1. luku Opetussuunnitelma. 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Opetussuunnitelman sisältö. Ei kuntakohtaista osuutta.

Transkriptio

1 1 1. luku Opetussuunnitelma 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen Perusopetuksen opetussuunnitelma vuosiluokille 1-9 sisältää valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet edelliseen perustuvan kuntakohtaisen opetussuunnitelman edellisiin perustuvan koulukohtaisen opetussuunnitelman Edellä mainittuihin opetussuunnitelmiin perustuva vuosittainen suunnitelma vahvistetaan lukuvuosittain. Koulutuslautakunta hyväksyy opetussuunnitelman ja vuosittaisen suunnitelman. Rehtori vastaa koulukohtaisen opetussuunnitelman laatimisesta ja kehittämisestä. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua koulukohtaisten opetussuunnitelmien laadintaan (arvopohja, kasvatustavoitteet, oppimisympäristö, toimintakulttuuri, kodin ja koulun yhteistyö). Myös oppilaita otetaan mukaan opetussuunnitelmatyöhön. Huoltajien ja oppilaiden osallistuminen opetussuunnitelmaprosessiin kuvataan tarkemmin koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Jokainen koulu suorittaa itsearviointia opetussuunnitelman ja siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman opetus- ja kasvatustavoitteiden toteutumisesta. Koulun arviointimalli on sen oman kehitystyön tulos, eikä tämän tason itsearviointia ohjeisteta kunnan opetussuunnitelmassa. Kukin koulu osallistuu kuitenkin koulutuslautakunnan edellyttämään yhteiseen arviointiin sekä otannan perusteella opetushallituksen suorittamaan ulkoiseen arviointiin. Eri arviointimuodoilla saatuja tuloksia tulee hyödyntää opetussuunnitelman ja vuotuisen suunnitelman kehitystyössä. Kuntakohtaisen opetussuunnitelman muutostarpeet arvioidaan vuosittain. Koulukohtainen opetussuunnitelma päivitetään vuosittain siihen perustuvan vuotuisen suunnitelman yhteydessä, jolloin se toimii joustavasti koulun ja opetussuunnitelman kehittämisen välineenä sekä toteuttaa ajatuksen jatkuvasta kehittämisprosessista Opetussuunnitelman sisältö Ei kuntakohtaista osuutta.

