Jywäskylän uusi asema= kaawa ja ehdotuksia sen uudestaan järjestämi= seksi.*)

Transkriptio

1 Jywäskylän uusi asema= kaawa ja ehdotuksia sen uudestaan järjestämi= seksi.*) Useammin kuin kerran on paikkakun= nallamme herännyt kysymys uuden asema= kaawamme epäkäytännöllisyydestä ja on myös tehty julkisuudessa ehdotuksia sen uudestaan järjestämiseksi enemmän tar= koituksen mukaiseksi. Mutta näihin asti ei ole mihinkään tuloksiin tultu, koska kaikessa rauhassa jatketaan tonttien myy= mistä ja rakentamista semmoisissakin kohdissa, jotka waikeuttawat paremman asemakaawan aikaansaamista. Koska mielestäni on erittäin tärkeätä, että nykyään kaupungissamme asuwat teknikot ja muut teknillisillä aloilla toimi= wat henkilöt saawat tilaisuuden tutustua tähän tärkeään paikalliseen kysymykseen, woidakseen lausua arwostelunsa sen joh= dosta, olen katsonut sopiwaksi ottaa tämän asemakaawa=kysymyksen julkisen keskuste= lun alaiseksi, toiwossa, että me aikanaan teemme wiranomaisille huomautuksen asiasta. Onhan meidän itsekunkin wel= *) Esitelmä, joka pidettiin wiime wuonna eräässä paikkakunnan teknillisiä asioita harrasta= wain henkilöiden kokouksessa.

2 2 wollisuus huolehtia siitä, että kaupun= kimme tarkoituksen mukaisella tawalla kehit= tyy niin yhdessä, kuin toisessa suhteessa. Ja jälkeentulewien polwien arwostelu paikkakunnan teknillisistä kysymyksissä tu= lee kohdistumaan osaltaan meihin teknik= koihin. Me emme saa ummissa silmin katsella, miten kenties wastoin käytän= nöllisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden lakeja tyyssijamme muodostuu sellaiseksi, että tulewien kaupungin asukasten on wai= kea menestyksellä jatkaa asumasijansa ke= hittämistä olewien olojen mukaiseksi. Kaupunkien rakentamisessakin näet waadi= taan laajaa kaukonäköisyyttä ja tarkkaa, asianymmärtäwää harkitsemista. Kaupunkien rakennussuunnitelmain on lähtökohtanaan ja tarkoitusperänään yleensä pidettäwä silmällä itse kaupungin asuttamista, porwarillisia elinkeinoja, pai= kallista ja ympäristön liikettä sekä kau= pungin yhteislaitoksia. Uuden kaupun= gin osan järjestely on siis riippuwainen asumistapojen wallitsewista, paikallisista waatimuksista, teollisesta toiminnasta, kauppa= y. m. liikkeestä ja yhteiskunta= oloista; sen on läheisesti liittyminen paikallisiin pyrkimyksiin ja huolenpitoihin ja johdettawa näitä edistymään ja muodos= tumaan yhä täydellisempää kehitysmää= rää kohden. Kun käymme arkkitehti Engelin w. 1837, siis kaupunkimme perustamis= wuonna, laatiman ja jo rakennetun wan= han kaupungin=asemamme jatkoksi suunnit= telemaan sen pohjois= ja itäpäähän uutta asemakaawaa, on meidän silmälläpidet= täwä eräitä olellisia ja paikallisia perus= teita ja lisäksi yleisiä määrättyjä lakeja ja waikutteita. Ne seikat, jotka etupäässä

3 3 suunnitelmaamme tulewat waikuttamaan, ja owat huomioon otettawat, owat: 1) Katujen suunta, sekä niiden yhtymis= tapa ja leweyssuhde. 2) Rakennustonttien laatu, suuruus, muoto ja sijoittelu. 3) Yleisten awoimien paikkojen ja puistojen luku, suuruus ja asettelu. Niinkuin siitä asemaehdotelmastani, jonka piirustusluonnos tähän oheen liite= tään, näkee, olen koettanut huomioon ot= taa kaikkia näitä aiheita siinä määrässä, kuin ne meidän kaupunginasemassamme luonteenomaisesti woiwat waikuttaa itse kokonaistulokseen. Katujen suuntaan ja luontee= seen tulee kaupungin aseman eri osissa määrääwästi waikuttamaan: tärkeä liikeyhteys wanhasta kaupun= gista pohjoisiin naapuri= ja ympäristökuntiin maaseudulla; liiketie wanhan kaupungin keskustasta Tourulan nahkatehtaan kautta Lohikos= ken paperitehtaalle; mukawa yhteyssuhde wanhan kaupun= gin keskustan (kirkon ja torin kunnallis= talon y. M.) ja uuden kaupungin eri osien wälillä; lyhyt ja tarkoituksen mukainen kulku= ja liiketie uuden kaupungin eri osista rautatieasemalle ja kaupungin satamaan; Harjun päässä olewassa uuden kaupun= gin osassa maan epäedulliset korkeus= ja kaltewuussuhteet. Tämän mukaan on nykyisen Saari= järwelle y. m. johtawa puistomaantie ehdottomasti pysytettäwä liikkeen walta= katuna ja nykyisen kauppakadun jatkona. Se tulee samalla olemaan koko uuden kaupungin asema=alueen keskeltä kahtia

