KYLÄTALOKYSELYN TULOKSET 2013 ONNI KUTSUU KYLÄÄN -HANKE

Transkriptio

1 KYLÄTALOKYSELYN TULOKSET 2013 ONNI KUTSUU KYLÄÄN -HANKE

2 1 TAUSTAA Keväällä 2013 Onni kutsuu kylään-hanke toteutti yhteistyössä Varsinais- Suomen Kylät ry:n kanssa kyselyn, jolla selvitettiin Varsinais-Suomessa maaseudun yhdistysten (esimerkiksi kylä-, pienviljelijäyhdistykset, maamies-, nuoriso- ja urheiluseurat) omistamien tilojen (tässä kylätalojen) kuntoa, tuotteistamista, oheispalveluita, markkinointia ja kehittämistarpeita. Onni kutsuu kylään ( on tiedonvälityshanke, joka toimii Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Varsinais-Suomessa hanketta toteuttaa Turun yliopiston Brahea-keskus. Hanketta toteutetaan ajalla Hankkeen tavoitteena on vahvistaa maaseudun ja kylien vetovoimaisuutta. Hankkeessa on tiedotettu maakunnan maallemuuton mahdollisuuksista ja maaseutuasumisen vaihtoehdoista sekä kehitetty kylien ja kuntien markkinointia ja profiloitumista. Kylätoimijoille ja kunnille on järjestetty koulutusta ja neuvontaa tiedotuksesta ja markkinoinnista. Hankkeessa nostetaan myös esiin maaseudun vajaakäyttöisten kiinteistöjen ja yhteistilojen potentiaalia, erityisesti kylätalojen osalta. Hankkeen kokemukset ovat osaltaan osoittaneet, että tiedotus ja markkinointi ovat kylätoiminnan osa-alueita, jotka kaipaavat lisää käytännön kehittämistä tukea Varsinais-Suomessa. Kylätalo-kyselyllä haluttiin kartoittaa, miten jatkossa voitaisiin parhaiten edistää kylätalojen käytön kehittämistä, markkinointia ja siten kohteiden saavutettavuutta ja tunnettuutta.

3 2 SISÄLTÖ 1. AINEISTO 3 2. KYLÄTALOJEN KUNTO 5 3. KYLÄTALOJEN PALVELUT 7 4. KYLÄTALOJEN MARKKINOINTIKANAVAT TOIVEET MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEKSI JATKOEHDOTUKSIA 16 Lähteet Liitteet

4 3 1. AINEISTO Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki maaseudun yhdistysten omistamat kiinteistöt, joita muun mahdollisen käytön lisäksi vuokrataan ulkopuoliseen käyttöön Varsinais-Suomessa. Aineistosta rajattiin pois pienemmät rakennukset (majat, saunamökit). Kysely toteutettiin Turun, Loimaan, Salon ja Turunmaan seutukunnissa. Vakka- Suomi ja muu Ravakka ry:n toiminta-alue jätettiin kyselyn ulkopuolella, sillä toimintaryhmällä oli samaa aikaan valmisteilla vastaava kartoitus alueella. Saadut vastaukset jakaantuivat seutukunnittain seuraavasti: 16 Vastaukset seutukunnittain Turun seutu Loimaan seutu Salon seutu Saaristo Taulukko 1. Saadut vastaukset seutukunnittain. Haasteeksi muodostui kohteiden tavoittaminen ja erityisesti yhteystietojen löytäminen. Varsinais-Suomessa kylien ja muiden yhdistysten taloille ei ole olemassa yhtenäistä rekisteriä ja monin paikoin yhteystiedot todettiin päivittämättömiksi. Tietoa olemassa olevista kohteista ja näiden yhteystietoja haettiinkin monesta eri lähteestä: kyselylomake postitettiin ja/tai lähetettiin sähköpostilla kiinteistöihin,