2 2 2. luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 2.1 Perusopetuksen arvopohja Hämeenkyrön kunnan perusopetuksen arvoperustana on Itsensä ja toisen kunnioittaminen, mikä ilmenee hyvänä itsetuntona, toisten huomioonottamisena, hyvinä käytöstapoina ja sosiaalisuutena. Ihmisen ja ympäristön vuorovaikutussuhteen ymmärtäminen ja kunnioittaminen sekä kestävän kehityksen periaatteen noudattaminen. Oman kulttuurin ja muiden kulttuurien tunteminen ja arvostaminen ja myönteinen asenne kansainväliseen yhteistyöhön. Työnteon taito ja sopeutumiskyky, joihin liittyvät vastuullisuus, rehellisyys, itsenäisyys ja omaaloitteellisuus. Hyvä fyysinen kunto ja terveelliset elämäntavat, jotka mahdollistavat osaltaan arvojen toteutumisen Valtakunnallisen arvopohjan ja sitä tarkentavan kuntakohtaisen arvoperustan tulee näkyä koulujen arkipäivässä, opetuksen tavoitteissa, oppiaineiden sisällöissä ja kasvatuksessa kauttaaltaan. Perusopetuksen toiminta-ajatus Hämeenkyrön perusopetuksessa kasvatetaan turvallisessa ja modernissa oppimisympäristössä tämän opetussuunnitelman arvot, tavoitteet ja sisällöt omaksuvia lapsia ja nuoria, joilla on aikanaan aito halu jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen sekä sosiaaliset valmiudet selvitä muuttuvassa ja kansainvälistyvässä ympäristössä. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Alkuopetuksen opetuksellinen tehtävä on tuottaa oppilaalle uutta tietoa ja oppimisen iloa. Tärkeätä on oppimaan opettaminen. Lapsen yksilöllistä kasvua ja kehitystä tuetaan ja kannustetaan häntä omatoimisuuteen, tiedon hankkimiseen, kriittisyyteen ja vuorovaikutukseen muiden kanssa. Koko perusopetuksen kasvatuksellisena tehtävänä on tuottaa terveen itsetunnon omaavia, suvaitsevaisia nuoria, jotka sisäistävät perusopetuksen arvopohjan ja ovat aikanaan kypsiä arvojen siirtämiseen tuleville sukupolville joko sellaisenaan tai muuttuneisiin olosuhteisiin paremmin soveltuvina. Koko perusopetuksen opetuksellisena tehtävänä on taata oppilaille kaikissa oppiaineissa ja erityisesti äidinkielessä ja matematiikassa sellainen oppimisen taso, joka antaa päättövaiheessa monipuoliset jatko-opintomahdollisuudet ja valmiudet elinikäiseen oppimiseen. 2.3 Perusopetuksen rakenne Hämeenkyrössä kuntakohtainen opetussuunnitelma on laadittu vuosiluokkiin jaetun järjestelmän pohjalta. Mikäli vuosiluokkiin sitomatonta järjestelmää käytetään oppilas-, ryhmä- tai koulukohtaisesti, koulun on omassa opetussuunnitelmassaan määriteltävä opiskelujaksojen tavoitteet, sisällöt ja arviointikäytäntö. Vuosiluokkiin sitomattomassa järjestelmässä oppilaalle on laadittava henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö Koulun ja esiopetuksen välinen yhteistyö on välttämätöntä oppimisen jatkuvuuden takaamiseksi sekä esi- ja alkuopetuksen niveltämiseksi. Hämeenkyrön kunnassa esiopetusta järjestetään päiväkodeissa,

3 3 erillisissä esiopetusryhmissä ja alkuopetuksen yhteydessä. Kuntakohtainen esiopetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten perusteiden mukaisesti. Koska esiopetusta järjestetään hyvin erilaisissa puitteissa, on mahdotonta laatia yhtenäistä suunnitelmaa esi- ja alkuopetuksen yhteistyölle. Jokaisen koulun tulee omaan opetussuunnitelmaansa kirjata soveltuvat ja tarpeelliseksi katsomansa yhteistyömuodot.

4 4 3. luku Opetuksen toteuttaminen 3.1 Oppimiskäsitys Tavoitteena on tukea oppilasta oppimaan. Tässä tulee ottaa huomioon yksilöllisyys ja kehitysnopeus. Kasvattajan tehtävänä on kehitysmahdollisuuksien turvaaminen ja oppimisen esteiden poistaminen. Oppiminen tulee suunnitella siten, että siinä otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon oppilaan elämäntilanne kokonaisuutena. Turvallinen oppimis- ja elinympäristö ovat tärkeitä kokonaisvaltaisen oppimisen perustekijöitä. 3.2 Oppimisympäristö Koulun fyysinen ja psyykkinen oppimisympäristö on kaikille koulussa työskenteleville turvallinen, kiireetön, oppimisen mahdollistava ja motivoiva kokonaisuus, jota kehitetään jatkuvasti. Oppilaat ja henkilöstö viihtyvät koulussa ja huoltajat arvostavat ja tukevat koulun toimintaa. Koulu hoitaa suhteensa ulkopuoliseen lähiympäristöön ja päättäjiin oppimisympäristöä rikastuttavalla tavalla. Kaikilla kouluilla on turvallisuussuunnitelma, kriisisuunnitelma ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan liitetty koulukiusaamisen ehkäisemiseen tarkoitettu toimintamalli. Kaikinpuolisesta turvallisuudesta huolehditaan koulutuksella, tarkastuksilla, ohjeilla ja harjoituksilla. 3.3 Toimintakulttuuri Koulun toimintakulttuurista keskustellaan vanhempainilloissa ja koko henkilöstön työpaikkakokouksissa. Myös oppilaita kuullaan asiassa. Kuvaus koulun toimintakulttuurista liitetään koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. 3.4 Työtavat Kouluja ja opettajia rohkaistaan käyttämään ja kokeilemaan monipuolisia työtapoja ja vaihtelevia oppimisympäristöjä. Kasvatuksen ja oppimisen kannalta oikean työtavan ja oppimisympäristön valinta lisäävät osaltaan oppitunnin mielekkyyttä ja yleistä kouluviihtyvyyttä. Työtapojen ja tehtävien valinnassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon paikallisuus ja sitä kautta lisätä oppilaiden tietoa lähiympäristöstä ja kotikunnasta.

