ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042)
|
|
- Susanna Seppälä
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma ILMANSAASTEIDEN JA ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN SEURANTA PINTAVE- SISSÄ (IIS) (XL2042) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST) HUOM! 20%:n karsintatavoite huomioitu uudessa ohjelmassa 1 JOHDANTO Seurantaohjelman 'Ilmansaasteiden ja Ilmastonmuutoksen vaikutusten Seuranta pintavesissä' (jäljempänä IIS) tarkoituksena on tuottaa tietoa laaja-alaisten ympäristömuutosten kuten kaukokulkeutuvien ilmansaasteiden (happamoittavat yhdisteet, raskasmetallit, pysyvät orgaaniset yhdisteet) ja ilmastonmuutoksen aiheuttamista vaikutuksista sekä niiden pitkän aikavälin muutoksista järvivesistöissä. Ohjelmassa selvitetään ilman epäpuhtauslaskeuman muutoksen vaikutuksia pintaveden tilaan ja mahdollisia vaikutuksia eliöstöön, seurataan vedenlaadun vuodenaikaisten vaihteluiden esiintymistä, sekä tutkitaan valuma-alueilla tapahtuvien eri prosessien muutoksien sekä ilmaston vaihtelun heijastumista pienjärvien tilaan. IIS-seurantaverkko koostuu pienistä (< 1 km 2 ) tai keskisuurista (1-5 km 2 ) metsäalueilla sijaitsevista järvistä kattaen maantieteellisesti Suomen eri alueet. Seurantajärvet ovat vesistöalueiden ylimpänä sijaitsevia latvajärviä tai suljettuja järviä eikä niihin kohdistu merkittävää suoraa ihmistoiminnan vaikutusta, joten ne ovat edustavia ilmansaasteiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimukseen ja seurantaan. Seurantaohjelmassa verkkoa täydentää Ympäristön Yhdennetyn Seurannan (YYS, UNECE ICP IM) ohjelman (XL2041) tutkimusjärvet. Lisäksi osa järvistä palvelee VPD:n perusseurannan vertailualueita ja intensiiviseurantaa ohjelmissa ohjelmissa järvien ja jokien pitkäaikais-/ vertailupaikkaseuranta/vpd:n perusseuranta (XN3102) sekä järvien ja jokien biologinen seuranta/vpd:n perusseuranta (, ks. Liitteet 1 ja 2). Seurantaverkko tuottaa tietoa YK:n Euroopan talouskomission ilmansuojelusopimuksen ilman epäpuhtauksien vaikutusohjelmaan (UNECE/ CLTRAP), jossa vesistöjen osalta painopisteenä ovat trenditarkastelut ja eliöiden annos/vaste-suhteet. Osa seurantaverkon järvistä kuuluu ECE:n ilman epäpuhtauksien vesistövaikutusten arviointi-ja seurantaohjelmaan (UNECE ICP Waters, International Cooperative Programme on Assessment and Monitoring Effects of Air Pollution on Rivers and Lakes). Tulevaisuuden tehtäviä IISseurantaverkolle tuottaa EU:n ilmansaasteiden päästökattodirektiivin (NECD) uudistustyö, missä direktiiviin liitetään ilman epäpuhtauspäästöjen vaikutusten arviointi- ja raportointivelvoite. Suomen IIS-kohteet soveltuvat hyvin NECD:n jatkossa edellyttämään tutkimus- ja seurantatyöhön. Muiden laaja-alaisten ympäristömuutosten, kuten ilmastonmuutoksen vaikutusten tutkimus ja seuranta on myös kansainvälisiä ympäristösektorin painopistealueita. 2 HANKKEEN TOTEUTUS Seurantahanke XL2042 sisältää seurantakaudella 2016 alkavassa ohjelmassa 12 havaintokohdetta. Kohteilla seurantaa tehdään kahdella osaohjelmalla: 1) Kansainvälinen ilman epäpuhtauksien vesistövaikutusten arviointi- ja seurantaohjelma (UNECE ICP Waters) 2) Laaja-alaisten ympäristömuutosten kansallinen seuranta (järvien tihennetty vuodenaikaisseuranta) Molemmissa osaohjelmissa näytteistä tehdään perusanalyysisarja, ja vedenlaatua seurataan ottamalla vesinäytteet neljä kertaa vuodessa. Osaohjelman 1 järvistä sekä muutamasta osaohjelman 2 järvestä otetaan < 1 metrin näytteestä myös raskasmetallit ja elohopea. Lisäksi osalla järvistä tehdään biologista näytteenottoa osana hankkeita järvien ja jokien pitkäaikais-/ vertailupaikkaseuranta/vpd:n perusseuranta (XN3102) sekä järvien ja jokien biologinen seuranta/vpd:n perusseuranta (, ks. Taulukot 1 ja 2, Liitteet 1 ja 2).
