OJALA I LUONTOARVOJEN HUOMIOIMISEN, HU- LEVESIEN HALLINNAN, VIHERALUEIDEN, METSIEN KÄSITTELYN JA KATUYMPÄRISTÖJEN YLEISSUUNNITELMAT

Transkriptio

1 KOOSTERAPORTTI OJALA I, ENSIMMÄINEN ASEMAKAAVA. ASEMAKAAVA NRO 8637 KAAVALUONNOSVAIHEEN YLEISSUUNNITELMISTA OJALA I LUONTOARVOJEN HUOMIOIMISEN, HU- LEVESIEN HALLINNAN, VIHERALUEIDEN, METSIEN KÄSITTELYN JA KATUYMPÄRISTÖJEN YLEISSUUNNITELMAT

2 1. Johdanto 2 2. Luontoarvojen huomioiminen 4 3. Hulevesien hallinnan periaatteet 6 4. Viheralueiden yleissuunnitelma 8 5. Metsien käsittely Katuympäristöjen periaatteet Lähteet 14

3 1. JOHDANTO Ojala I, ensimmäinen asemakaava, asemakaava nro 8637 on tullut vireille loppuvuodesta 2016 ja kaavan OAS oli nähtävillä Kaavan valmisteluaineistoa eli kaavaluonnosta on työstetty kevään 2017 aikana. Tähän päivättyyn raporttiin on koottu Ojala I kaavaluonnoksen valmistelun kanssa rinnakkain tehdyt yleissuunnitelmaluonnokset. Suunnitelmissa on määritelty aiempien selvitysten tulosten perusteella luontoarvojen huomioimisen pääperiaatteet, hulevesien hallinnan pääperiaatteet, sekä kaavaluonnoksen mukaisten viheralueiden luonne ja niiden maisema- ja kaupunkikuvallisen kehittämisen tavoitteet. Metsien käsittely -luvussa määritellään metsäalueilla tehtäviä toimenpiteitä, joiden tavoitteena on sopeuttaa metsäympäristöä esimerkiksi hulevesien hallintajärjestelmistä johtuviin muutoksiin tai kasvavaan virkistyskäyttöön. Katuympäristöjen osalta on määritelty katualueiden luonne ja katuvihreän erityyppiset osuudet. Työ on tehty tiiviissä yhteistyössä kaavan laatijan eli Tampereen kaupungin kaavoituksen kanssa, jossa asiaa hoitaa kaavoitusarkkitehti Katarina Surakka. Ramboll Finland Oy:ssä yleissuunnittelukokonaisuuden projektipäällikkönä on toiminut ja viheralueiden suunnittelusta on vastannut maisema-arkkitehti Kaisa Rantee. Maisemasuunnittelijana on ollut myös maisema-arkkitehti Anni- Maija Fincke. Hulevesien hallintaperiaatteet on määritellyt DI Päivi Paavilainen, luontoarvojen huomioimisen periaatteet on laatinut FM Kaisa Mustajärvi ja metsien käsittelyohjeet on laatinut FM Sini Miettinen. Kaavaluonnosvaiheen suunnitelmia on tarkoitus päivittää, täydentää ja tarkentaa syksyllä 2017 kun kaavanlaadinta etenee kaavaluonnoksen nähtävillä olon ja mielipiteiden ja lausuntojen kautta kaavaehdotusvaiheeseen. Kuva 1. Suunnittelijaryhmä maastokäynnillä keväällä 2017.

