Hevosopisto Oy Osaamisen arvionnin toteuttamisen suunnitelma. Hyväksytty Hevosopisto Oy:n hallituksen kokouksessa

Transkriptio

1 Hevosopisto Oy Osaamisen arvionnin toteuttamisen suunnitelma Hyväksytty Hevosopisto Oy:n hallituksen kokouksessa

2 2 (32) SISÄLLYS 1 Johdanto Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opinnoista vapauttaminen Oppimisen arviointi Tutkinnon osan osien arviointi Osaamisen arviointi Yhteisten tutkinnon osien arviointi Vapaasti valittavien tutkinnon osien arviointi Ammattiosaamisen näytöt Muu osaamisen arviointi Mukauttaminen Arvioinnin kohteet ja kriteerit Arvioinnin kohteet Arvosanojen antamisen aikataulu Arviointiaineiston säilyttäminen Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Todistukset Päättötodistus Näyttötodistus Tutkintotodistus Opintokortti Erotodistus Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista Muut todistukset... 26

3 3 (32) Tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite Todistusten tulostus ja allekirjoitus LIITE 1 LIITE 2 Ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet taulukko.28 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, /630, 4 luku, Arviointi.30

4 4 (32) 1 Johdanto Opiskelijan arviointisuunnitelma on tarkoitettu käsikirjaksi Hevosopiston opetushenkilöstölle arviointitehtävän suorittamisessa sekä opintosihteereille arviointitietojen hallinnassa ja todistusten laadinnassa. Ohjeessa tarkennetaan oppimisen ja osaamisen arviointia, arvosanasta päättämistä, arviointitiedon tallentamista ja annettavia todistuksia. Opiskelijoille tiedotetaan arvioinnista myös opiskelijan oppaassa. Lain (L 630/1998, muutokset 787/2014 ja 246/2015, 25 ) mukaan koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä. Saman lain mukaan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen tehtäviin kuuluu hyväksyä suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista. Opiskelijan arviointisuunnitelma perustuu lakiin ja asetukseen ammatillisesta peruskoulutuksesta sekä Opetushallituksen määräyksiin ja ohjeistuksiin, joissa määritellään opiskelijan oppimisen ja arvioinnin periaatteet 1. Opiskelijan osaamisen arvioinnissa painottuu yksittäisten opintosuoritusten arvioinnin sijaan työelämän työ- ja toimintaprosesseja vastaavien laajojen osaamiskokonaisuuksien arviointi. Koko tutkinnon ammattitaitovaatimukset on ilmaistu ammattitaitona ja osaamisena, jota työelämässä tarvitaan. Tutkinnon osat on määritelty ja nimetty työelämän toimintakokonaisuuksien ja työprosessien mukaan Tutkinnon perusteissa on määritelty oppimistulokset osaamisena (ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit) perustaksi oppimiselle, opettamiselle ja opiskelijan arvioinnille. Teoria ja käytäntö - erottelusta ja -sisällöistä on siirrytty osaamiskokonaisuuksiin tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin kohteet jäsentyvät työprosessien, työmenetelmien, työvälineiden sekä työn perustana olevan tiedon ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen kautta, jotka ovat samalla myös arvioinnin kohteita yksittäisten sisältöjen asemasta. Ammattitaitovaatimukset (oppimistulokset) on määritelty osaamisena (tiedot, taidot ja pätevyys), joka ilmenee ammatillisena toimintana ja saavutettu osaaminen on arvioitavissa käytännön työtilanteissa ja työtoiminnassa kirjallisten kokeiden sijaan. Arviointikriteerit 1

5 5 (32) ilmaisevat osaamisen tason kolmiportaisesti. Kriteereiden tulee olla kaikkien arviointiin osallisena olevien tiedossa. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa ei verrata osoitettua osaamista toisiin opiskelijoihin vaan arviointikriteereihin. Jatkossa erotetaan opiskelijoiden itsearviointi, oppimistulosten arviointi ja ammattiosaamisen näytöt. Oppimisen arviointi erotetaan osaamisen arvioinnista. Oppimisen arviointi on oppimisprosessin tukea ja osaamisen arviointi oppimistulosten arviointia. Oppimisen arviointi on opiskelijan tukemista ja ohjaamista ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Osaamisen arviointi miten opiskelija hallitsee tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista arvioidaan monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. 2 Arvioinnin suunnittelu Arvioinnin suunnittelu lähtee tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksista, osaamistavoitteista, arvioinnin kohteista, arviointikriteereistä ja ammattitaidon osoittamistavoista. Laadun kehittämiseksi selvitetään, miten aiemmat arviointi- menetelmät ovat sopineet tutkinnon perusteissa määriteltyjen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten arviointiin ja millaista palautetta opiskelijat sekä työpaikat ovat antaneet. Ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisesta saatuja tietoja ja palautetta hyödynnetään toiminnan kehittämisessä. Opintonsa päättäville ja valmistuville opiskelijoille tehdään päättökysely ja opiskelijoille, opettajille ja työpaikkaohjaajille suunnattu työssäoppimisen kysely toteutetaan kerran vuodessa. Lisäksi opiskelijoille tehdään aloituskysely ja nk. välikysely. Saatujen palautteiden avulla toimintaa arvioidaan ja kehitetään. 3 Arvioinnista tiedottaminen

6 6 (32) Opiskelijoita ja kaikkia arviointiin osallistujia tiedotetaan heti opintojen alusta lähtien arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta. Yleisestä tiedottamisesta vastaa ryhmänohjaaja ja tutkinnon osaa/teemaa koskevasta tiedottamisesta ko. tutkinnon osan tai teeman opettaja. Arvioinnista tiedotetaan myös huoltajia vanhampaintapaamisissa/- infoissa ja sähköisesti Wilma-opiskelijahallinto-ohjelman viestintäjärjestelmän kautta. Opettaja perehdyttää työpaikkaohjaajan arvioinnin periaatteisiin ennen työssäoppimisen alkua ja/tai ennen ammattiosaamisen näytön suorittamista. Opiskelijalle tiedotettavat asiat on kirjattu myös opiskelijan oppaaseen sekä tutkintokohtaiseen opetussuunnitelmaan. Opiskelijan Oppaassa tiedotetaan mm. seuraavista asioista: arvioinnin tehtävät ja tavoitteet osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oppimisen arviointi eli miten opinnoissa edistymistä seurataan itsearviointikäytännöt osaamisen arviointi eli miten opiskelijan osaaminen arvioidaan tutkinnon osan arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit arvosanasta päättäminen arvioinnin uusiminen, täydentäminen ja arvosanojen korottaminen arvioinnin oikaiseminen ja asian käsittely HOPSin ja HOJKSin laadinta ja seuranta, erityisopetuksen tarpeen arviointi tutkintotodistuksen saaminen tutkintotodistuksen sisältö opintokortin sisältö (wilma) muiden todistusten saaminen. 4 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Opiskelijan osaamista arvioidaan heti opintojen alkaessa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laadinnan yhteydessä. Tavoitteena on päällekkäisten opintojen välttäminen ja opiskeluajan lyhentäminen sekä yksilöllisten opintopolkujen mahdollistuminen. Osaamista tunnistetaan opintojen alussa, ennen uuden tutkinnon osan opintojen aloittamista tai opiskelujen aikana. Keinoina voivat olla esim. haastattelut, testit, työtehtävät, ratsastustehtävät, todistukset ja näytöt. Aiemmat opinnot tai työssä hankittu

