Kirje Amerikasta. Waasan lehti N:o

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kirje Amerikasta. Waasan lehti N:o 8 26.1.1884"

Transkriptio

1 1 Waasan lehti N:o Kirje Amerikasta. (Sisältö: Uuden wuoden terweisiä. - Haitallisia maitten tuhlaamisia. - Mormonitulwa. - Kolera. - Sikainkolera. - Uusi sähköyhtiö. - Yksinkauppa.) Amerikan lännestä, tammikuu 1 p Onnellista uutta wuotta, lausuwat tänään miljoonat ihmiset toisillensa. Wanhassa kotimaassamme olette warmaankin, minun tätä kirjoittaissani, tämän päiwän osaksi jo lakanneet sitä sanomasta ja menneet lewolle, waikka me täällä lännessä olemme wasta päässeet parhaaseen alkuun. Niin, näetkös, nyt on täällä kello 2 päiwällä, jolloin teillä on noin 11 yöllä, ja siinä wika miksi me jakelemme uudenwuoden terweisiä lähes puolen wuorokautta myöhemmin kuin Te. Joka Amerikassa olisi pari, kolmekymmentä wuotta takaperin arwellut, että hallituksen maa wuosisadan kuluessa täällä joutuu kaikkityyni yksityisten omaisuudeksi, olisi warmaankin saanut kantaa hassun nimen. Amerikan ääretön ala luultiin riittäwän monen miespolwen ajan kansoittaa oman maan wäellä ja miljoonilla siirtolaisilla ja sen wuoksi olewan waraa tuhlata sitä loputtomiin asti niillä ja näillä. Semmoisessa mielettömässä luulossa on miljoonia aareja kelwottoman maan nimellä lahjoitettu erinäisille waltioille maanwiljelyskoulujen awuksi ja toisia miljooneja entisille sotureille ja heidän leskillensä. Sitten saiwat rautatiekuninkaat satoja miljooneja aeren aloja tuhlataksensa ja rikastuaksensa. Lyhyesti sanoen: Yhdyswaltain hallitus on kewytmielisesti antanut maata pois yleiseksi wahingoksi, ja jos samaa tapaa wielä hetken aikaa noudatetaan, niin yksityisen maanwiljelijän wastainen maansaanti täällä on pian paljas satumainen lorupuhe eikä mitään muu. Etelässä mahdollisesti kestäwät maa-alat kau emman aikaa, kuin pohjoisessa; kuitenkin on, kenties pikemmin kuin luullaankaan, niinhywin etelässä kuin pohjoisessakin, koko Yhdyswaltain awaruus kansoittuneena yhtä taajaa kuin Länsi-Euroopan wanhoissa siwistysmaissa on jo aikoja sitten ollut. Ja silloin wasta alkaa täällä elämän todellisuus näkymään oikeassa muodossaan; sillä se on waan pilantekoa niin kauan, kun löytyy maata omamaalaisella ja siirtolaisella paeta pois toisensa tieltä. Waan tälläinen suhde ei warmaankaan ole täällä olemassa silloin, kun yhdeksästoista wuosisata on kadonnut ajan peräymättömään wirtaan. Ken elää, hän näkee. Nykyään woidaan täällä tusinoilla erilaisilla elinkeinoilla hyötyä ja yhtä monilla häwitä. Mutta kyllähän elinkeinojenhaarat täälläkin wielä kutistuwat harwalukuisemmiksi. Nykyään on jokaisen helppo paimentolaisten tawoin siirtyä paikasta toiseen; mutta kun koko maa kerran ehtii kansoittua, niin kyllä semmoinen siirtolais-elämä on kerrassaan lakannut ja siitä jäänyt muisto ihmisten mielissä on sitten enää waan wanhain hywäin aikain muistoa. Yhdeksännentoista wuosisadan loppupuolella harwat joutuwat ajatella tulewaisten aikain seurauksia, mutta warma kuitenkin on, että kahdennenkymmenennen wuosisadan lopulla kaikki asiat owat paljon toisin. Mormonientulwa. Wiime syksynä tuli Euroopasta Newyorkiin Newada nimisellä höyrylai-

2 2 walla 802 siirtolaista, joista 600 oli mormonien uskoon kääntyneitä skandinawilaisia. Terweyslautakunnan jäsen Newyorkista hra Sanbom lausui näistä tulokkaista iwallisesti, että he oliwat joukko ontuwia, raajarikkoja, kuuroja ja sokeita. Heitä wartioimassa oli 20 mormonipappia. Nyt he, nämät pyhät ihmiset, warmaankin owat jo paratiisin lewossa Suolajärwen rannalla. Oliko näitten skandinawialaisten joukossa ruotsia puhuwia suomalaisia, en saanut kuulla, mutta suomea puhuwille kansalaisilleni on ainakin onneksi, ett eiwät mormonit osaa heidän kieltä eiwätkä siis woi houkutella heitä niin helposti maalliseen helwettiinsä! Kolera, joka wiime wuonna hirweästi raiwosi Egyptissä, oli matkalla tänne Amerikkaankin, jonkatähden rannikko-asukkaat oliwat peloissaan. Muutamissa ulkomaalta tulewissa laiwoissa sanottiin tapahtuneen taudinkohtauksia, mutta onneksi otettiin nämä laiwat tarkastettawiksi, joten ruton maappe-pääsy tuli estymään. Eikä wiime wuonna siis olekaan Pohjois-Amerikassa hawaittu yhtäkään koleran tapausta; mutta sen sijaan on tietämätöntä, mitä kaikkea wasta-alkanut uusi wuosi myötänsä tuo. Jos rutto, minkä nimellinen hywänsä, tänne kerran pääsee, niin se warmaankin tekee äärettömiä tuhoja. Sikainkolera on ilmaantunut Patchongarin tienoilla Lousianassa ja tehnyt siellä suuria wahingoita maanwiljelijöille. Eräs iso maanwiljelijä siellä esim. menetti kahden wuorokauden kuluessa 60 sikaa ja moni muu samassa suhteessa. Läntinen osakeyhtiö on saanut waarallisen kilpailijan Newyorkin Post-telegraf komppaniassa, johonka on hywin suurella pääomalla liittynyt tunnettu miljoonan omistaja John W. Mackey. Tämä yhtiö aikoo lähettää sähkösanomia, matkan pituuteen katsomatta, yhdellä sentillä sanasta, jota ei entinen yhtiö tehnyt. Eräs toinenkin asia tarwitsisi saada kilpailijan, nimittäin se yksinkauppa, jonka suuret raharikkaat täällä owat ottaneet itselleen anastaneet. He owat ottaneet haltuunsa kaikki toimialat ja niitten kautta säälimättä raastawat itselleen monikertaisen woiton. Niinpä esim. wielä joku wuosi takaperin saatiin täällä maksaa ompelukoneesta dollaria, jonka oikea hinta on waan dollaria! Oliwathan ne werirahoja, joita täytyi maksaa taikka olla ilman tätä kylläkin tarpeellista kappaletta; sillä rikkaat kauppayhtiöt ostiwat aina itselleen patentin niihin ja sopiwat myyntihinnasta keskenänsä niin hywin, että ostajan täytyi se maksaa, jos mieli saada koneen. Ja kongressi oi ensi näille rikkaille, kerta toisensa perään, awuliaan kätensä, kunnes walitukset nousiwat korkeimmilleen. Silloin ei kauan wiipynyt ennenkun ompelukoneitten kauppa jätettiin wapaaksi, josta seurasi, että niitten hinnat kohta alentuiwat enemmällä kuin 200:lla prosentilla. Mutta melkein kaikilla muillakin kauppaaloilla owat nämät raharuhtinaat walloittaneet yhtäläiset edut, joilla itselleen kerääwät niitä niin mainiosti tulleita Amerikan miljooneja ja hirweästi köyhdyttäwät muuta wäestöä. Sola. Waasan Lehti N:o Kirje Amerikasta. (Waasan Lehdelle) Jacobsville, Mich, maalisk. 10 p:nä Warmaan moni Waasan Lehden tilaaja mielellään lukee ylläolewalla päällekirjoituksella lehdessä olewan kirjeen. Sillä luulen, että omaisemme, ystäwämme ja tuttawamme kotimaassa haluawat silloin tällöin kuulla ja nähdä jotkain oloistamme ja pyrinnöistämme täällä kaikaisella wieraalla maalla. Yleensä kansamme täällä Amerikassa hywin wähän wiljelee Suomessa ilmestywiä sanomalehtiä, joten on luonnollista, että aiwan harwoin niissä näkee Amerikan kirjeitä. Syynä siihen lienee se, että omassa keskuudessamme täällä jo on olemassa jotenkin runsas sanomalehtikirjallisuus: hywää ja huonoa sekaisin. Useimmista täkäläisistä lehdistä ei woi sanoa sitä ei tätä. Horroksissa saa waan kuulla ja seurata tuota alituista riitaa, sortoa ja panettelua joka näkyy olewan useimpien sanomalehtiemme päätehtäwänä toisiansa ja erittäinkin papistoamme kohtaan. Selwästi näkee, ettei taistelulla niin paljon tarkoiteta aatteiden ja pyrintöjen erilaisuutta, waan että hyökkäykset sitä enemmän owat kateuden ja itserakkauden synnyttämiä. Kun jotkut kansallisuuden tosiystäwät owat jotakin yleistä hywää rakentamassa, niin heti toiset owat heitä sortamassa ja kansan suosiota heiltä riistämässä niin paljon kuin waan suinkin on mahdollista. Yleensä sentään, näistä wastuksista huoli-