5 4 jotka kartoitettiin Seurantalo-rekisteristä ( Varsinais- Suomen Kylät ry:n rekisteristä sekä kylä- ja muiden yhdistysten omista, tiedossa olevista ja löytyneistä tietolähteistä (kotisivut, Facebook-sivut). Lisäksi kyselystä tiedotettiin Varsinais-Suomen Kylät ry:n sähköpostilistalla sekä paikallislehdissä. Kiinteistöjä ja niiden yhteystietoja löydettiin kaikkiaan 86 kappaletta, ja vastauslomakkeita palautui 38. Näiden lukujen valossa kyselyn vastausprosentti on 44 %. Todellinen vastausprosentti on kuitenkin tätä pienempi, sillä kaikki vastanneet eivät olleet kerätyllä osoitelistalla (joko postiosoite tai sähköposti), vaan löysivät kyselyn muuta kautta (paikallislehdet, sähköpostitieodotus). Vastaukset edustivat monipuolisesti erilaisia yhdistyksiä. Suurimpana vastauryhmänä olivat kyläyhdistykset, mutta myös työväenyhdistyksistä, maamiesseuroista, urheiluseuroista ja pienviljelijäyhdistyksistä saatiin vastauksia. Vastanneiden joukossa löytyi myös joukko yksittäisiä toimijoita (taulukon kohta Muu ), kuten yhdistysten osakeyhtiö, kerho tai VPK. Kaikkiaan vastanneet jakaantuivat taustaorganisaatioltaan seuraavasti:

6 5 Kiinteistöjen omistajat Taulukko 2. Saadut vastaukset kiinteistöjen omistajien mukaan. 2. KYLÄTALOJEN KUNTO Kyselyssä selvitettiin avoimella kysymyksellä millaisia kunnostustöitä ja remontteja kiinteistöissä on tehty ja milloin. Suuressa osassa kohteista oli toteutettu kunnostustöitä ja remontteja sisätiloissa. Yleisiä remontointikohteita ovat olleet wc-tilat, juhlasali ja seinäpinnat. Tyypillistä oli, että kunnostustöitä oli tehty lähivuosien aikana. Toiseksi yleisin kunnostuskohde oli keittiö, joka oli uusittu hieman alle puolessa kohteista. Myös ulkokaton uusiminen mainittiin useammassa vastauksessa, kun taas lämmittyjärjestelmän oli uusinut vain 2 vastanneista. Yhteenvetona voidaan todeta, että 2000-luvulla kohteita on kunnostettu mittavasti, ja kiinteistöt vaikuttavat olevan hyvässä kunnossa ja tarjoavan näin ollen puitteet toiminnan kehittämiselle.

7 Kylätalojen remontit (kpl) Ulkokatto Sisätilat Keittiö Lämmitysjärjestelmä 2 Taulukko 3. Kiinteistöissä toteutetut remontit. Enemmistö kohteista lämpiää sähköllä, mutta myös öljylämmitys on käytössä monessa kohteessa. Ilmalämpöpumppuja käytetään täydentävänä lämmitysmuotona, samoin erilaisia puulämmitteisiä vaihtoehtoja kuten takkoja ja kakluuneja. 25 Talon lämmitysmuodot (kpl) Taulukko 4. Kiinteistöissä käytössä olevat lämmitysmuodot.

8 7 Enemmistö vastaajista kertoi, että talo on käytössä ja sitä vuokrataan myös ulkopuolisten käyttöön ympäri vuoden. Kaksi vastaajista kuitenkin mainitsi, että sydäntalvella käyttöä pyritään välttämään satunnaisen lämmityksen työläyden ja lämmityskulujen vuoksi. Kohteet, jotka eivät olleet käytössä ympäri vuoden, olivat esimerkiksi tanssilavoja tai muita kohteita, joissa ei ollut lainkaan lämmitystä. Talo käytössä ympärivuoden Ei 11 % Kyllä 89 % Taulukko 5. Kiinteistöjen käytön ympärivuotisuus. 3. KYLÄTALOJEN PALVELUT Kyselyllä haluttiin myös selvittää kohteiden valmiutta palvella käyttäjiä. Tiloissa tehtyjen remonttien lisäksi kysyttiin myös kalusteiden ja astiaston määrää ja keittiön varustetasoa. Kalusteiden ja astiaston määrä vastasi hyvin ilmoitettua tilaisuuksien maksimihenkilömäärää. Tilojen maksimihenkilömäärä vaihteli välillä. Keittiön osalta muutamassa vastauksessa mainittiin, ettei suurempien ruokamäärien valmistaminen onnistu keittiössä tai ettei käytössä ole astianpesukonetta.

