OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2009"

Transkriptio

1 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2009 OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö ISBN (pdf)

2 Sisältö ESIPUHE OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään Käyttökustannusten valtionosuus Valtionosuuden laskennallinen peruste Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus Keskimääräiset yksikköhinnat Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen Valtionosuusrahoituksessa yksikköhinnan kertojana käytettävät suoritteet Tiedonkeruu ja seuranta Rahoitusjärjestelmän hallinto Perustamishankkeen valtionosuus ja avustus sekä muut erityiset valtionavustukset AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Rahoitettava toiminta Rahoituksen määräytyminen Suoritteiden määräytyminen PERUSOPETUS Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan määräytyminen Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet vuotta täyttäneen yksikköhinta Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen Esiopetuksen rahoitus LUKIOKOULUTUS Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan määräytyminen Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Tunnusluvun laskenta Yksikköhinnan laskenta vuotta täyttäneinä opintonsa aloittaneiden yksikköhinta Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan määräytyminen Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Ammatillisen koulutuksen rahoituksen määräytyminen OPPISOPIMUSKOULUTUKSENA TOTEUTETTAVA AMMATILLINEN PERUS- JA LISÄKOULUTUS Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan määräytyminen Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinta Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhinta Oppisopimuskoulutuksen rahoituksen määräytyminen

3 Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen peruskoulutus Oppisopimuskoulutuksena toteutettava ammatillinen lisäkoulutus OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan määräytyminen Yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoituksen määräytyminen AMMATILLISET ERIKOISOPPILAITOKSET Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Suoritteiden määräytyminen Yksikköhintojen määräytyminen ja laskenta AMMATTIKORKEAKOULUT Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan määräytyminen Ammattikorkeakoulukohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Ammattikorkeakoulujen rahoituksen määräytyminen VAPAA SIVISTYSTYÖ Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön rahoituksen yleiset perusteet Kansanopistot Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Rahoituksen määräytyminen Kansalaisopistot Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Rahoituksen määräytyminen Kesäyliopistot Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Rahoituksen määräytyminen Liikunnan koulutuskeskukset Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Rahoituksen määräytyminen Opintokeskukset Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Rahoituksen määräytyminen KIRJASTOT Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Yksikköhinnan laskenta Rahoituksen määräytyminen TAITEEN PERUSOPETUS Rahoitettava toiminta Rahoituksen yleiset perusteet ja rahoituksen määräytyminen Asukasmäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus Opetustuntimäärän perusteella rahoitettava taiteen perusopetus

4 13. KUNTIEN KULTTUURITOIMINTA Rahoitettava toiminta Valtionosuuden määräytyminen KUNTIEN LIIKUNTATOIMI Rahoitettava toiminta Valtionosuuden määräytyminen KUNTIEN NUORISOTYÖ Rahoitettava toiminta Valtionosuuden määräytyminen MUSEOT Rahoitettava toiminta Rahoituksen määräytyminen Yksikköhinnan määräytyminen Muu kuin valtionosuusrahoitus TEATTERIT JA ORKESTERIT Rahoitettava toiminta Rahoituksen määräytyminen Yksikköhinnan määräytyminen Muu kuin valtionosuusrahoitus

5 5 ESIPUHE Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Kuntien lisäksi rahoitusjärjestelmä kattaa kuitenkin myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta, ammatillista peruskoulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta sekä kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettyä vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi järjestelmä kattaa ammatillisten erikoisoppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen toiminnan sekä taiteen perusopetuksen, kirjastotoiminnan, kuntien kulttuuritoiminnan, liikuntatoimen ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan. Ahvenanmaalla järjestetty koulutus ei kuulu opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän piiriin. Tämä julkaisu sisältää tiedot opetus- ja kulttuuritoimen yksikköhintojen määräytymisperusteista vuodelle Lisäksi kuvataan koulutus- ja kulttuuripalvelujen rahoituksen perusteet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin tehtiin budjettikäsittelyn yhteydessä seuraavia muutoksia, jotka vaikuttavat vuoden 2009 rahoitukseen: - kuntajaon muutoksen johdosta maksetut korvaukset lisätään kunnan rahoitusosuuteen - oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan määräytymisprosentti ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta alennettiin 63,13 prosenttiin - ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusprosenttien alentaminen 85,60 ja 47,23 prosenttiin - lukiokoulutuksen aineopiskelun rahoittaminen suoritettujen kurssien perusteella ja samalla yli 18-vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneiden yksikköhinnan määräytymisprosentin alentaminen 58 prosenttiin - maahanmuuttajien perusopetukseen valmistavan opetuksen tuntimäärän ja yksikköhinnan kaksinkertaistaminen - perusopetuksen yksikköhinnan korottaminen opetusryhmien pienentämiseksi Lisäksi vuonna 2009 jatkuu vuonna 2008 alkanut museoiden, teattereiden ja orkestereiden rahoitusmuutos, jossa on kolmen vuoden siirtymäaika. Toivomme, että julkaisu antaa tarvittavat tiedot opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusjärjestelmän toiminnasta ja sen ajankohtaisista muutoksista sekä tarjoaa taustatietoa julkaisemillemme opetus- ja kulttuuritoimen rahoitukseen liittyville raporteille, joihin voi tutustua osoitteessa Julkaisun ovat kirjoittaneet Opetushallituksen tieto ja rahoitus -yksikön asiantuntijat. Yhteystietomme löytyvät osoitteesta Raakel Tiihonen Kouluneuvos

6 6 1. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUSJÄRJESTELMÄ 1.1. Yhteys kuntien valtionosuusjärjestelmään Valtio osallistuu kunnallisten palveluiden rahoitukseen kuntien valtionosuusjärjestelmän kautta. Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu kolmen hallinnonalan lainsäädännön kokonaisuudesta. Valtiovarainministeriö vastaa kuntien yleisestä valtionosuudesta, verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta ja kunnille myönnettävästä yleisestä harkinnanvaraisesta rahoitusavustuksesta. Valtionosuusjärjestelmän muut osat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää, mutta se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Järjestelmällä rahoitetaan koulutuksen ja kulttuuripalvelujen järjestämisestä aiheutuneita käyttökustannuksia ja pieninvestointeja. Ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta rahoitetaan myös investointeja. Valtion ylläpitämän ja järjestämän koulutuksen rahoitus määräytyy valtion talousarvion perusteella. Lisäksi kunnat osallistuvat rahoitukseen kunnan rahoitusosuuden muodossa. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien rahoitusosuus palveluista siten, että kunnille määritellystä valtionosuuden perusteesta vähennetään kunnan asukaskohtainen rahoitusosuus. Maksatuksessa otetaan huomioon myös valtiovarainministeriön hallinnoimat kuntien valtionosuuksiin vaikuttavat verotulojen tasaukset. Kuntayhtymä ja yksityinen koulutuksen järjestäjä saavat valtiolta rahoituksena valtionosuuden perusteen (opiskelijamäärän ja opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan tulo) kokonaisuudessaan. Valtionosuusjärjestelmän keskeinen periaate on korostaa kuntien ja muiden opetus- ja kulttuuritoimen palveluja tarjoavien yhteisöjen itsenäistä päätöksentekoa. Rahoitusta ei ole korvamerkitty, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä Käyttökustannusten valtionosuus Valtionosuuden laskennallinen peruste Opetus- ja kulttuuritoimessa rahoitus muodostuu koulutusmuodoittain rahoituksen perusteena olevien suoritteiden ja laskennallisten yksikköhintojen tulosta. Suoritteita ovat tyypillisesti opiskelijamäärät, opetustunnit, opiskelijatyövuodet, -vuorokaudet tai -viikot ja kulttuuritoimessa kunnan asukasmäärä tai henkilötyövuodet. Eri palvelumuodoissa yksikköhinnan muodostumisperiaatteet vaihtelevat. Yksikköhinta voi olla koulutuksen järjestäjäkohtainen, ryhmittelyyn perustuva tai valtakunnallinen. Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestetyn ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus perustuu koulutuksen järjestäjien tilastointiajankohtina ilmoittamiin opiskelijamääriin, ammattikorkeakoulun osalta laskennallisiin opiskelijamääriin ja opetusministeriön kullekin koulutuksen järjestäjälle määräämiin laskennallisiin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Koulutuksen järjestäjien yksikköhinnoissa otetaan huomioon erilaiset palveluiden kustannuksiin vaikuttavat olosuhde- ja muut tekijät, jotka vaihtelevat

