Tielaitos. Rajoitetun suolan käytän vaikutus asfaittibetonin kulumiseen 46/1994. Talvi ja tieliikenne -projekti. Timo Kurki. Liikenteen palvelukeskus

Transkriptio

1 Timo Kurki Talvi ja tieliikenne -projekti Tielaitos Rajoitetun suolan käytän vaikutus asfaittibetonin kulumiseen Tielaitoksen selvityksiä 46/1994 Helsinki 1994 Liikenteen palvelukeskus

2 Tielaitoksen selvityksiä 46/1994 Timo Kurki Talvi ja tiellikenne -projekti Rajoitetun suolan käytän vaikutus asfaittibetonin kulumiseen Tielaitos Liikenteen palvelukeskus Helsinki 1994

3 TIEL ISSN ISBN Painatuskeskus Oy Helsinki 1994 Julkaisun kustannus ja myynti: Tielaitos, hallinnon palvelukeskus, painotuotepalvelut Telefax (9) Tielaitos Opastinsilta 12 A PL HELSINKI Puh. vaihde (9)

4 KURKI, Timo: TALVI JA T1ELIIKENNEPROJEKTI. Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaltti - betonin kulumiseen. Helsinki Tielaitos, Liikenteen palvelukeskus. Tielaitoksen selvityksiä 46/ S. + Ilitt. ISBN , ISSN , TIEL Avainsanat suolaus, kuluminen, kunnossapito Tiivistelmä Laboratoriotutkimusten perusteella tiedetään, että märkä päällyste kuluu 3-7 se pysyy kertaa enemmän kuin kuiva päällyste. Kun tietä suolataan, kauemmin sulana ja siten märkänä. Tutkimuksessa vertailtiin päällysteen kulumista kandella tiellä. Toista toista pidettiin paljaana suolaamalla (maantie Keski-Suomen tiepiirissä) ja toisella suolaa ei käytetty juuri lainkaan 637 (valtatie 9 Savo-Karjalan tiepiin). Kohteet päällystettiin samalla massalla ja sama ryhmä suoritti päällystämisen. Massatutkimusten ja porakappaleiden SRK- ja Trögerkokeiden mukaan päällysteet olivat samanlaisia. Säätiedot kerättiin ilmatieteen laitoksen Jyväskylän ja Kuopion sääasemilta. Tiesääasemia oli tutkimuksessa 3 kpl. Nämä tiedot antoivat nstiriitaisen kuvan kosteiden sääolosuhteiden osuuksista. Suolan käytän rajoittaminen Savo- Karjalassa näyttää vähentävän tien pinnan märkäalkaa. Tulos perustuu kuitenkin vajaaseen aineistoon, koska Savo-Karjalan puolella ollut tieasema oli osan aikaa epäkuntoinen. Polanneinventoinnin mukaan Keski-Suomen kohteessa ei ollut polannetta laisinkaan. Savo-Karjalassa polannetta alkoi syntyä vuoden 1993 viimeisellä viikolla ja viikolla 1 vuonna 1994 lumisateiden jälkeen kohde oli inventointihetkellä kokonaan polanteen peitossa. Polanne suli viikolla 14/94. Eri lähteet antoivat erilaisen suhteen liikennemäärille. Liikennelaskennan mukaan Keski-Suomessa liikennemäärät olivat 64 % suuremmat kuin Savo- Karjalassa. Tierekisterin mukaan eroa oli vain n. 2 %. Nopeusmittausten Savo-Karjalassa keskinopeus oli n. 6 km/h suurempi. mukaan kesänopeuksilla Keski-Suomen kulumistulokset korjattiin vastaamaan Savo-Karjalan tulosta suhteuttamalla tulos liikennemäärällä ja nopeudella. Liikennelaskennan mukaisten tulosten mukaan kuluminen on yhtä suurta ja tierekisterin mukaisilla liikennemäärillä korjattuna suolatun tien kuluminen on kolmanneksen suurempaa verrattuna suolaamattomaan. Koska kyseessä on vasta kuluminen ensimmäisenä vuonna päällystämisen jälkeen, kulumismittauksia on syytä jatkaa. Samoin Ilikennemittauksia on syytä tehdä talvella.

