20. Teknologiapolitiikka

Transkriptio

1 20. Teknologiapolitiikka S e l v i t y s o s a : Teknologiapolitiikan tavoitteena on kehittää innovaatioympäristöä siten, että sen puitteissa on mahdollista parantaa jatkuvasti elinkeinoelämän kilpailukykyä ja yhteiskunnan hyvinvointia. Julkisen sektorin tehtävänä on huolehtia erityisesti siitä, että perusasiat ovat kunnossa: korkeatasoinen koulutus, vahva perusosaaminen ja kannustava innovaatioympäristö. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja entistä kovempi kilpailu vaativat teknologiapolitiikalta uutta otetta, jotta tasapainoinen ja kilpailukykyinen kehitys saadaan turvattua. Määrätietoista teknologiapolitiikkaa jatketaan ja sen dynamiikkaa kehitetään. Elinkeinorakenteen muutos on siirtänyt painopisteen kiinteistä aineettomiin investointeihin. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kasvun jatkuminen kaikkien toimialojen yrityksissä on tärkeää. Julkinen t&k-rahoitus palautetaan kasvuuralle hallitusohjelman mukaisesti. Hallitusohjelman mukaisesti myös Tekesin myöntämisvaltuuksien painopistettä siirretään lainoista tutkimus- ja avustusmomenteille. Teknologian eturintamassa pysyminen vaatii kykyä tunnistaa riittävän varhain muutoksia ja uusia ilmiöitä sekä niiden luomia mahdollisuuksia. Innovaatioympäristöä kehitetään yhä dynaamisemmaksi niin, että se ei vain reagoisi muuttuvan toimintaympäristön asettamiin vaatimuksiin, vaan se vastaisi jo tulevaisuuden toimintaympäristön tarpeisiin. Muutokset pyritään ennakoimaan ja olemaan niihin valmiita. Entistä parempia ja tehokkaampia toimintatapoja haetaan jatkamalla teknologia-alan toimintojen ja organisaatioiden arviointeja. Keväällä 2003 valmistunut innovaatioympäristön arviointi antoi uusia perusteita, joiden pohjalta kehitystyötä suunnataan. Hallinnonalan yksiköt arvioivat myös itse jatkuvasti toimintaansa ja sen vaikutuksia. Päättäjille ja sidosryhmille pyritään osoittamaan ja kertomaan, mitä tuloksia julkinen t&k-rahoitus tuottaa. Innovaatioympäristön tehokkuuden ratkaisee sen kyky toimia kokonaisuutena. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö edellyttää kaikilta innovaatioalan toimijoilta dynaamisuutta ja joustavuutta. Aktiivinen ja kannustava innovaatioympäristö on keskeinen edellytys myös alueiden tasapainoiselle ja kestävälle sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Elinkeinorakenteen monipuolistamista jatketaan tehostamalla tutkimustulosten hyödyntämistä ja parantamalla uusien yritysten perustamis- ja kasvuedellytyksiä. Tutkimustulosten hyödyntämisessä otetaan yhä paremmin huomioon eri sektoreiden erityistarpeet. Nykyisten kasvualojen kilpailukyky voidaan turvata huolehtimalla muun muassa osaamispohjan jatkuvasta kehittämisestä. Erityishuomiota on kiinnitettävä perinteisten alojen kehityksen nopeuttamiseen uusien teknologioiden avulla. Yritysten innovaatiokäyttäytymistä muokkaavat myös muun muassa lait, normit ja tekniset standardit, jotka joko edistävät innovaatiotoimintaa tai asettavat sille esteitä. Yritysten toimintaedellytyksiä parannetaankin kehittämällä teknistä turvallisuutta, laatua sekä kaupankäynnin sujuvuutta edistäviä perusjärjestelmiä. Toimiva ja tehokas kansallinen innovaatioympäristö varmistaa sen, että Suomi pysyy kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Siihen liittyy olennaisena osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen sekä muu elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa tukeva kansainvälinen yhteistyö. Teknologiaa, teknistä turvallisuutta ja laatua koskeviin selvityksiin sekä elinkeinoelämän ja yhteiskunnan vuorovaikutuksia tutkivaan ProAct -ohjelmaan ja teknologian ennakointiin on varattu määräraha momentille Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut teknologiapolitiikan tulosalueelle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Määrätietoinen ja pitkäjänteinen teknologiapolitiikka tukee innovaatioympäristön kehittymistä ja eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Tunnistetaan riittävän varhain muutoksia ja uusia ilmiöitä sekä niiden tuomia mahdollisuuksia. Teknologian ennakoinnin tuloksia hyödynnetään elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansalaisille tarkoitettujen palvelujen kehittämisessä. Teknologian tutkimus auttaa ymmärtämään innovaatiojärjestelmän ja -prosessien sisäistä dynamiikkaa sekä teknologian, elinkeinotoiminnan ja yhteiskunnan vuorovaikutusta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1

2 Alueiden elinkeinoelämän kehittäminen perustuu entistä enemmän osaamiseen ja teknologiaan. Yhteistyössä hallinnonalan laitosten kanssa aktivoidaan alueita teknologian ja osaamisen hyödyntämiseen. Tutkimustulosten kaupallisen hyödyntämisen parantamiseksi kiinnitetään erityistä huomiota teknologian siirtoon ja alkavan yritystoiminnan mahdollisiin esteisiin. Kansainvälinen yhteistyö edistää teknologiapolitiikan kansallisten tavoitteiden saavuttamista sekä EU:n tutkimus- ja teknologiapolitiikan toteuttamista. Yhteistyötä maailman johtavien teknologiamaiden ja muiden suomalaisille yrityksille tärkeiden markkina-alueiden kanssa lisätään. Tekninen turvallisuus ja laatupolitiikka vahvistavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja kansainvälistä kilpailukykyä. Teknisen infrastruktuurin sekä turvallisuus- ja luotettavuusjärjestelmän rakenteen ja lainsäädännön uudistustyötä jatketaan. Teknologiapolitiikka -luvun määrärahojen arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) v v v tilinpäätös varsinainen talousarvio varsinainen talousarvio 21. Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitysja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisoimistoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Geologian tutkimuskeskuksen alushankinta (arviomääräraha) Lainat teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Yhteensä Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan tutkimusryhmän siirrosta Geologian tutkimuskeskukselle aiheutuvina menoina yhteensä euroa, josta euroa siirtona momentilta Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2