7 7 koulutusmuodoittain, kunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin. Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa myös harkinnanvaraisesti. Korotukset eivät lisää kyseisen koulutusmuodon kokonaisrahoituksen määrää. Vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan, ammatillisen lisäkoulutuksen sekä kulttuuri- ja taidelaitosten rahoitus perustuu opetusministeriön myöntämiin suoritteiden määriin ja suoritteita vastaaviin yksikköhintoihin. Yksikköhinnat lasketaan periaatteiltaan yhdenmukaisesti kunnille, kuntayhtymille ja yksityisille koulutuksen järjestäjille. Lisäksi kunnat saavat kulttuuri-, nuoriso-, liikunta- ja kirjastotoimeen sekä taiteen perusopetukseen rahoitusta, joka perustuu kunnan asukasmäärään ja asukasta kohti määrättyyn yksikköhintaan. Taulukko 1. Valtionosuuden perusteen muodostuminen toimintamuodoittain Rahoitettava koulutusmuoto Yksikköhinta Euroa / Yksikköhinnan määräytyminen Yksikköhintatyyppi Aamu- ja iltapäivätoiminta ohjaustunti Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva Esiopetus oppilas Järjestäjä- Sidottu järjestäjän kohtainen perusopetuksen hintaan Perusopetus oppilas Järjestäjä- Kustannussidonnainen kohtainen Lukiokoulutus opiskelija Järjestäjä- Kustannussidonnainen kohtainen Ammatillinen opiskelija Järjestäjä- Kustannussidonnainen peruskoulutus kohtainen Oppisopimuskoulutus, opiskelija Valtakunnallinen Sidottu amm. koul. peruskoulutus keskim. yksikköhintaan Oppisopimuskoulutus, opiskelija Valtakunnallinen Talousarvioon lisäkoulutus perustuva Ammatillinen opiskelija- Valtakunnalliset Talousarvioon -valtakunnalliset liikunnan koulutuskeskukset Kustannussidonnainen Kustannussidonnainen opiskelijavuorokausi Valtakunnallinen lisäkoulutus työvuosi hintaryhmät Ammattikorkeakoulut opiskelija Ammattikorkeakoulukohtainen perustuva Kustannussidonnainen Talousarvioon perustuva Ammatilliset erikoisoppilaitokset opetustunti Valtakunnalliset hintaryhmät Vapaa sivistystyö - kansanopistot opiskelijaviikko Järjestäjäkohtainen Taiteen perusopetus -tuntiperusteirnen rahoitus -asukasperusteinen Kustannussidonnainen (op.tunti), talousarvioon perustuva Rahoituksen suoritteen määräytyminen opm myöntää tilastointi 20.9 tilastointi 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9 tilastointi 20.1 ja 20.9 tilastointi 20.1 ja (kiintiö) opm myöntää laskennalliset opiskelijat ja toteutuneet tutkinnot opm myöntää opm myöntää opm myöntää opm myöntää opm myöntää opm myöntää opetustunti Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää - kansalaisopistot opetustunti Valtakunnallinen -asukastiheys Kustannussidonnainen - kesäyliopistot opetustunti Valtakunnallinen Kustannussidonnainen - opintokeskukset opetustunti, Valtakunnallinen opintokerhotunti asukas Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva Kustannussidonnainen rahoitus Kirjasto asukas Valtakunnallinen -asukastiheys kunnan asukkaat kunnan asukkaat

8 8 Kulttuuritoiminta asukas Valtakunnallinen Talousarvioon kunnan asukkaat perustuva Liikuntatoiminta asukas Valtakunnallinen Talousarvioon kunnan asukkaat perustuva Nuorisotyö asukas Valtakunnallinen Talousarvioon perustuva < 29-v. kunnan asukkaat Museo henkilötyövuosi Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää Teatteri henkilötyövuosi Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää Orkesteri henkilötyövuosi Valtakunnallinen Kustannussidonnainen opm myöntää Esimerkki kunnan rahoitusraportista Kunnan asukasperusteinen rahoitusosuus ja kunnan valtionosuus Opetus- ja kulttuuritoimen kustannusten rahoitukseen osallistuvat kunnat ja valtio yhdessä. Kuntien asukasperusteinen rahoitusosuus saadaan laskemalla yhteen kuntien, kuntayhtymien, yksityisten ja valtion järjestämän perusopetuksen, lukiokoulutuksen, oppilaitosmuotoisen ja oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen peruskoulutuksen, ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten kirjastojen, asukasperusteisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä kulttuuritoiminnan valtionosuuden perusteista lasketut, kunnan rahoitusosuutta vastaavat osuudet ja jakamalla saatu euromäärä maan asukasmäärällä. Kunnan rahoitusosuuteen ei lasketa perusopetukseen valmistavaa opetusta saaneita eikä ilman kotikuntaa Suomessa olevia oppilaita tai opiskelijoita. Rahoitusosuuteen ei lasketa myöskään perusopetuksen ja lukion oppilaita/opiskelijoita, joille järjestetään opetusta ulkomailla, eikä ammatillisessa opettajankoulutuksessa olevia opiskelijoita tai tästä koulutuksesta aiheutuvia kustannuksia. Kunnan rahoitusosuus opetustoimen ja kirjaston käyttökustannuksiin vuonna 2009 on 58,11 prosenttia kunnan rahoitusosuuteen kuuluvista valtionosuusperusteista. Kunnan rahoitusosuus kulttuuritoiminnan ja taiteen perusopetuksen käyttökustannuksiin on 70,30 prosenttia vastaavalla tavalla lasketusta euromäärästä. Vuonna 2009 kunnan rahoitusosuuteen on ensimmäisen kerran lisätty euromäärä, jonka valtiovarainministeriö maksaa kuntaliitoksissa valtionosuuksia menettäville kunnille opetus- ja kulttuuritoimen osalta. Korvauksia maksetaan vuonna ,1 milj. euroa. Taulukko 2. Asukaskohtainen kunnan rahoitusosuus vuosina , euroa/asukas ,59 590,75 607,42 620,86 634,81 769,32 799,30 Vuoden 2009 laskelma on ennakollinen. Yksittäisen kunnan rahoitusosuus saadaan kertomalla valtakunnallinen kunnan rahoitusosuus kunnan asukasmäärällä. Laskelma kunnan rahoitusosuudesta Kunnalle maksettavan valtionosuuden määrä saadaan, kun kunkin koulutusmuodon valtionosuusperuste kerrotaan kyseessä olevan koulutusmuodon rahoitusosuudella ja lasketaan näin