4 4 2. LUONTOARVOJEN HUOMIOIMINEN A Alueen pohjoisosassa sijaitsee merkittävä liito-oravan elinympäristö. Mossin puistokatu kulkee liito-oravan elinympäristön läpi. Linjaus on kuitenkin suunniteltu niin, että se kiertää pesäpuut. B Pohjoisessa ja lounaassa sijaitsevien elinympäristöjen välinen liito-oravien kulkureitti. Kulkureitti sijaitsee Ojalan kaava-alueen keskiosassa suunnitellun Mossin puistokadun ja Ojalan olemassa olevan asuinalueen ja nykyisen ulkoilureitin tuntumassa. Ulkoilureitin ympäristöä jää rakentamattomaksi alueeksi, jota kehitetään luonnontilaisena metsäalueena. Liito-oravien kulkureittiyhteys säilyy laadukkaana yhteys elinympäristöjen välillä. C D E Halimasjärven ojan varren puustoa kehitetään toimimaan liito-oravien luontaisena kulkuyhteytenä. Puustoinen yhteys tukee myös lepakoiden kulkureittejä alueella. Riesontien eteläpuolinen metsäalue jää luonnontilaiseksi puistoalueeksi, jota kehitetään luonnon monimuotoisuusarvoja vaalien. Alue on osa liito-oravan elinympäristöverkostoa. Ojitettu metsäalue toimii luonnonmukaisena hulevesien käsittelyalueena ja sen puuston annetaan kehittyä ajan saatossa kohti luontaisen kosteikon lajistoa. Tämä ei ole ristiriidassa liito-oravan elinympäristöverkoston säilytettävien ominaispiirteiden kanssa. F Alueella sijaitsee, ei luonnontilaiseksi arvioitu, mutta paikallisilta arvoilta merkittävä pienvesistö. Uoma tulee huomioida Mossin puistokadun suunnittelussa ja mahdollisissa ulkoilureitin linjauksen muutoksissa.

5 5 Kuva 2. Luontoarvot.