3 ja lisäksi momentilta on vähennetty uusien rahoituspäätösten valtuutta euroa. Geologian tutkimuskeskuksen tehtävänä on tuottaa ja levittää geologista tietoa, jolla edistetään maankamaran hallittua ja kestävää käyttöä. Tutkimuskeskuksen toimintaa ohjaavana tavoitteena on hyödyn tuottaminen yhteiskunnalle, sidosryhmille ja ennen kaikkea elinkeinoelämälle. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Geologian tutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Toiminnan vaikuttavuustavoitteena on pitkällä aikavälillä varmistaa yhteiskunnan ja elinkeinoelämän tarvitsemien maankamaran raaka-ainevarojen saatavuus ja niiden kestävä käyttö, edistää ympäristöhaittojen vähentämistä ja luoda edellytyksiä alan teolliselle kehitykselle, työllisyydelle ja alueiden tasapainoiselle kehittymiselle. Maa- ja kallioperäkartoitusta ohjataan tarveselvityksiin pohjautuen raaka-ainehuollon ja yhdyskuntasuunnittelun tarpeisiin. Raaka-ainetutkimuksia suunnataan strategisten painotusten mukaisesti perusmetallien, kullan, platinaryhmän metallien, teollisuusmineraalien ja -kiven sekä turve-, maa-ainesja pohjavesivarojen kartoitukseen. Tutkimuskeskuksen toiminta painottuu maankamaraan ja sen raaka-ainevarantoihin liittyvän perustiedon tuottamiseen. Raaka-aineiden etsinnällä on tutkimukseen ja mallintamiseen perustuva tavoitteenasettelu. Raaka-ainevarantojen etsinnässä hyödynnetään ja kehitetään ulkopuoliseen rahoitukseen perustuvia yhteistyömalleja. Osana Suomen ja Venäjän välistä velkakonvensio-ohjelmaa aloitetaan syväreikäprojekti Outokummun alueella. Maankäyttöön- ja ympäristökysymyksiin liittyvää kartoitustoimintaa vahvistetaan. Maankäyttö- ja ympäristösektorilla tutkimuskeskus etsii ratkaisuja yhteiskunnan ja asiakkaiden ympäristöongelmiin kestävän kehityksen periaatteen pohjalta. Tutkimuskeskuksen roolia maankamaraan liittyvien ympäristökysymysten puolueettomana asiantuntijana vahvistetaan. Maksullisen toiminnan tunnuslukutaulukko Paikkatietoaineistojen tiedonhallintajärjestelmä otetaan käyttöön. Digitaalisten tuotteiden välitystä sidosryhmille tietoverkon kautta lisätään. Verkostoitumista asiakas- ja sidosryhmien kanssa lisätään. Tutkimuskeskuksen kansainvälistymistä edistetään integroitumalla entistä tiiviimmin eurooppalaiseen tutkimusyhteisöön sekä kehittämällä aktiivisesti lähialuetoimintaa. Monivuotinen laatujärjestelmän käyttöönottohanke päättyi vuonna Tutkimuskeskus jatkaa järjestelmän ylläpitoon liittyvien menettelytapojen kehittämistä ja selvittää koko tutkimuskeskuksen toiminnan kattavan laatu-, turvallisuus-, ympäristösekä johtamisnäkökohdat integroivan hallintajärjestelmän käyttöönottoa. Balanced Scorecard -malliin pohjautuva toiminnan ohjaus- ja mittausjärjestelmä otetaan käyttöön. Maksullisen toiminnan ylijäämätavoite vuodelle 2004 on euroa, joka on 7 % tuotoista. Geologian tutkimuskeskuksen toiminnan tuloksena kauppa- ja teollisuusministeriö myy vuosittain keskimäärin viisi malmi- tai teollisuusmineraaliaihetta koti- ja ulkomaisille yrityksille. Tutkimuskeskuksen luonnonkiviraaka-aine-esiintymien etsintäprojektien tuloksena on 1990-luvulla paikannettu yli 100 esiintymäaihetta, joiden pohjalta on syntynyt 15 uutta kovan kiven louhimoa. Tutkimuskeskus on mukana myös useiden vuolukiviesiintymien tutkimisessa ja käyttöönotossa. Tutkimuskeskuksen suorittaman Suomen kiviaineskartoituksen tulokset muodostavat taloudellisen ja kestävän kiviaineskäytön perustan. Suomen kokonaisenergiasta tuotetaan turpeella 5 6 %. Tutkimuskeskuksen turvekartoituksilla varmennetaan energialaitosten kotimainen raaka-ainereservi pitkälle tulevaisuuteen. Tutkimuskeskuksen kehittämiä geofysikaalisia tutkimusmenetelmiä sovelletaan perinteisten käyttöalojen lisäksi muun muassa ympäristön tilan arviointiin. Pohjoismaiden ainoa akkreditoitu geolaboratorio tarjoaa analyyttisiä palveluja sekä tutkimuksen että teollisuuden tarpeisiin. Tutkimuskeskuksen keräämä ja ylläpitämä kartoitustieto yhdistettynä monipuoliseen osaamiseen tuottaa ratkaisuja muun muassa maankäyttöön liittyviin ongelmiin toteutuma 1) ennakoitu arvio Maksullisen toiminnan tuotot (t ) ) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3

4 (-2) (-2) (+9) Maksullisen toiminnan erilliskustannukset (t ) (+3) (+3) (+8) Käyttöjäämä (t ) (-13) (-15) (+13) % tuotoista Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (t ) (-6) (-15) (+18) Ylijäämä (t ) (-26) (-16) (-1) % tuotoista Tuotot % kokonaiskustannuksista Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot yhteishankkeet muut tulot Nettomenot T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Lisäys talousarvioesityksen euroon nähden on euroa, mikä aiheutuu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan tutkimusryhmän siirtämisestä osaksi Geologian tutkimuskeskusta. Lisäyksestä euroa on siirtoa momentilta ja momentilta on lisäksi vähennetty uusien rahoituspäätösten valtuutta euroa talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös niiden tutkimushankkeiden menojen maksamiseen, jotka jokin muu valtion virasto hankkeen toimeksiantajana rahoittaa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu vähennyksenä huomioon Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan tutkimusryhmän siirrosta Geologian tutkimuskeskukselle aiheutuvina menoina euroa siirtona momentille Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen. Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) tehtävänä on luomalla ja soveltamalla teknologiaa lisätä aktiivisesti elinkeinoelämän kilpailukykyä sekä yhteiskunnan hyvinvointia. VTT:n toiminta muodostuu budjetti- ja yhteisrahoitteisista hankkeista sekä maksullisista toimeksiannoista. VTT:n tutkimus- ja kehitystoiminta kattaa koko innovaatioketjun. Valtion budjettirahoituksella VTT kehittää valituilla alueilla osaamistaan ja kokeellisia valmiuksiaan, joita hyödynnetään asiakkaiden hyväksi t&k-toimeksiannoissa. Kokonaismenoista katetaan 28 % määrärahalla ja 72 % ulkopuolisilla tuloilla, jotka VTT hankkii yksityiseltä ja julkiselta sektorilta kotimaasta ja ulkomailta. VTT osallistuu yritysten uusien ja nykyistä kilpailukykyisempien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseen, teollisuuden nykyistä tehokkaampien, turvallisempien ja ympäristöystävällisempien laitteiden ja tuotantoprosessien kehittämiseen sekä yritysten tietopohjan ja teknologisen osaamisen vahvistamiseen. VTT:n tuotosten kautta syntyy myös laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia, jotka kohdistuvat luonnonvarojen käytön, energiankulutuksen ja ympäristöhaittojen vähentämiseen, hyvinvointipalvelujen teknologiaan, turvallisuuteen ja koulutukseen sekä yritysten kasvuun ja työllisyyteen. VTT toteuttaa kansallisia teknologiapoliittisia toimia kauppa- ja teollisuusministeriön kanssa sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4

