Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelman luonnonhoidon osuuden vuorovaikutusselvitys

Transkriptio

1 Liite X Järjestökommentit ( ) vihreällä. Rakennusvirasto, katu- ja puisto-osasto Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelman luonnonhoidon osuuden vuorovaikutusselvitys Vuorovaikutusmenettely aluesuunnitelmassa Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelma laadittiin rakennusviraston suunnittelutoimistossa yhteistyössä asukkaiden, hallintokuntien ja muiden sidosryhmien kanssa. Työ alkoi käyttäjäkyselyllä huhtikuussa Saadut vastaukset analysoitiin ja tulokset koostettiin aluesuunnitelmaan. Irtovastaukset ja kohdekohtaiset kommentit tallennettiin jatkossuunnittelun taustamateriaaliksi. Niitä hyödynnettiin aluesuunnitelman luonnonhoitoosuuden laadinnassa. Tätä aineistoa hyödynnetään edelleen luonnonhoidon kuviokohtaisen toteutussuunnitelman laadinnassa. Vuorovaikutuksen vaiheet, saatu palaute ja sen huomioon ottaminen aluesuunnitelmassa sekä jatkosuunnittelussa Luonnonhoito-osuuden tekstiluonnos ja suunnitteluvaiheen koosteet ovat olleet muun materiaalin ohella kommentoitavissa rakennusviraston verkkosivuilla suunnittelun edetessä. Luonnonhoidon periaatteita ja koostemateriaalia esiteltiin aluesuunnittelun asukastilaisuudessa Luonnonhoitoon liittyviä toiveita ja palautetta on tullut jatkuvasti suorina yhteydenottoina ja toimenpidepyyntöinä asukkailta, talo- ja huoltoyhtiöiden edustajilta, rakentajilta, seuroilta ja alueen muilta toimijoilta suunnittelijalle, metsävastaavalle ja Stara:n työnjohdolle. Monet asukkaat ovat myös kertoneet mielipiteitään suunnittelijalle inventoinnin yhteydessä maastossa käydyissä keskusteluissa. Lisäksi Ympäristökeskuksen kanssa tehtiin maastokäynti suunnittelualueen lukuisille luontotyyppijärjestelmän kohteille ja siinä samassa muillekin arvokohteille. Luonnonhoidon työryhmässä olevien luontojärjestöjen, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Helsingin Seudun Lintutieteellinen yhdistys ry:n ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry:n edustajat tutustuivat Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelman luonnonhoitoa käsittelevään osaan ja antoivat siitä työryhmäkokouksessa kommentit. Tämän jälkeen aluesuunnitelmasta laadittiin rakennusvirastossa uusi versio, jossa luontojärjestöjen edustajilta ja muilta sidosryhmiltä saadut kommentit otettiin huomioon. Uusi aluesuunnitelmaversio ja tämä vuorovaikutusselvitys lähetettiin luonnonhoidon työryhmälle nähtäville , vielä ennen yleisten töiden lautakunnan kokousta. Järjestöt: Järjestöjen asiantuntijaedustajien kirjallisessa yhteislausunnossa sekä kokouksessa esittämistä huomioista vain vähäinen osa on otettu huomioon. Kuvioiden rajausmuutoksia on otettu enemmän huomioon, arvometsäesityksiä on huomioitu erittäin vähän ja hoitoesitysten kritiikkejä valikoivasti. 1

2 Yleistä: Aluesuunnitelman sivulla 2 (Yleistä-osa) annetaan turhan myönteinen kuva luontojärjestöasintuntijoiden antamasta palautteesta. Etelä-Vuosaaren suunnitelmaa ei ole sen enempää kirjallisissa kommenteissa kuin kokouksessakaan pidetty "pääosin hyvin tehtynä". Kommenteissa on osoitettu merkittävä määrä kehitystarpeita arvometsien puutteellisessa tunnistamisessa, esitetyssä hoitoluokituksessa ja metsänhoitoesityksissä sekä jonkin verran muutostarpeita myös kuvioinneissa ja kasvupaikkaluokituksissa. Luontojärjestöiltä saadut kommentit ja rakennusviraston niihin laatimat vastineet Suunnittelualue sisältää luonteeltaan toisistaan poikkeavia osa-alueita eli asutuksen välissä olevia pienempiä metsä- ja puistoalueita sekä Helsingin olossa yhtenäiset Meri-Rastilan ja Ramsinniemen alueet. Etenkin Meri-Rastilan alue sisältää "vanhan" Helsingin oloissa poikkeuksellisen luonnontilaisia kallio- ja kangasmetsiä, mikä olisi hyvä tuoda selvemmin julki alue- ja luonnonhoitosuunnitelman puuston tilaa koskevissa kuvauksissa. Työryhmälle toimitetun osa-alueraportin kuvaus ei Meri-Rastilan osalta vastaa aivan todellisuutta ("Maisemallisesti aluetta rajaa etelästä ja lännestä meri, ja näiden alueiden merenrantavyöhykkeet ovat hoidettua metsää, jossa on joitakin lähellä luonnontilaa olevia luonnon arvoalueita"). Etenkin Meri-Rastilan osalta alueita voisi kuvata esimerkiksi seuraavasti: Etenkin suunnittelualueen länsiosassa, Meri-Rastilan ja Ramsinniemen alueella on säilynyt merkittäviä määriä Helsingin oloissa hyvin luonnontilansa säilyttäneitä kangas-, kallio-, korpi ja lehtometsiä. Korkeasta luonnontilan asteesta kertovat mm. eriikäisen puuston, kilpikaarnamäntyjen sekä eri-ikäisen lahopuuston esiintyminen lukuisilla kuvioilla. Nykyisessä kuvauksessa luontaisesti syntyneen lahopuuston esiintymistä ei edes mainita, jollei se sitten sisälly uudistamistarpeita pohjustavaan, puuston heikon kunnon esittelyyn (sivu 8). Rakennusviraston vastine Suunnittelualueella on huomattavan paljon luonnontilassa kehittyviä alueita: LS-alueet, C5- arvometsät ja muuten luonnontilaan kehittymään jäävät C-alueet. Suunnittelualueella on kaksi LS-aluetta, joiden yhteispinta-ala on 8 ha. Lisäksi Ramsinniemen LS-alueen ja meren välissä olevat kuviot on jätetty kehittymään luonnontilaan ja nostettu arvometsäluokkaan (C5), tällä on pyritty osaltaan turvaamaan, ylläpitämään ja lisäämään entisestään alueen luonnon monimuotoisuutta ja lisäksi tällä luodaan ekologinen käytävä Ls-alueen ja Vartinkylänlahden välille. Lisäksi Ramsinniemen kärjessä länsirannalla oleva erittäin lahopuustoinen ja eri-ikäisrakenteinen kangasmetsikkö on nostettu arvometsä C5-luokkaan. Myös Meri-Rastilan puistossa suurin osa alueen kuvioista on jätetty kehittymään luonnontilaan ja tämän lisäksi sen erityisen arvokkaat luontokohteet ovat arvometsäluokassa. Näin ollen huomattava pinta-ala Ramsinniemestä ja Meri-Rastilan puistosta on joko LS-aluetta tai C5-arvometsäluokkaa ja tämän lisäksi niiden C-alueet ovat hyvin pitkälti hoidon ulkopuolella reittien varsia ja asutusta lukuun ottamatta. Yhdessä nämä alueet luovat Vartiokylänlahden kanssa pohjois-eteläsuuntaisen ekologisen käytävän ja luovat alueelle huomattavan elinympäristöjen, eliöstöjen ja lajien monimuotoisuuskeskittymän. Lisäksi näillä alueilla on merkittävä määrä eriasteista lahopuuta, sekä lahopuuta tuottavaa eri-ikäisrakenteista metsää. Järjestöt: Meri-Rastilan Etelä-Helsingin oloissa laaja arvokas luontokokonaisuus on merkitty vain pieneltä osin arvometsäksi (C5 hoitoluokka). Luontoarvojen vuoksi arvometsiksi tulisi osoittaa kaikki aluekokonaisuuden arvokkaat kuviot. Luontojärjestöasiantuntijoiden lausunnosta huolimatta aluesuunnitelmassa (sivu 3. Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelman luontoalueet) ei edelleenkään haluta kuvata objektiivisesti niitä elinympäristöjä (kangas-, kallio- ja korpimetsien yhtenäinen mosaiikki) ja metsien 2