4 4 jakawana waltimona. Samalla tulee tämä katu siis ratkaisewasti määräämään useimpien muiden katujen suunnan sen kanssa yhdensuuntaiseksi. Koko asema= alueen yleinen maankaltewuussuhdekin on sopusoinnussa tämän kanssa, kuten kau= pungin uudesta kartasta, jossa korkeus= wiiwat owat kuwatut, nähdään. Tätäkatu= suuntaa wastaan kohtisuorasti tulisiwat useimmat keskikaupungin poikkikadut kulke= maan. Kaupungin keskustan ja sen lai= doilla raja=tonttiryhmän wälillä olewat kadut tulewat ehdotukseni mukaan kiertä= mään murtowiiwan tawoin, estäen jyrk= kiä koukkuteitä syntymästä. Nisulaan johtawa katu, jota myöten myös pääs= tään Harjulle, määrää osaksi läheisten katujen suunnan kääntymään winosti mainitun puistikkomaantien suuntaa koh= taan. Harjun päässä ja sen rinteelle rakennettawan huwila=kaupungin osan katujen suunnat tulewat olemaan wapaita, osaksi käyräwiiwaisia, riippuen harjun rinteen wiettäwästä asemasta, joka jyrkkien katu= nousujen wälttämiseksi johtaa ne omiin suuntiinsa. Tourujoelle johtawa, Nikolain= kadun jatkona olewa, nykyinen tie on sopiwa jäämään kaduksi, koska se sijaitsee warsin luonnollisesti tällä kaupungin laidalla ja on sopiwa kulkureitti. Sitäpaitsi sen ulkolaidassa olewat tontit owat jo suu= rimmaksi osaksi myydyt. Haitallisesti asemakaawan koillisosan kokonaisjärjes= telmään ja mukawaan liikeyhteyteen tulee osittain waikuttamaan ne tontit, jotka wiime wuosina owat myydyt hewostorin läheisyydessä. Kuitenkin woidaan aikaan= saada pienten poikkikatujen awulla siedet= täwä sowitelma täälläkin. Kuten näkyy, tuot= taa puistomaantien säilyttäminen katujen

5 5 suunnan määrääjänä yleensä käytännölli= sen ja tarkoituksenmukaisen kulku= ja liike= yhteyden wanhan kaupungin tärkeimpien osien ja uuden kaupungin etäisimpienkin osien wälillä. Katujen y h t y m i s t ap aa suunni= tellessa on etupäässä huomioonotettawa: 1) Että katujen päissä woidaan ai= kaansaada hauskasti päättywiä, kauniita katuperspektiiwejä joko niiden kohtisuo= rissa tai winoissa yhtymäkohdissa tai haarautumispaikoissa. Semmoisia wai= kutteita, joita sopiwasti käyttämälla ja sijoittamalla woidaan nuo toiwomukset tyydyttää, owat m. m. seuraawat: yksityisrakennusten sasaadit; niiden kolmiopäädyt tai tornit; julkiset rakennukset kokonaisuudessaan tai niiden eri osat; puistot ja puistikot, tai pienet torin tapaiset. 2) Että pääliikekatujen yhtymäkoh= dissa wältetään leikkaawaa katuristeyttä. Tämä woi näet ehkäistä wapaata, moni= puolista liikettä. 3) Että luonnollista ja mutkatointa katujen yhtymistä koetetaan aikaansaada lyhimpiä kulkuteitä warten kaupungin eri osista toisiin. Tämän wuoksi on tar= peellista monin paikoin katkaista tontti= ryhmien teräwiä kulmia; samalla tule= wat itse tonttimuodotkin käytännöllisem= miksi. Katujen leweyssuhteiksi riittää useimmilla kaduilla nykyinen wan= hankaupungin katujen leweys. ainoas= taan Harjukadun jatko ja liiketie pohjoi= seen maakuntaan owat pidettäwät le= weämpinä. Erikoisiin wapaampiin huwila= kaupunkiosiin, joissa asunnot asetetaaa