7 7 (32) osaaminen tunnustetaan, mikäli näin hankittu osaaminen vastaa suoritettavan perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita. Opiskelija voi saada osaamisen tunnustamisella suoritettua perustutkintoon sisältyviä tutkinnon osia tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueita. Aikaisemmin hankittu osaaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai vain osia siitä. Osaamista tunnustettaessa selvitetään, että osaaminen vastaa perustutkinnon ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja arviointikriteereitä on varmistettavissa riittävillä selvityksillä (erilaiset todistukset, osaamisen osoittaminen) on ajantasaista Opiskelija anoo opintojen tunnistamista mahdollisimman pian, kun opintopaikka on varmistunut, tai opintojen aikana. Tulostettava lomake opintojen tunnistamiseen ja tunnustamiseen löytyy Wilmasta ja opiskelijoiden postilokerosta ja se toimitetaan liitteineen opinto-ohjaajalle = anotaan muualla suoritettujen koulutusten ja tutkintojen tunnustamista ryhmänohjaajalle= anotaan muutoin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Tarkemmat ohjeet osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta löytyvät opetushenkilökunnan digitaalisesta oppimisympäristöstä sekä Opiskelijan Oppaasta. 5 Opinnoista vapauttaminen Opiskelija voidaan vapauttaa opinnoista, jos

8 8 (32) tutkinnon sisältämien opintojen suorittaminen olisi opiskelijalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta tai opinnoista vapauttaminen on perusteltua opiskelijan terveydentilaan liittyvistä syistä. Tällöin opiskelijan tulee kuitenkin suorittaa korvaavia opintoja. Jos opiskelija on vapautettu jonkin yhteisten tutkinnon osan osa-alueen opiskelusta (esim. ruotsin kieli), täytyy opiskelijan suorittaa korvaava määrä opintoja samasta tutkinnon osasta (tällöin esim. äidinkieli tai englanti). Opinnoista vapauttaminen anotaan Wilma- järjestelmän kautta. Opiskelija ja opinto-ohjaaja tai ko. aineen opettaja yhdessä erityisopettajan kanssa voivat laittaa asian vireille. Vapauttamisanomuksesta tulee käydä ilmi perusteet vapauttamiselle. Samoin anomuksesta tulee käydä ilmi miten vapautetut opinnot korvataan muilla opinnoilla. Vapauttamisesta päättää apulaisrehtori. 6 Oppimisen arviointi 2 Oppimisen arvioinnin tavoite on, että opiskelija tietää, mitä hän osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Oppimisen arvioinnissa opettaja tai työpaikkaohjaaja käyttävät opiskelijaa motivoivia ja aktivoivia menetelmiä. Niiden avulla tuetaan ja motivoidaan opiskelijaa ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamisessa sekä kehitetään opiskelijan itsearviointitaitoa. Oppimisen arviointi on jatkuvaa ja ajantasaista. Opettaja antaa palautetta mm. työssäoppimispäiväkirjan kautta sekä mahdollisella mobiiliohjauksella (esim. tekstiviestit, WhatsApp). Opiskelija kirjaa omaa oppimispolkuaan Wilman työssäoppimispäiväkirjaan. Opiskelijan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö eli työpaikkaohjaaja. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa oppimista arvioi työnantajan nimeämä henkilö, jonka arviointi- ja ohjausosaamisen opettaja tarkistaa. Jos tarvittavaa osaamista ei löydy niin opettaja perehdyttää työpaikkaohjaajan Hevosopiston työssäoppimisen arviointikäytäntöihin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja 2 L 630/1998, 787/2014, 24b

9 9 (32) arviointikriteereiden mukaisesti. Lisäksi Hevosopistolla järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa työpaikkaohjaajille suunniteltua koulutusta. Opiskelija arvioi omaa oppimistaan tutkinnon osien ammattitaitovaatimusten, tavoitteiden ja arviointikriteereiden perusteella. Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Numeroarviointia ei oppimisen arvioinnissa käytetä eikä se vaikuta tutkintotodistukseen tulevaan arvosanaan. Palautteella tuetaan ja ohjataan opiskelijaa mahdollisimman hyviin suorituksiin tuomalla esille opiskelijan vahvuudet. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Muutokset kirjataan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) sekä tarpeen mukaan myös henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) opettajan ja opiskelijan yhteistyössä Tutkinnon osien arviointi Hevosopistossa laajat tutkinnon osat on jaettu teemoihin eli tutkinnon osan osiin. Teemojen tavoitteena on helpottaa opintojen etenemisen seurantaa ja osaamispisteiden karttumista. Pääsääntöisesti tutkinnon osa on mahdollista suorittaa yhden lukuvuoden aikana. Vuoden aikana saavutettu osaaminen vastaa n. 60 osaamispistettä. Ammatillisten tutkinnon osien teemat suunnitellaan ohjaamaan opiskelijaa kohti ammattiosaamisen näyttöä. Teemojen suorittamisen aikana opiskelijan oppimista arvioidaan koko ajan. Arvioinnissa tärkeintä on antaa suullista ja kirjallista palautetta opiskelijan osaamisesta, onnistumisista sekä kehittämisen kohteista. Tutkinnon osan arviointi merkitään opintokorttiin merkinnällä (S) = suoritettu ja opiskelija voi edetä tältä osin ammattiosaamisen näyttöön; SK (arviointi kesken ja seliteosaan merkitään, mitä osaamista ei ole osoitettu); Oppimisen arviointia ei oteta huomioon tutkinnon osan arvosanan määrittelyssä. Opintokortissa merkintä (SK) = suoritus kesken edellyttää, että opiskelijan tulee täydentää osaamistaan. Täydennys voi tapahtua jonkun muun teeman yhteydessä tai lisäharjoittelulla kotona, työssäoppimisen yhteydessä tai tukiopetuksessa. Ryhmänohjaaja varmistaa, että merkinnät tehdään myös HOPS:iin. Jos opintokortissa on (tyhjää) =