9 9 saadut koulutusmuodoittaiset luvut yhteen ja sen jälkeen vähennetään saadusta summasta kunnan rahoitusosuus. Kunnan valtionosuus = (valtionosuusperuste x rahoitusprosentti) i kunnan rahoitusosuus Keskimääräiset yksikköhinnat Valtioneuvoston asetuksella säädetään vuosittain seuraavan varainhoitovuoden rahoituksen perusteina käytettävät keskimääräiset yksikköhinnat. Keskimääräiset yksikköhinnat perustuvat koulutusmuodon keskimääräisiin valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Vuoden 2009 yksikköhinnat perustuvat vuodelle 2008 laskettuihin yksikköhintoihin, jotka perustuivat vuoden 2005 kustannuksiin. Kustannustason nousu vuodesta 2008 on laskettu käyttäen indeksinä 3,9 %. Keskimääräiset yksikköhinnat vahvistetaan arvonlisäverottomina. Yksikköhintoihin tehdään lisäksi vuosittain tarkistukset, jotka aiheutuvat valtion toimenpiteistä seuraavista toiminnan laadun ja laajuuden arvioiduista muutoksista, kuten kunnille annetuista uusista tai laajennetuista tehtävistä. Taulukko 3. Valtioneuvoston vahvistamat keskimääräiset yksikköhinnat vuosina Perusopetus, euroa/oppilas 5043, , , , ,77 Lukiokoulutus, euroa/opiskelija 4476, , , , ,49 Ammatillinen peruskoulutus, 7640, , , , ,46 euroa/opiskelija Ammattikorkeakoulut, euroa/opiskelija 6408, , , , ,62 Vapaa sivistystyö 63,52 65,07 66,39 72,37 75,19 kansalaisopistoissa, euroa/opetustunti Taiteen perusopetus, 54,97 56,43 57,69 64,73 67,25 euroa/opetustunti Kirjasto, euroa/asukas 44,31 45,52 46,58 52,06 54,09

10 Keskimääräisten yksikköhintojen kustannuspohja Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, ammattikorkeakoulujen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen ja kunnallisten kirjastojen yksikköhinnat perustuvat kunkin koulutusmuodon valtakunnallisiin toteutuneisiin käyttökustannuksiin. Käyttökustannuksiin ei kuitenkaan lasketa (RahL 635/1998, 23 ): - perustamishankkeesta eikä maa-alueen hankkimisesta tai vuokraamisesta aiheutuneita kustannuksia; - opiskelijoiden kuljetuksen järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia perusopetusta lukuun ottamatta - tavaran ja palvelun hankintahintaan sisältyvää arvonlisäveroa - lainojen hoitokustannuksia eikä laskennallisia korkoja - poistoja ammatillista koulutusta ja ammattikorkeakouluja lukuun ottamatta - kustannuksia, joihin myönnetään erikseen lakiin perustuvaa valtionrahoitusta - maksuja toiminnan järjestäjille, jos maksujen perusteena olevasta toiminnasta toiminnan järjestäjille aiheutuvat kustannukset otetaan huomioon yksikköhintoja laskettaessa - maksullisen palvelutoiminnan kustannuksia - muita kuin välittömästi koulutuksen järjestämisestä aiheutuneita hallintokustannuksia. Käyttökustannukset, joihin myönnetään rahoitusta Euroopan yhteisöjen talousarviosta, luetaan käyttökustannuksiksi siltä osin kuin Euroopan yhteisöjen talousarviosta myönnettävä ja sitä vastaava valtion talousarvion mukainen erillinen kansallinen rahoitus ei niitä kata Koulutuksen järjestäjä-/ylläpitäjäkohtaisten yksikköhintojen määräytyminen Yksikköhinnat määrää opetusministeriö. Yksikköhinnat määrätään siten, että yksikköhintojen mukaisesti lasketut rahoituksen perusteena käytettävät euromäärät yhteenlaskettuina vastaavat keskimääräisten yksikköhintojen perusteella laskettavia euromääriä lukuun ottamatta oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta, aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä taiteen perusopetusta. Perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa peruskoulutuksessa yksikköhinnat on laskettu syksyn 2008 opiskelijamääristä. Toiminnan käynnistyessä vuoden 2009 alusta rahoitus lasketaan arvioidun opiskelijamäärän mukaan. Ammattikorkeakoulun yksikköhinta muodostuu laskennallisen opiskelijamäärän ja ammattikorkeakoulussa suoritettujen tutkintojen määrän perusteella. Ammatillinen opettajankoulutus on mukana laskennassa liikenneopettajan koulutusta lukuun ottamatta. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintoja korotetaan siten, että korotus vastaa yksityisten koulutuksen järjestäjien maksamien arvonlisäverojen osuutta. Yksikköhintojen määräytyminen selostetaan yksityiskohtaisemmin toimintamuodoittain seuraavissa luvuissa Valtionosuusrahoituksessa yksikköhinnan kertojana käytettävät suoritteet Perusopetuksen, lukiokoulutuksen, ammatillisen peruskoulutuksen ja oppisopimuskoulutuksena järjestettävän ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena käytettävät opiskelijatiedot kerätään kahden ajankohdan tilastointipäivän (20.1. ja/tai 20.9.) tietoina. Rahoituksen perusteena

11 11 oleviksi opiskelijoiksi voidaan ilmoittaa päätoimisesti tutkintoa opiskelevat opiskelijat. Samana tilastointipäivänä opiskelija voidaan ilmoittaa opiskelijamääriin vain yhdessä opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusasetuksessa tarkoitetussa koulutuksessa. Osa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksessa käytetyistä suoritteista määräytyy suoraan valtion talousarvion perusteella. Varainhoitovuoden alusta rahoitus määräytyy ennakollisena edellisvuoden opiskelijamäärän perusteella. Niissä koulutusmuodoissa, joissa rahoitus perustuu tilastointipäivien oppilas- ja opiskelijamääriin, lopullinen tarkistettu rahoitus määräytyy varainhoitovuoden päättyessä, kun varainhoitovuoden toteutuneet opiskelijamäärät ovat selvillä. Opetusministeriön päättämiin suoritemääriin perustuvaa rahoitusta ei tarkisteta varainhoitovuoden päättyessä Tiedonkeruu ja seuranta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän laskenta perustuu koulutuksen järjestäjien ilmoittamiin tietoihin koulutuksen taloudesta ja toiminnasta. Koulutuksen järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle rahoituksen määräämiseksi tarvittavat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot (RahL 635/1998, 54 ). Opetusministeriö päättää tietojen oikeellisuuden toteamiseksi suoritettavista rahoituksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvista tarkastuksista. Opetusministeriö voi antaa tarkastuksen suorittamisen myös Opetushallituksen tehtäväksi Rahoitusjärjestelmän hallinto Valtionapuviranomaisena toimii opetusministeriö. Opetusministeriön toimeksiannosta Opetushallituksen Tieto ja rahoitus -yksikkö vastaa valtionosuusjärjestelmän tietojen keruusta ja laskentapalveluista. Laskennan tietojärjestelmäpalvelut ostetaan Tampereen yliopiston tietokonekeskukselta ja osa tiedonkeruusta Tilastokeskukselta. Kuva 1. Rahoitusjärjestelmän hallinto Opetusministeriö budjetti päätökset Tulossopimus Sopimus Opetustoimen rahoitusjärjestelmä Opetushallitus Tieto ja rahoitus -yksikkö Tampereen yliopiston tietokonekeskus - Valos tiedonkeruut, tietopalvelu ja asiakkaiden neuvonta tietojärjestelmien ylläpito rekisterien ylläpito ja päätösten valmistelu laskenta ja raportointi 10 henkilöä 6 henkilöä

