Perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila 1 (9)

Transkriptio

1 1 (9) Muistio n ohjausryhmän kokous Aika: klo Paikka: Mediwest 1. krs auditorio Läsnä: Raimo Rintala puheenjohtaja Mauri Viitala Antti Perkkalainen Tiina Perä Marketta Mäenpää Leena Uusitalo Terhi Haapala Elina Majapuro Rauni Lanamäki Markku Kipinä Kirsti Kähärä Anna-Kaisa Pusa Tarja Toivonen Anne Saarijärvi Sirkka Eväsoja Hannu Puolijoki Erkki Kesti Christina Rouvala Heikki Suoyrjö Antero Lassila Elise Kosunen Arto Rautajoki Arja Lassila Matti Rekiaro Teija Ollikainen sihteeri Esa Mäkiniemi Päivi Lehtimäki Eeva Nevanen Kaija Loppela Tuula Salo Markku Stenman Minna Kitinoja 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Raimo Rintala avasi kokouksen klo ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. 2. Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen ( ) muistio hyväksyttiin muutoksitta. 3. n puheenjohtajan Raimo Rintalan muistaminen Raimo Rintalan kausi n ohjausryhmän puheenjohtajana on päättymässä ansaittujen eläkepäivien lähestyessä. Koko ohjausryhmän ja erityisesti yksikön puolesta ylilääkäri Matti Rekiaro kunnioitti Raimo Rintalaa katsauksella hänen laaja-alaiseen ja aina tulevaisuutta ennakoivaan työotteeseen lääkä-

2 2 (9) rinä ja alueellisena kehittäjänä. Raimon vahvuudesta ja taidoista kehittämistyössä saadaan vielä nauttia Potku- ja Prime Care -hankkeiden kautta. Liitteenä Rekiaron esittämä katsaus Raimo Rintalan uran varrelta (liite 1). 4. Selkäpotilaan hoitoketju Vt ylilääkäri Esa Mäkiniemi ja oh Päivi Lehtimäki, EPSHP Selkäpotilaan hoitoketjun potilasvolyymit ovat suuret selkävaivojen yleisyyden takia. Sen vuoksi hoitoketjun kehittäminen on tärkeää. Mäkiniemen mukaan fysiatrialle tulevista lähetteistä yli puolet on selkävaivoista kärsivien potilaiden lähetteitä. Selkävaivat ovat usein myös työkyvyttömyyseläkkeiden syynä. Selkäpotilaan hyvässä hoidossa korostuu varhainen puuttuminen oireisiin sekä oikeanlainen omahoidon ohjaus. Näillä voidaan ehkäistä vaivojen pitkittyminen, uusiutuminen ja kroonistuminen. Selkäpotilaan hoitoketjun kehittäminen on saanut TUKE-rahoitusta. Alustavana kartoituksena on tehty alueellinen selvitys nykytilasta ja on todettu, että ohjaukseen pääsy akuutin tilanteen jälkeen usein viivästyy viive ohjaukseen pääsyssä voi olla jopa 2 kk. Myös ennaltaehkäisyyn panostaminen selkäongelmissa on perusterveydenhuollossa tärkeää. Käynnistyneessä kehittämishankkeessa tavoitellaan toimivaa ja tehokasta palveluketjua paitsi organisaatioiden sisällä, myös välillä. Pyrkimyksenä on myös kehittää ja/tai käynnistää perustasolle fysioterapeuttien akuuttivastaanottotoimintaa. Lopullisena tavoitteena selkäpotilaan hoitopolun kehittämistyössä on vaikuttaa väestön sairastavuuden ja siitä aiheutuvan työkyvyttömyyden vähentymiseen sekä palveluiden käytön vähenemiseen tarpeen vähentyessä. Päivi Lehtimäki esitteli hankesuunnitelmaa ja aikataulua. Tämän vuoden aikana palveluketju kuvataan ja suunnitellaan hankkeeseen liittyvä koulutus. Varsinainen hoitokäytäntöjen juurrutuskoulutus toteutetaan vuoden 2014 aikana. Jatkuvan arvioinnin pohjalta tehdään ketjuun ja käytäntöihin tarvittavat muutokset. Yksi koulutuksen muodoista on konsultatiivinen koulutus. Kouluttajina toimivat erikoissairaanhoidon fysioterapeutti ja fysiatri. Koulutukset järjestetään yhteistoiminta-alueittain ja koulutustilaisuuksien yhteydessä sovitaan myös konsultatiiviset käytännöt ja yhteydet. Konkreettisia hanketavoitteita ovat fysioterapeuttien akuuttivastaanottojen käynnistäminen, verkoston luominen alueelle sekä ryhmätoiminnan/- ohjauksen käynnistäminen akuuttiselkäpotilaille. Hankkeessa tuotetaan ohjaukseen yhtenäiset materiaalit. Ohjauksen ytimessä on liikunnan merkityksen korostaminen selkävaivojen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Lehtimäki