2 2.1 UNECE:n ILMAN EPÄPUHTAUKSIEN VESISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI- JA SEU- RANTAOHJELMA (UNECE CLRTAP ICP Waters) (Osaohjelma 1) ja LAAJA-ALAISTEN YMPÄ- RISTÖMUUTOSTEN KANSALLINEN SEURANTA (Järvien tihennetty vuodenaikaisseuranta) (Osaohjelma 2) Ilman epäpuhtauksien valtiosta toiseen kulkeutumista koskevan yleissopimuksen (UNECE LRTAP Convention) perusteella jatketaan kansainvälistä järvien ja jokien happamoitumisen ja muiden ilman epäpuhtauksien vaikutusten arviointi- ja seurantaohjelmaa. Seurantakaudella 2016 alkavassa ohjelmassa XL2042- seurantaverkosta osaohjelmaan 1 kuuluu kahdeksan järveä: Vitsjön 1 Spjutsböle, Iso Lehmälampi 1 Ollila (UUDELY), Hirvilampi 088 (KASELY), Sonnanen 167 (HAMELY), Kakkisenlampi 3 (POKELY) sekä Vasikkajärvi , Suopalampi 1 ja Sierramjärvi 1 (ELY). Kaikista osaohjelman 1 näytteistä tehdään perusanalyysisarja, sekä < 1 metrin näytteestä myös raskasmetallit. Osaohjelmassa 2 (Laaja-alaisten ympäristömuutosten kansallinen seuranta) tihennettyä järviseurantaa jatketaan kohteilla Kattilajärvi Keskiosa 1, Simijärvi itäosa 1 (UUDELY), Siikajärvi (PIRELY), Lampi 3/ ja Lampi (LA- PELY). Molemmissa osaohjelmissa vedenlaatua seurataan samalla ohjelmalla, sillä erotuksella että osaohjelmassa 2 raskasmetallinäytteet otetaan ainoastaan kohteilta Lampi 3/ ja Lampi Vesinäytteet otetaan neljä kertaa vuodessa seuraavasti: 1. ennen lumen sulamista (talvi: helmi-maaliskuu): 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (perusanalyysit) 2. jäiden lähdön jälkeen, 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (kevät: alueesta riippuen touko-kesäkuu): (perusanalyysit) 3. loppukesällä (elokuu): 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (perusanalyysit) 4. syyskierron aikana, 1 m, vesipatsaan puoliväli, pohja-1 m (syksy: alueesta riippuen syys-marraskuu): (perusanalyysit) Perusanalyysien näytteenotto-ohjelman poikkeuksena matala järvi Suopalampi 1 (ELY) (syvyys < 5 m), joista näytteet vain 1 m ja pohja-1 m. SYKE toimittaa osaohjelman 1 tulokset vuosittain ohjelmakeskukselle NIVA:an (Norja).
3 Taulukko1. IIS-ohjelman pintavesikohteet ja näytteenotto-ohjelma 2016 alkavalla seurantakaudella. ELY Nimi Näyt.otto- Osaohjelma ET- ET-Itä Lisäohjelma Näyt.otto Analyysit ympäristö Pohj. frekvenssi UUD Iso Lehmälampi 1 järvi 1/ICP Waters x vuosi Perus+RM Ollila UUD Kattilajärvi järvi 2/IIS, kansallinen VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+B keskiosa 1 UUD Vitsjön 1 järvi 1/ICP Waters VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Spjutsböle UUD Simijärvi itäosa 1 järvi 2/IIS, kansallinen VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+B HAM Sonnanen 167 järvi 1/ICP Waters VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B PIR Siikajärvi järvi 2/IIS, kansallinen VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+B KAS Hirvilampi 088 järvi 1/ICP Waters x vuosi Perus+RM POK Kakkisenlampi 3 järvi 1/ICP Waters VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Suopalampi 1 järvi 1/ICP Waters VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Vasikkajärvi 2 järvi 1/ICP Waters x vuosi Perus+RM Lampi 3/88 järvi 2/IIS, kansallinen x vuosi Perus+RM Lampi järvi 2/IIS, kansallinen VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Sierramjärvi 1 järvi 1/ICP Waters VPD/XN3102, 4 x vuosi Perus+RM+B Analyysit: Kaikilla näytepisteillä analyysit (Taulukko 2): Perus: lämpötila, happi, sameus, sähkönjohtavuus, alkaliniteetti, ph, väriluku, CODMn, kokonaistyppi, NO3- N, NH4-N, kokonaisfosfori, Ca, Mg, Na, K, SO4, Cl, F, SiO2, TOC, TIC, Al, Fe, Mn. Mikäli järvelle on merkitty biologinen näytteenotto, otetaan myös klorofylli-a (0-2 m kokooma) ja PO4-P (ks. Taulukot 1 ja 2 sekä LIITTEET 1 ja 2). Näytesyvyydet: 1 m, vesipatsaan puoliväli (h), 2h-1. Näyte otetaan Limnos-noutimella. RM (raskasmetallit): As, (Ba), Cd, Co, Cr, Cu, Ni, Pb, Se, (Sr), (Ti), Zn, V, Hg, Näytesyvyys: 0.2 m. Näyte otetaan käsin suoraan raskasmetallipulloon (Nalgene, 125 ml). Talvella pullo kiinnitetään muovi-/puukeppiin ja näyte otetaan avannosta jään alta. B (biologia): mikäli järvelle on merkitty biologinen näytteenotto, otetaan myös klorofylli-a (0-2 m kokooma) ja PO4-P sekä muu biologia (osassa kohteita päällyslevät, kasviplankton ja pohjaeläimet) XN3102/ ohjelmien mukaisesti kesäaikaan. Biologinen näytteenotto-ohjelma on kuvattu LIITTEIS- SÄ 1 ( ) ja 2 ( ).