12 Perustamishankkeen valtionosuus ja avustus sekä muut erityiset valtionavustukset Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Vapaan sivistystyön osalta perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetusministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset. Toimitiloja rakennettaessa tai uusia tiloja hankittaessa valtionosuuden perusteena käytetään hankkeelle vahvistetun tilamäärän ja asianomaista tilaa varten vahvistetun yksikköhinnan tuloa. Opetusministeriö vahvistaa vuosittain perustamishankkeiden yksikköhinnat. Yksikköhinta vahvistetaan neliömetriä tai muuta mittayksikköä kohden. Peruskorjaushankkeiden osalta valtionapuviranomainen vahvistaa hankekohtaisesti valtionosuuden perusteena käytettävät kustannukset. Yleissivistävän koulutuksen ja yleisen kirjaston perustamishankkeen rahoitukseen valtio osallistuu myöntämällä hankkeelle valtionosuutta % valtionosuuden laskennallisesta perusteesta. Vapaan sivistystyön perustamishankkeen rahoitukseen valtio osallistuu myöntämällä hankkeelle harkinnanvaraista valtionavustusta valtion talousarvion tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa. Vuoden 2006 alusta luovuttiin ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen osalta hankekohtaisesta perustamishankkeisiin myönnettävästä valtionosuudesta. Lisätietoja perustamishankkeiden rahoituksesta Opetushallituksen www-sivuilta osoitteesta: Opetus- tai kulttuuritoiminnan järjestäjälle voidaan valtion talousarviossa tarkoitukseen osoitetun määrärahan rajoissa myöntää ylimääräistä valtionavustusta toiminnan kehittämiseksi järjestettävää kokeilua, toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä ja toiminnan käynnistämistä varten. Lisätietoja Sirpa Kesti

13 13 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 2.1. Rahoitettava toiminta Valtionosuutta myönnetään kunnille, jotka toteuttavat perusopetuslaissa tarkoitettua aamu- ja iltapäivätoimintaa. Perusopetuslain mukaista aamu- ja iltapäivätoimintaa tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. Kullekin toimintaan osallistuvalle oppilaalle tulee tarjota mahdollisuus osallistua joko 570 tuntiin tai vaihtoehtoisesti 760 tuntiin aamu- ja iltapäivätoimintaa koulun työvuoden aikana. Toimintaan osallistuminen on oppilaalle vapaaehtoista (L 628/1998, 8a luku, muutettu 1081/2006). Kunnat voivat käyttää saamaansa rahoitusta aamu- ja iltapäivätoimintaan liittyvien palvelujen järjestämiseen tai hankkimiseen. Kunta voi järjestää toimintaa itse tai yhdessä muiden kuntien kanssa taikka hankkia palvelut muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta voi myös hankkia palvelut antamalla tähän tarkoitukseen avustusta palvelujen tuottajalle. Yksityisten ja valtion koulujen oppilaiden osalta ei myönnetä erillistä valtionosuusrahoitusta vaan myös heille järjestetyn toiminnan rahoitus ohjataan kuntien kautta. Vuonna 2009 rahoitusta aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämiseen saa 321 kuntaa Rahoituksen määräytyminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuus perustuu kunnille myönnettyyn suoritepäätökseen. Valtionosuuden peruste muodostuu suoritteina käytettävien ohjaustuntien lukumäärän ja ohjaustunnin yksikköhinnan tulosta. Yksikköhinta on kaikille kunnille sama. Vuonna 2009 se on 21,37 euroa /ohjaustunti. Suorite- ja yksikköhintapäätös tehdään valtion talousarvion rajoissa. Käyttökustannuksiin myönnetään valtionosuutta 57 prosenttia kunnalle valtionosuuden laskemisen perusteeksi vahvistetun tuntimäärän ja ohjaustunnin hinnan tulosta. Rahoituspäätös tehdään varainhoitovuotta edeltävän vuoden joulukuussa. Suoritepäätös ja valtionosuuspäätös tehdään vain kerran. Rahoitusta ei tarkisteta toteutuneen tuntimäärän perusteella. Toteutunut tuntimäärä otetaan kuitenkin huomioon tehtäessä seuraavan vuoden suoritepäätöstä Suoritteiden määräytyminen Aamu- ja iltapäivätoiminnan vuoden 2009 rahoituksen perusteena käytettävät suoritepäätökset perustuvat toteutuneisiin ohjaustunteihin, jotka kunta ilmoitti syksyn tilastointipäivänä jälkikäteen edelliseltä lukuvuodelta. Tilastointipäivänä kunnat ilmoittivat toteutuneet ohjaustunnit lukuvuodelta (syyslukukausi 2007 ja kevätlukukausi 2008). Kunnat ilmoittivat alkaen käynnistämästään aamu- ja iltapäivätoiminnasta arvioidut ohjaustuntimäärätiedot lukuvuodelta ja alkaen käynnistettävästä toiminnasta arvioidut tiedot syyslukukaudelta Lähtökohtaisesti vuoden 2009 valtionosuuden perusteeksi aamu- ja iltapäivätoimintaan kunnille on myönnetty ohjaustuntien määrä, joka perustuu kunnan syyslukukauden 2007 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia /päivä) sekä kevätlukukauden 2008 toteutuneisiin tuntimääriin (keskimäärin 3 tai 4 tuntia/päivä) seuraavasti:

14 14 Kevään 2009 ohjaustunnit = kevätlukukauden 2008 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä). Syksyn 2009 ohjaustunnit = syksyn 2007 toteutuneet ohjaustunnit (keskimäärin 3 ja/tai 4 tuntia/päivä). Mikäli kunta ei ole toteuttanut aamu- ja iltapäivätoimintaa syyslukukaudella 2007 tai kevätlukukaudella 2008, niin silloin syksyn 2007 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle Vastaavasti kevään 2008 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää keväälle Jos kunta ei ole arvioinut toteuttavansa kevätlukukauden 2009 aikana aamu- ja iltapäivätoimintaa niin vuoden 2009 valtionosuuden perustetta laskettaessa on käytetty kevään 2008 ohjaustuntien määränä arvoa nolla. Vastaavasti jos kunta on arvioinut toteuttavansa aamu- ja iltapäivätoiminnan syksystä 2009 alkaen, niin syksyn 2007 ohjaustuntien määrän sijasta on käytetty kunnan ilmoittamaa arvioitua tuntimäärää syksylle Raportti aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuden laskennallisesta perusteesta Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen

15 15 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi järjestää palvelut itse, yhdessä muiden kuntien kanssa tai hankkia palvelut muulta opetuksen järjestäjältä. Kuntien välistä yhteistyötä varten voidaan perustaa kuntayhtymä. Lisäksi valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta. Lupa vieraskielisen opetuksen, erityisopetuksen, erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen ja kansanopistossa muille kuin oppivelvollisille annettavan opetuksen järjestämiseen voidaan myöntää alueellisen tai valtakunnallisen koulutus- tai sivistystarpeen perusteella, vaikka opetuksen järjestäjä ei ole tehnyt edellä tarkoitettua sopimusta. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. Perusopetuksen rahoitus määräytyy oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja perusopetusta saavien oppilaiden tulosta Yksikköhinnan määräytyminen Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Perusopetuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskenta lähtee perusopetuksen keskimääräisen yksikköhinnan laskennasta (RahL 635/1998, 16 ). Valtioneuvosto vahvistaa perusopetuksen arvonlisäverottoman keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2009 perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta on 6 503,77 euroa/oppilas. Yksikköhintaa laskettaessa oppilasmääränä käytetään edellisen syksyn oppilasmäärää ( oppilasmäärä), joka sisältää alle 18-vuotiaat perusopetuksen oppilaat ja perusopetuslain 25 :n 2 momentissa tarkoitetut pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevat esiopetusoppilaat sekä perusopetuslain 5 :n mukaiset lisäopetuksen oppilaat Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Sisäoppilaitoskorotus vuonna 2009 on 26%, aiemmin 27%, ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

16 Yksityiskohtaiset yksikköhinnan laskentaperusteet Yksikköhinnan perusosa Kunnan perusopetuksen yksikköhinnan perusosa saadaan kertomalla perusopetuksen keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,77. Yksikköhinnan perusosaan tehtävät korotukset Asukastiheysosa Kouluverkkotunnusosa Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden asukastiheys on alle 40 asukasta/km2 seuraavasti: 0,1 x keskimääräinen yksikköhinta x asukastiheyden korotustekijä. Asukastiheyden korotustekijä saadaan luvun 40 luonnollisen logaritmin ja kunnan asukastiheyden luonnollisen logaritmin erotuksena. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Yksikköhinnan perusosaa korotetaan kunnille, joiden - asukastiheys on alle 3 asukasta/km2 sekä saaristokunnille seuraavasti: 0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus - asukastiheys on 3 4 asukasta/km2 seuraavasti: 0,003 x keskimääräinen yksikköhinta x kouluverkkotunnus x (4 kunnan asukastiheys). Kouluverkkotunnus lasketaan vuosittain oppilasta kohden määräytyvien lukujen keskiarvona. Kouluverkkotunnuksen oppilaskohtainen luku 1) Alle 80 oppilaan koulussa 1-6 vuosiluokilla opetusta ja esiopetusta (11-vuotinen oppivelvollisuus) saavan oppilaan osalta oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti: (80 - koulun kokonaisoppilasmäärä) x 1,2. 2) Kunnalle ja kuntayhtymälle, joka järjestää samankielistä opetusta alle 180:lle 7-9 vuosiluokan oppilaalle oppilaskohtainen luku lasketaan seuraavasti: (180 - suomen- tai ruotsinkielisen opetuksen 7-9 vuosiluokan oppilasmäärä) x 0,6. Korotus voi kuitenkin olla enintään 60. Oppilasmäärään sisältyy perusopetuslain 5 :n mukaiset lisäopetuksen oppilaat. 3) muiden kuin 1 ja 2 kohdissa mainittujen oppilaiden osalta luku on nolla. Perusopetuslain 17 :n 2 momentin mukaista erityisopetusta saavia erityisoppilaita ei huomioida kouluverkkotunnuksen oppilaskohtaisen luvun laskennassa.

17 17 Kaksikielisyyskorotus Saaristokuntakorotus Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan kaksikielisessä kunnassa luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,04. Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan saaristoisuuden perusteella seuraavasti: - jos kunnan väestöstä vähintään puolet asuu ilman kiinteää tieyhteyttä mantereeseen, yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,25 - muissa saaristokunnissa yksikköhinnan perusosaa korotetaan luvulla, joka saadaan kertomalla keskimääräinen yksikköhinta luvulla 0,06. Oppilasmääriin perustuvat korotukset Perusopetuksen yksikköhinnan perusosaa korotetaan oppilaskohtaisella luvulla, joka saadaan: 1) kertomalla luvun 0,3 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo 7-9 vuosiluokkien ja lisäopetuksen oppilaiden määrällä 2) kertomalla luvun 4,0 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 3) kertomalla luvun 2,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden vammaisoppilaiden määrällä (11-vuotinen oppivelvollisuus) 4) kertomalla luvun 0,5 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo muiden erityisoppilaiden määrällä (9-vuotinen oppivelvollisuus, POL 17 2 mom.) 5) kertomalla luvun 0,12 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo ruotsinkieliseen opetukseen osallistuvien oppilaiden määrällä 6) kertomalla luvun 0,2 ja keskimääräisen yksikköhinnan tulo vieraskielisten oppilaiden lukumäärällä (äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi, saame). Saadut luvut jaetaan lisäksi kokonaisoppilasmäärällä. Opetusministeriö voi korottaa yksikköhintaa harkinnanvaraisesti erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta syystä. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta kohtien 2 ja 3 mukaisesti. Perusopetusta sisäoppilaitosmuotoisesti järjestettäessä yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien oppilaiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tähän korotukseen ei sovelleta tasauskerrointa. Koulukodissa perusopetusta järjestettäessä yksikköhintaan lisätään 1,5 kertaa

18 18 keskimääräinen perusopetuksen yksikköhinta. Tähän korotukseen ei sovelleta myöskään tasauskerrointa. Tasauskerroin Tasauskertoimella tasataan korotusten vaikutus perusopetuksen keskimääräiseen yksikköhintaan (6 503,77), koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta em. oppilasta kohti lasketusta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Tasauskertoimella (0, ) kerrotaan edellä kerrotulla tavalla laskettu yksikköhinta lukuun ottamatta sisäoppilaitos- ja koulukotikorotusta vuotta täyttäneen yksikköhinta Jos perusopetuksen koko oppimäärää suorittava oppilas on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 60 prosenttia koulutuksen järjestäjälle oppilasta kohden määrätystä yksikköhinnasta (aikuiskoulutus). Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, mikäli opetusministeriö niin päättää. Jos koulutuksen järjestäjän erityisenä tehtävänä on järjestää perusopetusta sisäoppilaitoksessa (esim. kansanopistossa), sovelletaan 18 vuotta täyttäneisiin samaa yksikköhintaa kuin muihin sisäoppilaitoksessa perusopetusta saaviin oppilaisiin Yksityisten opetuksen järjestäjien ja kuntayhtymien yksikköhinnat Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhinta on sen kunnan yksikköhinta, jossa opetus pääasiassa järjestetään tai 90 prosenttia kunnan hinnasta, jos opetuksen järjestäjä ei ole ennen ylläpitänyt perusopetusta tai sitä vastaavaa opetusta antavaa oppilaitosta. Jos yksityisen perusopetuksen järjestäjän erityiseksi koulutustehtäväksi on perusopetuslain 7 :n 3 momentin nojalla määrätty järjestää opetusta pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille, korotetaan koulutuksen järjestäjän yksikköhintaa tätä opetusta saavien oppilaiden osalta. Yksityisen perusopetuksen järjestäjän yksikköhintaa korotetaan arvonlisäveron osuudella, joka on 3,53 prosenttia vuonna 2009 (RahL 635/1998, 23a ). Kuntayhtymälle yksikköhinta lasketaan kuten kunnalle. Kuntayhtymän perusopetuksen yksikköhintaa laskettaessa asukastiheytenä käytetään sen jäsenkunnista perusopetukseen osallistuneiden oppilaiden määrien mukaan painotettua jäsenkuntien asukastiheyksien keskiarvoa. Opetusministeriö voi harkinnanvaraisesti korottaa yksityisen opetuksen järjestäjän ja kuntayhtymän yksikköhintaa vuosittaisella päätöksellä. Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta 3.3. Perusopetuksen rahoituksen määräytyminen Perusopetuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä kerrotulla tavalla oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan ja arvioidun perusopetusta saavien oppilaiden tulosta. Arvioituna oppilasmääränä käytetään ja tilanteiden mukaan perusopetusta saaneiden oppilaiden keskiarvoa, johon lisätään maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden oppilaiden määrä. Rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden ( ja ) oppilasmäärien keskiarvon mukaiseksi vuoden 2009 loppuun mennessä, jolloin oppilasmäärää oikaistaan myös perusopetuksen aikuisopiskelijoiden ja maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa olleiden osalta.