10 10 (32) opiskelija ei ole osallistunut opetukseen tarkistetaan opiskelijan HOPS, ja laaditaan yhdessä opiskelijan kanssa suunnitelma miten hän saavuttaa kyseisen osaamisen. 7 Osaamisen arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määrättyyn osaamiseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa muulla tavoin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden opintosuoritusten arvosanat. Tutkintotodistukseen tulevat arvosanat annetaan aina osaamisen arvioinnin pohjalta arviointiasteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3). Arvosana annetaan kaikista tutkintoon kuuluvista tutkinnon osista. Poikkeuksena ovat ne vapaasti valittavat tutkinnon osat, jotka ovat jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tai työkokemuksen kautta hankittua osaamista. Nämä voidaan arvioida koulutuksen järjestäjän päätöksellä arvosanalla hyväksytty. Ammatillisissa erityisoppilaitoksissa on luotu ohjeistus kuvailevasta sanallisesta arvioinnista, joka perustuu opiskelijan tarvitsevan ohjauksen määrään. Ohjauksen laadun ja määrän kuvauksena käytetään seuraavia käsitteitä toiminnan tasosta: itsenäisesti ohjattuna avustettuna. Osaamisen arviointiin perustuen opiskelijalle annetaan todistukseen tulevat arvosanat arviointiasteikolla (1-3). K3 KIITETTÄVÄ Opiskelija arvioi sekä kehittää työskentelytapojaan ja työympäristöään, ottaa huomioon työnsä kokonaisuuden toimintaympäristönsä osana ja työskentelee

11 11 (32) työpaikan erityisvaatimusten mukaisesti siten, että työn lopputulos on tavoitteiden mukainen. Hän etenee työssään järjestelmällisesti ja sujuvasti sovittaen työnsä työympäristön muuhun toimintaan ja tekee omalla vastuualueellaan omatoimisesti muitakin kuin annettuja työtehtäviä. Hän valitsee työhönsä sopivimmat työmenetelmät, työvälineet ja materiaalit ja käyttää niitä sujuvasti vaihtelevissa työtilanteissa. Hän hankkii ja käyttää itsenäisesti tietoa vaihtelevissa työtilanteissa ja perustelee työhön liittyviä ratkaisujaan hankkimansa tiedon pohjalta. H2 HYVÄ Opiskelija ottaa huomioon työskentelyssään työnsä kokonaisuuden ja työskentelee siten, että työn lopputulos sisältää työtehtävän erityisvaatimuksia ja etenee sujuvasti työvaiheesta toiseen. Hän tekee annetut tehtävät omatoimisesti ja huolehtii työtehtävistään alusta loppuun ja vastaa omasta työosuudestaan. Hän käyttää työhönsä liittyviä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja omatoimisesti sekä hankkii ja käyttää työssä tarvittavaa tietoa omatoimisesti. T1 TYYDYTTÄVÄ Opiskelija toimii tutuissa työtehtävissä, työskentelee siten, että työn lopputulos on hyväksyttävissä työn suunnitelman tai laatutavoitteiden mukaisesti, mutta hän tarvitsee työvaiheissa etenemisessä ajoittaista ohjausta. Hän käyttää työhönsä liittyviä keskeisimpiä työmenetelmiä, työvälineitä ja materiaaleja ja tarvitsee ohjausta tiedon hankinnassa ja soveltamisessa.

12 12 (32) On erotettava jatkuvan ohjauksen ja ajoittaisen ohjauksen ero ja näiden kahden ohjauksen vaikutus annettavaan arvosanaan. Tyydyttävä taso on määritelty niin, että sen tason saavuttaessaan opiskelija tai tutkinnon suorittaja pystyy työllistymään alan perustehtäviin ja erikoistumisalansa työhön. K3 M) KIITETTÄVÄ, MUKAUTETTU Opiskelija työskentelee tutuissa, toistuvissa työtehtävissä ohjauksen saatuaan. Työllistyminen esim. tavallisille työpaikoille yksilöllisesti muokattuihin työtehtäviin tai avustaviin tehtäviin. H2 HYVÄ M), MUKAUTETTU Opiskelija työskentelee yksilöllisesti suunnitelluissa työtehtävissä ohjattuna. Työllistyminen tuettuna esim. avotyötoimitaan tai työ- ja toimintakeskuksiin. T1 TYYDYTTÄVÄ M), MUKAUTETTU Opiskelija työskentelee jatkuvasti ohjattuna, avustettuna tai työparin kanssa. Työllistyminen avustettuna esim. työ- ja toimintakeskuksiin. Osaamista arvioitaessa arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Opiskelijoilla tulee olla mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisesti ja arvioida myös itse osaamistaan. Ammatillisten tutkinnon osien ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla. Ammattiosaamisen näytöllä arvioidaan mahdollisimman laajasti ammattitaitovaatimuksissa määritelty osaaminen, mutta vähintään se, mitä tutkinnon perusteissa on määrätty. Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista.

13 13 (32) Tutkinnon osan, yhteisten tutkinnon osien osa-alueen tai muun koulutuksen osaamisen arvioinnista päättää opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita. Ammattiosaamisen näyttöjen arvioinnista päättävät 25 a :ssä tarkoitetun toimielimen määräämät opettajat ja työelämän edustajat yhdessä tai erikseen. Jos tutkinnon osan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen lisäksi muulla tavoin, tästä arvioinnista päättää opetuksesta tai tietopuolisista opinnoista vastaava opettaja tai opettajat yhdessä, jos opettajia on useita Yhteisten tutkinnon osien arviointi Uusissa tutkinnon perusteissa yhteiset tutkinnon osat on jaoteltu neljään eri tutkinnon osaan, jotka jakautuvat eri osa-alueisiin: 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen äidinkieli toinen kotimainen kieli = ruotsi 1 yhteinen arvosana vieraat kielet =englanti 3.2. Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen matematiikka fysiikka / kemia 1 yhteinen arvosana tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 3.3. Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen yhteiskuntataidot työelämätaidot yrittäjyys ja yritystoiminta 1 yhteinen arvosana työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 3.4. Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen kulttuurien tuntemus taide ja kulttuuri etiikka psykologia 1 yhteinen arvosana ympäristöosaaminen. jokin kohdissa tarkoitetuista osa-alueista Tutkintotodistukseen annetaan arvosana jokaisesta neljästä tutkinnon osasta (vain 4 arvosanaa!). Tutkinnon osan arvosana annetaan sen sisältämien osa-alueiden arvosanojen pohjalta. Otetaan huomioon se osaamispistemäärä, jonka opiskelija hankkinut kullekin osa-alueelle (= painotettu arviointi). Yksittäisen tutkinnon osan osaalueen arvosana merkitään opiskelijan opintosuoritusrekisteriin. Arvosanan päättävät ne opettajat, jotka ovat antaneet osa-alueiden arvosanat. Pakolliset ja valinnaiset opinnot arvioidaan erikseen. Tarvittaessa jakson päättyessä ja etenkin