5 5 3.5 Tuntijako Oppiaine 1 lk 2 lk 3 lk 4 lk 5 lk 6 lk 7 lk 8 lk 9 lk Yht. Min. Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Yhteensä Valtakunnallinen minimi Koulukohtaisesti sijoitettavia (mikäli lautakunnan vahvistama tuntikehys mahdollistaa käytön) Yhteensä Vapaaehtoinen A-kieli (valinnaisena aineena vuosiluokilla 7-9 yht. 6 vh) (12) 3.6 Kieliohjelma Kaikille yhteinen 3. vuosiluokalta alkava vieras kieli (A 1 kieli) on englanti Vapaaehtoinen 4. vuosiluokalta alkava vieras kieli (A 2 -kieli) on saksa tai ranska - Opetus järjestetään 4. vuosiluokalla, mikäli kielen valitsee vähintään 20 oppilasta ja vapaaehtoisen kielen opetusta jatketaan 5. ja 6. vuosiluokilla, mikäli opiskelua jatkaa edellisen lukuvuoden lopun tilanteen mukaan vähintään 16 oppilasta - Opetusta jatketaan valinnaisena aineena 7-9 vuosiluokilla, mikäli vähintään 10 oppilasta valitsee 7. vuosiluokalla A 2 -kielen Kaikille yhteinen 7. vuosiluokalta alkava vieras kieli (B 1 -kieli) on ruotsi Valinnaiset 8. vuosiluokalta alkavat vieraat kielet (B 2 kielet) ovat ranska, saksa ja venäjä F.E. Sillanpään lukiossa opetetaan - A 1 -kielenä englantia - A 2 -kielenä saksaa ja ranskaa - B 1 -kielenä ruotsia - B 2 -kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää - B 3 -kielenä ranskaa, saksaa ja venäjää A 2 -kielen, B 2 -kielten ja B 3 -kielten opetuksen järjestäminen lukiossa edellyttää pääsääntöisesti, että opetusryhmässä on vähintään 10 oppilasta

6 6 Tämä 4. luku on muuttunut alkaen. Katso seuraava tiedosto. 4. luku Opiskelun yleinen tuki 4.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulu tiedottaa oppilaiden huoltajille kuukauden kuluessa lukuvuoden koulutyön alkamisesta muun tiedottamisen tärkeänä osana koulun toimesta järjestettävästä kodin ja koulun yhteistyöstä. Tiedossa olevista vanhempainyhdistysten, luokkatoimikuntien ja vastaavien järjestämästä toiminnasta ilmoitetaan samassa yhteydessä. Kesken lukuvuoden virinneestä toiminnasta ja mahdollisista muutoksista tiedotetaan erikseen. Koulu järjestää 1-2 vuosiluokkien vanhemmille ainakin kaksi (2) vanhempaintilaisuutta oppilasmääristä riippuen joko luokka- tai koulukohtaisena. Toinen näistä voidaan korvata opettajan ja huoltajan välisellä keskustelulla, jota tarjotaan kaikille huoltajille ja jonka pitäminen kirjataan luotettavalla tavalla. Koulu järjestää 3-9 vuosiluokkien oppilaiden vanhemmille vähintään yhden (1) vanhempain-tilaisuuden oppilasmääristä riippuen joko luokka- ja koulukohtaisena. Vanhempaintilaisuuksien toteuttamisessa tulee pyrkiä siihen, että huoltajat saavat koulun toiminnasta monipuolisen kuvan, vaikutus- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä suunnittelu-, arviointi- ja kasvatustietoa Yhteistyöhön ja tiedottamiseen kiinnitetään erityistä huomiota muutos- ja nivelkohdissa (koulunkäynnin aloittaminen, siirtyminen Yhteiskouluun, valinnat ja jatko-opiskelu). Kodin ja koulun yhteistyö kuvataan tarkemmin koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa, jonka koulu laatii yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Kunta- ja koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan pohjautuva kodin ja koulun yhteistyösuunnitelma liitetään lautakunnalle lukuvuoden alussa toimitettavaan vuosisuunnitelmaan. 4.2 Oppimissuunnitelma Katso opetussuunnitelman kohdan 2.3 kuntakohtaisen osion määräykset. Oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma opettajan harkinnan mukaan, mikäli koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa niin määrätään. Oppimissuunnitelman mallilomake on seuraavalla sivulla.