9 8 Kyselyssä pyydettiin kuvailemaan myös kohteiden pihapiiriä. Pihojen osalta ei vastauksissa noussut esiin pihojen suunnitelmallista kehittämistä, vaan vastauksissa korostuivat talojen luonnonmukainen ympäristö ja parkkialueet. Asiakkaan näkökulmasta pihalla on merkittävä rooli ensivaikutelman syntymisessä ja vetovoimaisuuden ohella pihasuunnittelun avulla voidaan parantaa myös pihapiirin käyttömahdollisuuksia ja turvallisuutta. Kylätalojen kunnostuksen osalta toimenpiteitä voisikin suunnata jatkossa enemmän itse taloista niiden lähiympäristöön. Tilojen turvallisuuden osalta kartoitettiin pelastussuunnitelmien tilannetta kohteissa. Lain mukaan pelastussuunnitelma tulee laatia mm. tiloihin, joita käytetään vähintään 20 henkilön tilapäiseen joukkomajoitukseen, kirkkoihin, kirjastoihin, urheilu- ja näyttelyhalleihin, teattereihin, messualueille, sekä vastaaviin kokoontumispaikkoihin, yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin, lakien ja asetusten nojalla kulttuuriomaisuutena suojeltuihin rakennuksiin ja kohteisiin sekä yleisötilaisuuksiin ja muihin tapahtumiin, joihin osallistuvien ihmisten suuren määrän tai muun erityisen syyn vuoksi sisältyy merkittävä henkilö- tai paloturvallisuusriski. (Hussi 2012, Kylätalot käyttöön opas). Kylätalojen osalta pelastussuunnitelma tulee ajankohtaiseksi esimerkiksi suurempia yleisötapahtumia järjestettäessä. Pelastussuunnitelmaa voi tarvita myös tilat vuokrannut ulkopuolinen taho, tehdessään tilaisuudestaan tapahtumailmoitusta poliisille. Kyselyyn vastanneista enemmistöllä (24 vastaajaa) oli pelastussuunnitelma tehtynä. Kaksi vastaajaa kertoi että suunnitelma oli parhaillaan valmisteilla.

10 9 Pelastussuunnitelma Ei 34 % Kyllä 66 % Taulukko 6. Pelastussuunnitelma tehtynä kiinteistöön. Kyselyssä selvitettiin myös, löytyykö tiloista kokoustekniikka (valkokangas ja dataprojektori). Tavoitteena oli näin kartoittaa tilojen valmiutta kokouskäyttöön. Valkokangas löytyi useammasta kohteesta kuin dataprojektori, ja molemmat varusteet löytyivät kolmannekselta vastaajista. Kokoustekniikka Kyllä 30 % Ei 70 % Taulukko 7. Kokoustekniikka talossa.

11 10 Kyselyssä selvitettiin myös, millaisia oheispalveluita kohteissa on saatavilla tilojen vuokraustoiminnan lisäksi. Monivalintakysymyksessä tarjottiin vaihtoehdoksi majoituspalvelut, ruoka- ja kahvipalvelut, ohjelmapalvelut ja opastukset. Lisäksi vastausta oli mahdollista täydentää muilla mahdollisilla palveluilla kohtaan Muut palvelut. Muutama vastaajista kertoi välittävänsä vuokraajalle tarvittaessa tietoa muiden paikallisten yhdistysten tai yrittäjien palveluista, kuten siivouksesta. Muutamassa vastauksessa mainittiin myös lähialueen kirkon palvelut. Kiinteistön omistava yhdistys itse tarjoaa useimmiten kahvi- ja/tai ruokapalveluita. Ohjelmapalveluissa mainittiin urheiluseurojen osalta erilaiset liikunnalliset päivät ja lajikokeilut. Myös kohteen opastus oli tilattavissa joissakin kohteessa. Muina oheispalveluina mainittiin siivous lisämaksusta sekä saunan vuokraus ja lämmitys. Näyttäisikin siltä, että lisätulojen ja kohteen houkuttelevuuden kannalta kylätaloihin kytkeytyvien palveluiden ja tuotepakettien kehittämistä ja markkinointia voisi lisätä esimerkiksi yhdistysten ja yrittäjien yhteistyönä Oheispalvelut Majoitus Tarjoilut Ohjelma Opastukset Muu Taulukko 8. Kylätalossa tarjottavat palvelut.