6 6 katulinjan sisäpuolelle, riittäwät kapeam= matkin kadut jopa kowin kaltewalla maalla poluntapaiset tiet. Rakennustonttien laatu tu= lisi uudessa kaupungin osassa riippumaan niiden käytännöstä ja tarkoituksesta. Niitä olisi: 1) Julkisia rakennuksia warten aijo= tut tontit esim.: Uuden kirkon tontti puistikkoineen; Yliopiston tontti Kaupungin kansakoulun ja" kansankir= jaston tontti puistikkoineen; Palokunnantalon ja palotornin tontti puistikkoineen ; Posti= ja telegraasirakennuksen tontti; Erinäisten yhdistysten talojen tontit; Sairashuoneen tontit; Mahdollisesti tulewan residenssitalon tontti. 2) Kauppa= ja yksityistontit. 3) Huwila=aluetontit. 4) Tehdasaluetontit. 5) Työwäenasuntotontit. Rakennustonttiensuuruus on luonnollisesti olewa hyvin erilainen edellälueteltujen laitosten laadusta riip= puen. Julkisten rakennusten tontit owat otettawat jos mahdollista muita suurem= miksi; samoin tehtaitten, huomioon ottaen kumminkin kaupunkimme werrattain pieniä oloja. Kauppatontin suuruudeksi meikäläi= sissä oloissa on 40X60 m. = 2,400 m. yllin kyllin riittäwä, samoinhan 30X45 1,350 m. yksityistont= tien mittana on kohtuullinen. Huwila= alueella olisi olewa erisuuruisia tontteja, pienimmät wain n. 25X40 = 1,000 m. Työwäen asuntoja warten aiot= tujen tonttien ei yleensä tarwitse eikä

7 7 pitäisi olla enempää, kuin n. 28X30 = 840 m., tuskin sitäkään. Yksityis= ja työwäentonttien tulisi näet yleensä olla mahdollisimman pienet, ettei kalliilla tonttimaksuilla ja suurilla katu= osilla rasitettaisi asukkaiden toimeentuloa kaupungissa. Tiedämmehän mitä hait= taa tässä suhteessa on ollut kaupungil= lemme näihin asti, kun näet suurin osa kaupungin wähäwaraista työwäkeä on ollut pakoitettu siirtymään kaupungin rajojen ulkopuolelle asumaan. Rakennustonttien muoto on osaksi riippuwainen katujen suuntain mää= räämästä aluemuodosta ja sen jakami= sesta. Kumminkin tulisi yleensä kauppa=, yksityis= ja työwäentonttien olla suora= kaiteen muotoisia. Wapaampimuotoisia woiwat yleensä olla yleisille rakennuksille aijotut ja semminkin huwilatontit sekä suuremmat tehdastontit. Tämmöiset epä= säännölliset tonttimuodot tarjoawat waihte= lua rakennusten ja kaupungin ulkomuodolle. Rakennustonttien sijoittelu. Yleisten periaatteiden mukaan jaetaan kaupungissa sijaitsewat rakennuslaitokset kolmeen pääluokkaan: keskuslaitok= s i i n, joiden aina tulee sijaita niin lä= hellä liikekeskiötä kuin suinkin; erillis= lait o k s iin, jotka sijoittuwat sinne tänne ympäri kaupungin; ja ulkois= l a i t o k s i i n, joiden asettaminen kau= pungin laitimmaisiin osiin tai sen ulko= puolelle on sopiwaa, edullista, wieläpä toisinaan wälttämätöntäkin. Keskuslaitoksiin kuuluwat raatihuone, pankit, posti, seurahuone, kirjastot y. m. sellaiset. Laitoksia, joita woipi sijoittaa eri osiin kaupunkia, owat m. m. kirkko ja koulut,

8 8 sähkö= ja telefoonilaitokset, teaatteri, yh= distysten talot / sauna= ja pesulaitokset, käsiteollisuushuoneet y. m. Ulkoislaitoksiin lukisimme sellaiset, kuin sairas= ja köyhäinhuoneet, tehdas= ja teurastuslaitokset, myllyt, warastomaka= siinit, suuremmat työwäen asumusryhmät ja muut terweydelle haitalliset tai muuten epämieluisat, wähemmin siisteyttä ja jär= jestystä ylläpitäwät rakennusryhmät. Yleisten rakennusten asettelu ja jär= jestely on wielä erityisesti riippuwainen niiden tulewasta a s e m a s t a lähellä olewiin k a t u i h i n ja muihin a w o i= miin paikkoihin nähden. Tässä= kin tulee ottaa huomioon juuri ne tar= koituksenmukaisuus= ja kauneus=waatimuk= set, jotka yleinen mielipide niille asettaa. Tarkoituksen mukaisen ollakseen tulee tällaiselle rakennukselle olla helppo luokse= pääsy; sen täytyy helposti woida eroittaa muiden joukosta; se on olewa waloisalla ja ilmawalla paikalla. Kauneuswaatimus taasen kohdistuu siihen, että rakennukselle on annettawa erittäin huomattawa sija läheisiin rakennuksiin nähden; sillä on olewa taiteellisesti waikuttawa asema koko kaupungin osassa. Useimmiten taiteelli= suus ja tarkoituksenmukaisuus esiintywät noissa waatimuksissa wallan riporinnan, ne eiwät ole wastahangassa toisilleen. Täyttääkseen tarkoituksensa on julkinen rakennus niin sijoitettawa, että sille on wapaa pääsö, ilmaa ja waloa ei ainoas= taan yhdeltä kadulta, waan ainakin kah= delta. Parasta tietysti olisi asettaa se aiwan awoimelle tilalle ja oiwallisinta niin, että sen keskikohta on suoraan le= weätä katua wastassa, joten itse raken= nus edullisesti näkyy edessämme pituus=