5 Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut VTT:lle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Tieteellistä osaamis- ja tietoperustaa vahvistetaan teknologialähtöisissä strategisissa tutkimushankkeissa ja sitä hyödynnetään uusien käytännön sovellusten kehittämisessä. VTT:n osaamista kehitetään myös siten, että entistä paremmin hallitaan elinkeinoelämän vaatimuksia yhdistää liiketoiminta-ajattelua ja johtamista teknologiaan. VTT:n monitieteistä osaamista yhdistetään uusilla tavoilla, millä tahdätään aivan uudenlaisiin innovaatioihin ja ratkaisuihin asiakkaille. Osaamisen korkea taso ja työn laatu varmistetaan kansainvälisillä arvioinneilla ja asiakastyytyväisyyskyselyillä. Budjettirahoitus suunnataan ensisijaisesti uusiin teknologioihin ja kohdistetaan suhteellisesti eniten tutkimusintensiivisille elektroniikan, tietotekniikan sekä biotekniikan toimialoille sekä haasteellisiin teknologiateemoihin, joita ovat tulevaisuuden tiedonsiirtoteknologiat, älykkäät tuotteet ja järjestelmät, puhdas maailma sekä turvallisuus ja käyttövarmuus. Budjettirahoitusta käytetään myös perinteisten teollisuudenalojen t&k-toiminnan kilpailukykyä ja uusiutumista kannustaviin hankkeisiin. Tietotekniikan ja elektroniikan tutkimuksessa lisäpanokset suunnataan mikro- ja nanoteknologian sekä optoelektroniikan kehittämiseen Espoossa ja Oulussa. Tarkoituksena on kehittää tiedonsiirtoteknologioita tulevaisuuden moniteknologiaympäristöön, jonka osina ovat UMTS, eli ns. kolmannen sukupolven matkaviestintäjärjestelmä, langaton lähiverkko, digi-tv ja erilaiset kotisovellukset. Lisäksi luodaan uusia mahdollisuuksia ohjelmistoliiketoiminnalle. Espoon ja Oulun uusien elektroniikan puhdastila- ja laiteinvestointien hyödyntämistä varten on luotu teknologiapuistoympäristö, jossa pkyritykset voivat vuokralaisina käyttää VTT:n toimitiloja ja laitteita. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä yliopistojen ja alan yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Langattoman tietoliikenteen teknologioita ja läsnä-älyä sovelletaan perinteisen tietoliikenteen ulkopuolelle muun muassa kotiympäristöön, rakennetun ympäristön hallintaan, turvatekniikkaan ja terveys- ja hyvinvointialoille. Elektroniikan uusissa valmistusteknologioissa panostetaan todellisen massatuotannon menetelmiin, joilla voidaan valmistaa erittäin halpoja kertakäyttötuotteita. Teollisuuden tuotantojärjestelmien turvallisuutta ja käyttövarmuutta ja kriittisten komponenttien eliniän hallintaa tutkitaan tarkoituksena nostaa kapasiteetin käyttöastetta ja ehkäistä onnettomuuksia. Näitä aihepiirejä tukee tieto- ja viestintäteknologian soveltaminen teollisessa ympäristössä sekä palveluliiketoiminnan kehittäminen erityisesti koneteollisuuden kanssa. Biotekniikan tutkimusta kohdistetaan uusien molekyylien, bioprosessien sekä bioinformatiikan ja - analytiikan kehittämiseen prosessi- ja lääketeollisuudelle sekä bioalan tutkimusintensiivisille pkyrityksille. Vuonna 2002 Turussa aloitettua lääkekehityksen biotekniikan tutkimusta kehitetään. Turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotekehityksessä sovelletaan uutta teknologiaa. Biotieteiden, elektroniikan, mikroteknologian ja tietotekniikan osaamista kootaan biotieteiden uusien teknologioiden kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi teollisuudessa. Tähän liittyen käynnistetään Oulussa uusi biofotoniikan tutkimusryhmä. Biotekniikkaa ja elektroniikkaa yhdistämällä etsitään uusia innovatiivisia tuotekonsepteja. Potentiaalisina sovellusalueina nähdään esimerkiksi lääketieteellisen ja hyvinvointialan hoitopaikalla välittömästi tehtävät analyysit, ympäristöanalytiikka, elintarviketeollisuuden laadunvalvonta ja teollisuuden prosessivalvonta. Energiatutkimuksessa painoalueita ovat uusiutuvien energiamuotojen, erityisesti puun ja jätteen käytön edistäminen, energiansäästö erityisesti mekaanisen massan valmistuksessa, energian ympäristö- ja kansantaloudelliset vaikutukset, energia- ja ilmastopolitiikkaa sekä päästökauppaa tukevat teknistaloudelliset analyysit, energiateknologian viennin edistäminen sekä ydinturvallisuusasiat ja ydinenergiatekniikan asiantuntemuspohjan vahvistaminen. Painoaloina ovat myös rakentamisen ja rakennetun ympäristön käytön energiansäästöä tukevat menettelyt ja ratkaisut ja yhdyskuntien energianhuoltoketjun kehittäminen. VTT osallistuu noin 60 kansalliseen teknologiaohjelmaan, joista kaksi kolmasosaa on Teknologian kehittämiskeskuksen ja loput ministeriöiden ja Suomen Akatemian ohjelmia. Ohjelmissa VTT toimii innovaattorina ja kehittää menettelytapoja uuden tiedon ja osaamisen tehokkaaksi siirtämiseksi yrityksille uusien innovaatioiden tuottamiseksi. Kansainvälistä toimintaa vahvistetaan elinkeinoelämän tutkimustavoitteiden ja teknologiatarpeiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5