12 11 4. KYLÄTALOJEN MARKKINOINTIKANAVAT Kyselyn lähtökohtana oli kartoittaa myös kylätalojen markkinoinnin nykytilannetta ja siihen liittyviä kehittämistarpeita. Enemmistö vastaajista kertoi, että tiloja markkinoidaan. Vastaajista 10 kertoi, ettei kohdetta markkinoida. Syiksi mainittiin resurssien puute ja muutamassa tapauksessa hyvin toimiva puskaradio, joka yksinään takaa riittävän kysynnän. Pääosin markkinoinnin kehittämiselle näyttäisi kuitenkin olevan tarvetta. Kohteen markkinointi Ei markkinoida 28 % Markkinoidaan 72 % Taulukko 9. Kylätalon markkinointi. Vastanneista 23 kertoi, että kohteella on omat kotisivut tai Facebooksivu, tai että kohde on esillä omistavan yhdistyksen sivuilla muun toiminnan ohessa.

13 12 Kotisivut tai Facebook-sivu Ei 38 % Kyllä 62 % Taulukko 10. Kylätalojen markkinointi omilla kotisivuilla tai Facebookissa. Markkinointia toteuttavat nimesivät keskeisimmäksi markkinoinnin keinoksi ja kanavaksi verkkosivut (21 vastaajaa). Tämän voidaan kastoa tarkoittavan kohteen esittelyä sekä omilla että muilla sivustoilla. Esimerkkinä muiden ylläpitämistä sivustoista mainittiin erilaiset hääsivustot. Omille kotisivuille ohjaaminen ja sivujen mainonta onkin olennainen osa itse kohteen markkinointia: kohteen esittely kotisivuilla ei lisää tilojen kysyntää, ellei asiakas löydä sivuille. Asiakkaan tulisi myös löytää sivuilta kaikki oleellinen tieto vuokrauspäätöksen tueksi. Kotisivuja ja Facebook -sivuja on siis määrällisesti monella vastanneista ja ne mainittiin keskeiseksi markkinointiväyläksi. Kylätaloja esittelevien sivujen määrä ei kuitenkaan vielä kerro siitä, kuinka aktiivista markkinointi on, tai miten sivut palvelevat potentiaalista vuokraajaa. Sivujen tarkastelu paljastaakin, että kotisivujen visuaalista ilmettä, sisällön ajantasaisuutta ja asiakasnäkökulmaa tulisi kehittää monien kohteiden osalta.

14 13 Kotisivujen lisäksi lehtimainontaa hyödynnettiin myös jonkin verran (11 kohdetta) tilojen mainonnassa. Muiksi markkinointikanaviksi mainittiin esitteen jakaminen kotitalouksiin ja julkisiin tiloihin sekä mainostaminen ilmoitustauluilla, kunnan tiedostuslehdissä, kyläkirjeissä ja tapahtumissa. Yksi vastaajista kertoi myös markkinoivansa kohdetta avoimien ovien tapahtumalla. Markkinointikanavat Verkkosivustot Lehdet Muu 18 % 28 % 54 % Taulukko 11. Vastaajien käyttämät kanavat kylätalon markkinoinnissa. Kyselyssä kartoitettiin, kuinka monella oli kotisivujen yhteydessä kylätalon ajantasainen varauskalenteri. Vain neljällä vastanneista oli sivuillaan kohteen varaustilanne nähtävillä. Mahdollisuus tarkastaa varaustilanne kotisivuilta palvelisi kiinnostunutta asiakasta ja helpottaisi sopivan tilan löytämistä.

