1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö. Ei kuntakohtaista osuutta.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen. 1.2. Opetussuunnitelman sisältö. Ei kuntakohtaista osuutta."

Transkriptio

1 1 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 sisältää valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet edelliseen perustuvan kuntakohtaisen opetussuunnitelman edellisiin perustuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman Edellä mainittuihin opetussuunnitelmiin perustuva vuosittainen suunnitelma vahvistetaan lukuvuosittain. Koulutuslautakunta hyväksyy opetussuunnitelman ja vuosittaisen suunnitelman. Rehtori vastaa koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadintaan (arvopohja, kasvatustavoitteet, oppimisympäristö, toimintakulttuuri, kodin ja koulun yhteistyö). Myös oppilaita otetaan mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Huoltajien ja oppilaiden osallistuminen opetussuunnitelmaprosessiin kuvataan tarkemmin koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Jokainen koulu suorittaa itsearviointia opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman opetus- ja kasvatustavoitteiden toteutumisesta. Koulun arviointimalli on sen oman kehitystyön tulos, eikä tämän tason itsearviointia ohjeisteta kunnan opetussuunnitelmassa. Kukin koulu osallistuu kuitenkin koulutuslautakunnan edellyttämään yhteiseen arviointiin sekä otannan perusteella opetushallituksen suorittamaan ulkoiseen arviointiin. Eri arviointimuodoilla saatuja tuloksia tulee hyödyntää opetussuunnitelman ja vuotuisen suunnitelman kehitystyössä. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman muutostarpeet arvioidaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman yhteydessä, jolloin se toimii joustavasti koulun ja opetussuunnitelman kehittämisen välineenä sekä toteuttaa ajatuksen jatkuvasta kehittämisprosessista Opetussuunnitelman sisältö Ei kuntakohtaista osuutta.

2 2 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen arvoperustana on Itsensä ja toisen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä itsetuntona, toisten huomioonottamisena, hyvinä käytöstapoina ja sosiaalisuutena. Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen. Oman kulttuurin ja muiden kulttuurien tunteminen ja arvostaminen ja myönteinen asenne kansainväliseen yhteistyöhön. Työnteon taito ja sopeutumiskyky, joihin liittyvät vastuullisuus, rehellisyys, itsenäisyys ja omaaloitteellisuus. Hyvä fyysinen kunto ja terveelliset elämäntavat, jotka mahdollistavat osaltaan arvojen toteutumisen Valtakunnallisen arvopohjan ja sitä tarkentavan kuntakohtaisen arvoperustan tulee näkyä koulujen arkipäivässä, opetuksen tavoitteissa, oppiaineiden sisällöissä ja kasvatuksessa kauttaaltaan. Perusopetuksen toiminta-ajatus Hämeenkyrön perusopetuksessa kasvatetaan turvallisessa ja modernissa oppimisympäristössä tämän opetussuunnitelman arvot, tavoitteet ja sisällöt omaksuvia lapsia ja nuoria, joilla on aikanaan aito halu jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaaliset valmiudet selvitä muuttuvassa ja kansainvälistyvässä ympäristössä. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Alkuopetuksen opetuksellinen tehtävä on tuottaa oppilaalle uutta tietoa ja oppimisen iloa. Tärkeätä on oppimaan opettaminen. Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tuetaan ja kannustetaan häntä omatoimisuuteen, tiedon hankkimiseen, kriittisyyteen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Koko perusopetuksen kasvatuksellisena tehtävänä on tuottaa terveen itsetunnon omaavia, suvaitsevaisia nuoria, jotka sisäistävät perusopetuksen arvopohjan ja ovat aikanaan kypsiä arvojen siirtämiseen tuleville sukupolville joko sellaisenaan tai muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin soveltuvina. Koko perusopetuksen opetuksellisena tehtävänä on taata oppilaille kaikissa oppiaineissa ja erityisesti äidinkielessä ja matematiikassa sellainen oppimisen taso, joka antaa päättövaiheessa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. 2.3 Perusopetuksen rakenne Hämeenkyrössä kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän pohjalta. Mikäli vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää käytetään oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti, koulun on omassa opetussuunnitelmassaan määriteltävä opiskelujaksojen tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytäntö. Vuosiluokkiin sitomattomassa järjestelmässä oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Koulun ja esiopetuksen välinen yhteistyö on välttämätöntä oppimisen jatkuvuuden takaamiseksi sekä esi- ja alkuopetuksen niveltämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa,