5 Timo Alkusanat Kunnossapitotavan vaikutus kulumiseen -tutkimus on tehty Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen Yhdyskuntatekniikan tutkimusyksikössä tielaitoksen kulumiseen. suolauksen vaikutusta toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää päällysteen Työtä on valvonut tielaitoksessa dipl.ins. Anne Leppänen. Tutkimuksen on kuulunut tielaitoksessa ins. Eeva-Liisa Ryynänen (Savo - ohjausryhmään Karjalan tiepiiri), tiemestari Olavi Kosonen (Jyväskylän tiemestaripiiri), apul. tiemestaripiiri) ja VTT:ssä dipl.ins. tiemestari Timo Väisänen (Suonenjoen Kulumismittaukset on tehnyt vastaava tutkimusavustaja Kyösti Laukkanen. Unhola. Raportin on laatinut dipl.ins. Timo Kurki. Helsingissä elokuussa 1994 Liikenteen palvelukeskus Talvi- ja tieliikenne -projekti Anne Leppänen Projektipäällikkö

6 6 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. SISÄLTÖ Sisältö 1 JOHDANTO Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite 7 2 YLEISTÄ 8 3 TULOKSET Massatutkimustulokset Ljikennetutkimukset Sääolosuhteet Ilmatieteen laitoksen tulokset Tiesääasemien tulokset Polanneinventointi Ura- ja kulumismittaukset 15 4 TULOSTEN TARKASTELU 17 5 PÄÄTELMÄT 21 6 LIITTEET 23

7 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 7 JOHDANTO 1 JOHDANTO 1.1 Tutkimuksen tausta Kunnossapitotavan vaikutus kulumiseen -tutkimus kuuluu Talvi ja tieliikenne - tutkimusohjelmaan, joka käsittelee laajasti talviajan liikenteen ongelmia. Yksi keskeinen tekijä talviajan liikenteessä on liukkauden torjunta, jonka vaikutukset ulottuvat laajalle. Liukkauden torjunnassa käytetään suolaa, joka pitää tien märkänä. Kun tiedetään, että esimerkiksi laboratoriolaitteissa märkä asfalttipäällyste kuluu 3-7 kertaa enemmän kuin kuiva päällyste, voidaan olettaa tien suolauksen lisäävän tien kulumista. 1.2 Tutkimuksen tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kanden samanlaisella päällysteellä tehdyn tien avulla kunnossapitotavan vaikutusta kulumiseen. Toisella tiellä Keski-Suomen tiepiirissä käytettiin suolaa talvikunnossapidossa, ja toisella -Karjalan tiepiirissä suolaa ei käytetty. Tutkimuksen kohteiksi pyrittiin Savo saamaan mandollisimman samankaltaiset tiet (liikennemäärä ja maantieteell nen sijainti). Tutkimuksen kannalta olisi ollut hyvä, jos kohteet olisivat sijainneet samalla tiellä, mutta erilaisen kunnossapidon järjestäminen samalle tielle olisi ollut hankala järjestää.

8 8 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaitlibetonin kulumiseen. YLEISTÄ 2 YLEISTÄ Savo-Karjalan ja Keski-Suomen tiepiirit olivat valinneet tutkimuskohteiksi 1993 päällystysohjelmassa olevan tien. molemmista piireistä yhden vuoden -Karjalan kohde kuului ns. suolaamattomuuskokei!uun, Keski-Suomen Savo kohteessa tie pidettiin paljaana suolaamalla. Savo-Karjalan tiepiirin kohde sijaitsee valtatie 9:llä tieosalla 321 (suunta 1) 637:Ilä tieosalla Suonenjoella. Keski-Suomen tiepiirin kohde sijaitsee maantie 3 (suunta 1) Leppävedellä. Kohteiden suora välimatka on n. 75 km. Kohteiden astalifipäällysteet ovat samanlaisia (sama kiviaines, sideaine ja ja sama urakoitsija ja työryhmä on levittänyt päällysteen. Ko suhteitus) oli Vianova 25 A, valmistusteho vt 9:llä 177 t/h ja mt 637:llä 16 -neasema oli Blaw-Knox, teho vt 9:llä 125 tfh ja mt 637:llä 11 IJh. Jyräyska- tlh. Levitin lustona on käytetty yhtä kumipyöräjyrää (16 t) ja kahta valssijyrää (1 t). Vt 9:llä massan lämpötila asemalla oli 155 C, purkuvaiheessa 15 C. oli 19 km. Sää oli puolipilvistä ja sateetonta, lämpötila oli 1 - Kuljetusmatka 637:llä massan lämpötila asemalla oli 165 C, purkuvaiheessa C. Mt Kuljetusmatka oli 11 km. Sää oli puolipilvistä ja sateetonta, lämpötila oli C. Päällysteen koostumustiedot selvitettiin massanäytteiden avulla ja porakappaleiden kulumiskestävyys testattiin SRK-kokeella ja Tröger-kokeella. Suolatulle tielle (mt 637) polannetta ei syntynyt (suolaa käytettiin n. 6 11km). aikana vt 9:llä kertynyttä polannetta seurattiln viikoittain tehdyllä Talven inventoinnilla. Ilmatieteen laitoksen sääasemien ja tielaitoksen tiesääasemien tietojen avulla pyrittiin selvittämään mandolliset ilmastolliset erot. Liikennemäärien tarkistamiseksi liikennemäärä ja nopeudet mitattiin kolmena päivänä touko-kesäkuun vaihteessa v Tien poikkiprofiilit mitattiin syksyllä 1993 ja keväällä 1994 VTT:n Mapvision urasyvyydet ja kulumispi nta-ala. -autolla. Tuloksista saadaan