14 14 (32) lukuvuoden lopussa järjestetään erillisiä arviointikokouksia, joissa opettajat yhdessä päättävät annettavista arvosanoista Vapaasti valittavien tutkinnon osien arviointi Kun oppilaitos tarjoaa vapaasti valittavia tutkinnon osia, koulutuksen järjestäjä laatii niihin ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit sekä määrittelee laajuuden osaamispisteinä. Opettajan on aina arvioitava nämä vapaasti valittavat tutkinnon osat asteikolla tyydyttävä (1), hyvä (2) ja kiitettävä (3) paitsi edellä mainittuja (jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia tai työkokemuksen kautta hankittua osaamista), joista voidaan antaa arvosanaksi koulutuksen järjestäjän päätöksellä hyväksytty. Arvosana annetaan tutkinnon osittain tutkinnon perusteissa olevien arviointikriteereiden perusteella. Muita arviointikriteereitä ei käytetä. Arvioinnin perustelut on aina kirjattava; näin annetulle arvosanalle löytyy perustelut myös siinä tilanteessa, kun opiskelija on tyytymätön saamaansa arvosanaan Ammattiosaamisen näytöt 3 Ammattiosaamisen näyttö on oppilaitoksen (koulutuksen järjestäjän) ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi, jossa opiskelija osoittaa käytännön työtehtävissä, kuinka hyvin hän on saavuttanut ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Näyttö mittaa käytännön osaamista, laaja-alaista toimintaa aidoissa työtilanteissa. Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset. Ammattiosaamisen näytöt suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan yhdessä työelämän kanssa. Työelämän edustajat perehdytetään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisen ja arvioinnin yleisiin periaatteisiin. Ammattiosaamisen näyttö annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista, myös valinnaisista, jos ne ovat ammatillisia sekä vapaasti valittavista tutkinnon osista, jos ne ovat ammatillisia. Yhteiset tutkinnon osat voidaan arvioida osana ammattiosaamisen 3 L 630/1998, 787/2014, 25, 25a, 25b, A 811/1998, 799/2014, 5

15 15 (32) näyttöä, silloin kun se on tarkoituksenmukaista ja mahdollista. Tällöin arvosana kuitenkin merkitään ko. tutkinnon osaan. Ammattiosaamisen näytön arvosana annetaan kaikista ammatillisista tutkinnon osista. Ammattiosaamisen näyttö voidaan antaa yhdestä tai useammasta tutkinnon osasta kerrallaan. Jos samassa ammattiosaamisen näytössä arvioidaan useamman tutkinnon osan osaamista, tulee kaikista tutkinnon osista antaa erillinen arvosana arvioinnin kohteittain. Jos tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö annetaan useammassa kuin yhdessä osassa, jokaisesta osasta annetaan arvosanat arvioinnin kohteittain, mutta kokonaisarvosanaa ei muodosteta, ennen kuin kaikki osat on suoritettu. Ammattiosaamisen näytöt ajoitetaan koko koulutuksen ajalle. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus oppia ammattiosaamisen näytössä arvioitava osaaminen ennen osaamisen näyttämistä ja mahdollisuus parantaa suoritustaan näytöistä saadun palautteen perusteella. Toimielimen hyväksymään ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmaan sisällytetään periaatteet työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen yhteensovittamisesta. Koulutuksen järjestäjä huolehtii siitä, että opiskelija saa riittävästi tukea ja ohjausta ammattiosaamisen näyttöjen suorittamiseen. Tukea ja ohjausta annetaan ennen ammattiosaamisen näyttöjä, niiden aikana sekä ohjaavana palautteena niiden jälkeen. Opiskelijalla voi olla mahdollisuus suorittaa ammattiosaamisen näyttöjä myös esim. ammattitaitokilpailuissa mm. Taitaja- kisat tai ulkomailla, jolloin siitä on sovittava etukäteen ja suunnitelmat laadittava sen mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyviä periaatteita: Vain tutkinnon perusteissa tutkinnon osaa varten määriteltyjä tavoitteita, kriteereitä ja arvioinnin kohteita voidaan käyttää arvioinnissa ja perusteluissa. Ennen näyttöä opiskelija laatii yhdessä opettajan sekä työelämän kanssa näyttösuunnitelman, johon kirjataan tarkennettu suunnitelma näytön toteuttamisesta ja mahdollisesti tarvittavista tukitoimista. Opiskelijalla on oikeus tietää arvioinnin perusteiden soveltamista juuri hänen osaamiseensa. Näytön kesto riippuu tehtävästä työstä; erilaiset tehtävät edellyttävät eripituisia työskentelyaikoja. Näytön kesto voidaan sopia opiskelija- ja työpaikkakohtaisesti

16 16 (32) siten, että sen jälkeen, kun opiskelijalla on ensin ollut mahdollisuus oppia sovitut, tutkinnon ammattitaitovaatimusten mukaiset asiat, opiskelija voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi koko työssäoppimisjakson loppuajan. Näytön kuvaukseen kirjoitetaan vain kyseiseen tutkinnon osaan kuuluvat tehtävät työn tekemisenä. Lopullisen arvosanan päättää ammatinopettaja Ammattiosaamisen toimikunnan päätöksen mukaan. Opiskelija voi tarvittaessa täydentää ammattiosaamisen näyttöä. Opiskelijalla on oikeus uusia ammattiosaamisen näyttö tai korottaa arvosanaa. Jos tutkinnon osan näyttö muodostuu kahdesta tai useammasta osanäytöstä, viimeisen osanäytön arvioinut opettaja neuvottelee muiden osanäyttöjen arvioijien kanssa näytön arvosanan määrittelemiseksi. Mikäli yhdistetty näytön arvosana poikkeaa siitä, mihin arviointikeskusteluissa on opiskelijan kanssa päädytty, opiskelija osallistuu uudelleen arvosanan yhdistämisen arviointikeskusteluun. Viimeisen näytön arvioija merkitsee arvosanan opiskelijahallintajärjestelmään. Samalla annetaan päättötodistuksen arvosana. Mikäli tutkinnon osan arvioinnissa on näyttöjen lisäksi muuta arviointia, viimeisen näytön vastaanottanut opettaja neuvottelee myös muusta arvioinnista vastaavien opettajien kanssa päättöarvosanan antamista varten. Osanäytöstä ei anneta erillistä osanäytön arvosanaa, vaan kokonaisarvosana annetaan vasta, kun kaikki osanäytöt on suoritettu. Jos yksikään osanäytöistä on annettu työpaikalla ja muut oppilaitoksessa, merkitään koko näytön suorituspaikaksi työpaikka Muu osaamisen arviointi Tarvittaessa muu osaamisen arviointi täydentää ammattitaitovaatimuksissa edellytettyä osaamista. Muista osaamisen arviointimenetelmistä päätetään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa. Se voi olla esimerkiksi työturvallisuusosaaminen, joka tulee olla arvioituna S-merkinnällä ennen kuin ammattiosaamisen näyttöön voi edetä. Tässä tapauksessa muu osaaminen ei vaikuta arvosanaan korottavasti, mutta suoritus pitää olla tehtynä ennen kuin arvosana voidaan antaa. Jos tutkinnon osaan liittyy muuta osaamisen arviointia kuin ammattiosaamisen näyttö, merkitään muu osaamisen arviointi arvosanalla erikseen sitä varten varattuun kohtaan opiskelijahallintajärjestelmään.