3 3 matta, seuraa kansamme täällä, mikäli olosuhteet suinkin myöntäwät, niitä pyrintöjä ja periaatteita, joita se kotimaassansa kirkon ja koulun kaswattamana on oppinut harrastamaan ja rakkaina pitämään. Suomalaisten suurimmissa pesäpaikoissa täällä on kansalaisillamme omat kirkot ja koulut, papit ja opettajat y. m. Ja erittäin ilahuttawaa on nähdä miten kansamme täällä kaikkialla innolla taistelee juoppouspahetta wastaan. Kymmenet raittiusseurat, kaikki lukuisalla jäsenjoukolla, owat parhaana todistuksena siitä. Kuitenkin juuri osa kansaamme, joka on siroitettuna ympäri laajan Amerikan, elää täydellistä erakkoelämää, tietämättä mitään siwistyneen maailman oloista ja aatteista. Heidän ainoat huwinsa ja seurustelunsa owat kapakoissa ja korttipöydän ääressä. Täällä todellakin olisi laaja työala siwistyksen siementen kylwämiselle, joten henkisen elon työmiehillä kyllä olisi toiminta-alaa sowinnossa ja rauhassa työskennelläkseen wastapainoksi niille, jotka alinomaa wihan ja kateuden myrkkyä kansalle tyrkyttäwät. Eiköhän kaikkien opettajain ja sanomalehtimiesten pitäisi jo yhdeksännellätoista wuosisadalla tietää tehtäwänsä siwistyksen tienraiwaajina kansallisuutensa keskuudessa? Se kyllä on monesti nähty sekä täällä että Suomessa, että se, joka ylpeilewänä ja suurisuisena astuu siwistyksen nimessä kansan johdattajaksi ja neuwojaksi, on ennemmin tai myöhemmin saanut häweällisen lopun metkujensa päätteeksi. Ja wieläpä, ihme kyllä, näkyy kotimaankin sanomalehdissä tuon tuostakin tämäntapaisia oireita halpamielisen kateuden tähtääminä wirkaweljiään kohtaan. Mielelläni antaisin Suupohjan nuorisolle todellisia tietoja nykyisistä työläisoloista täällä suuressa lännessä, jos siihen waan kykenisin, sillä arwelenhan, että joukossanne aina on joku, joka aikoo tulla tänne wapautta ja onnea nauttimaan. Mutta se juuri on arka kohta ja yksityiselle työmiehelle waikea tehtäwä. Kyllä tosin paljonkin niistä tietoja annetaan sekä yksityisesti että yleisesti, mutta niihin ei aina ole luottamista. Usein on loistawilla wäreillä ja lupauksilla surkeasti petetty yksinkertaista työkansaa, ei ainoastaan tänne tulewia, waan jo jonkin aikaa täällä olleitakin siirtolaisia. Monasti on rehellinen ja ahkera suomalainenkin työmies saanut tehdä työtä kuukausittain saamatta senttiäkään. Sen tähden on paras waroa itseään kaikellaistan weijarien ja wärwääjäin kynsistä, waikka tosin semmoiset tapaukset nyt jo kuuluwat poikkeuksiin. Yleiset työtoiweet nykyään näyttäwät olewan wähän wirkistymässä päin. Mikäli woi luottaa yleisiin kansalaistemme tiedonantoihin eri paikkakunnilta, ei työnsaanti nykyään ole kowin waikea. Ei tosin woi ajatella, että koskaan enää syntyisi työmiesten puutetta Amerikassa, sillä niitä on jo siksi kokoontunut kaikista maailman kansoista, joita taiwaan alla on. Se on tunnustettu totuus, että rehellinen ja ahkera työmies aina on terwetullut Amerikkaan, mutta laiskurit ja yhteiskunnan hylkiöt eiwät täällä koskaan tule toimeen paremmin kuin kotimaassakaan, wieläpä pikemmin joutuwat täydelliseen perikatoon. Siirtolaisasiat näkywät wiime aikoina saaneen kiitettäwiä parannuksia. Erittäin Suomalaisen siirtolaisyhtiön ansioksi on luettawa, että Suomesta alkaen jo päästään matkustamaan Amerikkaan suojattuna kaikellaisilta runnareilta, jotka useasti owat tunnottomasti pettäneet siirtolaisia. Omasta kokemuksestani tiedän esim. kertoa miten meitä wedettiin nenästä, joka kuitenkin oli, moneen muuhun seikkaan nähden, pientä. Matkustettuamme Waasasta Tukholmaan yhtyi joukkoomme, joka ennen oli jo wuosia ollut Ameri-

