi apulaispormestari Leena Kostiainen. Ohjelmallisesta osuudesta vastasivat Yhdenvertaisen taiteen oppilaitos Vimmartin opiskelijat musiikkiesityksellään. Tilaisuudessa palkittiin lisäksi Naapurin pitkäaikaisia vapaaehtoisia ja työntekijöitä Suomen Setlementtiliiton ansiomerkeillä. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

10 NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

11 TOIMINNAN KEHYKSET Organisaatio Naapurin organisaatio uudistettiin kesken vuoden toimialaorganisaatioksi. Hallitus vahvisti uuden johtosäännön ja taloussäännön syyskuussa. Naapurin toiminta on organisoitu projektiorganisaatiomallisesti eri toimintamuotojen mukaisiin yksiköihin. Alkuvuodesta 11 yksikköä ja hallinnolliset tukipalvelut olivat suoraan toiminnanjohtajan alaisuudessa. Organisaatiouudistuksessa toiminta jaettiin kahteen toimialaan: Vaikeat elämäntilanteet- ja Kansalaistoiminta-toimialaan. Toimialat muodostuvat yksiköistä, joilla kullakin on oma toimintasuunnitelmansa, budjettinsa ja yksikönjohtajansa. Yksiköt sisältävät erilaisia työmuotoja kuten esim. kriisityötä, monikulttuurista työtä ja yhteisötyötä. Lisäksi on hallinnollisten tukipalvelujen yksikkö. Kuluneen vuoden aikana vahvistettiin ja kehitettiin johtamisjärjestelmää. Yhdistykseen palkattiin RAY:n toiminta-avustuksella toimialajohtaja. Toisen toimialan johtamiseen ei saatu vielä lisäresurssia, joten toiminnanjohtaja johti toimialaa muiden tehtäviensä lisäksi yhteistyössä Tesoman yksikön johtajan kanssa. Yhdistyksen johtoryhmätyöskentely käynnistettiin ja toimialojen johdon tiimit kokoontuivat kuukausittain. MATTILA NAISTARI TESOMAN NAAPURI TYTTÖJEN TALO DEBRIEFING DIDAR PALVELELVA PU- HELIN PERHEVÄKIVALTA- KLINIKKA RIKOSUHRI- PÄIVYSTYS TUAS VÄLITÄ! NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

12 Rahoitus Naapurin toiminnan tuotot ja muu varainhankinta oli yhteensä 2,1 M euroa v Rahoituksesta noin 60 % kertyi Raha-automaattiyhdistyksen avustuksista. Naapuri käytti hallintoon, vakiintuneeseen toimintaan ja kehittämisprojekteihin myönnettyjä RAY-avustuksia 1,14 M euroa, ja lisäksi osa RIKUn toiminnan avustuksesta oli RAY-rahoitusta. Palvelujen myyntiä oli yhteensä eurolla. Nuorten tuetun asumisen palvelua myytiin Tampereen kaupungille puitesopimuksen mukaisesti ja suorahankintana muutamiin muihin kuntiin. Naapurilla oli ostopalvelusopimukset Palvelevan puhelimen toiminnasta Tampereen evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän kanssa vuoden loppuun saakka ja debriefing-kriisiavun järjestämisestä Tampereen kaupungin kanssa helmikuun 2014 loppuun asti. Lisäksi myytiin mm. kuntouttavaa työtoimintaa, neuvontapalveluja ja työnohjausta. Tampereen kaupungin avustusten yhteissumma oli tasoltaan edellisvuoden suuruusluokkaa avustuksia saatiin yhteensä euroa. Avustuksista valtaosa kohdentui kansalaistoimintaan, erityisesti Tesoman Naapuriin. Muita julkisia avustuksia saatiin mm. Pispalan Rukoushuoneyhdistykseltä (Tesoman Naapuri) ja kolmelta Kanta-Hämeen kunnalta. Suomen Mielenterveysseuran Naapurille siirtämät avustukset (RAY, SM ja OM) eli euroa näkyy rahoituskaaviossa Rikosuhripäivystyksen eli RIKUn rahoituksena. Naapurin muu rahoitus koostuu mm. lahjoituksista ja vuokratuloista. Naapurin rahoitus muut julkiset TRE RIKU muu rahoitus palv. myynti RAY Tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus ovat toimintakertomuksen liitteinä NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

13 Toimitilat Hallinnolliset tukipalvelut ja viisi Vaikeat elämäntilanteet -toimialaan kuuluvaa yksikköä sijaitsivat yhdistyksen omistamissa toimitiloissa Hatanpään valtatie 34 E 4. krs Tampereen ydinkeskustan läheisyydessä. Muilla yksiköillä oli vuokratilat keskustassa (Tyttöjen Talo, Mattila, Didar), Tesomalla (Wihreä Puu) ja Hervannassa (Naistari). Lisäksi Rikosuhripäivystyksen yksi työntekijä työskenteli Hämeenlinnassa Kanta-Hämeen palvelupisteessä. WIHREÄ PUU Tyttöjen talo Mattila Naistari NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

14 NAAPURIA RAKENTAMASSA Hallinto Setlementti Naapurin hallitus 2014 Satu Laitinen (pj.) toimitusjohtaja, Tammenlehväkeskus Oy Risto Karttunen (vpj.) perheneuvolan johtaja, Tampereen kaupunki Arja Jokinen ma. professori, Tampereen yliopisto Irmeli Puolanne hotellinjohtaja, Original Sokos Hotel Ilves ja Solo Sokos Hotel Tammer Jari Juhola järjestösihteeri, Tampereen NMKY Mervi Janhunen-Ruusuvuori ( asti) kehittämispäällikkö, Pikassos Oy Anne Hellsten (henkilökunnan edustaja) kriisityöntekijä, Naapuri ry Kirsi Günther (varajäsen) tutkija, Tampereen yliopisto Anne Harsia (varajäsen) asianajaja, Asianajotoimisto Harsia & Tarvainen Ky Mervi Janhunen-Ruusuvuori erosi hallituksesta aloitettuaan yhdistyksen palveluksessa toimialajohtajan tehtävässä Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Hallituksen esittelijänä toimi toiminnanjohtaja Sami Wirkkula ja sihteerinä toimialajohtaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori. Yhdistyksen sääntömääräiset kokoukset pidettiin ja Syyskokous valitsi tilikaudelle tilintarkastajaksi KHT Juha Vilosen (PricewaterhouseCooper Oy) ja varatilintarkastajaksi KHT Hannu Pellisen (PricewaterhouseCooper Oy). Setlementti Naapurin taloushallinnosta vastasi talouspäällikkö Vuokko Valli (ostopalveluna Pluscom taloushallinto Tampere Oy:ltä). Syksyllä 2014 perustetun johtoryhmän työskentelyyn osallistuivat toiminnanjohtaja Sami Wirkkula, toimialajohtaja Mervi Janhunen-Ruusuvuori, yksikönjohtaja Minna Leponiemi sekä kutsuttuna talouspäällikkö Vuokko Valli. Johtoryhmä kokoontui neljä kertaa. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