3 3 erillisissä esiopetusryhmissä ja alkuopetuksen yhteydessä. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Koska esiopetusta järjestetään hyvin erilaisissa puitteissa, on mahdotonta laatia yhtenäistä suunnitelmaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle. Jokaisen koulun tulee omaan opetussuunnitelmaansa kirjata soveltuvat ja tarpeelliseksi katsomansa yhteistyömuodot.

4 4 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Tavoitteena on tukea oppilasta oppimaan. Tässä tulee ottaa huomioon yksilöllisyys ja kehitysnopeus. Kasvattajan tehtävänä on kehitysmahdollisuuksien turvaaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Oppiminen tulee suunnitella siten, että siinä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. Turvallinen oppimis- ja elinympäristö ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen oppimisen perustekijöitä. 3.2 Oppimisympäristö Koulun fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö on kaikille koulussa työskenteleville turvallinen, kiireetön, oppimisen mahdollistava ja motivoiva kokonaisuus, jota kehitetään jatkuvasti. Oppilaat ja henkilöstö viihtyvät koulussa ja huoltajat arvostavat ja tukevat koulun toimintaa. Koulu hoitaa suhteensa ulkopuoliseen lähiympäristöön ja päättäjiin oppimisympäristöä rikastuttavalla tavalla. Kaikilla kouluilla on turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan liitetty koulukiusaamisen ehkäisemiseen tarkoitettu toimintamalli. Kaikinpuolisesta turvallisuudesta huolehditaan koulutuksella, tarkastuksilla, ohjeilla ja harjoituksilla. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurista keskustellaan vanhempainilloissa ja koko henkilöstön työpaikkakokouksissa. Myös oppilaita kuullaan asiassa. Kuvaus koulun toimintakulttuurista liitetään koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. 3.4 Työtavat Kouluja ja opettajia rohkaistaan käyttämään ja kokeilemaan monipuolisia työtapoja ja vaihtelevia oppimisympäristöjä. Kasvatuksen ja oppimisen kannalta oikean työtavan ja oppimisympäristön valinta lisäävät osaltaan oppitunnin mielekkyyttä ja yleistä kouluviihtyvyyttä. Työtapojen ja tehtävien valinnassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon paikallisuus ja sitä kautta lisätä oppilaiden tietoa lähiympäristöstä ja kotikunnasta.

5 5 3.5 Tuntijako Oppiaine 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Yht. Min. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Yhteensä Valtakunnallinen minimi Koulukohtaisesti sijoitettavia (mikäli lautakunnan vahvistama tuntikehys mahdollistaa käytön) Yhteensä Vapaaehtoinen A-kieli (valinnaisena aineena vuosiluokilla 7-9 yht. 6 vh) (12) 3.6 Kieliohjelma Kaikille yhteinen 3. vuosiluokalta alkava vieras kieli (A 1 kieli) on englanti Vapaaehtoinen 4. vuosiluokalta alkava vieras kieli (A 2 -kieli) on saksa tai ranska - Opetus järjestetään 4. vuosiluokalla, mikäli kielen valitsee vähintään 20 oppilasta ja vapaaehtoisen kielen opetusta jatketaan 5. ja 6. vuosiluokilla, mikäli opiskelua jatkaa edellisen lukuvuoden lopun tilanteen mukaan vähintään 16 oppilasta - Opetusta jatketaan valinnaisena aineena 7-9 vuosiluokilla, mikäli vähintään 10 oppilasta valitsee 7. vuosiluokalla A 2 -kielen Kaikille yhteinen 7. vuosiluokalta alkava vieras kieli (B 1 -kieli) on ruotsi Valinnaiset 8. vuosiluokalta alkavat vieraat kielet (B 2 kielet) ovat ranska, saksa ja venäjä F.E. Sillanpään lukiossa opetetaan - A 1 -kielenä englantia - A 2 -kielenä saksaa ja ranskaa - B 1 -kielenä ruotsia - B 2 -kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää - B 3 -kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää A 2 -kielen, B 2 -kielten ja B 3 -kielten opetuksen järjestäminen lukiossa edellyttää pääsääntöisesti, että opetusryhmässä on vähintään 10 oppilasta