15 14 Varauskalenteri verkossa Kyllä 15 % Ei 85 % Taulukko 12. Kylätalon ajantasainen varauskalenteri esillä verkossa. Sähköistä varauslomaketta ei kenelläkään vastaajista ollut käytössä, vaan tilojen varaus hoidetaan puhelimitse tai sähköpostilla. Jatkossa yhdistysten kannattaisikin pohtia miten kotisivuja voisi kehittää kiinnostunutta asiakasta paremmin palvelevaksi. Nykyinen kotisivutekniikka tarjoaa monia helppokäyttöisiä mahdollisuuksia sivujen sisällön ja varauskäytäntöjen kehittämiseen. 5. TOIVEET MARKKINOINNIN KEHITTÄMISEKSI Lopuksi kyselyssä selvitettiin vastaajien mahdollisia toiveita kohteidensa markkinoinnin kehittämiseksi. Vastaajia pyydettiin valitsemaan hyödyllisiksi kokemansa toimenpiteet seuraavista: 1) päästä vastaavien kohteiden kanssa esille yhdessä verkkoon, 2) päästä vastaavien kohteiden kanssa esille painettuun esitteeseen, 3) toteuttaa vastaavien kohteiden kanssa yhteismarkkinointia tapahtumissa (esimerkiksi messut),

16 15 4) kehittää omaa markkinointiamme (materiaalit, kanavat, osaaminen). Viimeisen vaihtoehdon osalta vastaajaa pyydettiin tarkentamaan, miten omaa markkinointia haluttaisin kehittää. Eniten toivottiin kohteiden esittelyä yhteisellä sivustolla. Tämän sivuston ensimmäinen versio, Kylien vuokratilat, toteutettiinkin heti kyselyn jälkeen Onni kutsuu kylään hankkeen ja Varsinais-Suomen Kylät ry:n yhteistyönä. Vastanneista kohteista laadittiin esittelykortit Varsinais-Suomen kylien kotisivuille ja muita sivustoja pyydettiin lisäämään linkki tälle sivulle omiin hakemistoihinsa. Kävijäseurannan mukaan Kylien vuokratilat on julkaisemisestaan lähtien ollut sivuston vierailluimpia sivuja, ja sivulle löydetään hyvin esimerkiksi sivustolta. Toiseksi hyödyllisimmäksi koettiin yhteisen painetun esitteen koostaminen kohteista. Alkuperäisenä ajatuksena olikin, että Onni kutsuu kylään hankkeesta esite voitaisiin toteuttaa. Hyvälaatuisia (painokelpoisia), kohdetta monipuolisesti esitteleviä valokuvia oli kuitenkin yllättävän vähän saatavilla. Kohteiden valokuvaus olisikin seuraava askel ennen painetun yhteisesitteen tekoa. Samalla tulisi tarkistaa kohteiden hinnoittelu, markkinoitavat tuotteet, palvelupaketit sekä varauskäytännöt. Omia markkinointimateriaalejaan ja osaamistaan haluaa kehittää 18 vastaajaa. Vastausta tarkennettiin nimeämällä kehittämiskohteeksi kotisivujen tai Facebook-sivujen teko tai päivittäminen sekä markkinointimateriaalien uusiminen. Vastaajista vain yksi jätti vastaamatta kysymykseen markkinointitoiveista. Myös ne vastaajat, jotka kertoivat vähäisen markkinoinnin johtuvan riittävästä kysynnästä, olivat kiinnostuneita kehittämään omaa markkinointiaan. Vastauksissa mainittiin myös, että yhdistysten omat resurssit ovat rajalliset, ja

17 16 markkinointiyhteistyössä voidaan olla mukana mikäli kustannukset eivät ole suuria. Toiveet markkinoinnin kehittämiseksi Yhteissivusto Yhteisesite Tapahtumanäkyvyys Oma osaaminen 22 % 36 % 12 % 30 % Taulukko 13. Vastaajien toiveet kylätalojen markkinoinnin kehittämiseksi. 6. JATKOEHDOUKSIA Onni kutsuu kylään hanke on pyrkinyt ottamaan kyselyn tulokset huomioon toiminnassaan. Kuten edellä on kerrottu, kohteista laadittiin esittelykortit Varsinais-Suomen kylien sivuille. Uuden sivusta tiedotettiin muilla organisaatioille ja tahoille, jotka tarjoavat tietoa esimerkiksi juhlapaikkaa etsiville. Onni kutsuu kylään hanke on myös jatkanut markkinoinnin kehittämistä yhteistyössä kiinnostuneiden kylätalokohteiden kanssa. Yhdistysten toiveesta osallistutaan yhteisosastolla tammikuussa 2014 Turun Hää-messuille, jonne laaditaan kohteista esittelyvideo sekä esitteet. Lisäksi kylätalojen kotisivuja on päivitetty ja uusittu ennen messuja. Markkinoinnissa kiinnitetään huomiota myös kylän palveluiden tuotteistamiseen kylätalon ympärille.