19 Esiopetuksen rahoitus Esiopetusta varten myönnetään rahoitusta opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti oppilaskohtaisesti. Valtionosuuden perusteena oleva yksikköhinta on 91 prosenttia asianomaisen opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinnasta niille esiopetusoppilaille, joiden oppivelvollisuus on 9 vuotta. Yksikköhinta esiopetusoppilaalle, jonka oppivelvollisuus kestää 11 vuotta, on opetuksen järjestäjän perusopetuksen yksikköhinta. Lisätietoja antaa tarvittaessa Heli Lehtonen

20 20 4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lisäksi lukiokoulutusta voidaan järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Järjestämisluvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Vuonna 2009 lukiokoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 282. Lukion rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta Yksikköhinnan määräytyminen Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Lukiokoulutuksen yksikköhinta on järjestäjäkohtainen. Järjestäjäkohtaiset yksikköhinnat lasketaan lukiokoulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan pohjalta. Valtioneuvosto vahvistaa vuosittain lukion keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Keskimääräinen yksikköhinta vahvistetaan arvonlisäverottomana. Vuonna 2009 lukion keskimääräinen yksikköhinta on 5886,49 euroa/opiskelija. Kunnille ja kuntayhtymille määrättäviä yksikköhintoja porrastetaan koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella, kuten jäljempänä tunnusluvun laskennan yhteydessä selvitetään. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta on sama kuin sen kunnan yksikköhinta, jossa koulutus pääasiassa järjestetään. Jos kunta ei järjestä lukiokoulutusta, yksityisen lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lasketaan samalla tavalla kuin kunnan yksikköhinta. Yksityisten koulutuksen järjestäjien yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2009 on 3,55 prosenttia yksikköhinnasta Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen - mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta - 18 vuotta täyttäneinä lukiokoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden yksikköhinta on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta

21 Tunnusluvun laskenta Lukioiden yksikköhintojen laskentaa varten määritellään koulutuksen järjestäjän tunnusluku. Tunnusluku lasketaan lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukio-opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella. Laskennassa käytetään varainhoitovuotta edeltävän vuoden tilastointipäivän opiskelijamäärää eli vuoden 2009 yksikköhintoja laskettaessa tilastointipäivän opiskelijamäärää. Mikäli koulutuksen järjestäjä järjestää lukiokoulutusta sekä suomen- että ruotsinkielellä, niin tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Koulutuksen järjestäjän tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo. Tunnusluku on 100, mikäli koulutuksen järjestäjän lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaina aloittaneiden lukion opiskelijoiden lukumäärä on vähintään 200. Mikäli opiskelijoiden määrä on alle 200 opiskelijaa ja vähintään 60 opiskelijaa, niin tunnuslukua korotetaan opiskelijaa kohti luvulla, joka saadaan kaavasta 0,4 x (200- lukiossa opiskelevien määrä). Jos opiskelijoiden määrä on alle 60 opiskelijaa, tunnuslukua korotetaan lisäksi luvulla, joka saadaan kaavasta 2,1 x (60 - lukioissa opiskelevien määrä). Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Jos lukiokoulutus, joka kuuluu yksikköhinnan laskennassa korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Lukiokoulutuksen järjestäjien yhdistyessä tunnuslukua korotetaan vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31. päivänä joulukuuta 2012 ja lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät Yksikköhinnan laskenta Lukion yksikköhinta lasketaan kertomalla koulutuksen järjestäjän tunnusluku lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla ja jakamalla luvulla 100. Näin saatu yksikköhinta kerrotaan valtakunnallisella tasauskertoimella, jolla tasataan tunnusluvusta aiheutuvien korotusten vaikutus lukion keskimääräiseen yksikköhintaan, koska korotuksilla ei lisätä valtion ja kuntien rahoitusosuutta keskimääräisestä yksikköhinnasta. Vuonna 2009 tasauskerroin on 0, Laskentakaava koulutuksen järjestäjän yksikköhinnan laskentaan on seuraava: tasauskerroin (0, ) x keskimääräinen yksikköhinta (5886,49) x tunnusluku : 100. Mikäli lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on määrätty järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 26 prosenttia ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta. Opetusministeriö voi lisäksi korottaa yksikköhintaa erityisen koulutustehtävän perusteella ja/tai muusta erityisestä syystä (harkinnanvarainen korotus). Mahdollinen korotus lisätään tunnusluvun mukaiseen tasattuun yksikköhintaan.

22 vuotta täyttäneinä opintonsa aloittaneiden yksikköhinta Mikäli lukion koko oppimäärää suorittava opiskelija on aloittanut opintonsa sen jälkeen, kun hän on täyttänyt 18 vuotta, yksikköhinta on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Myös tätä yksikköhintaa voidaan korottaa harkinnanvaraisesti, jos opetusministeriö niin päättää. Mikäli kunnan tehtävänä on järjestää lukiokoulutusta sisäoppilaitoksessa (kansanopistossa), yksikköhintana 18 vuotta täyttäneen opiskelijan osalta käytetään kuitenkin koulutuksen järjestäjän alentamatonta yksikköhintaa. Esimerkki järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan laskennasta 4.3. Lukiokoulutuksen rahoituksen määräytyminen Lukiokoulutuksen ennakollinen rahoitus määräytyy edellä mainitulla tavalla opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja varainhoitovuotta edeltävän vuoden lukiokoulutuksen opiskelijamäärän tulosta. Rahoitus lasketaan erikseen aikuiskoulutukseen (18 vuotiaana lukiokoulutuksen aloittaneille opiskelijoille) ja muille lukion koko oppimäärää suorittaville opiskelijoille. Hallituksen esityksen mukaan lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisperusteisiin sisällytetään alkaen myös aineopinnot (HE 119/2008). Aineopintojen rahoitus koskee aineopiskelijoiden suorittamia lukion pakollisia kursseja ja syventävinä opintoina tarjottuja valtakunnallisia kursseja, jotka on suoritettu aikuisille annettavan opetuksen tuntijaon mukaisesti. Rahoitus ei koske rahoituslain 44 :n perusteella toisessa oppilaitoksessa päätoimisesti opintojaan suorittavia ja kahta tutkintoa suorittavia opiskelijoita. Rahoituksen laskentaa ja määräytymistä varten aineopiskelijoiden suorittamat kurssit muutetaan laskennalliseksi opiskelijamääräksi. Laskennassa käytetään lähinnä laskenta-aikaa päättyneen lukuvuoden suoritettujen kurssien määriä. Vuoden 2009 rahoituksen laskennassa käytetään aineopiskelijoiden laskennallista määrää, joka on laskettu aikavälillä suoritetuista aineopiskelun kursseista. Suoritettujen kurssien määrä muutetaan opiskelijamääräksi jakamalla lukuvuoden aikana suoritettujen kurssien kokonaismäärä luvulla 15, mikä on aikuisille tarkoitetun lukion kokonaiskurssimäärä 44 jaettuna lukiossa luvulla 3. Rahoituksen määräytymistä varten aineopiskelun laskennallinen opiskelijamäärä lasketaan yhteen lukion koko oppimäärää suorittavien 18 vuotta täytettyään lukiokoulutuksen aloittaneiden opiskelijoiden määrän kanssa ja saatu opiskelijamäärä kerrotaan yksikköhinnalla, joka on 58 prosenttia koulutuksen järjestäjälle lukion opiskelijaa kohden määrätystä yksikköhinnasta. Lukiokoulutuksen rahoitus tarkistetaan varainhoitovuoden (tilastointipäivien ja ) oppilasmäärän mukaiseksi varainhoitovuoden loppuun mennessä. Kertojaopiskelijamäärät painotetaan siten, että tilastointipäivän opiskelijamäärä painotetaan luvulla 7/12 ja tilastointipäivän opiskelijamäärä luvulla 5/12. Lisätietoja antaa tarvittaessa Sirpa Kesti