4 Taulukko 2. IIS-pintavesiohjelman analyysit (XL2042) Analyysi DB-koodi Järvi 0.2 m 1 m h 2h-1 LÄMPÖTILA TEMP;; x x x HAPPI, LIUKOINEN O2D;;TI x x x HAPPI, KYLLÄSTYSASTE 02S;;TI x x x SAMEUS TURB;;TUA x x x SÄHK.JOHT. COND;;CNA x x x GRAN-ALKAL. ALK;;TIH x x x ph PH;;EL x x x VÄRILUKU CNR;;CM x x x COD Mn CODMN;;TI x x x KOK.TYPPI NTOT;D11/D12;SP x x x NO 3-N NO23N;;SP x x x NH 4-N NH4N;;SP/SPA x x x KOK.FOSFORI PTOT;D11;SP x x x PO 4-P, suod. PO4P;F6;SP 1)2) x x x KLOROFYLLI-a CP;E12;SP (0-2 m kokoomanäyte) Ca CA;;PLO x x x Mg MG;;PLO x x x Na NA;;PLO x x x K K;;PLO x x x SO 4 SO4;F;IC x x x Cl CL;F;IC x x x F F;F;IC x x x SiO 2 SIO2;;SP x x x TOC TOC;;IR x x x TIC TIC;;IR 3) x x x Al AL;;PLO x x x Ba BA;;PLO x x x Fe FE;D1;PLO/D11;SP x x x Mn MN;D1;PLO/D11;SP x x x Sr SR;;PLO x x x Ti TI;;PLO x x x As AS;;PLM 4) x Cd CD;;PLM 4) x Co CO;;PLM 4) x Cr CR;;PLM 4) x Cu CU;;PLM 4) x Ni NI;;PLM 4) x Pb PB;;PLM 4) x Se SE;;PLM 4) x Zn ZN;;PLM 4) x V V;;PLM 4) x Hg HG;;AFD/PLM/AFC 5) x 1) Suodatin Nuclepore 0,4 μm 2) Osana hankkeita XN3102 ja. Klorofylli-a: 0-2 m kokoomanäytteestä, HAMELY ja POKELY touko, elo, syys/lokakuu, ELY elo ja/tai syyskuu (ks. Liitteet 1 ja 2). 3) Ei kestävöidä. Näyte lasipulloon (TIC-ampulli) 4) SYKEn MS1-analyysipaketti. Raskasmetallinäyte otetaan avovesikautena käsin pinnasta (0.2 m) suoraan raskasmetallien näytepulloon (125 ml nalgene). Talvella pullo kiinnitetään muovi-/puukeppiin ja näyte otetaan avannosta jään alta. 5) Kokonaiselohopeanäyte otetaan vastaavasti kuin raskasmetallinäyte, mutta 250 ml lasipulloon.
5 LIITE 1: BIOLOGINEN OHJELMA IIS-kohteilla Vitsjön 1 Spjutsböle, Kattilajärvi Keskiosa 1, Simijärvi itäosa 1 (UUDELY), Sonnanen 167 (HAMELY), Siikajärvi (PIRELY), Kakkisenlampi 3 (POKELY), Suopalampi 1, Sierramjärvi 1 ja Lampi (ELY) otetaan myös biologiset näytteet hankkeiden XN3102 ja (järvien ja jokien pitkäaikais-/ vertailupaikkaseuranta/vpd:n perusseuranta sekä järvien ja jokien biologinen seuranta/vpd:n perusseuranta) tarpeisiin. Ympäristöhallinnon järjestämän VHS-seurannan biologinen näytteenotto-ohjelma on seuraava (pl. vesikasvit ja kalasto): Nimi Laatutekijä Näytteenottoohjelma Miniminäytteenottotiheys (vuoden sisällä) Minimirotaatio Vitsjön 1 Spjutsböle QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R6 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 1 R1 Kattilajärvi keskiosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 3 R1 QE1-3-2, ei määritelty 1 R3 pohjaeläimet, Simijärvi itäosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 3 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, ei määritelty 1 R6 Sonnanen 167 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, loka 1 R6 Siikajärvi QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 3 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, ei määritelty 1 R3 Kakkisenlampi 3 QE1-1-1, kasviplankton touko, elo, syys/loka 3 R1 QE1-1-2, klorofylli-a touko, elo, syys/loka 3 R1 QE1-2-4, päällyslevät heinä, elo, syys/loka 1 R6 QE1-3-2, pohjaeläimet, syys, loka 1 R6 Suopalampi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R3 Sierramjärvi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo, syys 2 R3 QE1-3-1, pohjaeläimet, syys 1 R3 litoraali QE1-3-2, pohjaeläimet, syys 1 R3 Lampi QE1-1-1, kasviplankton elo, syys 2 R3 QE1-1-2, klorofylli-a elo, syys 1 R1 QE1-3-1, pohjaeläimet, syys 1 R3 litoraali QE1-3-2, pohjaeläimet, syys 1 R3
6 LIITE 2: BIOLOGINEN OHJELMA IIS-kohteille Kattilajärvi Keskiosa 1, Simijärvi itäosa 1 (UUDELY), Sonnanen 167 (HAMELY), Siikajärvi (PIRELY), Kakkisenlampi 3 (POKELY), Suopalampi 1, Sierramjärvi 1 ja Lampi (ELY) suunnitellut biologiset näytteet hankkeiden XN3102 ja tarpeisiin (pl. vesikasvit ja kalasto): Nimi Laatutekijä Näytteenottoohjelma Miniminäytteenottotiheys (vuoden sisällä) Minimirotaatio Kattilajärvi keskiosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 2 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 5 R1 QE1-3, pohjaeläimet, koostumus ei määritelty 1 R3 Simijärvi itäosa 1 QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 4 R1 Sonnanen 167 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 Siikajärvi QE1-1-1, kasviplankton ei määritelty 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a ei määritelty 4 R1 QE1-3-2, pohjaeläimet, ei määritelty 1 R3 Kakkisenlampi 3 QE1-1-1, kasviplankton touko, kesä, heinä, 6 R1 elo, syys, loka QE1-1-2, klorofylli-a touko, kesä, elo, 6 R1 syys, marras Suopalampi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R3 QE1-2-4, päällyslevät syys 1 R6 QE1-3-1, pohjaeläimet, litoraali syys 1 R6 Sierramjärvi 1 QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 QE1-3-1, pohjaeläimet, litoraali syys 1 R3 QE1-3-2, pohjaeläimet, syys 1 R6 Lampi QE1-1-1, kasviplankton elo 1 R1 QE1-1-2, klorofylli-a elo, syys 1 R1 QE1-3-1, pohjaeläimet, litoraali syys 1 R3
Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus (LK)/Ekosysteemien toiminta (LEST)
YMPÄRISTÖN SEURANTAOHJELMA: 2016 alkava ohjelma YMPÄRISTÖN YHDENNETTY SEURANTA (YYS) (XL2041) Pintavesikemiallinen ja biologinen (ks. Liitteet 1 ja 2) ohjelma Jussi Vuorenmaa SYKE Luontoympäristökeskus
Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava)
Pieksämäen seudun vesien tilan seuranta 2014-2019 (alustava) Pekka Sojakka Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pintavesien rajaus ja tyypittely 2013, 517 järvi- ja 53 jokimuodostumaa Vesien
17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L
1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi
TUTKIMUSTODISTUS. Jyväskylän Ympäristölaboratorio. Sivu: 1(1) Päivä: 09.10.14. Tilaaja:
Jyväskylän Ympäristölaboratorio TUTKIMUSTODISTUS Päivä: 09.10.14 Sivu: 1(1) Tilaaja: PIHTIPUTAAN LÄMPÖ JA VESI OY C/O SYDÄN-SUOMEN TALOUSHAL. OY ARI KAHILAINEN PL 20 44801 PIHTIPUDAS Näyte: Verkostovesi
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA ENV
VESISTÖN JA KALASTON TARKKAILUSUUNNITELMA TÄYDENNYKSET JA TARKENNUKSET LITTOISTENJÄRVEN OSAKASKUNTIEN HOITOKUNTA 2 (4) 1 Johdanto Vesistön ja kalaston tarkkailu perustuu hoitokunnalle 11.9.2014 myönnettyyn
17VV VV 01021
Pvm: 4.5.2017 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, huhtikuu Näytteenottopvm: 4.4.2017 Näyte saapui: 6.4.2017 Näytteenottaja: Mika
Kuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
Liite 1. Saimaa. Immalanjärvi. Vuoksi. Mellonlahti. Joutseno. Venäjä
Liite 1 Saimaa Immalanjärvi Vuoksi Mellonlahti Joutseno Venäjä Liite 2 1 5 4 3 2 Liite 3 puron patorakennelma Onnelan lehto Onnelan lehto Mellonlahden ranta Liite 4 1/7 MELLONLAHDEN TILAN KEHITYS VUOSINA
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011
Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 2013 Sisällys
Olli-Matti Kärnä: UPI-projektin alustavia tuloksia kesä 213 Sisällys 1. Vedenlaatu... 2 1.1. Happipitoisuus ja hapen kyllästysaste... 3 1.2. Ravinteet ja klorofylli-a... 4 1.3. Alkaliniteetti ja ph...
Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM
Liitetaulukko 1/11 Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet NÄYTE KOTIMAINEN MB-JÄTE
TUTKIMUSTODISTUS 2012E
TUTKIMUSTODISTUS 2012E- 21512-1 Tarkkailu: Talvivaara kipsisakka-altaan vuoto 2012 Tarkkailukierros: vko 51 Tilaaja: Pöyry Finland Oy Otto pvm. Tulo pvm. Tutkimuksen lopetus pvm. Havaintopaikka Tunnus
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat. Kankaanpää Heli Perttula
Satakunnan vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat Kankaanpää 22.11.211 Heli Perttula Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tila -yksikkö, Vesien seuranta -ryhmä, Heli Perttula 22.11.211
TUTKIMUSSELOSTE. Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: Tarkkailukierros: vko 2. Tutkimuksen lopetus pvm
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 2 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti
Tahkon matkailukeskuksen keskustan liikennejärjestelyjen ja ympäristön kehittäminen Anniina Le Tortorec Tuomas Pelkonen 10. huhtikuuta 2019 / 1 Tahkolahden vedenlaadun koontiraportti Tahkolahti on osa
Kevitsan vesistötarkkailu, perus, syyskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-002382-01 12.10.2018 Tutkimusnro EUAA56-00002241 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja
RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019
16.6.2015 RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTAOHJE VUOSILLE 2014-2019 YHTEYSHENKILÖT: Kansallinen koordinaatio: SYKE/ Merikeskus: Pirkko Kauppila, pirkko.kauppila@ymparisto.fi puh. +358 295 251 269 SYKE / Merikeskus:
Palvelukuvauksen liite 1.1. Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö
Palvelukuvauksen liite 1.1 Kilpailutuksen kohteena olevien seurantaohjelmien sisältö Ympäristöhallinnon vesiseurannat kostuvat useista eri osaohjelmista, joiden laajuus ja sisältö vaihtelevat eri osissa
TUTKIMUSSELOSTE. Tutkimuksen lopetus pvm. Näkösyv. m
TUTKIMUSSELOSTE Tarkkailu: Talvivaaran prosessin ylijäämävedet 2012 Jakelu: pirkko.virta@poyry.com Tarkkailukierros: vko 3 hanna.kurtti@poyry.com Tilaaja: Pöyry Finland Oy Havaintopaikka Tunnus Näytenumero
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä. Antti Räike, SYKE,
Maa- ja metsätalouden vaikutukset rannikkovesissä Antti Räike, SYKE, 9.5.2014 Rannikon MaaMet-seurantapaikat Pääosin suljettuja merenlahtia, joissa vedenvaihtuvuus rajatumpaa Kuormitus rannikolla on cocktail.