18 17 Tulevaisuudessa tulisi jatkaa markkinointisivuston ja muun yhteismarkkinoinnin kehittämistä, ja ennen kaikkea tarjota tukea ja neuvontaa kylätalojen palveluiden ja tuotteiden sekä yhdistysten liiketoimintaosaamisen kehittämiseen. Varsinais-Suomen yhteissivustoa voi jatkossa kehittää edelleen: kohteita voisi olla hyödyllistä hakea sivuilta erilaisilla hakukriteereillä (paikkakunta, saaristo, pitopalvelu, majoitusmahdollisuus). Kohteiden esittelyä havainnollistaisi myös esimerkiksi kohteiden sijoittaminen kartalle. Myös maaseudun kehittämisyhdistys Ravakan toiminta-alueen kohteet tulisi saada sivulle mukaan. Samaan aikaan tulisi varmistaa kylätalokohteiden oman markkinoinnin ajantasaisuus (kotisivut, Facebook, näkyvyys muilla sivuilla, esitemateriaalit). Onni kutsuu kylään hanke on laatinut tarkistuslistan, jonka avulla pääsee alkuun kohteiden markkinoinnin kehittämisessä. (liitteenä). Hanke koostaa jatkossa myös materiaalipankin kylätoimijoiden käyttöön: materiaalipankkiin kootaan valmiita esitepohjia ja kuvitusta kylätoimijoiden omaan markkinointikäyttöön. Markkinoinnin osalta jatkossa tulisi myös seurata, onko toteutettu markkinointi näkynyt lisääntyneenä kysyntänä kylätaloilla (kotisivukäynnit, yhteydenotot, vuokrauskerrat). Kylätalojen tuotekehityksen ja tulevan markkinoinnin tueksi kylätaloilla voisi toteuttaa käyttäjäkyselyitä ja kävijäseurantaa. Suomen kylätoiminta ry:llä ( on ollut valmisteilla valtakunnallinen kylätalo-portaali. Portaalin valmistuessa Varsinais- Suomesta jo kootut kohteet on helppo siirtää myös valtakunnalliseen rekisteriin. Näin tavoitetaan helpommin myös muiden maakuntien potentiaalisia asiakkaita (esimerkiksi naapurimaakunnat, muualle muuttaneet kotiseudulta kokous- tai juhlapaikkaa etsivät).

19 18 Syksyllä 2013 järjestettiin myös kylätalojen käyttöön liittyvä neuvontailta. Illan aikana tarjottiin käytännön neuvoja kylätalojen vuokraukseen, hinnoitteluun, vakuutuksiin, hygieniaan, pihasuunnitteluun ja markkinointiin liittyen. Ilta tavoitti hyvin kylätalo-kyselyyn vastanneet kohteet ja sai positiivista palautetta osallistujilta. Illan jälkeen Onni kutsuu kylään hanke on jatkanut neuvontaa kyläkohtaisesti kotisivujen teon, päivittämisen ja kohteiden markkinoinnin osalta. Jatkossa tulisikin varmistaa, että myös talokohtaista tukea (esimerkiksi neuvontakäynnit, työpajat hinnoittelusta, tuotekehityksestä, yritysyhteistyöstä, kotisivujen teosta) on riittävästi tarjolla yleisten neuvontailtojen lisäksi. Kylätalojen käytön, ja niiden omistajien osaamisen kehittäminen on tärkeä kylätoiminnan osa-alue jatkossakin: Viimeisimmässä kylätoiminnan tilaa ja tulevaisuutta kartoittaneessa tutkimuksessa (Kylätoiminnan tila 2010) todetaan, että kylätoiminnan kehittyminen jatkaa kulkuaan, mutta kahteen suuntaan. Kylätoiminnan ydin on tutkimuksen vastausten valossa myös lähitulevaisuudessa perinteinen: yhteiset tapahtumat, ympäristön kunnostaminen sekä remontti- ja rakentamistalkoot kylätaloineen saavat keskeisen sijan. Pieni vähemmistö kyläyhteisöistä on suuntautumassa uuteen kylätoimintaan, jonka keskiössä ovat hankkeet, kehittämisyhtiöt, osuuskunnat ja palvelujen järjestäminen. (Hyyryläinen et al. 2010, 48 50, 52, 56). Tuoreessa Varsinais-Suomen Kylät ry:n jäsenkyselyssä puolestaan todetaan, että yhdistykset tuottavat monenlaisia palveluja ja ovat jatkossa valmiita kehittämään tätä osa-aluetta, ainakin jonkin verran. Kyselyn mukaan valtaosa kylien palvelutoiminnasta keskittyy yhdistysten omistamien kylätalojen tai vastaavien tilojen, samoin kuin tavaroiden, koneiden ja laitteiden vuokraukseen. (Varsinais-Suomen Kylät ry 2013). Kylätalojen perinteinen käyttömuoto ja tulonlähde, vuokraustoiminta, näyttäisi jo yksinään kaipaavan tukea ja neuvontaa yhdistyksissä.