kertoi, että hankkeen tavoitteena on luoda yhtenäinen malli koko E-P:n alueelle. Toteutuessaan se olisi ainutlaatuinen laajuudessaan koko valtakunnassa. Malli otetaan käyttöön Ohjausryhmässä hanke-esittely nostatti esille keskustelua siitä, onko fysioterapeuttien vastaanottotoiminnan käynnistäminen akuuttipotilaille tehtävänsiirtoa lääkäreiltä vai vain työnjaosta sopimista eri ammattiryhmien välillä. Puhuttiin myös tuleeko fysioterapeuttien palkkausta tarkastaa samaan tapaan kuin on tehty päivystävien sairaanhoitajien vastaanottotoiminnassa. Selkäpotilaalle on tärkeä tehdä terveys- ja hoitosuunnitelma ja yhteistyö ammattiryhmien välillä on tärkeää. Heikki Suoyrjö nosti esille mielenkiintoisen näkökulman; selkäongelmat ovat vain harvoin esim. leikkausindikaatio

3 3 (9) enemmänkin kaikkien ihmisten johonkin elämänvaiheeseen liittyvä ominaisuus, johon tulee sopeutua. Arjessa vaivan kanssa selviytyminen ja omahoidon tukeminen ovat selkäpotilaan hoidon tukipilari. 5. Seksuaaliterveyden hoitoketjun esittely - seksuaaliterapeutti Eeva Nevanen EPSHP Eeva Nevanen ja n (kätilö/) suunnittelusihteeri Riikka Västi ovat koonneet E-P:n sairaanhoitopiirin alueelle yhdessä työryhmän kanssa seksuaaliterveyden hoitoketjua. Sosiaali- ja terveysministeriön seksuaaliterveyden toimintaohjelmassa suositellaan jokaiseen perusterveydenhuollon organisaatioon seksuaalineuvontapalveluita. Nevanen esitteli nyt kehitettyä hoitoketjua ja alueen nykytilannetta. Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueista viidessä on koulutettu seksuaalineuvoja. Laajemman koulutuksen saaneita seksuaaliterapeutteja on sairaanhoitopiirissä Eeva Nevasen lisäksi psykiatrialla kaksi. Hoitoketjutyön tavoitteena on kannustaa ja tukea hoitohenkilökuntaa seksuaaliterveyteen ja -ongelmiin liittyvien asioiden puheeksiottamiseen sekä parantaa seksuaalineuvonnan ohjaustason hallintaa. Lisäksi pyritään helpottamaan seksuaaliterapian lähetekäytäntöä. Seksuaaliterapeutin vastaanotolle on ohjauduttu lääkärin lähetteellä sekä pth:sta että esh:sta. Hoitoketjun kehittämistyön aikana on päätetty, että erikoissairaanhoidossa myös hoitajat voivat ohjata potilaita terapeutille. Perusterveydenhuollon kantaa siihen voivatko sairaanhoitajat tai terveydenhoitajat terveyskeskuksissa tehdä lähetteen seksuaaliterapeutin vastaanotolle toivottiin nyt muodostettavan. Keskustelun perusteella päätettiin, että myös perusterveydenhuollosta voivat hoitajat tehdä lähetteitä esh:n seksuaaliterapeutille. Tämä edellyttää kuitenkin seksuaaliterapeutin palvelukriteeristön selkeää laatimista, rajaamista ja kirjaamista. 6. Täydennyskoulutustoiminnan esittely tutkimus- ja kehittämispäällikkö Kaija Loppela ja koulutussuunnittelija Tuula Salo, SeAMK Kaija Loppela esitteli Seamk:n täydennyskoulutusta, mikä toimii tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio tulosalueella. Tehtäväkenttänä heillä on tutkimusja kehittämishankkeet, täydennyskoulutuspalvelut sekä muut maksulliset palvelut. Toiminta perustuu alueelliseen ja valtakunnalliseen sekä kansainväliseen yhteistoimintaan. Lähtökohtana toiminnassa on asiakaslähtöisyys. Painopistealueena yksikössä on ennaltaehkäisevä ja moniammatillinen perhetyö, työelämään integroituminen ja työhyvinvointi. Lisäksi painopisteenä täydennyskoulutuksessa on ennakoiva ja voimavaralähtöinen vanhustyö. Yksikön tavoitteena on osallistua uudistuvien ja monimuotoisten hyvinvointipalveluiden kehittämiseen yhteistyökumppaneiden kanssa. Täydennyskoulutuksen järjestämisestä on tehty sairaanhoitopiirin kanssa puitesopimus vuonna Täydennyskoulutusta ohjaa alueelta koottu ohjausryhmä. Loppela kertoi, että täydennyskoulutusyksikön toiminnasta ja puitesopimuksen toteutumisesta on tehty arviointiselvitykset vuosina 2006 ja toisen kerran Kaija Loppelan esitykset liitteenä.