6 6 3. HULEVESIEN HALLINNAN PERIAATTEET Halimasjärvenoja Todennäköisesti kaivaen muodostettava viivytys- ja imeytyspainanne viheralueella tai LPAalueella Nykyinen kostea korpialue, jonne tulvatilanteissa saattaa nousta vettä (ks. kohdekuvaukset 1.7, 1.8 ja B). Riski alueen vanhojen kuusten kärsimiseen ja kuolemiin on olemassa uoman lähiympäristössä, mutta arvioidaan vähäiseksi koska alueen puusto on kasvanut kosteissa oloissa koko 1.6 ikänsä. Alue on liito-oravan elinympäristöä, mutta pesäpuu sijaitsee selvästi korkeammassa maastonkohdassa eikä ole tulvan vaikutusalueella. Tilannetta tulee tarkkailla ja tehdä tarvittaessa metsänhoitotoimenpiteitä (esim. heikentyneiden puiden poisto ja korvaavan puuston istutus) ja/tai parantaa virtauskapasiteettia kohteella B. Kaavarunkovaiheessa esitetty, kaivaen muodostettava viivytys- ja imeytyspainanne viheralueella 1.7 nykyisessä vanhassa kuusikossa. Esitetään jätettäväksi pois jatkosuunnittelusta. Alue vähentäisi tulvariskiä kohteessa 1.6, mutta sen rakentaminen tarkoittaisi puuston poistamista kokonaan. Nykyistä puutonta suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa rajoittamalla alueelta purkautuvaa virtaamaa. 1.8 Nykyistä Lamminrahkan suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Alueen laajuuden vuoksi 1.9 virtaamat viivästyvät luonnostaan tehokkaasti, eikä virtauksen rajoittaminen ole välttämätöntä. Ojalanoja, läntinen haara Nykyistä suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa rajoittamalla alueelta purkautuvaa virtaamaa. Tarvittaessa metsänhoitotoimenpiteitä ja 2.3 Todennäköisesti kaivaen muodostettava viivytys- ja imeytyspainanne viheralueella. Nykyistä ojitettua, kuusikkoista suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa rajoittamalla alueelta purkautuvaa virtaamaa. Virtaaman rajoittaminen ennallistaa suoaluetta ja voi johtaa puus- 2.4 ton muutoksiin. Tilannetta tarkkaillaan, tarvittaessa metsänhoitotoimenpiteitä. Ojalanoja, itäinen haara Nykyistä osittain kuusikkoista suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa rajoittamalla alueelta purkautuvaa virtaamaa. Tarvittaessa metsänhoitotoimenpiteitä. 3.1 ja 3.3 Todennäköisesti ainakin osittain kaivaen ja pengertäen muodostettava viivytys- ja imeytyspainanne viheralueella. Alue sijoittuu nykyiseen soistuvaan painanteeseen, jonka sivustalle mahdollisesti 3.2 läjitetään ylijäämämassoja. Läjityksen valumavesien hallintarakenne palvelee myöhemmin lopputilanteen viivytysrakenteena. Jos läjitystä ei toteuteta, painanne voidaan toteuttaa nykyistä kosteikkoaluetta hyödyntäen (tarvittaessa metsänhoitotoimenpiteet). Kangasalan Halimajärveen laskevat ojat Nykyistä painannetta / suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa rajoittamalla alueelta purkautuvaa virtaamaa. Tarvittaessa metsänhoitotoimenpiteitä Nykyistä Lamminrahkan puutonta suoaluetta hyödynnetään hulevesien hallinnassa. Alueen laajuuden vuoksi virtaamat viivästyvät luonnostaan tehokkaasti, eikä virtauksen rajoittaminen ole 4.4 välttämätöntä. Muut merkittävät kohteet Pääreitit risteilevät Ojalan nykyisellä asuinalueella yleisten alueiden lisäksi pihoilla ja tonttien rajoilla. Reiteillä on putkituksia ja muita esteitä. Asuinalueelle on tarkoitus rakentaa uusien alueiden A toteutuksen yhteydessä kunnallistekniikkaa ja samassa yhteydessä pääreitit siirretään mahdollisuuksien mukaan katujen varteen. Tonteille jääville osuuksille muodostetaan rasite. Turveradan kanssa samassa yhteydessä on rakennettu Halimasjärvenojan louhittu osuus sekä mahdollisesti myös Riesontien rumpu. Kulttuurihistoriallisen arvonsa vuoksi rumpu ja ojan ylittävä metsätie pyritään säilyttämään nykyisellään. Rummun kapasiteetti saattaa kuitenkin jäädä pieneksi kasvaville virtaamille ja aiheuttaa ajoittaista veden nousemista yläpuolisessa Halimasjär- B venojassa ja ääritilanteissa tulvimista alueella 1.6. Jos tulviminen uhkaa aiheuttaa merkittäviä puustokuolemia alueella 1.6, tulee rumpu uusia riittävään kokoon.