9 9 tai poikkisuunnassa. Kauneussuhteet tyy= dyttääkseen pitää yleisen rakennuksen olla yhden tai useamman kadun päätteessä / tai korkean asemansa eli awaran edus= tansa kautta kiinnittää kaupungissa käwi= jän huomiota, miellyttäwällä perspektii= willään kohottaa yleiswaikutusta ja yleensä yksityisrakennukseen werraten poiketa ta= wallisuudesta. Elköön kuitenkaan tälläi= sen monumenttaalirakennuksen taiteellisesti waikuttawa, kadunkeskinen asema häiritkö yleistä liikettä ja wapaata kulkua. Yleisten rakennusten paik= kaa määrätessä tulee meidän muistaa, että edellämainituista keskuslaitoksista to= sin jo tärkeimmällä, nim. raatihuoneella on pysywä rakennuksensa, niin että se määrää muidenkin keskuslaitosten ase= man pitkiksi ajoiksi eteenpäin. Mutta kunhan uusi kaupunki on kaswanut wielä wiisikymmentä wuotta eteenpäin tulewat epäilemättä nykyisen kauppakadun ja le= weän harjukadun alapäät sijaitsemaan kaupungin wilkasliikkeisimmässä keskus= tassa. Näiden katujen alapään seutu= wille siis on tärkeimmille yleisille raken= nuksille warattawa erikoistontit. Kauppa= kadun ja nykyisen maantien yhtymäkoh= taan sopii näin ollen warata esim. tule= wan kansakoulun ja kansankirjaston ra= kennukselle tonttinsa tai ehkäpä mieluim= min järjestää sen eteen kolmikulmainen puisto, siihen tapaan kuin oheen liite= tyssä ehdotuksessa näkyy. Lyseon ohi kul= kewan leweän puistokadun päähän nykyisen maantien risteykseen olisi sopiwa sijoit= taa tulewa yliopiston tontti. Tiedämme= hän, että kaupunkimme hallussa olewan testamentti=rahaston (nykyään n. 123,000 mk.) awulla on tämmöinen korkea=

10 10. koulu saawa tyyssijansa kaupungissamme. Jos tänä laitoksena toimisi aluksi wain erityinen tiedeosasto eli syntyisi esim. maanwiljelys= ja eläinlääkäri=yliopisto, woisi kenties jo 100 wuoden päästä tuo tulewaisuuden unelma toteutua. Sillä rahasto on jo niin suureksi kaswanut, että toiwossa ainakin on hyvä elää. Wuonna 2000 olisi näet tuo rahasto omin woimin lisääntynyt ainakin 1 ½ miljoonaan ja waltion awustuksella woisi jo tällä summalla aloittaa yrityksen. Koska nyt jo walitetaan kirkkomme pienuutta, on selwää, että ennemmin tai myöhemmin on joko nykyistä laajennettawa tai uusi rakennettawa. Kun epäilemme nykyisestä kirkosta korjaamalla saatawan sen näköistä ja kokoista, että se tyydyt= tää tulewaisuuden waatimuksia, ei ole epäilemistäkään uuden kirkon tarpeelli= suutta, niin pian kuin uusi kaupungin osa on kaswanut jommoiseenkin määrään. Kirkon asemaksi olen ehdottanut werrat= tain korkeata paikkaa huwilakaupungin= osan, työwäentonttien ja yksityisrakennus= ten keskessä Nisulan maille johtawan kadun warrella. Se tulisi sijaitsemaan kolmikulmaisessa puistikossa näkyen wer= rattain laajalle. Palokunnan talo woisi sijaita joko entisessä paikassaan tai jollakin muille yleisille tonteille waraa= mistani paikoista, esim. yliopistotontin wastapäätä olewan epämukaisen korttelin neliönmuotoisella tontilla. Palotornille sopiwa paikka olisi sille ehdotuksessani osoitetulla kohdalla harjun ylärinteen käänteessä, josta se näkyisi yli koko uuden ja wanhan kaupungin. Posti= ja teleg= raafi=laitokselle mahdollisesti wastaisuu= dessa tehtäwän yhteisrakennuksen woisi