9 :( Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. TULOKSET 3 TULOKSET 3.1 Massatutkimustulokset Molemmista kohteista tehtiin kolme massatutkimusta (rakeisuuskäyrä ja sideaine-%). Kuvassa 1 on esitetty kohteiden rakeisuuskäyrät ja kuvassa 2 sideainepitoisuudet. Tulosten mukaan Savo-Karjalan massat olivat rakeisuu hieman karkeampia, mutta muuten massat olivat ominaisuuksiltaan -deltaan hyvin lähellä toisiaan. U) a- :( J I I I T I to 1flfl 1(1 Raekoko (mm) ). I- KeskI-Suomi Savo-Karjala Kuva 1 Massojen rakeisuuskäyrät n irie58-1 C -o JULI Keski-Suomi Savo-Karjala j 2: Massojen Kuva sideainepitoisuudet.

10 1 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. TULOKSET Kuvassa 3 On esitetty porakappaleiden SRK- ja Trögertulokset. Niiden perusteella massoilla ei ole eroja kulumiskestävyydessä. a) C E SRK TRoGER Savo-Karjala Keski-Suomi Kuva 3: Porakappaleiden kulumiskestävyys. 32 Liikennetutkimukset Liikennemäärät ja nopeudet mitattiin touko-kesäkuun vaihteessa olivat maanantai 3.5. klo 12-15, keskiviikko 1.6. klo 8- Mittausajankohdat 11 ja perjantaina 3.6. klo Mittauksissa oli mukana molemmat suunnat. Tierekisteristä saatujen tietojen mukaan vuodelta 1993 liikennemäärät olivat 399 ajon./vrk. Uudemman tiedon mukaan liikenteen määrä on v vt 9:llä 37 ajon./vrk. Mt 637:llä KVL oli v ajon./vrk ja v Liikenteen määrä on siis vähentynyt. Teiden liikennemäärien suhteet ajon./vrk. ovat siten välillä 1,2-1,25. Mittauksissa saadut liikennemäärät olivat vt 9:llä ajoneuvoa kolmen mittaustunnin aikana ja mt ajon./3h. Keskimäärin tuntia kohti liikennemäärä oli Vt 9:llä 215 ajon./h ja mt 637:llä 353 ajon./h. Liikennemäärien suhde oli siten 1,64, joka poikkeaa huomattavasti tierekisterin tiedoista. Kuvassa 4 on esitetty liikenteen määrät ajoneuvotyypeittäin.

11 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 11 TULOKSET E 4 cl) 3 cl) - 2 Liikennemittaus mal2-15ke8-11 pe8-11 hen kilöa utot pakettiautot täysperävaunulliset kuorma-autot puoliperävaunuhiset Savo-Karjala Keski-Suomi Kuva 4 Liikennelaskennan tulokset ajoneuvotyypeittäin. Nopeusrajoitus on molemmissa sama, kesällä 1 km/h ja talvella 8 km/h. keskiarvot vaihtelivat päivittäin Mittausten mukaan liikenteen nopeuden vt 9:llä km/h ja mt 637:llä 88-9 km/h. Keskiarvot henkilöautoilla vt 9:llä 93 km/h ja mt 637:llä 88 km/h. Henkilöautoilla olivat kaikilla autoilla 95 ja 89 km/h. Kuvassa 5 on esitetty nopeudet vastaavat luvut olivat ajoneuvotyypeittäin. Liikennemittaus mal2-15ke8-11 pe8-11 E C') cl) z pakettiautot Savo-Karjala kuorma-autot puoliperävaunulliset Keski-Suomi Kuva 5: Nopeusmittausten tulokset ajoneuvotyypeittäin.