6 mukaisesti. Siihen kuuluu keskeisenä osana eurooppalaisen tutkimus- ja teknologiayhteistyön hyödyntäminen. VTT osallistuu lähes 500 julkiseen kansainväliseen hankkeeseen, joista lähes kaksi kolmasosaa on EU-hankkeita. EU:n kuudenteen tutkimuksen puiteohjelmaan osallistutaan aktiivisesti. Yhteistyötä lisätään erityisesti johtavien teknologiamaiden, USA:n ja Japanin, kanssa. Kansainvälistä verkottumista tehostetaan. Teknologian siirtoa edistetään ja tutkijoiden liikkuvuutta kasvatetaan. Muutaman valitun teknologiaosaamisalueen kansainvälistä markkinointia tehostetaan. Kehittämistoimenpiteet näkyvät yksityisen sektorin tuottojen kasvuna. Tiedon ja osaamisen hyödyntämistä yhteiskunnan tarpeisiin ja toimia patentoitujen tutkimustulosten kaupalliseksi hyödyntämiseksi lisätään. Julkaisujen tavoitemäärä on noin kappaletta, josta kansainvälisesti merkittävien tieteellisten artikkelien osuus on noin 40 %. Uusia keksintöilmoituksia tehdään noin 150 kappaletta, uusien patenttien määrä on noin 80 kappaletta, ja spin-offyrityksiä perustetaan 2 5 kappaletta. Toiminnan tunnuslukutaulukko VTT:llä on lähes asiakasta, joista noin 55 % koostuu pk-yrityksistä. Ulkopuolisista tuotoista noin 50 % hankitaan kotimaiselta yksityiseltä sektorilta, 35 % kotimaiselta julkiselta sektorilta ja 15 % ulkomailta. VTT edistää aluekehitystä aktiivisella palvelutarjonnalla ja yhteistyöllä alueella toimivien yritysten, yliopistojen, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä muiden tiedon ja osaamisen tuottajien ja hyödyntäjien kanssa. VTT lisää alueellisiin vahvuuksiin ja tarpeisiin perustuvia yhteistyömuotoja, jotka tehostavat palvelutarjontaa myös pk-yrityksille. Espoossa, Oulussa, Tampereella ja Jyväskylässä sijaitsevien päätoimipisteittensä lisäksi VTT:llä on toimintaa useilla paikkakunnilla. Maksullisen toiminnan osuus VTT:n toiminnasta on vähintään 40 %. Maksullinen toiminta pidetään kannattavana. Mahdollisella ylijäämällä vahvistetaan tutkimusvalmiuksia toteutuma 2) ennakoitu arvio Kustannukset (t ) (5,3) (-0,8) (5,6) Tuotot yhteensä (t ) (2,7) (5,0) (4,4) Tuotot/kustannukset, % Tuotot/htv (t ) Käyttöomaisuusinvestoinnit (t ) % kustannuksista 7,2 4,9 6,4 Yhteisrahoitteisen sopimustutkimuksen tuotot ja muut ulkopuoliset tuotot (t ) (5,8) (7,0) (4,9) Maksullinen toiminta Tuotot (t ) (0,5) (3,6) (4,0) Erilliskustannukset (t ) Käyttöjäämä (t ) % tuotoista 37,0 36,8 36,8 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä (t ) Kokonaiskustannukset yhteensä (t ) ) Suluissa muutos-% edelliseen vuoteen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6

7 Ylijäämä (t ) % tuotoista 0,4 0,0 0,0 Tuotot % kustannuksista 100,4 100,0 100,0 Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot Nettomenot T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu siirrosta momentille talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Turvatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan huomioon tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteishankkeista muilta hankeosapuolilta saatava rahoitus. Valvontatapahtumat S e l v i t y s o s a : Turvatekniikan keskuksen (Tukes) tehtävänä on valvoa ja edistää sähkölaitteisiin ja -laitteistoihin, painelaitteisiin, vaarallisten kemikaalien teolliseen käsittelyyn ja varastointiin, pelastustoimen laitteisiin, räjähteisiin, kaivoksiin, CE-merkittyihin rakennustuotteisiin ja vaarallisten aineiden kuljettamiseen sekä kylmälaitteiden huoltoon liittyvää turvallisuutta. Lisäksi keskus valvoo ja edistää mittaamisvälineisiin ja jalometallituotteisiin liittyvää luotettavuutta sekä laitteiden energiatehokkuutta. Toiminta kohdistuu teollisuuteen, kauppaan, julkishallintoon ja yksityisiin kansalaisiin. Päämääränä on ylläpitää kansainvälisesti korkeaa turvallisuustasoa ja samalla edistää elinkeinoelämän tasapuolisia kilpailuolosuhteita. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Turvatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Kansalaisten, yritysten ja muiden organisaatioiden turvallisuustietämys lisääntyy ja turvalliset toimintatavat toteutuvat. Toiminnalliset tavoitteet ovat: varmistaa, että laitoksien ja laitteistojen käytössä ja rakentamisessa noudatetaan säädösten turvallisuusvaatimuksia ja niiden toimintaperiaatteissa otetaan huomioon turvallisuus ja että niissä on käytössä toimintatavat, jotka tukevat turvallista toimintaa, varmistaa, että turvallisuudesta ja luotettavuudesta huolehditaan tuotteiden valmistuksessa, maahantuonnissa ja kaupankäynnissä ja tuotteiden ensivalvonta on kattavaa, vaikuttaa toiminnanharjoittajien asenteiden kehittymiseen turvallisuusmyönteisiksi sekä siihen, että kansalaiset käyttäisivät vain pätevyysvaatimukset täyttäviä ja laadukkaasti toimivia teknisiä palveluntarjoajia ja että tuotteiden hankintapäätöksissä turvallisuus olisi tärkeä valintakriteeri, suunnata valvontaa, viestintää ja kehittämistä siten, että toimialan kohteissa virheellisestä käytöstä ja käyttäytymisestä johtuvat onnettomuudet vähenevät; toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti prosessiteollisuuden kohteisiin ja sähköpalojen ja -iskujen ehkäisyyn Luvat ja ilmoitukset Rekisteröinnit Valvontakäynnit ja tarkastukset Mittaamisvälineet Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7

