Espoon Rykmentintien liito-oravaselvitys Espoon kaupunki. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Rauno Yrjölä

Transkriptio

1 Espoon Rykmentintien liito-oravaselvitys 2016 Espoon kaupunki Ympäristötutkimus Yrjölä Oy Rauno Yrjölä

2 2 Sisällys 1 Johdanto Menetelmä Tulokset Tulosten tarkastelu ja suositukset... 9 Lähteet:... 9 Ympäristötutkimus Yrjölä Oy PL Klaukkala

3 3 1 Johdanto Rykmentintien alue sijaitsee Espoon itäosassa, Helsingin rajalla. Alueelta on aiemmin selvitetty luontoarvoja useampaan otteeseen alueen kaavoituksen yhteydessä, ja tuolloin on löydetty myös liito-oravan esiintymiä. Vuonna 2014 alue selvitettiin yleispiirteisesti Espoon liito-oravien kokonaiskartoituksen yhteydessä, ja myös siinä löydettiin alueelta liito-oravan esiintymiä (Salomäki & Virtanen 2014). Keväällä 2016 alueen liito-oravatilanne selvitettiin uudelleen asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella. Selvitysalueen laajuus on noin 46ha (kuva 1-1). Tutkimusalueen rakentamattomat osat sisältävät sekä asemakaavan mukaista lähivirkistysaluetta ja puistoa (VL / VP) että korttelialuetta, joka on osoitettu asemakaavassa asuinpientalojen rakentamiseen (AP) ja yleisten rakennusten rakentamiseen (Y). Tutkimusalueen pohjoisosa on asemakaavoittamatonta. Kyseinen alue on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa rakentamista varten. Tutkimusalueesta on rajattu pois alueet jotka ovat jo rakentuneet ja jotka eivät ole kaupungin hallinnassa. Kuva 1-1. Rykmentintien selvitysalue. Ilmakuva: Espoon kaupunki. Kuva 1-2. Rykmentintien selvitysalue kaavakartalla. Kartta: Espoon kaupunki. Talvella liito-oravan pääravintoa ovat haavan silmut, ja liito-oravan papanat saavat siitä kirkkaan keltaisen värin. Papanoita kertyy yöpymis- ja ruokailupaikkojen alle. Helpointa niiden löytäminen on

4 4 kevättalvella, kun lumi on jo hieman sulanut, eikä kasvillisuus vielä vaikeuta etsintää. Sopiva aika on maaliskuulta toukokuulle. Kesällä ravinto muuttuu ja samalla muuttuu myös papanoiden väri. Alueelta etsittiin liito-oravan jätöksiä ja sen mahdollisesti asuttamia, lain suojaamia kolopuita tai risupesiä. Esiintymien rajat määriteltiin jätösten ja metsikön soveltuvuuden perusteella. Samalla määriteltiin liito-oravan yhteystarpeet ympäröiviin alueisiin ja havaittujen esiintymien välillä. Raportti sisältää liito-oravakartoituksen tulokset, esiintymien kuvaukset ja suositukset maankäytön suunnitteluun. Työn on tehnyt FM Rauno Yrjölä, Espoon kaupungin puolelta työtä on ohjannut suunnitteluhortonomi Viivi Tasso ja työhön ovat osallistuneet ympäristötarkastaja Tia Lähteenmäki, maankäyttöinsinööri Laura Schrey sekä maanmittausteknikko Henry Laine. 2 Menetelmä Alueelta on aiempia tietoja liito-oravan esiintymisestä. Kaikki aiemmin todetut esiintymät tarkastettiin myös uudelleen keväällä Liito-oravan kannalta alue on jaettavissa neljään erilaiseen ympäristötyyppiin: pientaloalueet pihoineen, puistomaiset alueet, liito-oravalle soveltumattomat metsät sekä liito-oravalle soveltuvat metsät. Pihapiireissäkin on muutamin paikoin liito-oravan ravintopuiksi soveltuvia haapoja, mutta pihoja ei käyty tarkistamassa. Tyypillisintä liito-oravan elinympäristöä ovat melko tiheät vanhat kuusikot, joissa on kolohaapoja. Rykmentintien alueella on paikoin runsaasti haapoja ja liito-oravalle soveltuvaa metsää on runsaasti jäljellä etenkin alueen pohjoisreunalla. Liito-orava-alueiden luokittelu tehtiin pääosin Rambollin (2014) esittämän käsitteistön pohjalta. Elinympäristö on liito-oravalle soveltuvaa aluetta, jossa on liito-oravalle ruokailuun, lepoon, liikkumiseen ja pesimiseen soveltuvaa puustoa. Rajauksen tavoitekoko on 5-10 hehtaaria ja minimikoko 4 hehtaaria. Rajattava alue voi toimia naaraan pääasiallisena elinpiirinä tai koiraan elinpiirin ydinalueena, jolta käsin koiras liikkuu elinpiirinsä muilla alueilla. Ydinalue on kartoituksissa tunnistettu yhtenäinen osa liito-oravan elinympäristöä, jossa naaras selviää talven yli ja pystyy lisääntymään keväällä. Ydinalueella suojelutoimenpiteet ovat tiukempia kuin muualla. Soveltuva alue on liito-oravalle soveltuva elinympäristö, jossa ei nyt havaittu liito-oravia, mutta joka olosuhteiltaan soveltuu liito-oravan elinpiiriksi. Yhteys on kookkaiden puiden latvusten muodostama yhteys, jota liito-orava käyttää siirtyäkseen elinympäristöjen välillä tai elinympäristön sisällä. Yhteyksien pituudet ja leveydet vaihtelevat ja yhteys voi olla osa elinympäristöä. Kaikki liito-oravalle mahdolliset esiintymisalueet alueella käytiin läpi, maastotyöt tehtiin 1.,14.,15. ja Erityisesti keskityttiin iäkkäisiin kuusi-haapa-sekametsiköihin, joissa on järeitä (>25cm halkaisijaltaan) haapoja tikankoloineen. Myös liito-oravalle huonommin soveltuvilta alueilta etsittiin papanoita, mutta puhtaissa kuusikoissa papanoita etsittiin todennäköisistä paikoista, jokaista kuusta ei tarkistettu. Nuoret taimikot ja hakkuut, pellot yms. jätettiin vähälle huomiolle ja niitä tarkasteltiin vain kulkuyhteyksien näkökulmasta.