4 4 kassa. Tämä heti esittelin itsensä ystäwällisenä ja hauskana matkatowerina. Nyt, pojat, saamme halwalla piletit, kun meitä on näin paljon, lausui hän meille. No, eihän siinä ollut mitään pahaa. Päätetty ja tehty. Tukholmaan saawuttuamme miehissä ostettiin piletit, joista myönnettiin 20 markan hinnanalennus miestä kohden. Sitten Gööteporiin saawuttuamme huomasimmekin maksaneemme tuon 20 markkaa yli oikean piletinhinnan. Siis tuo kaunis summa noin 30:ltä mieheltä 20 m. kultakin 600 markkaa jäi runnarien ja osiksi tietysti myös tuon johtajamme taskuun! Toiwoa sopii, että nämä epäkohdat nyt owat jotenkin poistuneet. Ja lopuksi pyydän ystäwällisesti neuwoa jokaista, joka wastaisuudessa tulee Amerikkaan matkustamaan, ostamaan pilettinsä Suomalaisen siirtolaisyhtiön konttorista Waasasta. Siten saatte heti Amerikkaan saawuttuanne ystäwällisen kohtelun, tarpeellisen hoidon ja awun sekä luotettawia neuwoja y. m. Jokaisen, joka on matkustanut Bremen-linjaa, olen kuullut kehuwan hoidon, ruuan ja kohtelun olleen hywän kaikkialla sanottua linjaa matkustaessa. Toiwottaen Waasan Lehdelle onnea ja menestystä, lopetan tällä kertaa tähän. S. V. T. Waasan Lehti N:o Kirje Amerikasta. (Waasan Lehdelle.) Fitchburgista, Mass., U. S. of America, toukok. 12 p:nä Fitchburg on alkuaan erään jalon soturin nimi, jolla nimellä nyt löytyy wähäinen, mutta kaunis sekä tehdasrikas kaupunki Massachusettsin waltiossa Yhdyswalloissa. Kaupunki on hywin nuori, sillä wasta 8 p. maalisk sai se kaupungin oikeudet. Sen läwitse suoksee wähäinen joki, jonka rannoilla sijaitsee lukemattomia tehtaita. Tehtaat käywät kuitenkin höyryn woimalla, sillä kosket owat pieniä. Paperimyllyjä on täällä enite, joitten luku tekee kokonaista 10; sitten seuraa kehruu- ja kutomamyllyjä (tehtaita), joita on 5; sen jälestä seuraa joukko rauta- ja puukalutehtaita. Kaikenmoinen työliike on kaupungissa siis wilkas sekä kesällä että talwella. Kaikki tehtaat käywät 10 tuntia päiwässä: klo 7-12 ja 1-6, waan sen ohessa käy osa 20 tuntia ruorokaudessa, siis yötäpäiwää. Kaupunki on muuten ranskalaiseen malliin rakennettu ja asuukin täällä kaupungin 20 tuhannesta asukkaasta 7 tuhatta ranskalaista, joilla on täällä myöskin monellaisia hommia. Kaupunki sijaitsee muuten paratiisimaisessa laaksossa, jota ympäröitsee ihmeteltäwän jylhät, korkeat, metsää kaswaawat wuoret. Ilmanlaatu tuntuu myös olewan mainio. Wasta tämän kuun alusta alkoi lehti puhjeta puissa, mutta nyt jo on, paitsi monia muita puita, omenapuukin täydessä kukassa. Poliisihoito ja muu kaupungin järjestys on mallikelpoinen. T. k. 1 p:nä muutettiin wäkewät juomat apteekkiin, ja oli jo wiime wuodestakin alkaen kapakanpitäjillä jokseenkin korkea wero, nimittäin 1,000 dollaria hengeltä. Tähän kaupunkiin on myöskin joittenkin wuosien kuluessa asettunut joukko Suomenmaalaisia, joitten luku nykyjään nousee noin 300 hengen waiheille, puhumatta ruotsalaisista, joista 5:llä jo on oma talokin. Näyttääpä siis yleisesti siltä, että Suomalaisten luku täällä yhä lisään-

5 5 tyy, waikka palkat täällä yleisesti eiwät ole niin korkeat kuin tuolla ylhäällä Michigaanin waltion kaiwantotöissä. Mutta työtä täällä ei myöskään käy wertaaminen metsä- ja kaiwantotöihin siellä. Muuten pidetään täällä suomalaisista hywin, kuten tawallisesti muuallakin. Olletikkin nyt toiwotaan heistä kelpo miehiä, kun whiskeyä ei ole saatawissa. Suomenkielinen raittiusseura on täällä myöskin jo wiime syksystä saakka menestyksellä työskennellyt, johon jo kuuluu noin sadan hengen paikoille, miehiä ja naisia. Tänään perustettiin seurassa myöskin erityinen puhujaklubi, johon innolla ryhtyi osanottajia. Suomalais-ruotsalaista seurakuntaa myöskin innolla toiset haluawat, mutta toiset panewat wastaan, peläten suuria kirkollisia maksuja. Kaksi eri henkilöä owat jo luwanneet ihan ilmaiseksi kirkolle tarpeellisen maankin, waan sittenkään ei ole wielä uskallettu ryhtyä mihinkään toimeen asiassa. Muista maallikkopapeista kuin täydellisestä papista täällä ei pidetä, waikka niitä löytyykin kyllä, ja oikean Suomesta hankitun papin palkan arwellaan tulewan kalliiksi, sillä entuudesta kun wielä on muutamilla tuoreessa muistissa miten papin säkki siellä wanhassa maassa on pohjaton. Mitä täällä siis yleisesti olen kuullut suomalaisten kaipaawan, on kirkko ja pappi, sillä nykyään toimittaa kirkolliset toimet joku yksityinen henkilö tahi englanninkielinen pappi, jonka puhetta ainoastaan jotkut nimeksi ymmärtää. Siis arwaa itsekukin miten hankalaa moinen seikka on näissä oloissa. Muuten woiwat suomalaiset tällä seudulla ihmeteltäwän hywin, ja mikäpä heitä juuri hywinwoinnista estäisi, sillä kaikilla on työtä kyllä ympäri wuotta ja pienin palkka miehille on 1 dollari eli 5 markkaa ja tytöille 75 centtiä eli 3 m. 75 penniä päiwältä, nimittäin wastatulleille Greenhaaneille, maan kieltä ymmärtäwät saawat enemmän tehtaista. Rengin palkka on 26 dollaria kuussa ja ruoka sekä piian palkka dollaria samoin kuulta. Ruokatawara on kuitenkin yleisesti wähän kalliimpaa kuin Suomessa. Wuokrat owat jokseenkin samat kuin Suomessakin kaupungeissa, mutta puuaineet, hiilet, joita ainoastaan keittiössä tarwitaan, tulewat monta wertaa helpommiksi kuin wanhassa maassa. Muuten löytyy täällä kansaa jokaisesta tunnetusta nationista. Kaikki muut kansat tekewät mitä työtä hywänsä, mutta kiinalainen, se ei mene shappiin (tehtaaseen), hän waan pesee muitten waatteita ja onkin siihen mainio. Työmiestä pidetään täällä melkein liiankin suuressa arwossa, esim. kaikki tehtaat pidetään niin puhtaina, että on ikään kuin kirkossa, oli sitten itse työ kuinka likaista tahansa. Ja kun wesijohto käypi tehtaasen sekä walona on sähkö, niin onkin hywin helppo pitää työhuoneet niin hywin kuin yksityisetkin asunnot hywässä kunnossa, ja kun kaikki työt tehdään koneilla, saattaa se myöskin ruumiillisen työn helposti. Mitään erityisempää uutista en täältä tällä kertaa muista, olkoon siinä kyllä, jos wielä lisään, että awioliiton sitomuksia täällä wiime aikoina on tehty tuhkatiheään. Niinpä wihittiin wiime pyhänäkin yksi pari. Mies oli Mustasaaresta ja nainen Kristiinasta ja tulewana pyhänä toiwomme taas kaksi paria menewän awioliittoon, tyttöjä kun täällä on kyll kyll. Lopetan siis nämä yksinkertaiset riwini ja piirrän toiste lisää jos eletään. Jukka.