3 rakennepiirteitä (kilpikaarnamännyt, puuston eri-ikäisyys. lahopuustoisuus), jotka tekevät etenkin Meri-Rastilan keskiosan laajasta luontoalueesta niin merkittävän. Etelä-Vuosaaren yksilöidyissä luonnonhoitotavoitteissa tulisi yhdeksi tavoitteeksi ottaa myös asukkaiden ja muiden käyttäjien suuresti arvostaman Meri-Rastilan (ja osin myös Ramsinniemen ulkoilupuiston, Ramsinniemen luonnonsuojelualueen ja Ramsinkannaksen yhdessä muodostaman kokonaisuuden) nykyisen luonteen vahvistaminen ja säilyttäminen. Olennainen osa tätä luonnetta on pitkä intensiivisemmän metsänhoidon/ luonnonhoidon puuttumisen kausi (etenkin Meri-Rastilan alue) sekä tästä syystä alueella esiintyvät luonnontilaisen kaltaiset varttuneet ja vanhapuustoiset kangas-, kallio- ja korpimetsät. Yhdeksi tavoitteeksi sopisikin esimerkiksi seuraava: Meri-Rastilan etelä- ja keskiosassa sijaitsevan edustavan luonnontilaisten ja luonnontilaisen kaltaisten kangas-, kallio-, ja korpimetsien muodostaman luontokokonaisuuden säilyttäminen ja alueen vanhan metsän arvojen kehittäminen. Järjestökommentti: Yllä olevaan yksilöityyn luonnonhoitotavoitteeseen ei ole vastattu. Sen sijaan Vuosaaren eteläosan aluesuunnitelman luonnonhoidon päätavoitteita on täydennetty lisäämällä hoitopainotteisiin tavoitteisiin "lahopuun ylläpito sopivissa ja harkituissa kohdissa". Tämä lisäys on itsestäänselvyys, jonka pitäisi olla LUMO-ohjelman mukaisesti voimassa kaikilla suunnittelualueilla. Myös useimmilla muilla suunnittelualueen osa-alueilla (osa-alueet 5-26) on hyviä mahdollisuuksia antaa osan metsistä kehittyä pääosin luonnontilassa ( hallittu luonnontilaisuus ). Nykyisessä suunnitelmassa tätä mahdollisuutta esitetään lähinnä kalliometsille. Se, että myös osa pienempien osa-alueiden kangas- ja lehtometsistä jätetään tietoisesti kehittymään luonnontilassa, on yhtä kokonaisvaltaista luonnonhoitoa kuin systemaattinen hoito (s.13: Suunnittelualueen muita pienempiä metsäalueita hoidetaan kokonaisvaltaisemmin, koska puuston täytyy olla siellä elinvoimaista rakennusten, teiden ja asukkaiden turvallisuuden ja viihtyisyyden takia ). Ainakin osan asukkaista viihtyvyys lisääntynee, mikäli lähimetsissä on myös luonnontilassa säilyviä ja kehittyviä osia. Rakennusviraston vastine Suunnittelualueen keski- ja itäosan kaikissa pienemmistä puistoista toimenpiteiden ulkopuolelle jää noin puolet kunkin puiston pinta-alasta. Lisäksi usein toimenpide on vain reitin varren huonokuntoisten puiden poistoa ja pienpuuston hoitoa, jolloin todellinen toimenpidepinta-ala on vielä pienempi. Toimenpiteiden ulkopuolelle jäävät eivät ole pelkästään kalliometsiä kuten väitetään, vaan ne vaihtelevat kuivahkoista kangasmetsistä lehtoihin. Lisäksi näissäkin puistoissa on kuvioita, jotka ovat arvometsäluokassa C5 tai joilla on monimuotoisuusarvoja, kuten lahopuukeskittymiä, tällaiset kuviot on luonnollisesti jätetty kehittymään luonnontilaan. Esimerkkejä kokonaispinta-alan ja toimenpidepinta-aloista eri puistoissa: Haruspuisto 4 ha 2 ha, Ole Kandelinin puisto 7 ha 4 ha, Ison Kallahden puisto 10 ha 6 ha, Pohjavedenpuisto 7 ha 3 ha ja Ullaksenpuisto 3 ha 1,5 ha. Järjestökommentti: Emme ole väittäneet, että hoidon ulkopuolelle jää "pelkästään kalliometsiä", vaan, että hallittua luonnontilaa esitetään "lähinnä kalliometsille". Ehdoton valtaosa hakkuiden ja hoitotoimien ulkopuolelle suunnittelualueen keski- ja itäosassa jäävistä alueista on pinta-alaltaan kalliometsiä, etenkin kangasmetsien kohdalla hoidon ulkopuolelle jäävien alueiden määrä on huomattavasti vähäisempi kuin hoidon piirissä oleva pinta-ala. 3

4 Etenkin Meri-Rastilan alueelta löytyy Helsingin oloissa poikkeuksellisen luonnontilaisia kangas-, kallio- ja korpimetsiä. Metsille on tyypillistä puuston luonnontilaisen kaltainen rakenne, valtapuuston korkea keski-ikä, vanhojen havu- ja lehtipuiden näkyvä esiintyminen (mm. kilpikaarnamäntyjä yleisesti) sekä monilla kuvioilla myös eri-ikäisen lahopuuston näkyvä esiintyminen. Nämä kaikki ovat ns. vanhojen metsien tunnuksia. Ne kuuluvat myös niihin metsien rakennetekijöihin, joiden lisäämisen ja suojelun tarvetta valtioneuvosto on korostanut Etelä-Suomen metsäluonnon monimuotoisuusohjelmassa (METSO). Helsingin ympäristökeskus on käynnistämässä hanketta, jossa kartoitetaan mahdolliset METSO-kohteet. Kartoituksessa tullaan noudattamaan METSO-ohjelman luonnontieteellisiä valintaperusteita. Lisäksi METSOn kriteerit täyttäviä kohteita on huomioitu hyvin pitkälle nykyisessä luonnonhoidossa. Järjestökommentti: Meri-Rastilan alueen viime vuosien luonnonhoidon toteutuksessa näitä arvoja on huomioitu hyvin. Uuden suunnitelmaluonnoksen myötä METSOn kriteerit täyttävien kohteiden huomioinnin taso heikkenee olennaisesti. Ottaen huomioon, että luontojärjestöjen edustajista kaksi on METSO-asiantuntijoita, olisi luonnonhoidon työryhmällä erinomainen mahdollisuus huomioida potentiaaliset METSO-kohteet jo nyt, jos vain halua siihen löytyisi kaikilta osapuolilta. Nyt valitulla menettelytavalla annetaan kaikki perusteet siirtää Etelä-Vuosaaren aluesuunnitelman hyväksyminen vuoteen 2012, jolloin METSO-selvitykset ovat valmistuneet. Suunnittelualueella on useita kymmeniä sellaisia kuvioita, jotka on jatkossa täysin perusteltua jättää kehittymään luonnontilassa reittien toimivuuden kannalta perusteltua yksittäisten puiden täsmähoitoa sekä reittien varsien pienpuuston hoitoa lukuun ottamatta. Tällaiset kuviot keskittyvät erityisesti Meri-Rastilan ja Ramsinniemen ulkoilupuiston alueille, mutta niitä on jonkin verran myös Ison Kallahdenpuiston ja Pohjavedenpuiston alueilla. Alueen kokonaispinta-ala 110 ha, joista toimenpiteitä on esitetty vajaalle 38 ha eli kolmannekselle koko alueesta. Tästä toimenpidepinta-alasta 14 ha (29 kuviota) on pelkää yksittäisten puiden poistoa, joka kohdistuu vain pienelle osalle kuviota eli todellisuudessa, toimenpide-pinta-ala on vain noin viidennes koko alueen pinta-alasta. Kaikki muu luonnonhoidon alue jää kehittymään hoidon ulkopuolelle tällä suunnitelmakaudella. Erityisesti Meri-Rastilan puistossa on jätetty ulkoilureittien varren ulkopuolella olevat metsät toimenpiteiden ulkopuolelle. Meri-Rastilan luonnontilaisten osa-alueiden luonne ja arvo on hyvin ymmärretty myös alueen käyttäjien keskuudessa. Tämä käy hyvin ilmi alueelle vuonna 2009 tehdystä käyttäjäkyselystä. Siksi olisi perusteltua osoittaa alueen edustavien kangas- kallio- ja korpimetsien muodostaman kokonaisuuden arvo merkitsemällä se yhtenäiseksi arvometsien kokonaisuudeksi. Tähän arvokkaaseen kokonaisuuteen kuuluvat arvometsiksi jo osoitettujen kuvioiden 23, 52 ja 98 lisäksi ainakin kuviot 51, 53, 53.1, 54, 57, 85, 87, 89, 94, 90, 91, 92, 94, 95, 96, 128, , 132, 133, 134, 135, 136, 139 ja 156. Kaupunki käyttää valtakunnallista viheralueiden hoitoluokitusta, jossa C5 arvometsäksi luokitellaan erityisen tärkeä ja arvokas kohde maiseman, kulttuurin, luonnon 4