4 4 (9) Koulutussihteeri Tuula Salo kertoi, että puolet täydennyskoulutuksen tuotteista ostaa sairaanhoitopiiri. Koulutustarpeet ja -sisällöt nostetaan erikoissairaanhoidon ja alueen perusterveydenhuollon yksiköiden toimintasuunnitelmista. Puitesopimuksessa on kirjattuna myös, että koulutuksia järjestetään alueellisesti perusterveydenhuollon tarpeet huomioiden. Salo nosti esille hyvän esimerkin työelämälähtöisestä tarpeesta koulutuksen järjestämiseksi parhaillaan käynnissä oleva kipsauskoulutus. Alueellisen täydennyskoulutuskalenterin perustaminen on nähty tarpeelliseksi. Ongelmallista koulutuskalenterin perustamisessa on ylläpitäjän rooli ja toteuttaminen. Kalenterin päivittäminen on haasteellista. Sovittiin, että koulutuskalenterista keskustelua jatketaan perusturvan yhteistyöverkoston kokouksessa. Puheenjohtaja nosti esille videovälitteisten koulutusten kehittämisen tulevaisuudessa. Periaatteessahan videovälitteiset koulutukset ovat jo nyt mahdollisia ja niitä toteutetaan. Selkeitä pelisääntöjä ei kuitenkaan vielä ole mm. siitä miten videokoulutukseen osallistuminen hinnoitellaan. Maksavatko videovälitteisesti koulutukseen osallistujat saman hinnan kuin koulutuspaikalla olevat? Säästöä syntyy matkakuluissa ja koulutukseen käytettävässä ajassa. 7. Terveyskeskusten tilanne johtava ylilääkäri Tiina Perä Seinäjoen kaupungin terveyskeskus Ministeri Risikon esityksestä Seinäjoen kaupunginvaltuusto esitti ponnen liittyen terveydenhuollon järjestämissuunnitelman hyväksymiseen. Ponsi sisälsi ehdotuksen, että järjestämissuunnitelmaa tulisi täydentää ja että sairaanhoitopiirin tulisi tehdä jatkosuunnittelua kuntien kanssa terveyskeskusten tilanteen helpottamiseksi. Risikon ponsi on herättänyt keskustelua ja sitä on käsitelty useissa tapaamisissa eri johtoryhmissä. Tiina Perä puolusti järjestämissuunnitelmaa laajana ja seikkaperäisenä nykytilan kuvauksena, mikä toimii seuraavalle järjestämissuunnitelmalle hyvänä pohjana. Risikon mukaan järjestämissuunnitelmasta puuttuvat suunnitelmat kuntien välisestä yhteistyöstä ja perusterveydenhuollon organisaatioiden välisestä yhteistyöstä sekä perusterveydenhuollon yksikön toiminnasta. Hänen mukaansa järjestämissuunnitelmassa tulee olla kirjattuna miten hoitoketjut ja alueelliset hoitosuunnitelmat yhteistyössä laaditaan ja miten niiden toimintaa seurataan. Lisäksi suunnitelmassa pitäisi sopia myös tavat ja keinot miten sairaanhoitopiiri tukee alueensa terveyskeskusten toimintaa. Henkilöstön osalta järjestämissuunnitelmaan on kirjattava sopimus siitä, miten alueella henkilöstön saatavuus turvataan. Tein ponnen, jossa pyydetään sairaanhoitopiiriä kirjaamaan järjestämissuunnitelmaan, miten se auttaa tai vahvistaa perusterveydenhuoltoa asetuksen edellyttämällä tavalla. (Paula Risikko) Järjestämissuunnitelmaa alueelle laadittaessa todettiin, ettei yhtenäisen näkemyksen aikaansaaminen aina ole yksiselitteistä eikä helppoa. Keskustelussa tähdennettiin, että maakunnassa olisi kuitenkin nyt erityisen tärkeää keskittää huomio yhteiseen kehittämiseen. Koko Soten tulevaisuus saattaa olla vaakalaudalla. Julkisten terveyspalveluiden yksityistämistä viedään alueella voimallisesti eteenpäin. Seinäjoen kaupunki on asettanut ehtoja sote-selvittelyyn ryhtymiseksi, se edellyttää vastuukuntamallia. Sote-selvittelystä irtaantuminen