12 Kuopio Kuopio 12 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. TULOKSET 33 Sääolosuhteet Ilmatieteen laitoksen tulokset Kuvassa 6 on esitetty Jyväskylän ja Kuopion sääasemien päivittäiset keskimääräiset lämpötilatiedot ja lumipeitteen syvyys sääasemalla. Lämpötiloissa ei ollut eroja nastakaudella, sen sijaan lumen määrä Kuopion seudulla oli suurempi. 1 C.) ( lo, l2o lo U, (6 8 a, 6 E 4 J Jyvãskylä viikot Kuva 6: Lämpötila ja lumen paksuus Jyväskylän ja Kuopion sää- asemil/a nastakaudella Kuvassa 7 on esitetty sadekelien keskimääräiset osuudet nastakauden ajasta. Lumi- ja räntäsadetta esiintyi Kuopion seudulla enemmän kuin Jyväskylän seudulla. Vesisateita ja kuuroja esiintyi myös Kuopion alueella hieman enemmän. Jyvã.kylä w 'F) lumi/rarnasaae ukkonen uuroja lumitilsku vesisadetta lihkusadetta Kuva 7: Sadesääolosuhteiden osuudet Jyväskylän ja Kuopion sääasemilla nastakaudella

13 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 13 TULOKSET Tiesääasemien tulokset Keski-Suomen kohdetta (mt 637, Leppävesi) lähin tiesääasema on Tikkakoskella vt 4:lla. Savo-Karjalassa kohdetta lähin tiesääasema olisi ollut Vehmas- mäellä lähellä vt 9:n ja vt 5:n risteystä. Tällä sääasemalla oli kuitenkin teknisiä vikoja ja tiedot saatiin vain kolmelta kuukaudelta seitsemästä (joulu-, tammija huhtikuu). Sen tilalle otettiin tiedot Hankasalmen tiesääasemalta (vt 9), joka sijaitsee suunnilleen kohteiden puolivälissä Keski-Suomen tiepiirissä. Kuvassa 8 on esitetty tien pinnan tilan jakaumat kuukausittain. Tämän mukaan Hankasalmella (H) tien pinta on vähemmän aikaa kosteana tai märkänä kuin Tikkakoskella. Silloin kun Vehmasmäen asema toimi (V), kosteaa tai märkää aikaa oli huomattavasti vähemmän kuin kandella muulla asemalla. Sama tilanne nähdään kuvassa 9. Savo-Karjalan puolella ollut Vehmasmäen tiesääasema oli epäkuntoinen ja molemmat toimivat asemat olivat Keski- Suomen puolella, joten sään ja suolan erilaisen käytön vaikutusta päällysteen kosteusolosuhteisiin ei nyt saatu luotettavasti selville. 4- a) a) 4-, Cl) :( C') T = Tikkakoski H = Hankasalmi V = Vehmasmäki Ill :: uiilim1iiii.iui 'I'i.1 II I I ir.ii I l L 11iIiiiP.1uI I IINIII.1 IRI I i. I I IiIiI I øi:ii IIIu1IFgo. I - II:. il I iji. IIUIIiI : II'.' Iii I Il.- I., _ Kuukaudet märkä (+suol.) kostea suol.kostea kuurainen luminen kuiva Kuva 8: Sääolosuh teiden jakauma tiesääasemllla.

14 -merkki 14 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. TULOKSET T = Tikkakoski H = Hankasalmi V = Vehmasmäki -c Cl) : (1) Kuukaudet mårkã< rnärkã> [J kuiva> kuiva -5 - kuiva < -5 [J peitteinen Kuva 9: Sääo/osuh teiden jaka urna tiesääasernilla. 3.4 Polanneinventointi Polanneinventoinnin tulokset kirjattiin liitteen 1 mukaisesti. inventointi tehtiin kerran viikossa. Keski-Suomen kohteessa käytettiin suolaa, eikä polannetta 1 on esitetty Savo-Karjalan kohteen vt 9:llä keskimää- esiintynyt. Kuvassa räinen polannetilanne. Keskiarvo on laskettu neljästä inventointikohdasta. Polannetta alkoi esiintyä vuoden 1993 viimeisellä viikolla. Vuoden ensimmäisellä viikolla polannetta syntyi kaistan keskelle. Viikolla 1/94 koko tie oli peitossa inventointihetkellä. Viikolla 14/94 polanne oli kokonaan polanteen sulanut. Liitteessä 2 on esitetty neljän inventointikohdan polanteen kehitys. keski- viiva 4.3 m - aijas asfaitti oianne Iennar reuriaviiva auraus inventointiajankohta (viikko),85 m Kuva 1: Polanneti/anne Vt 9:/lä talvikaudella

