Työvoimahautomo. Mika Helva

Transkriptio

1 Työvoimahautomo Mika Helva

2 Työvoimahautomo alueellisessa työllisyys ja elinkeinokokeilussa Turun seudun työnantajien kanssa, kuten Meyerin telakka, järjestetään uudenmuotoista työnantajan tarpeista lähtevää koulutus- ja rekrytointipalvelua, jossa työnantaja järjestää esimerkiksi työkokeiluna tai koulutuskokeiluna työnhakijoille mahdollisuuden tutustua ja kokeilla erilaisia työtehtäviä. Palvelun toteuttamisessa ja muotoilussa kuunnellaan telakan ja sen alihankkijoiden toiveita. Oppilaitosyhteistyönä voidaan räätälöidä tarvittavia koulutuksia tai koulutusosioita, joiden avulla kasvatetaan ja yllä pidetään ammattitaitoa alueen työnantajien tarpeisiin. Toiminta on jatkuvaa ja keveästi suhdannevaihteluihin reagoivaa. Tuloksena syntyy työvoimahautomo, jonka reaaliaikaisesta ammattitaidosta ja osaamisesta yritykset hyötyvät ja joka toimii osaamiskeskuksena ja työvoimapankkina sekä Meyerille, sen alihankkijoille että mahdollisesti muille alan yrityksille. Vastaavia hautomoja järjestetään myös esimerkiksi kaupan alalla ja sote- palveluitten järjestämisessä, ruoka-alalle, bioalalle, logistiikka-alalle jne. Hautomot ovat yhdessä yrityksen tai yritysten, oppilaitoksen tai oppilaitoksien sekä kokeilussa mukana olevien kuntien tai kunnan hallinnoimia.

3 Pääsee työkokeiluun, työssäoppimaan ja/tai työhön Työnhakija Saa täsmä- ja tutkintotavoitteista koulutusta alalle Saa käyttöönsä työllisyyspoliittiset työllistymistä edistävät muut palvelut Määrätyllä alalla toimiva työvoimahautomo Yritys tai useampi saman alan yritys Ammatillista aikuiskoulutusta tarjoava oppilaitos Kokeiluun osallistuva kunta tai useampi kunta Tarjoaa työtehtäviä saa tilapäistä ja pysyvää työvoimaa Tarjoaa sekä lyhyt- että tutkintotavoitteista koulutusta Ohjaa työnhakijat palveluun ja tarjoaa heille tuen

4 Työvoimahautomo ja ESR-haku Alueellinen ESR-haku on käynnissä , joka kohdistuu Kestävää kasvua ja työtä ohjelmaan. Hankkeen on tuotettava mitattavia tuloksia ja edistettävä erityistavoitekohtaista tulos- ja tuotosindikaattorien saavuttamista. Hankkeen on tuettava toiminta-aluetta koskevia maakuntaohjelmaan kirjattuja tavoitteita ja painotuksia.

5 Erityistavoite 9.2 Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen Painotus % - Hankkeen toimenpiteillä lisätään paikallisten, alueellisten tai kansallisten kasvu- tai rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen tarjontaa, laatua ja osuvuutta. 25 % - Hankkeessa kehitetään uudenlaisia ratkaisuja tai tuotetaan erityistä lisäarvoa olemassa oleviin toimenpiteisiin. 20 % - Hanke vastaa osaltaan paikallisiin/alueellisiin tai kansallisiin työvoiman osaamistarpeisiin ja edistää siten työllisyyttä. 10 % - Hanke edistää koulutuksen tarjoajien ja työnantajien yhteistyötä. 25 % - Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja erityisesti vähähiilisen talouden edistämistä. 5 % - Hanke tukee sukupuolten välistä tasa-arvoa. 5 % - Hanke tukee yhdenvertaisuutta. 5 % - Hanke tukee EU:n Itämeren alueen strategiaa. 5 % Yhteensä 100 % Alueelliset valintaperusteet (pisteet 1-5): Painotus % Hanke tukee toteutusalueen maakuntaohjelmien tavoitteita 100 Yhteensä 100 %

6 Maakuntastrategia Maakuntastrategian lähtökohta: Maakunnan kehittäminen pohjautuu kumppanuudelle ja yhdessä tekemiselle. Kumppanuus kokoaa mukaan yhteiseen tekemiseen varsinaissuomalaiset asukkaat, yritykset, koulutuksen tuottajat, kehittäjäorganisaatiot, järjestöt - kaikki maakunnan keskeiset toimijat. Varsinais-Suomen menestys rakentuu uudistuvalle elinkeinoelämälle, työlle ja hyvinvoinnille, jota luodaan vastuullisilla, kestävillä valinnoilla. Entistä vankemmalla yhdessä tekemisellä ja kumppanuudella saavutetaan uudenlaista innostusta ja tekemisen kulttuuria Varsinais- Suomessa.