8 Toimialan säädösten velvoitteet on suhteutettu oikein riskien vaikutuksiin nähden ja säädösten soveltamiskäytännöt ja -menettelyt ovat tarkoituksenmukaiset. Asiakastyytyväisyys on korkealla tasolla. Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2004 ovat: tukea paikallisten viranomaisten valvontatoimintaa Tukesin toimialueen kohteissa, huolehtia siitä, että toiminnanharjoittajilla ja kansalaisilla on käytettävissä ajantasaista tietoa säädösmuutoksista ja niiden vaikutuksista, selvittää asiakastarpeiden ja -odotusten muutoksia ja toimia niiden mukaisesti. Käsittelyajat (pv) toteutuma 3) tavoite 4) tavoite Kuulutus- ja lausuntomenettelyä edellyttävät luvat ja ilmoitukset Muut luvat ja ilmoitukset Pätevyysarvioinnit 5, Siirtotodistukset 1,4 7 7 Määrärahan käyttö tulosalueittain 2001 toteutuma 2002 toteutuma 2003 ennakoitu 5) 2004 arvio Valvonta (t ) %-osuus Kehittäminen ja tutkimus (t ) %-osuus Viestintä (t ) %-osuus Yhteensä %-osuus Maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot, muut toimintamenot Bruttotulot, muut tulot Nettomenot talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Kuluttajatutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Kuluttajatutkimuskeskus tuottaa ja välittää tutkimustietoa, jonka avulla voidaan edistää kuluttajien hyvinvointia ja vaikutusmahdollisuuksia, markkinoiden toimivuutta sekä kuluttajien ja elinkeinoelämän yhteistyötä samoin kuin käyttäjälähtöistä teknologiaa ja tuotekehitystä. Kuluttajatutkimuksen tarve lisääntyy ja merkittävyys korostuu yhteiskuntapolitiikan eri aloilla. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Kuluttajatutkimuskeskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: 3) keskiarvo 4) asiakkaiden tarpeen mukaan, enimmäisaika 5) Ei sisällä edelliseltä vuodelta siirtyvää määrärahaa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8

9 Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet Kuluttajatutkimuskeskus tukee tutkimuksen ja tietopalvelun avulla teknologia-, kuluttaja- ja kilpailupoliittista päätöksentekoa. Lisäksi keskus tuottaa tutkimustietoa elintarvike-, ympäristö- ja talouspoliittiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tutkimustietoa tuotetaan seuraavilta alueilta: kotitaloudet palveluiden tuottajina ja käyttäjinä, kuluttajat muuttuvassa elintarviketaloudessa, uudet markkinat ja käyttäjätarpeet, hintaerot ja kilpailullisuus markkinoilla. Tutkimuskeskus edistää toimialansa kansallista ja kansainvälistä tieteellistä tutkimusta. Tietopalvelu edistää kansallisen kuluttajatutkimuksen hyödyntämistä. Tuottavuus- ja taloudellisuustavoitteet Toimintamenoista katetaan noin 30 % tuloilla. Sisäisten palveluiden tuottavuus paranee. Palvelutavoitteet Tutkimusten sisältöalueet, laatu ja toimitusajat tyydyttävät yhteistyötahoja ja tutkimusten hyödyntäjiä. Asiantuntijapalveluiden kysyntään vastataan kansallisesti ja kansainvälisesti. Tietopalvelu kehittyy vastaamaan asiakkaiden ja yhteistyötahojen tarpeita. Keskeisimmät kehittämishankkeet Keskus siirtyy uuteen palkkausjärjestelmään. Verkkopalveluiden ja sähköisen asianhallinnan kehittämistä jatketaan. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet Muut tulot (yhteishankkeet) Nettomenot talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden rahoitukseen sekä EU:n piiriin tulevan mittanormaalijärjestelmän ylläpitoa ja kehittämistä varten maksettavaan Suomen rahoitusosuuteen. Määrärahaa saa lisäksi käyttää mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain (1156/1993) mukaisesti kansallisen mittanormaalijärjestelmän yleisestä toteuttamisesta, kansallisten mittanormaalilaboratorioiden toiminnan ohjauksesta, kehittämisestä ja hallinnoinnista, kansallisen kalibrointipalvelun järjestämisestä sekä mittatekniikan ja akkreditoinnin edistämisestä aiheutuviin toimintamenoihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa uuden toimitilan vuokra- ym. menoihin. Mittatekniikan keskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää kansallista mittausjärjestelmää, tuottaa testaus-, tarkastus-, sertifiointi- ja kalibrointitoiminnan pätevyyttä ja luotettavuutta osoittavia akkreditointipalveluja sekä osallistua mittatekniikkaan liittyviin tutkimushankkeisiin ja niiden koordinointiin. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti asettanut Mittatekniikan keskukselle seuraavat tulostavoitteet vuodelle 2004: Toiminnan kehittämisessä edetään kansallisten mittanormaali- ja akkreditointitoiminnoille vahvistettujen strategisten linjausten mukaisesti: asiakkaiden pätevyys- ja laatutaso sekä kilpailukyky paranevat, keskuksen toimialan kansainvälisten sopimusten tavoitteet toteutuvat Suomessa, tekninen luotettavuus ja turvallisuus edistyvät Suomessa, keskuksen palvelujen tunnettavuus lisääntyy. Keskuksen kehittämis-, palvelu- ja tutkimustoiminta vastaavat vahvistettujen linjausten mukaisesti sekä julkishallinnon että markkinoiden tarpeita ja täyttävät kansalliset ja kansainväliset tasovaatimukset: tutkimus- ja kehittämistoiminta on korkeatasoista, sovellettavaa ja muutoshakuista, asiakkaille lisäarvoa tuottavat palvelut ovat saatavilla, Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9