5 monimuotoisuusarvojen tai muiden ominaisuuspiirteiden vuoksi. Vuosaaren eteläosan alueella on C5 arvometsäkuvioita 10 kpl yht. 5,5 ha. Näissä kuvioissa on mm. tervaleppälehtoja, korpia, rämeitä, muinaisrantoja ja eri-ikäisrakenteisia ja eriasteista lahopuuta sisältävä kangasmetsiä. Kaupungin linja on, että kaikkia kuvioita, missä tavataan jotakin monimuotoisuuteen viittaavaa edes jossain määrin, ei voi ottaa arvometsäluokkaan, vaan kyseessä täytyy olla muusta ympäristöstään poikkeavaa määrällistä tai laadullista monimuotoisuutta. Muuten arvometsäluokitus kokee inflaation, eivätkä erityisen arvokkaat elinympäristöt erotu ympäristöstään, eikä näin ollen hoitoluokitus toimi. Järjestökommentti: Edellä mainitulla logiikalla Haltialan aarnialue kelpaisi arvometsäksi vain muutaman kuvion osalta, koska vastaavia metsiä on niin laajalti alueen ympäristössä. Jollei Meri- Rastilan poikkeuksellisen arvokas laajempi luontokokonaisuus ole aidosti "erityisen tärkeä ja arvokas kohde maiseman, kulttuurin, luonnon monimuotoisuusarvojen tai muiden erityspiirteiden vuoksi", niin mikä alue Etelä-Helsingissä on? Meri-Rastilan alueella käytössää oleva tapa poimia vain eräät arvometsäkuviot laajemmasta arvokkaasta kokonaisuudesta on tullut vastaan monissa muissakin aluesuunnitelmissa eli kyseessä on läpäisyperiaatteella tapahtuvan huonon suunnittelun malliesimerkki. Tämän seurauksena use kuvion laajuiset arvoalueet jäävät tunnistamatta, mikä on huomattavasti vakavampaa Kaiken kaikkiaan sen, että Helsingissä on säilynyt voimakkaasta kaupungistumisesta huolimatta runsaasti selvästi arvometsäluokkaan kuuluvia alueita, ei pitäisi olla negatiivinen asia, niin kuin se tuntuu olevan rakennusviraston vastineen laatinee henkilön/henkilöiden mielestä. Arvometsäluokkaan kuuluvien alueiden, mukaan lukien erityisen arvokkaat metsäiset elinympäristöt, määrän perusteena ei tule olla kenenkään yksittäisen henkilön mielivaltainen prosentuaalinen rajaus (ts. suurin sallittu osuus pinta-alasta), vaan ko. alueiden todelliset luontoarvot. Helsingin kaupungin rakennusviraston tulisikin pyrkiä edistämään luontonsa puolesta selvästi arvokkaiden metsäalueiden luokittelemista arvometsäkohteiksi ja hoitotoimenpiteiden minimoimista ko. kohteilla sen sijaan, että se vastustaa arvokohteiden määrän lisäämistä. Helsingin kaupungin eurooppalaisen/kansainvälisen imagon kuvittelisi vain paranevan sillä, että kaupunki voisi kaiken urbaanin kehityksen lisäksi kertoa sen alueella olevan jäljellä (huomattavan) paljon luontonsa puolesta erittäin arvokkaiksi luokiteltuja metsäalueita, joista yksi parhaiten säilyneitä ja laajahkoja kokonaisuuksia on juuri Meri-Rastilan ja Ramsinniemen alue. Liitteen 1 kuviokohtaisissa kommenteissa on yksilöity joukko kangas-, kallio-, korpi- ja lehtometsiä, jotka tulisi jättää pääosin kehittymään luonnontilassa sekä osoittaa arvometsiksi (C5). Näiden esitysten osalta lista ei ole kattava, koska kaikkien kuvioiden läpikäyntiin ei ollut ajallisia mahdollisuuksia. Suunnittelualueella on tarvetta täsmentää muutamien kuvioiden kuviointeja. Tämä koskee etenkin sellaisia tilanteita, jossa saman kuvion sisällä on sekä hoitoa tarvitsevia osa-alueita että sellaisia osia, jotka on luontoarvojen vuoksi syytä jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Kuvioiden rajausta on tarkennettu monissa paikoin, esim, kallion ja kangasmaan rajoja on tarkennettu ja lisäksi kuvioiden rajoja on muutettu puuston, maaperän ja toimenpiteen perusteella. Järjestö: Meri-Rastilan ja Ramsinniemen osalta osa olennaisista kuviorajamuutoksista on tehty. Muutaman kuvion osalta tarkennuksia olisi tarpeen edelleen tehdä. Itäosan alueilla rajausmuutoksia on tehty selvästi vähemmän. 5