5 5 (9) vaarantaa myös koko erikoissairaanhoidon toiminnan. Kriittisten erikoisalojen päivystyksen turvaaminen on tärkeää esh:ssa. Koko alueen on nyt pyrittävä toimimaan yhtenäisesti. Risikon ponsi huomioidaan seuraavaa järjestämissuunnitelmaa päivitettäessä. 8. Hoito-, kuntoutus- ja palveluketjuista yhteistyöverkostoihin asiantuntijahoitaja Teija Ollikainen, EPSHP ssa hoitoketjutyön koordinaatiovastuussa on toiminut asiantuntijahoitaja Teija Ollikainen. Yksikkö on pyrkinyt laajasti mukaan sekä erikoissairaanhoidossa käynnistettyihin hoitoketjuhankkeisiin että perusterveydenhuollossa tehtävään kehittämistyöhön mm. osallistumalla aktiivisesti Potku-hankkeen terveyshyötymallin juurruttamiseen. Hoitoketjujen kehittäminen on käynnistynyt jo 90-luvulla ja juuret ovat pitkälti käypähoitosuositusten alueellisessa soveltamisessa. Hoitoketjujen kehittämisen haasteena on Ollikaisen mukaan yhteisen tarpeen määrittelyn, yhteisen suunnittelun ja moniammatillisen ja organisatorisen yli rajojen ulottuvan toteutuksen onnistuminen. Alueella on vanhoja rakenteita, jotka rajoittavat optimaalisen yhteistyön edellytyksiä. Esimerkiksi erikoissairaanhoidon Tuke-käytäntöjä tulisi Ollikaisen mielestä muuttaa, jotta alueelliset hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjut voitaisiin yhteisesti rakentaa. Myös erilaisia rahoitusmahdollisuuksia, kuten Kaste-ohjelmaa, tulisi pyrkiä hyödyntämään nykyistä tehokkaammin yhteisiin hankkeisiin. n koordinoimat hoitoketjut liittyvät terveyden edistämisen prosesseihin, kuten savuton leikkaus -käytäntöihin. Lapsen painopolku on juurrutusvaiheessa. Kotiutuksen ja jatkohoidon kehittämisen suurhanke OIOS on kerännyt työryhmiin alueella 127 henkilöä eri sektoreilta ja on luonut uusia toimintamalleja ja uudistuvia käytäntöjä organisaatioiden rajapinnoille. OIOKSEN myötä myös verkostoyhteistyö on sote-toimijoiden kesken on ottanut suuren harppauksen eteenpäin alueellamme. Painopistettä selkeästi sairauskohtaisten hoitopolkujen kuvaamisesta tulisi kehittää asiakaskeskeisiin prosesseihin, kuten juuri jatkohoidon ja monisairaiden hoitokokonaisuuksien koordinointiin. Myös SONet BOTNIAssa nähdään Arto Rautajoen mukaan sote-yhteistyö ja toimivat kehittämisrakenteet tärkeinä. Hankekehittämisessä tulisi tehdä entistä enemmän yhteistyötä ja keskittää voimia yhteen. Ohjausryhmässä nostettiin esille myös asiakkaiden osallistuminen tärkeäksi hoitoketjujen ja palvelujen kehittämisessä kokemusasiantuntijoina. Asiakkuusketjujen lisäksi tarvitaan yhtenäisiä hoitolinjauksia, kuten esim. sydänpotilaiden hoidossa alueella on nähty. Hoidonporrastuksiin ja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliseen työnjakoon tulee tehdä selkeät täsmennykset. Kehittämisessä toivotaan myös, että lähtökohtana pidetään toimintojen mitoittamista olemassa oleviin resursseihin. Perusterveydenhuollon roolissa potilaan kokonaishoidossa tulisi korostaa kokonaisuuksien koordinointia ja esimerkiksi Potkuhankkeen myötä uudistunut kansanterveyshoitajan työnkuva tulee huomioida hoitoketjutyössä ja koulutuksessa. Liitteessä Ollikaisen alustus. 9. Kielikoulu -ylilääkäri Matti Rekiaro, EPSHP