15 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 1 5 TULOKSET 3.5 Ura- ja kulumismittaukset Urasyvyyksien ja kulumispinta -alan selvittämiseksi kohteet mitattiin Mapvisionautolla syksyllä (lokakuussa) ennen nastakauden alkua ja toukokuun alussa nastakauden päätyttyä. Kummassakin kohteessa mitattiin 15 poikkileikkausta. Kuvassa 11 on esitetty yksittäisten mittauskohtien urasyvyydet ja keskiarvot 1993 ja keväällä Suolaamattomalla kohteella (Vt 9) sekä syksyn syksyllä että kevään urasyvyydet olivat pienempiä. Pienempi alku-ura johtunee vähäisemmästä liikenteestä. Liitteessä 3 on esitetty teiden poikkiprofiilit samoissa kuvissa. Kuvassa 12 on esitetty urasyvyyksien kasvu yksittäisissä mittakohdissa ja (vt 9) ura kasvoi talven keskiarvo. Keskimäärin suolaamattomassa kohteessa 1,2 mm ja suolatussa kohteessa (mt 637) 1,8 mm. Kuvassa 13 on aikana esitetty vastaavat arvot kulumispinta-alasta. Keskimäärin suolaamaton kohde kului 43 cm 2 ja suolattu kohde kului 64 cm E 6 > \ A // (I) ka mittauskohdat (poikkiprofillit) -- ei suolaa s suolaa s ei suolaa k suolaa k-94 Kuva 11: Urasyvyydet.

16 16 Rajoitetun suolan käytän vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. TULOKSET a) th a) C) > Cl) C I ci mittauskohdat urasyv. kasvun suht. laj. I suolaamaton suolattu Kuva 12: Urasyvyyden kasvu. E a) C) C) ) c'j cl) > ca 4-. ca ca 4-. U) E mittauskohdat kulumisen suhteen laj. I suolaamaton suolattu Kuva 13: Kulumispinta -alat.

17 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 17 TULOSTEN TARKASTELU 4 TULOSTEN TARKASTELU Kuvissa 14 ja 15 on esitetty koeteiden urasyvyyden kasvu ja kulumispinta-ala talvella liman liikenne ja nopeuskorjauksia suolattu kohde kuluu % urasyvyyden kasvulla mitattuna ja 48 % kulumispinta -alalla mitattuna 42 enemmän kuin suolaamaton. ) C) ) ) ca a> ca > C a> I EIJ suolaamaton suolattu Kuva 14: Urasyvyyden kasvu talvella c'j E C') a, a) ca a, ca ca ca ca C C,, E I c:j suolaamaton Kuva 15: Kulumispinta -ala talvella

18 (mastiksi korjattu 18 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kutumiseen. TULOSTEN TARKASTELU Aikaisemmista tutkimuksista on huomattu, että aluksi päällyste kuluu nopeasti kuluu pois) ja sen jälkeen hitaammin. Tämän takia ensimmäisinä vuosina päällyste kuluu ajoneuvoa kohti enemmän vähäliikenteisimmällä teillä kuin vilkkaamin tiikennöidyillä teillä. Tierekisterintietojen perusteella tiikennemäärien ero ei ole kovin suuri (2 %), joten kulumistuloksia voidaan vertailla korjaamalla tulokset suoraan liikennemäärien suhteella. Touko - kesäkuussa tehdyn liikennelaskennan tulosten mukaan liikenteen erot ovat suuremmat (64 %), joten suoraan liikennemäänen suolattua tietä. suhteessa tehty korjaus saattaa tässä tapauksessa suosia Kuvissa 16 ja 17 on esitetty tulokset siten, että suolatun tien tuloksia on lii kennemäärien suhteella vastaamaan suolaamattoman tien tuloksia. tie kuluu 18 % urasyvyyden Tierekisterin liikennemäärillä korjattuna suolattu ja 23 % pinta-alalla mitattuna enemmän kuin suolaamaton kasvulla mitattuna Liikennelaskennan mukaisilla liikennemäärillä suolattu tie kuluu 13-1 % tie. suolaamaton tie. vähemmän kuin C) ) ) (1 4- I tierekisterl Ilikennelaskenta f:j suolaamaton suolattu Kuva 16: Liikennemäärien suhteella korjattu urasyvyyden kasvu talvella