20 19 Jatkossa tulisi pohtia myös, millaista tukea ja osaamisen kehittämistä yhdistyksissä tarvitaan, jotta myös kaavailut kylätalojen uusista käyttömuodoista (esimerkiksi palvelukeskukset, liiketoiminta) toteutuisivat yksittäisiä esimerkkejä laajemmin. Kylätalojen käytön kehittäminen on joka tapauksessa tarpeen, sillä talojen kunnostukseen on kuluneilla ohjelmakausilla investoitu merkittävästi. Talojen määräkin pysynee vähintään ennallaan, ja pikemmin kasvaa kuin vähenee (uudisrakennukset, julkiselta ja yksityiseltä sektorilta yhdistyksille siirtyvät kohteet).

21 20 Lähteet Hussi, Ilona. Kylätalot käyttöön opas. Sähköinen versio Hyyryläinen, Katajamäki, Piispanen, Pylkkänen, Rouhiainen. Kylätoiminnan tila Helsingin yliopisto. Ruralia-instituutin julkaisuja 22. Varsinais-Suomen Kylät ry. Yhdistyskyselyn 2013 tulokset. Liitteet Markkinoinnin tarkistuslista kylätaloille Kylätalokyselyn lomake

22 21 Liite 1 MARKKINOINNIN TARKISTUSLISTA KYLÄTALOILLE KOHDE ulkoiset puitteet (rakennus, piha) ovat kunnossa kohteen sisäpinnat ja tilat ovat kunnossa kohteen varustelu (kalustus, tekniikka, keittiö, wc) on kunnossa kohteen sisustus on tätä päivää hinnasto on tarkistettu (kate, kilpailukyky) kohteen sopivia käyttäjäryhmiä ja käyttötapoja on mietitty markkinoinnin tueksi KOTISIVUT kotisivut ovat ajan tasalla vuokrattava kohde on selkeästi esillä sivuilla kotisivuja markkinoidaan, jotta asiakkaat löytävät niille sivumme ovat hakukoneoptimoidut (hakusanojen käyttö sivuilla, rakenne) Sivuilta löytyy oleellinen ja päivitetty tieto kohteesta: sijaintitiedot, etäisyydet, kartta varauskalenteri varausohjeet (sähköinen lomake/yhteystiedot) hinnasto kohteen esittely kuvin varustelutason kuvaus tarjottavat oheispalvelut pelastussuunnitelma vuokraajan käyttöön pohjapiirros vuokraajan käyttöön