6 Suunnittelualueen metsien kasvupaikkatiedot ovat pääosin kunnossa. Joitakin korpi- ja lehtokuvioita on kuitenkin jäänyt tunnistamatta. Kasvupaikkoja on tarkennettu niin, että esim. tuoreita kankaita on tarkennettu lehtomaisiksi kankaiksi ja lehtomaisia kankaita on tarkennettu lehdoiksi. Meri-Rastilan alueella harvennuksia on esitetty muutamille luontoarvoiltaan erityisen merkittäville kuvioille (kuviot 33, 57, 59, 133 ja 135). Maastokatselmuksen perusteella näillä kuvioilla ei ole harvennustarvetta pois lukien muutamat liitekommenteissa mainitut osaalueet. Monilla muillakin kuvioilla esitetty harvennus on järkevä toimenpide vain osalla kuviota. Monille kuvioille, joille on esitetty harvennushakkuuta, tarvittava toimenpide on lähinnä yksittäisten puiden poistaminen sekä pienpuuston hoito. Tällaisia kuvioita on erityisen paljon suunnittelualueen keskiosassa. Harvennus on muutettu yksittäisten puiden poistoksi noin kymmenellä kuviolla, missä on katsottu, ettei kyseistä toimenpidettä välttämättä tarvita. Lisäksi aluesuunnitelmatasolla ei voi kuvata harventamisen intensiteettiä tai sen kohdistusta kuvion sisällä, se selviää vasta toteutussuunnitelmassa. Järjestökommentti: Uusi, Puistola-Heikinlaakson aluesuunnitelmassa käyttöönotettu rasterimenetelmä mahdollistaa sen, että myös harvennusten kohdentaminen vain osalle kuviota voidaan osoittaa aluesuunnitelmassa. Maastokatselmuksen aikana saattoi havaita, että rakennusvirasto on jo ennakolta aloittanut luonnonhoitosuunnitelman toteuttamisen Meri-Rastilan länsiosassa (mm. kuviot 6, 50, 51, 84 ja 85). Kyseessä on lähinnä yksittäisten huonokuntoisten kuusten poisto, mutta kuviolla 6 on tehty myös selvää harvennushakkuuta. Järeitä kuusia ei ole kaadettu ilmeisesti lainkaan maalahopuiksi, vaan kaikki rungot on poistettu metsästä. Puita on poistettu myös useiden kymmenien metrien päästä reitistä, mikä herättää erityistä ihmetystä. Meri-Rastilan länsiosassa vakiintunut tapa on ollut lahopuun muodostumisen hyväksyminen myös reittien lähellä. Ainakaan kävijäkyselyn perusteella tätä ei koeta ongelmana, vaan enemmänkin alueen luonteeseen kuuluvana asiana. On aika erikoista, että juuri LUMOohjelman hyväksymisen jälkeen suhtautuminen lahopuun lisääntymiseen ko. alueella on muuttunut kielteisemmäksi. Tehtyjen toimenpiteiden jälkeen voidaan hyvin todeta, että yksittäisten puiden poistojen pelisääntöjä Meri-Rastilan alueella on syytä selkeyttää (lahopuiden jättäminen, reittien ympäristön käsittelyn laajuus ja voimaperäisyys jne). Lisäksi osalla kuvioita toimenpidettä on harjoitettu tänä syksynä sen verran paljon ja huoletta, että esitetty yksittäisten puiden poisto on vähintäänkin riittävässä määrin toteutettu ja toimenpidettä ei enää varsinaisella suunnittelukaudella ole syytä jatkaa (= toimenpide-esitykset pois näiltä kuvioilta). Edellä kuvattu työ ei liity suunnitelmassa esitettyihin töihin vaan kuuluu ulkoilureittien varsien vaarallisten ja huonokuntoisten puiden poistoon, jota tilataan vuosittain ylläpitotoimistolta Stara:n tehtäväksi. Kuviolta 6 poistettiin muutama pystykuiva kuusi pois 6

7 suositulta näköalapaikalta pois turvallisuuden ja maiseman takia. Lisäksi kaadettuja puita ei voinut jättää maalahopuuksi kuvion runsaan käytön takia. Järjestökommentti: Kuten lausunnossa todetaan, puita on poistettu useiden kymmenien metrien päästä reitistä. Tähän ei ole ollut mitään perusteita. Mitään esteitä jättää kaadettuja puita lahopuuksi kuvioille 50, 51, 84 ja 85 ei ole ollut. Tämä olisi myös jatkanut aikaisempaa, vakiintunutta tapaa. Kuviolta 6 lienee poistettu muutakin kuin muutama pystykuiva kuusi susitulta näköalapaikalta. Luonnonhoitoryhmän järjestöasiantuntijoiden maastokatselmuksen yhteydessä ei ollut riittävässä määrin mahdollista arvioida pienpuuston hoidon tarvetta yksittäisillä kuvioilla, joten sitä ei ole myöskään käsitelty yksittäisissä kuviokohtaisissa kommenteissa. Etenkin toimittaessa luontoarvoja omaavilla kuvioilla pienpuuston hoito on syytä rajata vain reittien lähialueille. Pienpuuston hoitoa on esitetty käytännössä aina vain reitistöjen varteen ja sellaisille kuvioille, missä on esitetty harvennushakkuita, jolloin pienpuustoa pitää poistaa laajemmalta alueelta kuin vain reitin varresta. Kaavoituksen kohteena olevalla alueella ei ole syytä ennen kaavoituksen päättymistä toteuttaa mitään muita kuin reittien toimivuuden kannalta välttämätöntä pienpuuston hoitoa väylien reunoilla. Yksittäisten puiden poistojen osalta on syytä rajoittua korkeintaan muutamien turvallisuuden. Mahdollista rakentamisen vaikutuspiirissä olevaa aluetta tullaan hoitamaan normaalein luonnonhoidoin toimenpitein. Kyseinen alue ei siis toisin sanoen poikkea toimenpiteiltään muista alueista millään tavoin. Järjestökommentti: Hyvään toimintatapaan kuuluu se, että metsänhakkuilla ei vähennetä sellaisten metsäalueiden luontoarvoja, joiden kaavoitus on selvästi kesken. Kuviokohtaiset kommentit Kuvio 6/150 HUOM! Kuvionumerot muutettu luontojärjestöjen kommentoimasta versiosta. Sekä vanha, että uusi numero näkyvät kuvioiden yhteydessä (vanha/uusi), Uusi numero viittaa uuteen kuviokarttaan. Entinen arvometsä. Kuviolta on syksyllä 2010 poistettu erikokoisia kuusia, kaadettu osaalueen harvoja raitoja yms. Meri on jo ennen toimenpiteistä ollut näkyvissä, joten haittoihin verrattuna toimenpiteen hyödyt ovat jääneet vähäisiksi. 7

8 Kuviolta poistettiin muutama pystykuiva kuusi pois suositulta näköalapaikalta meren rannalta ulkoilutien läheisyydestä turvallisuuden ja maiseman takia. Lisäksi kaadettuja puita ei voinut jättää maalahopuuksi kuvion runsaan käytön takia. Arvometsää koskeva vastine on esitetty yleiskommenttien yhteydessä. Järjestökommentti: Osa poistetuista kuusista olisi kannattanut jättää maalahopuuksi. Kuviolta on joka tapauksessa poistettu huomattavasti enemmän kuin muutamia puita. Kuvio 9/151 Vanhaa kuusivaltaista puustoa kasvava tuoretta ja lehtomaista kangasta, puustossa on myös mäntyä ja koivua. Osaa kuviosta (etenkin pohjoisosa) on käsitelty harvennusluonteisilla hakkuilla, osa on rakenteeltaan luonnonmukaisempaa. Länsipuolisen reitin vierestä on myös haettu järeitä kuusia. Isolla osalla kuviota esiintyy merkittävästi (5-10 kuutiometriä hehtaarilla) eri-ikäistä kuusi- ja koivulahopuuta. Lahopuustoisin osa kuviosta on METSO-kohteena edustavuusluokkaa II. Kuvio 10/152 METSO:a koskien viitataan yleiskommentteihin. Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen, kivikkoinen kuivahko kangas. Jokunen lahopuu. Liittyy arvokkaaseen ja edustavaan muinaisrantakuvioon 31. Luonnontilaisen rakenteensa vuoksi edustavuusluokan II METSO-kohde. Tulisi merkitä arvometsäksi (C5). Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin kohtaan. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti. Kuviolle on esitetty maisemanhoitoa (aikaisemmassa luonnoksessa ei toimenpiteitä). Toimenpide on täysin turha ja pilaa osan hienosta luonnontilaisesta maisemakokonaisuudesta. Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi ja luopumista maisemanhoidosta. Kuvio 11/155 Järjestökommentti. Uusi toimenpide (ei mukana luonnoksessa). Esitetty harvennus on tarpeeton, sillä kuvio on jo nykyisellään riittävän väljäpuustoinen. Kuvio 13.1/157 Pieni lehtomaisen kankaan kuvio, jolla kasvaa muun muassa haapaa. Kuviolla on näkyvästi lehtilahopuuta (koivu, haapa, harmaaleppä). Edustavuusluokan METSO II lehtomainen kangas, sopisi myös arvometsäksi (C5). 8