10 johtamis- ja toimintaprosessit vastaavat toiminnan vaatimuksia, keskuksen toiminta siirretään uusiin toimitiloihin. Keskuksen tiedot, osaaminen ja menettelyt ovat tarkoituksenmukaisia ja vastaavat toimialan kansainvälisiä vaatimuksia ja sopimuksia: keskuksen osaaminen kehittyy ja sen ylläpito varmistetaan, omarahoitusosuus lisääntyy palvelutoiminnalla ja tutkimusyhteistyöllä, keskuksen kiinnostavuus yhteistyökumppanina ja työnantajana lisääntyy, henkilöstön ammattitaito kehittyy ja hyvinvoinnista huolehditaan henkilöstöstrategian mukaisesti, kehitetään uusia innovatiivisia toimintamalleja. Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot Maksullisen toiminnan erillismenot Muut toimintamenot Bruttotulot, maksullisen toiminnan tulot julkisoikeudelliset suoritteet muut suoritteet Nettomenot T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Talousarvioesitykseen nähden määrärahan käyttötarkoitusta laajennetaan talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Teknologian kehittämiskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon EU:lta saatavat tulot sekä Teknologian kehittämiskeskuksen vastuulla toteutettavista kansainvälisistä ja muista yhteishankkeista tuloina saatavat muiden hankeosapuolten maksuosuudet. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymien muiden kuin rakennerahastoista rahoitettavien hankkeiden menoihin sekä ulkomaan rahaliikenteestä johtuviin laskennallisiin kurssivaihteluihin. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen euroa sekä euroa uuteen palkkausjärjestelmään siirtymisen johdosta. Teknologian kehittämiskeskuksen (Tekes) tehtävänä on edistää teollisuuden ja palveluelinkeinojen kilpailukykyä teknologian keinoin. Toiminnan tavoitteena on monipuolistaa tuotantorakenteita ja kasvattaa tuotantoa ja vientiä, luoda perustaa työllisyydelle ja yhteiskunnan hyvinvoinnille sekä vaikuttaa tuottavuuteen ja kestävään kehitykseen. Tekesin toiminnan vaikuttavuus syntyy asiantuntemuksen ja teknologiarahoituksen kohdentamisesta sellaisiin tutkimus- ja tuotekehityshankkeisiin, joiden tuloksena syntyy merkittävää teknologista osaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluita, teknologioita hyvinvoinnin sekä elinympäristön parantamiseksi ja joiden kautta suomalainen innovaatioympäristö vahvistuu. Momentin määrärahoja kohdistetaan toimintaan, jolla Tekes valmistelee ja koordinoi kansallisesti merkittäviä teknologiaohjelmia, aktivoi ja kannustaa yrityksiä ja tutkimusorganisaatioita haasteelliseen ja pitkäjänteiseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja sen tulosten hyödyntämiseen, verkottaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä, suuria yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja keskenään alueellisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti, kehittää ja vahvistaa erilaisia kansainvälisen yhteistyön muotoja, joilla nopeutetaan yritysten ja tutkimuksen kansainvälistymistä, toimii yhteistyössä muiden tiede- ja teknologiapolitiikan toteuttajien kanssa ja osallistuu koko maan kattavan innovaatiopalveluiden verkoston kehittämiseen, viestii teknologian kehityksestä, sen tuomista mahdollisuuksista sekä teknologian ja innovaatiotoiminnan yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista, tehostaa toimintaansa ja kehittää ja kansainvälistää rahoitustaan ja asiantuntemustaan siten, että ne vastaavat vaikuttavuudeltaan, laadultaan ja joustavuudeltaan asiakkaiden, omistajan ja sidosryhmien odotuksia. Tekes toimii kattavasti koko maassa siten, että kaikki rahoitusta hakevat ovat sijainnistaan riippumatta tasa-ar- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10

11 voisessa asemassa. Tekes toimii teknologian kehityksen globaaleissa keskuksissa auttaen suomalaista tutkimusta ja innovaatiotoimintaa verkottumaan niissä olevaan huippuosaamiseen. Tutkimus- ja kehitystoiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä toimintaa, jonka tulokset näkyvät vasta useiden vuosien päästä. Kauppa- ja teollisuusministeriö ohjaa Tekesiä asettamalla toiminnalle pitkän aikavälin tavoitteet. Talousarvioesityksen valmisteluun liittyen kauppa- ja teollisuusministeriö on alustavasti tarkentanut pitkän aikavälin tulostavoitteita vuodelle 2004 seuraavasti: Kansallinen osaamispohja vahvistuu kansantalouden ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisillä teknologiaa kehittävillä ja hyödyntävillä sektoreilla ja klustereissa. Teknologiat kehittyvät ja niitä hyödynnetään siten, että yhteiskunnan taloudellinen sekä hyvinvointi- ja ympäristökehitys ovat tasapainossa. Pk-yritykset ja suuret yritykset vahvistavat yhteistyötään ja verkottumistaan keskenään ja kansainvälisten yritysten sekä kansallisten ja kansainvälisten tutkimusorganisaatioiden kanssa. Kansainvälinen tutkimusyhteistyö lisääntyy. Teknologiaa kehittäviä ja hyödyntäviä yrityksiä syntyy nykyistä enemmän ja ne kasvavat nopeammin. Tekesin palvelut ja toiminta kehittyvät siten, että alkavien yritysten toimintaympäristö Suomessa paranee. Yhä useampi yritys harjoittaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekesin rahoittamat hankkeet ovat nykyistä pitkäjänteisempiä ja haasteellisempia. Yritysten tutkimus- ja kehittämisaktiivisuus kasvaa. Tutkimus ja kehittämistoiminta tuottaa tuloksia, jotka kyetään hyödyntämään kaupallisesti entistä nopeammin. Verkottuneen talouden liiketoimintaosaaminen lisääntyy tutkimuksessa ja yrityksissä. Tekes vaikuttaa yhteistyössä TE-keskusten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa siihen, että alueet kehittyvät monipuolisesti. Innovaatiotoiminnan osuus EU:n rakennerahastohankkeissa kasvaa, mikä lisää hankkeiden vaikuttavuutta. Tekesin kyky mitata, viestiä ja hyödyntää tietoa teknologiarahoituksen vaikuttavuudesta paranee. Teknologian taloudellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten tutkimus sekä teknologian ennakointi vahvistuvat ja kansainvälistyvät Suomessa parantaen tiede- ja teknologiapoliittisen päätöksenteon edellytyksiä. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi Tekesillä on käytettävissään toimintamenojen lisäksi momenttien , , ja määrärahat sekä niihin liittyvät valtuudet. Tekesin asiantuntemuksella ja rahoituksella arvioidaan vahvistettavan tutkimus- ja kehittämistoimintaa yli yrityksessä, joista valtaosa on pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Momenttien , ja vuoden 2004 valtuuksilla arvioidaan vuonna 2004 käynnistettävän yli projektia, joiden kokonaislaajuus on yhteensä yli 900 miljoonaa euroa. Tekesin rahoittamista hankkeista valtaosa toteutetaan verkostomaisesti useiden yritysten, yliopistojen, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muiden tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittavien organisaatioiden yhteistyönä. Hankkeista noin puolet sisältää kansainvälistä yhteistyötä. Momenttien , ja vuoden 2004 valtuuksilla rahoitettava tutkimus- ja kehittämistoiminta toteutetaan vuosina Yritysten tutkimus- ja tuotekehityshankkeiden tulokset alkavat näkyä yritysten liiketoiminnassa täysmääräisesti vuodesta 2009 eteenpäin. Yliopistojen, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkimushankkeiden tulokset hyödynnetään yritysten liiketoiminnassa vieläkin pidemmällä aikajänteellä. Toiminnasta kertyvät maksullisen toiminnan tulot on merkitty momentille Menojen ja tulojen erittely Bruttomenot, muut toimintamenot Bruttotulot EU:lta saatava rahoitus Muut tulot Nettomenot talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Teknologinen tutkimustoiminta (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2004 uusia rahoituspäätöksiä saa tehdä enintään eurolla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää sellaiseen tutkimukseen ja kehitykseen, joka edistää teknologisen perusosaamisen syntymistä, kehittymistä ja hyödyntämistä tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatioissa elinkei- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11