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut
Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
Í%SC{ÂÂ!5eCÎ. Korvaa* Kevitsan vesistötarkkailu, PERUS, marraskuu 2018
Boliden Kevitsa Mining Oy Anniina Salonen Kevitsantie 730 99670 PETKULA s-posti: anniina.salonen@boliden.com AR-18-RZ-008423-02 Tutkimusnro EUAA56-00006080 Asiakasnro RZ0000092 Näytteenottaja Timo Putkonen
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu
Kokkolan merialueen yhteistarkkailu Marjut Mykrä, Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry. Ympäristönsuojeluviranhaltijat ry:n kesäpäivät 15.6.218 Kokkolan edustan merialueen yhteistarkkailu Alueelle johdettu
Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus. KE klo 18 alkaen
KaliVesi hankkeen keskustelutilaisuus KE 14.11.2018 klo 18 alkaen Ohjelma Tilaisuuden avaus Hannu Marttila Kalimenjoen vedenlaadun vaihtelu ja monitoroinnin tulokset Hannu Marttila Mitä jatkuvatoiminen
Näytenumero Näytetunnus Tunnus Ottopvm. Näytteenottaja Saapunut pvm. Tutkimus alkoi Tutkimus valmis
Tutkimustodistus '1.RA03' Kierros: elo 26.09.2018 Ranuan Infra Oy Keskustie 11 97700 Ranua Tulokset hyväksynyt Hanna Kemppe Laboratoriokemisti 040 704 0528 22569 (26.09.2018), 22570 (21.09.2018), 22571
Kuva Rautuojan (FS27), Kylmäojan (FS03) ja Laurinojan (FS04) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-18. Rautuojan (), Kylmäojan (FS3) ja Laurinojan (FS4) tarkkailupisteet. 2 1.8.4.6 Äkäsjokeen laskevat purot Hannukaisen alueella Äkäsjokeen laskevien purojen vedenlaatua on tutkittu Hannukaisen
Tausta. RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTA Menetelmäohje ELY -keskusten käyttöön
RANNIKON VEDENLAADUN SEURANTA Menetelmäohje ELY -keskusten käyttöön 21.11.2018 / SYKE Merikeskus / Pirkko Kauppila pirkko.kauppila@ymparisto.fi (rannikon vedenlaatu) ja Kari Kallio kari.k.kallio@ymparisto.fi
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho
Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho Pasi ivlk Valkama, Emmi imäkinen, Anne Ojala, Ojl Heli HliVht Vahtera, Kirsti tilhti Lahti, Kari irantakokko, tkkk Harri Vasander, Eero Nikinmaa & Outi Wahlroos
Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi
Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Renkajärven kalasto. Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo
Renkajärven kalasto Renkajärven suojeluyhdistyksen kokous 1.2.2014 Jukka Ruuhijärvi, RKTL Evo Käsiteltäviä asioita Renkajärven ominaispiirteet Renkajärvi kalojen elinympäristönä Koekalastus kesällä 2009
Analyysi Menetelmä Yksikkö 32057-1 Verkostovesi Pattasten koulu. * SFS-EN ISO pmy/ml 1 Est. 7,5 Sähkönjohtavuus, 25 C * SFS-EN 10523:2012
1 Tutkimustodistus 214-3257 1(4) Raahen Vesi Oy Marintie 1 9214 Pattijoki Näytetiedot Näyte Verkostovesi Näyte otettu 25.8.214 Näytteen ottaja Jukka Ollikkala Saapunut 26.8.214 Näytteenoton syy Jaksottainen
Analyysi Menetelmä Yksikkö Kaivovesi Tehdasalue P1. 148,4 Alkaliniteetti Sis. men. O-Y-003 mmol/l < 0,02 Väriluku. lämpötilakompensaatio
Tutkimustodistus 2012-8409 1(3) 06.08.2012 Pöyry Finland Oy PL 40774 LASKUTUS Näytetiedot Näyte Kaivovesi Näyte otettu 12.06.2012 Näytteen ottaja Esa-Pekka Kukkonen Saapunut 13.06.2012 Näytteenoton syy
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY
Pienvesien neutralointikokeet Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jermi Tertsunen, VY 11.12.20012 1 Pintavesien neutralointia tarvitaan yleensä kun joku
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu
Kytäjä Usmin alueen lampien vedenlaatu Iso Haiskari, Kiiskilammi, Kolmiperslammi, Piilolammi, Jauholammi, Urolammi ja Usminjärvi olivat vedenlaatuseurannassa elokuussa 2019. Edelliset kesäajan seurantanäytteet
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012
Tiia Sillanpää ja Eeva Kaarina Aaltonen / 26.11.2012 KOKKOLAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON JA BIOKAASULAITOKSEN LIETEPÄÄSTÖJEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU POHJAVESINÄYTTEET SYYS LOKAKUUSSA 2012 1. TAUSTA Kokkolan jätevedenpuhdistamolla
Malmi Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb
11.2 Malmi % % % ppm ppm % ppm ppm ppm ppm ppm ppm ppm Orig_ENGLISH Avolouhos Kivilajien kerrosjärjestys S Cu Ni Co Cr Fe Pb Cd Zn As Mn Mo Sb Konttijärvi Kattopuoli 0,20 0,14 0,07 48,97 376,76 4,33
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet. Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö
Suomen sisävesien ekologisen tilan päivitetyt arviointiperusteet ja niiden tulevaisuuden kehitystarpeet Jukka Aroviita Vesikeskus, sisävesiyksikkö Limnologipäivät, Säätytalo, Helsinki, 11.4.2013 VPD:n
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus. Matti Leppänen SYKE,
Metallien ympäristölaatunormit ja biosaatavuus Matti Leppänen SYKE, 20.11.2018 Uudet ympäristölaatunormit direktiivissä ja asetuksessa Muutos Ni ja Pb AA-EQS Biosaatavuus Miksi mukana? Vedenlaatu vaihtelee
Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025