7 7 Kuva 3. Hulevesien hallinnan periaatteet

8 8 4. VIHERALUEIDEN YLEISSUUNNITELMA 1. HALIMASJÄRVEN JA ULKOILUMETSIEN VÄLINEN LAAKSOAKSELI Maisema- ja kaupunkikuvan kehittäminen Toiminnot ja viherpalvelut Pitkä laaksoakseli Halimasjärven ja erämaahenkisten metsäalueiden välillä. Lähimetsä. Laaksoakselin maisemakuva säilytetään luontovaltaisen metsäisenä. Metsämaisemaa monipuolistetaan ja virkistyskäyttöarvoa kohennetaan korostamalla erityisiä maastokohteita, kuten jyrkänteitä, kosteikkoja, purouomia ja solamaisia maisematiloja. Reittien varrelta voidaan esim. harventaa tiheikköjä tai puustoa haluttujen näkymien avartamiseksi. Toimenpiteet tehdään ottamalla huomioon luontoarvot kuten liito-oravat. Alueen länsilaidalla kulkeva ulkoilureitti on suosittu ja sitä käyttävät myös muilta alueilta saapuvat käyttäjät. Reitti on talvisin latuna. Ulkoilureitille asuinkortteleilta johtavaa reitistöä parannetaan. Itä-länsi suuntaisen laaksotilan eteläreunaan toteutetaan uusi virkistysreitti. 2. TURVERADAN PUISTOKEHÄ Lamminrahkan turvetuotantoon liittyviä historiallisia arvoja sisältävä monipuolinen ja vaihteleva virkistysalue. Lähimetsä. Turverata ja pienvesien varsille nostetut kivet ja pienialaiset louhinnat tuovat virkistysalueelle Maisema- ja historiallista syvyyttä, mitä korostetaan metsien hoitotoimenpiteissä kehittämällä lähimetsiä kaupunkikuvan paikoin puistomaisiksi. Korttelialueiden rajapinnat määrittelevät alueen maisemakuvaa voimakkaasti. Korttelien läheisyys huomioidaan myös avaamalla harkitusti näkymiä ja avoimia kehittäminen tilasarjoja rakennetuimmilla viheralueilla. Luontoarvot huomioidaan toimenpiteissä. Keskuspuiston varustelutaso on korkea ja siellä on monipuoliset leikki-, liikunta- ja oleskelumahdollisuudet. Mossinkaaren pohjoispuoleiselle, kortteleiden väliin sijoittuvalle viheralueelle Toiminnot ja viherpalvelut sijoittuu koirapuisto. Turveradan ura ja penger sekä uoman varsi ohjaavat alueella kulkua ja ovat luontaisia kulkureittejä. 3. LAMMINRAHKAN SUO Lamminrahkan erämaahenkinen suo. Virkistysmetsä. Maisema- ja kaupunkikuvan kehittäminen Toiminnot ja viherpalvelut Lamminrahkan suo säilytetään yhtenäisenä ja suomaisemalle tyypilliset piirteet säilytetään nykyisellään. Alue muodostaa tärkeän ja omaleimaisen osan Ojalan viherverkkokokonaisuutta. Avoimet ja puoliavoimet suomaisemat näkyvät osin myös korttelialueille ja katutiloihin, jolloin suomaisemat tulevat osaksi kaupunkimaisemaa. Lamminrahkaa kehitetään tärkeänä lähiretkikohteena, joka palvelee erityisesti Ojalan asukkaita, koululaisia ja päiväkotia opetus- ja retkikohteena. Polkuverkostoa parannetaan uusilla pitkospuilla, ojien ylittävillä silloilla ja kunnostamalla nykyisiä metsäpolkuja. Suon keskellä olevalle saarekkeelle rakennetaan esim. laavu evästämistä ja luonnon tarkkailua varten. Polkuyhteyksiä Kangasalan reittiverkostoon parannetaan ja reitit osoitetaan viitoin. 4. SOIDEN JA JYRKKÄPIIRTEISTEN KALLIOSELÄNTEIDEN ALUE Maisema- ja kaupunkikuvan kehittäminen Maastonmuodoiltaan voimakaspiirteinen ja vaihteleva, karu ja erämaahenkinen ulkoilumetsä. Alueen luonne säilytetään ennallaan. Asuinkortteleiden ja metsäalueiden rajapinnassa voidaan tutkia massojen sijoittamismahdollisuuksia kalliojyrkänteiden ja niiden välisten pienipiirteisten tasanteiden muodostamassa sokkelossa. Täyttöalueet poikkeavat alueen luontaisesta kasvillisuudesta ja ne tulee maisemoida esim. puulajimetsiköillä eli lajistoltaan metsäluontoon soveltuvilla yhtenäisillä mutta yllätyksellisillä istutuksilla. Toiminnot ja viherpalvelut Reitit tukeutuvat olemassa olevaan polkuverkostoon, jota kunnostetaan ja parannetaan tarvittavin osin pitkospuin ja polun pinnan parannuksin. 5. KALLIOSELÄNNEALUE Luonnonmukainen virkistysmetsä, jossa reitit tukeutuvat olemassa olevaan polkuverkostoon. 6. KUMPULA JA LEHTOMAINEN LÄHIVIRKISTYSALUE Luonnonmukainen virkistysmetsä MUUTA Lähileikkipaikat sijaitsevat kortteleiden sisällä. Kaakkoisosan korttelialueiden keskellä sijaitsevan viherverkon rungon muodostaa kallioinen selännejakso ja sen laella kulkeva polku.