12 noelämän sekä yhteiskunnan kehittymiseen vaikuttavilla alueilla. Valtuutta ja määrärahaa saa käyttää: Valtion budjettitalouden piiriin kuuluvien tutkimuslaitosten, yliopistojen ja korkeakoulujen kansallisiin ja kansainvälisiin ohjelmiin ja hankkeisiin sekä hankkeiden valmisteluun. Viranomaisten välisenä yhteistyönä toteutettaviin klusterihankkeisiin ja muuhun yhteistyöhön. Kansainvälisen yhteistyön ja ohjelmien sekä hankkeiden osallistumismaksuihin, laitetoimituksiin ja Tekesin puolesta tehtävistä matkoista muille kuin Tekesin henkilöstölle aiheutuviin matkakustannuksiin. Valtion ja kuntasektorin laitosten uutuustuotteiden hankinnan tukemiseen. EU:n hyväksymien tutkimushankkeiden maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä otettu huomioon euroa. Valtuuden ja määrärahan käytön arvioitu jakautuminen (1 000 euroa) Valtuus Määräraha Julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitus Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ohjelmamaksut: pakolliset ja valinnaiset ohjelmat Yhteensä Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa) Ennen vuotta 2004 tehdyt sitoumukset Vuoden 2004 sitoumukset Yhteensä Vuonna 2004 myönnettävien rahoitusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 146,4 milj. euroa. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys talousarvioesityksen euron määrärahaan nähden on euroa ja vähennys talousarvioesityksen euron valtuuteen nähden on euroa ja aiheutuu Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen mineraalitekniikan tutkimusryhmän toiminnan siirtämisestä rahoitettavaksi momentilta talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Hanke- ja ohjelmatoiminnan selvitys- ja kehittämismenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää teknologian siirtoa, teknologian hyödyntämistä ja uusien liiketoimintojen syntymistä edistävien palvelujen ja hanke- ja ohjelmatoimintaan välittömästi liittyvien tilaustutkimusten, selvitysten sekä asiantuntija-, arviointi- ja tiedotuspalvelujen hankintaan. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen sekä vähennyksenä euroa, josta euroa on siirtoa momentille , euroa siirtoa momentille ja euroa siirtoa momentille Määrärahaa käytetään hanke- ja ohjelmatoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen. Menojen välittömänä vastikkeena Tekes saa palveluja oman toiminnan täydennykseksi. Tällaisia palveluita ovat: Tilaustutkimukset, joilla hankitaan tärkeää tietoa Tekesin omaan ja muiden käyttöön. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12

13 Selvitykset ja asiantuntijapalvelut, joita tarvitaan teknologiaohjelmien ja hankkeiden valmisteluun ja koordinointiin sekä uusien teknologiayritysten synnyttämiseen tähtääviin ja muihin aktivointitoimenpiteisiin. Arviointipalvelut, joita käytetään ohjelmien ja toiminnan arvioinnissa. Tiedotuspalvelut, jotka koskevat teknologiaohjelmia ja muuta teknologiatiedotusta palvelevia erityisprojekteja. T ä y d e n t ä v ä n e s i t y k s e n ( H E / v p ) s e l v i t y s o s a : Vähennys euroa talousarvioesityksen euroon nähden aiheutuu teknologia-asiantuntijoiden palkkausmenojen siirrosta momentille talousarvio II lisätalousarvio 2003 I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Avustukset teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen (arviomääräraha) Momentille myönnetään euroa. Vuonna 2004 uusia avustuspäätöksiä saa tehdä enintään eurolla. Avustuksia saa myöntää valtioneuvoston tarkemmin määräämin perustein ja EU:n komission vähämerkityksistä tukea koskevan asetuksen (EY 69/2001) mukaisesti yrityksille ja yhteisöille tuotteita, tuotantomenetelmiä ja palveluiden kehittämistä koskevaan teknologiseen tutkimukseen ja kehitykseen. Avustuksia saa myöntää myös riskipitoisiin kehityshankkeisiin, joilla tähdätään uuden teknologian hyödyntämiseen ja energiatalouden, ympäristö- ja hyvinvointiteknologioiden kehittämiseen, tutkimusja kehittämistoiminnan tulosten liiketaloudelliseen hyödyntämiseen uusina liiketoimintoina ja alkavina teknologiayrityksinä sekä näiden syntymistä edistävien toimintojen parantamiseen. Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden sekä voittoa tavoittelemattomien yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehittämishankkeista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaava määrä. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta on tarkoitus rahoittaa tietoyhteiskuntaohjelmaa ja yrittäjyyden politiikkaohjelmaa. Myöntämisvaltuuden mitoituksessa on hallitusohjelman mukaisena tutkimusrahoituksen lisäyksenä otettu huomioon euroa. Avustuksilla kannustetaan yrityksiä yhteisiin teknologiahankkeisiin ja -ohjelmiin, joiden avulla pyritään nopeuttamaan kehitystä ja tehostamaan resurssien käyttöä ja saamaan sekä suuret että pienet yritykset mukaan teknologian mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Avustuksia myönnettäessä otetaan huomioon hankkeiden haastavuus, uuden teknologialiiketoiminnan kehittämisen tarpeet sekä alkavien, pienten ja keskisuurten yritysten erityistarpeet. Avustuksia myönnetään ensisijassa pitkäjänteiseen tutkimukseen ja kehitykseen sekä hankkeiden valmisteluun. Avustuksia myönnetään: Yritysten ja yhteisöjen tutkimus- ja kehityshankkeisiin sekä teknologiaohjelmiin. Pienille ja keskisuurille yrityksille teknologiahankintoihin ja teollisoikeuksien hankkimiseen tutkimus- ja tuotekehityshankkeen osana. Yritysten ja yhteisöjen kehityshankkeiden esiselvityksiin, asiantuntijapalveluihin sekä hankkeiden valmisteluun. Uusia teknologiayrityksiä ja liiketoimintoja koskeviin selvityksiin ja asiantuntijapalveluihin sekä liiketoiminnan käynnistämiseen. Ammattikorkeakoulujen ja kunnallisten organisaatioiden tutkimus- ja kehittämishankkeisiin. Voittoa tavoittelemattomien yritysten tai yhteisöjen tutkimushankkeisiin, erityisesti teknologian tutkimukseen. EU:n hyväksymiin tutkimushankkeisiin. Myöntämisvaltuuksien käytöstä valtiolle aiheutuvat menot (1 000 euroa) Ennen vuotta 2004 tehdyt sitoumukset Vuoden 2004 sitoumukset Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13