6 6 Tekstin puhtaaksikirjoitus ja taitto: Siirtolaisuusinstituutti Alkuperäistekstit haettavissa Historiallisesta sanomalehtikirjastosta osoitteessa: /sanomalehti Yksittäisen lehden numero löytyy helpoimmin sivuston selailu-toiminnon kautta.

Työmiehen yhteiskunnallinen tila Amerikassa.

Työmiehen yhteiskunnallinen tila Amerikassa. 1 Tapio No 24 10.6.1876 Työmiehen yhteiskunnallinen tila Amerikassa. Itään palautunut pieneltä matkalta Lowell iin ja Lawrece niin, tahdon nyt kirjoittaa mitä siellä olen nähnyt. Lowell ja Lawrence, ajattelee

Lisätiedot

Lisälehti Suomalaisen Wirallisen Lehden N:oon 20 17.2.1880

Lisälehti Suomalaisen Wirallisen Lehden N:oon 20 17.2.1880 1 Lisälehti Suomalaisen Wirallisen Lehden N:oon 20 17.2.1880 Tietoja Amerikan Suomalaisista siirtokunnista. Cokato, ensimmäinen suomalainen siirtokunta Amerikassa, on Wright countissa, Minnesotan waltiossa,

Lisätiedot

Tietoja suomalaisten pesäpaikoilta Pohjois-Amerikasta.

Tietoja suomalaisten pesäpaikoilta Pohjois-Amerikasta. 1 Uusi Suometar N:o 98 Lisälehti 19.8.1879 Tietoja suomalaisten pesäpaikoilta Pohjois-Amerikasta. (Jatk. 95:een n:on lisälehteen.) Wuonna 1876 alkoiwat Kalmassa ja sen lähiseuduilla asuvat ewankelislutherilaista

Lisätiedot

Ulkomaalta. Kansan Lehti N:o 17 30.4.1870. Siperiassa löyty Helsingin kaupunnin kaima 12 penikulman päässä Omsk-kaupunnista. Siinä uudis-asunnossa

Ulkomaalta. Kansan Lehti N:o 17 30.4.1870. Siperiassa löyty Helsingin kaupunnin kaima 12 penikulman päässä Omsk-kaupunnista. Siinä uudis-asunnossa 1 Kansan Lehti N:o 17 30.4.1870 Ulkomaalta. Siperiassa löyty Helsingin kaupunnin kaima 12 penikulman päässä Omsk-kaupunnista. Siinä uudis-asunnossa asui w:na 1864 Suomalaisia, Wirolaisia ja Lettiläisiä

Lisätiedot

Kirje Leiwonmäeltä. Suomalainen N:ro 40, 7.4.1909, s3

Kirje Leiwonmäeltä. Suomalainen N:ro 40, 7.4.1909, s3 1 N:ro 40, 7.4.1909, s3 Kirje Leiwonmäeltä. Pitäjämme on pieni ja ehkä wähemmin huomattu. Waan eteenpäin täälläkin pyritään aina askelin niin henkisellä kuin aineellisella alalla. Kirkkoherramme on perustanut

Lisätiedot

Suomalaisten elämästä Siperiassa.

Suomalaisten elämästä Siperiassa. 1 Aamulehti N:o 29. 9.3.1886 Suomalaisten elämästä Siperiassa. Suomalaisten pappi Siperiassa, pastori J. Granö on lähettänyt Finland lehteen seuraawan kirjoituksen, jonka sisällön teemme tässä suoma taitawille

Lisätiedot

Siirtolaisuudesta Amerikkaan.

Siirtolaisuudesta Amerikkaan. 1 Uusi Suometar N:o 213 B 14.9.1890 Siirtolaisuudesta Amerikkaan. I. Rikkaasen Amerikaan! Tämä on jo wuosikausi ollut tuhansien suomalaistenkin tunnussanana. Amerikaan pyrkii köyhä isoperheinen työmies

Lisätiedot

Pohjalainen Amerikan suomalaiset. Ulkomaille mennessä toinen nimi tar- peen. Pohjalainen Pohjalaisia kaatunut ja haawoittunut Trans- waalin sodassa.

Pohjalainen Amerikan suomalaiset. Ulkomaille mennessä toinen nimi tar- peen. Pohjalainen Pohjalaisia kaatunut ja haawoittunut Trans- waalin sodassa. 1 N:o 104 3.9.1896 Amerikan suomalaiset. Jurwasta kotoisin olewa Herman Hill (hänen oikeata suomalaista nimeä ei tiedetä) on Cape Annin kiwimurtimossa pahoin murskannut päänsä, niin että hänet wietiin

Lisätiedot

Kirje Amerikasta. Satakunta N:o 59 21.5.1896. 18 p. Huhtik. 1896. (Satakunnan kirjeenwaihtajalta.)

Kirje Amerikasta. Satakunta N:o 59 21.5.1896. 18 p. Huhtik. 1896. (Satakunnan kirjeenwaihtajalta.) 1 Satakunta N:o 59 21.5.1896 Kirje Amerikasta. 18 p. Huhtik. 1896 (Satakunnan kirjeenwaihtajalta.) Tämä kewät on täällä ollut kowin pitkä ja takatalwinen. Kylwöt owat senkautta hidastuneet ja heinäwuosikaan

Lisätiedot

Siirtolaisuudesta sananen.