19 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 19 TULOSTEN TARKASTELU (\j E ) C) ) ) cl) > (ts (ts (ts C a- (I) E I suolaamaton tierekisterl lilkennelaskenta Kuva 17: Liikennemäärien suhteella korjattu kulumispinta-ala talvella Koska kohteilla näyttää olevan hieman erilaiset nopeudet (keskimäärin 93 km/h vt 9:llä, 88 km/h mt 637:llä), korjattiin tuloksia siten, että suolatun (Keski- Suomen) kohteen alhaisempien nopeuksien takia sen kulumisarvoja lisättiin perusteella arvioitu kulumissuhde perustuu mm. 13 % (mitattujen nopeuksien koetiekonetuloksiin Suomessa ja Ruotsissa). Nopeuserolla ja tierekisterin liikennemäärillä korjattujen tulosten mukaan suolattu tie kuluu % enemmän kuin suolaamaton tie. Vastaavasti nopeuserolla ja liikennelaskennan mukaisilla iiikennemäärillä korjattujen tulosten mukaan tiet kuluvat yhtä paljon ( %) (kuvat 18 ja 19).

20 2 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. TULOSTEN TARKASTELU E 1 E 'zr1. cr3 c) o,1a ) ;1.2 cl) >1 cli O.2 tierekisterl lukennelaskenta suolaamaton suolattu Kuva 18: Liikennemäärien ja nopeuksien suhteella korjattu urasyvyy- den kasvu talvella c'j E ) ) ) C', a) > C', C', C;, a. U) E uereisteru iiienneiasienia I EJ suolaamaton suolattu Kuva 19: Liikennemäärien ja nopeuksien suhteella korjattu kulumispinta -ala talvella

21 Rajoitetun suolan käytän vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 21 PAATELMAT 5 PÄÄTELMÄT Tien päällystäminen sujui hyvin. Massa- ja porakappaletutkimusten perusteella päällysteet olivat samanlaisia. Tierekisterin tietojen perusteella liikennemäärät olivat suhteellisen lähellä toisiaan, joten tulosten korjaaminen liikennemäärien suhteella voidaan tehdä (Keski-Suomessa 2 % enemmän liikennettä). Kuitenkin tutkimuksen yhteydessä tehty liikennelaskenta antoi huomattavan eron (Keski-Suomessa enemmän liikennettä). Näin suuri ero saattaa ensimmäisenä vuonna 64 % suosia liikennemäärältään suurempaa tietä, jos tulokset korjataan suoraan liikennemäärien suhteessa. Kohteiden ajonopeuksissa oli eroa, joten korjaus urasyvyyden kasvuun ja kulumispinta-alaan oli aiheellista tehdä. Ilmatieteen laitoksen tietojen perusteella päivittäiset keskimääräiset lämpötilat Jyväskylässä ja Kuopiossa olivat lähellä toisiaan. Kuopion seudulla sademäärä näyttää olleen suurempi. Tiesääasemien kohdalla säätiedot antavat päinvastaisen kuvan säästä kuin ilmatieteenlaitoksen tiedot. Lähempänä Jyväskylää olevalla Tikkakoskella tienpinnat ovat kosteampia kuin Kuopioon päin sijaitsevalla Hankasalmella. Savo-Karjalassa kohdetta lähellä oleva tiesääasema oli osan aikaa epäkuntoinen. Näin ei saatu selvitettyä suolaamattoman tien pinnan tilaa tiesääasematietojen perusteella. Polanneinventoinnin mukaan polannetta alkoi syntyä suolaamattomahe tielle vuoden 1993 viimeisellä viikolla. Polannetta ei enää esiintynyt viikon 14/94 jälkeen. Suolatulle tielle polannetta ei syntynyt. Koska liikennetiedot olivat ristiriitaisia, laskettiin kandet liikennemäärällä korjatut tulokset. Jos nopeuskorjausta ei tehdä, tierekisterin liikennemäärätietojen avulla lasketun korjatun kulumisen perusteella suolattu tie kuluu enemmän. Kun käytetään lilkennelaskennan tuloksia, tilanne on päinvastainen. Kun kulumistuloksia lisäksi korjataan mitattujen nopeuksien avulla, liikennelaskennan liikennemäärillä korjattuna tiet kuluvat yhtä paljon. Vastaavasti tierekisterin liikennemäärillä korjattuna suolattu tie kuluu kolmanneksen enemmän kuin suolaamaton.