9.12.2015 Vihdin pintavesiseurantaohjelma vuosille 2016-2025 Pintavesiseurantaohjelma on tehty Vihdin ympäristönsuojelu- ja valvontayksikön toimeksiannosta. Kunnan toimeksiannosta tehtävä vesistöjen vedenlaatututkimus
TESTAUSSELOSTE *Vesilaitosvesi
20.11.201 1-4031 1 (4) Kirkkonummen kunta / Vesihuoltolaitos Lehtinen Maria PL 20 02401 KIRKKONUMMI Tilausnro 91197 (103/Meiko), saapunut 3.11.201, näytteet otettu 3.11.201 (11:30) Näytteenottaja: Luvyn
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
Liite 1 (1/2) ISO/DIS µg/l
Liite 1 (1/2) Mittausmenetelmät ja määritysrajat (1/2) Määritys Mittausmenetelmä Määritysraja Yksikkö ph, titraattori SFS 3021:1979 Kokonaistyppi vesistövedestä SFS-EN ISO 11905-1:1998 50 µg/l Kokonaisfosfori
Asiakasnro: KF Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä Reisjärven FINLAND
113-2017-00010483 Päivämäärä 8.9.2017 Sivu 1 / 8 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Mirka Similä (mirka.simila@selanne.net),
HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN
Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari MaaMet-seurannan tuloksista, 9.5.2014 Helsinki HAJAKUORMITUKSEN VAIKUTUKSET PINTAVESIEN TILAAN Jukka Aroviita SYKE, Vesikeskus Tapio Heikkilä Ympäristöhallinnon
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2016 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 13.12.2016 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin Helsingin yliopiston Lammin
Kuva 1. Ilmakuvassa esitetty massanvaihtoalue.
Pöyry Finland Oy PL 50 (Jaakonkatu 3) 01621 Vantaa Kotipaikka Vantaa Jukka Ikäheimo Puh. 040 504 3764 www.poyry.com HYVINKÄÄN KAUPUNKI Päivä 3.1.2017 SEURANTAOHJELMA HANGONSILLAN KAAVA-ALUEEN PILAANTUNEEN
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella
Vedenlaatu ja ihmistoiminnan paineet Peruveden valuma-alueella 8.10.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin
Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009
Hämeen ympäristökeskuksen raportteja 3 2009 Ympäristön tilan seurantaohjelma 2009 Petri Horppila (toim.) Hämeen ympäristökeskus HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUKSEN RAPORTTEJA 03 2009 Ympäristön tilan seurantaohjelma
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin
Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin Annukka Puro-Tahvanainen Saariselkä 18.9.2014 25.9.2014 1 2 Inarijärveen tuleva ravinnekuorma Kokonaisfosfori 55 t/v Kokonaistyppi Piste- ja hajakuormitus
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI
T203/M13/2014 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY LUONNONVARAKESKUS VANTAA, ROVANIEMI NATURAL RESOURCES INSTITUTE FINLAND VANTAA, ROVANIEMI
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta
Kyyveden tila ESAELY:n keräämän tiedon pohjalta Vesistöpäivä 15.6 Haukivuori Pekka Sojakka Kyyvesi Pinta-ala 129,9 km 2 Kokonaisrantaviiva 857,261 km Max syvyys 35,25 m Keskisyvyys 4,39 m Tilavuus n. 57
Hulevesien laadun hallinta
Hulevesien laadun hallinta kaupunkipurojen suojelun edellytys Vesi- ja ympäristötekniikan tutkimusryhmä Rakennetun ympäristön laitos Aalto-yliopisto Tausta Tarpeet Hulevedet kaupunkialueiden ongelma, ei
Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta
1 / 3 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 16.10.2015 Tiedoksi: Ilomatsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Rämepuron alueen tarkkailutuloksia kesä elokuulta 2015 Toiminnanharjoittajan
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus
Järven tilan luokittelu, seuranta ja tarkkailu Minna Kuoppala & Seppo Hellsten SYKE Vesikeskus 17.1.2019 Ruokahukka ruotuun katse vesistöihin webinaarit #hukkaruotuun #ruokahukkaruotuun #vaikutavesiin
Í%R]'ÂÂÂVqEÎ. Päivämäärä Sivu 1 / 2
113-2016-00010172 Päivämäärä 14.9.2016 Sivu 1 / 2 Reisjärven Vesiosuuskunta Asiakasnro: KF0000653 Reisjärven Vesiosuuskunta Kirkkotie 6 A 1 85900 Reisjärvi Jakelu : Jorma Turunen (jorma.turunen@selanne.net),
4/2005. Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu
4/25 Helsingin ja Espoon merialueen tila vuonna 24 Jätevesien vaikutusten velvoitetarkkailu Liisa Autio, Ilppo Kajaste, Jyrki Muurinen, Katja Pellikka ja Marjut Räsänen Helsinki 25 R & 7 $, + (/,
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet ), Piilijoki suu (vuodet ), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet )
VEDEN LAADUN HAVAINNOT: Sääksjärvi syv va123 (vuodet 2000-2016), Piilijoki suu (vuodet 2007-2016), Kauv Kyttälä-Kauv mts (vuodet 2000-2013) Aika Syvyys Yläsyvyys Alasyvyys Näytesyvyys Alkaliniteetti mmol/l
Näytteenottokerran tulokset
Ensiäiset vedenlaaturekisteristäe löytyvät tulokset ovat taikuulta 1984. Näytteenottopaikan kokonaissyvyydeksi on tuolloin itattu 7,9, ja näytteet on otettu 1, 3 ja 7 etrin syvyyksiltä. Jäätä on ollut
LITTOISTENJÄRVI KHA liite 153/2017 Katsaus järven tilaan Kesä 2017
LITTOISTENJÄRVI Katsaus järven tilaan Kesä 2017 JÄRVEN PERUSTIEDOT Littoistenjärven pinta-ala noin 1,5 km². Valuma-alue on 4,5 km². Kaarinan kaupungin ja Liedon kunnan välinen raja jakaa järven kahtia.