7 7 HÄMEENKYRÖN KUNTA koulu OPPIMISSUUNNITELMA oppilaan nimi

8 8 Suunnitelman laadintapäivä: Tiedonsiirtolupa: Suunnitelman laadintaan osallistuivat: Oppilas: Huoltaja: Opettaja: Muut henkilöt: Oppimissuunnitelmassa huomioitavat asiat: - oppilaan kasvu, kehitys, vahvuudet, heikkoudet ja kehittämistarpeet - oppimiselle asetetut tavoitteet - mahdolliset kasvua ja oppimista tukevat aiemmat ja tulevat tukitoimet ( esimerkiksi aiempi tukiopetus, tuleva pienryhmäopetus jne.) Oppimissuunnitelma on laadittu seuraaviin oppiaineisiin / kehitysalueisiin:

9 9 Oppiaine / kehitysalue: Oppilaan lähtötaso ( heikkoudet, vahvuudet...jne ko oppiaineessa): Oppilaan kehitykselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet: Mahdolliset oppimista ja kasvua tukevat tukitoimet: Muuta huomioitavaa: Seuranta: Tarkistuspäivämäärä: Kokoonkutsuja:

10 Ohjauksen järjestäminen Alemmilla vuosiluokilla ohjaustoiminnan pääpaino on oppimisvalmiuksien ja työskentelytaitojen luomisessa sekä kasvatuksellisessa ohjauksessa. Ylemmillä vuosiluokilla opetuksellisen ohjauksen ja oppilaan jatko-opiskelun turvaamiseen ja aktivoitumiseen keskittyvän ohjauksen osuus kasvaa. Kukin koulu määrittelee omista ja lähiympäristönsä lähtökohdista koulukohtaisessa opetussuunnitelmassaan ohjaustoiminnan periaatteet, työnjaon sekä yhteistyötahot ja -muodot. 4.4 Tukiopetus Oppilas tulisi saada itse havaitsemaan tukiopetuksen tarve ja sitä kautta paremmin sitoutumaan työskentelyyn. Tukiopetuksen tehokas ja taloudellinen järjestäminen edellyttää suunnitelmallisuutta, tiedon kulkua ja saumatonta yhteistyötä. Tukiopetusta voi antaa myös joku muu kuin oppilaan oma opettaja. 4.5 Oppilashuolto Koulun oppilashuollon tavoitteet - edistää oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä - ennaltaehkäistä ongelmia - suunnitella ja osaltaan toimeenpanna oppimiseen, käyttäytymiseen, sosiaalisiin suhteisiin, tunne-elämään, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisumalleja - edistää välittämisen ja vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä - pyrkiä osaltaan varmistamaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus - tehdä yhteistyötä oppilaskunnan, tukioppilaiden ja paikallisten yhteistyö- ja tukiverkkojen kanssa - toteuttaa kaikkia asettamiaan tavoitteita ja toteuttamiaan toimenpiteitä hyvässä yhteistyössä oppilaiden huoltajien kanssa Koulussa tehtävästä oppilashuoltotyöstä vastaa rehtori apunaan koulun oppilashuoltotyöryhmä ja oppilashuoltopalveluja tuottavat muut viranomaiset sekä yhteistyötahot Oppilashuoltoryhmät Koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat ainakin rehtori tai hänen määräämänsä opettaja, erityisopettaja (t), terveydenhoitaja, oppilaanohjauksen lehtori(t) sekä käsiteltävän asian mukaan oppilasta opettava opettaja/luokanopettaja/luokanvalvoja ja mahdollisuuksien mukaan psykologi, kuraattori, koululääkäri ja sosiaalipalvelujen edustaja. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu rehtorin kutsusta koulupäivinä vähintään kerran kuukaudessa (Yhteiskoulu, Kyröskosken koulu, Kirkonkylän koulu). Kyläkoulujen oppilashuoltoryhmät kokoontuvat vähintään kaksi kertaa lukukaudessa. Oppilashuoltoryhmän käsittelyyn tulevat asiat opettajan, huoltajan tai oppilashuoltoryhmän jäsenen aloitteesta. Ryhmä pyrkii kehittämään toimintatapoja oppilaiden erityistarpeiden huomioimiseksi ja koulunkäynnin järjestämiseksi kohdassa esitettyjen tavoitteiden suuntaisesti. Oppilaalle suunnatut varsinaiset tukitoimet suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan aina yhteistyössä oppilaan huoltajan ja Yhteiskoulun osalta myös oppilaan kanssa.