22 22 Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. PAATE [MAT Tutkimus ei antanut ensimmäisen talven jälkeen luotettavaa tulosta suolauk suolaamatta jättämisen vaikutuksesta tien kulumiseen. Yleensäkin -sen ja ensimmäisen vuoden kuluma on epävarma vertailukohtana. Liikennelaskenta (määrä ja nopeudet) pitää tehdä uudestaan talvella kokeen aikana. Niiden avulla korjauksia voidaan tarkentaa. Tiesääasemien kuntoisuus tulisi varmistaa jatkoseurannan aikana välitulostuksin. Jatkotutkimuksien yhteydessä olisi pyrittävä saamaan vielä vertailukohde jommalle kummalle koetielle siten, että samalla tiellä olisi suolattu että suolaamaton koealue.

23 Rajoitetun suolan käytän vaikutus asfaittibetonin kulumiseen. 23 LIITTEET 6 LIITTEET Polanneinventointilomake Polannetilanteet neljässä mttauskohdassa Poikkiprofiilit

24 Tie: '9 (tieosa7j inventoija: T'/N2 viikko: pvm.: I.9 viikonpäivä: k' Polannetyypit ja tien pinta: J = jåä/jäinen JS = jäätynyt sohjo JP = jääpolanne (pinta jäirien) L = luminen LP = lumipolanne K = kuiva tie S = sohjo M = märka tie /iarr1g LJ m n-. CI koskivilva ALi R AU TA ar rura Iva Poikkileikkaus mittauskohta (cm' Aa Al alku loppu Ba alku Bl loppu Ca alku CI loppu Da alku Dl loppu reuna- keski- polannetyyppi tienviiva ( viiva (* A B C D pinta Pi co 'f3 - f '3 ZJ,P p Jp -, 2oO 2 3Ö oo 32s - Yo -? - -3O.7 7,. ii- 3 3O J9 o.r - -? j- J, y ;rp 4 /5 - /5O 2/C 2gç 3S P?a - - Jfl, J (*) viivan keskelle, jos näkyvissa KunnossaoitotoimenDiteet Sää edellisestä inveritoinnista tähän hetkeen pvm auraus höyläys hiekoitus suolaus alin/ylin sateet huom kpl kpl kpl kpl lämpötila vesi lumi ränth , - - F -" '-4', "-"- y /// k 7 4' /-'--,.t 9Y / /IS - / - g - - '"« /I/ /, _ -. - /i- - - I m

25 Polannetilanne Vt 9:IIä (5 m) Polannetilanne vt 9:IIä (2 m) keskiviiva 4.3 m keski - viiva m reunavilva,85 m reunavilva 5 m auraus -merkki Inventointiajankohta (viikko) auraus -merkki Inventointiajankohta (viikko) keskiviiva reunaviiva auraus - merkki Polannetilanne vt 9:IIä (5 m) inventointiajankohta (viikko) 4.3m 5C keski- 45C viiva 4C 35C 3C 25C 2C 1 5C 1 OC,85 m reunavilva 5C AIIFRIffi- Polannetilanne vt 9:IIä (65 m) Ni! HI 1iiiiiiiii -I.HIIHIIWII N N - IiIIflhIII - = ii"iiiiiuiuiii Iliiiij, C inventointialankohta (viikko).3 m,85 m I- -I m

26 SUOLA1TU.XLS Chart 1 StuIattii 5, 3,, q p P C CO Page 1 - II

27 SUOLAflU.XLS Chart 2 Su(,hIaInaIIul.11 5, 'Ii'. 2,,,,,, j. ('V) (N Page 1 I- -I m (A)

28 TALVI JA TIELIIKENNE -PROJEKTIN JULKAISUJA (Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja) Raskaan liikenteen kuljettajien kyselytutkimus (Kimmo Saastamoinen). Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 44/1993. TIEL 45 Nastarenkaiden vaikutus matkoihin ja kuijettajien riskinottoon; Kuijettajavertailu, väliraportti (Tapani Mäkinen). Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 1/1994. TIEL 454 Liikennemäärät eri kelioloissa tiesääasemien kelitiedon ja liikenteen automaattisilta saadun lilken netiedon perusteella (Kimmo Saastamoinen). Tielaitokmittauspisteiltä sisäisiä julkaisuja 14/ TIEL 464 -sen Rajoitetun suolauksen kokeilu Uudenmaan tiepiirissä ; Ammattikuljettajien mielipiteet (Heikki Lappalainen). Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 2/1994. TIEL 468 Nastarenkaiden vaikutus polanteen kulumisnopeuteen ja tienpinnan kitkaominaisuuk Anila - Veli-Pekka Kallberg). Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 26/ TIEL -sun (Matti 472 Talvikelin vaikutus henkilöauton polttonesteen kulutukseen (Matti Anila, Veli Pekka Kallberg). Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 27/1994. TIEL 473 CMA:n suotautumisen lysimetrikokeet talvikaudella Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 34/ TIEL 478. Natriumkloridille tutkitut vaihtoehdot Yhdysvalloissa tehtyjen kii7allisuusselvitysten ja haastattelujen perusteella; Kirjallisuusselvitys. Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 35/1994. TIEL 479. Lumipolanteen kiillottuminen (Matti Anila, Kan Alppivuori) Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 39/1994. TIEL 482 Talvihoidon poikkileikkausseuranta; Suolauksen rajoitukset (Heikki Lappalainen). Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 4/1994. TIEL 483