6 6 (9) Kielikouluttaja Lea Korpi ja FM Irma Nieminen ovat vierailleet ssa ja sairaanhoitopiirin johdon luona ja tarjonneet Suomen kielen koulutusta maahanmuuttajalääkäreille ja sairaanhoitajille. He ovat kehittäneet terveydenhuoltoon räätälöidyn koulutussisällön. Koulutus koostuu 10x3 tunnin sessiosta. Vastaavaa koulutusta he ovat toteuttaneet Turun alueella aiemmin. Nyt he pilotoisivat koulutusta E-P:n alueella. Koulutuksen kustannukset ovat 260 euroa / koulutettava / 10 kerran kokonaisuus. Opetusryhmän koko on 5-7 opiskelijaa ja koulutuspaikka Seinäjoella. Alueelle on rekrytoitu maailmalta, mm. Unkarista ja Espanjasta lääkäreitä ja hoitajia. Useimmiten kielikoulutus on järjestynyt välittäjäfirman kautta. Yhteistoiminta-alueilla on järjestetty myös omaa kielikoulutusta maahanmuuttajille, mm. JIK:ssä se on toteutettu Vaasan yliopiston kautta. Myös verkkopohjaista kielikoulutusta on tarjolla. Ohjausryhmän näkemystä kielikoulutuksen tarpeesta haluttiin kartoittaa tarkemmin ja sovittiin että sta tehdään Webropol kysely yhteistoimintaalueille vielä tämän viikon aikana. Kysely osoitetaan johtaville lääkäreille ja hoitotyön johtajille. Kyselyssä kartoitetaan myös mahdollisesti järjestettävän koulutuksen ajankohtaa ja kiinnostusta osallistua koulutukseen videovälitteisesti. Vastaukset pyydetään ennen joulua. 10. Sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen - Potilastietojärjestelmäpäällikkö Markku Stenman EPSHP Markku Stenman kertoi, että sähköisten palautteiden tuotanto tietojärjestelmässä on aloitettu jo vuonna Tuolloin sovittiin siihen liittyvät menettelytavat, nimettiin terveyskeskuksiin ns. piikkihoitajat, jotka vastaanottivat palautteet ja jakoivat ne oman talon sisällä potilaiden omille tai lähettäneille lääkäreille. Alkuun koettiin, että palautteita tuli niukasti, mutta nyt volyymit ovat suuria. Palautteita tulee päivittäin niin paljon, että niiden käsittelyyn ja lukemiseen ei tahdo riittää resurssit. Palautteiden tehtävänä on tuottaa tietoa jatkohoitoa varten ja ne toimivat hoitovastuun siirtotiedotteena erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. On herännyt keskustelu, miten suuresta palautemassasta varmistettaisiin tärkeiden jatkohoitoa vaativien palautteiden saavutettavuus perusterveydenhuollossa. Vaihtoehtoja tähän voisi olla kiireellisyyden merkintä esim. liikennevalosymbolein, jolloin tärkeät viesti saataisiin esille. Toisena mahdollisuutena Stenman nosti esille palautteiden määrän vähentäminen. Tähän mahdollisuuden toisi yhteinen EP-Potin myötä rakentuva tietokanta. Tuolloin ainoastaan niissä tapauksissa, kun potilaan hoitoon pitäisi heti perusterveydenhuollossa puuttua, lähetettäisiin palaute. Yhteisessä tietokannassa myös rinnakkaisnäkymän käyttö voisi korvata nykyisen palautejärjestelmän. Hyvis-portaalin ja sisäisen palautteen ja lähetteen hyödyntämistä tulee myös jatkossa miettiä. Perusturvan yhteistyöverkostossa asiasta on jo keskusteltu. Laajasti koetaan, että perusterveydenhuollossa ei ole resursseja kutsua potilaita, vaikka jatkohoidon suunnitelmassa esim. kontrollia suositellaan. Tapana on ollut, että jos potilaan jatkohoidossa on jotakin erityistä huomioitavaa, erikoissairaanhoidon lähettävä taho soittaa asiasta terveyskeskukseen. Tähän ollaan oltu tyytyväisiä. Perusterveydenhuollossa ajatellaan, että on potilaan vastuulla varata jatkohoitosuunnitelman mukaiset vastaanotot terveyskeskuksesta, potilaan