17 17 (32) 8. Mukauttaminen Mikäli opiskelija ei kykene saavuttamaan tutkinnon perusteissa asetettuja (T1) tavoitteita, voidaan ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita sekä osaamisen arviointia mukauttaa siinä määrin kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä. Jos osaamistavoitteita on erityisten opetusjärjestelyjen perusteella mukautettu jonkin yhteisen tutkinnon osan osa-alueen laajuuden osalta, tutkintoon tulee sisällyttää osaamistavoitteita kyseisen tutkinnon osan laajuutta vastaavasti muilta tutkinnon osaan kuuluvilta osa-alueilta. (= Jos opiskelija vapautetaan kokonaan jonkin tutkinnon osan osaalueen opinnoista). Mukauttamistarpeita ja oppimisen edistämisen keinoja arvioidaan oppimisen arvioinnin yhteydessä. Mukautetut tavoitteet laaditaan siten, että opiskelija mahdollisimman suuressa määrin saavuttaa saman pätevyyden kuin muussa ammatillisessa koulutuksessa. Tukitoimenpiteet eivät vaikuta oppimisen arviointiin, arvioinnin perustana on opiskelijan osaaminen. Mikäli opiskelija edistyy opinnoissaan ja saavuttaa tutkinnolle asetetut tavoitteet, siirrytään takaisin tutkintotavoitteiseen opiskeluun ilman mukautuksia. Mukauttaminen suunnitellaan aina yhdessä opiskelijan ja ainetta opettavan opettajan, tarvittaessa huoltajan, ryhmänvastaavan, laaja-alaisen erityisopettajan ja opinto-ohjaajan kanssa. Kunkin perustutkinnon tai koulutuksen perusteissa kuvataan miten ja millä tavalla mukauttaminen tapahtuu, mitkä ovat ne osaamistavoitteet tai osaamisen saavuttamiseksi tarvittavat erityiset toimenpiteet, jotka ovat perustutkinnon suorittamisen kannalta välttämättömiä sekä kuvataan osaamisen arviointi erityisopetuksen näkökulmasta. Mukauttamiseen liitetään aina tukitoimenpiteitä, joiden avulla opiskelijan on mahdollista saavuttaa tutkinnon tavoitteet. Opiskelijalle annetaan tutkintotodistus, vaikka perustutkinnon tavoitteita olisikin mukautettu, mikäli opiskelija on mukautuksesta huolimatta saavuttanut tutkinnon keskeiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet.

18 18 (32) Mukautetuista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ja arviointikriteereistä on tehtävä alaviitemerkintä päättötodistukseen ja myös näyttötodistukseen, jos ammattiosaamisen näytöt on suoritettu mukautetusti. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden mukautetuin ammattitaitovaatimuksin ja osaamistavoittein toteutettujen tutkinnon osien ja arvosanojen kohdalle merkitään viite M ja todistukseen merkitään alaviite: Tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita ja osaamisen arviointia on mukautettu ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain (630/1998, muutos 246/2015) 19 a tai 21 :n perusteella. Erityisopetuksena järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti (A 811/1998, muutos 329/2015, 10 ). Tällöin osaaminen kuvataan lyhyesti todistuksen alalaitaan tai merkitään alalaitaan viite ja viitteessä kuvataan, mitä opiskelija osaa. Mikäli opetusta on mukautettu niin, ettei opiskelija ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita, hänelle ei voida antaa tutkintotodistusta. Todistusta suoritetuista tutkinnon osista ei voida myöskään antaa sellaisten tutkinnon osien osalta, joissa opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä ammattitaitovaatimuksia. Koulutuksen järjestäjä antaa tällaisissa tilanteissa todistuksen opiskelijan osaamisesta (L 630/1998, muutos 787/2014, 25 e ). 9. Arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset ja tavoitteet kertovat, mitä opiskelija osaa tehdä suoritettuaan opinnot. MITÄ? Arvioinnin kohteissa ilmaistaan, mitä arvioidaan ja mikä on tutkinnon osan keskeinen sisältö. MITEN? Kriteerit määrittelevät, miten opiskelija tekee tavoitteiden mukaiset asiat eri arvosanojen saamiseksi. Tutkinnon perusteisiin määriteltyjä arvioinnin kohteita ja arviointikriteereitä ei saa omassa opetuksessa eikä arvioinnissa muuttaa paitsi silloin kun kyseessä on mukauttaminen Arvioinnin kohteet

19 19 (32) Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaitojen hallinta, joista erikseen arvioidaan oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus- ja yhteistyö, ammattietiikka, terveys, turvallisuus ja toimintakyky. Muut elinikäisen oppimisen avaintaidot on sisällytetty yhteisten tutkinnon osien osaalueiden osaamistavoitteisiin ja ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja arviointikriteereihin. Yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteet ja arvioinnin kriteerit on kuvattu tutkinnon osan osa-aluekohtaisesti tutkinnon perusteissa. Oppimista arvioidaan työn tekemisenä ja siihen liittyvinä työtehtävinä Arvosanojen antamisen aikataulu Teeman / tutkinnon osan suorittamisen aikana opiskelija on saanut palautetta osaamisestaan koko jakson ajan. Opintojakson päätyttyä arviointi tulee olla merkittynä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluessa pois lukien mahdolliset loma-ajat. Ammattiosaamisen näytöt perusteluineen on merkittävä opiskelijahallintarekisteriin viimeistään kahden viikon kuluessa näytön arvioinnista tai työssäoppimisjakson päättymisestä. Arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja tai opettajat yhdessä. Ammattiosaamisen näytöissä arviointiin osallistuvat opettajan lisäksi työpaikkaohjaaja ja opiskelija. Arvioijat on nimetty opiskelijan ammattiosaamisen näytön suunnitelmassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee aina opettaja. Arvioinnissa on otettava huomioon esteellisyyssäännökset varsinkin tilanteissa, joissa opiskelija antaa näytöt perheensä yrityksessä. Opettajan on silloin aina nähtävä työn tekeminen käytännössä.