9 Kuvio on suositun ulkoilureitin varressa ja siinä kasvaa tiheä aliskasvuinen vaahterikko, vaahterikon elinvoimaisuuden vuoksi kuviolle on ehdotettu muutaman ylispuun poistoa ja pienpuuston hoitoa. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Tällä sijainnilla toimenpide eli parin puun poisto lienee ok. Kuvio 30/139 Luonnontilaisen kaltainen kitumaan kalliomännikkö. Kalliolla on myös kilpikaarnamäntyjä. Edustavuusluokan I METSO-kohde ja sopisi myös arvometsäksi (C5). Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Viittaamme yleiskommentteihin sekä esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 31/142 Edustava muinaisranta, jonka arvoja täydentää luonnontilaisen kaltainen mäntypuusto, johon kuuluu myös kilpikaarnamäntyjä sekä jonkin verran lahopuuta. METSO-kohteena edustavuusluokkaa I. Tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio on C5 arvometsäluokassa. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti:Hienoa, että esitetty muutos on tehty. Kuvio 33/132,140 Vaihteleva kuvio, joka sisältää kallioisia kuivahkoja kankaita ja kitumaan kalliomännikköä. Kuviolla on METSO-kohteina edustavuusluokkien I ja II kangasmetsiä sekä edustavuusluokan I kalliometsää. Kuviolle esitetty harvennus on huonosti perusteltu (puuston rakenne jo nyt lähes optimaalinen) ja alueen luontoarvoille haitallinen. Esitetty toimenpide tulisi poistaa ja kuvio osoittaa arvometsäksi (C5). Kuvio on jaettu kahdeksi eri kuvioksi ja samalla kuvion ulkorajoja on muutettu. Pohjoispuoleisella kuviolla on toimenpiteenä on harvennus tiheimpiin puustoryhmiin ja pienpuuston hoito. Eteläpuoleisella kuviolla toimenpiteenä on yksittäisten huonokuntoisten puiden poisto ja pienpuuston hoito ulkoilureitin varresta. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Kuvion itäisin osa on liitetty osaksi kuviota 153 ja loppuosa on jaettu kahdeksi 9

10 uudeksi kuvioksi. Ainoa perusteltua toimenpide on pienpuuston hoito eteläisen kuvion reitin varrella. Muut toimenpiteet ovat luontoarvoille haitallisia. Esitämme edelleen toimenpiteistä luopumista (pois lukien eteläisen kuvion ulkoilureitin varrella) sekä kuvioiden osoittamista arvometsiksi (C5). Kuvio 34/153 Luonnontilaisen kaltainen kitumaan kalliomännikkö. Puustossa vuotiasta mäntyä sekä vähän koivua. Näkyvästi eri-ikäistä mäntylahopuuta maa- ja pystylahopuina. Edustavuusluokka I:n METSO-kohde ja ilmeinen arvometsä (C5). Kuvion rajausta on tarkennettu eteläpäästä. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 50/106 Iäkäspuustoinen metsä, johon on aikaisemmin jätetty lahopuuta. Viime aikoina kuolleita ja huonokuntoisia kuusia haettu (miksi muutos aikaisempiin käytäntöihin, vrt. LUMO-ohjelman tavoitteet?). Kuvio 51/135 Lahopuun kaadosta ja poisviennistä viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Huono ja perustelematon ratkaisu (viittaus yleiskommentointiin). Iäkäs kuusivaltainen metsä, jonka puusto on pääosalla kuviota luonnontilaisen kaltaista. Lahopuuta noin 10 kuutiometriä hehtaarilla, joten täyttää edustavuusluokan I METSOkohteen kriteerit. Kuvio 53/110 METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Runsaslahopuustoinen kangasmetsä, jossa lahopuuta 5-10 kuutiometriä hehtaarilla (METSO II). Luontoarvojen vuoksi tulisi osoittaa arvometsäksi (C5). 10

11 Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 53.1/108 Luonnontilaisen kaltainen kitumaan kalliomännikkö. Puustossa on myös kilpikaarnamäntyjä ja näkyvästi lahopuuta, joten METSO-kohteena edustavuusluokkaa I. Sopii myös arvometsäksi. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 54/112 Iäkästä, kuusivaltaista, osittain soistunutta tuoreen kankaan metsää. Lahopuuta yli 10 m3/ha. METSO I edustavuusluokan kohde ja ilmeinen arvometsä. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Kuvio 57/123 Järjestökommentti: Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Puustorakenteeltaan pääosin luonnontilaisen kaltaista kuivahkon kankaan vanhaa mäntyvaltaista metsää. Metsässä on näkyvästi kilpikaarnamäntyjä sekä lahopuuta. Kuvion lounaisosassa on kuusivaltaisempaa ja osin muuta kuviota tasarakenteisempi osa. Kuvio on esitetty harvennettavaksi. Kuvion itä- ja keskiosaan esitetty harvennushakkuu on erityisen huonosti perusteltu puuston nykytilan, virkistyskäytön ja luontoarvojen näkökulmasta. Harvennus on perusteltu korkeintaan kuvion lounaisosassa (alle viidennes kuviosta), joka kannattaisi muutenkin kuvioida omaksi kuviokseen. Kuvion harventaminen on perusteltua, koska sen läpi menee menee ulkoilureitti koko pituudeltaan. Harvennus kohdistuu ainoastaan tiheimpiin puustoryhmiin. Kuvion länsipuolella jätetään käsittelemätön vyöhyke "Rastilan rinnekorpi"- LTJ-rajausta vasten. Järjestökommentti: Ulkoilureitti ei ole yksittäisenä tekijänä miltään osin riittävä perustelu harvennukselle. Etenkään sellaisessa tapauksessa, jossa metsän rakenne on näin väljä. 11

12 Harvennus on perusteltua korkeintaan kuvion lounaisosassa, muu harvennus on turhaa ja haitallista. Kuvio 58/126 Melko puustoinen kitumaan kalliomännikkö, jossa kasvaa vuotiaita mäntyjä sekä hieman koivua ja kuusta. Kuviolla on näkyvästi lahopuuta. METSO-kohteena edustavuusluokan I kalliometsä ja siten selkeä C5-arvometsä. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Kuviota on laajennettu littämällä siihen osa kuviosta 59. Kuviolle on esitetty tämän jälkeen toimenpiteenä yksittäisten puiden poisto. Järkevää ja hyväksyttävää on vain muutaman puun kaato uran reitin reunasta lahopuuksi. Hakkuuesitys tulisi poistaa ja merkitä kuvio arvometsäksi. Kuvio 59/126 Kuviolle on esitetty harvennusta. Kuvio on eteläpuoliskostaan erirakenteista tuoreen kankaan metsää, vanhimmat puut ovat mäntyjä (todella vanhoja), lisäksi iäkästä koivua. Alla kasvaa runsaasti haapaa sekä kuusta, koivua ja mäntyä. METSO II edustavuusluokan kohde. Pohjoispuolisko on iäkästä-vanhaa, kuusivaltaista tuoreen kankaan erirakenteista sekametsää, jossa on kuusilahopuuta yli 10 m3/ha. METSO I edustavuusluokan metsää. Koko kuvio toimii nykyisellään näkemäesteenä kahden puuustoltaan harvan kuvion (58,60) välissä sekä kahden ulkoiluväylän (ulkoilutie ja ulkoilupolku)välissä, eikä näkymää ole jatkossakaan syytä näiden välille avata. Luontoarvojensa puolesta kuvio tulisi merkitä arvometsäksi. Kuvion rajoja on muutettu huomattavasti ja toimenpide on muutettu yksittäisten huonokuntoisten puiden poistoksi reitin varresta. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Hakkuutöiden teemakartan mukaan toimenpiteenä on edelleen harvennus. Kuvio tulisi merkitä arvometsäksi. Reitin turvallisuuden kannalta ongelmallisia puita on niin vähän ettei kuvion hoitotoimenpiteeksi tule esittää yksittäisten puiden poistoa. Mahdolliset yksittäiset ongelmapuut voidaan joka tapauksessa kaataa kuviolle lahopuuksi, vaikka kuvio olisi hakkuiden ulkopuolelle jätetty C5-arvometsä. Esitämme hakkuutoimenpiteestä luopumista ja kuvion merkitsemistä arvometsäksi. Kuvio 61/124 Kuvio on jo harvennettu 90-luvulla, joten valtaosalla kuviota ei ole harvennustarvetta. Kuvion koillisosan reitin pohjoispuolella voisi kuvioida omaksi kuviokseen. Tällä osaalueella harvennus on jollakin lailla perusteltavissa. 12