9 9 Kuva 4. Viheralueiden luonne, pääreitit javiherpalvelut. Kuva 5. Merkintöjen selitykset ja osa-aluejako

10 10 5. METSIEN KÄSITTELY 1. HALIMASJÄRVEN OJAN VARSI Ojanvarresta kehitetään hoidon avulla kerroksellinen, elinvoimainen metsävyöhyke, joka säilyy pitkällä aikavälillä liito-oravan kulkuyhteytenä ja muodostaa asukkaille viihtyisän lähimetsän. Uusien tonttien ja polun väliin jäävää puustoa harvennetaan ennen rakentamista poimintahakkuulla. Iäkästä kuusikkoa harvennetaan poimintahakkuulla, jossa poistetaan huonokuntoisia puita ja kaikkein kookkaimpia kuusia. Näin parannetaan puuston elinvoimaisuutta ja annetaan kasvutilaa elpymiskykyisemmille, nuoremmille puille. Harvennuksen toteutuksessa otetaan huomioon liito-oravan kulkuyhteyden säilyminen tulevan Mossin puistokadun yli. Mahdollisuuksien mukaan harvennuksessa jätetään myös lehtipuita. Lähellä ojanvartta kasvavaa nuorempaa kuusta ja koivikkoa harvennetaan niin, että kasvamaan jäävät puut eivät riukuunnu liian tiheässä kasvaessaan. 2. SIIRTOLOHKAREEN LÄHIMETSÄ Siirtolohkareen ympäristöä kehitetään rakennetuksi metsäiseksi puistoksi, joka vaihettuu itälaidastaan lähimetsään. Puustoa harvennetaan voimakkaasti siirtolohkareen ympärillä. Kasvamaan jätetään puistomaiseen metsään sopivia yksittäisiä puita. Siirtolohkaretta lähestyttäessä kuljetaan läpi sekapuustoisen, varttuneen taimikon. Sitä harvennetaan mahdollisimman pian. Ojan varren tiheää alikasvoskuusikkoa harvennetaan tulevaa etelän puolen rakentamista silmälläpitäen. Puustoon pyritään saamaan kerroksellinen rakenne, jotta se toimii näkösuojana ojan eteläpuoliselle asutukselle. Ojanvarteen rakennetaan hulevesialue, joka vaikuttaa nuoren puuston kasvuolosuhteisiin. Tulvalle alttiille alueelle istutetaan vedenpinnan vaihtelun kestävää puustoa puiston rakentamisen yhteydessä. 3. LIITO-ORAVAN JA LEPAKON ASUTTAMA KUUSIKKO Puustoa hoidetaan niin, että liito-oravan ja lepakkojen edellytykset elää metsikössä säilyvät. Osittain soisuneen metsikön halki kulkee oja, johon johdetaan rakennettavien alueiden hulevesiä. Puuston luontaista, vaiheittaista uudistumista ja kerroksellisen metsärakenteen muodostumista tuetaan tekemällä muutamia pienaukkoja. Pienaukkoja avataan vaiheittain valmiiksi taimettuneiden kohtien ympärille alueen etelä- ja kaakkoislaidalla, jossa puusto on jo harvempaa. Metsikössä kasvaa muutama tervaleppä. Niiden kasvuolosuhteita parannetaan poistamalla varjostavia ja kilpailevia kuusi niiden ympäriltä samalla, kun poistetaan ensimmäiset puut pienaukoista. Lähellä vanhaa tietä kasvavan liito-oravan pesäpuun ympärillä kasvavaan puusto jätetään koskemattomaksi. 