15 Henkilöstö Naapurissa työskenteli vuoden mittaan yhteensä 46 osa- tai kokoaikaista työntekijää pysyvissä tai määräaikaisissa työsuhteissa. Heistä 11 oli miehiä ja 35 naisia. Talouspäällikön työpanos hankittiin ostopalveluna. Naapurin henkilöstö 2014 kuviossa on eritelty henkilöstö toimialoittain. Kansalaistoiminta-toimiala 16, Vaikeat elämäntilanteet -toimiala 23 ja hallinnolliset tukipalvelut 7 henkilöä. Kuviosta ei näy, kuinka monta henkilötyövuotta mihinkin toimintoihin on kohdistettu, vaan ainoastaan työsuhteisten henkilöiden lukumäärä koko vuoden aikana. Henkilöstön (ml. talouspäällikkö) nimilista löytyy vuosikertomuksen lopusta. Naapurin henkilöstö Hallinnolliset tukipalvelu 7 Vaikeat elämäntilanteet 23 Kansalaistoiminta 16 Lisäksi Naapurissa työskenteli lyhyissä sijaisuuksissa tai palkkioperusteisesti ryhmänvetäjinä, työnohjaajina ym. vastaavissa tehtävissä 25 henkilöä (Kansalaistoiminnan yksiköissä 11 ja Vaikeat elämäntilanteet -yksiköissä 14 henkilöä). Henkilökunnan vaihtuvuus oli vähäistä. Työhyvinvointiin panostettiin mm. kattavalla työterveyshuollolla. Yksiköillä oli omat kehittämispäivät ja lisäksi järjestettiin Naapurin yhteisiä tyky- ja kehittämispäiviä. Henkilöstö sai myös tyky-setelit. Työnohjauksella ja lisä- ja täydennyskoulutuksella tuettiin osaamisen kehittämistä ja työhyvinvointia. Naapuri tarjosi myös työ- tai harjoittelupaikan monelle pitkäaikaistyöttömälle, työkyvyltään rajoittuneelle ja opiskelijalle. He olivat myös hyvä voimavara toiminnassa. Erilaisten työllistämistukien tai harjoittelujen kautta Naapurin toiminnassa oli mukana 56 henkilöä 47 henkilöä Kansalaistoiminta- ja kahdeksan Vaikeat elämäntilanteet -toimialan yksiköissä sekä yksi hallinnossa. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

16 Vapaaehtoistoiminta Naapurissa toimi vuoden mittaan yhteensä yli 200 vapaaehtoista. Henkilömäärä on koottu yksiköiden ilmoittamista vapaaehtoisista eikä se ole tarkka, koska jotkut vapaaehtoisista ovat toimineet useammassa kuin yhdessä yksikössä vuoden mittaan. Vapaaehtoisille järjestettiin peruskoulutus, lisäkoulutusta, tarvittava tuki ml. työnohjaus tai työnohjaukselliset vertaisryhmän purkukeskustelut ja virkistystoimintaa. Vapaaehtoistyön työehtoihin kuului salassapito ja sitoutuminen Naapurin toimintaan. Vapaaehtoisille korvattiin toiminnasta aiheutuneet kulut ja he olivat tapaturmavakuutuksen piirissä. Naapurin kolmen yksikön eli debriefing-kriisityön (2kk) Palvelevan puhelimen ja Rikosuhripäivystyksen toiminnan perustana oli ammatillisesti ohjattu vapaaehtoistyö. Muissa yksiköissä vapaaehtoisia oli lukumääräisesti vähemmän, ja he työskentelivät ammattilaisten rinnalla rajatuissa tehtävissä. Vaikeat elämäntilanteet -toimialalla kokeiltiin TUASin Ompeluseurojen muodossa matalan kynnyksen vapaaehtoistoimintaa, jossa ei tarvittu koulutusta eikä esim. allekirjoitettu vaitiolositoumusta. Vapaaehtoistyöntekijät VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET -toimiala PP 77 kpl RIKU 43 kpl DB 42 kpl TUAS 10 kpl PVK 4 kpl VÄLITÄ! 3 kpl DIDAR! 3 kpl Kansalaistoiminnan yksiköissä oli mukana toiminnassa myös henkilöitä, joita ei lueta vapaaehtoisiksi. Nämä henkilöt eivät näy myöskään oheisessa erittelyssä. Miesten kansalaistalo Mattilassa vapaaehtoistoimijoita kutsutaan aktiiveiksi ja heidät on merkitty oheiseen kaavioon. Vapaaehtoistyöntekijät KANSALAISTOIMINTA -toimiala TT 15 kpl MATTILA 10 kpl TESOMA 10 kpl NAISTARI 2 kpl NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

17 Asiakkaat ja yhteistyökumppanit Naapurin työn piirissä oli tuhansia ihmisiä vuoden mittaan. Osa asiakkuuksista (mm. Vaikeat elämäntilanteet -toimialan yksiköissä) on kirjattu Naapurin omaan, sosiaalialan järjestöille räätälöityyn asiakastietojärjestelmään. Suurin osa Naapurin työn piirissä olevista ihmisistä osallistuu kuitenkin avoimeen toimintaan ja erilaisiin matalan kynnyksen palveluihin, joissa asiakkuuksia ei tilastoida tarkasti. Kansalaistalotyyppisessä toiminnassa asiakkuuksista kootaan tietoa lähinnä tukkimiehen kirjanpidolla. Asiakkuuksia koskevat tiedot löytyvät vuosikertomuksesta kunkin yksikön toimintaa esittelevästä tekstistä. Setlementtiliikkeen arvojen ytimessä on ihmisten tasavertaisuuden ja yhteisöllisyyden korostaminen. Naapurissa ei haluta rakentaa ylimääräisiä raja-aitoja välille auttaja-asiakas- ja työntekijä-työn kohde. Erityisesti Kansalaistoiminta-toimialalla puhutaan mieluummin toimijoista kuin asiakkaista. Toiminnassa mukana olevat lapset ja aikuiset ovat osaltaan tuottamassa toimintaa ja rakentamassa yhteisöllisyyttä, jossa kaikkien osallisten hyvinvointi kohenee. Naapurissa tehdään paljon myös vaikuttamistyötä ja asiakkaan määrittely on siinäkin suhteessa hankalaa. Sama toimija voidaan nähdä niin asiakkaana, toiminnan kohderyhmänä kuin yhteistyökumppaninakin. Tärkeitä yhteistyökumppaneita löytyy niin valtakunnallisista kuin paikallisista toimijoista. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