Siirtolaisuudesta sananen. 1 KAIKU. Sanomia Oulun kaupungista ja läänistä N:o 8. 22.1.1897 I. Kauan on jotenkin wälinpitämättömästi katseltu sitä suurta siirtolaistulwaa, mikä wuosittain wiime wuosikymmenillä on Suomesta Pohjois-Amerikaan

Lisätiedot

Suomalaiset Amerikassa. *)

Suomalaiset Amerikassa. *) 1 N:o 21 27.5.1876 *) *) Kirjoitt. A. Leinonen Amerikassa. Suomalainen ei ole ikinä ollut halukas jättämään isänmaatansa, mutta kuitenkin owat he muinen perustaneet siirtokunnan Delawaren ihanoilla rannoilla

Lisätiedot

Sanomia Turusta N:o 9 1.3.1872 Ilmoituksia. Maasta poismuuttajille! Matkustajain kuljettamista warten hywin sisustetuilla,

Sanomia Turusta N:o 9 1.3.1872 Ilmoituksia. Maasta poismuuttajille! Matkustajain kuljettamista warten hywin sisustetuilla, 1 Sanomia Turusta N:o 9 1.3.1872 Ilmoituksia. Maasta poismuuttajille! Matkustajain kuljettamista warten hywin sisustetuilla, isoilla, wahwoilla ja joutuisasti kulkewilla Allan-linjan höyryaluksilla toimittaa

Lisätiedot

Siirtolaisuus. SATAKUNTA N:o 103 30.8.1892. Oulun läänin kuvernööri näkyy waatineen ruununvoudeilta

Siirtolaisuus. SATAKUNTA N:o 103 30.8.1892. Oulun läänin kuvernööri näkyy waatineen ruununvoudeilta 1 SATAKUNTA N:o 103 30.8.1892 Siirtolaisuus Oulun läänin kuvernööri näkyy waatineen ruununvoudeilta ja kunnallislautakunnilta lausuntoja siirtolaisuusasiasta. Kaisu on ollut tilaisuudessa saamaan Haapajärven

Lisätiedot

Silmäys siirtolaistemme elämään ja oloihin Amerikassa.

Silmäys siirtolaistemme elämään ja oloihin Amerikassa. 1 Sanomia Porista. Tietoja Porista ja Satakunnasta. N:o 15. 5.2.1895 Silmäys siirtolaistemme elämään ja oloihin Amerikassa. I. Puheen aluksi. Siirtolaisten maallenousu New- Yorkissa ja ensimäiset huomiot

Lisätiedot

paikassa ja yhdistyksen päättäwä kokous oli 5 p:nä tätä kuuta. Uusi hedelmä kansalaistemme henkisissä riennoissa on tämäkin yritys. (P:lehti.

paikassa ja yhdistyksen päättäwä kokous oli 5 p:nä tätä kuuta. Uusi hedelmä kansalaistemme henkisissä riennoissa on tämäkin yritys. (P:lehti. 1 N:o 270 20.11.1890 Uusi suomalainen raittiusseura Newyorkiin. Yksityisessä kirjeessä tänne tulleiden tietojen mukaan on Newyork-Broklyyn suomalaisten keskuudessa perustumaisillaan uusi raittiusyhdistys

Lisätiedot

3:ksi eduskunnalle on myönnettäwä täydellinen esitysoikeus sekä perustuslaki- että kirkkolakikysymyksissä;

3:ksi eduskunnalle on myönnettäwä täydellinen esitysoikeus sekä perustuslaki- että kirkkolakikysymyksissä; Sosialidemokratisen puolueen waaliohjelma. A. Waltiollisen kansanwallan toteuttaminen. 1. Eduskunnan oikeuksien laajentaminen. a) Lainsäädäntöoikeus Eduskunnan lainsäädäntöoikeutta on laajennettawa siihen

Lisätiedot

Kaikuja. Suur-Savo N:o 11 29.1.1909

Kaikuja. Suur-Savo N:o 11 29.1.1909 1 Suur-Savo N:o 11 29.1.1909 Kaikuja. Sosialistiset ihanneyhteiskunnat eiwät oikein tahdo menestyä meidä poroporwarillisessa isänmaassamme, liekö sitten syy ihanteissa, waiko niiden toteuttajissa. En nyt

Lisätiedot

Aura N:o 23 23.2.1893

Aura N:o 23 23.2.1893 1 Aura N:o 23 23.2.1893 Suomalainen miekkailija Ameriikassa. Ameriikkalaisessa lehdessä Scrancton Times tammikuun 27 p: ltä kirjoitetaan: Tuo jo edeltä käsin päätetty kaksintaistelu miekoilla tapahtui

Lisätiedot

Haapojan juttu. Päivälehti N:o 251 29.10.1890

Haapojan juttu. Päivälehti N:o 251 29.10.1890 1 Päivälehti N:o 251 29.10.1890 Haapojan juttu. Haapojan juttu oli tänään toisen kerran esillä. Kadut raastuwan edustalla oliwat täynnä utelijaita katsojia. Sisään ei kuitenkaan ketään laskettu. Kaikki

Lisätiedot

Matti Haapoja kotiseudullaan.

Matti Haapoja kotiseudullaan. 1 N:o 243 20.10.1890 Matti Haapoja kotiseudullaan. Niinkuin sanomalehdissä on mainittu Syntyi Matti Haapoja Ylistaron pitäjässä. W. 1846 hän ensi kerran näki päiwän walon mainitun pitäjän Kainaston kylässä.

Lisätiedot

Jak. Juteinin. Hupauksia. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, wuonna 1844.

Jak. Juteinin. Hupauksia. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, wuonna 1844. 11. N:o Jak. Juteinin Hupauksia. Viipurissa. Cederwallerin Lesken japojan Kirja-painosta, wuonna 1844. Imprimatur: G* Rein, se on naitaissa tuin se on kuoldaissa: ioiwossa alkamat armahat hetket, rinnalle

Lisätiedot

Jywäskylän Naisseuran. säännöt. ZyWäskyläss», Iywäslylän kirjapainossa,

Jywäskylän Naisseuran. säännöt. ZyWäskyläss», Iywäslylän kirjapainossa, Jywäskylän Naisseuran säännöt. ZyWäskyläss», Iywäslylän kirjapainossa, 1894 Jymsllyliin Ulllssturan Säännöt 1. Iywäskylän Naisseuran tarkoituksena on kristillisen rakkauden palweluksessa toimia Iywäskylän

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ihmisellä welwollisuuksia eläimiä

ihmisellä welwollisuuksia eläimiä Onko ihmisellä welwollisuuksia eläimiä kohtaan. (K. ia V-) Näyttääpä kuin ci tähän woisi wastata muuta kuin yhdellä tawalla: Tietysti on ihmisellä welwollisuuksia eläinkuntaa kohtaan. Mutta jos katselemme

Lisätiedot

Yksinkertaisia. Metsän hoitamiseen. Neuwoja. Ruotsin Kuninkaan käskystä toimitta» nut. Kuninkaallisen Maa-Wilielys. Wiipurissa 1851.