7 Maakuntastrategian toimenpiteitä TP Y1. Otetaan käyttöön eri toimialoilla uusia innostavia yhteistyö- ja vuorovaikutusmenetelmiä sekä kokeiluhankkeita, joiden avulla ylitetään maakunnan yleistä kehitystä rajoittavia omien sektoreiden edunvalvontarajoja. TP Y3. Kehitetään ennakointimenetelmiä osana aluetietopalvelua. Toteutetaan koulutusta enenevässä määrin yhdessä elinkeinoelämän kanssa mm. hyödyntämällä ennakkoluulottomia osaamisyhdistelmiä. TP Y4. Varmistetaan elinikäisen oppimisen edellytyksiä ja aikuiskoulutuksen kilpailukykyisyys kehittämällä opiskelumenetelmiä ja - ympäristöjä mm. erilaisten pilottikokeilujen avulla.

8 Maakuntastrategian toimenpiteitä TP S5. Edistetään ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja työelämälähtöisyyttä sekä opiskelujen joustavuutta ja modulointia esimerkiksi toteuttamalla avoin ammattiopisto. TP R2. Hyödynnetään julkisen sektorin innovatiivisia hankintoja uusien liiketoimintojen kehittämiseksi ja varsinaissuomalaisen elinkeinoelämän edistämiseksi. TP R3. Aktivoidaan maahanmuuttajien olemassa oleva tietotaito yhteiskunnan ja elinkeinoelämän käyttöön ja tuetaan maahanmuuttajien osaamisen kehittämistä.

9 TE-toimiston rooli ESR-hankkeissa Mikäli kehittämishankkeen toiminta kohdistuu työttömiin henkilöihin, on toimenpiteistä ja yhteistyöstä (mm. asiakasohjaus) sovittava TEtoimiston kanssa ennen rahoituksen hakemista. Yhteistyön sisältö tulee kuvata hakemuslomakkeessa tai erillisessä liitteessä. ESR-hankkeiden toteutukseen voidaan sisällyttää myös niiden toiminnan vaikuttavuutta parantavia julkisia työvoimapalveluita. ESR tukikelpoisia julkisia työvoimapalveluita ovat työvoimakoulutus, valmennus ja palkkatuki. Niitä on mahdollista toteuttaa kaikissatoimintalinjoissa. Hakijan tulee ilmoittaa arvio julkisten työvoimapalvelujen tarpeesta,määrästä ja muodosta hankehakemuksessa. Työvoimapalveluiden toteuttamiseksiperustetaan EURA2014-järjestelmään ELY-keskuksen toteuttama erillinen rinnakkaishanke, mikäli varsinaiselle kehittämishankkeelle myönnetään rahoitus.

10 Yritysten rooli Mikro- ja pk-yrityksiin kohdistuvissa hankkeissa tulee olla tiedossa riittävä määrä niihin sitoutuneita yrityksiä ja yritykset tulee sitouttaa hankkeeseen jo hakemusvaiheessa esim. aiesopimuksin tai muulla todennettavissa olevalla tavalla. Koska hankkeessa on tarkoitus kokoonjuosta yhteistyökuviot, aiesopimuksia ei solmita vielä tässä vaiheessa. Yritykset voivat olla myös paikallisia ja jotkut työvoimahautomot toimia niiden ympärillä.

11 Hankkeessa rahoitettavia asioita Projektipäällikkö ja projektityöntekijä(t), joista jälkimmäisiä olisi hyvä olla klusterikohtaisesti useampikin, jos rahoitus sallii. Toisin sanoen metallija merialalla olisi oma, joka pyörittäisi ja kokoisi tätä hautomoa. Lisäksi olisi hyvä olla projektisihteeri, joka kirjaa osallistujat. Tilat? Tietotekninen ympäristö? Koulutusten rahoitus tästä tai TE-toimiston rinnakkaishankkeesta?

12 Hankkeen rahoituksesta Hankkeen rahoitus on pääsääntöisesti 75 % kustannuksista. Flat rate on 17 %. Kunnat ja mukana olevat oppilaitokset sekä mahdollisesti yritykset maksavat yhteensä 25 %. Hanke on kaksivuotinen. Jos sen vuosibudjetti on euroa, tulee omarahoitusosuuteen /vuosi. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi Turku, muut kunnat yhteensä (esim. 5 kuntaa 3000/kunta), oppilaitokset ja 5000 yritykset. Jos vuosibudjetti on , rahoitusosuudet ovat puolet suurempia.

13 Kiitos!