23 23 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää valmentavaa ja kuntouttavaa opetusta ja ohjausta, maahanmuuttajille järjestettävää ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavaa koulutusta ja kotitalousopetusta muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ja siten kuin asetuksella säädetään. Lisäksi voidaan järjestää järjestämisluvan mukaisesti ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle taikka valtion liikelaitokselle luvan koulutuksen järjestämiseen. Järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 151. Ammatillisen peruskoulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijaa kohden määrätyn yksikköhinnan ja opiskelijamäärän tulosta Yksikköhinnan määräytyminen Järjestäjäkohtaisen yksikköhinnan määräytymisen yleiset perusteet Ammatillisen koulutuksen järjestäjän yksikköhinta määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan ja koulutusalakohtaisten yksikköhintojen perusteella (RahA 806/1998, 8 ). Valtioneuvosto vahvistaa ammatillisen koulutuksen keskimääräisen yksikköhinnan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuussa. Vuonna 2009 ammatillisen koulutuksen keskimääräinen arvonlisäveroton yksikköhinta on ,46 euroa/opiskelija. Yksityisen koulutuksen järjestäjän yksikköhintaan lisätään arvonlisäveron osuus, joka vuonna 2009 on 5,2 % Yksikköhinnan laskennan muutokset edellisvuoteen Muutokset yksikköhinnan määräytymisessä liittyvät valtion erityisoppilaitosten ylläpitäjämuutokseen vuoden 2009 alusta. Erityisen järjestämisluvan erityisopetuksen järjestämiseen (erityisoppilaitokset) saaneiden koulutuksen järjestäjien porrastuksia on muutettu. Myös muiden koulutuksen järjestäjien erityisopetuksen porrastusta ja sisäoppilaitosmuotoisen majoituksen porrastusta on muutettu.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 4. LUKIOKOULUTUS 4.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Opetus- ja kulttuuriministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS. Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2008 OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut ISBN 978-952-13-3560-0 ESIPUHE...4 1. OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2012 Oppaat ja käsikirjat 2012:2 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2012:2 ISBN 978-952-13-5058-0 (pdf)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2016

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2016 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2016 Oppaat ja käsikirjat 2016:4 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2016:4 ISBN 978-952-13-6269-9 (pdf)

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2010 Oppaat ja käsikirjat 2010:9 ESIPUHE Vuodesta 2010 alkaen kuntien valtionosuuksia hallinnoidaan pääosin yhtenä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2014 Oppaat ja käsikirjat 2014:4 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2014:4 ISBN 978-952-13-5790-9 (pdf)

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot

Valtion talousarvio. Määrärahat: siirto-, arvio- ja kiinteät määrärahat. Valtuusmenettely. Lisätalousarviot B 2 Taloushallinto Valtion talousarvio Perusteista säädetään lailla Laki valtion talousarviosta (423/1988) Varainhoitovuodeksi kerrallaan Bruttobudjetointi Poikkeus: nettobudjetointi eräissä tuloissa ja

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2015 Oppaat ja käsikirjat 2015:8 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2015:8 ISBN 978-952-13-6142-5 (pdf)

Lisätiedot

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta

Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Valtionosuusuudistus 2010 perusopetuksen näkökulmasta Laki kuntien peruspalvelujen valtionosuudesta 1704/2009 ja asetus 1732/2009 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009 ja asetus 1766/2009

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS Yksikköhintojen ja rahoituksen määräytyminen vuonna 2013 Oppaat ja käsikirjat 2013:2 Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2013:2 ISBN 978-952-13-5411-3 (pdf)

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2017

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2017 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2017 Oppaat ja käsikirjat 2017:7 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2017:7 ISBN 978-952-13-6433-4 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 22 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki

Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta /2011 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2011 1511/2011 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta

Päätös. Laki. lukiolain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 170/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi lukiolain sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Vammaisille opiskelijoille järjestettävää

Lisätiedot

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta,

Laki. Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 150/1998 vp eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta. Eduskunta, EV 92/998 vp - HE 50/998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eräiden opetustointa koskevien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 50/998 vp eräiden opetustointa koskevien

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2018

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2018 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2018 Oppaat ja käsikirjat 2018:6 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2018:6 ISBN 978-952-13-6520-1 (pdf) ISSN 1798-8969

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2019

OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2019 OPETUS- JA KULTTUURITOIMEN RAHOITUS - YKSIKKÖHINTOJEN JA RAHOITUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN VUONNA 2019 Oppaat ja käsikirjat 2019:3 Opetushallitus Oppaat ja käsikirjat 2019:3 ISBN 978-952-13-6603-1 (pdf) ISSN-L

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia

Lisätiedot

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009)

Lisätiedot

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS

7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Perusopetus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2005 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Oppilaitostyyppi

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Perusopetus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2008 Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto Aikuislukio/-linja Muu laitos

Lisätiedot

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat

2.Perusopetuksen oppilasmäärät, alle 18-vuotiaat OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Perusopetus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2009 Oppilaitostyyppi Ulkomaankoulu Kansanopisto Aikuislukio/-linja Muu laitos Kansalaisopisto

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 40 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET

TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 OPINTOKESKUKSET Lomakkeella ilmoitetaan opintokeskusten vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) mukaisen toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2014

Asiakirjayhdistelmä 2014 30. Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin (arviomääräraha) Talousarvioesitys HE 112/2013 vp (16.9.2013) Momentille myönnetään 844 023 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää:

Lisätiedot

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016:

Tiedonkeruu kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016: TÄYTTÖOHJE 1(5) Kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2016 OPINTOKESKUKSET Muutoksia opintokeskusten kustannukset, tulot ja suoritteet vuonna 2017 tiedonkeruuseen: Kevään 2018 tiedonkeruuseen Kustannukset,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta /2014 Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1410/2014 Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2014