23 22 MUU MARKKINOINTI yhteystiedot ovat ajan tasalla myös muilla sivustoilla linkki Facebook- tai kotisivuille toimii muilla sivustoilla yhteismarkkinointia hyödynnetään (yritykset, yhdistykset) painettu esite on ajan tasainen esitettä jaetaan aktiivisesti kohde on valokuvattu markkinointitarkoituksiin tienvarsimainonnan mahdollisuudet on selvitetty ja hyödynnetty Markkinoimme kohdettamme aktiivisesti: tarjouskampanjat, jäsenedut sähköpostimainonta kohdennettu mainonta ryhmille (työpaikat, hääparit, harrasteryhmät ) räätälöidyt ohjelmapaketit (kokoukset, tyky, pikkujoulut ) Hallituksessa on sovittu markkinoinnin vastuista ja työnjaosta markkinoinnin budjetista SEURANTA tiedämme kuinka paljon kotisivuilla käydään: sivuilla on kävijäseuranta keräämme asiakaspalautetta käyttäjiltä ja vuokraajilta Kehitettävää & korjattavaa:

24 23 Liite 2 KYSELY: YHDISTYSTEN VUOKRATTAVAT JUHLATILAT VARSINAIS-SUOMESSA 1. PAIKAN YLEISKUVAUS Kohteen nimi: Omistaja: Kohteen osoite: Rakennusvuosi: Tiloja on kunnostettu tai remontoitu seuraavasti (mitä ja milloin): Millaisiin tilaisuuksiin kohde sopii:

25 24 Parkkipaikkojen määrä: Kuvaile pihapiiriä: Matka lähimpiin keskuksiin: Talon lämmitysjärjestelmä: Sopiiko kohde ympärivuotiseen käyttöön: Kyllä Ei Kuinka monelle hengelle kohde on tarkoitettu (maksimi henkilömäärä): Onko kohteessa käytettävissä useampia huoneita/tiloja: Kyllä. Kohteessa on seuraavat erilliset tilat: Ei, käytössä on vain yksi tila

26 25 Onko vuokraajalla käytössä kohteesta laadittu pelastussuunnitelma: (vaaditaan esim. yleisötapahtumien lupakäsittelyssä) Kyllä Ei 2. VARUSTELU JA ASTIAT Rastita kohteesta löytyvä varustelu: Juokseva vesi Lämmin vesi Viemäröinti Astianpesukone Sähköliesi- ja uuni Kahvinkeitin Ruokailuastiasto. Kuinka monelle hengelle: Kahviastiasto. Kuinka monelle hengelle: 3. MUUT TILAT JA TOIMINNOT Kohteessa on: Eteistilat Naulakot Sisävessa Ulkovessa Näyttämö/orkesterilava Äänentoisto Valkokangas Videotykki (dataprojektori)

27 26 Tila on esteetön Tuolit ja pöydät. Kuinka monelle hengelle: Palvelemme seuraavilla kielillä: Tilojen vuokrauksen lisäksi tarjolla on tilauksesta seuraavia palveluita tai tuotteita: majoitusta ohjelmapalveluita kahvi -ja ruokapalvelut opastukset, esittelyt muuta, mitä: 4. VARAUSTIEDOT JA MARKKINOINTI Yhteyshenkilön nimi: Puhelin: Sähköposti: Yhteyshenkilön osoite:

28 27 www-sivut/facebook-sivu: Kohteen varaus onnistuu kotisivuilla: Kyllä Ei Kotisivuilla on nähtävissä ajantasainen varauskalenteri: Kyllä Ei Markkinoidaanko tiloja: Kyllä. Missä ja miten? Ei. Miksi? Kohteesta on julkaisuvapaita valokuvia: Kyllä Ei Valokuvat on liitetty tähän vastaukseen: Kyllä Ei

29 28 Markkinoinnin kehittämiseksi mielestämme olisi hyödyllistä: päästä vastaavien kohteiden kanssa esille yhdessä verkkoon/kotisivuille päästä vastaavien kohteiden kanssa esille yhteiseen painettuun esitteeseen toteuttaa vastaavien kohteiden kanssa yhteismarkkinointia tapahtumissa (esimerkiksi messut) kehittää omaa markkinointimme (materiaalit, kanavat, osaaminen jne.), kuten:

30 29 Yhteystiedot ONNI KUTSUU KYLÄÄN hanke Turun yliopiston Brahea-keskus Eija Eloranta projektipäällikkö Onni kutsuu kylään hanke toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Hanketta rahoittavat Varsinais-Suomen ja Satakunnan ELY-keskukset.