7 7 (9) tarveprofilointiin ei olla vielä valmiita. Tärkeää on, että potilas ohjeistetaan hyvin ja korostetaan omaa vastuuta jatkohoidon järjestelystä. Jatkohoidon suunnitelma on tärkeä kirjata täsmällisesti ohjeineen potilaalle. Todettiin vielä, että yksityissektori on kritisoinut palautteiden puutteita ja heidän tietojärjestelmänsä on eri kuin julkisella puolella. Pyritään arvioimaan, millainen työpanos säästyisi sekä lähettävällä että vastaanottavalla taholla, jos hoitopalautteiden systemaattinen lähettäminen lopetetaan siirryttäessä yhteiseen Effica-kantaan EP-Potin myötä (Seinäjoki ei ole mukana EP-Potti hankkeessa). 11. Valinnanvapausilmoituskäytäntö 2014 Sovellusneuvoja Minna Kitinoja EPSHP Tiedolta on tullut ohjeisto siitä, miten valinnanvapauden ilmaiseminen toteutetaan ja kirjataan tietojärjestelmään. Valinnanvapaus tulee tehdä kirjallisella ilmoituksella sekä siihen terveyskeskukseen, mistä lähtee, että uuteen terveyskeskukseen, mihin haluaa hoitonsa siirtää. Hoitovastuu siirtyy uuteen terveyskeskukseen kolmen viikon kuluttua. Valinnan voi tehdä vuoden välein ja kaikista perheen jäsenistä on tehtävä oma ilmoitus. Valinnanvapaus ei koske koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoa eikä pitkäaikaishoitoa. Efficassa valinnanvapauden ilmaisu kirjataan asiakastietojen päivitys dialogille erityistä huomioitavaa kohtaan. Jos molemmat terveyskeskukset, joiden kesken valinnanvapaus ilmaistaan, ovat samassa tietojärjestelmässä, riittää että jompikumpi kirjaa nämä tiedot. Jos taas ne ovat eri kannassa, molemmat kirjaavat ilmoituksen asiakastietojen dialogiin. Lisäksi valinnanvapautta käyttävät asiakkaat viedään lähtevässä terveyskeskuksessa asiakasryhmään toisen terveyskeskuksen valinneet. Asiakasryhmän määrittelyn kautta tk:ta vaihtaneita ei enää poimia määräaikaiskutsuihin tai seulontoihin. Poikkeuksena ovat kuitenkin esim. kouluterveydenhuollon ja koululaisten hammashoidon määräaikaiskutsut, jotka on toteutettava, vaikka muu terveydenhuolto toteutetaan muualla. Valitun terveyskeskuksen on taas huolehdittava tk:ta vaihtaneiden määräaikaistarkastukset ja seulonnat. 12. Muut asiat Alipaineimuhoito Matti Rekiaro on laatinut lomakkeen terveyskeskusten käyttöön valinnanvapauden ilmoittamiseksi. Se päätettiin ottaa käyttöön koko alueella ja sovittiin, että potilas toimittaa sen allekirjoitettuna itse sekä lähtevään että uuteen terveyskeskukseen. Lomakkeet arkistoidaan paperimuodossa, jatkossa voidaan arkistoida skannattuna. Kirurgiselta toiminta-alueelta on pyydetty n kautta perusterveydenhuollon kannanottoa Renasys kotiutuspumppujen hankkimisesta sairaanhoitopiiriin. Pumppujen avulla toteutetaan erikoissairaanhoidossa käynnistettyä alipaineimuhoitoa kroonisten haavojen hoidossa. Potilaan siirtyessä jatkohoitoon joko kotisairaanhoitoon tai tk-osastolle hänen mukanaan siirtyisi pumppu. Pumpun vuokran maksaisi jatkohoitopaikka. Pumpun vuorokausivuokra on 30 / vuorokausi minimilaskutuksen ollessa 5 vuorokautta. Hoitoon kuuluvat sidossetit eivät sisälly hintaan. Ohjausryhmän jäsenet halusivat selvittää omissa organisaatioissaan asiaa ja sovittiin, että sta tehdään kysely Webropolilla terveyskeskuksiin. Li-