18 Yksittäisten asiakkaiden lukumäärä KANSALAISTOIMINTA -toimiala, yhteensä 923 kpl TT 350 kpl TESOMA 318 kpl NAISTARI 130 kpl MATTILA 125 kpl Ryhmä- ja avoimeen toimintaan osallistuneet henkilöt KANSALAISTOIMINTA -toimialan yksiköissä. Asiakkaiden lukumäärä VAIKEAT ELÄMäNTILANTEET -toimiala, yhteensä 1011 kpl PVK 348 kpl RIKU 231 kpl DIDAR 176 kpl VÄLITÄ! 173 kpl TUAS 73kpl DB 10 kpl Asiakkaaksi kirjatut VAIKEAT ELÄMÄNTILANTEET -toimialalla. Palvelevan Puhelimen soittajia ei ole kirjattu. Kiitokset yhteistyökumppaneille Ahjolan kansalaisopisto Alueellisen maahanmuuton kehittämishanke ALMA Ankkuri-tiimi (Hämeenlinnan poliisilaitos) Demi Filmmor / Istanbul, Turkki Human Rights Film Festival Itä-Suomen Yliopisto Kirkkohallitus Kitke!-hanke / Ihmisoikeusliitto ry Kriisikeskus Osviitta Lucy Faithfull Foundation (Stop It Now!) Maahanmuuttajaneuvonta Mainio Mieskö-verkosto ( Treen setlementtitoimijoiden poika- ja miestyön verkosto) Miessakit Miesten Tampere ja Tampereen Miespäivät-verkosto MLL Monika-naiset Mänttä-Vilppulan vastaanottokeskus Novo-forum Nuorten keskus NuSuVeFo-verkosto Oma Tesoma (lähiön kehittämishanke) Pelastakaa Lapset ry Perheryhmäkoti Satakieli Pirkanmaan kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiset Pispalan Rukoushuoneyhdistys ry Pirkanmaan Somalit ry Pirkanmaan työ ja elinkeinotoimisto Pro-tukipiste PSHP Raha-automaattiyhdistys Raiskauskriisikeskus Tukinainen Sastamalan mielenterveysseura Seinäjoen ammattikorkeakoulu Setlementti Hämeen Piiri Sexpo ry Sisä-Suomen poliisilaitos Sokotel Oy SOPU-hanke / Kalliolan Setlementti ry SPR Suomen Mielenterveysseura Suomen Setlementtiliitto Suomen Setlementtiliitto ry:n Uusi paikallisuus -hankkeen Tampereen osahanke SYLI Taitokeskus Tampereen ammatillinen koulutuskeskus TAKK Tampereen Ammattikorkeakoulu TAMK Tampereen ammattiopisto Tredu Tampereen Ensi-ja Turvakoti Tampereen kaupunki Tampereen Kurdien Kulttuuriyhdistys ry Tampereen Seurakuntayhtymä Tampereen työtoiminta Tampereen VäkivaltaVerkosto Tampereen Yliopisto Tesoman alueen kolmannen sektorin toimijat (mm. Kotipirtti ry, kaupunginosaseura, urheiluseurat, asukastoimikunnat ja -yhdistykset) Turvatalo Kruton / Tukholman kaupunki TVA Tyttöjen Talot (Helsingin, Oulun, Turun, Rovaniemen ja Kuopion) Vuokratalosäätiö (Vts) NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

19 TYÖMUODOT Hallinnolliset tukipalvelut ja myyntipalvelut Setlementti Naapurin hallinnollisista tukipalveluista vastasi tiimi, johon kuuluivat toiminnanjohtaja, toimialajohtaja, talouspäällikkö (ostopalveluna Pluscom taloushallinto Tampere Oy:ltä), taloussihteeri, toimistosihteeri, atk-tukihenkilö sekä siistijä. Toimistosihteerin kesällä tapahtunutta eläkkeelle siirtymistä ennakoiden yhdistyksen palvelukseen rekrytoitiin vuoden aikana myös järjestösihteeri. Toimistotiimin työntekijät olivat kokoja osa-aikaisissa tehtävissä hallinnollisissa tukipalveluissa. Hallinnolliset tukipalvelut rahoitettiin Raha-automaattiyhdistyksen ja Tampereen kaupungin avustuksilla sekä ostopalveluiden tuotoilla. Toimistotiimin työpiste sijaitsi yhdistyksen Hatanpään tiloissa. Naapurilla oli myös palvelujen myyntiä suoraan toiminnanjohtajan alaisuudessa. Esim. neuvontapalveluja, kuntouttavan työtoiminnan ohjaamista ja työnohjauksia tuotettiin siirtämällä eri yksiköiden työntekijöiden työpanosta myyntipalveluihin. Myynnistä osa oli arvonlisäverollista toimintaa. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

20 Vaikeat elämäntilanteet -toimiala Vaikeat elämäntilanteet -toimialan yksiköissä työskenneltiin niin yksilö-, perhe- kuin yhteisötasolla. Työskentelyn painopiste oli asiakastyössä, mutta myös vaikuttamis- ja verkostotyöhön panostettiin. Yhteistä yksiköille oli se, että kaikilla työskentelyn piiriin hakeutuvilla ihmisillä oli jollain tavalla vaikea elämäntilanne, johon he hakivat apua. Palvelut olivat asiakkaille maksuttomia. Yksiköiden toiminnoissa oli eroa niin ensisijaisten kohderyhmien, työskentelymallien kuin rahoituksenkin suhteen. Toimialatyöskentelyn käynnistyttyä yhteiset kosketuspinnat, yhteistyön tarpeet ja mahdollisuudet toimialan sisällä alkoivat jäsentyä entisestään. Uutta toimialaa rakennettiin määrätietoisesti syksyn ajan. Toimialan johdon tiimi eli toimialajohtaja ja yksiköiden johtajat kokoontuivat kuukausittain (syys-marraskuussa kolme kertaa), minkä lisäksi pidettiin kaksipäiväiset johdon tiimin kehittämispäivät. Johdon tiimin työskentelyn tarkoituksena on toimia toimialan keskeisiä yhteisiä toimintoja linjaavana, koordinoivana ja kehittävänä elimenä sekä tukea toimialajohtajaa päätöksenteossa ja sen jäseniä omassa johtamistyössään. Vaikeat elämäntilanteet -toimintaan käytettiin 1,18 M. Varsinaisen toiminnan rahoituksesta liki puolet tuli palvelujen myynnistä ja loppuosa lähinnä RAY:n avustuksista ja Rikosuhripäivystyksen eli RIKUn toimintaan valtakunnalliselta koordinaatiojärjestöltä siirretyistä avustuksista. Vaikeat elämäntilanteet -toimialan rahoitus 2014 RAY TRE avustus Muut julkiset avustukset RIKU Palvelujen myynti 16 NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

21 Debriefing Debriefing-kriisityötä toteutettiin Naapurissa saakka Tampereen kaupungin ostamana palveluna. Sopimuksen päätyttyä palvelu siirtyi Tampereen kaupungin akuuttipsykiatrian poliklinikalle. Palvelussa oli mukana 13 Naapurin työntekijää eri yksiköistä sekä 42 vapaaehtoista. Vapaaehtoisilla oli kriisityöhön soveltuva koulutus ja ostopalvelusopimuksen vaatimusten mukainen osaaminen. Kahden toimintakuukauden aikana toteutui 6 debriefing-istuntoa, joissa oli läsnä yhteensä 10 aikuista. Yhteydenottoja palveluun tuli 10 tapauksesta, joista neljä koski itsemurhaa. Debriefing-työstä vastasi toiminnanohjaaja. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

22 DIDAR-hanke on nelivuotinen ( ) RAY:n rahoittama kehittämishanke, jonka päätavoitteena on tuoda kunniakulttuuriin ja -väkivaltaan liittyviä ilmiöitä näkyviksi ja kehittää kunniaväkivaltaa ennalta ehkäiseviä toimintamalleja. Hanke kehittää työvälineitä kunniakulttuuriin liittyvien kysymysten kanssa työskentelyyn ja tarjoaa kunniakulttuuriin liittyvää asiallista tietoa toimijoille. Toimintavuoden alussa hanke muutti omiin vuokratiloihin Kirkkokadulle Tyttöjen Talolta. Hanke irrotettiin hallinnollisesti Tampereen Tyttöjen talosta ja hankkeen nimi muutettiin aiemmasta Kunniakulttuuri Pirkanmaalla -nimestä uudeksi nimeksi DIDAR-hanke. Didar on kurdin kieltä ja se tarkoittaa kohtaamista. Sanalla on sama merkitys myös persian ja darin kielessä. Hankkeessa käynnistyi asiakastyö hyvällä voimalla vuoden 2014 aikana. Ryhmämuotoista järjestettiin paljon, useimpiin ryhmiin saatiin riittävästi osallistujia ja ryhmiin löytyi hyvät omakieliset vetäjät. Ryhmissä käytiin aktiivisesti keskustelua asioista, jotka liittyvät kunniakulttuuriin. 13 ryhmässä keskusteluryhmiä, jalkapalloryhmä, naisten uimakoulu jne. ja viidessä dialogityöpajassa oli 176 osallistujaa. Hanke tavoitti myös viisi yksilö- tai perheasiakasta. Hankkeessa järjestettiin kaksi suurempaa tapahtumaa yhteensä 120 henkilölle: kevätkonsertti ja monikulttuurinen pikkujoulu. Didar-hankkeessa työskenteli projektipäällikön ja projektityöntekijän lisäksi viisi tuntityöntekijää ryhmänohjaajan tai tulkin tehtävissä. Myös muutama vapaaehtoinen oli toiminnassa mukana. Hankkeessa valmistui yksi pro gradu -työ ja hankkeessa oli myös oppilaitosharjoittelijoita. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS Hanke sai tärkeää näkyvyyttä ja tunnettuutta maahanmuuttajayhteisöissä vuoden aikana. Kunniakulttuuriin liittyvää työtä tulee tehdä eri maahanmuuttajayhteisöjen ja -järjestöjen kanssa. Ihmiset itse (yhteisöt) ovat avainasemassa kulttuuriin liittyvissä kysymyksissä ja heidän oma panoksensa haitallisten perinteiden Didarissa luottamuksen syntyminen, aidot kohtaamiset ja keskustelut asiakkaiden kanssa ja sitä kautta työntekijöiden ymmärryksen lisääntyminen kunniakulttuurista. muuttumisessa ja muuttamisessa on keskeistä. Kunniakulttuuri on aiheena sensitiivinen ja herkkä, eikä sitä voi lähestyä yksioikoisesti tai suoraviivaisesti. Oleellisen tärkeää on rakentaa luottamusta. Luottamuksen syntymisen kautta keskusteluryhmissä saatiin aikaiseksi ilmapiiri, joka mahdollisti vaikeiden aiheiden käsittelemisen. Hankkeen oma tietämys ja ymmärrys kunniakulttuurista on syventynyt ja vahvistunut. Kouluttaminen ja tiedon jakaminen viranomaisille ja muille toimijoille mahdollistuu vain hankkeen oman osaamisen kautta. Didarin työntekijät vierailivat alkuvuodesta kunniaväkivallan uhreille suunnatussa turvatalossa Tukholmassa ja tekivät loppuvuodesta tutustumismatkan Istanbulissa toimiviin järjestöihin. Matkojen antia hyödynnettiin mm. hankkeen koordinoimassa Kunniakulttuuri-verkostossa ja yli 80 osallistujaa keränneessä Kunniakulttuurin ilmentymiä pohjoismaisissa ympäristöissä -seminaarissa. Turkin matkasta tehtiin matkaraportti kirjallisessa muodossa ja videona.

23 Palveleva puhelin on auttava puhelin ja Palveleva netti verkkoauttamispalvelu. Palvelu tarjoaa luottamuksellista, anonyymia ja maksutonta keskusteluapua ja kuuntelevan lähimmäisen erilaisissa elämäntilanteissa. Toiminta perustuu ammatillisesti ohjattuun vapaaehtoistyöhön. Toiminta on osa evankelis-luterilaisen kirkon auttamispalvelua, jonka Naapuri toteutti ostopalvelusopimuksella. Ammatillisesti ohjatut vapaaehtoiset vastasivat valtakunnalliseen puhelinnumeroon päivystysaikoina arkisin klo ja viikonloppuisin klo sekä nettiviesteihin Tampereen vastuuvuorolla (9 vuoroa, 5 7 pv/vuoro). Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana kaikkiaan 72 henkilöä, joista kuusi osallistui vain Palvelevan netin toimintaan. Vapaaehtoistoimintaan perustuvan palvelun tuottamisessa on omat haasteensa, eikä vuorojen täyttäminen kesäaikaan onnistunut sataprosenttisesti. Vapaaehtoisina itsekin toimivat ryhmänohjaajat vetivät säännöllisesti työnohjaukselliset purkukeskustelut pienryhmille. Lisäksi järjestettiin kaikille avoin yhteinen työnohjaus viisi kertaa. Yksikön toiminnasta vastasi toiminnanohjaaja ja lisäksi toimintaa oli järjestämässä toimistosihteeri. Palvelevan puhelimen toiminta Naapurin tuottamana päättyi Uusia päivystäjiä ei rekrytoitu enää viimeisenä vuonna. Vapaaehtoistoimintaan sitoutumisessa ei tapahtunut muutoksia, vaikka sen ohjaamisessa tapahtui vuoden mittaan henkilöstömuutoksia ja vaikka toiminnan siirtyminen seurakunnan toiminnaksi oli tiedossa. Muutokset keskusteluttivat vapaaehtoisia kovasti, mutta siitä huolimatta vapaaehtoiset olivat motivoituneita jatkamaan toiminnassa vuoden loppuun Palvelevan puheimen juhliva syksy: PP 50-vuotisjuhla, vapaaehtoisten muistaminen Raatihuoneella sekä tunnelmallinen päätösja joulujuhla. asti. Toiminnan siirtymävaiheessa palaute Naapurille sekä vapaaehtoisilta että seurakunnalta oli positiivista. Palvelua tarvittiin ja sitä käytettiin. Yhteydenotot sekä puhelimitse, että netin kautta olivat hyvin saman sisältöisiä kuin edellisvuonnakin. Sekä puhelumäärät että nettiyhteydenottojen määrä lisääntyivät edellisvuodesta. Tämä voi johtua mm. muiden auttamispalvelujen ja matalan kynnyksen palvelujen lisääntyneestä kysynnästä tai pienentyneestä tarjonnasta. Käytyjä puhelinkeskusteluja oli tilaston mukaan liki Sekä puheluyritysten että vastattujen puhelujen määrä kasvoi niin valtakunnallisesti kuin Naapurissakin edellisestä vuodesta yli 10 %. Soittajista oli miehiä n. 55 % ja naisia n. 45 %. Sisällöllisesti puheluissa käsiteltiin eniten ihmissuhteita. Myös yksinäisyys, perimmäiset kysymykset ja (elin)olosuhteet olivat keskeisiä keskustelunaiheita. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

24 Perheväkivaltaklinikka Perheväkivaltaklinikalla autetaan väkivallan kohdetta tai väkivaltaa käyttävää henkilöä silloin, kun väkivaltaongelma haittaa elämän täysipainoista sujumista. Asiakkaina ovat miehet ja naiset väkivaltaongelman laadusta riippumatta, koskien myös naisten väkivaltaisuutta sekä miehiä, jotka ovat perheväkivallan kohteena. Asiakaskohderyhmälle ei ole vastaavaa palvelua julkisessa palvelujärjestelmässä. Klinikka mahdollistaa nopean avunsaannin ilman viranomaiskontaktia. Tämä on monelle asiakkaalle merkittävä yhteydenoton kriteeri. Perheväkivaltaklinikan toiminta rahoitettiin RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Klinikalla tehtiin yksilö-, pari- ja ryhmämuotoista väkivaltatyötä noin 350 asiakkaan kanssa. Heistä noin 200 oli naisia ja loput miehiä. Klinikalla työskenteli osa-aikainen yksikönjohtaja (3 pv/vko) ja kolme kriisityöntekijää. Uutena toimintamuotona oli videovälitteinen asiakastyö. Lisäksi toimittiin aktiivisesti väkivaltatyön verkostossa. Klinikan palvelu oli kriisihoitoa - akuuttiin tilanteeseen reagoivaa apua ja tukea. Mikäli asiakas tarvitsi esimerkiksi pitkäaikaista terapiaa, hänet pyrittiin ohjaamaan tarvittavaan jatkohoitoon. Asiakkaina oli sekä väkivallan kohteita että tekijöitä. Asiakaskäyntejä oli yhteensä noin Väkivaltaa kokeneiden naisten vertaistukiryhmä Myrskylyhtyyn osallistui yhdeksän naista. Perheväkivaltakinikan kehittämispäivät ja työryhmän yhteinen näky asiakkaiden kanssa toimimisessa. Perheväkivaltaklinikan palveluihin tullaan ilman lähetettä. Sen toiminta sijoittuu virallisen ja lakisääteisen sosiaali- ja terveystoimen vierelle. Kun perheessä on alaikäisiä lapsia, tulee vanhempien hoito järjestää lastensuojelun näkökulmasta. Viime vuosina paljon julkisuutta saaneet perhesurmat ovat vaikuttaneet klinikan kehittämisessä siihen suuntaan, että myös perhetapaamiset on päätetty ottaa mukaan toimintaan. Perhetapaamiset kohdentuvat erityisesti niihin perheisiin, joissa kontaktia esim. lastensuojeluun tai muihinkaan viranomaisiin ei ole. Perhetapaamisissa arvioidaan perheen kokonaistilannetta väkivaltatyön näkökulmasta perhekokonaisuutena. Tämä kehittämistyö käynnistettiin 2014 loppuvuodesta. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

25 Rikosuhripäivystyksen eli RIKUn tehtävänä on auttaa tukemalla ja neuvomalla rikoksen uhreja, uhrien läheisiä ja todistajia selviytymään ja toipumaan rikoskokemuksesta. RIKUn tehtävänä on myös parantaa rikoksen uhrin, hänen läheisensä ja rikosasian todistajan asemaa vaikuttamalla ja tuottamalla tukipalveluita. Vuonna 2014 toiminnan valtakunnallinen koordinaattori vaihtui Suomen Setlementtiliitosta Suomen Mielenterveysseuraksi. Setlementti Naapurissa toimi RIKUn Sisä-Suomen aluetoimisto, Pirkanmaan palvelupiste ja Kanta-Hämeen palvelupiste. RIKUn toiminnan rahoitus tuli RAY:n, SM:n ja OM:n siirtyvinä avustuksina valtakunnalliselta koordinaattorilta Naapurille. Lisäksi Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula avustivat Naapuria Kanta-Hämeen palvelupisteen osalta. RIKU antoi tukea ja neuvoja rikoksen uhreille, heidän läheisilleen ja todistajille puhelimitse, netissä sekä henkilökohtaisissa tapaamisissa ja tukisuhteissa. 230 asiakkaasta noin 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Henkilökohtaisia tapaamisia asiakkaiden kanssa oli n. 350 ja puheluita vajaat Kaikkiaan yhteydenottoja oli yli RIKUssa työskenteli aluejohtaja ja 2 toiminnanohjaajaa. Lisäksi 43 koulutettua vapaaehtoista toimi puhelin- ja nettipäivystäjinä sekä asiakkaiden tukihenkilöinä rikosprosessin puitteissa. Työssä hyödynnettiin yhteistyötä muiden rikoksen uhreja kohtaavien toimijoiden kanssa. Asiakastyön lisäksi tehtiin vaikuttamistyötä: RIKUn kohderyhmän aseman parantamiseksi osallistuttiin erilaisiin työryhmiin, annettiin lausuntoja ja osallistuttiin julkiseen keskusteluun. Rikosuhripäivystyksessä vapaaehtoistyö sujui hyvin kaikilta osin. Rikoksen uhrien elämäntilanteet ovat usein erittäin haasteellisia. Toimintavuoden aikana näkyi tarve nopeaan reagointiin ja pitkiin asiakkuuksiin. Nuorten maailmassa väkivallan määrä näytti lisääntyneen, koska erityisesti nuorten uhrien määrä lisääntyi. Näkyvillä oli kasvavan tarve sidosryhmäyhteistyöhön sekä uusien työtapojen ja työkalujen jatkuvaan kehittämiseen. RIKUn valtakunnallisessa organisaatiossa oli vuoden kuluessa suuria muutoksia ja toimintaa sopeutettiin uuteen tilanteeseen. Valtionhallinnossa tehtiin rahoituspohjaan liittyviä muutossuunnitelmia, mutta niiden vaikutuksista käytännön toimintaan ei ollut vielä tietoa. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