20 20 (32) Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen arvioinnista päättää opettaja tai, jos opettajia on useita, opettajat yhdessä ja työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa työnantajan nimeämä henkilö Arviointiaineiston säilyttäminen Hevosopisto vastaa todistusten arkistoinnista ja tarvittaessa kopion antamisesta todistuksista. Kansallisarkisto on määrännyt pysyvästi säilytettäväksi tutkintotodistukset ja todistukset tutkinnon osan tai osien suorittamisesta, mikäli tietoja ei ole tallennettu opintorekisteriin. Hevosopiston ammattiopistossa otetaan jäljennökset kaikista todistuksista. Arviointiaineisto, jonka pohjalta tutkintotodistukseen (päättö- ja näyttötodistus) tulevat arvosanat on annettu, on säilytettävä vähintään kuuden kuukauden ajan arvosanan antamisesta. Arvioinnin dokumentointi tulee tehdä sellaisella tarkkuudella, että sen avulla voidaan tarvittaessa tehdä uusi arviointi. Ammattiosaamisen näyttöjen osalta säilytetään arviointilomake. Mikäli ammattiosaamisen näyttöä ei ole pystytty toteuttamaan koko tutkinnon osasta, vaan näytöt on jouduttu toteuttamaan osina, on tärkeää, että näiden näyttöjen arviointilomakkeet säilytetään vaadittavan kuuden kuukauden ajan lopullisen arvosanan antamisesta. Kesken opintojaan eroavalle opiskelijalle on erotodistuksen liitteenä annettava osina toteutettujen näyttöjen arviointilomake, jos kyseisestä tutkinnon osasta ei vielä ole koko näytön arvosanaa. Arviointilomakkeiden avulla opiskelija voi myöhemmin saada osaamistaan tunnustettua jatkaessaan opintojaan toisessa oppilaitoksessa. Kun tutkinnon osasta on annettu arvosana, sen on löydyttävä oppilaitoksen arviointijärjestelmästä. Opettajien tulee säilyttää kaikki arvosanan antamiseen liittyvä arviointiaineisto ainakin niin kauan, kunnes koko tutkinnon osa on arvioitu. Ainoastaan osaamisen arvioinnista kertynyt arviointimateriaali tulee säilyttää. Kun tutkintotodistus tai todistus tutkinnon osan tai osien suorittamisesta on annettu ja arvioinnin oikaisuaika on kulunut umpeen tai arvioinnin oikaisupyyntö on käsitelty, voidaan arviointimateriaalit todistusjäljennöksiä lukuun ottamatta hävittää.

21 21 (32) Arviointiprosessissa syntyviä dokumentoitavia asioita: Sopimusasiakirjat (työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytön sopimukset) Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (esim. alkukartoitus, hops, tunnustetut tutkinnon osat tai osia tutkinnon osista, tunnustamiset ulkomailla tehdyistä työsuorituksista) Oppimisen aikaisen arvioinnin dokumentointi (dokumentointi opintokorttiin tai opintorekisteriin, henkilökohtaiseen suunnitelmaan ei välttämättä arvosanoja, (Smerkintä, sanallinen arviointi) Osaamisen arviointi ja arvosanasta päättäminen (ammattiosaamisen näytöt: arviointilomakkeelle arvioinnin kohteittain, arvioinnin perustelut = millä perusteella lopullinen tutkinnon osan arvosana on annettu, tutkinnon osan osista annettujen näyttöjen arviointilomake, joka on annettava esim. erotodistuksen liitteeksi). Muu osaamisen arviointi (esim. kokeet, tehtävät, portfolio tai muut arvosanan pohjana olevat arviointilomakkeet perusteluineen) Todistukset (tutkintotodistus, erotodistus, todistukset koulutuksista) Todistukset suoritetuista opinnoista, tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä.

22 22 (32) 9.4. Osaamisen osoittamisen uusiminen ja arvosanan korottaminen Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus osaamisen osoittamisen uusimiseen, jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty. Koulutuksen järjestäjän tulee järjestää mahdollisuus myös 25 :n 3 momentissa 4 tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun hyväksytyn arvosanan korottamiseen. Jos opiskelijan osaamisen arviointi on hylätty, opiskelijalle varataan tarvittaessa mahdollisuus muutoin osoittaa sellainen osaaminen, joka mahdollistaa opiskelun etenemisen Osaamisen arvioinnin oikaiseminen Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta osaamisensa arviointiin. Menettelytavasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Opiskelija voi pyytää 25 :n 3 momentissa 5 tarkoitetun osaamisen arvioinnin perusteella annetun arvosanan oikaisua suullisesti tai kirjallisesti rehtorilta/apulaisrehtorilta tai arvioinnista 25 b :n mukaan päättäneeltä. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun opiskelijalla on ollut tilaisuus saada arvioinnin tulokset sekä arviointiperusteiden soveltaminen omalta kohdaltaan tietoonsa. Opiskelija saa vaatia oikaisua kirjallisesti 2 momentissa tarkoitettuun päätökseen 25 a :ssä tarkoitetulta toimielimeltä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Toimielin voi, jos päätös on ilmeisesti virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin.

23 23 (32) 10 Todistukset 6 Kun opiskelija on suorittanut hyväksytysti tutkintoon kuuluvat opinnot ja ammattiosaamisen näytöt, hänelle annetaan tutkintotodistus suoritetusta tutkinnosta. Tutkintotodistusten kirjoittamisessa noudatetaan Opetushallituksen ohjeita. Tutkintotodistus koostuu päättötodistuksesta ja näyttötodistuksesta. Tutkintotodistuksessa on todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän l. Hevosopisto Oy:n nimi. Tutkintotodistus voidaan antaa myös opiskelijalle, jonka opinnoissa on noudatettu ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 21 :ssä tarkoitettuja erityisiä opetusjärjestelyjä Päättötodistus Päättötodistukseen merkitään arvosanat kaikista ammatillisista tutkinnonosista ja yhteisistä tutkinnon osista. Vapaasti valittavien tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, osaamisen arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat määritellään Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. Päättötodistuksessa tulee olla seuraavat tiedot: opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 180 osp osaamisalan nimi tutkintonimike suoritetut tutkinnon osat ryhmiteltyinä ammatillisiin (135 osp), yhteisiin (35 osp) ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin (10 osp), niiden laajuudet, arvosanat ja tarvittaessa erityisopetuksessa lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan osaamisesta viittaus erityisiin opiskelujärjestelyihin silloin, kun jokin tutkinnon osa katsotaan opiskelijalle kohtuuttomaksi ja opiskelija vapautetaan sen suorittamisesta viittaus erityisopetuksena toteutetuista tutkinnon osista, joissa on poikettu tutkinnon perusteista työssäoppimisen kautta hankitun osaamisen laajuus päiväys ja allekirjoitukset koulutuksen järjestäjän leima Näyttötodistus Näyttötodistukseen merkitään ammattiosaamisen näytöt tutkinnonosittain. 6