13 Kuvion rajausta on muutettu huomattavasti. Nykyisellä kuviolla toimenpiteenä on: Välijakson kuusikon harvennus ja yläjakson koivikon väljennys sekä pienpuuston hoito. Järjestökommentti: Yhdistetty kuvion 106 länsiosa vanhaan kuvioon 61. Kokonaistoimenpide on maltillisesti toteutettuna ok. Kuvio 61.2/171 Kuviolle on esitetty harvennusta. Louhikkoinen osa-alue kuvion länsireunasta tulisi kuvioida omaksi kuviokseen ja jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Itäosassa järkevää aloittaa luontaisen uudistamisen valmistelu. Kuvion rajausta on tarkennettu. Toimenpide-ehdotus: Maisemahakkuu, jossa poistetaan kuolleet ja huonokuntoiset puuryhmät ja luodaan näin pienaukkoja, jotka luovat edellytykset luontaiselle uudistumiselle. Järjestökommentti: Kuvion louhikkoinen länsiosa sisältyy edelleen harvennettavaksi esitettävään kuvioon. Tämä tulisi jättää toimenpiteen ulkopuolelle. Muuten esitetty toimenpide on ok. Kuvio 84/103 Iäkäspuustoinen metsä, jossa on näkyvästi kuolleita pystykuusia sekä jonkun verran maalahopuuta. Täyttää METSO-ohjelman edustavuusluokka I:n kohteen kriteerit. Jatkossa tarvetta vain reitin varren turvallisuuden ja toimivuuden turvaamiselle (poistettavat rungot maalahopuuksi kuviolle). METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Kuvion toimenpide on poistettu. Järjestökommentti: Koska toimenpide on jo tehty, on sen poistaminen järkevää. Kuvio 89/107 Puustoltaan varttunutta, luonnontilaisen kaltaista kuivahkoa ja tuoretta kangasta. Paikoin näkyvästi lahopuuta. Edustavuusluokan II METSO-kohde. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme kuviota arvometsäksi (perustelut lausunnossa). 13

14 Kuvio 90/88 Varttunutta, tiheää, kuusivaltaista (sekapuuna koivua, haapaa) lehtomaista kangasta/lehtoa. Edustavuusluokan II METSO-kohde. Kuvio 91/90 METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Olisi asiallista mainita, jos kuvioita on merkittävällä tavalla muutettu tai yhdistetty. Tämä kuvio on viimeisessä luonnoksessa yhdistetty osaksi kuviota 88. Esitämme kuviota arvometsäksi. Selvän korven ja kivennäismaakuvion yhdistäminen ei ole mielestämme järkevää. Ylispuustoista taimikkoa, tällä sijainnilla METSO III-kohde, jonka voi jättää kehittymään luontaisesti. Kuvion rajausta on tarkennettu. Toimenpiteet: Taimikonhoito ja huonokuntoisten ylispuiden poisto. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin kohtaan. Järjestökommentti: Ylispuiden poistaminen (näitä vähän) on perusteetonta ja köyhdyttää maisemakuvaa. Kuvio 92/99 Kuviolla on sekä kalliometsää (pohjoisosa) että lehtomaista kangasta. Kuvion etelä- ja keskiosa on varttunutta-iäkästä lehtomaisen kankaan kuusivaltaista sekametsää, jossa on pystyyn kuollutta kuusta kymmeniä kuutiometrejä hehtaarilla. Edustavuusluokan I METSOkohde, joka tulisi merkitä arvometsäksi (C5). Kuvion rajausta on tarkennettu. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Kuvioiden rajaustarkistus on perusteltu. Esitämme molempia kuvioita arvometsäksi edelleen. Kuvio 94/97,98 Kuvion keskellä on rehevähkö notkonpohja (parin käyrän verran), jota on epätasaisesti harvennushakattu, jäljellä kuusta ja haapaa (METSO III-METSO II); myös luoteeseen nousevan notkon pohjaa on harvennettu. Kuvion eteläosa (mäki 14

15 notkosta etelään pitäisi erottaa omaksi kuviokseen); kallioista, iäkästä-vanhaa, mäntyvaltaista (sekapuuna kuusta ja koivua)metsää, METSO I. Jäljelle jäävät osat kuviota (koillis- ja luoteisosat) tuoreen kankaan-lehtomaisen kankaan iäkästä, kuusivaltaista, erirakenteista metsää, lahopuuta reippaasti yli 10m3 (paikoin kymmeniä kuutioita/ha), METSO I edustavuusluokan kohde. Kuvio sopii sijaintina ja luonteena perusteella arvometsäksi. Kuvio on jaettu niin, että tienvarsiylänkö on omaa kuviota. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin kohtaan. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Alunperin kuviolle ei esitetty toimenpidettä. Nyt toimenpiteeksi lisätty yksittäisten puiden poisto. Toimenpide on tarpeeton (jos turvallisuuden kannalta ongelmallisia puita on, ne voidaan kaataa joka tapauksessa). Esitämme toiemnpiteen poistamista ja kuvion merkitsemistä arvometsäksi. Kuvio 95/111 Puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kitumaan kalliomännikkö (METSO I-II). METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin kohtaan. Järjestökommentti: Kuviomuutos olisi asiallista mainita. Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 106/172 Harvennushakkuun sijasta kuviolla on tarvetta lähinnä ajoittaiselle yksittäisten puiden poistamiselle. Kuvion pohjoisnurkkaan (ulkoiluteiden risteysten ympärille) kuusen harvennus sopii. Kuvio on jaettu niin, että itäpuoli on oma harvennuskuvio ja loput kuviosta on yksittäisten huonokuntoisten puiden poistoa reitin varresta. Järjestökommentti: Hakkuutöiden teemakartan perusteella itäpuolelle on esitetty yksittäisten puiden poistoa (ei harvennusta), mikä olisi toimenpiteenä perusteltu. Kuvio 128/85 Kivikkoinen, puustoltaan erittäin luonnontilainen mäntyvaltainen metsä. Puustossa on merkittäviä määriä kilpikaarnaisia mäntyjä. Kuvio ansaitsisi arvometsäluokan pelkästään puuston luonnontilaisuuden perusteella. Pitkälti samaa mieltä. Muutetaan jatkossa C5-arvometsäksiluokkaan. 15

