Euroopan parlamentin päätöslauselma Helsingin Eurooppa-neuvostosta

Transkriptio

1 B5-0327, 0353, 0354 ja 0357/ Euroopan parlamentin päätöslauselma Helsingin Eurooppa-neuvostosta Euroopan parlamentti, joka ottaa huomioon Luxemburgissa, Berliinissä ja Kölnissä pidettyjen Eurooppa-neuvoston kokousten päätelmät sekä kuultuaan neuvoston ja komission puheenjohtajien julkilausumat Helsingissä pidetystä Eurooppa-neuvoston kokouksesta, ottaa huomioon Amsterdamin sopimuksesta 19. marraskuuta 1997 antamansa päätöslauselman 1, ottaa huomioon perustamissopimusten uudistuksen ja seuraavan hallitustenvälisen konferenssin valmistelusta 18. marraskuuta 1999 antamansa päätöslauselman 2, ottaa huomioon Helsingissä 10. ja 11. joulukuuta 1999 pidettävän Eurooppa-neuvoston kokouksen valmisteluista 2. joulukuuta 1999 antamansa päätöslauselman 3, ottaa huomioon perusoikeuskirjan laatimisesta 16. syyskuuta 1999 antamansa päätöslauselman 4, ottaa huomioon Helsingissä pidetyn Eurooppa-neuvoston kokouksen päätelmät, Laajentuminen 1. pitää myönteisenä neuvoston päätöstä aloittaa jäsenyysneuvottelut Romanian, Slovakian, Latvian, Liettuan, Bulgarian ja Maltan kanssa, minkä kautta luodaan siten täysin joustava, moninopeuksinen jäsenyysprosessi, jonka yhteydessä näille maille annetaan mahdollisuus ottaa kohtuullisen ajan kuluessa kiinni välimatka neuvottelut jo aloittaneisiin jäsenvaltioihin, jos ne ovat edistyneet valmisteluissaan riittävästi; 2. kehottaa komissiota ja neuvostoa kiinnittämään erityistä huomiota laajentumista edeltävien strategioiden täytäntöönpanossa ja neuvottelujen aikana oikeusvaltion periaatteiden vahvistamiseen, edistymiseen sosiaalialalla, ympäristönsuojelussa, energian tuotannon takaamisessa ja turvallisuudessa, vähemmistöjen suojelussa, sukupuolten tasa-arvoa koskevissa asioissa ja turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa hakijamaissa; 3. pitää myönteisenä neuvoston päätöstä siitä, että rajakiistojen rauhanomaista ratkaisemista, mikä voidaan tarpeen mukaan saavuttaa saattamalla jäljellä olevat riidat Haagin kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi, pidetään osana unionin jäsenyyden edellytyksenä olevien Kööpenhaminan kriteerien täyttämistä; 4. ottaa huomioon päätöksen pitää Turkkia Euroopan unionin jäsenyyttä hakevana maana; korostaa kuitenkin jälleen, että neuvotteluja ei voida käynnistää, koska Turkki on EYVL C 371, , s. 99. Kyseisessä istunnossa hyväksytyt tekstit, kohta 4. Kyseisessä istunnossa hyväksytyt tekstit, kohta 13. Kyseisen istunnon pöytäkirja, osa II, kohta 10 a.

2 kaukana Kööpenhaminan poliittisten kriteerien täyttämisestä; 5. odottaa, että hakijamaan statuksen myöntäminen Turkille saa maassa aikaan tarvittavia uudistuksia kansanvallan, oikeusvaltion periaatteiden sekä ihmis- ja vähemmistöoikeuksien kunnioittamisen suhteen erityisesti kurdikysymyksen ratkaisemisen osalta, ja pyytää maan parlamenttia poistamaan kuolemanrangaistuksen välittömästi; 6. pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto muistutti ydinturvallisuuden korkeiden standardien merkityksestä Keski-, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa, ja on täysin samaa mieltä sen kanssa siitä, että neuvoston tulisi pohtia, kuinka ydinturvallisuuskysymystä käsitellään laajentumisprosessin yhteydessä asiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaisesti; 7. pitää valitettavana, että Eurooppa-konferenssin tulevaisuudesta ei tehty konkreettisia päätöksiä; Hallitustenvälinen konferenssi 8. pahoittelee Eurooppa-neuvoston poliittisen näkemyksen puutteellisuutta, joka rajoittaa toimielinuudistusta käsittelevän seuraavan HVK:n aiheet komission kokoon ja koostumukseen, äänten painottamista ja määräenemmistöpäätösten käytön mahdollista lisäämistä neuvostossa; 9. katsoo, että tämä uudistus ei riitä takaamaan laajentuneen Euroopan tehokasta toimintaa; 10. vaatii, että sen näkökanta hallitustenvälisen konferenssin esityslistasta otetaan täysimääräisesti huomioon, ja pyytää puheenjohtajavaltio Portugalia hyödyntämään mahdollisimman nopeasti mahdollisuutta täydentää esityslistaa sen kannan mukaisesti; 11. pahoittelee sitä, että Eurooppa-neuvosto ei ole halunnut soveltaa seuraavaan HVK:hon yhteisön menetelmää eikä ottaa parlamenttia ja komissiota täydessä laajuudessa mukaan; on erittäin huolestunut toimielinten asemaan liittyvistä suuntauksista, jotka vahvistettiin Helsingin Eurooppa-neuvoston päätelmissä, joissa neuvosto ja hallitustenvälisyys asetetaan unionin institutionaalisen järjestelmän keskipisteeksi; 12. panee merkille, että Eurooppa-neuvosto tukee määrätietoisesti komission hallintouudistusta ja tunnustaa tarpeen tehdä huomattavia muutoksia neuvoston työtapoihin, sillä nämä toimet ovat tarpeen näiden toimielinten tehokkuuden lisäämisen ja niiden laajentumiseen valmistautumisen kannalta; on huolestunut komission ilmeisestä kunnianhimon puuttumisesta sen tulevassa ehdotuksessa asetukseksi yleisön oikeudesta tutustua asiakirjoihin; kehottaa sekä komissiota että neuvostoa vielä suurempaan avoimuuteen, mukaan lukien kokouspöytäkirjojen julkisuus silloin kun neuvosto toimii lainsäätäjänä; kehottaa neuvostoa osallistumaan entistä tiiviimmin parlamentin kanssa käytävään vuoropuheluun kaikissa poliittisissa asioissa; 13. pahoittelee sitä, että Euroopan parlamentin kaksi edustajaa eivät voi täysin olla mukana kaikissa HVK:n vaiheissa ja kaikilla sen tasoilla parlamentin vaatimusten mukaisesti; 14. pyytää, että HVK:n päätösasiakirja alistetaan sen hyväksyttäväksi puoltavan lausunnon

3 menettelyä noudattaen; 15. pidättää oikeuden antaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 48 artiklan mukainen lausunto HVK:n koollekutsumista varten; Euroopan yhteinen puolustus- ja turvallisuuspolitiikka 16. panee merkille neuvoston päätökset Euroopan yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta; kehottaa neuvostoa ottamaan parlamentin täysimääräisesti mukaan tämän yhteisen politiikan välineiden ja mekanismien edelleenkehittämiseen; 17. kehottaa neuvostoa lujittamaan tässä yhteydessä edelleen kykyään aktiiviseen konfliktien ehkäisyyn ja ei-sotilaalliseen kriisinhallintaan; 18. kehottaa komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan sen kykyä panna varhaisemmassa vaiheessa tehokkaasti täytäntöön konfliktien ehkäisyn ja kriisinhallinnan kannalta keskeisiä siviiliohjelmia, sekä esittämään parlamentille kuuden kuukauden kuluessa kertomuksen toimenpiteistä, joita se aikoo toteuttaa; 19. ehdottaa, että kehitetään lisää siviilipuolen (ei-sotilaallisia) kriisinhallintamuotoja, koska ne ovat keskeinen keino hallita ja ratkaista kriisejä, ja kehottaa siksi neuvostoa ja komissiota toimimaan aktiivisemmassa roolissa konfliktien ehkäisyssä, demokratian vahvistamisessa, ihmisoikeuksien kunnioittamisessa sekä taloudellisessa ja sosiaalisessa kehityksessä kannustamalla kolmansia maita hyvään hallintoon kaikkia eurooppalaisia arvokäsityksiä noudattaen; Kilpailukykyinen, uusia työpaikkoja luova ja kestävä talous 20. pitää tervetulleena, että neuvosto on tunnustanut komission sisämarkkinastrategian, mutta pahoittelee sitä, että tätä ei omaksuta voimakkaammin unionin talous- ja teollisuuspolitiikkoja yhdistäväksi strategiaksi; uskoo kuitenkin, että talous- ja työllisyyspolitiikkojen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden politiikan välinen yhteys on nähtävä tasasivuisen kolmion sivuina niin, että politiikat on sovitettu tasapainoisesti toisiinsa (policy mix) ja ne ottavat toisensa huomioon; 21. pitää tervetulleena myös sähköistä kaupankäyntiä koskevien aloitteiden tunnustamista, mutta katsoo, että sähköisen kaupankäynnin tärkeyttä sisämarkkinoiden vireyttäjänä on aliarvioitu; 22. panee merkille, että neuvosto on hyväksynyt "e-europe"-aloitteen, mutta pahoittelee sitä, että tämän aloitteen tausta-asiakirjoja ei vielä ole lähetetty Euroopan parlamentin jäsenille; 23. panee merkille, että Eurooppa-neuvosto on vihdoin tunnustanut "prosessien", "vuoropuhelujen" ja "suuntaviivojen" koordinoimattoman luonteen Kölnissä sovitun ns. eurooppalaisen työllisyyssopimuksen yhteydessä; pitää siksi tärkeänä, että käyttöön otetaan yhtenäisempiä ja johdonmukaisempia järjestelyjä, joissa Euroopan parlamentilla on oltava täysimittainen rooli; 24. muistuttaa Eurooppa-neuvostoa siitä, että työllisyyden merkittävä vähentäminen

4 edellyttää myös yrittäjyyden ja yritysten perustamisen kannustamista, ja pitää siksi tervetulleena sitä, että Eurooppa-neuvosto on jo varhaisessa vaiheessa tunnustanut sen roolin, joka sähköisellä kaupankäynnillä voi olla Euroopan talouselämän dynaamisuuden ja avoimuuden lisäämisessä; 25. pitää vastaavasti tervetulleena kilpailukykyyn kiinnitettyä huomiota ja pyytää saada osallistua komission ja neuvoston rinnalla keskusteluun, jonka Eurooppa-neuvosto on käynnistänyt kilpailukykypolitiikasta ja talouden yhteensovittamisesta; 26. odottaa, että valtion ja hallitusten päämiehet pääsevät Lissabonissa vihdoin tehokkaasti käsittelemään työllisyyden ja sosiaaliturvan edistämistä, koska Helsingin huippukokouksessa ei annettu mitään sitovia julkilausumia; 27. panee merkille, että "e-europe"-hanketta koskevasta toimintasuunnitelmasta esitetään Lissabonissa kertomus, ja aikoo antaa lausunnon ennen tätä keskustelua; 28. pitää valitettavana Seattlessa pidetyn WTO:n ministerikokouksen huonoja järjestelyjä sekä Yhdysvaltojen sisäpolitiikan hallitsevaa asemaa, mikä johti neuvottelujen epäonnistumiseen; vahvistaa uskovansa, että maailmankaupassa tarvitaan avointa, sääntöihin perustuvaa monenvälistä järjestelmää, jossa otetaan huomioon sosiaaliset ja ympäristöstandardit sekä kehitysmaiden edut; pyytää komissiota antamaan ehdotuksia, joiden avulla laaja kauppaneuvottelukierros voidaan elvyttää; Veropaketti 29. pitää valitettavana, että verotuksen koordinointipaketista ei päästy sopimukseen, koska parlamentti pitää tärkeänä sitä, että kukaan EU:ssa asuva EU:n kansalainen ei välty pääomatulojen verottamiselta; vaatii tämän ongelman pikaista ratkaisemista; Ympäristö ja kestävä kehitys 30. panee tyytyväisenä merkille Eurooppa-neuvoston selkeän sitoutumisen säännölliseen arviointiin, seurantaan ja valvontaan sekä tähän tarvittavien asianmukaisten välineiden kehittämiseen ja käyttökelpoisten tietojen tuottamiseen; huomauttaa kuitenkin, että pidemmälle edistyminen riippuu todellisista poliittisista toimista kyseisillä eri politiikan aloilla; 31. odottaa innolla sisämarkkina-, kehitys- ja teollisuusneuvostojen sekä yleisten asioiden, Ecofin- ja kalastusneuvostojen päätelmiä niiden strategioista sisällyttää työhönsä ympäristöulottuvuus ja pitää myönteisenä Eurooppa-neuvoston määrätietoisuutta aloittaa uusi vaihe tässä prosessissa kehottamalla kokonaisvaltaisiin strategioihin, joihin voi sisältyä aikataulu tuleville toimenpiteille ja indikaattorit kyseisille aloille ja jotka esitetään Eurooppa-neuvostolle kesäkuussa 2001; Muut sisäiset politiikat Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus 32. on yhtä mieltä Eurooppa-neuvoston kanssa siitä, että ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu on varmistettava kaikkien yhteisön politiikkojen määrittelyssä; pitää tässä

5 yhteydessä myönteisenä kehotusta kiinnittää erityistä huomiota kaikkiin pyrkimyksiin taata terveelliset ja laadukkaat elintarvikkeet kaikille kansalaisille tiukentamalla laatuvaatimuksia ja tehostamalla valvontajärjestelmiä koko elintarvikeketjussa; korostaa, että asianmukaiset ja riittävät tarkastukset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan, mistä syystä niiden velvollisuudesta ja vastuusta on huolehdittava; odottaa komission tulevia ehdotuksia elintarvikkeita ja kansanterveyttä käsittelevän EU:n viranomaisen mahdollisesta perustamisesta; Järjestäytyneen rikollisuuden ja huumausaineiden vastaiset toimet 33. panee merkille, että Eurooppa-neuvosto vahvisti huumausaineiden vastaista taistelua koskevan unionin toimintasuunnitelman ( ) ja kehotti kyseisiä toimielimiä ja laitoksia esittämään tilannekatsauksen tästä hetkestä vuoteen 2002, mutta pahoittelee voimakkaasti sitä, että neuvosto ei tutkinut parlamentin 19. marraskuuta 1999 antamaan päätöslauselmaan 1 sisältyneitä asiaa koskevia suosituksia ja erityisesti periaatetta, jonka mukaan on perustettava eri pilareihin kuuluvia asioita käsittelevä erityisneuvosto, joka on omistettu huumausaineiden vastaiselle taistelulle; 34. on huolissaan siitä, että järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen ja torjunnan uutta EU-strategiaa koskeva pyyntö ei ole lainkaan kiireellinen eikä neuvostolle ole annettu tiukkoja ohjeita tai määräaikoja; panee myös merkille, että Eurooppa-neuvosto vaikeni järjestäytynyttä rikollisuutta koskevasta EU:n ja Venäjän toimintasuunnitelmasta, ja kehottaa neuvostoa kuulemaan parlamenttia, ennen kuin EU hyväksyy sen; Ulkosuhteet 35. pitää valitettavana myös sitä, että Gibraltaria koskevan kiistan ratkaisemisessa ei edistytty; 36. pitää tervetulleena, että Euroopan unioni on omaksunut yhteisen Ukrainaa koskevan strategian; pahoittelee sitä, että parlamenttia ei otettu mukaan tämän strategian laatimiseen, ja kehottaa neuvostoa ottamaan jatkotoimenpiteissään huomioon EU:n ja Ukrainan molemminpuoliset edut, jotka liittyvät maan Eurooppa-pyrkimysten vahvistamiseen sekä sen kykyyn vaikuttaa osaltaan oikeudenmukaisen kansainvälisen järjestyksen säilymiseen; 37. pahoittelee sitä, että Eurooppa-neuvosto ei tehnyt päätöstä rauhaan, vakauteen ja taloudelliseen yhteistyöhön tähtäävän Barcelonan prosessin jatkamisesta ja tehostamisesta Välimeren alueen kehityksen turvaamiseksi; 38. pitää tervetulleena Eurooppa-neuvoston päätöstä jatkaa ja tehostaa pohjoista ulottuvuutta koskevaa työtä; kehottaa komissiota valmistelemaan yhteistyössä neuvoston kanssa ja kumppanimaita kuullen toimintasuunnitelman, joka koskee pohjoista ulottuvuutta EU:n sisäisissä ja rajat ylittävissä politiikoissa; 39. pitää tervetulleena Eurooppa-neuvoston sitoutumista Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen täydelliseen ja nopeaan täytäntöönpanoon; korostaa kuitenkin, että tämä ohjelma on rahoitettava asianmukaisesti ja että sen on perustuttava asianmukaiseen 1 Kyseisessä istunnossa hyväksytyt tekstit, kohta 1.

6 tarpeiden arviointiin; 40. pitää valitettavana sitä, että Kosovossa ei ole saavutettu selvää edistymistä; tuomitsee serbien, romanien ja muiden vähemmistöjen oikeuksien vakavat loukkaukset, ja tukee neuvostoa sen pyrkiessä päättäväisesti täyttämään YK:n mandaatin sisältämät tehtävät; pitää valitettavana, että mitään toimia ei ole toteutettu Serbiassa edelleen sotavankeina olevien albaanin hyväksi; 41. panee tyytyväisenä merkille Lähi-idän rauhanprosessin viimeaikaisen kehityksen; pyytää neuvostoa painostamaan asiassa, jotta Israelin ja Syyrian neuvottelut johtavat konfliktin nopeaan ratkaisuun, joka tyydyttää kaikkia Lähi-Idän rauhanprosessin osapuolia; Pohjois-Irlanti 42. yhtyy Eurooppa-neuvoston toteamuksiin Pohjois-Irlannissa saavutetusta merkittävästä kehityksestä ja pitää sitä tervetulleena; 43. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.