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet
www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla
Vesienhoito ja vesistöjen tila Kälkänjoen valuma-alueella ja Länsi-Puulalla Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus Kangasniemi 22.5.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
SAIMAAN VESI- JA YMPÄRISTÖTUTKIMUS OY IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016
Hietakallionkatu 2, 53850 LAPPEENRANTA PL 17, 53851 LAPPEENRANTA No 3135/16 23.11.2016 IMATRAN IMMALANJÄRVEN TARKKAILU SYKSYLLÄ 2016 Imatran Immalanjärven tarkkailu perustuu Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 27.3.2018 18-1878 #1 1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 212152 (WUKI/V2), saapunut 19.3.2018, näytteet otettu
Laitteistojen asennus ja huolto. Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013
Laitteistojen asennus ja huolto Jarmo Linjama SYKE Pyhäjärvi-instituutti 15.10.2013 Vartin verran mm. seuraavista Pienten valuma-alueiden taustaa Mitä mitataan Anturin valinta Paikan valinta Asennus Huolto
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 025. SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA
FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T 0 SELVITYS ENDOMINES OY:n SIVUKIVINÄYTTEIDEN LIUKOISUUDESTA LABTIUM OY Endomines Oy Selvitys sivukivinäytteiden liukoisuudesta Tilaaja: Endomines Oy Juha Reinikainen
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu. Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013
Tuusulanjärven vedenlaadun seuranta ja luokittelu Jaana Marttila Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 23.5.2013 Vedenlaadun seurannan historiaa Vedenlaadun seuranta aloitettiin -Tuusulanjärven
Ryhmätyöt. 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä. Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mistä tulisi tarkkailla
Ryhmätyöt 6 erilaista tapausta Pohtikaa ryhmissä Mitä tarkkailuja tulisi toteuttaa Mitä tulisi tarkkailla Mistä tulisi tarkkailla Miksi tulisi tarkkailla Arvioi myös mahdollisen vaikutuksen suuruutta 27.2.2014
Määräys STUK SY/1/ (34)
Määräys SY/1/2018 4 (34) LIITE 1 Taulukko 1. Vapaarajat ja vapauttamisrajat, joita voidaan soveltaa kiinteiden materiaalien vapauttamiseen määrästä riippumatta. Osa1. Keinotekoiset radionuklidit Radionuklidi
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 Raportti nro 639-17-7035 YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA Raportti nro
VIONOJAN JA MATALANPUHDIN VESISTÖTARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2017 YLEISTÄ Raportti nro 639-17-7035 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Sybimar Oy:n tilauksesta lokakuussa vesistöjen jatkotarkkailututkimuksen
Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016
24.8.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Valkialammen (Saukkola) veden laatu Elokuu 2016 Lohjan Saukkolassa sijaitsevan pienen Valkialammen vesinäytteet otettiin 2.8.2016 kaupungin ympäristönsuojeluosaston
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa
Pintavesien ekologinen luokittelu Uudenmaan ELY-keskuksessa TPO-aluetilaisuus Keski-Uusimaa Helsinki 18.11.2013 UUDELY / Ympäristön tila -yksikkö 1 Vesien luokittelujärjestelmä Pintavedet luokiteltiin
Kuva Pohjavesialueet Hannukaisen alueella.
Kuva 10-7-1. Pohjavesialueet Hannukaisen alueella. 166 Kuva 10-7-2. Pohjavesialueet Rautuvaaran ja Niesan alueilla. 167 10.7.2 Pohjavesi ja virtaussuunnat Maaperägeologisesti hankealue sijaitsee Länsi-Lapin
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan
Katsaus Suomenlahden ja erityisesti Helsingin edustan merialueen tilaan o Itämeri pähkinänkuoressa o Vedenlaadun kehitys Ulkoinen kuormitus Lämpötila ja suolapitoisuus Mitä on sisäinen kuormitus? Ravinteet
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa
Elodean käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa OHRY 2 1.12.2016 Lea Hiltunen Vesiruton käyttö maanparannusaineena ja kasvitautitorjunnassa Maanparannusaineella pyritään edistämään kasvien
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus 26.5.2015
TESTAUSSELOSTE 1 (4) Vehmaan kunta Vesilaitos Saarikontie 8 23200 VINKKILÄ Tilausnro 178531 (WVEHMAA/P1), saapunut 4.5.2015, näytteet otettu 4.5.2015 (11:00) Näytteenottaja: Terv.tark. Konsta Kulmala NÄYTTEET
Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä
Kasviplanktoninkevätmaksiminkehitys VesijärvenEnonselällä Pauliina Salmi Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Kalevi Salonen Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Jyväskylän yliopisto Vesijärvi keväällä
Lumijoki 1, silta 14VV Lumijärvi 14VV Lämpötila 0,6 0,2 0,1 0,8 2,2 C Suodatus (alkuaineet), KT ok ok ok ok ok Kenttät.