14 Vuonna 2004 myönnettävien avustusten kokonaiskustannukset (nykyarvo) valtiolle ovat 157,1 milj. euroa talousarvio I lisätalousarvio talousarvio tilinpäätös Valtionavustus eräille yhteisöille keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseksi (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää kauppa- ja teollisuusministeriön toimialaan liittyvien keksintö-, laatu- ja standardisointitoimintojen edistämiseen ja niistä aiheutuviin hallintomenoihin. Keksintötoiminnan tukemiseen ja edistämiseen sekä sen hallintomenoista aiheutuviin kustannuksiin voidaan palvelun julkishyödykkeeseen verrattavan luonteen vuoksi myöntää valtionavustusta täyttä kustannusmäärää vastaavasti. Ministeriön päätöksellä määrätään avustuksen käytöstä ja käytön valvonnasta. S e l v i t y s o s a : Momentin nimike on muutettu. Määrärahan mitoituksessa on otettu lisäyksenä huomioon euroa hallitusohjelman mukaisesti tutkimusrahoitukseen. Lisäys on tarkoitus kohdentaa keksintösäätiölle. Keksintötoiminnan avustus ohjataan keksintö- ja innovaatiotoimintojen edistämiseen ja keksintöjen hyödyntämiseen. Standardisointitoiminnan avustuksella edistetään standardisoinnin perusrakenteiden ylläpitoa sekä eri tahojen standardien valmistelutyötä. Laatutoiminnan avustus kohdistetaan laatutoiminnan edistämiseen ja kokonaisvaltaisen laadunhallinnan kehittämiseen. Kauppa- ja teollisuusministeriö asettaa kunkin yhteisön valtionaputoiminnalle ministeriön elinkeino- ja teknologiapolitiikkaa tukevat tavoitteet ja seuraa tulosohjauksella aikaan saatujen tulosten kehittymistä ja vaikuttavuutta. Keksintötoiminta Teknologiapolitiikan tavoitteena on innovaatioympäristöä kehittämällä luoda edellytyksiä elinkelpoiselle yritystoiminnalle. Kauppa- ja teollisuusministeriö kanavoi yksityishenkilöiden, tutkijoiden ja pienyrittäjien tekemien keksintöjen alkuvaiheen kehityksen ja kaupallistamisen edistämisen Keksintösäätiön kautta. Yksityishenkilöt eivät saa tukea keksintöihinsä muilta julkisilta rahoittajilta. Keksintösäätiön tulostavoitteina ovat korkealaatuiset asiantuntijapalvelut ja monipuolinen tiedon antaminen keksintöjen arviointiin ja suojaukseen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi säätiö rahoittaa keksintöjen suojausta ja tuotekehitystä sekä edistää markkinointia ja keksintöjen kaupallistamista. Säätiö vastaa myös keksinnöllisyyden yleisestä edistämisestä osallistumalla keksintökilpailujen ja yhteisprojektien toteuttamiseen sekä tukemalla keksijäjärjestöjä. Säätiö varmistaa keksintöpalvelujen saatavuuden paikallisella tasolla TE-keskuksissa toimivien keksintöasiamiesten ja yliopistoissa toimivien innovaatioasiamiesten avulla. Alueellisen toiminnan voimistuminen on entisestään lisännyt neuvonnan ja keksintöjen rahoituksen tarvetta. Standardisointitoiminta Standardien merkitys elinkeinotoiminnalle ja julkishallinnolle kasvaa jatkuvasti. Suomen Standardisoimisliitto (SFS) osallistuu yhdessä toimialajärjestöjensä kanssa kansainväliseen tekniseen standardisointityöhön ja edustaa Suomea kansainvälisissä järjestöissä. Se huolehtii siitä, että Suomeen luodaan maan tarpeita vastaavat kansalliset standardit. Lisäksi SFS ylläpitää alan tietojärjestelmää ja tiedottaa standardeista. SFS toimii myös pohjoismaisen ympäristömerkintäjärjestelmän ylläpitäjänä sekä Euroopan yhteisön ympäristömerkintäjärjestelmän toimivaltaisena elimenä Suomessa. SFS:n vastuulla on teknisten määräysten ja standardien ilmoittamista koskevan EU direktiivin (98/34/EY) sekä maailman kauppajärjestön niin sanottuja WTO/TBT-sopimuksen alaisia tehtäviä. Ministeriö on sopinut SFS:n kanssa näiden tehtäväkokonaisuuksien hoitamisesta. Laatutoiminta Laatutoiminnalla parannetaan osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyä. Kauppa- ja teollisuusministeriön tehtävänä on teollisen laatutoiminnan edistäminen sekä laatupoliittista päätöksentekoa tukevien laatuhankkeiden valmistelu ja tukeminen. Keskeinen laadunhallinnan työkalu on laatupalkintojärjestelmä, jota Suomen Laatukeskus Oy/ Suomen Laatuyhdistys ry ylläpitää kansainvälisten esikuvien mukaisesti. Valtion avustus kohdistetaan laatupalkintojärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Ministeriö sopii vuosittain Suomen Laatukeskus Oy:n kanssa konkreettisista tehtäväkokonaisuuksista ja tavoitteista. Määrärahan käytön arvioitu jakautuminen Keksintötoiminta Standardisointitoiminta Laatutoiminta Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14