5 5 Kuva 2-1. Korpraalintien liito-oravametsikkö. Kuva 2-1. Korpraalintien pohjoispuolella oleva liito-oravan ydinalue. Kuva 2-3. Liikkumisyhteys. Korpraalintien yli Kuva 2-4. Helsingin rajalla. omakotialueen kohdalla puusto soveltuu enää heikosti liitooravan elinympäristöksi. 3 Tulokset Rykmentintien alueelta löytyi keväällä 2016 liito-oravan papanoita useilta alueilta (kuvat ). Alueita yhdistää kuusi-haapa-sekametsä, ja alueet ovat lähialueilla tehtyjen aiempien selvitysten perusteella selkeästi osa esiintymien verkostoa, joka jatkuu selvitysalueen ulkopuolelle. Viime vuosina liito-orava on levittäytynyt Helsinkiin, ja alue on mahdollisesti keskeinen leviämisreitti Helsingin puolelle. Korttelin Y-tontilla (kuva 3-2) liito-oravan papanoita löytyi viiden puun alta, joista kahdessa havaittiin kolo. Esiintymä on melko keskellä tonttia ja vain tontin reuna-alueet ovat mahdollisesti käytettävissä ilman että esiintymä tontilla vaarantuu. Korttelissa löytyi kaksi kuusta, joiden alla oli papanoita. Todennäköisesti tämä havainto on vain liikkumisen välietappi tontilta länteen päin. Korttelissa löytyi korttelin sisältä yksi mahdollinen pesäpuu ja lisäksi rajalla oli useita papanapuita. Korttelin alueella on useita kolohaapoja, ja kortteli kuuluu liito-oravan elinpiiriin joka jatkuu korttelin kohdalta kohti pohjoista, asemakaava-alueen rajaa (kuva 3-3). Samaan elinpiiriin