16 Järjestökommentti: Hyvä ja perusteltu ratkaisu. Ihmettelemme, miksi tätä muutosta ei ole tehty aluesuunnitelmaluonnoksen uusimmille kartoille. Kuvio 129/86 Kuvion keski- ja pohjoisosan kivikkoisella mäellä ja sen rinteillä kasvaa huomattavan luonnontilaista eri-ikäisrakenteista iäkästä mänty-kuusipuustoa. Alueella on runsaasti (> 20 kuutiometriä/ ha) eri-ikäistä kuusilahopuuta. Pääosa tästä on kuolleita pystykuusia, mutta myös eri-ikäisiä kuusimaapuita löytyy. Kuvion eteläosasta (läheltä kuvion 130 rajaa) on hakattu vanhoja kuusia. Kuvion keski- ja pohjoisosa tulisi osoittaa arvometsäksi. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme edelleen kuvion merkitsemistä arvometsäksi. Kuvio 131/88 Kuvio on pääosin vesitaloudeltaan luonnontilaista kangaskorpea, jota ympäröivät reunoilta soistuneet vanhat kangasmetsät. Edustavuusluokan I METSO-kohde ja lisäksi suoluontotyyppi, joka on Helsingissä harvinainen ja on luokiteltu vaarantuneeksi suoluontotyypiksi. Tulee osoittaa arvometsäksi ja jättää jatkossa reitin varren yksittäisten puiden kaatoa lukuun ottamatta luonnontilaan. Kyseiselle kuviolle ei ole ehdotettu toimenpiteitä. Soistumat huomioitu kuvion kuvauksessa: Tuoreen kankaan osin soistunut kuvio, jonka vallitsevassa jaksossa pääosin kuusta, seassa myös jonkin verran koivua, mäntyä ja tervaleppää. Alajaksolla pääosin nuorta kuusta. Kuvion eteläpäässä, lähellä kuviota 83, on soistunut korpimainen painanne. Kuolleita ja huonokuntoisia puita poistettu ulkoilureitin varrelta syksyllä Tavoite: Ylläpidetään ja kehitetään kuvion korpimaisia piirteitä. Ei toimenpiteitä. Järjestökommentti: Kuviot, jotka ovat kangasmaita, tulisi kuvioida erilleen korpikuviosta. Tämä on hyvää suunnittelukäytäntöä ja perusteltua myös siksi, että korvet ovat Etelä-Suomessa uhanalainen luontotyyppi. Kuvio tulisi joka tapauksessa osoittaa arvometsäksi. Kuvio 132/83 Kivikkoinen kuivahko kangas, jossa kasvaa iäkästä, osin kilpikaarnaista männikköä. Metsässä on jonkin verran lahopuuta. METSO-edustavuusluokan I kohde ja ilmeinen arvometsä. Kuivahkon kankaan erittäin louhikkoinen ulkoiluteiden risteysalue. kaikki kuvion kuuset ovat käytännössä kuolleita. Vallitsevassa jaksossa pääpuulajina maisemallisesti hahmokkaita mäntyjä sekä vähän haapaa. Pensaskerroksessa haapaa ja pihlajaa. Tavoite: Turvallinen, maisemallinen ja kohteen geologiset arvot huomioiva kuvio. Toimenpiteet: Poistetaan 16

17 huonokuntoiset ja kuolleet puut ja tehdään pienpuuston hoito. Näin saadaan louhikko ja kilpikaarnamännikkö esille. Samalla kerätään/haketetaan myös edelliseltä hoitokerralta jääneet risut ja latvat. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitetty tavoite on jo saavutettu (Turvallinen, maisemallinen ja kohteen geologiset arvot huomioiva kuvio), joten esitettyä hakkuuta ei tule toteuttaa. hakkuu on erityisen haitallinen kohteen maisemakuvalle, johon kuuluu puuston korkea luonnontilan aste, joka ei kuitenkaan haittaa näkyvyyttä muinaisrannalle.tuemme edelleen sitä, että kuvio esitetään arvometsäksi. Kuvio 133/81 Puustoltaan arvokas kuvio, jonka luontoarvoja lisää kuvion länsi- ja keskiosan osittainen soistuneisuus. Sopisi arvometsäksi. Lievä harvennus ( ja uudelleenkuviointi) perusteltu vain kuvion itäosassa ja harvennus myös kuvion eteläosassa uran varrella (noin 30 m vyöhyke). Kuviointia on tarkennettu itäosasta. Kuusikon harvennus ja ylispuuston väljennys perusteltua koko kuviolle. Järjestökommentti: Kuvion soistuneesta keskiosassa ei ole perusteita ainoankaan puun poistolle. Kyseessä on aktiivinen luontoarvojen vähentäminen. Kuvio 134/89 Osittain kallioista, erirakenteista, vanhaa tuoreen ja kuivahkon kankaan metsää, ylismäntyjä, alla kuusivaltaisempaa. METSO II-edustavuusluokan kohde. Kuvion rajausta tarkennettu. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Uudempi kuviointi on vanhaa parempi. Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 135/94, 92, 84 ja osin 93, 91 Esitetty harvennushakkuu on turha & haitallinen. Kuvion koillispuolisko on täydellisen erirakenteista kuusi-koivuvaltaista sekametsää ikivanhoilla ylismännyillä. Kuvio on myös voimakkaasti itseharvenemassa kuivuuden seurauksena; välipuustossa on kymmeniä kuutiometrejä kuollutta kuusta ja koivua hehtaarilla. METSO I. edustavuusluokan kohde. Mäntyvaltaisempi, kallioisempi, vähemmän lahopuustoinen, mutta yhtä luonnontilainen lounaispuolisko on myös METSO I kriteerit täyttävä. Hieno kuvio, joka tulisi osoittaa arvometsäksi. 17

18 Vanha kuvio jaettu viideksi eri kuvioksi, joista harvennusta kahdella kuviolla ja yhdellä yksittäisten puiden poisto tonttirajasta. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Koillisosa (uusi 94) on esitetty ensiharvennusmetsäksi (mitä se ei todellakaan ole). Esitetty toimenpide on luontoarvoille erityisen haitallinen. Uusi 92 on jätetty toimenpiteiden ulkopuolelle (mikä perusteltua on). Uudella kuviolla 93 yksittäisten puiden poisto tontin laidassa on perusteltua. Uusi 84 on edustavaa arvometsää (METSO I), joka on esittty perusteetta harvennettavaksi. Esitämme edelleen kuvioiden osoittamista arvometsiksi. Kuvio 136/91 Vanhaa-ikivanhaa kalliomännikköä (omassa sarjassaan erittäin edustava). Kuvio tulisi jättää luonnontilaan (nyt esitetty yksittäisten puiden poistoa) ja merkitä arvometsäksi. Mahdolliset turvallisuuden kannalta aidosti ongelmalliset puut voi kaataa kuviolle lahopuuksi. Yksittäisten puiden poisto koskee välitöntä ulkoilureitin läheisyyttä. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Kuviolla ei ole montakaan millään kriteereillä ongelmallista puuta, joten sille ei tule osoittaa yksittäisten puiden poistoa (=toimenpide sopii kuvioille, joilla tällaisia puita on enemmän). Esitämme edelleen kuvion merkitsemistä arvometsäksi. Kuvio 156/39 Luonnontilaisen kaltainen kuusikoituva vanha koivikko. Lahopuuta merkittävästi. METSOedustavuusluokan II kangasmetsäkohde. Sijaintinsa, vähäisen käyttönsä ja luontoarvojensa vuoksi mitä luontevin suojelualueen laajennusosa sekä arvometsäksi osoitettava kuvio aluesuunnitelmassa. Kuvion hoitoluokka on muutettu C5-arvometsäksi, kuten kaikki muutkin Ramsinniemen Lsalueen lounais/länsiosan ja Vartiokylänlahden väliin jäävät kuviot. Perustelut yleiskommenteissa. Järjestökommentti: Oikea ratkaisu. Kuvio 162.1/75 Kuvio on merkitty suunnitelma-aineistoissa tuoreeksi kankaaksi, vaikka kyseessä on ainakin pääosalla kuviota lehto. Kuuseen kohdistuva harvennus (ei esitetty) olisi tällä kohteella järkevä toimenpide. Tukisi osaltaan myös kuvion lehtoarvojen kehittymistä. 18