26 Nuorten tuetun asumisen eli TUASin tarkoitus on vahvistaa nuoren arkielämän hallintaa siten, että hänelle syntyy riittävät valmiudet itsenäiseen asumiseen. Palvelun kohderyhmänä ovat yksinasumista aloittelevat Tampereen kaupungin lastensuojelun jälkihuoltonuoret, ilman huoltajaa Suomeen tulleet itsenäistyvät maahanmuuttajanuoret, muut sosiaalitoimen vuotiaat asiakkaat sekä myös muiden kuntien jälkihuoltonuoret. Tuki asiakkaille on tiivistä ja pitkäkestoista. Tukisuhteiden kesto on tyypillisesti puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen. Palvelua tuotettiin Tampereen kaupungin kanssa solmitun puitesopimuksen mukaisesti ja muille kunnille palvelua myytiin yksittäisiin sopimuksiin perustuen. Nuorten tuetun asumisen palvelu antoi vuoden mittaan 73 nuorelle konkreettista tukea arjenhallinnan ja itsenäistymisen saavuttamiseksi, nuoren omia voimavaroja vahvistaen. Palvelu sisälsi ohjausta ja tukea mm. asumisen perusvalmiuksien parantamisessa, asunnon etsimisessä, taloudenhoidossa, koulutus- ja työpaikan etsimisessä, erilaisten vapaa-ajan toimintojen piiriin hakeutumisessa sekä sosiaalisten suhteiden rakentamisessa. Suurin osa asiakkaista oli 18 vuotta täyttäneitä. Hieman yli puolet asiakkaista oli naisia. TUASissa työskenteli yksikönjohtajan lisäksi kuusi ohjaajaa. Asiakastapaamisia oli noin Tukisuhteelle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen sekä säännöllisten tapaamisten toteutuminen oli joidenkin nuorten kanssa hyvin haasteellista. Vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia omaavien nuorten oli vaikeaa työskennellä sovittujen pelisääntöjen ja sopimusten mukaisesti. Monesti nuorten psykososiaalisen hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn kanssa työskentely vei paljon aikaa, eikä asumiseen liittyviin asioihin voitu keskittyä riittävästi. Vuoden 2014 tuloksiin on syytä olla tyytyväinen. TUASissa panostus työhyvinvointiin - työnohjaus, kuvataideterapeuttinen tyky-toiminta ja psyykkinen etäännyttäminen asiakastyössä -koulutus. Nuorille pystyttiin tarjoamaan tukea nopeasti, ja tukisuhteiden pituus oli hyvässä suhteessa nuoren tuen tarpeeseen. Tuettavat nuoret saivat pidettyä asuntonsa ja nuorten asumisen valmiudet kehittyivät tuen piirissä olevilla nuorilla ei ollut lainkaan häätöjä. Nuoria saatiin myös hyvin sitoutettua päivätoimintaan. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

27 VÄLITÄ! Seksuaaliväkivaltatyön verkostohanke ( ) kehittää toimintamalleja ja palveluja, joilla voidaan paremmin auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita ja näiden läheisiä sekä motivoida seksuaalista väkivaltaa tehneitä avun piiriin. Hanke palvelee myös seksuaalisen väkivallan parissa työskenteleviä ammattilaisia ja vapaaehtoisia. Hankkeella on RAY:n hankerahoitus. Vuoden 2014 painopisteinä olivat raiskauksen uhrin hoitoketjun luominen, mallin juurruttamistyön pohjustaminen, etsivän työn kokeilut tekijöiden tavoittamiseksi, ammattilaisten tietotaidon lisääminen sekä verkostoyhteistyön ja asiakastyön arviointi. Hoitoketjua rakennettiin yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ja lukuisien muiden paikallisten toimijoiden kanssa. Hankkeen keskeisenä toimintaympäristönä ovat Tampereen ja Pirkanmaan sosiaalija terveyspalvelut sekä oikeusviranomaiset. Muutokset yhteistyökumppaneiden organisaatioissa ja tuleva sote-uudistus toivat epävarmuutta ja varovaisuutta pitkän tähtäimen suunnitteluun hoitoketjutyöskentelyssä. Tekijöille suunnattujen palvelujen saamiseksi tehtiin vaikuttamistyötä. Hankkeen työntekijät kartuttivat tekijätyön osaamistaan, ja yksi työntekijä osallistui Sexpon järjestämään seminaariin, jossa käytiin Berliinissä tutustumassa seksuaalisen väkivallan tekijöille kehitettyyn Dunkelfeld-ryhmähoitomalliin. Välitä! -hanke tarjosi asiakkaille akuuttia kriisityötä, suljettuja vertaistukiryhmiä, traumainfo-tilaisuuksia, avoimia livechat-ryhmiä ja kahdenkeskisen chatin. Noin 175 asiakkaasta 10 % oli miehiä ja loput naisia. 10 asiakasta oli alle 18-vuotiaita. Henkilökohtaisia tapaamisia asiakkaiden kanssa oli noin 275 ja puhelimitse tai sähköpostitse kontakteja yli 400. Hanke järjesti erilaista ryhmätoimintaa, kuten esim. Selviytyjät-tukiryhmä lapsuudessa seksuaalista hyväksikäyttöä kokeneille naisille, kuvataideterapeuttinen voimavararyhmä seksuaalista väkivaltaa kokeneille naisille sekä psykoedukaatiota ja vakauttamisharjoituksia trauman kokeneille. Yhteensä 12 ryhmään osallistui liki 100 asiakasta. Välitä! hankkeen sisällöllisesti ja osallistujamäärältään todella onnistunut Ei kokijaa ilman tekijää -seminaari, joka sai loistavat osallistujapalautteet. Hanke koulutti ammattilaisia ja vapaaehtoisia seksuaalisen väkivallan uhrin ja tekijän auttamisesta sekä traumatisoitumisesta. Koulutukset olivat erittäin suosittuja ja palaute kiittävää. Hankkeen järjestämässä Ei kokijaa ilman tekijää -seminaarissa oli lähemmäs 300 osallistujaa. Hanke osallistui myös erilaisiin työryhmiin ja julkiseen keskusteluun ja hyödynsi hyvin aktiivisesti sosiaalista mediaa. Hankkeessa työskenteli projektipäällikkö ja kolme projektityöntekijää, joista yksi oli 40 %:n työajalla. Ryhmänohjaustehtävissä oli lisäksi kaksi palkkioperusteista työntekijää. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

28 Kansalaistoiminta -toimiala Kansalaistoiminta-toimialan muodostavat yksiköt toimivat kaikki omissa vuokratiloissa. Toiminta on osin kansalaistalotyyppistä ja lähellä yhteisöissä tapahtuvaa setlementtiliikkeen alkujuurien toimintaa. Työtä tehtiin yksilöiden ja perheiden kanssa, ja monissa tapauksissa kohderyhmiin kuuluvilla ihmisillä oli jokin avun tarve tai haasteellinen elämäntilanne. Toimialalla tehtävä työ ei kuitenkaan perustu yksinomaan haastaviin elämäntilanteisiin, vaan huomiota kiinnitetään myös kansalaislähtöiseen toimintaan ja kansalaisyhteiskunnan rakentamiseen. Kansalaistoiminnan toimialan johdon tiimi kokoontui syksyn mittaan viisi kertaa, jonka lisäksi toimialan yksikönjohtajat pitivät kaksipäiväiset kehittämispäivät. Johdon tiimin koollekutsujana ja puheenjohtajana toimi yhdistyksen toiminnanjohtaja, koska toimialalla ei vielä ole omaa toimialajohtajaa. Tesoman Naapurin yksikönjohtaja edusti toimialaa yhdistyksen johtoryhmässä, minkä lisäksi hän työskenteli johdon tiimin sihteerinä ja toiminnanjohtajan työparina toimialan koordinaatiotehtävissä. Toimialan toimintaan käytettiin 0,61 M. Varsinaisen toiminnan rahoituksesta 73 % kertyi RAY:n avustuksista. Tampereen kaupungin avustuksista suurin osa myönnettiin tälle toimialalle suurimpana avustuskohteena Tesoman Naapuri liki euron avustuksella. Kansalaistoiminta -toimialan rahoitus 2014 Muut julkiset avustukset TRE avustus RAY NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

29 Miesten kansalaistalo Mattila on RAY:n rahoittama kehittämishanke Mattila toimii Tampereen ydinkeskustassa osoitteessa Laukontori 14 B. Päätavoitteena on luoda ja vakiinnuttaa miessukupuolen erityisyydestä nousevien tarpeiden pohjalta Tampereelle miesten kansalaistalo, joka edistää miesten välistä osallisuutta, yhteistoimintaa ja dialogia. Osallisuuden ja dialogin kautta miehen hyvinvointi lisääntyy, mikä näkyy asenteiden avartumisena, yhdenvertaisuuden lisääntymisenä ja yleisenä yhteiskunnallisena hyvinvointina. Mattila on kaikille miehille avoin kohtaamisen ja yhdessä tekemisen paikka taustasta, kulttuurista tai kansallisuudesta riippumatta Miesten kokonaisvaltaista hyvinvointia edistettiin avoimen ja ryhmätoiminnan kautta. Erilaiset teematapahtumat, liikunta- ja keskusteluryhmät yms. toimivat hyvinä välineinä miesten välisessä dialogissa. Toiminta piti sisällään myös kotoutumisen tueksi perehtymistä suomen kieleen, kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Mattilassa työskenteli yksikön johtajan lisäksi 1 2 ohjaajaa yhteensä 100 % työajalla sekä osa-aikainen tutkija. RAY:n hankeavustuksen lisäksi Mattila sai Tampereen kaupungilta pienen toiminta-avustuksen. Vuosi 2014 oli monella tapaa Mattilassa onnistunut vuosi. Matalan kynnyksen toiminnassa lisääntyi niin käyntikertojen määrä kuin ohjattuun toimintaankin osallistuneiden henkilöiden määrä. Käyntikertoja oli Toimintaan osallistui aktiivisesti liki 100 miestä ja kerran kävijöitä oli vajaat 200. Kävijöistä 58 % oli maahanmuuttaja- ja 42 % kantasuomalaismiehiä. Vuonna 2014 kävijöiden suhde kantasuomalaisten miesten ja maahanmuuttajamiesten prosentuaalisessa jakaumassa tasoittui: edellisvuonna 3/4 kävijöistä oli maahanmuuttajataustaisia. Toiminta kehittyi ja miehet olivat sitoutuneesti sitä rakentamassa. Vapaaehtoisten eli Aktiivien rooli oli yhä merkittävämpi toiminnassa. Aktiivisista miehistä koostuva Parlamentti arvioi ja kehitti toimintaa. Mattilan väliraporttina julkaistu Miestenlehti herätti mielenkiintoa ja sai kiitosta. Väliraporttikyselyn mukaan Mattila on merkityksellinen paikka miehille. Mattila on vaikuttanut myönteisesti miesten elämään ja lisännyt hyvinvointia. Mattilasta valmistui tutkimustyönä kaksi artikkelia, jotka tuovat käytännön läheisesti esille Mattilan arkea ja miesten ajatuksia. Vuoden aikana panostettiin tiedotukseen ja näkyvyyteen esitteiden, sosiaalisen median, lehtijuttujen, tapahtumien jne. kautta. Mattila oli haluttu yhteistyökumppani jopa enemmän kuin mihin pystyttiin vastaamaan. Mattila oli aktiivisesti mukana sekä Naapurin että Setlementtiliiton sukupuolisensitiivisen työn kehittämistyössä. Mattila myös vahvisti ja kehitti miesverkostoja paikallisesti ja valtakunnallisesti. Vuoden kruunasi STM:n Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan myöntämä Miehen Työ palkinto tunnustuksena sukupuolisensitiivisestä työstä ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisestä. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

30 Kansainvälisen naisten tapaamispaikka Naistarin toiminnan päämäärä on maahanmuuttajanaisten ja heidän perheidensä kotoutumisen tukeminen, osallisuuden lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Naistari seuraa aktiivisesti yhteiskunnan muutoksia ja kuuntelee maahanmuuttajien ja yhteistyökumppaneiden viestejä mahdollisista kehittämistarpeista. Naistarilla nähdään kotoutuminen entistä enemmän kahdensuuntaisena ja toimintaa pyritäänkin laajentamaan myös kantaväestön suuntaan. Naistarin rahoituksesta suurin osa tuli RAY:n kohdennetusta toiminta-avustuksesta. Lisäksi rahoitusta saatiin Tampereen kaupungilta ja suomalais-ruotsalaiselta kulttuurirahastolta. Naistari sai Mainion kilpailutuksen läpi ja Hilmalle 100% työajan. Vuonna 2014 Naistari toimi jo 20:ttä vuotta Hervannassa. Se oli auki viitenä päivänä viikossa. Naiset osallistuivat erilaisiin ryhmiin, suunnittelivat yhteistä toimintaa ja toimivat vertaistukena toisilleen. Naistarilla järjestettiin nonstop-periaatteella kielikursseja ja annettiin palveluohjausta ja opastusta muiden auttamistahojen luo. Naistarin palveluohjaustoimintaa käyttivät eniten venäjää puhuvat. Seuraavaksi suurimmat asiakasryhmät olivat afganistanilaiset ja somalialaiset sekä Irakista ja Iranista tulleet naiset. Palveluohjauksen tarve on lisääntynyt, kun palveluja on siirretty yhä enemmän verkkoon ja kirjalliseen menettelyyn. Kielitaidoltaan puutteelliset ja luku- ja kirjoitustaidottomat naiset tarvitsevat tukea ja opastusta pystyäkseen asioimaan muuttuneessa toimintaympäristössä. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS Selkeästi eniten asiakkaista oli 3 6 vuotta tai yli 6 vuotta Suomessa asuneita ja yli 45-vuotiaita naisia. Tästä voi päätellä, että kolmen vuoden kotoutumisaika ei anna kaikille valmiuksia selviytyä suomalaisessa yhteiskunnassa. Varsinkin ikääntyneet ja kotiäidit jäävät vaille tarvittavia taitoja. Naistarilta kerätty asiakaspalaute oli kiitettävää tai hyvää. Naistarilla järjestettiin yhteistyössä Ahjolan ja Tampereen NNKY:n kanssa suomen kielen opetusta. Kielenopetus oli tärkeää maahanmuuttajanaisille, koska he voivat tulla kurssille pienten lasten kanssa. Naistarilla panostettiin myös työllisyyden hoitoon ja kuntouttavaan työtoimintaan. Työtoimintaa käytettiin kielenoppimisen ja sosiaalisen kuntoutuksen välineenä. Naistarin olohuonetoiminnassa eri kansalaisuuksista olevat naiset tapasivat toisiaan, järjestivät tapahtumia itsenäisesti ja jakoivat vertaistukea. Naistarilla kävi 130 asiakasta, joiden kanssa oli yli 1300 henkilökohtaista tapaamista. Ryhmätoiminnassa oli 8 eri ryhmää. Lisäksi oli matalan kynnyksen toimintaa retkineen ja tapahtumineen. Naistarilla työskenteli yksikönjohtajan lisäksi loppusyksyyn saakka kaksi ohjaajaa ja yksi tuntipalkkainen ryhmänohjaaja. Toinen Naistarin ohjaajista työskenteli kaksi päivää viikossa Tampereen maahanmuuttajaneuvonta Mainiossa ostopalvelusopimuksen puitteissa. Mainiossa alkaneet asiakassuhteet seurasivat työntekijää myös Naistarille, mikä lisäsi Naistarin asiakasmäärää. Työpaineita helpottamaan saatiin loppuvuodesta kolmas ohjaaja, kun RAY:n Paikka auki -ohjelman avulla voitiin palkata työntekijä työskentelemään venäjänkielisten asiakkaiden parissa.