6 6 kuuluva havainto mahdollisesta pesäpuusta tehtiin myös korttelista Elinpiiriin kuuluvat osat korttelien ja alueista ja niiden välissä oleva VL alue. Muut löydetyt esiintymät olivat voimassa olevan asemakaava-alueen pohjoispuolelta (kuvat 3-4 ja 3-5). Selvitysalueelle on viime vuosina rakentunut asemakaavan mukainen uusi pientaloalue Vanhan Hämeenkyläntien itäpuolelle. Pientaloalueella ei ole liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä jäljellä, ja myös puustoiset yhteydet pientaloalueen halki ovat heikot (korttelit ). Yhteys asemakaavan eteläreunaa pitkin on olemassa, mutta muutamien puiden varassa. Todennäköisimmin liito-oravat kiertävät liikkuessaan pientalo-alueet. Liikkumisyhteyksiä pientaloalueilla voidaan kuitenkin kehittää puuistutuksin. Selvitysalueen eteläosassa soveltuvaa metsää on jäänyt laikuksi puistoalueen keskelle. Puistoalueen ympärillä olevia metsiä on harvennettu, ja ne soveltuvat korkeintaan kulkuyhteyksiksi. Osin suuria kuusia on jouduttu poistamaan niiden kuoltua painanteissa, joihin sadevesi jäi seisomaan. Harvennetuissa metsissä on vähän ravintopuuksi kelpaavia haapoja. Alueen tärkein esiintymä on länsi- ja pohjoisosan metsässä, jossa on paljon vanhoja haapoja ja kuusimetsä on iäkästä. Kolopuita on jäljellä runsaasti. Pohjoisosassa on myös laaja kuusimetsäalue, jossa on niukasti haapoja, ja sieltä ei papanoita löytynyt. Alue soveltuu liikkumisyhteydeksi asemakaava-alueelta pohjoiseen sekä toisaalta itään kohti Helsingin rajaa.

7 Kuva 3-1. Liito-oravan esiintymät Rykmentintien alueella keväällä

8 8 Kuva 3-2. Korpraalintien esiintymä. Kuva 3-3. Keskiosan esiintymä. Kuva 3-4. Luoteisosan metsäalueen esiintymä. Kuva 3-5. Helsingin rajan esiintymä.

9 9 4 Tulosten tarkastelu ja suositukset Vuoden 2016 tulosten perusteella liito-oravaa esiintyy Rykmentintien keski- ja pohjoisosan metsäalueella. Eteläosasta aluetta papanoita ei löytynyt, vaikka lajille sopivaa metsää on hieman jäljellä. Havaintojen perusteella alueelta rajattiin neljä ydinaluetta, joilla mahdolliset pesäpaikat sijaitsevat. Lisäksi tulkittiin kulkuyhteydet alueiden välille. Tulosten perusteella Rykmentintien havainnot liittyvät laajempaan esiintymisalueeseen, joka jatkuu länteen ja todennäköisesti idässä Helsingin puolelle. Ydinalueet ja niitä yhdistävät puustoiset yhteydet suositellaan säilytettäväksi alueen toteutuksessa. Helsingin suuntaan olevien yhteyksien suunnittelu on järkevää tehdä yhdessä Helsingin kaupungin kanssa. Liito-oravien säilyttämiseksi Espoon kaavoitusalueilla on esitetty suosituksena (Ramboll 2014) mm. seuraavat ohjeet: Elinympäristöjen ydinalueet (keskimäärin vähintään noin 1 hehtaari) säilytetään ja elinympäristön laatua ylläpidetään. Ydinalueella tulee säilyä riittävä määrä ravintoa ja pesäpaikkoja naaraan talvehtimista ja lisääntymistä varten. Ydinalueen ympärille rajataan säilytettävä ja elinympäristönä ylläpidettävä metsäinen elinympäristöalue (5-10 hehtaaria, minimissään 4 hehtaaria). Alue rajataan mahdollisimman yhtenäisenä suosien tunnistettuja liito-oravalle soveltuvia alueita. Ydinalueilta säilytetään tavoitteellisesti vähintään kaksi yhteyttä elinympäristöverkoston muille alueille, tärkeissä solmukohdissa säilytetään kolme yhteyttä. Alueelliset yhteydet muualle Espooseen säilytetään ja niiden toimivuutta parannetaan. Soveltuvaa elinympäristöä säilytetään mahdollisimman laajasti tunnettujen elinympäristöalueiden yhteydessä ja viherverkoston osana. Soveltuvat alueet tukevat ydin- ja elinympäristöalueiden säilymistä ja laatua sekä mahdollistavat liito-oravien elinpiirien siirtymisen ja uusien elinpiirien syntymisen sekä kannan säilymisen pitkällä aikavälillä. Lähteet: Ramboll 2014: Selvitys liito-oravien ja maankäytön suunnittelun yhteensovituksesta Espoonlahden ja Matinkylän alueilla Kaupunkisuunnittelukeskuksen julkaisuja 5/2014, Salomäki, P. & Virtanen, T. 2014: Espoon liito-oravien kokonaisselvitys Eteläisen Espoon itäosa. Espoon kaupunki ja Ympäristötutkimus Yrjölä Oy.

10