6 6 Tämä 4. luku on muuttunut alkaen. Katso seuraava tiedosto. 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu tiedottaa oppilaiden huoltajille kuukauden kuluessa lukuvuoden koulutyön alkamisesta muun tiedottamisen tärkeänä osana koulun toimesta järjestettävästä kodin ja koulun yhteistyöstä. Tiedossa olevista vanhempainyhdistysten, luokkatoimikuntien ja vastaavien järjestämästä toiminnasta ilmoitetaan samassa yhteydessä. Kesken lukuvuoden virinneestä toiminnasta ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen. Koulu järjestää 1-2 vuosiluokkien vanhemmille ainakin kaksi (2) vanhempaintilaisuutta oppilasmääristä riippuen joko luokka- tai koulukohtaisena. Toinen näistä voidaan korvata opettajan ja huoltajan välisellä keskustelulla, jota tarjotaan kaikille huoltajille ja jonka pitäminen kirjataan luotettavalla tavalla. Koulu järjestää 3-9 vuosiluokkien oppilaiden vanhemmille vähintään yhden (1) vanhempain-tilaisuuden oppilasmääristä riippuen joko luokka- ja koulukohtaisena. Vanhempaintilaisuuksien toteuttamisessa tulee pyrkiä siihen, että huoltajat saavat koulun toiminnasta monipuolisen kuvan, vaikutus- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä suunnittelu-, arviointi- ja kasvatustietoa Yhteistyöhön ja tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota muutos- ja nivelkohdissa (koulunkäynnin aloittaminen, siirtyminen Yhteiskouluun, valinnat ja jatko-opiskelu). Kodin ja koulun yhteistyö kuvataan tarkemmin koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, jonka koulu laatii yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kunta- ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan pohjautuva kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma liitetään lautakunnalle lukuvuoden alussa toimitettavaan vuosisuunnitelmaan. 4.2 Oppimissuunnitelma Katso opetussuunnitelman kohdan 2.3 kuntakohtaisen osion määräykset. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma opettajan harkinnan mukaan, mikäli koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa niin määrätään. Oppimissuunnitelman mallilomake on seuraavalla sivulla.

7 7 HÄMEENKYRÖN KUNTA koulu OPPIMISSUUNNITELMA oppilaan nimi

8 8 Suunnitelman laadintapäivä: Tiedonsiirtolupa: Suunnitelman laadintaan osallistuivat: Oppilas: Huoltaja: Opettaja: Muut henkilöt: Oppimissuunnitelmassa huomioitavat asiat: - oppilaan kasvu, kehitys, vahvuudet, heikkoudet ja kehittämistarpeet - oppimiselle asetetut tavoitteet - mahdolliset kasvua ja oppimista tukevat aiemmat ja tulevat tukitoimet ( esimerkiksi aiempi tukiopetus, tuleva pienryhmäopetus jne.) Oppimissuunnitelma on laadittu seuraaviin oppiaineisiin / kehitysalueisiin:

9 9 Oppiaine / kehitysalue: Oppilaan lähtötaso ( heikkoudet, vahvuudet...jne ko oppiaineessa): Oppilaan kehitykselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet: Mahdolliset oppimista ja kasvua tukevat tukitoimet: Muuta huomioitavaa: Seuranta: Tarkistuspäivämäärä: Kokoonkutsuja:

10 Ohjauksen järjestäminen Alemmilla vuosiluokilla ohjaustoiminnan pääpaino on oppimisvalmiuksien ja työskentelytaitojen luomisessa sekä kasvatuksellisessa ohjauksessa. Ylemmillä vuosiluokilla opetuksellisen ohjauksen ja oppilaan jatko-opiskelun turvaamiseen ja aktivoitumiseen keskittyvän ohjauksen osuus kasvaa. Kukin koulu määrittelee omista ja lähiympäristönsä lähtökohdista koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan ohjaustoiminnan periaatteet, työnjaon sekä yhteistyötahot ja -muodot. 4.4 Tukiopetus Oppilas tulisi saada itse havaitsemaan tukiopetuksen tarve ja sitä kautta paremmin sitoutumaan työskentelyyn. Tukiopetuksen tehokas ja taloudellinen järjestäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, tiedon kulkua ja saumatonta yhteistyötä. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. 4.5 Oppilashuolto Koulun oppilashuollon tavoitteet - edistää oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä - ennaltaehkäistä ongelmia - suunnitella ja osaltaan toimeenpanna oppimiseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, tunne-elämään, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisumalleja - edistää välittämisen ja vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä - pyrkiä osaltaan varmistamaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus - tehdä yhteistyötä oppilaskunnan, tukioppilaiden ja paikallisten yhteistyö- ja tukiverkkojen kanssa - toteuttaa kaikkia asettamiaan tavoitteita ja toteuttamiaan toimenpiteitä hyvässä yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa Koulussa tehtävästä oppilashuoltotyöstä vastaa rehtori apunaan koulun oppilashuoltotyöryhmä ja oppilashuoltopalveluja tuottavat muut viranomaiset sekä yhteistyötahot Oppilashuoltoryhmät Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat ainakin rehtori tai hänen määräämänsä opettaja, erityisopettaja (t), terveydenhoitaja, oppilaanohjauksen lehtori(t) sekä käsiteltävän asian mukaan oppilasta opettava opettaja/luokanopettaja/luokanvalvoja ja mahdollisuuksien mukaan psykologi, kuraattori, koululääkäri ja sosiaalipalvelujen edustaja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu rehtorin kutsusta koulupäivinä vähintään kerran kuukaudessa (Yhteiskoulu, Kyröskosken koulu, Kirkonkylän koulu). Kyläkoulujen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Oppilashuoltoryhmän käsittelyyn tulevat asiat opettajan, huoltajan tai oppilashuoltoryhmän jäsenen aloitteesta. Ryhmä pyrkii kehittämään toimintatapoja oppilaiden erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi kohdassa esitettyjen tavoitteiden suuntaisesti. Oppilaalle suunnatut varsinaiset tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan aina yhteistyössä oppilaan huoltajan ja Yhteiskoulun osalta myös oppilaan kanssa.

11 Psykologipalvelut Psykologit osallistuvat alansa asiantuntijoina psykososiaalisen oppilashuollon tavoitteiden toteuttamiseen. Heidän työnsä painottuu koulunkäyntivaikeuksien ennalta ehkäisemiseen ja niihin varhaiseen puuttumiseen sekä oppilaan sosiaalisen ja psyykkisen kasvun ja toimintakyvyn edistämiseen. He testaavat oppilaita ja antavat lausuntoja koulunkäyntiin liittyvien korjaavien tukitoimien toteuttamista varten. Yhteistyötä koulujen oppilashuoltoryhmien ja erityistä tukevia tarvitsevien oppilaiden opettajien ja erityisopettajien pyritään tekemään mahdollisuuksien rajoissa Koulunkäyntiavustajatoiminta Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisensa edellyttämät koulunkäyntiavustajapalvelut. Työn tarkoituksena on tukea eri ikäisten ja kulttuuritaustaltaan sekä ominaisuuksiltaan erilaisten oppilaiden toimintakykyä ja oppimista erilaisissa toimintaympäristöissä. Tärkeää on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Koulunkäyntiavustajapalveluita kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan oppilaan omaan kouluun tai asuinalueen kouluun. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai riittävää, oppilaalle osoitetaan sellainen koulu, jossa riittävä tuki voidaan järjestää. Rehtori tekee suunnitelman koulunsa avustajatarpeesta käyttäen tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja. Tämän suunnitelman mukaisesti rehtori kohdentaa koulun käytettävissä olevan koulunkäyntiavustajaresurssin tarkoituksenmukaisesti oppilaitten ja opetusryhmien tarpeeseen. Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä yhden oppilaan, koko luokan oppilaiden tai eri luokilla olevien avustettavien lasten kanssa Puheterapia Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävät ostopalveluna vaikeasti puhe- ja kielihäiriöisille oppilaille puheterapiaa. Puheterapian tavoitteet liittyvät oppilaiden henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien tavoitteisiin. Puheterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa sekä hoitaa yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tutkimus- ja kuntoutusyksikköihin Kouluruokailu Kouluruokailu järjestetään yleisten ravitsemus- ja terveydellisyysnäkökulmien mukaisesti. Oppilaalle tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Oppilaille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on selvä lääketieteellinen tai hyväksytty muu syy. Kasvisruokavalioista suositellaan vain lakto-ovovegetaarista ruokavaliota, jossa käytetään kasvikunnan ja maitotaloustuotteiden lisäksi kananmunaa. Koko koulun henkilökunta valvoo myös tapakasvatuksen tavoitteiden toteutumista kouluruokailussa. Koulu voi koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa todeta järjestävänsä luomuruokailun. Erillistä lisämäärärahaa ei kunta kuitenkaan luomuruokailuun osoita Koulukuljetukset Peruskoulun oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

12 12 Kunnanvaltuusto on päättänyt koulukuljetuksen perusteista siltä osin kuin ne poikkeavat lainsäädännöstä. Oppilaita kuljettavilta autoilijoilta edellytetään ammattitaitoisuutta, luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulun vastuu oppilaiden turvallisuudesta alkaa, kun oppilas jätetään koulukyydistä aamulla koulun alueelle. Koulupäivän päättyessä koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta koulukuljetuksen odotusaikana Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilökunnan kanssa. Terveydenhoitajat ja koululääkäreiden tehtäviä hoitavat Hämeenkyrön terveyskeskuslääkärit tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkastukset. Terveydenhoitajan tarkastuksia on vuosiluokkien 1-6 aikana vähintään kolme ja lääkärintarkastuksia 1-2. Ensimmäisen luokan tarkastuksiin pyydetään oppilaiden huoltajat mukaan. Vuosiluokilla terveydenhoitaja tarkastaa oppilaat ainakin kerran. Lääkärintarkastus tehdään 7-9 vuosiluokilla ainakin kerran. Erityistä terveydenhoidollista tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditan yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Siinä huomioidaan oppilaan tarvitsema tuki ja seuranta ja oppilaan terveydentilansa takia tarvitsemat tutkimukset ja hoito. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin ja suunnittelevat yhteistyössä vanhempien ja opetushenkilöstön kanssa oppilaan koulussa tarvitsemia tukitoimia ja opetusjärjestelyjä. Kouluterveydenhuolto osallistuu oppilaiden oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa Muut oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat, toimintaperiaatteet ja vastuut Vakuutukset Kunta on vakuuttanut kaikki oppilaat koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä toiminnoissa (vuosisuunnitelma) sattuvien tapaturmien varalta. Oppimissuunnitelmat ja henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS) Yhteistyö eri toimijoiden kesken kuvataan kohdissa 4.2 ja 5.4. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kunnassa on seuraava lautakunnan hyväksymä toimintamalli: Koulukiusaamisen ehkäiseminen Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen: - Ilmapiirin luominen kiusaamisen vastaiseksi; asiasta kertominen ei ole kantelua, vaan vastuuta toisesta ihmisestä. - Jokainen tapaus otetaan vakavasti. - Jokainen aikuinen puuttuu kiusaamiseen. - Vanhempaintoimikunnan informointi ja aktivointi, mukaan otto. - Kummioppilaiden käyttö vastaisuudessakin.

13 13 - Luotto-oppilaiden käyttö. - Jatkuva havainnointi, kiusaamiskysely järjestetään säännöllisesti, vanhempien rohkaiseminen puuttumaan kiusaamiseen tapauksen nähdessään. - Erilaisissa ryhmissä toimiminen. - Oikeus rajojen tuomaan turvallisuuteen. - Oppilashuoltotyöryhmän hyväksi käyttö. - Toimintamallin antaminen ongelmatilanteisiin. - Oppilas luottaa, että kiusaaminen ja kiusattuna oleminen johtaa aina johonkin oikeudenmukaiseen toimenpiteeseen. Koulukiusaamistilanteessa toimiminen: - Opettaja keskustelee kiusaajan ja kiusatun kanssa joko kahden kesken tai molempien kanssa yhtä aikaa. - Omista tunteista kertominen. - Kiusaamistilanteen taustan selvittely. - Sopimus kiusaajan ja kiusatun välille, sitoutuminen sopimukseen (lomake). - Yhteydenotto koteihin. - Kollegiaalinen toimiminen rakentavasti. - Keskustelu luotto-oppilaan ja kiusatun/kiusaajan välillä. - Oppilashuoltotyöryhmän käyttäminen, ryhmä yritetään saada nopeasti koolle vaikka pienemmälläkin kokoonpanolla. - Muiden mahdollisten asiantuntijoiden käyttäminen vaikeissa tilanteissa. Jälkihoito: - Sopimuksessa pysymisen seuraaminen. - Jatkuva seuranta, keskustelut oppilaiden kanssa. - Yhteydenpito koteihin. - Oppilashuoltotyöryhmän asiantuntemuksen käyttäminen. - Sosiaaliviranomaisiin ym. asiantuntijoihin yhteydenpito vaikeissa tilanteissa. - Lapselle turvallisen verkoston luominen ja sen ylläpitäminen. Koulut voivat halutessaan laatia omat toimintamallinsa koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Koulukohtaiset suunnitelmat ja toimintamallit Moniammatillisessa oppilashuollon yhteistyössä ja tukiverkossa ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän lisäksi myös tarvittaessa koulun ulkopuoliset lapsille ja nuorille suunnatut asiantuntijapalvelut. Koulun oppilashuoltotyössä tulee olla valmius ohjata syrjäytymisvaarassa oleva oppilas saamaan tukea, tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutusta koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Koulu, koti ja ulkopuoliset asiantuntijat toteuttavat moniammatillista yhteistyötä käyttämällä hyväksi oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi suunniteltuja yhteisiä oppilashuollon käytännön toimintamalleja. Moniammatillista viranomaisyhteistyötä ja sen käytännön toteuttamista kuvataan koulun omassa oppilashuollon suunnitelmassa. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmiin liitetään seuraavat toimintakuvaukset/suunnitelmat - poissaolojen seuranta -. tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy - turvallisuus/kriisisuunnitelma (tapaturmat, onnettomuudet, kuolemantapaukset tms) Lisäksi koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa voidaan täydentää ja tarkentaa kaikkia oppilashuoltoon liittyviä kohdissa esitettyjä toimintamalleja.

14 Kerhotoiminta Koulut järjestävät kerhotoimintaa harkintansa mukaan koulun käyttöön lukuvuosittain annetun kokonaistuntiresurssin puitteissa. Koululaisten iltapäivähoitoon liittyvästä kerhotoiminnasta päätetään erikseen. Koulun lukuvuoden kerhotyösuunnitelma liitetään koulutuslautakunnalle toimitettavaan vuosisuunnitelmaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

PERUSOPETUKSEN TUNTIJAKO OPS LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA Sisällys LUKU 1 PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA... 1 1.1 Opetussuunnitelman perusteet ja paikallinen opetussuunnitelma... 1 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet...

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 14.1.2013 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu Lielahden koulu Oppilaita on yhteensä 607 - yläkoulussa 324 - alakoulussa 283 Luokkia - 7. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta - 8. luokkia 5 kpl, 106 oppilasta

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Kielten opiskelu Oulussa

Kielten opiskelu Oulussa Kielten opiskelu Oulussa Kielten nimitykset Varhennettu leikinomainen ja toiminnallinen kielenopetus 1. tai 2. luokalla (koulukohtainen) A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa turvallisessa ympäristössä Uudet opetussuunnitelmalinjaukset 23.11.2015 Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN. Paula Äimälä Rauman normaalikoulu MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET JA EHEYTTÄMINEN Paula Äimälä Rauman normaalikoulu OPETUKSEN EHEYTTÄMINEN edellyttää pedagogista lähestymistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA

LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA LEPPÄLÄN KOULU KOULUKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA Yleistä Leppälän koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen

Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Oppilashuollon palvelurakenne ja sen kehittäminen Kehitysjohtaja Markku Rimpelä 24.10.2007 Osaamisen ja sivistyksen asialla Kunta- ja palvelurakenneuudistus Laki kunta-ja palvelurakenneuudistuksesta 9.2.2007/169,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet 7.1 Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa

Lisätiedot

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus

OPS-2016 kevät Juvan perusopetus PS-2016 kevät Juvan perusopetus Pedagogiset iltapäivät johtajat ja ops-koordinaattorit ma 25.1. klo 14.00-15.30 kokoushuone 301 Paikalla: Anne Haakana, Anni Koivunen, Aappo Laitinen, Hannele Penttinen,

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE

KESKENERÄINEN ESIMERKKIPOHJA SUUNNITTELULLE Monialaisen oppimiskokonaisuuden nimi ja eheyttämisen tapa (OPS:n perusteiden mukaan: OHJE: Tähän voidaan jo merkitä, jos oppilaiden kiinnostuksen kohteet ovat olleet ensisijainen syy oppimiskokonaisuuden

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9 15.3 Vuosiluokkien 7-9 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 15.3.1 Siirtyminen kuudennelta luokalta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015

Pääkaupunkiseudun 5. luokkien palvelukyky. Kauniainen. Tammikuu 2015 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen Tammikuu 201 Väittämät / Kauniainen vs. koko pk-seutu Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen=8: Väittämien jakaumat Vuosivertailu Kauniainen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013

Pääkaupunkiseudun 8. luokkien palvelukyky. Kauniainen, Kasavuori. Joulukuu 2013 Pääkaupunkiseudun. luokkien palvelukyky Kauniainen, Kasavuori Joulukuu 0 Väittämät koko kunnan alueella Koulupaikka, oppimiskäsitys ja -ympäristö Kauniainen, n= KOULUPAIKAN MÄÄRÄYTYMINEN. Lapsellamme on

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika

Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika Liite 3 PEDAGOGINEN ARVIO ESIOPETUS tehostetun tuen päätöksentekoa varten lapsi syntymäaika esiopetusyksikkö ja ryhmä lastentarhanopettaja erityisopettaja/ kelto 1. Lapsen kasvun ja oppimisen tilanne Lapsen

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu

TYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle Koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2014-2015 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee

Lisätiedot

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa

Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Vanhemmat mukana oppilaitoksen hyvinvointia rakentamassa Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät XIV Ulla Siimes, toiminnanjohtaja Suomen Vanhempainliitto

Lisätiedot

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma

Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma Korhosen koulun koulukohtainen opetussuunnitelma 1. Yleistä Korhosen koulu käyttää Sievin kunnan 14.6.2004 hyväksyttyä opetussuunnitelmaa, jota tämä koulukohtainen osio täydentää. Sievin kunnan opetussuunnitelmassa

Lisätiedot