24 24 (32) opiskelijan nimi ja henkilötunnus tutkinnon nimi ja laajuus 180 osp osaamisalan nimi tutkintonimike suoritetut ammattiosaamisen näytöt tutkinnon osittain (tutkinnon osan nimi ja laajuus, lyhyt kuvaus opiskelijan suorittamasta ammattiosaamisen näytöstä, näyttöpaikan nimi, ammattiosaamisen näytön arvosana ja tarvittaessa erityisopetuksessa lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta) päiväys ja allekirjoitus (toimielimen puheenjohtaja) koulutuksen järjestäjän leima Tutkintotodistus Tutkintotodistus koostuu päättö- ja näyttötodistuksesta, joiden sisältämät tiedot on määritelty edellä. Lisäksi tutkintotodistuksesta tulee ilmetä: todistuksen myöntävän koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen yhteystiedot koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen nimi, ellei niitä ole edellä mainittu opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämä koulutuksen järjestämislupa (päivämäärä ja diaarinumero) lainsäädäntö, johon koulutus perustuu maininta, että koulutus on toteutettu Opetushallituksen määräämien tutkinnon perusteiden mukaisesti (määräyksen antopäivämäärä) maininta, että tutkinto on opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä (koulutuksen alkaessa voimassa olleen ministeriön asetuksen päivämäärä ja säädöskokoelman numero) pohjakoulutusvaatimus ja tutkinnon taso tutkinnon tuottama jatko-opintokelpoisuus tutkinnon laajuus, opintovuoden ja osaamispisteiden määritelmä arviointiasteikko ammattien harjoittamisesta johtuvat erityissäännökset. Tunnustetut tutkinnon osat merkitään opiskelijan päättötodistukseen arvosanoineen. Tunnustetut ammattiosaamisen näytöt merkitään arvosanoineen ja lyhyine kuvauksineen näyttötodistukseen. Ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tutkinnon osan tunnustamisessa merkitään tutkintotodistukseen ko. tutkintotoimikunnan antama arvosana. Mukautetuin tavoittein suoritettujen tutkinnon osien kohdalla merkitään M ja todistuksen alalaitaan merkintä Tutkinnon osat on toteutettu mukautetuin tavoittein ammattitaitovaatimuksin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 630/1998, 787/2014, 20 mukaisesti. Opiskelijan osaaminen arvioidaan lisäksi sanallisesti ja kuvataan lyhyesti todistuksen alalaitaan tai merkitään alalaitaan viite ja viitteessä kuvataan, mitä opiskelija osaa. Koulutuksen järjestäjä arvioi, milloin opiskelija voi saada tutkintotodistuksen mukautuksista huolimatta tutkintokohtaiset määräykset huomioon ottaen.

25 25 (32) Opintokortti Opiskelijahallintojärjestelmään tallennetaan opiskelijaa koskevat opinto- ja arviointitiedot. Opiskelijahallintajärjestelmästä opiskelija voi tulostaa itselleen opintokortin. Opintokortti sisältää tutkinnon osien arviointien lisäksi opintojaksojen, muun osaamisen arvioinnin ja näyttöjen arvioinnit sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaiset suunnitellut opinnot Erotodistus Kesken ammatillisen tutkinnon suorittamista eroavalle opiskelijalle annetaan erotodistus, johon merkitään suoritetut opinnot ja ammattiosaamisen näytöt arvosanoineen. Erotodistuksen antaa koulutuksen järjestäjä (asetus 488/2008). Suoritettujen ammattiosaamisen näyttöjen osalta erotodistuksen allekirjoittaa Ammattiosaamisen näyttö- toimikunnan puheenjohtaja Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja opinnoista Todistus suoritetuista tutkinnon osista ja ammattiosaamisen näytöistä annetaan, jos opiskelija eroaa kesken tutkinnon suorittamisen. Todistus tulee antaa opiskelijan pyynnöstä myös opiskelun aikana. Todistus päivätään aina antopäivälle. Todistukseen merkitään arvosanojen lisäksi myös sellaisiin tutkinnon osiin osallistuminen, joista opiskelija ei ole vielä saanut arvosanaa sekä tieto siitä, mitä suorituksia tutkintotodistuksen saaminen opiskelijalta edellyttää. Kun opiskelija tutkinnon osan ja osia suoritettuaan siirtyy työelämään, todistuksen liitteeksi tulee tieto ammattipätevyydestä, joka hänellä on suoritettujen tutkinnon osien perusteella.

26 26 (32) Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus suoritetuista opinnoista ja ammattiosaamisen näytöistä myös opiskelun kestäessä. Opiskelijalle annetaan pyynnöstä todistus myös aikaisemmin hankitusta osaamisesta. Todistukset antaa koulutuksen järjestäjä. Todistukseen tulee viittaus erityisiin opiskelujärjestelyihin silloin, kun jokin tutkinnon osa jää suorittamatta. Viittaus laitetaan myös erityisopetuksena toteutetuista tutkinnon osista, joissa on poikettu tutkinnon perusteista. Näyttötodistukseen tulee tarvittaessa erityisopetuksessa lyhyt sanallinen kuvaus opiskelijan ammattiosaamisen näytöillä todennetusta ammatillisesta osaamisesta ja ammattitaidosta Muut todistukset Ammatillisten opintojen suorittaminen saattaa edellyttää, että opiskelija suorittaa erilaisia työtehtäviin vaadittavia todistuksia, kuten esim. hygieniaosaamistodistus (hygieniapassi), tulityökortti, anniskelupassi, ikärajapassi, työturvallisuuskortti ja ensiapukortti. Nämä suoritetaan opintojen yhteydessä, ja todistukset myöntää yleensä joku muu viranomainen. Todistukset arvioidaan yleensä asteikolla hyväksytty/hylätty. Myös näistä erityisosaamisista tulee merkintä päättötodistukseen, elleivät ne sisälly pakollisena osana tutkinnon perusteisiin Tutkintotodistuksen kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite Tutkintotodistus kirjoitetaan sillä kielellä, joka on järjestämisluvassa: suomeksi suomenkielisessä koulutuksessa opiskeleville. Opiskelijalle, joka on suorittanut tutkinnon tai opintoja ja ammattiosaamisen näyttöjä, annetaan erikseen pyydettäessä tutkintotodistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitettu liite, jossa annetaan riittävät tiedot oppilaitoksesta samoin kuin tutkintotodistuksessa tarkoitetuista opinnoista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. Liite annetaan sekä suomen että englannin kielellä. Jos opiskelija haluaa tutkintotodistuksestaan käännöksen, hän voi kääntyä Opetushallituksen auktorisoiman kielenkääntäjän puoleen. Tiedot auktorisoiduista kielenkääntäjistä löytyvät Opetushallituksen kotisivuilta

27 27 (32) Todistusten tulostus ja allekirjoitus Ammatillisen perustutkintokoulutuksen tutkintotodistukset tulostetaan Hevosopistossa käytössä olevalle tutkintotodistuspaperille. Tutkintotodistuksen päättötodistuksen allekirjoittaa rehtori/apulaisrehtori, näyttötodistuksen Ammattiosaamisen näyttötoimikunnan puheenjohtaja. Erotodistus tulostetaan valkoiselle vesileimapaperille ja sen päättötodistusosan allekirjoittaa rehtori/apulaisrehtori ja näyttötodistusosan Ammattiosaamisen toimikunnan puheenjohtaja. Erilaiset osaamispassit (hygieniapassi, EA1-kortti, tulityökortti jne. ) allekirjoitetaan kyseisen passin tai kortin myöntäjän ohjeiden mukaan.

28 28 (32) LIITE 1 Ammattitaitovaatimukset, osaamistavoitteet -taulukko Ammatilliset tutkinnon osat 135 osp Yhteiset tutkinnon osat 35 osp Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat Ammattitaitovaatimuks et Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä ja muulla osaamisen arvioinnilla Osaamistavoitteet Osaaminen arvioidaan muulla osaamisen arvioinnilla Voidaan arvioida ammattiosaamisen näytön yhteydessä Ammattitaitovaatimukset / Osaamistavoitteet Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä tai muulla osaamisen arvioinnilla Ammattitaitovaatimuks et Osaaminen arvioidaan ammattiosaamisen näytöllä tai muulla osaamisen arvioinnilla Arviointiasteikko 1 3 Arviointiasteikko 1-3 Arviointiasteikko 1-3 Arviointiasteikko 1-3 Arvosanat sekä päättö- että näyttötodistuksessa Oppiminen arvioidaan merkinnällä (S), (SK) (-) opintojaksoittain Ammattitaitovaatimuks et, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määrätty tutkinnon perusteissa. Poikkeuksena paikalliset tutkinnon osat, joihin Hevosopistossa laaditaan ammattitaitovaatimuks et, arvioinnin kohteet ja kriteerit sekä näyttösuunnitelmat. Arvosanat vain päättötodistuksessa Yksi arvosana / tutkinnon osa Osa-alueista annetaan arvosana 1 3, joista muodostuu yksi tutkinnon osan arvosana, josta ko. opettajat päättävät yhdessä Tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit on määrätty tutkinnon perusteissa Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen -osa-alueeseen voidaan sisällyttää muiden yhteisten tutkinnon osien osaalueiden valinnaisia osaamistavoitteita kohdista Nämä osaamistavoitteet voivat olla myös koulutuksen järjestäjän Arvosanat sekä päättö- että näyttötodistuksessa Tutkinnon osista annetaan arvosana 1-3 Mikäli tutkinnon osaa ei ole määritelty tutkinnoin perusteissa, se nimetään työelämän toimintakokonaisuuksie n pohjalta ja siihen laaditaan ammattitaitovaatimukse t ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. Arvosanat sekä päättö- että näyttötodistuksessa Tutkinnon osista annetaan arvosana 1-3 Ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelija voi yksilöllisesti sisällyttää perustutkintoonsa enemmän tutkinnon osia, jos se on tarpeellista työelämän alakohtaisten tai paikallisten ammattitaitovaatimuste n tai opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta. Ne voivat olla ammatillisia tutkinnon osia tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksii

29 29 (32) päättämiä yhteisten tutkinnon osien osaalueiden valinnaisia osaamistavoitteita tai opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee tutkinnon osan ja sen osaalueiden osaamistavoitteita. Kohtien valinnaisista osaalueista voidaan laatia pienempiä kuin 3 osp:n laajuisia osaalueita, esim. 1 2 osp:n laajuisia osa-alueita. Nämä valinnaiset osaalueet laaditaan tutkinnon perusteissa olevien 3 osp:n osaalueiden osaamistavoitteiden, arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien pohjalta. Lisäksi kohtien osaalueista voidaan laatia uusia tutkinnon perusteissa olevia 3 osp:ttä laajempia 4 osp:n laajuisia valinnaisia osa-alueita. Näihin osa-alueisiin laaditaan osaamistavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. n perustuvia tutkinnon osia. Mikäli tutkinnon osaa ei ole määritelty tutkinnoin perusteissa, se nimetään työelämän toimintakokonaisuuksie n pohjalta ja siihen laaditaan ammattitaitovaatimukse t ja osaamisen arviointi Opetushallituksen määräyksen liitteen mukaisesti. LIITE 2 Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta, /630, 4 luku, Arviointi

30 30 (32) 24 a Opiskelijan oppimisen ja osaamisen arvioinnin periaatteet Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua, kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin, annetaan tietoa opiskelijan osaamisesta sekä varmistetaan tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteiden ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttaminen. Opiskelijan oppimista ja osaamista tulee arvioida monipuolisesti ja riittävän usein koulutuksen aikana. 24 b Oppimisen arviointi Opiskelijan oppimista arvioidaan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta. Opiskelijan oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työssäoppimisessa opiskelijan oppimista arvioi myös työnantajan nimeämä henkilö. Oppisopimuskoulutuksessa tietopuolisten opintojen oppimista arvioi opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla tapahtuvassa koulutuksessa oppimista arvioi työnantajan nimeämä henkilö. 25 Opiskelijan osaamisen arviointi Opiskelijan osaamista arvioidaan vertaamalla sitä tutkinnon tai opetussuunnitelman perusteissa määrättyyn osaamiseen. Ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijan ammatillista osaamista arvioidaan ammattiosaamisen näyttöjen perusteella sekä tarvittaessa muulla tavoin. Ammattiosaamisen näytöissä opiskelija osoittaa osaamisensa työtilanteissa ja -tehtävissä työpaikalla, oppilaitoksessa tai muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa paikassa. Osaamisen arvioinnin perusteella annetaan tutkinnon osien, ammattiosaamisen näyttöjen, yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden ja 3 :ssä tarkoitetun muun koulutuksen opintosuoritusten arvosanat. Valtioneuvoston asetuksella säädetään osaamisen arviointiasteikosta. Koulutuksen järjestäjä laatii suunnitelman osaamisen arvioinnin toteuttamisesta ja osaamisen arviointimenetelmistä. 25 a Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin Toimielimen tehtävänä on: 1) hyväksyä 25 :n 4 momentissa tarkoitetut suunnitelmat ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista; 2) valvoa näyttötoimintaa; 3) päättää ammattiosaamisen näyttöjen arvioijista; 4) käsitellä 25 c :ssä tarkoitetut osaamisen arviointia koskevat oikaisuvaatimukset. 25 b Osaamisen arvioinnista päättäminen