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o Laki. maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001

SISÄLLYS. N:o Laki. maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2001 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2001 N:o 1387 1396 SISÄLLYS N:o Sivu 1387 Laki maaseutuelinkeinojen rahoituslain muuttamisesta... 3805 1388 Laki arvonimistä suoritettavasta

Lisätiedot

9. AMMATTIKORKEAKOULUT

9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9. AMMATTIKORKEAKOULUT 9.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammattikorkeakoulut ovat osa korkeakoulujärjestelmää. Valtioneuvosto voi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle tai rekisteröidylle

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 214 Sivu 1/5 9.1.214 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 214 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2005 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2007 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 Sivu 1/6 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2016 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 Sivu 1/5 3.9.215 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 215 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2008 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2014 Sivu /5 Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 204 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015

Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 2015 Sivu 1/ Koulutuksen ja opetuksen järjestäjätason tiedot 201 A-kohdan täyttävät seuraavat tiedonantajat: Järjestäjätason yhteystiedot ilmoitetaan koulutuksen ja opetuksen järjestäjistä, jotka antavat esiopetusta,

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta. Tilanne OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2006 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta EV 165/1997 vp - HE 122/1997 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opetusa kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain, valtionosuutta saavista kansanopistoista annetun lain 12 a 28 :n sekä

Lisätiedot

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä

Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tiedotusvälineille 3.8.2017 Aineistoa vapaasti käytettäväksi Opetushallituksen arvioita syksyn 2017 koulutuksen aloittavien ja opiskelijoiden määristä sekä oppilaitosten lukumääristä Tässä tilastokoosteessa

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Puhelinnumero. Telefax. Sähköpostiosoite

Puhelinnumero. Telefax. Sähköpostiosoite OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2010 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. TÄYTTÖOHJE 1 (8) Perustiedot 20.1.2018 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu?

Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu? Opintokeskuspäivä Kulttuuritalo Vapaan sivistystyön lakimuutokset astuvat voimaan - mikä muuttuu? Opetusneuvos Kirsi Lähde 18.11.2015 LAKI VAPAASTA SIVISTYSTYÖSTÄ (632/1998) OPINTOKESKUKSIA KOSKEVAT MUUTOKSET

Lisätiedot

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen

Näyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi opetusja kulttuuritoimen rahoituksesta annettuun lakiin neljä

Lisätiedot

Kustannusten ja ilmoitettujen suoritteiden tulee vastata toisiaan.

Kustannusten ja ilmoitettujen suoritteiden tulee vastata toisiaan. ERITYISET TARKISTUSKOHTEET / KUSTANNUKSET JA SUORITTEET 2017 LIITE Raportit Alustavia raportteja on kahdenlaisia: vertailuraportteja ja kuvaraportteja. Raportit on viety Opetushallituksen internet-sivuille

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS. TÄYTTÖOHJE 1 (11) Perustiedot

LUKIOKOULUTUS. TÄYTTÖOHJE 1 (11) Perustiedot TÄYTTÖOHJE 1 (11) Perustiedot 20.1.2017 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

Päätös. Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

Päätös. Laki. kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 82/2011 vp Hallituksen esitys laeiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta

Lisätiedot

Lukion yksikköhintarahoitus 2019

Lukion yksikköhintarahoitus 2019 Finlands framgång skapas lokalt Lukion yksikköhintarahoitus 2019 10.1.2019 Kyösti Värri Suomen Kuntaliitto @KyostiVarri Lukiokoulutuksen opiskelijamäärät vuosina 2016 2019 (valtion talousarvio 2019) 2016

Lisätiedot

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan.

Opiskelijamäärät ilmoitetaan 20.1.2016 tilanteen mukaan. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2016 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista)

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2011 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu

3.1 Sisäoppilaitosmuotoisessa majoituksessa olevat opiskelijat (2.3 kohdassa ilmoitetuista opiskelijoista) suomi ruotsi muu OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2013 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila

HE 216/2006 vp. Laissa ei ole säännöksiä ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen rahoituksen määräytymisestä. 1. Nykytila HE 216/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus-

Lisätiedot

Puhelinnumero. Telefax. Sähköpostiosoite

Puhelinnumero. Telefax. Sähköpostiosoite OPETUSHALLITUS Tieto ja rahoitus -yksikkö PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.9.2011 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. TÄYTTÖOHJE 1 (11) Perustiedot 20.9.2017 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS. Yhteystiedot (1 * ) TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot 20.9.2015

LUKIOKOULUTUS. Yhteystiedot (1 * ) TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot 20.9.2015 TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot 20.9.2015 LUKIOKOULUTUS Yhteystiedot (1 * ) Tähän tiedonkeruuseen ei ole tullut muutoksia. Eduskunta hylkäsi 14.3.2015 hallituksen esityksen (HE 310/2014) lukiolaissa tarkoitetun

Lisätiedot

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. TÄYTTÖOHJE 1 (8) Perustiedot 20.1.2019 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 232/2009 vp Hallituksen esitys laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS. TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot

LUKIOKOULUTUS. TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot 20.9.2014 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta

Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Lukiokoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Tilanne 20.1.2014 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Puhelinnumero

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti

HE 97/2012 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi väliaikaisesti HE 97/2012 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta sekä vapaasta sivistystyöstä annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta

Lisätiedot

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007

Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN KYSELY 8/2008 Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry 5.3.2008 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2007 Oppilaitosten

Lisätiedot

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Soveltamisala

Laki. opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta. Soveltamisala Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 1 :n 1 momentin 3 kohta,

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS. Tiedonkeruu 20.1.2015: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015. Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen:

LUKIOKOULUTUS. Tiedonkeruu 20.1.2015: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015. Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen: TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.1.2015 LUKIOKOULUTUS Muutoksia perustietokyselyyn 20.9.2015 alkaen: Hallitus on antanut eduskunnalle esityksen (HE 310/2014) laiksi lukiolaissa, ammatillisesta peruskoulutuksesta

Lisätiedot

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla.

Kyselyn tiedot annetaan internetin välityksellä. Kirjautumisosoite www-sivuille on kyselyn yhteydessä lähetetyllä koontilistalla. TÄYTTÖOHJE 1 (9) Perustiedot 20.9.2018 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2009

VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2009 KYSELY 5/2010 3.3.2010 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2009 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje KYSELY 6/2007 Opintokeskukset 6.3.2007 VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2006 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa

Lisätiedot

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje

Ilmoitus kustannuksista ja suoritteista ja täyttöohje KYSELY 5/2005 Opintokeskukset VALTIONOSUUSJÄRJESTELMÄN EDELLYTTÄMIEN TIETOJEN TOIMITTAMINEN VUODELTA 2004 Vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) 21 :n mukaan opintokeskusten tulee toimittaa valtionapuviranomaiselle

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS. Yhteystiedot (1 * ) TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot

LUKIOKOULUTUS. Yhteystiedot (1 * ) TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot TÄYTTÖOHJE 1 (10) Perustiedot 20.9.2016 LUKIOKOULUTUS Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 58 :n ja asetuksen (1766/2009) 25 :n mukaan koulutuksen järjestäjien valtionosuuksien

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -

Laki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp - EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot