Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta

Transkriptio

1 MUONION KUNTA Kunnanhallitus Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinta 1. Talousarvion ja -suunnitelman perusta Kuntataloutta on leimannut viime vuodet kireys, mihin ovat vaikuttaneet muun muassa talouden heikko suhdannetilanne, verotulojen hidastunut kasvu ja palveluiden lisääntynyt kysyntä. Kuntatalouden tila keväällä 2017 oli pääosin hyvä. Kuntien vuosikate vahvistui vuonna 2016 ensisijaisesti toimintamenojen matalasta 0,4 prosentin kasvusta. Kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna Vaikka kuntien talouden tunnusluvut ovat pääsääntöisesti hyvät, on kuntien välillä kuitenkin suuria eroja. Tilikauden tulos oli vuoden 2016 tilinpäätöksien perusteella negatiivinen noin joka kolmannessa kunnassa. Sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien järjestämisvastuulla olevat tehtävät vähentyvät noin puolella. Tästä syystä myös kuntatalouden rakenteet muuttuvat. Kunnan palvelutuotanto ja käyttötalous painottuvat uudistuksen jälkeen entistä vahvemmin varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen sekä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön toimialoille. Myös kunnan elinvoimaan liittyvät toimenpiteet korostuvat. Maakuntauudistuksen myötä kuntien kunnallisveroprosentteja alennetaan kaikissa kunnissa yhtä suurella prosenttiyksiköllä. Myös kuntien valtionosuuksia vähennetään siirtyviä valtionosuustehtäviä vastaavalta osalta. Lähde: Vm:n julkaisu 19A/2017. Talousarvion laadinnassa sovelletaan Kuntaliiton suositusta vuodelta 2016 Kuntien ja kuntayhtymien talousarvio ja -suunnitelma. Suositus on tulostettavissa sivustolta. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL ). Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Taloussuunnitelmassa kunnan tulee päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan (KuntaL ). Mikäli kunta ei ole pystynyt kattamaan alijäämää säädetyssä ajassa voidaan käynnistää arviointimenettely talouden tasapainottamiseksi. Muonion kunnan taseessa oli vuoden 2016 tilinpäätöksessä 0,9 M alijäämää. Vuoden 2018 talousarvion laadintaohje perustuu vuoden 2016 tilinpäätökseen, vuoden 2017 talousarvioon ja toteutumisarvioon, sekä vuotta 2018 koskeviin tietoihin ja ennusteisiin kunnan meno- ja tulokehityksestä. Muonion kunnan kuntastrategia on laadittu vuosille Kuntastrategian uusintatyö on käynnissä.

2 2. Kunnan taloudellinen tilanne Vuoden 2016 tilinpäätös oli ylijäämäinen euroa. Ylijäämällä katettiin taseessa olevaa alijäämää ja vuoden 2016 lopussa kunnalla oli 0,9 M kattamatonta alijäämää. Alijäämä on katettava vuoden 2020 loppuun mennessä. Korkea velkamäärä (3.943 euroa/asukas tp. 2016) on merkittävä riskitekijä kunnan valmistautuessa suureen investointihankkeeseen, terveyskeskuksen rakentamiseen. Kunnan taloudellista tilannetta kuvaavista kuudesta selvityskriteeristä täyttyi vuoden 2016 tilinpäätöksessä neljä; alijäämä, veroprosentti, omavaraisuus ja suhteellinen velkaantuneisuus. Kriteereitä sovelletaan vielä vuoden 2016 arviointimenettelyssä, tämän jälkeen pohjaksi tulevat kunnan konsernin tunnusluvut. Omavaraisuus putoaa kriteereistä pois ja veroprosentti voi olla enintään prosentin (ennen 0,5) yli keskiarvon. Kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnantalouden tasapainottamissuunnitelman. Suunnitelmaa päivitettiin vuoden 2016 talousarvion yhteydessä. Tasapainottamisohjelman mukaisesti vuoden 2017alusta korotettiin kunnallisveroprosenttia 0,5 prosenttia. Korotuksen vaikutus on vuositasolla noin euroa. Vakituisten asuinrakennusten ja muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuoden 2017 alusta 0,05 prosenttiyksikköä. Korotuksen kokonaisvaikutus on vuodessa noin euroa. Talouskatsaus osoittaa, että toimintakate on toteutunut kokonaisuutena talousarvion mukaisesti yksittäisiä tehtäväkohtaisia ylityksiä lukuun ottamatta ja vuosikate on noin euroa parempi kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Vuoden 2017 käyttötalouden ennakoidaan toteutuvan kutakuinkin talousarvion mukaisena. Valtiovarainministeriön ennakkolaskelmien mukaan sote- ja maakuntauudistuksen tullessa vuonna 2020 kunnan talous kääntyy negatiiviseksi verotulojen ja valtionosuuksien pienenemisen johdosta. 3. Talousarviorakenne Kunnan tulokehys: Toimintakateraamia ohjaavat käytettävissä olevat ennusteet ensi vuoden verotulokehityksestä (verotuloennustekehikko) ja kuntaliiton julkaisemat ennakkolaskelmat kunnan valtionosuuksista. Vuoden 2017 verotulokertymän ennakoidaan kokonaisuutena toteutuvan talousarvion mukaisena. Vuoden 2018 verotuloennuste on laskettu nykyisten veroprosenttien mukaan. Voimassaolevat veroprosentit ovat: kunnallisvero 21,5 %, yleinen kiinteistövero 1,05 %, vakituiset asunnot 0,45 %, muut kuin vakituiset asunnot 1,05 % ja kaavoitetut rakentamattomat tontit 2 %. Verotuloja arvioidaan kertyvän 8,8 miljoonaa euroa, josta kunnallisverotuloja 7,2 milj.euroa, yhteisöveroja 0,6 milj.euroa ja kiinteistöverotuloja 1,0 miljoonaa euroa. Valtionosuuksien ennakkolaskelmien mukaan kunnan valtionosuudet nousevat ensi vuonna noin euroa, yhteensä noin 9,3 miljoonaan euroon. Valtionosuuksiin tehdään kuitenkin vielä valtion budjettiriihen jälkeen tarkistuslaskelmia. Käyttötalouden budjetointi: Talousarvio laaditaan IntimePlus Talouden suunnitteluohjelmalla. Taloussuunnitelma käsittää vuodet Talousarvio on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviovuoden 2018 sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin suunnitelmavuosien Vuoden 2018 talousarvio tehdään 10 euron tarkkuudella ja vuosien taloussuunnitelma 100 euron tarkkuudella. Määrärahat ja tuloarviot ilmoitetaan arvonlisäverottomina (nettomääräisinä). Luvut syötetään budjettiin tileille kustannuspaikoittain, menot plusmerkkisinä ja tulot miinusmerkkisinä.

3 Käyttötalousmenot budjetoidaan enintään vuoden 2017 tasoon. Hallintokuntien tulee talousarvioesityksessään aina tarkastella palveluiden nykyisten tuottamistapojen kustannusvaikutuksia ja pyrkiä selvittämään mahdollisimman tehokkaat ja kustannusvaikutuksiltaan edullisimmat toimintatavat. Tuloarvioissa tulee huomioida mahdolliset taksojen ja maksujen muutosesitykset. Maksut ja taksat tulee tarkistaa vastaamaan kustannuskehitystä ja kunnan todellisia menoja lakien ja asetusten puitteissa (kunnan talouden tasapainottamissuunnitelma). Henkilöstökulut budjetoidaan kunnan hyväksymän, voimassaolevan vakanssirakenteen mukaan. Palkkamäärärahat varataan siten, että palkkoja korotetaan 1,0 prosentilla. Palkkoihin mahdollisesti vuonna 2018 mahdollisesti tulevista sopimuskorotuksista ei ole tietoa laadintaohjeiden antovaiheessa. Voimassa olevat sopimukset päättyvät Kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahojen leikkaaminen 30 prosentilla huomioidaan palkkamenoja budjetoitaessa. Vuosiloman- sairasloman- ym. sijaisuudet hoidetaan pääsääntöisesti asianomaisen tehtävätason toiminnon vakansseihin nimetyllä henkilöstöllä. Mikäli ulkopuolisia sijaisia kuitenkin tarvitaan, budjetoidaan heille varattavat määrärahat seuraavasti: - sairaus- ja äitiysloman sijaiset, tili vuosiloman- ym. muut sijaiset, tili Määräaikaiset työsuhteiset työtekijät kirjataan tilille 4009 ja työllistämistuella palkatut työntekijät tilille 4010, työllistämistuki kirjataan tulotilille Henkilöstösuunnitelman sanallisessa osassa on mainittava sijaisten ja/tai lisätyövoiman tarpeesta. Palkkojen sivukulut kirjautuvat budjettiin taloushallinnon taloussuunnittelu ohjelmaan laatimien laskentasääntöjen mukaan. Eläkemenoperusteinen ja varhaiseläkemaksuperusteinen KuEL-maksu kirjataan budjettiin keskitetysti taloushallinnon toimesta. Ennakkotiedon mukaan eläkemenoperusteisen maksun arviointikerroin vuodelle 2018 on 1,01 ja varhemaksun kerroin on 1,13. Sosiaaliturva-, työttömyysvakuutus-, tapaturmavakuutus- ryhmähenkivakuutusmaksuihin sekä palkkaperusteiseen KuEL ja VEL:n maksuun varataan yhteensä 22 prosenttia. Eläkemenokulujen tarkemmat kuntakohtaiset summat tarkentuvat loppuvuoden aikana. Sisäiset menot ja tulot ovat osa sitovaa talousarviota. Sisäisille menoille ja tuloille on tililuettelossa omat tilit. Aina kun käytetään sisäistä tiliä, on sille samanaikaisesti kirjattava vastakkaismerkkinen (tulo tai meno) vienti sisäiselle tilille. Vastatiliviennin kustannuspaikka voi olla jonkin muun tehtäväalueen kustannuspaikka. Esimerkiksi keskuskeittiöltä ostettava ateriapalvelu kirjataan sisäiselle menotilille 4411 ja tulo kirjataan keskuskeittiölle sisäiseksi tuloksi tilille Sisäisistä kirjauksista on esitettävä tosite taloussihteerille vastakkaisen kirjauksen varmistamiseksi. Henkilöstösuunnitelma: Henkilöstösuunnitelman pohja laitetaan hallintokunnille valmiiksi jaettuihin kansioon\talousarvio\ 2018\Henkilöstösuunnitelma. Kukin hallintokunta täydentää taulukkoon henkilöstömuutokset. Taulukkoon on syötetty valmiiksi henkilökunnan määrä sellaisena kuin se oli henkilöstöhallinnon ohjelmassa Tämä tieto tulee hallintokunnissa tarkistaa vastaamaan tilannetta ja merkitä muutokset vuodelle 2018 ja suunnitelmavuosille. Oikeanpuolimmaiseen sarakkeeseen voi kirjoittaa lisätietoja. Henkilöstösuunnitelmassa esitetään vakinaiset vakanssit ja määräaikaiset vakanssit hallintokunnittain yhtenä lukuna.

4 Tavoitteet: Talousarviossa tulee esittää toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Lautakuntatasolla määritellään vaikuttavuustavoitteet eli määritellään mihin koko toiminnalla pyritään. Toiminnalliset tavoitteet asetetaan taloudellisten tavoitteiden rinnalle. Kaikilla käyttötalouden sitovilla tehtävätasoilla tulee olla toimintaa kuvaavia mittareita. Tavoitteiden ja mittareiden lukumäärä ei ole itseisarvo, tärkeämpää on että tavoitteet ja suoritteet ovat realistisia, konkreettisia ja helposti seurattavissa, mitattavissa ja tarkastettavissa. Tavoite on päämäärä, sillä kuvataan tulos, joka saavutetaan toimintaa varten annetuilla määrärahoilla talousarviovuoden aikana. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Tavoite taulukko pohjat ovat kunnan sisäisessä infrassa jaetut \kansiossa\talousarvio\ 2018\tavoitteet vuodelle Jokaiselle sitovalle tehtävätasolle on oma taulukko, joka täytetään haettujen määrärahojen perusteluksi. Investoinnit: Investointien pienhankintaraja on euroa, sitä suuremmat uudisrakennus- ja peruskorjaushankkeet on sisällytettävä investointiosaan ja vastaavasti pienemmät hankkeet käyttötalousmenoiksi. Kunnossapitotyöt, vaikka ne olisivat investointirajaakin suuremmat, kuuluvat käyttötalouteen. Investointiosaan on myös varattava vuodelle 2017 budjetoidusta hankkeesta se osa määrärahasta, joka siirtyy toteutettavaksi vuonna Vuosina kunnan investointikohde on uuden terveyskeskuksen rakentaminen, johon sisältyy keskuskeittiön sijoittaminen uuteen toimipaikkaa. Muut investointihankkeet tulee pyrkiä sijoittamaan suunnitelmavuodelle 2020 ja sen jälkeen. Tekninen toimi vastaa investoinneista. Investoinnit ovat sitovia hankkeittain ja jokaisen hankkeen osalta on esitettävä myös sanallinen hankekuvaus ja hankkeen tavoitteet. Hankkeet budjetoidaan brutto- ja nettomääräisinä valtionosuudet ja avustukset huomioiden kullekin suunnitelmakauden vuodelle eriteltyinä. 4. Konserni Konserninäkökulma huomioidaan talousarviossa aikaisempaa tarkemmin. Omana kokonaisuutena esitetään kuntakonsernin kannalta tapahtumat, kuten konsernijärjestelyt ja konsernirakenteen mahdolliset muutokset ja merkittävät muutokset konserniyhtiöiden liiketoiminnassa. Talousarviossa esitetään tytäryhteisöjen merkittävät investoinnit ja mahdollisesti otettavat uudet lainat sekä niihin eritettävät kunnan omavelkaiset takaukset. 5. Aikataulu Hallintokunnat valmistelevat talousarvioesityksensä annettujen ohjeiden perusteella. Lautakuntien hyväksymät esitykset annetaan kunnanhallitukselle ja taloustoimistoon (ja taloussuunnittelu ohjelmistoon tallennettuina) mennessä. Valtuusto päättää veroprosenteista ja käsittelee budjetin Kunnanhallitus käsittelee talousarviota (1. käsittely), (2. käsittely), jonka jälkeen talousarviokirja laaditaan lopulliseen muotoonsa.

5 Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto/vjl VALITSE KUNTA: KUNNAN TALOUDEN SUUNNITTELUKEHIKKO Muokkaa vaaleansinisellä olevia kohtia. Muonio Kunnat vuoden 2017 kuntajaolla 150 TP 2015 TP TULOSLASKELMA sama kuin ed.vuonna Asukasluku Väestöennuste TK 2015 Veroprosentti 21,00 21,00 21,50 21,50 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 9,03 Vuoden 2019 veroprosentti on saatu vähentämällä kunnilta 12,47 %-yksikköä vero-% yksikön tuotto noston vaikutus Toimintatuotot (sis. valm. okäytt.) Näiden erin muutos- Toimintakulut prosentit syötetään Kotikuntakorv.+elatustuen pal., netto alla olevaan taulukkoon Toimintakate pl. kotikuntakorv.+elatustuki Kunnallisverot Yhteisöverot Kiinteistöverot Verotulot Valtionosuudet Kuntatalousohjelma--> Korkotuotot Korkokulut Muut rahoitustuotot Muut rahoituskulut VUOSIKATE /asukas Poistot ja arvonalent ,993 kasvuoletus 06/16 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-) tai väh.(+) Varausten lisäys(-) tai väh.(+) Rahastojen lisäys(-) tai väh.(+) Tilikauden yli-/alijäämä TASEESTA Kertynyt yli-/alijäämä /asukas RAHOITUSLASKELMAN JA TASEEN TIETOJA (sisältäen rahoitusjäämän ja sen vajeen kattamisoletukset) Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Satunnaiset erät, netto = 1. Tulorahoitus, netto Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Inv.hyödykkeiden luovutustulot = 2. Nettoinvestoinnit = 3. Rahoitusjäämä /asukas (1. Tulorahoitus+ 2.Nettoinv.) Bruttorahoitustarve (= Rahoitusjäämä + antolainasaam. muutokset + lainanlyh.) Antolainauksen muutokset Positiivinen arvo=nettolisäys. Lainamäärän muutos; Lainanlyhennykset Lainanlisäystarve Lainakanta /asukas Rahavarat /asukas Nettovelka (rahat-lainat) /asukas TULOSLASKELMAN ERIEN KASVUPROSENTIT: Muutos ed. vuodesta, %: 11/12 SYÖTÄ HALUAMASI KASVUPROSENTIT! oletuksena samat arvot kuin v > Syötä muutos- Toimintatuotot 2,3-2,8 1,1-24,9 2,6 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 2,7 prosentit Toimintakulut 2,4-2,1 1,1-53,0 2,4 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 2,5 Vuosien Kunnallisverot 2,6-1,7 2,2-54,1-3,5 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 0,6 pohjana KTO:n huhti/2017 Yhteisöverot -10,0-0,3 1,7-24,0-2,4 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 3,5 arvioluvut koko maan Kiinteistöverot 2,1 5,1 3,4 3,4 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 kehityksestä Valtionosuudet (pl. hark.var.) #JAKO/0! -1,7-4,2-74,4 12,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 2,4 V lopulliset vossit. TAUSTAMUUTTUJAT: VALITSE KESKIMÄÄR. LAINANLYHENNYSAIKA (VUODET): 8,0 Esim. lainanlyhennysaika 8 vuotta, jolloin vuosilyhennys = 1/8 eli 12,5 % * lainamäärä VALITSE KESKIMÄÄR. KORKOKANTA (KORKOPROSENTTI): 2,00 Vaikutus korkomenoihin, ei korkotuloihin MONTAKO % RAHAVAROISTA KÄYTETÄÄN (4.) BRUTTORAHOITUSTARPEEN KATTAMISEEN? 10 % Syötä prosenttiosuus, joka käytetään rahavaroista. Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit, /asukas Vuosikate Poistot ja arvonalent. Nettoinvestoinnit Nettoinvestoinnit TP 2015 TP positiivisina lukuina Vuosikate Poistot ja arvonalent Nettoinvestoinnit TP 2015 TP Rahavarat ja lainakanta, /asukas Rahavarat Lainakanta Nettovelka TP 2015 TP Rahavarat Lainakanta Nettovelka TP 2015 TP