31 Tesoman Naapuri toimii kahdessa tilassa Tesomalla: matalan kynnyksen kohtaamispaikka Wihreä Puu Ristimäenkatu 35 -talon liikesiivessä ja pienkerhotila Tekkari Ristimäenkatu 36 A -talon päädyssä. Yksikön tavoite on luoda yhteisöllisyyttä ja osallisuutta lisääviä toimintoja ja matalan kynnyksen tukimuotoja Tesoman eri-ikäisille asukkaille. Työn keskiössä ovat lapsiperheet, lapset ja nuoret sekä ikäihmiset. Työssä on vahva ennaltaehkäisevän sosiaalisen työn ote. Työn sisältöjä ja alueen hyvinvointia kehitetään yhdessä osallisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa yli sektorirajojen. Vuonna 2014 toimintamuotoina oli avoin perhetoiminta, varhaisen vuorovaikutuksen tukiryhmät ensisynnyttäjille, avoin toiminta lapsille ja nuorille, kouluikäisten pienryhmä-harrastuskerhot, ikäihmisten vertaisryhmätoiminta sekä sukupolvisuus-työn ryhmät. Toimintaa tarjottiin Wihreässä Puussa säännöllisenä viikkotoimintana alueen eri-ikäisille asukkaille 163 päivänä. Lisäksi järjestettiin yhteisötapahtumia yhteistyökumppaneiden kanssa. Yksikön työntekijöiden vahva tiimiytyminen näyttäytyi työnjaollisesti tasavertaisena ja työstään innostuneena työyhteisönö- Tesoman Naapurin toimintaympäristön, suur-tesoman alueen katsotaan käsittävän yli 8000 asukasta. Alue on valikoitunut monialaisen kehittämisen ja kehittymisen kaupunginosaksi osana valtakunnallista lähiöiden kehittämisohjelmaa. Toiminnan kohderyhmien elämäntilanteet ovat monimutkaistuneet ja mm. heidän taloudellinen toimintakykynsä on heikentynyt. Arjessa jaksamisen voimavarojen vähentyminen näkyi toivottomuuden lisääntymisenä ja sosiaalisten verkostojen kaventumisena. Yksikön toimintaa suunnattiin toimintasuunnitelman mukaisesti vastaamaan alueella ajankohtaisiin haasteisiin. Toiminnassa keskityttiin perheiden voimaannuttamiseen (pienryhmätyöskentely) sekä lasten ja nuorten turvallisen vapaa-ajan vieton ja harrastamisen mahdollisuuksien turvaamiseen (sosiaalisia taitoja vahvistava harrastuskerhotoiminta avoimen toiminnan ohella). Alueen monikulttuuristen perheiden osallisuuden lisäämiseksi järjestettiin suomen kieleen ja kulttuurintuntemukseen liittyvää ryhmätoimintaa yhteistyönä muiden toimijoiden kanssa sekä asukasyhteisöllisyyttä lisäävää tapahtumatoimintaa. Sisällölliset tavoitteet toteutuivat ja alueen verkosto- ja kehittämistyössä saavutettiin se laajuus, mikä yksikön resurssein oli mahdollista. Yhteistyö tiivistyi eri toimijoiden välillä ja alueen kehittämistyössä saatiin asukasnäkökulmaa esille. Työn tärkeä tulos oli alueen asukkaiden osallisuuden lisääntyminen ja vaikuttamiseen aktivoituminen. Yksikössä työskenteli yksikönjohtajan lisäksi vastaava ohjaaja, yhteisötyöntekijä ja yhden päivän viikossa ohjaaja. Lisäksi toiminnassa oli mukana palkkioperusteisesti viisi ryhmäntai kerhonohjaajaa ja neljä vapaaehtoista. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS

32 Tampereen Tyttöjen Talon tavoitteena on tarjota matalan kynnyksen palveluita ja kokonaisvaltaisesti tyttöjä ja naisia huomioivaa toimintaa erityisesti sosiaalisesti heikommassa asemassa oleville tytöille sekä kehittää sukupuolisensitiivistä työskentelyä. Tampereen Tyttöjen Talo on osa valtakunnallista Tyttöjen Talo -verkostoa. Tampereen Tyttöjen Talon kohderyhminä ovat pirkanmaalaiset vuotiaat tytöt, jotka tarvitsevat tukea elämässään, tiukasti kodin piirissä elävät maahanmuuttajataustaiset tytöt ja naiset sekä nuoret äidit. Sukupuolisensitiivisen työskentelyn kehittämistyötä suunnataan mm. sosiaali-, terveys-, nuoriso- ja opetusalan ammattilaisille ja opiskelijoille. Tyttöjen Talolla uudet toimivat tilat Keskustorilla Tyttöjen Talo muutti 2014 uusiin vuokratiloihin Keskustorille. Se tarjosi arkisin maksutonta matalan kynnyksen toimintaa. Avointa toimintaa oli kolmena iltana viikossa ja tyttöryhmiä kokoontui viikoittain yhteensä kymmenen ryhmää. Vuoden mittaan 19:ään eri ryhmään osallistui 126 tyttöä. Tytöt voivat varata työntekijöiltä myös yksilöaikoja. Matalan kynnyksen toimintaan osallistui 350 tyttöä, ja käyntikertoja tuli vuoden mittaan Lisäksi järjestettiin tapahtumia yhdessä laajan verkoston kanssa ja käytiin kouluttamassa eri paikoissa tyttöjen ja sukupuolisensitiivisen työn teemoista. Tyttöjen Talolla vieraili liki 90 ryhmää vuoden mittaan. Vuonna 2014 panostettiin vapaaehtoistyön koulutuksen kehittämiseen ja vapaaehtoisten sitouttamiseen talon toimintaan. Asiakkaiden osallisuutta toiminnan kehittämisessä lisättiin mm. asiakaskyselyin ja osallistavin menetelmin. Setlementtiyhdistys Naapurin sukupuolisensitiivistä työtä vahvistettiin yhteistyössä Mattilan ja Naistarin kanssa. RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen lisäksi Tyttöjen Taloon saatiin rahoitusta avustusten muodossa Tampereen kaupungilta, Ely-keskuksesta, Maaseudun kukkaisrahastolta, paikallisilta hyväntekeväisyysjärjestöiltä ja yksityisiltä lahjoittajilta sekä yritysyhteistyön kautta. Tyttöjen Talolla työskenteli yksikön johtajan lisäksi kaksi tyttötyön ohjaajaa ja yksi tyttötyöntekijä (oppisopimuskoulutuksella, RAY:n Paikka auki -ohjelma). Toiminnassa oli mukana kaksi palkkioperusteista ryhmänohjaajaa ja 15 vapaaehtoista. Tyttöjen Talo toimi harjoittelupaikkana kuudelle opiskelijalla eri oppilaitoksista. NAAPURIN VUOSIKERTOMUS