11 Psykologipalvelut Psykologit osallistuvat alansa asiantuntijoina psykososiaalisen oppilashuollon tavoitteiden toteuttamiseen. Heidän työnsä painottuu koulunkäyntivaikeuksien ennalta ehkäisemiseen ja niihin varhaiseen puuttumiseen sekä oppilaan sosiaalisen ja psyykkisen kasvun ja toimintakyvyn edistämiseen. He testaavat oppilaita ja antavat lausuntoja koulunkäyntiin liittyvien korjaavien tukitoimien toteuttamista varten. Yhteistyötä koulujen oppilashuoltoryhmien ja erityistä tukevia tarvitsevien oppilaiden opettajien ja erityisopettajien pyritään tekemään mahdollisuuksien rajoissa Koulunkäyntiavustajatoiminta Erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada opetukseen osallistumisensa edellyttämät koulunkäyntiavustajapalvelut. Työn tarkoituksena on tukea eri ikäisten ja kulttuuritaustaltaan sekä ominaisuuksiltaan erilaisten oppilaiden toimintakykyä ja oppimista erilaisissa toimintaympäristöissä. Tärkeää on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta. Koulunkäyntiavustajapalveluita kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan oppilaan omaan kouluun tai asuinalueen kouluun. Mikäli tämä ei ole mahdollista tai riittävää, oppilaalle osoitetaan sellainen koulu, jossa riittävä tuki voidaan järjestää. Rehtori tekee suunnitelman koulunsa avustajatarpeesta käyttäen tarpeen mukaan asiantuntijalausuntoja. Tämän suunnitelman mukaisesti rehtori kohdentaa koulun käytettävissä olevan koulunkäyntiavustajaresurssin tarkoituksenmukaisesti oppilaitten ja opetusryhmien tarpeeseen. Koulunkäyntiavustaja voi työskennellä yhden oppilaan, koko luokan oppilaiden tai eri luokilla olevien avustettavien lasten kanssa Puheterapia Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestävät ostopalveluna vaikeasti puhe- ja kielihäiriöisille oppilaille puheterapiaa. Puheterapian tavoitteet liittyvät oppilaiden henkilökohtaisten opetuksen järjestämistä koskevien suunnitelmien tavoitteisiin. Puheterapeutti tekee tiivistä yhteistyötä opettajien ja koulun muun henkilökunnan kanssa sekä hoitaa yhteyksiä koulun ulkopuolisiin tutkimus- ja kuntoutusyksikköihin Kouluruokailu Kouluruokailu järjestetään yleisten ravitsemus- ja terveydellisyysnäkökulmien mukaisesti. Oppilaalle tarjotaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Oppilaille valmistetaan erityisruokavalion mukaiset ateriat, mikäli siihen on selvä lääketieteellinen tai hyväksytty muu syy. Kasvisruokavalioista suositellaan vain lakto-ovovegetaarista ruokavaliota, jossa käytetään kasvikunnan ja maitotaloustuotteiden lisäksi kananmunaa. Koko koulun henkilökunta valvoo myös tapakasvatuksen tavoitteiden toteutumista kouluruokailussa. Koulu voi koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa todeta järjestävänsä luomuruokailun. Erillistä lisämäärärahaa ei kunta kuitenkaan luomuruokailuun osoita Koulukuljetukset Peruskoulun oppilas on oikeutettu maksuttomaan koulukuljetukseen, jos koulumatka oppilaan ikä tai muut olosuhteet huomioon ottaen muodostuu oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi.