29 Kirsti TALVI JA TIELIIKENNE -PROJEKTIN JULKAISUJA (Tielaitoksen selvityksiä) CMA:n ympäristövaikutuksia ja käyltökokemuksia, kirjallisuustutkimus. Tielaitoksen 38/1992. TIEL 3292 selvityksiä Nastojen, hiekoituksen ja suolauksen aiheuttama pöiy ja sen leviäminen ympäristöön, kirjallisuustutkimus. Tielaitoksen selvityksiä 79/1992. TIEL 3212 Asfalttipäällysteiden suunnitteluperusteiden vertailu nastallisen ja nastattoman liikenteen välillä, kirjallisuustutkimus. Tielaitoksen selvityksiä 17/1993. TIEL Nastallisen ja nastattoman liikenteen pääl lysteet, yhteenveto. Tielaitoksen selvityksiä 28/1993. TIEL Tiesuolan pohjavesivaikutusten mallintaminen Joutsenonkankaalla (Amelia de Conter, Granlund, Jouko Soveri). Tielaitoksen selvityksiä 33/1993. Keskushallinnon erillisprojekti. TIEL Talvikunnossapidon laadun logistiset vaikutukset (Hanna Kalenoja, Jorma Mäntynen) Tielaitoksen selvityksiä 37/1993. hel Talvirengastutkimus; Talvirenkaiden käyttö ja kunto sekä kuljettajien arviot talvirenkaistaan talvikaudella (Kimmo Saastamoinen, Heikki Heinijoki). Tielaitoksen 45/1993. TIEL selvityksiä Tiesuolaus ja pohjavedet; Nykytilan selvitys (Jukka Yli-Kuivila, Anna-Liisa Kivimäki, Timo Kinnunen). Tielaitoksen selvityksiä 49/1993. TIEL Tiesuolan pohjavesivaikutukset - Kulkeutumismekanismien moni-ilmiömallinnus (Terhi Kling, Veijo Pirhonen). Tielaitoksen selvityksiä 65/1993. Keskushallinnon erillisprojekti. TIEL 3219 Kokemuksia Japanin nastattomasta talvilliikenteestä. Tielaitoksen selvityksiä 66/1993. TIEL Suolan käytön vähentäminen, väliraportti väestön asenteista Kuopion läänin kokeiluun talvikaudella (Pauli Niemelä, Juhani Laurinkari, Sakari Kainulainen, RistoTuunanen). Tielaitoksen selvityksiä 67/1993. hel Kelin vaikutus ajokäyttäytymiseen ja liikennevirran ominaisuuksiin (Kimmo Saastamoinen). Tielaitoksen selvityksiä 8/ TIEL 3224 Teiden suolauksen vähentäminen Kuopion tiepiirissä; Vaikutukset talvella Kallberg). Tielaitoksen selvityksiä 86/1993. hel 3221 (Veli-Pekka Ku Ijettajakäyttäytymi nen kaarre- ja jonoajossa (M. Roine). Tielaitoksen selvityksiä 87/1993. TIEL Kelin kokemisen, rengaskunnon ja rengastyypin vaikutus nopeuskäylläytymiseen selvityksiä 19/1994. TIEL (Heikki Heinijoki). Tielaitoksen Talvirangastutkimus; Talvikauden kulumis- ja kitkaominaisuuksien vertailu sekä käyttö kunto talvikaudella (Jukka Antila, Timo Mäkelä, Heikki Heinijoki, Kimmo ja Saastamoinen). Tielaitoksen selvityksiä 34/1994. TIEL Tiestön kunnossapito vähemmällä suolauksella. Loppuraportti väestön asenteista Kuopion läänin kokeiluun talvikausina (Pauli Niemelä, Sakari Kainulainen). Tielaitoksen selvityksiä 38/ TIEL Rajoitetun suolan käytön vaikutus asfalttibetonin kulumiseen (Timo Kurki). Tielaitoksen selvityksiä 46/ TIEL ISSN ISBN TIEL 32255