19 Kuvion kasvupaikka muutettu lehtomaiseksi kankaaksi ja hakkuutoimenpiteeksi on lisätty harvennus. Järjestökommentti: Toimenpidemuutos on perusteltu, mutta kuvio on tästä huolimatta lehtoa. Kuvio 163.2/76 Kuuseen kohdistuva harvennus ulkoilutien ja kadun risteyksen ympäristössä olisi perusteltu. Kuvio 169/38 Hakkuutoimenpiteeksi lisätty harvennus. Järjestökommentti: Ok. Luonnonsuojelullisesti arvokas kuvio, jonka alueella on niin lahopuustoista lehtoa (METSO I, kuvion pohjois- ja itäosa) kuin kohtalaisen lahopuustoista (METSO II, muu osa kuviosta) lehtomaista kangasta. Sijaintinsa, vähäisen käyttönsä ja luontoarvojensa vuoksi mitä luontevin suojelualueen laajennusosa sekä arvometsäksi osoitettava kuvio aluesuunnitelmassa. Kuvion hoitoluokka on muutettu C5-arvometsäksi, kuten kaikki muutkin Ramsinniemen Lsalueen lounais/länsiosan ja Vartiokylänlahden väliin jäävät kuviot. Perustelut yleiskommenteissa. METSO:a koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Hyvä ja perusteltu ratkaisu. Kuvio 200/23 Kuivuustuhoja kokenut puustoltaan luonnontilaisen kaltainen kitumaan kalliomännikkö. Merkittäviä määriä lahopuuta. Ilmeinen arvometsä. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Tuemme edelleen kuvion merkitsemistä arvometsäksi. Kuvio 201 (ja 203)/29,32 Kuvioiden pohjoisosassa (ulottuu molempien kuvioiden alueelle) on pieni nuorta lehtimetsää kasvava ruohokangaskorpi, jonka reunoilla on OMT-soistumaa. Tämä 19

20 arvokohde tulisi rajat omaksi kuviokseen ja jättää toimenpiteiden ulkopuolelle. Kyseinen soistuma tarkastetaan maastossa keväällä ja kuvioidaan tarvittaessa omaksi kuviokseen. Kuvio 207/41 Järjestökommentti: Hyvä ratkaisu. Edustava ja runsaslahopuustoinen (kuivuustuhon kohdannut) kitumaan kalliomännikkö. Ilmeinen arvometsä. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme edellleen kuvion merkitsemistä arvometsäksi. Kuvio 212 (ja 211)/45 Kuvioiden keski- ja pohjoisosassa on arvokas ja korveksi kohtalaisen laaja ruohokangaskorpi (pääosin kuvion 212 puolella). Tämä korpi tulisi kuvioida omaksi kuviokseen ja jättää esitetyn harvennuksen ulkopuolelle. Kyseinen soistuma on jo huomioitu kuviokohtaisessa kuvauksessa ja toimenpideehdotuksessa: Tuoreen kankaan, osin soistunut korpimainen metsikkö. Puustona nuoren ja varttuneen kasvatusmetsikön rajamailla oleva kuusikko, jonka seassa koivua, haapaa, harmaa- ja tervaleppää. Lisäksi yksittäisiä isoja ylispuita mm. koivua ja yksi iso tervaleppä. Tavoite: Kerroksellinen sekametsä, jonka korpimaisia piirteitä ylläpidetään. Toimenpiteet: Harvennus ja pienpuuston hoito. Kuvion keskellä oleva kosteampi korpimainen alue jätetään luonnontilaan. Soistunut alue voidaan lisäksi tarvittaessa kuvioida omaksi kuviokseen. Järjestökommentti: Koko korpinen ja soistunut kuvio tulisi jättää harvennuksen ulkopuolelle. Kuvio 223/10 Esitetty harvennus on valtaosin perusteltu. Kuvion sekapuustoinen itäosa tien pohjoispuolella kannattaisi kuitenkin jättää toimenpiteen ulkopuolelle. Asutuksen ja tien välin käsittelyn osalta on syytä kuulla myös lähiasukkaita. Harvennus on alun perinkin esitetty tien varteen. Muutamaa lähiasukkaita on kuultu maastotöiden yhteydessä. 20

21 Järjestökommentti: Sekapuustoinen itäosa tien pohjosipuolella kannattaisi kuvioida omaksi kuviokseen ja jättää harvennuksen ulkopuolelle. Muuten harvennus koko muulle kuviolle on perusteltu (ei pelkästään tien varteen). MUUT ALUEET Kuvio 17/243 Lahopuustoinen itärinne tulisi jättää harvennuksen ulkopuolelle, muun osan kuviota voisi hyvin harventaa. Tämän kuvion itäpuolinen kuvio on jo lahopuukohde. Järjestökommentti: Järjestökommentissa on tarkoitettu kuvion itäosan lahopuustoista rinnettä, mutta muotoilu on jäänyt epäselväksi. Tämä osa tulisi edelleenkin jättää harvennuksen ulkopuolelle. Kuvio 41/233 Harva kuvio jo muutenkin, joten harvennukselle ei ole perusteita. Kuvion molemmin puolin ulkoilureittejä, teitä ja parkkipaikkoja, joten harvennus koko kuviolle on perusteltu. Järjestökommentti: Mikään edellä mainituista syistä ei kelpaa harvennushakkuun perusteeksi, joskin antaa usein perusteita muille hoitotoimille (yleensä yksittäisten puiden poisto). Kuvio 44/237 Pinnanmuodoiltaan näyttävä ja maisemallisesti komea kitumaan kallio, jolla kuivuustuhojen takia näkyvästi lahopuuta. Sopisi hyvin arvometsäksi. Arvometsää koskien viittaus yleiskommentteihin. Järjestökommentti: Esitämme kuviota edelleen arvometsäksi. Kuvio 45/235 Valtaosalla kuviota on tarvetta lähinnä yksittäisten puiden poistamiselle. Harvennus tarpeen ainoastaan kuvion kuusivaltaisessa etelälounaisosassa (alle 10 % kuvion kokonaispinta- 21

22 alasta). Harvennus perusteltu koko kuviolle viihtyisyyden ja puuston elinvoimaisuuden kannalta, kuviolla on paljon käytettyjä ulkoilureittejä ja polkuja. Järjestökommentti: Kuvio on jo nykyisellään riittävän harvaa (hyvä näkyvyys yms) eikä lisäharvennus paranna kuvion viihtyisyyttä tai elinvoimaisuutta. Tarvetta on vain yksittäisten puiden poistolle. Kuvio 108/176 Harvennuksen sijasta tarvetta vain yksittäisten puiden poistamiselle. Harvennus muutettu yksittäisten puiden poistoksi. Järjestökommentti: Hyvä ratkaisu. Kuvio 109/177,178 Harvennuksen sijasta tarvetta on vain yksittäisten puiden poistamiselle. Kuvioiden harvennus perusteltu koska niiden läpi menee vilkas ulkoilureitti ja ne rajautuvat taloihin, joten puuston täytyy säilyä elinvoimaisena ja lisäksi harvennus parantaa viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Järjestökommentti: Tämän kuvion puustorakenteella yksittäisten puiden poistaminen riittää turvaamaan puuston elinvoimaisuuden ja turvallisuuden. Kuvio sijaitsee rakennettujen alueiden välissä, jolloin harvennus, joka lisää näkyvyyttä ulkoilureiteiltä rakennetuille alueille, tuskin lisää viihtyisyyttä. Kuvio 114/203 Harvennuksen sijasta tarvetta on vain yksittäisten puiden poistamiselle. Harvennus muutettu yksittäisten puiden poistoksi. Järjestökommentti: Oikea ratkaisu. 22