12 12 Kunnanvaltuusto on päättänyt koulukuljetuksen perusteista siltä osin kuin ne poikkeavat lainsäädännöstä. Oppilaita kuljettavilta autoilijoilta edellytetään ammattitaitoisuutta, luotettavuutta, täsmällisyyttä ja muuta soveltuvuutta oppilaskuljetuksiin. Koulun vastuu oppilaiden turvallisuudesta alkaa, kun oppilas jätetään koulukyydistä aamulla koulun alueelle. Koulupäivän päättyessä koulu huolehtii oppilaiden valvonnasta koulukuljetuksen odotusaikana Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on perusterveydenhuollon tarjoamaa lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa. Kouluterveydenhuollon tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen ja terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, vanhempien, opettajien ja oppilashuollon muun henkilökunnan kanssa. Terveydenhoitajat ja koululääkäreiden tehtäviä hoitavat Hämeenkyrön terveyskeskuslääkärit tekevät määrävuosin oppilaille terveystarkastukset. Terveydenhoitajan tarkastuksia on vuosiluokkien 1-6 aikana vähintään kolme ja lääkärintarkastuksia 1-2. Ensimmäisen luokan tarkastuksiin pyydetään oppilaiden huoltajat mukaan. Vuosiluokilla terveydenhoitaja tarkastaa oppilaat ainakin kerran. Lääkärintarkastus tehdään 7-9 vuosiluokilla ainakin kerran. Erityistä terveydenhoidollista tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditan yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma. Siinä huomioidaan oppilaan tarvitsema tuki ja seuranta ja oppilaan terveydentilansa takia tarvitsemat tutkimukset ja hoito. Kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat pitkäaikaissairauksien vaikutuksia oppilaiden koulunkäyntiin ja suunnittelevat yhteistyössä vanhempien ja opetushenkilöstön kanssa oppilaan koulussa tarvitsemia tukitoimia ja opetusjärjestelyjä. Kouluterveydenhuolto osallistuu oppilaiden oppimisen, tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmien tunnistamiseen ja selvittämiseen yhteistyössä muun oppilashuoltohenkilöstön ja opettajien kanssa. Kouluterveydenhuollon tehtäviin kuuluu myös edistää, seurata ja valvoa koulun työolojen ja koulutyön turvallisuutta ja terveellisyyttä yhdessä muiden toimijoiden kanssa Muut oppilashuoltoon liittyvät suunnitelmat, toimintaperiaatteet ja vastuut Vakuutukset Kunta on vakuuttanut kaikki oppilaat koulussa, koulumatkoilla ja koulun järjestämissä toiminnoissa (vuosisuunnitelma) sattuvien tapaturmien varalta. Oppimissuunnitelmat ja henkilökohtaiset opetuksen järjestämistä koskevat suunnitelmat (HOJKS) Yhteistyö eri toimijoiden kesken kuvataan kohdissa 4.2 ja 5.4. Kiusaaminen, väkivalta ja häirintä Kunnassa on seuraava lautakunnan hyväksymä toimintamalli: Koulukiusaamisen ehkäiseminen Koulukiusaamisen ennaltaehkäiseminen: - Ilmapiirin luominen kiusaamisen vastaiseksi; asiasta kertominen ei ole kantelua, vaan vastuuta toisesta ihmisestä. - Jokainen tapaus otetaan vakavasti. - Jokainen aikuinen puuttuu kiusaamiseen. - Vanhempaintoimikunnan informointi ja aktivointi, mukaan otto. - Kummioppilaiden käyttö vastaisuudessakin.