8 8 (9) sätietoa hoidosta ja sen vaikuttavuudesta halutaan selvittää ennen päätöksentekoa. Alipaineimuhoitoa on toteutettu sairaanhoitopiirin pumpulla sekä kotihoidossa että osastoilla ympäri maakuntaa kroonisten haavapotilaiden hoidossa. Oryn:n kokoonpano Sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämän ohjausryhmän jäsenistössä on tapahtunut paljon henkilömuutoksia. Jaakko Pihlajamäki esittelee päivitetyn listan (liitteenä) hallituksen seuraavassa kokouksessa. Puheenjohtajaksi esitetään Kirsti Kähärää. Olisi tarkoituksenmukaista, että hallitus delegoisi muutosoikeuden jatkossa sairaanhoitopiirin johtajalle. Aluekouluttajatapaaminen Seinäjoella Perusterveydenhuollon yksikkö (koulutusylilääkäri Arja Lassila ja koulutustoimintaa koordinoiva sairaanhoitaja Merja Alanen) isännöi erva-alueen aluekouluttajatapaamista keväällä. Ohjelmassa on perusterveydenhuollon yksikön esittely ja Seinäjoen terveyskeskukseen tutustuminen. Palautekysely n toiminnasta n toinen toimintavuosi on lopuillaan. Kehittääkseen toimintaansa ja saadakseen palautetta tähänastisesta n henkilöstö laatii Webropolpalautekyselyn ohjausryhmän jäsenille. Kysely toteutetaan tämän vuoden aikana. Raimon testamentti Kokouksen päätteeksi puheenjohtaja Raimo Rintala kiitti ohjausryhmää ja n henkilökuntaa. Perusterveydenhuollon yksikön toiminta on ollut tärkeä perusterveydenhuollon kannalta. Ohjausryhmällä on ollut aidosti mahdollisuuksia vaikuttaa n toimintaan. Erityistä kiitosta puheenjohtaja antoi n aktiivisuudelle asioihin tarttumisessa ja yksikkö on kansallisessa vertailussa kärkipäässä. Suurena haasteena on ollut ja on edelleen erikoissairaanhoidon edustajien niukka osallistuminen ohjausryhmätoimintaan, ylintä johtoa lukuun ottamatta. Toiminnallisesti seuraavien vuosien haasteena tulee olemaan Soten muodostuminen ja sen toiminta. Alueellisen yhtenäisyyden säilyttäminen Sotessa on tärkeää. Puheenjohtaja korostaa, että yhteinen näkemys yksittäisistä asioista ei ole välttämätöntä, mutta yhteistyön voimaa ei pidä unohtaa. Raimo Rintala kutsuu kaikki pidettävään nimikkoseminaariinsa ja kiittää yhteistyökumppaneitaan hyvästä yhteistyöstä ja tuesta. Yhteistyössä on ollut meidän vahvuus ja valta.

9 9 (9) Seuraavat kokoukset Seuraavat ohjausryhmän kokoukset ovat: klo klo ja klo Puheenjohtaja Raimo Rintala päätti kokouksen klo Raimo Rintala Teija Ollikainen puheenjohtaja sihteeri Liitteet Jakelu Esitykset 1 Matti Rekiaro 2 Esa Mäkiniemi; Selkäpotilaan hoitoketju 2 Päivi Lehtimäki; Selkäpotilaan hoitoketju 3 Eeva Nevanen; Seksuaaliterveyden hoitoketju 4 Kaija Loppela; Täydennyskoulutustoiminnan esittely 5 Tiina Perä; Seinjoen kaupunginvaltuuston esitys 6 Teija Ollikainen; Hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjuista yhteistyöverkostoihin 7 Matti Rekiaro; Kielikoulu 8 Markku Stenman; Sähköisen palautejärjestelmän kehittäminen 9 Minna Kitinoja; Valinnanvapausilmoituskäytäntö 9 Ilmoituslomake Ohjausryhmän päivitetty kokoonpano n ohjausryhmän jäsenet Alustajat