Yksinkertaisia. Metsän hoitamiseen. Neuwoja. Ruotsin Kuninkaan käskystä toimitta» nut. Kuninkaallisen Maa-Wilielys. Wiipurissa 1851. Yksinkertaisia Neuwoja Metsän hoitamiseen. Ruotsin Kuninkaan käskystä toimitta» nut. Kuninkaallisen Maa-Wilielys Opiston Jäsen, I. af Ström. G. M n Suomentam». Wiipurissa 1851. A, Cederwaller poikineen,

Lisätiedot

Äänioikeuden aakkosia

Äänioikeuden aakkosia Äänioikeuden aakkosia naisille. Kirjoitti H. Räsänen Suomen naisyhdistyksen Kustantama, Helsingissä, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjahainon Osakeyhtiö, 1906 siinä yleinen, on aika, jossa elämme.

Lisätiedot

Elämän hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa

Elämän hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa Elämän hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa 1 A free download from http://manybooks.net Elämän hawainnoita VI: Rakkauden suurin uhri; Sortunut; Olkkos=Kaisa The Project Gutenberg

Lisätiedot

Sanomia Tampereelta Kaikenlaista. Amerikkaan siirtynyt Suomalainen. Wiipurin Sanomat Siirtolaisuus.

Sanomia Tampereelta Kaikenlaista. Amerikkaan siirtynyt Suomalainen. Wiipurin Sanomat Siirtolaisuus. 1 Sanomia Tampereelta N:o 14 3.4.1866 Kaikenlaista. Amerikkaan siirtynyt Suomalainen. Eräässä ruotsalaisessa sanomalehdessä luetaan kirja, joka ilmoittaa mikä kohtalo saattaa tawata monta niitä, jotka

Lisätiedot

Matti Haapaoja oikeuden edessä.

Matti Haapaoja oikeuden edessä. 1 Turun Lehti N:o 3. 8.1.1895 Matti Haapaoja oikeuden edessä. Kuten lukija muistanee, teki Kakolan rangaistuslaitoksessa elinkautista wankeutta kärsiwä kuuluisa pahantekijä Matti Haapaoja wiime lokak.

Lisätiedot

Waasan lehti N:o 69, 28.8.1889, s2

Waasan lehti N:o 69, 28.8.1889, s2 1 Waasan lehti N:o 69, 28.8.1889, s2 Amerikasta takaisin. Tähän saakka on alinomaa kuultu kuinka Suomesta, etenkin Pohjanmaalta, suurissa joukoin on matkustettu Amerikan luultuun kultalaan. Mutta nyt näyttää

Lisätiedot

Yleisöltä. Siirtolaisuudesta vielä sananen. Päivälehti. N:o 159 21.6.1899

Yleisöltä. Siirtolaisuudesta vielä sananen. Päivälehti. N:o 159 21.6.1899 1 Päivälehti. N:o 159 21.6.1899 Yleisöltä. Siirtolaisuudesta vielä sananen. Lyhykäisen ehdotukseni johdosta, että olisi Suomen sivistyneen kansan velvollisuus seuran tai muun toimen kautta järjestää maasta

Lisätiedot

Eija Turunen RÖTÖSUUTISIA SADAN VUODEN TAKAA

Eija Turunen RÖTÖSUUTISIA SADAN VUODEN TAKAA Eija Turunen RÖTÖSUUTISIA SADAN VUODEN TAKAA Raahen Sanomat 4.3.1905 Wiinan wika. Wiime keskiwiikko-iltana, eräs Pattijoen mies, joka wast ikään oli saapunut Oulun läänin wankilasta suorittamasta entisiä

Lisätiedot

Elämän hawainnoita II: Waimoni; Puutteen by Pietari Päivärinta

Elämän hawainnoita II: Waimoni; Puutteen by Pietari Päivärinta Elämän hawainnoita II: Waimoni; Puutteen by Pietari Päivärinta 1 Elämän hawainnoita II: Waimoni; Puutteen by Pietari Päivärinta The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita II: Waimoni; Puutteen Matti,

Lisätiedot

Queenslandko suomalaiseksi siirtomaaksi?

Queenslandko suomalaiseksi siirtomaaksi? 1 Tampereen Uutiset N:o 110 10.6.1899 Queenslandko suomalaiseksi siirtomaaksi? Kaiku lehdestä on hra John Antell Oulusta kuuluttanut kehotuksen meikäläisille muuttamaan Austraaliaan Queensland nimiseen

Lisätiedot

Suomalaiset ulkomailla

Suomalaiset ulkomailla 1 N:ro 2, 8.1.1902, s3 Suomalaiset ulkomailla Amerikassa kuolleita. Viktor Niemi, synt. Isojoella, kuoli Covingtonissa, Mich. marrask. 22 p. 45 wuoden wanhana. Samuel Oskar Thompson, synt. Jalasjärwellä,

Lisätiedot

Kaiku N:o 116 12.10.1898. Surkeaa roolia. näyttelee Helsingissä Työmies -lehden toimittaja,

Kaiku N:o 116 12.10.1898. Surkeaa roolia. näyttelee Helsingissä Työmies -lehden toimittaja, 1 Kaiku N:o 116 12.10.1898 Surkeaa roolia näyttelee Helsingissä Työmies -lehden toimittaja, hra Matti Kurikka, sekä hänen henkiheimolaisensa. Nyt kun koko maan menestys on kysymyksessä sekä koko kansan

Lisätiedot

Helsingin Sanomat N:o 11 13.10.1904

Helsingin Sanomat N:o 11 13.10.1904 1 N:o 11 13.10.1904 Rakkaudenlait Malkosaarella. Matti Kurikan perustamassa ihanneyhteiskunnassa, Sointulassa, Malkosaarella on kerrottu miesten ja naisten välisissä suhteissakin oltavan vapaalla kannalla.

Lisätiedot

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896.

NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen. teni. O. Ä.»uk a. Hinta 5 penni». Suomen lapsille kirjoitti ia painatti. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896. NuKoilewa lapsi. Dieni Rlltri sen teni. Suomen lapsille kirjoitti ia painatti O. Ä.»uk a. Turun Kirjapainon Osakeyhtiö, 1896. Hinta 5 penni». kauniin järwen rannalla oli pieni mökki, jonka pihalle oli

Lisätiedot

Elämän hawainnoita I: Uudistalo; by Pietari Päivärinta

Elämän hawainnoita I: Uudistalo; by Pietari Päivärinta Elämän hawainnoita I: Uudistalo; by Pietari Päivärinta 1 Elämän hawainnoita I: Uudistalo; by Pietari Päivärinta The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita I: Uudistalo; Halla=aamuna; Mökin Maiju;

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

kenties sijoittaa joillekin, kansakoulun edessä olewan puistikon luona nykyisen maantien warrella sijaitsewille, kolmiomaisille ton= teille.

kenties sijoittaa joillekin, kansakoulun edessä olewan puistikon luona nykyisen maantien warrella sijaitsewille, kolmiomaisille ton= teille. 11 kenties sijoittaa joillekin, kansakoulun edessä olewan puistikon luona nykyisen maantien warrella sijaitsewille, kolmiomaisille ton= teille. Yhdistysten huoneistoiksi sopisi= wat rauhallisen asemansa

Lisätiedot

Foban Ludwig Runeberg.