13 13 - Luotto-oppilaiden käyttö. - Jatkuva havainnointi, kiusaamiskysely järjestetään säännöllisesti, vanhempien rohkaiseminen puuttumaan kiusaamiseen tapauksen nähdessään. - Erilaisissa ryhmissä toimiminen. - Oikeus rajojen tuomaan turvallisuuteen. - Oppilashuoltotyöryhmän hyväksi käyttö. - Toimintamallin antaminen ongelmatilanteisiin. - Oppilas luottaa, että kiusaaminen ja kiusattuna oleminen johtaa aina johonkin oikeudenmukaiseen toimenpiteeseen. Koulukiusaamistilanteessa toimiminen: - Opettaja keskustelee kiusaajan ja kiusatun kanssa joko kahden kesken tai molempien kanssa yhtä aikaa. - Omista tunteista kertominen. - Kiusaamistilanteen taustan selvittely. - Sopimus kiusaajan ja kiusatun välille, sitoutuminen sopimukseen (lomake). - Yhteydenotto koteihin. - Kollegiaalinen toimiminen rakentavasti. - Keskustelu luotto-oppilaan ja kiusatun/kiusaajan välillä. - Oppilashuoltotyöryhmän käyttäminen, ryhmä yritetään saada nopeasti koolle vaikka pienemmälläkin kokoonpanolla. - Muiden mahdollisten asiantuntijoiden käyttäminen vaikeissa tilanteissa. Jälkihoito: - Sopimuksessa pysymisen seuraaminen. - Jatkuva seuranta, keskustelut oppilaiden kanssa. - Yhteydenpito koteihin. - Oppilashuoltotyöryhmän asiantuntemuksen käyttäminen. - Sosiaaliviranomaisiin ym. asiantuntijoihin yhteydenpito vaikeissa tilanteissa. - Lapselle turvallisen verkoston luominen ja sen ylläpitäminen. Koulut voivat halutessaan laatia omat toimintamallinsa koulukohtaiseen opetussuunnitelmaan. Koulukohtaiset suunnitelmat ja toimintamallit Moniammatillisessa oppilashuollon yhteistyössä ja tukiverkossa ovat mukana koulun oppilashuoltoryhmän lisäksi myös tarvittaessa koulun ulkopuoliset lapsille ja nuorille suunnatut asiantuntijapalvelut. Koulun oppilashuoltotyössä tulee olla valmius ohjata syrjäytymisvaarassa oleva oppilas saamaan tukea, tutkimuksia, hoitoa tai kuntoutusta koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Koulu, koti ja ulkopuoliset asiantuntijat toteuttavat moniammatillista yhteistyötä käyttämällä hyväksi oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi suunniteltuja yhteisiä oppilashuollon käytännön toimintamalleja. Moniammatillista viranomaisyhteistyötä ja sen käytännön toteuttamista kuvataan koulun omassa oppilashuollon suunnitelmassa. Koulukohtaisissa opetussuunnitelmiin liitetään seuraavat toimintakuvaukset/suunnitelmat - poissaolojen seuranta -. tupakoinnin ja päihteiden käytön ehkäisy - turvallisuus/kriisisuunnitelma (tapaturmat, onnettomuudet, kuolemantapaukset tms) Lisäksi koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa voidaan täydentää ja tarkentaa kaikkia oppilashuoltoon liittyviä kohdissa esitettyjä toimintamalleja.

14 Kerhotoiminta Koulut järjestävät kerhotoimintaa harkintansa mukaan koulun käyttöön lukuvuosittain annetun kokonaistuntiresurssin puitteissa. Koululaisten iltapäivähoitoon liittyvästä kerhotoiminnasta päätetään erikseen. Koulun lukuvuoden kerhotyösuunnitelma liitetään koulutuslautakunnalle toimitettavaan vuosisuunnitelmaan.