4. KORPIMETSÄ Ojitettu ohutturpeinen korpi, jossa kasvaa noin 15 m korkeiden tervaleppien ryhmä. Metsänpohjalla kasvaa ryhmittäin luontaisesti syntyneitä erikokoisia kuusia ja hieskoivuja. Metsikköön johdetaan ympäröiviltä, rakennettavilta alueilta hulevesiä. Hulevesien myötä veden pinta nousee nykyisestä ja korpi muuttuu vähitellen vesitaloudeltaan enemmän luonnontilaisen kaltaiseksi. Tervaleppien kasvuedellytyksiä parannetaan varovaisella harvennuksella poistamalla varjostavia ja kilpailevia puita. Samalla poistetaan varovasti poimimalla korven pohjoispuolelta ojan varresta kookkaita kuusia, jotka jäävät rakennettavan alueen ja kostean turvemaan rajalle. 5. NÄKYMÄT ULKOILUREITILTÄ Ulkoilureitin mutkasta avataan näkymää sekä vastakkaiselle kalliojyrkänteelle luoteeseen että reitin suuntaisesti koilliseen notkon rehevälle suolle. Näkymien avaus toteutetaan osana ympäröivän alueen nuoren metsän harvennusta. Näkymäsektoreista ei tehdä viivasuoria vaan ne toteutetaan maaston muotoihin sovittaen. YLEISTÄ METSIEN HOIDOSTA Puuston valmennushakkuu ei ole enää ajankohtaista, sillä alueen rakentamisen arvioitu ajankohta on jo lähivuosina. Metsäsuunnitelmaan kirjatut ehdotukset metsien käsittelystä olisi hyvä toteuttaa pikimmiten. Tuoreet luontoselvitykset otetaan huomioon, jotta esim. liito-oravien elinmahdollisuuksia ei heikennetä metsänkäsittelyjen seurauksena. Metsien hoitotoimissa huomioidaan lisääntyvä virkistyskäyttö. Asutukseen rajautuvat metsäalueet käsitellään harvennusvoimakkuutta vaihdellen ja pyritään saamaan metsiin kerroksellinen, monilajinen puustorakenne. Toteutuksessa tunnistetaan nykyisin metsän sisällä sijaitsevat, tulevat reunavyöhykkeet. Tuleville reunapuille avataan reilusti kasvutilaa ja pensaskerrosta varotaan harvennuksessa. Tavoitteena on vaihteleva, hyväkuntoinen ja elinvoimainen lähimetsä. Asuinaluetta ympäröiville isommille ulkoilumetsäalueille jätetään käsittelemättömiä, luonnontilaisen kaltaiseksi kehittyviä alueita. Metsänhoitotoimilla tuetaan maisemarakenteen kehittymistä. Polkujen suunnittelulla ja kulun ohjauksella vähennetään lisääntyvästä virkistyskäytöstä johtuvaa metsänpohjan kulumista.