Foban Ludwig Runeberg. Foban Ludwig Runeberg. ' Penni Kirjasto Suomen laufnlle. Länsisuomalaisten toimittama. Kipiiiästil tuli l»t!y», V. Johan Ludwig Runeberg. Helsingissä Suomal. Kiijal, Seuran kiriapoinossa, 188"!, P. 3H.

Lisätiedot

Kaivosonnettomuus Utahissa. 90 suomalaista saanut surmansa. Päivälehti N:o 117 A 20.5.1900. (Kirje päivälehdelle.) Brooklyn, New. York. Toukok. 7 p.

Kaivosonnettomuus Utahissa. 90 suomalaista saanut surmansa. Päivälehti N:o 117 A 20.5.1900. (Kirje päivälehdelle.) Brooklyn, New. York. Toukok. 7 p. 1 Päivälehti N:o 117 A 20.5.1900 Kaivosonnettomuus Utahissa 90 suomalaista saanut surmansa. (Kirje päivälehdelle.) Brooklyn, New. York. Toukok. 7 p. Ei koskaan ennen ole ole Ameriikan suomalaisia kohdannut

Lisätiedot

The Bravo of Venice 1. The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita VII: Rauta=mies;

The Bravo of Venice 1. The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita VII: Rauta=mies; The Bravo of Venice 1 A free download from http://manybooks.net The Bravo of Venice The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita VII: Rauta=mies; Hairahdus; Pentti ja Inka, by Pietari Päivärinta This

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Olet Itse Oman Elämäsi Sankari- Uskalla Olla, ArwokasIhminen. IhmisMielen Ihmeellisyyksiä Jostain Kuntoutumisen Ytimen Ulottuwuuksista

Olet Itse Oman Elämäsi Sankari- Uskalla Olla, ArwokasIhminen. IhmisMielen Ihmeellisyyksiä Jostain Kuntoutumisen Ytimen Ulottuwuuksista Olet Itse Oman Elämäsi Sankari- Uskalla Olla, ArwokasIhminen IhmisMielen Ihmeellisyyksiä Jostain Kuntoutumisen Ytimen Ulottuwuuksista Joskus Olen HenkilöKohtaisesti Hieman Undrar På Om Seuraawaa Suomeksi

Lisätiedot

Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen

Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen 1 Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen The Project Gutenberg EBook of Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen, by Pietari Hannikainen

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Jywäskylän kaupungin. Poliisisäännöt. Jywäskylässä, JywäskyIän kirjapainossa, 188 7.

Jywäskylän kaupungin. Poliisisäännöt. Jywäskylässä, JywäskyIän kirjapainossa, 188 7. Jywäskylän kaupungin Poliisisäännöt. Jywäskylässä, JywäskyIän kirjapainossa, 188 7. Poliisilaitoksen tarkotus. Poliisilaitoksen tarkoitus on ylläpitää yleistä järjes= tystä ja turwallisuutta kaupungissa

Lisätiedot

Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen

Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen The Project Gutenberg EBook of Jutelmia läheltä ja kaukaa II: Salojärwen kukkanen, by Pietari Hannikainen This ebook is for the use of anyone anywhere

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa?

-miksi lause 'ensimmäisenä aloittaneet tienaavat kaiken rahan' ei pidä paikkaansa? Mitä on MLM! Monitasomarkkinoinnin perusasioita: -Historia -Mistä raha tulee? -mitä on 'vivuttaminen'? -miksi siitä puhutaan?(6 kk esimerkki) -organisaatimalli *binäärinen organisaatiomalli *ylivuoto -palkkiojärjestelmä

Lisätiedot

Elämän hawainnoita IV: Kontti=Anna; Ruoti=ukko

Elämän hawainnoita IV: Kontti=Anna; Ruoti=ukko Elämän hawainnoita IV: Kontti=Anna; Ruoti=ukko 1 A free download from http://manybooks.net Elämän hawainnoita IV: Kontti=Anna; Ruoti=ukko The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita IV: Kontti=Anna;

Lisätiedot

Päivälehti KAIKU. Espanjassa haudattu suomalainen. Päivälehti Kuollut merimies. Päivälehti Suomalaisia hukkunut kaivosonnettomuu- dessa Amerikassa.

Päivälehti KAIKU. Espanjassa haudattu suomalainen. Päivälehti Kuollut merimies. Päivälehti Suomalaisia hukkunut kaivosonnettomuu- dessa Amerikassa. 1 N:o 190 18.8.1896 Kansalaisemme Tuomas Määttä kuoli Astoriassa lyhyen taudin sairastettuansa. Wainaja oli siiwo ja kunnon mies. Häneltä jäi farmi, ja ollen naimatoin mies, jääpi perintö äidillensä Kuhmoniemen

Lisätiedot

khengelliseltä alalta. Kuopiossa, Kuopion uudessa kirjapainossa, 1882.

khengelliseltä alalta. Kuopiossa, Kuopion uudessa kirjapainossa, 1882. khengelliseltä alalta. Kuopiossa, Kuopion uudessa kirjapainossa, 1882. IV. Kunnuntailioulun lopulla. Opettaminen sunnuntaikoulussa oli loppunut rukouksella, oppilaat nousiwat kaikki istuimiltansa sanomaan

Lisätiedot

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS

SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS sisäkumeja engl. naisten kilpa-ajokärryihin SUOMEN POLKUPYÖRÄ- JA KONETEHDAS PUHELIN: 11 60 TURKU Sähköos.: MERILÄ, TURKU Tavaraos.: TURKU ITÄINEN TEHDAS ja TUKKULIIKE: KAARINA MYYMÄLÖITÄ: TURKU.. Puhelin

Lisätiedot

Elämän hawainnoita III: Suku=ylpeys; Tahdon woima

Elämän hawainnoita III: Suku=ylpeys; Tahdon woima Elämän hawainnoita III: Suku=ylpeys; Tahdon woima 1 A free download from http://manybooks.net Elämän hawainnoita III: Suku=ylpeys; Tahdon woima The Project Gutenberg EBook of Elämän hawainnoita III: Suku=ylpeys;

Lisätiedot

Jutelmia läheltä ja kaukaa I: Etelän ja by Pietari Hannikainen

Jutelmia läheltä ja kaukaa I: Etelän ja by Pietari Hannikainen Jutelmia läheltä ja kaukaa I: Etelän ja by Pietari Hannikainen 1 Jutelmia läheltä ja kaukaa I: Etelän ja by Pietari Hannikainen The Project Gutenberg EBook of Jutelmia läheltä ja kaukaa I: Etelän ja Pohjoisen

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous No 3. 1889. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus

Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokous No 3. 1889. Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus Tätä Suomen Suuriruhtinanmaan Asetus-Kokousta saadaan tilata Sanomalehti-ekspeditöörin luona sekä kaikissa maan postitoimistoissa 3 markalla 40 pennillä. Helsingissä, Keisarillisen Senaatin kirjapainossa,

Lisätiedot

Pillu Mari ja. Onneton Eetu. Toimitti ja kustansi P. K. Hinta 5 penniä. Tampereella, G, E, Illusion H KumpP, kiijllpllinoslll 18L4,

Pillu Mari ja. Onneton Eetu. Toimitti ja kustansi P. K. Hinta 5 penniä. Tampereella, G, E, Illusion H KumpP, kiijllpllinoslll 18L4, Pillu Mari ja Onneton Eetu. Toimitti ja kustansi P. K. Hinta 5 penniä. Tampereella, G, E, Illusion H KumpP, kiijllpllinoslll 18L4, Pikku Mari ja onneton Eetu. Pienessä, puhtaassa tumassansa istui matami

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

Seka- Sanomia, Joita on kokoillut. Jak. Juteini. Cederwalterin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna 1844. Wiipurissa.

Seka- Sanomia, Joita on kokoillut. Jak. Juteini. Cederwalterin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna 1844. Wiipurissa. 18. N:o Seka- Sanomia, Joita on kokoillut Jak. Juteini. Wiipurissa. Cederwalterin Lesken ja Pojan Kirja-painosta, wuonna 1844. lmprjmatur: 6. Ä/lies sanoi toiselle, joka suuresti kehui oppiansa: jos minä

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO 23.8.2015 JES. 36:4-7 "Ilmoittakaa Hiskialle, että suurkuningas, Assyrian kuningas, sanoo näin: Mihin oikein luotat, kun luulet yhä olevasi

Lisätiedot

Suomen kieli Amerikassa (1929)

Suomen kieli Amerikassa (1929) K.A. Suvanto Suomen kieli Amerikassa (1929) Johdantoluku kirjasta: K.A. Suvanto, Hauska kirja. Julkaissut Amerikan Suomalaisten Sosialististen Kustannusliikkeiden Liitto. Työmies Print, Superior, Wisconsin

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

KerKukßet, V «ltelm a. Nlla^tätiltä. Viipurissa, IRB. 2 Jakoa. I. Cedeiwaller pllilineen. A. F. Lederwällenn kustamukstlla.

KerKukßet, V «ltelm a. Nlla^tätiltä. Viipurissa, IRB. 2 Jakoa. I. Cedeiwaller pllilineen. A. F. Lederwällenn kustamukstlla. KerKukßet, alkuperäinen V «ltelm a. Nlla^tätiltä. 2 Jakoa. Viipurissa, IRB. I. Cedeiwaller pllilineen. A. F. Lederwällenn kustamukstlla. Impiimllur: t?. Emimmäinen Jako. Molnn lapset. Helmikuun iltana

Lisätiedot

Perheen perusteet 1. osa

Perheen perusteet 1. osa Perheen perusteet 1. osa 1 opettaja rabbi J. Melamed 2013 talvi Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, Bereshit, Jumala puhuu omassa sanassaan, että ihmisen ei ole hyvä olla yksin. Vaikea sanoa, mitä suomenkielinen

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F

Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F Tartu Raamattuun anna Raamatun tarttua! Kyösti F KUINKA RAAMATTU VOISI: 1. Tarttua meihin 2. Pysyä meissä 3. Tuottaa siunausta elämässämme Elämmekö sanasta? Elämän koulu Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,

Lisätiedot

Tampereen. Eläinsuojelus-yhdistyksen. Säännöt. Hämeen lääni» kmvernöönn wälmstaumt helnnkmln 7 pänviinä!89>. 5 Hi <«l <«t?

Tampereen. Eläinsuojelus-yhdistyksen. Säännöt. Hämeen lääni» kmvernöönn wälmstaumt helnnkmln 7 pänviinä!89>. 5 Hi <«l <«t? Tampereen Eläinsuojelus-yhdistyksen Säännöt. Hämeen lääni» kmvernöönn wälmstaumt helnnkmln 7 pänviinä!89>. 5 Hi v> v> l ~ Tampereen Cläillsuolellls-yhdistylsen Saannot 1 Mdistykscn tarkoitus

Lisätiedot

Heittäkää kaikki murheenne

Heittäkää kaikki murheenne 1 Heittäkää kaikki murheenne Otan lähtökohdaksi Pietarin 1 kirjeen 5-luvun 7 jakeen, jossa apostoli rohkaisee: "heittäkää kaikki murheenne hänen päällensä, sillä hän pitää teistä huolen." Eikö olekin inhimillisä,

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA

SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(8) SYNTIINLANKEEMUS JA LUPAUS VAPAHTAJASTA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Eedenin paratiisissa

Lisätiedot

MEHILÄINEN. Uusia Wirsiä, Kirkossa ja kotonaweisattawia. IJoita. sanaa, ja yhteistä henqcllistä parasta rakastawaisten

MEHILÄINEN. Uusia Wirsiä, Kirkossa ja kotonaweisattawia. IJoita. sanaa, ja yhteistä henqcllistä parasta rakastawaisten MEHILÄINEN. W. 1840. Tammikuulta. Muualta lähetetty. Uusia Wirsiä, Kirkossa ja kotonaweisattawia. IJoita ensin Suomen Papit, Ignatius, Froöterus, Helenius, Pesonius, Achrenius, jamuut owat kirjoittaneet;

Lisätiedot

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013

Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä. Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Kokemuksia keksimisestä, yrittäjyydestä ja verkostoitumisen tärkeydestä Aulis Kärkkäinen Technopolis Business Breakfast 22.8.2013 Vastantekoa sarjatuotantona pakollinen työharjoittelujakso kesällä 1962

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu

Bahá u lláh, Ridván muistio. www.bahai.fi/lamppu Jumalallinen kevätaika on koittanut... Kiiruhda kaiken luomakunnan edessä ylistämään Jumalasi nimeä ja kaiuttamaan hänen kiitostansa, niin että kaikki luodut virvoittuisivat ja uudeksi muuttuisivat. Bahá

Lisätiedot

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008

Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 Oulun Numismaattinen Kerho r.y. Suomen markka-ajan kolikoiden pikahinnasto 2008 A Kiinnostava aina kaikissa kuntoluokissa. Tarjoa! B Kiinnostava hyväkuntoisena. Tuo näytille. C Kiinnostava vain lyöntikiiltoisena

Lisätiedot

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia.

Häjyjen pj:n kommentti Simo Nikulan Ilkassa 25.7.2014 olleeseen kirjoitukseen, jossa hän käsitteli E-P:n liikuntatapahtumia. Sippolan Eero hei! Olen Hölkkä- ja kuntoliikuntaseura Häjyt ry:n puheenjohtaja. Toivon, että julkaisette ao. tekstini Ilkassa ja mahd. muissakin Ilkka-konsernin julkaisuissa. Asia koskee mm. Nikun kommenttia

Lisätiedot