Pv: 19.3.2014 1/6 Talvivaara Sotkao Oy Talvivaarantie 66 88120 TUHKAKYLÄ Tutkiuksen nii: Talvivaara, vedet, aaliskuu 2014, kierros I, Vuoksen suunta Näytteenottopv: 10.3.2014 Näyte saapui: 11.3.2014 Näytteenottaja:
RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014
Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO
Osa B ARIMAAN HAPPITALOUDEN TUTKIMUKSET JA VEDENLAADUN YHTEENVETO Varsinais-Suomen kalavesienhoito Oy (2005) Sanna Tikander (2005) Turun ammattikorkeakoulu, Kestävän kehityksen ko. Arimaan happitalouden
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta
Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta Annukka Puro-Tahvanainen annukka.puro-tahvanainen@ ely-keskus.fi Ranua 18.4.2018 28.11.2018 1 Yleiskatsaus Ranuan vesistöjen tilaan Vaikuta vesiin
Suomen ja Venäjän yhteinen päivitetty rajavesistöjen seurantaohjelma
Liite 5 Yhteisen suomalais-venäläisen rajavesistöjen käyttökomission 53. kokouksen pöytäkirjaan Suomen ja n yhteinen päivitetty rajavesistöjen seurantaohjelma Sisällys 1. Taustaa... 1 2. Näytteenottoa
BioTar-hankkeen yleisesittely
BioTar-hankkeen yleisesittely Satu Maaria Karjalainen SYKE BioTar-loppuseminaari Oulu Helsinki 14.5.2014 Projektin tausta Biologisten tarkkailumenetelmien kehittäminen turvemaiden käytön vaikutusten arviointiin
TESTAUSSELOSTE Talousvesitutkimus
1 (4) Uudenkaupungin kaupunki Uudenkaupungin Vesi Nervanderinkatu 9 23500 UUSIKAUPUNKI Tilausnro 225002 (WUKI/V2), saapunut 5.3.2019, näytteet otettu 5.3.2019 (10:10) Näytteenottaja: Terv.tark. Kati Lorjo
Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015
1 / 4 Endomines Oy LAUSUNTO E 5127 Pampalontie 11 82967 HATTU 25.3.2015 Tiedoksi: Ilomantsin kunta Pohjois-Karjalan ELY-keskus Endomines Oy:n Pampalon kaivoksen tarkkailu helmikuu 2015 Kaivoksesta pumpattava
Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy Pien-Saimaan poikkeuksellinen sinilevien massaesiintymä Suurjärviseminaari Lahti, 8.-10.3.2010 Limnologi Marja Kauppi Kaakkois-Suomen ELY-keskus Limnologi Pena Saukkonen
Lähetämme ohessa päivitetyn Kallaveden yhteistarkkailuohjelman.
1 / 1 Pohjois-Savon ely-keskus A 1345 31.3.2015 Tiedoksi: Kuopion Vesi Savon Sellu Oy Neuron Kuopion Energia Oy Kuopion kaupunki/ympäristökeskus Vesi-Eko Oy Pohjois-Savon kalatalouskeskus Lähetämme ohessa
TAUSTATIETOA TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ
TAUSTATIETOA 14.3.2011 TYÖNYRKIN KOKOUKSEEN -VESISTÖSEURANNAT -LUOKITUS -OMINAISPIIRTEITÄ SAVONLINNAN SEUDUN VEDENLAADUN SEURANTAPISTEET Jokien ja järvien seuranta 2009-2012 VHAsovittu osa VHA-seuranta
Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä
Nykyiset mittaukset ja vaatimukset droneilla tehtäville vedenlaatumittauksille luonnonvesissä DROMINÄ hankkeen loppuseminaari Tero Väisänen 4.12.2018 SYKEN DROMINÄ -TIIMI - Seppo Hellsten - Hankkeen vetäjä
Neulastutkimus Tampereen Tarastenjärvellä
Lasse Aro RAPORTTI Dnro 923/28/2012 Metsäntutkimuslaitos 7.6.2013 p. 050-3914025 e-mail lasse.aro@metla.fi Toimitusjohtaja Pentti Rantala Pirkanmaan jätehuolto Oy Naulakatu 2 33100 Tampere Neulastutkimus
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017
No 1586/17 VAPO OY:N UUDENMAAN ALUEEN TURVETUOTANNON PÄÄSTÖ- JA VESISTÖTARKKAILUN VUOSIRAPORTTI 2016 Lappeenrannassa 20. päivänä kesäkuuta 2017 Niina Hätinen tutkija SISÄLTÖ FINAS-akkreditointipalvelun
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena
Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena Vesiruton hyötykäyttö seminaari Kauttua 7.9.2017 Lea Hiltunen, Lea.Hiltunen@luke.fi Elodeaprojekti Vesiruton soveltuvuus maanparannusaineeksi ja potentiaali