11 11 Kuva 6. Metsänkäsittelyn keskeiset kohteet.

12 12 6. KATUYMPÄRISTÖJEN PERIAATTEET 1. URBAANI KESKUSTAKORTTELIN KATUYMPÄRISTÖ Mossin puistokatu on keskustakorttelin (1 a) kohdalla ilmeeltään vehreä ja kaupunkimainen. Ajoratojen molemmin puolin on puukujanteet, joihin istutetaan kookkaita katupuita, kuten lehmusta ja vaahteraa. Kaupunkikuvallisia koho- ja solmukohtia, kuten kiertoliittymiä, risteysalueita ja aukioita, voidaan korostaa kujannepuista poikkeavilla puulajeilla, kuten kirsikoilla ja pihlajilla. Keskustan ulkopuolisten korttelialueiden (1b) katupuut voidaan valita ja rytmittää keskustakortteleita vapaammin. Urbaaneilla osuuksilla kadun viherkaista kivetään tai kylvetään nurmelle ja puunjuuret suojataan juuristoritilällä ja runkosuojilla. Valaisimet ja muut kadun kalusteet ja varusteet valitaan yhteensopiviksi ja korkealaatuisiksi. Periaatepiirros katuympäristöstä 2. KATUYMPÄRISTÖ MUILLA KORTTELIALUEILLA Mossin puistokadun katupuurivit jatkuvat Mossinkaaren eteläisissä osissa Turveradan risteykseen saakka. Muualla Mossinkaarella katutila on kapea, eikä siinä ole erillistä viherkaistaa. Katuympäristön vehreys perustuu tonttien istutuksiin ja viheralueverkoston kasvilli- suuteen. 3. VIHERALUEIDEN JA KATUJEN RISTEYSKOHDAT Viheralueet ovat tärkeä osa katuympäristön maisema- ja kaupunkikuvaa. Tavoitteena on korostaa kohtia, joissa katualue risteää viherverkon kanssa. Viheralueiden kohdalla viherkaistoilla ei ole leikattavaa nurmea, vaan niittyä, maisemakatetta tai pensasistutuksia. Puuistutukset eivät ole luonteeltaan kujannemaisia, vaan istutettavat lajit ja ryhmittely sovitetaan ympäröivien viheralueiden luonteen mukaiseksi. Periaatepiirros katuympäristöstä 4. MONILAJINEN JA -MUOTOINEN KATUYMPÄRISTÖ METSÄMAISEMASSA Katupuiden lajistolla ja istutusten sijainneilla pyritään tukemaan liito-oravien kulkuyhteyttä Mossin puistokadun ylitse. Soveltuvia, korkeaksi kasvavia puulajeja ovat esimerkiksi haavat, männyt, kuuset ja koivut. Puulajien valinnassa huomioidaan katualueeseen rajautuvan metsän vaihtelevat kasvupaikkaominaisuudet, kuten kalliot, kosteat painanteet ja varjoisat rinteet. Puut istutetaan katutilan reunojen ulkoluiskiin. Luiskiin kylvetään niittykasvillisuutta tai ne katetaan maisemakatteella. YLEISTÄ Katuympäristöstä tavoitellaan vaihtelevaa ja lajistoltaan monipuolista. Katualueen luonne vaihtelee keskustakortteleiden urbaanista ympäristöstä metsäisten katuosuuksien monivivahteiseen katumaisemaan. Kortteleiden sisäisillä tonttikaduilla viherrakentaminen keskittyy pieniin aukiomaisiin tiloihin, joihin keskitetään kiinteistöjen postilaatikot ja jätekeräys.

13 13 Kuva 7. Luonteeltaan erityyppisten katuympäristöjen periaatteet.

14 14 7. LÄHTEET Lähtöaineistona on ollut muun muassa Ojalan lainvoimaisen osayleiskaavan 2015 selvitysaineistot: Sekä: - Ojala-Lamminrahkan maisemaselvitys 2004, (Tre) - Ojala-Lamminrahka ympäristö- ja maisemaselvitys 2008 (Tre) - Ojalan osayleiskaava-alueen kulttuuriympäristöselvitys 2010 (Tre) - Viheralueiden yleissuunnitelma (Tre) - Ojalan ja Lamminrahkan kunnallistekniikan alustava yleissuunnitelma 2014, (WSP) - Ojalan osayleiskaavan hulevesisuunnitelma 2014 (Ramboll) - Keskustan ideasuunnitelma 2013 (Rusanen, Ramboll) - Liito-oravien elinympäristöt ja kulkuyhteydet 2014 (Tre) - Muinaisjäännösinventointi 2010 (Mikroliitti) - Muinaisjäännösten täydennysinventointi 2011 (Mikroliitti) - Kantakaupungin liito-oravaselvitys (Tre, 2016) - Ojalan asuinalueen kaavarunko o havainnekuva o maankäyttöluonnos o näkymäkuvat kaupunkimallista o hulevesisuunnitelman tarkennukset